Kyösti Karjula /kesk:
Arvoisa puhemies! Yksi poikkihallinnollisista politiikkaohjelmista on
yrittäjyyden politiikkaohjelma, jossa hallituksen toimesta
on toteutettu varsin monia merkittäviä uudistuksia
verotuksen alueella ja tämän vuoden aikana riskirahoituksen
alueella. Kuitenkin yksi suuri haaste meillä on edelleen
edessä. Suomalainen pitkälle koulutettu nuori
ei ole vieläkään riittävän
valmis, riittävän kiinnostunut tarttumaan yritystoimintaan.
Onko hallituksella nyt erityisiä ajatuksia nimenomaan
akateemisen yrittäjyyden vahvistamiseksi?
Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Yrittäjyyden politiikkaohjelman välitarkistus
piti sisällään hankkeen, jossa pyrkimys
on edistää sekä yliopisto- että ammattikorkeakoulutasolla
nimenomaan yrittäjyyteen liittyvää opetusta,
koulutusta. Idea on se, että yritetään
neuvotella paitsi opetusministeriön myöskin yliopistojen
kanssa suoraan siitä, että nämä tunnistaisivat
mahdollisuudet ja tarpeet opetusohjelmien ja tutkintosisältöjen
rakentamiseen niin, että jos sellaiset ihmiset, jotka voivat
opiskella vaikkapa kasvatustieteitä tai sosiaalitieteitä tai
vastaavia, arvioivat, että jossakin vaiheessa elämäänsä tarvitsisivat
yrittäjävalmiuksia, he voisivat jopa tuon tutkinnon
sisältöön ottaa jo näitä aineksia.
Tämä keskustelu on vasta käynnistynyt
pari kuukautta sitten. Kuinka pitkälle tässä keretään
tämän hallituksen aikaan — minä toivon,
että pää enemmän saadaan auki juuri
tähän kertomaani suuntaan.
Kyösti Karjula /kesk:
Arvoisa puhemies! Jos ajatellaan suomalaisen kasvuyrittäjyyden merkittävää vahvistumista,
yritysten kasvun merkittävää lisääntymistä,
kyllähän keskeinen haaste on se, että me
saamme henkisesti kyvykkäimmät, lahjakkaimmat
suomalaiset nuoret kiinnostumaan yrittämisestä,
kansainvälisten liiketoimintojen rakentamisesta.
Onko nyt hallituksen ambitiotaso riittävän korkea
tällä alueella?
Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Minä oikeastaan tunnistan tuossa
kaksi eri osa-aluetta, ensinnäkin sen, onko tällaista
huippubisnesosaamista ylipäänsä riittävästi,
ja varmaan tässä on parantamisen sijaa. Kun on
tunnistettu niitä osa-alueita, joilla Suomen kilpailukyky
ehkä ei ole ihan parhaimmillaan, niin kyllä tämä bisnesosaaminen, liiketoimintaosaaminen,
laajakäsitteisesti ymmärrettynä on niitä alueita,
joilla parantamisen sijaa ilmiselvästi on.
Mutta toinen osa-alue on ilmiselvästi se — otetaan
esimerkiksi palvelusektori — että me koulutamme
tänään palvelusektorille sellaisia henkilöitä,
jotka koulutamme toisen tehtäviin, mutta me emme juuri
kouluta sellaisia ihmisiä, jotka osaavat palvelusektorista
jonkun substanssin, mutta jotka osaavat sen ohella sen palvelutehtävän
hoitamiseen liittyvän yrittäjäosaamisen.
Nyt pyrkimys on avata tätä yrittäjäosaamisen
ovea myös esimerkinomaisesti palvelusektorin eri aloille.
Pekka Kuosmanen /kok:
Arvoisa herra puhemies! Yhdysvalloissa on semmoinen systeemi nuorten
yrittäjien kohdalla lähinnä yliopistomaailmassa,
että kun nuoret yliopiston käyneet huippuosaajat
aloittavat oman firman, niin yliopiston professoreilla on mahdollisuus
osallistua tässä yrityksessä opetustoimintaan
ja yrityksen eteenpäinviemiseen noin 3—5 vuoden
ajan.
Miten Suomessa? Koska tämmöinen laki, ministeri
Pekkarinen, saadaan aikaan meillä kanssa?
Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Kyllä edustaja kysymyksessään
on varmasti ihan oikeilla jäljillä. Meillä innovaatiojärjestelmä toimii
niin hyvin, että alkuvaiheeseen satsataan ihan hyvin. Meillä syntyy
myöskin sen innovaatiotyön tuloksena innovaatioita,
paljon tuoteideoita, muita aihioita, mutta ne eivät kaupallistu,
ne eivät tuotteistu riittävästi. Meiltä puuttuu
sellainen riittävä riskiraha, joka menee varhaiseen
vaiheeseen, sellaiseen vaiheeseen, että se vie sen liikeidean
niin pitkälle, että se sitten itsestään
kantaa.
Nyt me olemme eduskunnan päätöksellä juhannuksen
alla päättäneet yhdestä tällaisesta
uudesta instrumentista. Se on tämmöinen Aloitusrahasto
Vera. Se on aloittanut vajaa kuukausi sitten toimintansa, ja siihen
liittyy se, että järjestelmän puitteisiin
yritetään saada näitä mentoreita, näitä bisnesenkeleitä,
jotka voivat tulla myös yliopistoyhteisön piiristä,
mutta ennen kaikkea minun mielestäni heitä pitäisi
rekrytoida bisneselämästä, niistä käytännön
yrittäjistä, joilla on kokemusta, joilla on tietoa
ja taitoa.
Terhi Peltokorpi /kesk:
Arvoisa puhemies! Starttirahaa on nyt laajennettu, ja sen avulla
yrittäjiksi ryhtyneet ovat saaneet pidettyä yrityksensä pystyssä useita
vuosia. Starttiraha on ollut siis hyvin vaikuttava. Nyt kuitenkin
eri puolilta maata, muun muassa täältä Helsingistä,
on tullut viestiä, että starttirahaa hakeneille
tuleville yrittäjille on annettu kielteisiä päätöksiä siksi,
että starttirahaan varatut määrärahat
ovat lopussa.
Arvoisa puhemies! Olisin kysynyt ministeriltä:
Eikö näitä rahoja voitaisi siirtää alueelta
toiselle, jos toisilla alueilla niitä jää käyttämättä,
tai momentilta toiselle, kun tiedämme, että esimerkiksi
viime vuonna työministeriöltä jäi
rahaa merkittävästi myös käyttämättä?
Työministeri Tarja Filatov
Arvoisa puhemies! Hallitus lisäsi lisäbudjetissaan
starttirahaan käytettävää rahaa.
Sen lisäksi tänä syksynä on
jo — en tiedä, onko jo te-keskusten pöydällä — tehty
päätös siitä, että lisärahaa
on tullut. Siinä on pyritty vastaamaan niihin toiveisiin,
joita te-keskuksista on tullut starttirahan suhteen. Te-keskuksissa
on mahdollisuus käyttää siellä olevaa
rahaa siten, että esimerkiksi koulutusrahaa voidaan siirtää starttirahaksi,
jos näin halutaan, tai tukityöllistämisrahaa
voidaan siirtää starttirahaksi, jos näin
halutaan, tai päinvastoin. Nuo rahat ovat samalla momentilla,
ja ristiinkäyttöoikeus on olemassa.
Puhemies:
Tähän keskusteluun myönnän
vielä yhden lisäkysymyksen ja siihen asianomaisen valtioneuvoston
jäsenen vastauksen. Lisäkysymys ed. Risikko.
Paula Risikko /kok:
Arvoisa herra puhemies! On todella hyvä, että liiketoimintaosaaminen
on nostettu yhdeksi kehittämisen alueeksi, koska me tiedämme,
että tarvitaan yrittäjien tukemista sosiaaliturvakysymyksissä,
verotuskysymyksissä mutta sen lisäksi myöskin
liiketoimintaosaamisessa. Nyt kun meillä on täällä paikalla
tuleva opetusministeri, kysyisin:
Kun puhuttiin siitä, että eri koulu- ja koulutusasteilla
pitäisi olla liiketoimintaosaamisen opetusta, miten te
varmistatte, että opettajilla on kykyä opettaa
sitä liiketoimintaosaamista?
Puhemies:
Pyydän saada huomauttaa, että ministeri Kalliomäki
on täällä pääministerin
sijaisena ja tässä ominaisuudessa vastaa tähän
kysymykseen.
Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki
Puhemies! Pyrin varmistamaan sen ryhtymällä opetusministeriksi
runsaan viikon kuluttua, (Naurua) näin se menee. (Ed. Dromberg:
Odotamme paljon!) Silloin on tietysti syytä perehtyä siitä roolista
tähän kysymykseen. Omakin taustani on opettajatausta,
ja opettajankoulutus niistä vuosista on kehittynyt, sen
tiedän, huimasti. Tämä alue on ilman
muuta sellainen, joka kannattaa opettajankoulutuksessa arvioida,
analysoida ja etsiä nykyistä parempiakin ratkaisuja.
Se on selvä. Tämän enempää en
nyt kyllä tässä vaiheessa asiaa lähde
penkomaan.