Täysistunnon pöytäkirja 88/2005 vp

PTK 88/2005 vp

88. TORSTAINA 15. SYYSKUUTA 2005 kello 16.30

Tarkistettu versio 2.0

Akateeminen yrittäjyys

Kyösti  Karjula  /kesk:

Arvoisa puhemies! Yksi poikkihallinnollisista politiikkaohjelmista on yrittäjyyden politiikkaohjelma, jossa hallituksen toimesta on toteutettu varsin monia merkittäviä uudistuksia verotuksen alueella ja tämän vuoden aikana riskirahoituksen alueella. Kuitenkin yksi suuri haaste meillä on edelleen edessä. Suomalainen pitkälle koulutettu nuori ei ole vieläkään riittävän valmis, riittävän kiinnostunut tarttumaan yritystoimintaan.

Onko hallituksella nyt erityisiä ajatuksia nimenomaan akateemisen yrittäjyyden vahvistamiseksi?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Yrittäjyyden politiikkaohjelman välitarkistus piti sisällään hankkeen, jossa pyrkimys on edistää sekä yliopisto- että ammattikorkeakoulutasolla nimenomaan yrittäjyyteen liittyvää opetusta, koulutusta. Idea on se, että yritetään neuvotella paitsi opetusministeriön myöskin yliopistojen kanssa suoraan siitä, että nämä tunnistaisivat mahdollisuudet ja tarpeet opetusohjelmien ja tutkintosisältöjen rakentamiseen niin, että jos sellaiset ihmiset, jotka voivat opiskella vaikkapa kasvatustieteitä tai sosiaalitieteitä tai vastaavia, arvioivat, että jossakin vaiheessa elämäänsä tarvitsisivat yrittäjävalmiuksia, he voisivat jopa tuon tutkinnon sisältöön ottaa jo näitä aineksia. Tämä keskustelu on vasta käynnistynyt pari kuukautta sitten. Kuinka pitkälle tässä keretään tämän hallituksen aikaan — minä toivon, että pää enemmän saadaan auki juuri tähän kertomaani suuntaan.

Kyösti  Karjula  /kesk:

Arvoisa puhemies! Jos ajatellaan suomalaisen kasvuyrittäjyyden merkittävää vahvistumista, yritysten kasvun merkittävää lisääntymistä, kyllähän keskeinen haaste on se, että me saamme henkisesti kyvykkäimmät, lahjakkaimmat suomalaiset nuoret kiinnostumaan yrittämisestä, kansainvälisten liiketoimintojen rakentamisesta.

Onko nyt hallituksen ambitiotaso riittävän korkea tällä alueella?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Minä oikeastaan tunnistan tuossa kaksi eri osa-aluetta, ensinnäkin sen, onko tällaista huippubisnesosaamista ylipäänsä riittävästi, ja varmaan tässä on parantamisen sijaa. Kun on tunnistettu niitä osa-alueita, joilla Suomen kilpailukyky ehkä ei ole ihan parhaimmillaan, niin kyllä tämä bisnesosaaminen, liiketoimintaosaaminen, laajakäsitteisesti ymmärrettynä on niitä alueita, joilla parantamisen sijaa ilmiselvästi on.

Mutta toinen osa-alue on ilmiselvästi se — otetaan esimerkiksi palvelusektori — että me koulutamme tänään palvelusektorille sellaisia henkilöitä, jotka koulutamme toisen tehtäviin, mutta me emme juuri kouluta sellaisia ihmisiä, jotka osaavat palvelusektorista jonkun substanssin, mutta jotka osaavat sen ohella sen palvelutehtävän hoitamiseen liittyvän yrittäjäosaamisen. Nyt pyrkimys on avata tätä yrittäjäosaamisen ovea myös esimerkinomaisesti palvelusektorin eri aloille.

Pekka Kuosmanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Yhdysvalloissa on semmoinen systeemi nuorten yrittäjien kohdalla lähinnä yliopistomaailmassa, että kun nuoret yliopiston käyneet huippuosaajat aloittavat oman firman, niin yliopiston professoreilla on mahdollisuus osallistua tässä yrityksessä opetustoimintaan ja yrityksen eteenpäinviemiseen noin 3—5 vuoden ajan.

Miten Suomessa? Koska tämmöinen laki, ministeri Pekkarinen, saadaan aikaan meillä kanssa?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Kyllä edustaja kysymyksessään on varmasti ihan oikeilla jäljillä. Meillä innovaatiojärjestelmä toimii niin hyvin, että alkuvaiheeseen satsataan ihan hyvin. Meillä syntyy myöskin sen innovaatiotyön tuloksena innovaatioita, paljon tuoteideoita, muita aihioita, mutta ne eivät kaupallistu, ne eivät tuotteistu riittävästi. Meiltä puuttuu sellainen riittävä riskiraha, joka menee varhaiseen vaiheeseen, sellaiseen vaiheeseen, että se vie sen liikeidean niin pitkälle, että se sitten itsestään kantaa.

Nyt me olemme eduskunnan päätöksellä juhannuksen alla päättäneet yhdestä tällaisesta uudesta instrumentista. Se on tämmöinen Aloitusrahasto Vera. Se on aloittanut vajaa kuukausi sitten toimintansa, ja siihen liittyy se, että järjestelmän puitteisiin yritetään saada näitä mentoreita, näitä bisnesenkeleitä, jotka voivat tulla myös yliopistoyhteisön piiristä, mutta ennen kaikkea minun mielestäni heitä pitäisi rekrytoida bisneselämästä, niistä käytännön yrittäjistä, joilla on kokemusta, joilla on tietoa ja taitoa.

Terhi Peltokorpi /kesk:

Arvoisa puhemies! Starttirahaa on nyt laajennettu, ja sen avulla yrittäjiksi ryhtyneet ovat saaneet pidettyä yrityksensä pystyssä useita vuosia. Starttiraha on ollut siis hyvin vaikuttava. Nyt kuitenkin eri puolilta maata, muun muassa täältä Helsingistä, on tullut viestiä, että starttirahaa hakeneille tuleville yrittäjille on annettu kielteisiä päätöksiä siksi, että starttirahaan varatut määrärahat ovat lopussa.

Arvoisa puhemies! Olisin kysynyt ministeriltä:

Eikö näitä rahoja voitaisi siirtää alueelta toiselle, jos toisilla alueilla niitä jää käyttämättä, tai momentilta toiselle, kun tiedämme, että esimerkiksi viime vuonna työministeriöltä jäi rahaa merkittävästi myös käyttämättä?

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Hallitus lisäsi lisäbudjetissaan starttirahaan käytettävää rahaa. Sen lisäksi tänä syksynä on jo — en tiedä, onko jo te-keskusten pöydällä — tehty päätös siitä, että lisärahaa on tullut. Siinä on pyritty vastaamaan niihin toiveisiin, joita te-keskuksista on tullut starttirahan suhteen. Te-keskuksissa on mahdollisuus käyttää siellä olevaa rahaa siten, että esimerkiksi koulutusrahaa voidaan siirtää starttirahaksi, jos näin halutaan, tai tukityöllistämisrahaa voidaan siirtää starttirahaksi, jos näin halutaan, tai päinvastoin. Nuo rahat ovat samalla momentilla, ja ristiinkäyttöoikeus on olemassa.

Puhemies:

Tähän keskusteluun myönnän vielä yhden lisäkysymyksen ja siihen asianomaisen valtioneuvoston jäsenen vastauksen. Lisäkysymys ed. Risikko.

Paula Risikko /kok:

Arvoisa herra puhemies! On todella hyvä, että liiketoimintaosaaminen on nostettu yhdeksi kehittämisen alueeksi, koska me tiedämme, että tarvitaan yrittäjien tukemista sosiaaliturvakysymyksissä, verotuskysymyksissä mutta sen lisäksi myöskin liiketoimintaosaamisessa. Nyt kun meillä on täällä paikalla tuleva opetusministeri, kysyisin:

Kun puhuttiin siitä, että eri koulu- ja koulutusasteilla pitäisi olla liiketoimintaosaamisen opetusta, miten te varmistatte, että opettajilla on kykyä opettaa sitä liiketoimintaosaamista?

Puhemies:

Pyydän saada huomauttaa, että ministeri Kalliomäki on täällä pääministerin sijaisena ja tässä ominaisuudessa vastaa tähän kysymykseen.

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Pyrin varmistamaan sen ryhtymällä opetusministeriksi runsaan viikon kuluttua, (Naurua) näin se menee. (Ed. Dromberg: Odotamme paljon!) Silloin on tietysti syytä perehtyä siitä roolista tähän kysymykseen. Omakin taustani on opettajatausta, ja opettajankoulutus niistä vuosista on kehittynyt, sen tiedän, huimasti. Tämä alue on ilman muuta sellainen, joka kannattaa opettajankoulutuksessa arvioida, analysoida ja etsiä nykyistä parempiakin ratkaisuja. Se on selvä. Tämän enempää en nyt kyllä tässä vaiheessa asiaa lähde penkomaan.

Puhemies:

Kysymys on loppuun käsitelty.