Värderade talman! Det här kommer lite så där överraskande som för föriga flickan, men jag kan ändå inte låta bli.

Vi har med intresse noterat att det i lagen om regionindelning pratas om att landskapsgränserna skall vara vägledande när man drar upp gränser för regioner, samarbetsområden, statlig förvaltning osv. Nu har vi för någon dag sedan kunnat läsa i Helsingin Sanomat att enligt ramlagen skall till exempel Strömfors samarbeta med Kotkaområdet för att göra upp serviceplaner.

Kysymykseni ministeri Manniselle kuuluu:

Mikä merkitys aluejakolailla tulee olemaan tulevaisuudessa, koska olemme nähneet, että monessa suhteessa kunnat velvoitetaan yhteistyöhön riippumatta maakuntarajoista, ja kuitenkin olen tulkinnut aluejakolakia sillä tavalla, että sitä tulisi pyrkiä noudattamaan eri tilanteissa? Tässä nyt yhteistyövelvoite esimerkiksi Ruotsinpyhtään osalta vaaditaan maakuntarajasta huolimatta.

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevassa lakiehdotuksessa jo kesällä tehdyn poliittisen sopimuksen mukaan todetaan, että kun tämän lain mukaisia suunnitelmia ja toimenpiteitä tehdään, niin sen enempää eivät maakunta-, sairaanhoitopiirien kuin muidenkaan hallinnolliset rajat ole esteenä näille toimenpiteille, elikkä ne voidaan tehdä täysin puhtaalta pöydältä ajattelematta tämänhetkisiä maakunnan rajoja. Normaalissa palveluyhteistoiminnassa ei ole merkitystä, onko välissä maakuntaraja vai ei.

Toisaalta tietysti on niin, että jos kunnat liitetään toisiinsa yli maakunnan rajan taikka jos yhteistyö on, voi sanoa, kaiken kattavaa, silloin myöhemmin täytyy tietysti arvioida, onko maakuntaraja väärässä paikassa. Mutta tämän lain mukaan nimenomaan nämä hallinnolliset rajat eivät ole esteenä järkevien suunnitelmien tekemiselle.

Värderade talman! Inom samma område har man också haft ett regionkommunssamarbete och min fråga till regionminister Manninen är: Hur ser ni på framtiden för regionkommunssamarbete i ljuset av det som ni har sagt och med tanke på de uppgifter som regionkommunerna har? Kommer vi i framtiden att ha regionkommuner som har både ansvar, makt och inflytande?

Sen valossa, mitä totesitte, onko mielestänne seutukuntayhteistyökokeilulla tulevaisuutta ja mitkä tehtävät seutukunnilla tulee olemaan tulevaisuudessa?

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Seutukuntayhteistyö on sinänsä ollut hyvin hyödyllistä. Voi sanoa, että siinä on eräällä tavalla harjaannuttu ja harjoitettu, se on ollut eräänlaista esikoulua kunta- ja palvelurakennehankkeelle. Nyt kun itse hanke lähtee liikkeelle, näen kyllä, että tulevaisuudessa seutuyhteistyökokeilulla siinä muodossa kuin sitä tänä päivänä harjoitetaan ei ole kovinkaan suurta merkitystä. Minusta seuraavien hallitusneuvottelujen yhteydessä varmasti tätä asiaa pitää harkita, mitä seutuyhteistyökokeilulle tulevaisuudessa tehdään. Se on tämän uuden Paras-lain normaalia toimintaa tehdä yhteistyötä, eikä siihen enää erillisiä kokeiluja tulevaisuudessa tarvita. (Hälinää)

Arvoisa puhemies! Kuntayhteistyö yli kuntarajojen tai maakuntarajojen on varmasti hyvin kannatettavaa varsinkin silloin, jos ajatellaan, että se palvelee kunnan asukkaita, heidän tarpeitaan saada palveluja. Nyt kuitenkin eduskunnassa on käsiteltävänä hankintalaki, ja hankintalain mukaan, kun palvelujen osto toiselta kunnalta, sairaanhoitopiiriltä tai vastaavalta ylittää tietyn eurosumman, sen jälkeen kunta on velvollinen kilpailuttamaan nämä palvelut. Ministeri Manninen:

Eikö tämä nyt ole vähän hassua, että esimerkiksi, jos ajatellaan vaikka täällä Pääkaupunkiseudulla päivähoitopalveluja tai koulupalveluja, niitä olisi järkevää käyttää yli kuntarajojen, mutta voi olla, että nimenomaan tämä hankintalaki johtaa siihen, että joudutaan pakosti kilpailuttamaan näitä palveluja?

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Hankintalaki on tehty niiden direktiiviä koskevien säännösten mukaan, jotka meitä velvoittavat. Tulkinta tämän osalta tähän saakka on lähtenyt siitä, että jos tämä yhteistyö on organisoitu sillä tavalla, että kaupunki tai kunta voi valvoa sitä tehtävää saman tyyppisesti kuin omaa toimintaa, toisin sanoen esimerkiksi sopimuslautakunnan kautta, niin silloin tätä kilpailuttamisvelvoitetta ei ole, mutta jos suoraan ostetaan, silloin se on. Tästähän Helsinki ja ehkä eräät muutkin kunnat ovat pyytäneet kauppa- ja teollisuusministeriöltä ohjetta tähän asiaan, ja minun tietääkseni kauppa- ja teollisuusministeriö on kääntynyt komission puoleen ja pyytänyt selvennystä ja kannanottoa sieltä. Toivottavasti se sieltä tulee myöhemmin.

Arvoisa puhemies! Pidän hyvänä sitä, että tässä kunta- ja palvelurakenneuudistuslakiehdotuksessa tulevat olemaan nämä 16 kasvukeskusta ja niille velvollisuus tehdä selvitys asumisesta, liikenteestä ja maankäytöstä sen vuoksi, että monta kertaa ja monella alueella enemmän palaa rahaa käytännössä väärän suunnittelun ja väärän rakentamisen vuoksi kuin hallinnon vuoksi. Nyt minä kysyisin arvoisalta ministeriltä tätä taustaa vasten:

Olisiko tarpeellista ja onko tarkoitus, että annetaan tämän velvoituksen yhteydessä myöskin velvoitus tehdä vertailevat kustannuslaskelmat infrastruktuurin ja yleensä rakentamisen osalta, energiahuollon, veden, viemäröinnin, teiden, talojen osalta ym. karkeat laskelmat, paljonko tietty yhdyskuntarakennelma maksaa ja paljonko joku toinen vaihtoehto maksaa? Se olisi selvää kieltä siitä, miten alueella rajat tältä osalta pitäisi tehdä.

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Laissa ei tällaista velvoitetta ole, mutta viisaat kunnat varmasti näin tekevät.

Arvoisa puhemies! Paraikaa käydään kovaa keskustelua siitä, minkä kuntien pitäisi tehdä yhteistyötä tulevaisuudessa, ja hallituksen parissa vähän kiistellään siitä, kuinka laaja on niiden kuntien luettelo, jotka joutuvat tekemään yhteistyötä.

Mikä on tilanne tältä osin? Aiotaanko asiassa todellakin nyt edetä, että kansalaisten palvelut tulevat paranemaan ja järkevää kuntayhteistyötä, kuntaliitoksia edistetään, vai onko kyse vain vallasta ja vallanjaosta?

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Listat ensi viikon valtioneuvoston istuntoon on tämän lain osalta nyt jaettu. Sitten, jos valtioneuvosto sen hyväksyy ensi viikolla ja presidentti antaa esityksen eduskunnalle, se tulee siinä muodossa kuin se on tänä päivänä kirjoitettu. Kyllä tässä on vakava tarkoitus edistää kuntaliitoksia, ja missä se ei ole mahdollista, vakava tarkoitus on edistää yhteistyötä sekä pienemmillä alueilla että laajaa väestöpohjaa vaativien tehtävien osalta laajemmilla alueilla ja organisoida palveluiden tuottaminen sillä tavalla, että se on mahdollisimman taloudellista ja laadukasta.

Herra puhemies! Oma kotikuntani Uurainen on tyytyväinen, että ei joutunut tähän pakkoyhteistyövelvoitteen piiriin, mutta vastaavassa asemassa oleva Toivakan kunta on hallituksen sopimassa pakkoyhteistyölistassa. Tämä periaate vähän ihmetyttää sinänsä, miten nämä on valittu, kun saman tyyppiset kunnat ovat eri asemassa ja samalla etäisyydellä esimerkiksi Jyväskylästä. Kysynkin herra ministeriltä:

Kuultiinko kuntia tässä vaiheessa, ja olisiko ollut ehkä tarve kuulla, kun kuitenkin puhutaan pakkoyhteistyöstä?

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tässä ei valitettavasti ollut aikaa kuulla kaikkia kuntia. Mutta mitä tulee tähän pakkoyhteistyö-sanaan, niin minusta se on ruma sana tässä yhteydessä, koska siinä nimenomaan on kysymys siitä, että näiden kuntien tulee selvittää, miten voitaisiin parantaa asumisen, liikenteen ja maankäytön yhteensopivuutta ja miten palveluiden käyttöä yli kuntarajojen voidaan parantaa. Elikkä puhuminen pakkoyhteistyöstä on minusta tämän hyvän asian rienausta tässä yhteydessä. (Naurua)

Arvoisa herra puhemies! Monissa kunnissa on usein totuttu järjestämään palvelut jollain tietyllä tavalla, joka ei välttämättä aina ole se kaikkein laadukkain tai kustannustehokkain tapa järjestää palvelut. Puitelain perusteella kuntien on tehtävä palvelutuotantosuunnitelma, jossa eri muotoja järjestää palvelut pohdittaisiin avoimesti. Kysyisinkin asianomaiselta valtioneuvoston jäseneltä:

Onko puitelaissa tai tässä palveluntuotantosuunnitelmassa tarpeeksi emmeitä siihen, että kunnissa pohdittaisiin aidosti ja mahdollisimman avoimesti erilaisia palvelujen tuotantotapoja?

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Erityisesti laissa korostetaan sitä, että tuottavuutta pitää parantaa ja kunnilla on palveluiden järjestelyvastuu kokonaisuudessaan. Jokaisen kunnan asia on sitten itsenäisesti päättää, tuottavatko he palvelut itse vai käytetäänkö ostopalveluja tai muita vastaavia muotoja. Mutta totta kai on järkevää jokaisen kunnan arvioida, mitkä ovat parhaat palveluiden tuotantotavat ja käytännöt, ja valita sellainen tapa, joka antaa sekä taloudellisesti että laadullisesti parhaat palvelut. Minusta sille, että järkevää toimintaa tehdään, laissa annetaan, voi sanoa, edellytykset, ja sitten se on jokaisen kunnan oma asia itsehallinnon puitteissa, mitä se käytännössä päättää.

Arvoisa puhemies! Palaan ed. Thorsin alkuperäiseen kysymykseen ja tuohon Ruotsinpyhtää-esimerkkiin. Ruotsinpyhtäähän on maantieteellisesti osa Kymenlaaksoa ja kuuluu Kymenlaakson sairaanhoitopiiriin muun muassa. Kysyisin ministeri Manniselta:

Onko mahdollista myöskin katsoa asiaa sillä tavalla, että Loviisan seudun kokonaisuudessaan ja Itä-Uusimaan voitaisiin teidän mielestänne katsoa kuuluvan johonkin muuhun maakuntaan? Nythän Itä-Uudenmaan ikään kuin alueelle on tunkeuduttu sekä idästä että lännestä. Tämä kysymys kilpistyy siihen, mitä mieltä olette Itä-Uudenmaan maakunnan tulevaisuudesta. (Eduskunnasta: Se on mennyttä!)

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen aikana on linjattu niin, että tämä hallitus ei tule puuttumaan maakuntajakoon vastoin maakuntien omaa tahtoa. Nythän Sipoon valtuusto on tehnyt päätöksen, että se tulee hakemaan maakuntajaon muutosta sen jälkeen, kun se on hyväksynyt oman yleiskaavan. Lehdissä on lukenut, että "vahvistettu", mutta tämänpäiväisen kunnanedustajan ilmoituksen mukaan kyse on valtuuston hyväksymisestä. He itse arvioivat, että se tapahtuisi vuonna 2008, jolloin he todennäköisesti anovat maakunnan muutosta seuraavan vaalikauden alusta eli 2009. Mitä seurauksia siitä sitten on Itä-Uudenmaan maakunnalle, sen varmasti aika näyttää.

Arvoisa puhemies! Haluaisin tarkistaa vielä kuntien välisestä yhteistyöstä sen, pitääkö paikkansa se, että erityishuoltopiirit ja erikoissairaanhoitopiirit ollaan yhdistämässä ilman lakia, ilman säädöksiä, vain yhdistämisen vuoksi? Samalla tiedustelen ministeri Manniselta:

Kun toimestanne vauhditettiin ja toteutettiin lastensuojelutasausrahaston purku, oletteko seuranneet sitä graavia tointa, joka on siitä syntynyt pitkin maata?

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Mitä tulee lastensuojelulain seurantaan, se kuuluu tietysti ensisijaisesti sosiaali- ja terveysministeriön toimialaan. (Ed. Puisto: Vastuu pitää olla!) Mitä tulee sitten siihen, mitä näille erityishuoltopiireille ja sairaanhoitopiireille tapahtuu, niin puitelaissahan todetaan, että tämä erityishuoltopiirille kuuluvien tehtävien järjestämisvastuu on jatkossa sairaanhoitopiireillä, ja totta kai se tarkoittaa sitä, että myöskin tämän vuoksi, jos eduskunta tämän lain hyväksyy, silloin asianomaiseen erityislainsäädäntöön tehdään ne muutokset, mitä tämä laki edellyttää. (Ed. Puisto: Ilman valmistelua?) — No, totta kai lait valmistellaan silloin. (Ed. Puisto: Ei ole valmisteltu!) — No, eihän niitä vielä ole valmisteltu, kun ei ole tätä puitelakiakaan vielä hyväksytty. — Tässä yhteydessä kannattaa muistaa, että laissa lähdetään myöskin siitä, että se ei tarkoita, että olemassa olevia kehitysvammalaitoksia, jotka palvelevat useampia piirejä, pitäisi purkaa, vaan nämä asiat voidaan hoitaa ostopalveluilla.

Arvoisa puhemies! Ministeri Manninen totesi tässä aikaisemmin tästä seutukokeilusta, että se on nyt sitten niin kuin ohi, ja se kuulosti ihan järkevältä ratkaisulta. Mutta onko ministeri miettinyt sitä, että kun se nyt sitten ihan oikein on ohi, niin pitihän siitä kokeilusta tulla ihan sellaisia hilkulla olevia ratkaisuja, että olisi tehty se johtopäätös, että toteutetaan sen seutukunnan fuusio kertaheitolla kunnaksi kuntajaon mukaisesti? Tässä yhteydessä näitten hilkulla olevien tapauksien kohdalla olisi niin kuin erikoispalkinto valtion kassasta osoitettu esimerkiksi velkojen maksuun niin, että olisi kerralla hoidettu koko homma nyt seuraavaan vaiheeseen.

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! En sanonut, että se on ohi, vaan sanoin, että sitä pitää arvioida nyt sitten uudella tavalla. Meillähän valmistui viime vuonna väliraportti eli yliopistollinen tutkimus siitä, mitä seutukokeilussa on saatu aikaan, ja ne tulokset nyt eivät kovin mairittelevia olleet. Ja totta kai tälläkin on oma merkityksensä silloin, kun arvioidaan seutukokeilun jatkamista tulevaisuudessa.

Arvoisa puhemies! Kunta- ja palvelurakennehankkeen taustallahan on nimenomaan se, että me pystyisimme tulevaisuudessa turvaamaan ja pelastamaan palvelut niille, jotka ovat tulevaisuuden sukupolvia, siis lapsille ja nuorille. Lapsiasianvaltuutettu Maria-Kaisa Aula on ottanut esille sen, että tämän puitelain valmistelun yhteydessä pitäisi tehdä lapsiasiavaikutusten arviointi asianomaisissa ministeriöissä. Olisin nyt kysynyt:

Onko näin toimittu?

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Tässä yhteydessä tehtiin aika laajaa työtä, ja ministeriöltä on tulossa opas sukupuolivaikutusten arvioinnista tässä yhteydessä. Tämä lapsivaikutusten arviointi oli myöskin esillä, mutta tässä aikataulussa ne voimavarat kovin laajamittaiseen toimintaan sen osalta eivät valitettavasti riittäneet.

Arvoisa puhemies! Minun kysymykseni olisi liittynyt vielä edelliseen aihepiiriin. Saanko kysyä sen?

No, tämä on uusi kysymys kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta ja kuntaministerille. Nimittäin olen lukenut, että Jyväskylän ja Korpilahden mahdollisten liitosten osalta olette pikemminkin kehottanut kuntien itsenäisyyteen kuin yhteistyöhön. (Puhemies koputtaa) Onko tämä totta?