Arvoisa puhemies! Ennakkotiedon mukaan varhaiskasvatuslaki on tulossa eduskuntaan joulukuussa. Lain sisältöä emme vielä tiedä, mutta parhaimmillaan se mahdollistaa päivähoidon kehittämisen yhä laadukkaampaan suuntaan. Mielestäni oppimisen riittävän pienissä ryhmissä esimerkiksi liikunnan, satujen ja musiikin avulla pitää olla myös osa niiden lasten arkea, joiden vanhemmilla ei ole mahdollisuutta viedä lapsiaan iltaisin erilaisiin harrastuksiin. Myös lasten päiväkodissa viettämältä ajalta voi ja pitää vaatia laatua. Erityisnuorisotyötä tehneenä tiedän varsin hyvin myös sen, että lähtökohdat hyvälle nuoruudelle luodaan jo alle kouluikäisenä. Varhaiskasvatukseen sijoitettu euro poikii itsensä takaisin seitsemänkertaisena. On hämmästyttävää, että varhaiskasvatukseen panostaminen (Puhemies koputtaa) ei näy vuoden 2015 budjetissa. Perussuomalaiset kysyy opetus- ja viestintäministeri Kiurulta: miten varhaiskasvatuslaki tuo lasten päiviin lisää laatua, mikäli lain toteuttamiseen ei varata budjetissa rahaa?

Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Minusta esittäjän kysymys on erittäin hyvä, koska tätä asiaa on pohdittu jo viime hallituskaudella, ja päädyttiin siihen, että koska varhaiskasvatuslain antamiseen ei ollut ylimääräistä rahaa käytettävissä, siitä sitten luovuttiin. Tällä hallituksella on aivan sama haaste kuin edeltävälläkin. Varhaiskasvatuslakia on viety dynaamisesti eteenpäin. Meillä on ollut valtava kenttätyö takana, yli 11 000 vanhempaa on ottanut kantaa siihen, mitä päivähoidossa pitäisi kehittää, ja koko varhaiskasvatuslaki on saatu nyt aikaiseksi uuden ministeriön vetovastuulla. Tästä syystä johtuen olen itse esittänyt jo kahdesti, että varhaiskasvatuslakiin varattaisiin rahoitusta, jotta eduskunta voisi todella puuttua epäkohtiin. Asia on kuitenkin vielä auki, eli nyt elokuussa käydyssä budjettiriihessä on päätetty, että syksyllä haetaan tähän erillistä ratkaisua.

Arvoisa puhemies! Hallituksen päätös kotihoidon tuen puolittamisesta johtaa uusien päivähoitopaikkojen tarpeeseen, ja on arvioitu, että päivähoidon kustannukset kasvavat yli 100 miljoonalla eurolla. Päivähoidolle ei siis ole tiedossa lisäresursseja vaan lisäkustannuksia. Kotihoidon tuen puolittamisen ohella hallitus on päättänyt rajata subjektiivista päivähoito-oikeutta. Mietimmekin, miten jatkossa turvataan niiden lasten oikeus kokopäiväiseen päivähoitoon, joiden vanhemmilla ei elämäntilanteensa takia ole mahdollisuutta tarjota lapselleen riittäviä eväitä elämässä pärjäämiseen. Päiväkodeissa syrjäytymistä on mahdollista ehkäistä. Kysynkin ministeri Kiurulta: miten hallitus aikoo varmistaa, että lasten etu toteutuu päivähoidossa, ja suostuuko hallitus perumaan kotihoidon tuen puolittamisen lisäkustannusten (Puhemies koputtaa) välttämiseksi ja perheiden...

...valinnanvapauden turvaamiseksi?

Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Kotihoidon tuen kokonaisuus liittyy peruspalveluministeri Huovisen tontille, ja hän on tällä hetkellä YK:n kokouksessa, joten tältä osin pyrin olemaan lyhytsanainen. Mutta minusta edustajan kysymys tässäkin suhteessa on kyllä relevantti, että tämä vaikuttaa totta kai päivähoidon puolella järjestelyihin. Ja tärkeä asia on se, että meidän pitää pystyä takaamaan se, että lapsia kohdellaan yhdenvertaisesti, olisivat he sitten puolipäivälapsia tai kokopäivälapsia päivähoidon piirissä. Tämä huoli on ollut aiheellinen, ja se on ollut myös hallituksen piirissä käsittelyssä, ja olemme juuri pohtineet ratkaisua myös tähän ongelmaan.

Arvoisa puhemies! Varhaiskasvatus on ennen kaikkea riippuvainen osaavasta henkilökunnasta, mutta myös varhaiskasvatuksen tilat ja ympäristö vaikuttavat osaltaan kokonaisuuden toimivuuteen. Kehittävyys, terveellisyys ja turvallisuus ovat avainsanoja arvioitaessa varhaiskasvatusympäristöä. Näiden toteutumista tulee arvioida ja seurata aktiivisesti erityisesti toimintaa aloitettaessa ja jatkossa kolmen vuoden välein. Jos puutteita havaitaan tiloissa tai ympäristössä, tulee ne korjata.

Varhaiskasvatuslakia valmistelleen työryhmän raportissa oli myös maininta tähän liittyen eriävän mielipiteen yhteydessä, ja työryhmässähän oli monta, monta eriävää mielipidettä. Näin ollen kysyn asianomaiselta ministeriltä: toteutuvatko varhaiskasvatuslain 8 §:n mukaiset varhaiskasvatusympäristön kehittävyyttä, terveellisyyttä ja turvallisuutta koskevat tavoitteet tuoreen talousarvioesityksen mukaisella rahoituksella?

Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Päivähoidon järjestämisvastuuhan on, niin kuin tiedämme, pitkälti kunnan käsissä, eli siltä osin kunnilla on tietenkin viime kädessä vastuu siitä, että päivähoidon tilat ovat sellaiset, että me voimme pitää lapsiamme turvallisesti päivähoidon piirissä. Siltä osin meillä on ollut, kun me katsomme pitkää suomalaista historiaa, myös hyvin paljon sellaisia tilanteita, joista yhteiskunnassa on sitten keskusteltu.

Mutta minä pidän noin kokonaisuutena tärkeänä juuri edustajan esittämällä tavalla, että meidän pitää pystyä katsomaan myös uudessa lainsäädännössä, mitä tullaan tekemään. Tähän kokonaisuuteen liittyy myös se, että me olemme määrärahojen puitteissa edeltävinäkin aikoina pitäneet huolta myös siitä, että kannustinta kunnille näiden päivähoidon rakennusten kunnossa pitämiseen olisi ja erityisesti uusien päiväkotien rakentamiseen. Nyt nämä rahat menevät uuden valtionosuusjärjestelmän kautta ja suoraan sinne peruspalveluiden pohjiin. Mutta tällä hetkellä meillä on tällaista homekorjauksiin tarkoitettua rahaa, niin kuin tiedätte, ollut sitten (Puhemies koputtaa) lisätalousarvion puitteissa, ja olemme yrittäneet pitää huolta siitä, että uusiakin päivähoitopaikkoja voidaan rakentaa sairaiden tilojen tilalle.

Arvoisa puhemies! Laadukas varhaiskasvatus on erinomainen sijoitus tulevaisuuteen ja maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti. Nyt toivon todella, että tämä uusi laki lähtisi lapsen etu keskiössä ja lähtisi siitä, että mietittäisiin sitä lapsen maailmaa ja kehitystä, lapsen jaksamista. Meillä on tänä päivänä aivan liian suuria lapsiryhmiä päiväkodeissa muun muassa. Monissa kunnissa ja kaupungeissa tahdotaan vain kasvattaa sitä ryhmäkokoa. Voisiko nyt ajatella, että tätä ryhmäkokoa ihan laissa säädeltäisiin?

Toinen asia, mikä on äärettömän tärkeä, on se, että meidän laadukas varhaiskasvatuksemme on perustunut todellakin siihen, että meillä on korkeatasoinen, koulutettu henkilökunta. Olen kuullut, että tätä henkilöstön koulutustasoa aiotaan madaltaa, ja pidän sitä kyllä erittäin suurena virheenä, jos nyt näin lähdetään tekemään. Päiväkodeissa täytyy olla koulutettuja lastentarhanopettajia, korkeakoulutettuja pedagogisia osaajia. Se on entistä tärkeämpää, koska lapsilla on monenlaisia ongelmia tänä päivänä, ja ne pystyttäisiin (Puhemies koputtaa) ennalta ehkäisemään päiväkodeissa ja viemään eteenpäin niitä pulmia.

Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Jos lähden liikkeelle tästä edustajan kysymyksen toisesta osasta, niin minun korviini kyllä ei ole kantautunut, että päivähoidon henkilöstön kelpoisuuksia alennettaisiin, pikemminkin keskustelua on käyty siitä, että jos on tilanteita, joissa vaaditaan myöskin pätevyyksien parantamista, niin onko se mahdollista. Minä itse kyllä lähden siitä, että meillä ei ole varaa näitä kelpoisuuksia laskea, ja sellaista työryhmäkään ei esitä, pikemminkin päinvastoin.

Nyt toisessa osassa esititte erittäin asiallisen kysymyksen sikäli, että nyt pitää muistaa, että kun tämä lakikokonaisuus on minua vuoden vanhempi ja täytin tässä 40 vuotta juuri taannoisena aikana, niin ajattelen, että kun on näin vanha laki, kun omaa elämäänikin taaksepäin katsoo, niin kyllä se 70-luvun lapsi on ihan erilainen kuin 2010-luvun lapsi. Nyt mitataan sitten myös koko poliittisen (Puhemies koputtaa) vallan kiinnostusta siihen, onko tämä 2000-luvun lapsen tukeminen myöskin tämän ryhmäkokoasian nimissä (Puhemies koputtaa) mahdollista. Itse edustan sitä kantaa.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa on ollut kirjaus tästä jo vuodesta 2003 lähtien, joten yli kymmenen vuotta se on ollut siellä jo kirjattuna, joten nyt on pakko viedä asiaa tiukasti jo eteenpäin.

Mutta kysyisin ministeriltä: Jos jostain syystä sitä lisärahoitusta kuitenkaan ei ole mahdollista saada, niin voisiko ajatella sitä, että se tehtäisiin kaksivaiheisesti, alkuunsa tehtäisiin määritelmiä päivähoidon ja varhaiskasvatuksen välillä, selkiytettäisiin henkilöstön tehtäviä ja toimenkuvia ja varhaiskasvatussuunnitelma laitettaisiin Opetushallituksen tehtäväksi ja mahdollisesti ihan normiksikin? Olisiko tämä se tie, ja sitten kun rahaa tulee, niin palataan niihin ryhmäkokoihin ja muihin?

Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Hyvin helppoa poliittisesti on lykätä kaikki ongelmat eteenpäin, koska aina löytyy hallitus, joka sitten voi omassa ohjelmassaan päättää puuttua asiaan, ja siitä meillä on jo pitkä kokemus, niin kuin edustaja tässä kertoi tätä vanhaa tarinaa. Nyt on aika ottaa kantaa siihen, onko suomalaisella yhteiskunnalla tällä hetkellä mahdollisuus sijoittaa ennalta ehkäisevään toimintaan. Opposition tekemä kysymys tässä kertoi juuri siitä, että jokainen euro, joka tähän sijoitetaan, tuo sen seitsemänkertaisena takaisin. Itse edustan sitä linjaa, että me joudumme joka tapauksessa porrastamaan näitä toimia tuleville vuosille, koska muutokset ovat varsin isoja, jos näihin halutaan puuttua. Se on selvää, että edetään monivaiheisesti, mutta jos nyt ei edetä ollenkaan, niin se kertoo tietysti yhteiskunnan tahtotilasta lapsia kohtaan. Minusta me olemme kyllä velkaa tälle tulevalle sukupolvelle jo tässä vaiheessa, että tämä asia lopulta saataisiin päätökseen. (Sari Sarkomaa: Milloin laki saadaan eduskuntaan?)

Arvoisa puhemies! Eduskunta tuskin voi keskustella tärkeämmästä asiasta kuin varhaiskasvatuksesta ja lähes 200 000 lapsesta. Toisaalta puhumme paljon ennalta ehkäisevästä toiminnasta, ennalta ehkäisevästä puuttumisesta. Ainakin itse ajattelen näin, että erityisesti varhaiskasvatuksessa nyt, kun uutta lakia tehdään, pitää erityisesti kiinnittää huomio siihen, että jo varhaiskasvatuksessa puututaan niihin lapsen kasvuhäiriöihin, -kipuihin, jotta se ei ole edessä sitten myöhemmin peruskoulun ala-asteella.

Tuossa ministeri jo viittasi siihen, että on olemassa kanadalainen tutkimus, joka kertoo, että varhaiskasvatukseen laitettu euro tuottaa itsensä takaisin kuusi-, seitsemänkertaisesti. Kun katson fiksua pääministeriä ja valtiovarainministeriä, niin teidän pitää nyt erityisesti keskittyä siihen perusteluun, että tähän saadaan lisää rahaa, tuskin tässä tilanteessa (Puhemies koputtaa) satoja miljoonia, mutta kymmenilläkin miljoonilla...

...jo saadaan laatua ja tehokkuutta.

Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, että edeltäjäni on aivan oikeassa. Kyllä tämä on todella iso kysymys nyt, onko meillä yhteiskunnassa varaa nähdä, että meidän kannattaa sijoittaa lapsiin tässä vaiheessa. Erityisesti kun olen kiertänyt nyt todella paljon päiväkodeissa ja 11 000 vanhempaa vapaa-ajallaan laittaa meille viestiä siitä, millä tavalla tätä päivähoidon laatua voitaisiin entisestään parantaa, niin kyllä nyt on kysymys siitä, että päivähoito on aina hoivaa, mutta se on jatkossa myös erityisesti kasvatusta.

Tässä edustaja Gustafssonin puheenvuorossa on tärkeintä juuri se, että me luomme nyt siltaa sinne alakoulun ensimmäisille luokille jo, ja tämän sillan luominen on erittäin tärkeätä. Ja kun tehtävävastuu on nyt opetusministeriöllä, niin me ensimmäistä kertaa uskottavasti saamme myös päivähoidon osaksi sitä tärkeää kasvatustehtävää. Minä olen erittäin iloinen siitä, että tähän tällä hallituksella on jo lähdetty, ja nyt pitää vain puristaa loppuun asti, että me pääsemme (Puhemies koputtaa) tekemään tämän kokonaisuuden kuntoon.

Arvoisa herra puhemies! Varhaiskasvatusta, sen säädöksiä valmistellut työryhmä oli todellakin kaikkea muuta kuin yksimielinen. Eriäviä mielipiteitä jätettiin runsaasti. Varhaiskasvatus on laaja-alainen kysymys. Sillä on vaikutuksensa lasten hyvinvointiin, oikeuksien toteutumiseen ja lasten yhteiskunnalliseen asemaan. Kysyn opetusministeriltä: onko jo löydetty konsensus sen määrittelemisessä, mikä olisi varhaiskasvatuksen sisältönä?

Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Minä en usko, että poliittisesti se sisältö on niinkään niin herkkä asia, vaan kysymys on siitä, pystymmekö me tässä varsin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa, jossa ollaan aika isojen, mittavien tasapainotusohjelmien parissa, kun ollaan menty tätä kautta, löytämään sellaisen ulospääsyn myöskin siinä, että me voimme joitakin epäkohtia nyt parantaa ja katsoa sitten tämän sillan eteenpäin. Tältä osin työryhmähän ei ole näistä varhaiskasvatuksen kovista sisällöistä eli siitä tärkeästä pedagogisesta näkökulmasta kovinkaan eri mieltä. Siellä on isoja intressejä ammattiryhmien kelpoisuuksien suhteen. Se on ymmärrettävää. Mutta varmasti koko kentän ja koko vanhempien viesti on se, että meidän on pakko puuttua pitkällä aikavälillä siihen, että eri puolilla Suomea olevat lapset eivät tule jatkossa eri tavalla kohdelluiksi. Ja silloin me puhumme tämän ryhmän maksimikoon jatkuvasta ylittämisestä, ja se on ensimmäinen asia, josta tuntuu olevan varsin laaja yksimielisyys, että siihen on puututtava. Sitä kautta (Puhemies koputtaa) tämä ei ole edes niin kallista kuin me kuvittelisimme.