Hannes Manninen /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Talouden kokonaiskuvaa leimaa edelleen suuri epävarmuus. Arvioimme, että talous toipuu loppuvuotta kohden, ja tässä mielessä valtiovarainvaliokunta yhtyy hallituksen arvioon bruttokansantuotteen kehityksestä tänä ja ensi vuonna.

Kiitos! — Herra puhemies! Nyt käsiteltävänä olevaa lisätalousarvioehdotusta on käsiteltävä yhdessä ensi vuoden talousarvion kanssa. Tästä lisätalousarviosta voi kuitenkin todeta, että tulojen nettovähennys on noin 3,2 miljardia euroa, josta 2,2 miljardia muodostuu tuloveron tuottoarvion vähenemisestä. Se kertoo talouden vaikeasta tilanteesta. Tämän vaikutuksesta nettolainanotto nousee yli 10 miljardin euron, ja sen jälkeen valtionvelka on vuoden lopussa noin 37 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Valtiontalouden ohella myös kuntatalouden tila heikkenee. Kuluvana vuonna voi todeta, että se on vaikea mutta ei kuitenkaan sen vaikeampi kuin kuntatalous oli 2003, 2004 ja 2005. Sen sijaan vuosi 2010 tulee olemaan koko kuntakentällä erittäin ongelmallinen, ellei talouden nousu lähde arvioitua nopeammin etenemään.

Kaiken kaikkiaan lisäbudjetin ja ensi vuoden budjetin työllisyysmäärärahat ja lisämäärärahat yhdessä käynnistävät arviolta noin 1,7 miljardin arvoisten hankkeiden liikkeellelähdön. Kun otetaan huomioon, että tänä syksynä lähtevät monet viime kevään ensimmäisessä lisätalousarviossa rahoitetut hankkeet, voi todeta, että työllistävä vaikutus tulee suurimmilleen tämän vuoden lopulla ja ensi vuoden alussa, eli suhdannepoliittisesti hallituksen toimenpiteet ajoittuvat oikealla tavalla. Lisäksi lisätalousarviossa on kohdennettu lisävoimavaroja muun muassa Tekesiin ja Finnveraan, ja yleensäkin monet toimet on kohdistettu sillä tavalla, että ne tukevat pitkän aikavälin talouskasvua.

Edellä olevan perusteella valtiovarainvaliokunta pitää hallituksen toimenpidekokonaisuutta perusteltuna, tarpeellisena ja suhdannetilanne huomioon ottaen tasapainoisena.

Valtiovarainvaliokunta ehdottaa pieniä muutoksia, joista otan tähän kolme, jotka merkitsevät myös määrärahalisäyksiä. Neljäntenä totean lyhyesti myös omistajaohjauksesta.

Omistajaohjauksen osalta valtiovarainvaliokunta tähän lisäbudjettiin liittyen pitää tärkeänä, että Destian ja Raskoneen mahdollisissa yritysjärjestelyissä tai listauksissa varmistetaan hallituksen esityksen perustelujen mukaisesti yhtiöiden kotimaisuus ja valtion niin sanottu ankkuriomistus eli merkittävä omistus, vaikkakaan se ei edellytä välttämättä enemmistöä.

Lisämäärärahoja esitetään yleissivistävän koulutuksen osalle 700 000 euroa käytettäväksi koulukotien ja Eurooppa-koulujen toimintaan sekä Svenska skolan för synskadade -koulun kalustamiseen.

Kaksi määrärahalisäystä tulee maa- ja metsätalousministeriön osuudelle. Eviran toimintamenoihin esitetään 950 000:ta euroa lisäystä Eviran ja Metsäntutkimuslaitoksen yhteisen laboratoriotietojärjestelmän kehittämiseen. Valmistuessaan järjestelmä tehostaa merkittävällä tavalla laboratorioiden yhteiskäyttöä ja niiden toimintaa. Tätä voi pitää tärkeänä ja merkittävänä rahoituksena, sillä se lyö lukkoon tämän hankkeen kokonaisrahoituksen.

Toinen asia, johon valtiovarainvaliokunta on joutunut puuttumaan jo aiemminkin useita kertoja, koskee petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamista. Eduskunta on hyväksynyt uuden lain näistä vahingonkorvauksista, ja se on tulossa voimaan. On valitettavaa, että jatkuvasti alimitoitetaan vahingonkorvausmäärärahoja. Tälläkin hetkellä on sellainen tilanne, että ellei valiokunta lisäisi näitä määrärahoja, jouduttaisiin leikkaamaan 37 prosenttia niistä korvauksista, jotka laissa on määritelty. Valtiovarainvaliokunta haluaakin tässä yhteydessä todeta, että kun suurpetojen vahingot edelleen nousevat korkeiksi — arvioiden mukaan muun muassa 4 000 poroa joudutaan korvaamaan tämän vuoden aikana — niin maa- ja metsätalousministeriön tulee omissa toimenpiteissään ottaa huomioon tämä ristiriitainen tilanne, joka tällä hetkellä vallitsee.

Arvoisa puhemies! Edellä lausuttuun ja mietinnöstä ilmenevään viitaten valtiovarainvaliokunta ehdottaa, että ehdotus vuoden 2009 toiseksi lisätalousarvioksi hyväksytään hallituksen esityksen mukaisena edellä todetuin muutoksin, että lisätalousarvioaloitteet 10—84/2009 vp hylätään ja että lisätalousarviota sovelletaan 15. päivästä lokakuuta 2009 alkaen.

Herra puhemies! Samalla totean, että mietintöön liittyy kolme vastalausetta.

Markus Mustajärvi /vas:

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunnan mietintö on mielenkiintoinen. Sieltä muutama lainaus. Ensinnäkin: "Talouden kokonaiskuvaa leimaa edelleen suuri epävarmuus"; "Bruttokansantuotteen ennustetaan supistuvan Suomessa koko vuonna keskimäärin 6 prosenttia ja ensi vuonna kasvun ennakoidaan olevan vain puolisen prosenttia". Mietinnön mukaan ensi vuonna työttömyyden arvioidaan nousevan yli 10 prosentin, ja edelleen mietinnössä todetaan, että työllisyysaste alenee ensi vuonna 66 prosenttiin. Tämähän on kuin vasemmisto-opposition harjoittamaa talous- ja työllisyyspolitiikan arviointia, mutta hallitus tekee saman pitkällä viiveellä, minkä me olemme tehneet jo etuajassa. Tosin hallituksen johtopäätökset ovat oudot, mutta palaan ajassa hieman taaksepäin.

Viime keväänä oppositio vaati rajusti työllisyyslisäbudjetin laatimista. Ministerit kertoivat, että lisäbudjettia ei tule vaan Esr-rahoista irrotetaan nopeasti käyttöön varoja, jotka osoitetaan työllisyyshankkeisiin. Muistan, kun hiillostin muun muassa ed. Erkki Virtasen kanssa teitä siitä, että ei niitä rahoja ihan noin vaan irroteta. Ministerit Katainen, Pekkarinen ja Cronberg kertoivat, että sehän kyllä onnistuu. Kysyn vaan, onnistuiko, kun te-keskukset ja te-toimistot kauppasivat kesäkauden eioota, ja tällaisessa työttömyystilanteessa. Nyt, kun tämä on tullut ilmi, organisaation ylätasolla toimivat poliitikot ja virkamiehet syyllistävät alempiaan. Kyse on kuitenkin välinpitämättömyydestä, taitamattomuudesta ja johtajuuden puutteesta nimenomaan siellä työ- ja elinkeinoministeriössä, ja laskun maksavat työttömät.

Muistutan vielä siitä, että viime vuonna jäi kansallista työllisyysrahaakin käyttämättä 60 miljoonaa euroa. Oliko siihenkin syynä EU-byrokratia, kun te sen taakse nyt vetäydytte? Onko parempi jättää rahat käyttämättä kuin kohdistaa ne niille, jotka tukea tarvitsevat? Eduskunta on kuitenkin olettanut, että ne rahat käytetään niin kuin budjettikirjassa seisoo. Se on ollut meidän kaikkien tahto.

Arvoisa puhemies! Pääministeri Vanhasen johdolla keskusta on siirtynyt pysyvästi Kekkosen ajasta Ajankohtaisen kakkosen aikaan. Sen osoittaa yksityistämisvimma, joka näkyy Destian, Raskoneen ja Labtiumin myyntivaltuuksien hakemisessa. Myyntivaltuuksia ei haeta minkään muun kuin myynnin vuoksi. Kyse on vain ajankohdasta. Jo aiemmin Solidium-hallintayhtiön alle on parkkeerattu kahdeksan yritystä täysin myyntivaltuuksin. Siellä ne odottavat ottajaansa. Stora Enson ja Kemira GrowHow’n jäljet haisevat. Seuraavaksi on vuorossa Metsähallitus. Tällä omistajaohjauksella ja -politiikalla on vaan ajan kysymys, koska maat, metsät, vedet ja ei-materiaaliset oikeudet ovat kaikki kaupan.

Arvoisa puhemies! Kun hyväosaisten veroalea jatketaan velkarahalla, niin on syytä keskustella siitä, mikä investointi elvyttää ja tuottaa parhaiten, jos tämä hallitus sitten on sitoutunut elvytyksen jatkamiseen. Sekin on kiistanalaista. Suosittelen, että te lisäätte tähän lisätalousarvioon ja ensi vuoden talousarvioon huomattavan paljon enemmän rahaa työllisyysperusteisiin investointeihin. Ne investoinnit tukevat nimenomaan pysyvien työpaikkojen syntymistä, laajentavat ja lujittavat elinkeinoelämän perustaa sekä sysäävät liikkeelle paljon muita hankkeita. Ja jos te kysytte, mistä rahat, niin me vastaamme, että lopettakaa se matalapalkkatuki. Te olette syytäneet vuosittain 100 miljoonaa euroa, kohta yhteensä 0,5 miljardia, vastikkeetonta rahaa sillä perusteella, että työnantaja maksaa riittävän pientä palkkaa. Minä hyväksyisin sen, jos työnantajille annettaisiin tällaista tukea sillä perusteella, että he maksaisivat parempaa palkkaa ja pystyisivät siihen, mutta jos palkan ja tuen myöntämisen peruste on se, että palkka on riittävän pieni, niin jotain on pahasti pielessä. Ja vastavalmistuneen tutkimuksen mukaan matalapalkkatuella ei ole syntynyt yhtään uutta työpaikkaa, ei ainuttakaan.

Olli Nepponen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Mustajärvi totesi, että on ollut myyntiä myynnin vuoksi näiden kolmen valtionyhtiön osalta. Toteaisin, kun asiantuntijoita kuultiin, että tarvetta on lisäpanostusten saamiseen, eikä ole mitään järkeä, että valtio niihin sijoittaa, vaan pitää etsiä yhtiöiden edelleenkehittämiseksi panostuksia ulkopuolelta elikkä vaihtaa yhtiön osakkeita jonkun toisen kanssa tuoden sinne sitten sitä tasepohjaa, jolla yhtiöitä voidaan kehittää. Erityisesti Labtiumin osalta on erittäin vaikea tilanne, että eduskunnan tahto yhdistää valtion laboratoriot ei ole aikaisemmin toteutunut. Tätä kautta toivottavasti löytyy.

Mutta se, että ankkuriomistajuutta korostettiin, merkitsee sitä, että valtio tulee olemaan joka tapauksessa määrittelemässä. Erittäin tärkeää on kuitenkin nähdä, ettei myydä isoille, jo tällä hetkellä kotimaassa toimiville, jolloin keskittymistä on aivan liiaksi ja kilpailukykyä ei tule tarpeeksi. Se on myöskin äärimmäisen tärkeää, kun jatkokehittämistä tehdään näiden osalta.

Harri Jaskari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hyvin sama asia, mitä ed. Nepponen sanoi. Myöskin talousvaliokunnassa kaikkien näiden kolmen yhtiön toimitusjohtajat olivat keskustelemassa ja katsomassa niitä näkymiä, millä parhaiten saataisiin työpaikat säilytettyä ja jopa lisätyöpaikkoja, ja erityisesti tuettiin, että lisätyöpaikkoja syntyisi. Se on juuri sitä, että annetaan mahdollisuutta myöskin ulkopuoliseen rahoitukseen ja annetaan mahdollisuutta itsenäisempään toimintaan. Eli tämä ei todellakaan ole myymistä, vaan tämä on yhtiöiden strategista kehittämistä ja työpaikkojen säilyttämistä ja lisäämistä Suomessa.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen kyllä täydellisen hämmästynyt kuultuani valtiovarainvaliokunnan esityksen eli nähtyäni keskustan takinkäännöksen tässä asiassa. Nimittäin vielä muutama viikko sitten keskustan varapuheenjohtaja ed. Rantakangas sanoi komeasti, että olisi hölmöläisen hommaa tässä suhdannetilanteessa kenkätä Destia ulkomaalaisille ostajille. Maksajiksi joutuisivat kalliimpien urakkahintojen kautta veronmaksajat ja tienkäyttäjät. Ed. Rantakangas toivoi, että hallituksen talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa keskustaministerit suitsisivat omistajaohjausministeri Jyri Häkämiestä, sillä epäonnistuneita yksityistämisiä ei enää häneltä kaivata, ja edelleen keskustan varapuheenjohtajan mielestä valtion omistajaohjaus on ollut muutoinkin aika ponnetonta, mistä esimerkkinä Stora Enso.

Häkämiehen kaudella Suomen valtio on suurena omistajana ollut vain kyytipojan roolissa. Talousvaliokunta esitti, käsittääkseni yksimielisesti, että tulisi edes ponsi tähän mukaan, jolla korostettaisiin kotimaista omistajuutta. Sitäkään ei valtiovarainvaliokunta eikä puheenjohtaja Manninen esittänyt täällä. (Puhemies: Minuutti on nyt täysi!) Siis mihin aika meni ed. Rantakankaalla, kun hän ei edes omaa ryhmää pystynyt vakuuttamaan?

Hannes Manninen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Heinäluoma siteerasi aivan oikein ed. Antti Rantakangasta. Hän sanoi, että tässä tilanteessa ei pidä kenkätä. Varmasti kukaan ei kenkkää tätä yhtiötä. Toiseksi hän sanoi, että ei ulkomaalaisille, ja nimenomaan tuossa tekstissä todetaan, että se säilytetään kotimaisena yhtiönä ja että siinä säilytetään valtiolla niin sanottu ankkuriomistus, elikkä sehän on mennyt ihan juuri niin kuin ed. Rantakangas sanoi.

Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä keskusta on uskottavuutensa viimeistään Kemijärven sellutehtaan lopettamisen yhteydessä menettänyt. Turha teidän on jälkiänne peitellä. Teillä olisi ollut mahdollisuus vaikuttaa, jos teillä olisi ollut tahtoa, mutta kun sitä tahtoa ei ollut, niin ei ollut mitään muutakaan.

Kyllä täällä valtiovarainvaliokunnan mietinnössä on ihan selviä viitteitä. Täällä sanotaan: "Koska tarkoituksena ei ole myydä yhtiöitä tai niiden osakkeita, niistä ei tässä vaiheessa ole tehty arvomäärityksiä - -." Edelleen täällä on, että "listautumisen edellytyksenä on pääomamarkkinoiden elpyminen".

Kun puheessani viittasin Solidiumiin, sen alle parkkeerattuihin kahdeksaan yhtiöön täysin myyntivaltuuksin, niin Solidium perustettiin sitä varten, että se on tarpeeksi vikkelä operatiivinen työkalu, jotta voidaan myydä silloin, kun tilaisuus tulee, ja lama pelasti siltä.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Rantakangas, joka ikävä kyllä ei tänään ole paikan päällä, on kuitenkin vähän pidemmälle menevä tässä arviossaan verrattuna siihen, minkä tulkinnan valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja meille antoi. Nimittäin ed. Rantakangas sanoi myös, että valtion omistajapolitiikkaa pitää vahvistaa, päätösvalta ja ohjaus pitää ottaa omiin käsiin ja ensi alkuun pitää laittaa jarruja Destian myyntiin.

Kun kuuntelin tuon ed. Mannisen puheenvuoron hyvin tarkasti, niin en kyllä huomannut yhtään jarrua, vaan myyntiin näyttää menevän, ja sitten jää riippumaan hallituksesta, milloin se tarvitsee näitä rahoja rahoittaakseen epäonnistunutta veronalennuspolitiikkaansa, joten tästä keskustan kuuluisasta kolmannen vaihtoehdon tiestä ei tätä vauhtia jää yhtään mitään jäljelle. Ei näy niitä investointeja, ei näy myöskään sitä, että valtiolla olisi joku rooli, että se pitäisi kiinni nyt siitä omistajuudesta, joka sillä tällä hetkellä on. Eli kaltevalla tiellä ollaan. Puheet ja teot eivät vastaa tässä salissa enää toisiaan.

Kirsi Ojansuu /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Puuttuisin ed. Mustajärven puheessa työllisyyspolitiikkaan, koska hän mainitsi, että viime vuonna elikkä 2008 palautettiin 60 miljoonaa työllistämisrahoja. Mutta näin se olikin. Silloin työllisyystilanne oli vielä suhteellisen hyvä. Viime vuonna oli kuitenkin tilanne huomattavasti parempi kuin nyt, ja nyt hallitus on ottanut tilanteen aivan selkeästi vakavasti ja nähnyt, että muutos on välttämätön. Esimerkiksi tässähän ammatilliselle puolelle on 500 opiskelijan verran paikkoja lisätty, oppisopimuskoulutukseen 1 000 opiskelijaa, sitten työvoimapoliittiseen koulutukseen, työllistämis- ja erityistoimiin ehdotetaan 29 miljoonaa euroa, ja nämä ovat kaikki sellaisia toimenpiteitä, jotka voidaan nopeasti laittaa käyttöön. Mutta mielestäni on tärkeää tehdä päätöksiä siinä hetkessä, kun tilanteet muuttuvat.

Sitten vielä olen samaa mieltä ed. Mustajärven kanssa siitä, että elvytystä tulee vielä jatkaa. Siinä olen aivan samaa mieltä hänen kanssaan.

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kyllä ed. Rantakankaan lisäksi monet muut keskustan edustajat tuolla maakunnissa ovat sanoneet hyvin jyrkästi, että ei käy tällainen menettely, jolle nyt eduskunnalta haetaan lupaa, ja täällä sitten talousvaliokunnassa osa keskustan edustajista äänesti tyhjää, osa juoksi ulos, osa sitten kääntyi hallituksen esityksen mukaiselle linjalle. Eli kyllä tässä nyt on tapahtunut käsittämätön kuperkeikka tältä osin, eikä se selittelyllä parane.

Kun ministeri Pekkarinen tuli paikalle, niin kysyn tästä Esr-rahojen kanssa pelleilystä, jota on tapahtunut tämän kesän aikana. Mikä on, ministeri Pekkarinen, teidän selvityksenne nyt, kun keväällä minä niin kuin moni muukin täällä sanoimme, että Esr-rahoja ei voida noin vain käyttää työllisyystarkoituksiin, ja tämä on nyt toteutunut, että niitä ei voida käyttää? (Puhemies: Minuutti alkaa täyttyä!) Mikä on tilanne ja totuus?

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Muistuttaisin vaan useampia edustajia, jotka täällä pidempään ovat olleet, mitä täällä salissa silloin sanottiin, kun katsastustoiminta yhtiöitettiin. Kaikki tiedämme, missä me tällä hetkellä olemme siltä osin. Se tarkoittaa sitä, että silloin kun siellä ei ole valtionomistusta riittävästi takana, voi tapahtua mitä vain.

Arvoisa puhemies, minä pahaa pelkään, että kun Destia Oy:n osalta hetken päästä ollaan samanlaisessa tilanteessa, niin sen jälkeen meillä on uusia kartelliongelmia. Meillähän nähtiin, että ihan hiljakkoin tuli tuomio asfalttipuolella, ja sama tilanne tulee olemaan varmasti maanrakennuspuolella, jos Destia pääsee yksityisomistukseen.

Hannes Manninen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluan todeta, että hyvä ja vahva omistajapolitiikka tarkoittaa, että pitää olla valmius myydä, mutta pitää olla valmius myöskin ostaa. Olen vakuuttunut siitä, että hallitus tulee myöskin harjoittamaan aktiivista ostopolitiikkaa tulevaisuudessa, ja tässä mielessä se, että puhutaan vahvasta omistajapolitiikasta, menee aivan puheiden ja tekojen kautta yksi yhteen.

Toinen asia sitten: Mitä tulee ed. Mustajärven viittaukseen Kemijärven sellutehtaaseen, niin kun ed. Mustajärvi on nyt nähnyt, mikä meidän sellu- ja paperitehtaittemme tila on, kuvitteletteko te, että jos keväällä tai silloin syksyllä se olisi siirtynyt muutamalla kuukaudella, niin Kemijärvi olisi nyt sitten pelastunut? Todellisuus lienee se, että se olisi jouduttu huonommassa tilanteessa lakkauttamaan elvytys- ja muiden toimenpiteiden johdosta kuin muuten kävi.

Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Manniselle: Minä kyllä seurasin Kemijärven taistelua aivan riittävän läheltä ja näin sen, mikä teidän tahtonne oli, tai paremminkin, että teillä sitä tahtoa ei ollut. Ei ollut silloin eikä ollut tänään.

Mutta sitten kysymys vihreille ja koko hallitukselle: Kun kansallista rahaa jäi käyttämättä 60 miljoonaa ja nyt on jäänyt Esr-rahoja ties kuinka paljon, kuitenkin kymmeniä miljoonia, paljon vaikeammassa työttömyystilanteessa, niin onko 200 000 sellainen raja, että sen jälkeen voidaan jättää kymmeniä kymmeniä miljoonia työllisyysmäärärahoja käyttämättä? Onko se kipukynnys siinä, että sen rajan alle jäävä työttömien määrä saa tulla toimeen omillaan, kun te puolustelette näitä määrärahojen säästöjä?

Sitten ministeri Pekkariselle näistä Esr-rahoista. Te sanoitte 2. päivänä kesäkuuta: "Tämä siirto on mielestäni oikea ja oikeutettu, näin pitää toimia ja tehdä. Myönnän, että harjoitus ei ole helppo, mutta minä uskon, että tällä harjoituksella pystytään koko lailla tämä 60—61 miljoonaa euroa kokonaan juoksemaan - -".

Tarja Filatov /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Työttömyyden nousu on ollut todella dramaattista. Meillä on työvoimatoimistoissa 74 000 työtöntä työnhakijaa enemmän kuin vuosi sitten. Ja jos katsoo ne panostukset, joita hallitus on lisäpanostuksina tänä vuonna tehnyt työvoimapolitiikkaan, niin ne koskettavat noin 3 500:ta henkeä. Elikkä kun työttömiä on tullut 74 000 henkeä lisää, niin työvoimapolitiikan volyymia on lisätty noin 3 500.

Tässä on ikävä kyllä aikamoinen mittakaavaongelma, ja huolestuttavinta on se, että jos katsoo näitä ensi vuoden ennustettavia volyymeja, niin tämä sama työvoimapolitiikan ja työttömien tukitoimien alasajo jatkuu. Meillä on nytkin kasvaneesta työttömyydestä huolimatta noin 1 000 henkeä vähemmän työvoimapoliittisissa toimenpiteissä. Se ei ole ainoa työttömyydenhoitoväline, ja täytyy antaa kiitosta hallitukselle siitä, että täällä koulupuolella on lisätty paikkoja, mutta vaikka nämäkin volyymit laskettaisiin yhteen, (Puhemies: Minuutti on nyt täysi!) se ei vastaa tarpeeseen edes nuorten kohdalla.

Petteri Orpo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Näiden kolmen yhtiön osalta täytyy vielä todeta se realismi, että ne ovat todella tällä hetkellä huonossa kunnossa ja on välttämätöntä tehdä joitakin toimenpiteitä. En puhuisi niinkään myyntivaltuuksista vaan paremminkin valtuuksista pelastaa nämä yhtiöt, koska meillä on kaksi vaihtoehtoa, kuten täällä on käynyt ilmi: joko pääomittaa itse tai hankkia ulkopuolinen kumppani, joka voisi tuoda pääomaa ja saada kehitystyötä liikkeelle. Tässä taloustilanteessa, kun valtion rahaa tarvitaan jo pelkästään peruspalveluiden ylläpitämiseen, työllisyyden hoitoon jne., hallitus on valinnut tämän tien, että haemme ulkopuolista kumppania ja lähdemme kehittämään näitä yhtiöitä. Perimmiltään on kysymys siitä, että nämä yhtiöt pysyvät hengissä. Ne yli 3 000 työpaikkaa, jotka näissä on, säilyvät, jotta nämä yhtiöt voivat kehittyä ja ovat terveitä. Ja kun me tiedämme, että yksikään näistä ei ole valtion strategisen omistuksen kannalta merkittävä, oleellista on säilyttää nämä työpaikat ja pelastaa yhtiöt.

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Manninen kuvasi erittäin hyvin tätä omistajapolitiikan tulevaisuutta. Talousvaliokuntahan käsitteli erittäin laajasti tätä kysymystä ja päätyi lausunnossaan, hallituspuolueitten lausunnossa, korostamaan sitä, että tarvitaan jatkossakin kilpailua maanrakennusalalla ja tulevat järjestelyt eivät saa sitä ainakaan vähentää. Tarvitaan vahva ankkuriomistajuus valtion puolelta ja tarvitaan myöskin kotimaisuuden korostamista. Elikkä oli hyvä, että käytiin keskustelu ja päästiin linjaamaan tulevaa omistajapolitiikkaa.

Mielestäni oli myös tärkeää, että ministeri Pekkarinen sai koko hallituksen tuen sille linjaukselle, että valtiolla on valmius tulla Fingridin enemmistöomistajaksi tarvittaessa. Elikkä sehän on Suomen kannalta erittäin tärkeä asia, ja se hallituksen talouspoliittisen ministerivaliokunnan linjaus, minkä Pekkarinen sai läpi, on merkittävä Suomen omistajapolitiikan historiassa.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Huonoa tuuria on. Kävelin tästä ohitse ja jäin kiinni, niin joskus käy.

Ed. Kankaanniemi, minä olen aina otettu, kun te tulkitsette muun muassa täällä parlamentissa sitä, mitä keskustalaiset ovat mieltä. Uskon, että joskus saatatte olla ihan oikeassakin, ja kiitämme siitä palveluksesta, minkä teette keskustalaisen sanoman julki tuomiseksi. Mutta ehkä meillä itselläkin kuitenkin on jonkunlainen tatsi siihen, mitä tuolla kentällä tapahtuu.

Mitä tulee Destiaan ja valtion omistajuuteen, omistajapolitiikkaan, me olemme linjanneet asiat niin, että valtion tulee olla enemmistöomistaja niissä asioissa, mitkä ovat yhteiskunnan kokonaistoimivuuden kannalta välttämättömiä. Sellaisissa asioissa valtion pitää olla selvä puhevallan käyttäjä ja määräysvallan käyttäjä ja käytännössä enemmistöomistaja. Myös sellaisessa tuotannossa tai sellaisissa tuotteissa, jotka ovat strategisesti kansantalouden tai kansakunnan turvallisuuden ja selviytymisen kannalta tärkeitä, valtiolla pitää olla enemmistöomistajuus. Näin nyt on, ja tätä periaatetta hallitus ei ole mihinkään muuttanut.

Kysymys on Destian osalta, onko se sellainen koko valtakunnan taloudellisen toiminnan tai jotenkin kansallisen turvallisuuden tai varmuuden kannalta sellainen toimija, jolle on annettu jokin sellainen erityinen tehtävä, jonka hoitamisessa pitää valtiolla olla enemmistöomistajuus. Onko Destialla tällä hetkelläkään sellaisia tehtäviä, onko sillä yhtään sellaista tehtävää? Esimerkiksi voidaanko Uuraisten Kyynämöisen kylän tien hoitamisessa Destialle antaa erityistehtävä, joka sen pitää hoitaa joka tapauksessa normaalista kilpailutuksen periaatteesta poiketen? Sellaisia tehtäviä, sellaisia velvoitteita, Destialla yksinkertaisesti — eikö niin, ed. Kankaanniemi — ei ole.

Tästä syystä, kun se on normaali markkinatoimija muiden markkinatoimijoiden joukossa vähän yli 10 prosentin siivulla, niin vaikka tämä minulle oli, myönnän, hivenen vaikea asia alunperin, kun tätä keskustelua alettiin käydä, olin omalta osaltani valmis siihen, että tähän prosessiin voidaan lähteä, missä tällä hetkellä ollaan. Pidän erittäin tärkeänä, että jos Destiaa joku päivä lähdetään myymään, siinä ei toimita niin, että se myydään sellaiselle toimijalle, joka markkinaa supistaa, joka kilpailua vähentää, vaan sen ratkaisun pitää silloin kyllä ilman muuta myöskin olla kilpailua lisäämässä eikä kilpailua vähentämässä.

Mitä Esr-rahoihin tulee, vielä kertaalleen, on nyt kyllä vähän väärää tietoa julkisuudessa liikkunut siitä, mistä oikeastaan on kysymys. Meillä on vuosina 2007, 2008 ja 2009 käytettävissä Esr-rahoja yhteensä noin 320 miljoonaa euroa. Niistä on sidottu tähän päivään mennessä 225 miljoonaa euroa ja vajaa 100 miljoonaa euroa on sitomatta. Nämä rahat voidaan sitoa vielä, ei vain tänä vuonna vaan vuonna 2010 ja vielä vuoden 2011 aikana. Ne pitää kuitenkin käyttää vuoden 2011 loppuun mennessä. Vuodelle 2007 olevat rahat pitää pystyä käyttämään tämän vuoden, 2009, loppuun mennessä, ja siinä tulee tulemaan vielä tiukkaa, että nämä pystytään käyttämään. Mutta tämän ison potin käyttämisessä, mikä nyt on tässä kysymyksessä, uskoakseni ei ole mitään ongelmaa. Kysymys kuuluu, olisiko sitä pitänyt pystyä käyttämään jo vähän etupainoisesti. Siinä olen sitä samaa mieltä, mitä täällä on oltu, että kyllä nyt kuukausien aikaan, mitä on taakse tässä jo jäänyt, olisi ollut hyvä, jos olisi kyetty käyttämään vähän enemmän Esr-varoja kuin konsanaan on kyetty käyttämään. Mutta nyt onni onnettomuudessa on se, että kyllä tätä rahaa tarvitaan tästä edespäin olevien muutamien kuukausien aikana. Nyt Esr-rahaa on käytössä ja nyt sitä osataan paremmin käyttää.

Ed. Filatov muistaa tavattoman hyvin sen tilanteen, mikä tuolla kentällä on. Jos hallinnolla on käytössä samaan aikaan kansallista rahaa työvoimapolitiikan toimenpiteisiin tai Esr-rahaa, niin valitettavasti on niin, että se kansallinen raha, sen käyttö, sen hyödyntäminen, on niin hirveän paljon helpompaa, niin hirveän paljon pienemmällä byrokratialla pyörivää, että mieluummin sitä käytetään kuin tukeudutaan tähän Esr-rahaan. Nyt me olemme yrittäneet tätä koneistoa parantaa siihen valmiuteen, että se kykenisi myöskin käyttämään entistä paremmin tätä Esr-rahaa.

Tämän 60 miljoonan euron, mihin ed. Mustajärvi viittasi, kohdalta lainasitte kaiketi ihan oikein minua, mitä kesällä sanoin. Tiesin silloin, että se on vaikea harjoitus sille organisaatiolle, joka sitä pyrkii käyttämään. Osassa te-keskuksia siinä on onnistuttu. Satakunta on käyttänyt lähes 100-prosenttisesti kaiken sen, mitä sinne annettiin, ja Etelä-Karjala samalla tavalla. Mutta sitten on alueita, joilla ei ole kyetty käyttämään niin nopeasti tätä rahaa, ja osin on varmaan meidän ohjeistuksessamme vikaa, osin on työvoimatoimistoissa tuolla kentällä ja te-keskuksissa. Me yritämme tässä juoksua parantaa ja saada rahat käytettyä siihen suureen tarpeeseen, mikä kiistatta kentällä on.

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan puuttua tähän kilpailuun puuttumiseen, siihen että jos Suomessa, on sitten kysymyksessä elintarvikeala, metsäteollisuus tai — niin kuin nyt sitten tässä tapauksessa — maarakennus, näiden yritysten johto sopii yhteen Audiin, niin se ei ole mitään kilpailua. Ja kun yksi poistuu, niin ei se kilpailutilanne voi siitä parantua. Tämän takia minusta olisi tavattoman tärkeätä, että tämä esitys hylätään, niin kuin sosialidemokraatit talousvaliokunnassa tekivät ja myös valtiovarainvaliokunnassa kaikkien näiden kolmen yhtiön, Destian, Raskoneen ja Labtiumin, osalta.

Me tarvitsisimme ihan uudenlaisia innovaatioita, ja tässä suhteessa kysynkin, miksi tämä Solidium jätettiin käyttämättä. Kun täällä puhutaan Fingridistä, niin kuin täällä tuotiin se esille, niin missä on se rahoitusratkaisu, jolla valtio lähtee Fingridin pääomistajaksi, niin että se omistaa yli 50 prosenttia siitä? Missä se on? Miksei se ole tässä, jos kerta tässä on kiireellisiä asioita? (Puhemies rykäisee) Ja ... (Naurua)

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Puhemies keräsi pinnat kotiin, vaikutusvalta on huikea.

Arvoisa ministeri Pekkarinen, minä suosittelen teille varikon läpiajoja lähes joka täysistunnossa. Äskeinen puheenvuoro oli äärimmäisen merkityksellinen, kerta kaikkiaan. Ensinnäkin, te sillä puheenvuorolla muutitte aivan totaalisesti toisenlaiseksi aikaisemman välipuheen täältä eduskunnasta liittyen Tieliikelaitokseen/Destiaan. Siinähän todettiin nimenomaan yksiselitteisesti, että tämä tapahtui sen varmistamiseksi, että kaikkia teidän peränne kyläteitten urakoita varten on olemassa kohtuuhintainen tarjous, ja nyt te peittositte sen nollille. Toisekseen, arvoisa ministeri, Esr-rahaan liittyen: tarkastusvaliokunnan käydessä teillä kylässä te lupasitte tämän ohjeistuksen.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hallitus hakee myyntivaltuuksia muun muassa Destian myymiselle, niin että valtion omistusosuus ja ääniosuus putoaisi nollaan, siis puhtaasti nollaan. Kuitenkin perustellaan tätä myyntivaltuutusta sillä, että ei ole tarkoitus myydä, ei myydä mitään, on vain erityisjärjestelyitä, mihin aiotaan mennä. No, eihän tämä juridisesti sido hallitusta millään lailla. Yhtenä kauniina päivänä voi käydä niin, että hallituksen hyvästä tarkoituksesta huolimatta valtion osuus on nolla, ääniosuus nolla. Sen takia minä en ymmärrä, minkä takia ei ole paremmin yksilöity tätä tahtoa muuttaa Destian omistusrakennetta. Tiedän hyvin, että meillä on laissa kolme kynnystä: 100 prosentin omistus, 50 prosentin omistus ja nollaomistus, mutta kyllä kaikkiin asioihin voidaan liittää sellaisia ehtoja, jotka ovat sitten myöskin enemmän tai vähemmän sitovia. Tämä päätös, minkä eduskunta tekee, ei sido ketään.

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minusta on hämmästyttävää se, että kuvitellaan, että reilun 200 miljoonan euron liikevaihdon omaava yritys, joka on alkuvuonna tehnyt 8 miljoonaa tappiota, jotenkin toisi lisäarvoa yhteiskuntaan tai sillä saataisiin joku tienpätkä erityiseen kuntoon. Kysymys on sittenkin siitä, minkä verran on budjetissa rahaa. Destia on samassa kilpailutilanteessa kuin muutkin maarakennusyritykset. Tiehallinto, tiejohtaja, pyytää tarjouksia, ja Destia on yhtenä niistä mukana. Minusta on äärettömän tärkeätä se, mitä ministeri Pekkarinen avasi, että jos tähän myyntiin mennään, vaikka sinne se ankkuriosuus jätetään, niin kuin mietinnössä todetaan, se ei vähennä yritysten määrää ja sitä kautta tilaajan taholta tämä kilpailutilanne säilyy vähintään nykyisellään. Tämä on se avainkysymys.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä valtionyhtiöitten myyminen, tässä tapauksessa niin kuin aikaisemminkin, kyllä on ollut pitkälti myöskin ideologinen kysymys. On haluttu luopua valtion yritystoiminnasta ja sanottu, ettei valtion kuulu olla näissä mukana. Suomessa ei olisi edes sitä perusteollisuutta, mitä nyt myydään, jos ei valtio niissä olisi ollut mukana, ja olen edelleenkin sitä mieltä, että valtion tulisi olla niissä mukana.

Mutta tähän työllisyystilanteeseen ja työllisyyspolitiikkaan. Työllisyyspolitiikka on epäonnistunut, siitä ei päästä mihinkään. Esr-rahat olivat hankalia käyttää, piti olla hankkeita ja kaikissa työvoimapiireissä te-keskuksilla ei varmasti ollut riittävästi sellaisia hankkeita, joita olisi voitu toteuttaa. Pirkanmaalla mielestäni on pystytty kohtuullisesti toteuttamaan, mutta siitä huolimatta nuorisotyöttömyys on kasvanut viime vuodesta yli 80 prosenttia, pitkäaikaistyöttömiä lähes 8 000 henkilöä, työttömiä noin 30 000 henkilöä, ja rahat loppuivat kesällä. 1 000 ihmistä, joilla olisi ollut oikeus tähän tukityöllistämiseen, joutui odottamaan, koska rahaa ei ole, ja tähän ei ole saatu vastausta. Nyt rahaa tulee, mutta se tulee auttamattomasti liian myöhässä, auttamattomasti liian myöhässä. Se olisi tarvittu keväällä lisäbudjettiin ennen juhannusta, mutta siihen ei hallitus ollut valmis.

Olli Nepponen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä kaikissa asiantuntijakuulemisissa, niin jaostossa kuin valtiovaroissa, tuli esiin se, että nämä kolme yhtiötä tarvitsevat lisäpääomia ja nähdään edulliseksi, että ne tulevat yksityiseltä sektorilta, valtion ei ole tarvis sijoittaa sinne. Destiassa on yksi osuus, joka pitää jättää valtion hoitoon, se on lauttaliikenne, ja se on selvä, juuri niin kuin ministeri linjasi, mutta sen sijaan muuten tarvitaan kilpailua lisääviä toimia, ja siksi myynnin pitää mennä hyvin tarkoituksenmukaisesti.

Täällä myöskin valiokunta toteaa, että joissakin tilanteissa saattaa olla ongelmallista, että valtio on tilaajana ja valtionyhtiö on tuottajana. Se on myöskin yksi tärkeä peruste tälle, ja siksi näitä painotettiin. Äärimmäisen tärkeää ja erityisesti Labtiumin osaltahan välttämätöntä on päästä eteenpäin. Muuten se ammattiosaaminen loppuu, jos ei saada joidenkin muiden suurten laboratorioiden kanssa yhteistoimintaa.

Reijo Laitinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Rantakangas monien asioitten yhteydessä, myöskin valtion omistajaohjauksen, valtionyhtiöpolitiikan osalta, julkisesti ottaa hyviä kannanottoja, mutta sitten suksi rupeaa luistamaan, kun ollaan menossa kohti maalia. Jälleen kerran ed. Rantakankaan osalta, tämänkin asian osalta, näin tapahtui.

Destiasta on sanottu, että se on tuottanut tappiota näin ja näin paljon. Destia haki kasvua, kansainvälistyi, ja ennen kaikkea tästä johtuen, kun tehtiin virhearviointeja, talous heikkeni. Täällä nyt haetaan nollavaltuudet, niin kuin ed. Kallis totesi. Se tarkoittaa sitä, että jos eduskunta hyväksyy nyt tämän, se on meidän käsistämme lopullisesti pois. Me emme pysty tähän asiaan enää puuttumaan. Sanotaan, että tarvitaan lisäpääomaa ja haetaan sitä yksityiseltä puolelta, ja ministeri Pekkarinen ja ed. Nepponen sanoivat, että ei mitään isoja toimia kuitenkaan oteta mukaan. Hetkinen: katsokaas tälle toimialalle, onko siellä sellaisia keskisuuria yrityksiä, pieniä yrityksiä, joilla olisi mahdollisuus tulla tähän kisaan mukaan? Kyllä tämän seurauksena maarakennusala tulee keskittymään yhä voimakkaammin ja kilpailu tulee heikkenemään, ja näin käy myöskin sitten kyllä Raskoneen osalta. Näin tapahtuu.

Jari Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! On erittäin tärkeää, että pidetään huoli myöskin Destian osalta kotimaisuudesta ja siitä ankkuriomistuksesta, jota valiokunta on linjannut. Se on äärimmäisen tärkeä asia.

Puhemies! Toinen asia, jonka ministeri Pekkarinen jo myönsi ja on hyvä, että se on havaittu, on rakennerahastojen nykyinen toimintapa. Siinä on selviä puutteita, ja on hyvä, että eri ministeriöt ovat nyt yhdessä lähteneet tässä asiassa liikkeelle. Se järjestelmä on aivan liian monimutkainen eikä palvele meidän kansallisia etujamme. Sama on de minimis -säännöksen ulottuminen yhä laajemmalle ja laajemmalle, sama on valtiontukisäädösten uudet tulkinnat; ne ovat vastoin erittäin monia meidän muita hyviä tavoitteitamme, ja toivonkin, että hallituksessa otettaisiin vähän erilainen asento näihin kysymyksiin. Voitaisiin perustaa vaikkapa ministeriryhmä tai ministerivaliokunta, joka tekisi tulkinnat näistä asioista vähän korkeammalla tasolla, hallitustasolla, jotta ne toimisivat samalla tavalla kaikkialla maassa. Nyt tässä on selviä puutteita ja meidän kansallinen etumme kyllä selvästi hämärtyy näissä asioissa, ja toivoisin, että tässä hallitus ottaisi uudenlaisen asennon.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä kaksin käsin piti puristaa tuolin selkänojaa. Onko todella niin, että tuon ed. Rantakankaan puheenvuoron käytti sama mies, joka on aikaisemmin esiintynyt täällä ja kirjoittanut merkittäviä artikkeleita, joissa on vaadittu jarrua valtionyhtiön omistajuuden vähentämiseen? Nimittäin yksikään virke ei ollut sama, mitä edellä täällä siteerasin teidän kannanotoistanne, kaikki oli muuttunut tässä välillä. Välillä tulee siis mieleen, onko mahdollista, että olisikin kaksi eri henkilöä, joista toinen kirjoittaa, avustaja. Onko se teidän avustajanne, ed. Rantakangas, joka kirjoittaa nämä teidän tekstinne, ja te pääsette täällä sitten kertomaan sen oman ajatuksenne, joka on kiltti ja kaunis tuki hallituksen politiikalle? Tosin voi sanoa tietysti, että onhan tässä sekin vaihtoehto, että näimme jälleen — osa 632 tällä hallituskaudella — miten kokoomus selätti keskustan täydellisesti 6—0. Häkämiehen linja toteutui tässä asiassa, ja nyt keskusta saa käyttää kauniita perusteluita. Iso asiahan on se, opettiko tämä finanssikriisi meille jotain vai ei. Minä olen kuvitellut, että yksi opetus on se, että me tarvitsemme myös valtionomistajuutta vakauttavana, tasapainoisena tekijänä.

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta tämä julkinen keskustelu omistajapolitiikan ja Destiankin ympärillä on ollut tarpeellista. Se on pistänyt analysoimaan Destian roolia ja merkitystä, ja siinä mielessä en kadu yhtään puheenvuoroa, jota tästä olen käyttänyt. Niillä on ollut oma merkityksensä, joka on myöskin näkyvissä täällä valiokunnan mietinnöissä, siinä linjauksessa, mitä omistajapolitiikkaan tarvitaan.

SDP:n osaltahan on tapahtunut omistajapolitiikassa yksi muutos, ja se muutos liittyy vuoden 2007 eduskuntavaaleihin. Kun te jäitte oppositioon, omistajapolitiikka teki täyskäännöksen. Olitte kaikissa edellisissä hallituksissa myymässä valtion omaisuutta enemmän kuin mikään muu puolue. Teillä oli avainministerien paikat. Ministeri Heinäluoma oli aktiivinen myyntimies ja kauppa- ja teollisuusministerinä oli täällä monta, en ehdi ajanpuutteen vuoksi luettelemaan, kuinka moni teiltä oli tässä pääosissa. Mutta vaalit ratkaisivat, nyt te olette muuttaneet täysin kantanne, yritätte perustella, miksi näin pitäisi tehdä, mutta historia osoittaa toista. (Eduskunnasta: Historia osoittaa, että vaaleissa myytiin tauluja!)

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oli erinomaisen hyvä, että tuli tämä viime kausi tässä esille, koska viime hallituksen kauden aikanahan jo vedettiin jarruja tähän myyntiin. Sitten sen jälkeen seuraava iso kysymys on, onko niin, että tämä finanssikriisi opettaa meille jotakin vai eikö se opeta mitään, siitä käytin jo aikaisemmin puheenvuoron. Mitä tulee minun rooliini, niin totean, että niistä asioista, mistä minä vastasin, täällä ei myyty tavaraa. Muun muassa Sampo Pankissa kieltäydyin myynnistä, mutta totean, että en kyllä silloin tiennyt, että se johtaa siihen, että pankin toimiva johto ryhtyy määrämittaisesti tukemaan kokoomusta, ilmeisesti saadakseen lisää myyntivaltuuksia lävitse. Pitkin hampain olin valmis hyväksymään ministeri Pekkarisen GrowHow’n myynnin, jota nyt sitten ed. Rantakangas kritikoi sillä perusteella, että se on johtanut lannoitteiden huomattavaan hinnannousuun, josta viljelijät kärsivät.

Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Heinäluoma nosti aika hurjan vision esille, kun hän epäili, että täällä eduskunnassa voisi olla useampi kloonattu ed. Rantakangas. Tuota vaihtoehtoa pitää kyllä jonkun aikaa sulatella.

Mutta tästä itse asiasta. Viime kesäkuussa, kun puhuttiin välikysymyksen yhteydessä lisäbudjetista, hallituksen logiikkahan meni kiistatta niin, että työllisyyslisäbudjettia ei tarvita, koska käytetään Esr-rahoja. Elikkä te teitte tuplavirheen: työllisyyslisäbudjetti olisi tarvittu ja Esr-rahojen käytön perään olisi pitänyt katsoa paljon paremmin.

Mutta mennään kansallisten rahojen säästöihin. Lupaatteko te, ministeri Pekkarinen, ottaa ihan sydämen asiaksi ministeri Sinnemäen kanssa sen, että enää kansallisista työllisyysmäärärahoista ei jää kymmeniä ja kymmeniä miljoonia euroja käyttämättä? Minulla on tarjota teille mallikin, kuinka tämä rahankäyttö tehostuu. Kun ratkaisukohta on tämä vuodenvaihde, niin tietyssä vaiheessa vuotta kysytään te-keskuksilta ja te-toimistoilta, jääkö teillä rahaa käyttämättä, ja jos jää, niin vuodenvaihteen summan perusteella, jos on säästöjä, ne vähennetään seuraavan vuoden määrärahoista. Olen aivan varma, että silloin työvoima- ja elinkeinotoimistoissa ja te-keskuksissa rahat laskettaisiin hyvinkin tarkoin.

Elinkeinoministeri  Mauri  Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Mitä tulee toiveeseen työllisyysrahoista, niin meillä on kuitenkin hallituksessa sellainen työnjako, että yritän nyt olla kommentoimatta toisen ministerin vastuualuetta kovin paljon. Esr:n osalta se vastuu on osin jaettu ja siinähän se kulkee niin, että minun vastuullani olevien toimijoitten kautta työnnetään rahaa sinne koneistoon ja sitten toisen ministerin vastuualueella on pyrkiä käyttämään ne rahat siinä koneistossa, te-keskuksissa ja te-toimistoissa. Se juttu menee tällä tavalla.

Mitä tulee näihin ohjeisiin, mistä ed. Pulliainen puhui: Kyllä ne ohjeet ovat olemassa, ja kyllä niiden pitäisi olla siinä määrin selkeästi luettavissa, että suurin piirtein samanlainen suoritus olisi pitänyt tulla eri te-keskuksissa, mutta kun ei ole tullut, siitä on otettava opiksi ja nyt sitten yritettävä saada paremmin tämä järjestelmä toimimaan, ilman muuta näin.

Mitä ed. Lepän puheenvuoroon tai toiveeseen tulee, että pitää lähteä uusimaan tätä rakennerahastojärjestelmää: Kun nämä tulivat minun vastuulleni vuonna 2008, kyllä siitä päivästä lähtien on ollut erityisen pontevien toimintojen kohteena yrittää työntää sitä rahaa siihen koneistoon, joka voisi sitä käyttää, mutta ei todella ole ollut maailman helpoin tehtävä.

Ed. Pulliainen, te sanoitte äsken Destiaan liittyen, että aikanaan päätettiin, että se on kohtuuhintaisen tarjonnan takaaja. Kysynpä teiltä nyt: Oletteko aikanaan uskonut, että olisi näin, että jos joku tienpätkä on jossakin ja sen markkinaehtoinen urakkahinta on 100, niin kuitenkin, jos katsottaisiin jossakin, että se 100 on liikaa, niin Destian pitäisi mennä ja tarjota se 90:llä? Näinhän ei ole. Aikanaan jo kauan aikaa sitten Destia pantiin täysin markkinaehtoiseen kenttään toimimaan täysin markkinaehtoisin periaattein.

Ed. Heinäluoma, mitä valtion omistajapolitiikkaan tulee, niin minä muistan, että ainakin viime vaalikauden loppupuolella oli kova kisa siitä, miten se nyt oikein on, miten teidän ja ed. Kalliomäen aikaiset myynnit menivät, kun minä vastasin silloin siitä, mikä myyntien tilanne oikein oli, ja kyllä me taisimme olla aika tasapäisiä niissä määrissä, minkä verran valtiovarainministerin vastuualueella ja silloin kauppa- ja teollisuusministerin vastuulla olevia omaisuuksia myytiin.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Valtiovarainvaliokunnan mietinnön yleisperustelut ovat varsin hyvät ja osoittavat sitä, mikä taloudellinen tilanne on. Tässä jo ed. Mustajärvi lainasi muutamia kohtia. Minä lainaan täältä kuntataloutta koskevasta kohdasta: "Myös kuntatalouden tilanne heikkenee. Kuntatalouden ja erityisesti yhteisöverosta riippuvaisten kuntien tila kiristyi alkuvuonna 2009, kun yhteisöverotulot vähenivät nopeasti. Vuodesta 2010 on tulossa koko kuntakentälle erittäin vaikea, sillä työttömyyden lisääntyessä kunnallisveropohja pysyy heikkona." Näin valtiovarainvaliokunta.

Mutta mitä valtiovarainvaliokunta sitten tekee? Lisää miljoonalla eurolla kuntien harkinnanvaraista valtionosuutta. Ja tälläkö se kuntakenttä sitten pelastetaan? Tällä rahalla pystytään ilmeisesti tämä Kauhavan ikävä tapaus korvaamaan, ja siihen se on tarpeen, mutta mitään muuta hädänalaisessa asemassa olevien kuntien hyväksi ei olla valmiita tekemään. Tähän olisi tarvittu kunnollinen lisäpanostus, jotta kunnat olisivat voineet välttyä henkilöstön lomautuksilta, palvelujen leikkaukselta ja myöskin olisivat pystyneet investoimaan tarvittaessa, jotta työllisyys olisi parantunut. Mutta näitä toimenpiteitä ei valtiovarainvaliokunnan enemmistö eikä hallitus ollut valmis tekemään. Perustelut ovat oikeat, mutta toimenpiteet ja johtopäätökset täysin virheelliset.

Tämän taloudellisen epävarmuuden taakse on hallitus piiloutunut eikä ryhtynyt keväällä toimenpiteisiin, joilla olisi voitu torjua työttömyyden räjähdysmäinen kasvu. Olisi tarvittu ehdottomasti työllisyyttä tukeva lisäbudjetti ennen juhannusta. Sitä hallitus ei halunnut antaa, vaan se jäi odottamaan, mitä tapahtuu. Kaikki merkit osoittivat selvästi, että työttömyys tulee räjähdysmäisesti kasvamaan ja erityisen pahasti nuorisotyöttömyys. Mutta hallitus seisoi tumput suorana ja jäi odottamaan, mitä tulee tapahtumaan. Tämä mielestäni on tavattoman suuri virhe, ja tästä virheestä joudutaan maksamaan vielä kallis lasku.

Hallituksen toimettomuus työttömyyden torjumiseksi näkyy muun muassa monessa muussakin asiassa, ja tämä Esr-rahajupakka on yksi esimerkki siitä: annettiin muka rahaa, mutta annettiin sellaista rahaa, joka on tavattoman vaikeasti käytettävissä, ja läheskään kaikki työvoima- ja te-keskukset eivät pystyneet sitä käyttämään. Näin ollen hallituksen toimenpiteille ei tältä osin voi kyllä kiitosta antaa, ja olisi tarvittu nyt tässä lisäbudjetissa viimeistään jo kunnollinen lisäys työllisyysrahoihin ja erityisesti investointirahoihin.

Hallituksen omistajaohjaus on mielestäni kanssa varsin haparoivaa tai sitä ei ole lainkaan. Nyt ollaan jälleen myymässä valtion yrityksiä, valtion omistusosuutta. Ne ollaan viemässä nollaan, ja se merkitsee sitä, että ennemmin tai myöhemmin nämä yritykset tullaan myymään ja yksityistämään. Näen tässä enemmän niin, että tämä on ideologinen valinta eikä niinkään talouspoliittinen. Valtion yritystoimintaa tarvitaan. Se on ollut Suomen kansalle ja erityisesti monille kehitysalueille erinomaisen suuri tuki, ja se on luonut Suomelle sellaisen perusteollisuuden, jonka varassa Suomi on pitkälti onnistunut kasvattamaan kansantuloaan merkittävästi. Luopuminen tästä yritystoiminnasta on merkinnyt sitä, että valtion osuus ja vaikutusmahdollisuudet talouselämässä ovat entisestään vähentyneet, ja yksityiset yritykset toimivat niin kuin ne toimivat.

Herra puhemies! Vasemmistoliitto esittää huomattavia muutoksia hallituksen lisäbudjettiin erityisesti työllisyys- mutta myös sosiaalipoliittisiin määrärahoihin. Emme voi pitää oikeana sitä, että veronalennuksia kohdistetaan edelleenkin niille, jotka kaikista parhaiten pärjäävät, joilla on kaikista parhain ostovoima. Meidän mielestämme ostovoimaa tulisi siirtää niille, joilla sitä ei ole tai sitä on vähän. Tämä kehitys näyttää edelleenkin jatkuvan. Se on tänä vuonna jatkunut, ja ensi vuonna veropolitiikka jatkuu samaan suuntaan.

Herra puhemies! Tulemme budjetin yksityiskohtaisessa käsittelyssä tekemään vastalauseen mukaiset muutosesitykset.

Jouko Skinnari /sd:

Arvoisa puhemies! Kyllähän porvarihallitus elää pääosin aivan sillä tavoin kuin ei mitään olisi tapahtunut. Kun me kuitenkin vertaamme tilannetta 1990-lukuun, jolloin Suomi oli syvässä lamassa, niin muu maailma ei ollut, mutta nyt molemmat ovat tässä tilanteessa. Meidän tärkeät vientimaamme ovat syvässä lamassa, ja tällaiset innovaatiot, joista paljon puhutaan, eivät käytännössä toimi.

Samaten velkaantuneisuus: Suomen valtio oli silloin 1990-luvun alussa, jos euroiksi lasketaan, muutaman miljardin velkaa. Nyt se on 50 miljardia. Suomalaiset kotitaloudet olivat silloin aika paljon velkaa, mutta eivät missään tapauksessa niin paljon kuin ne ovat tällä hetkellä. Suomi on siis velkaantuneempi tällä hetkellä kuin koskaan, ja tällä mennään eteenpäin. Pankkien puskurit riittävät vuoteen 2012, mutta mitä sen jälkeen?

Huolestuttavinta tässä hallituksen politiikassa on se, että meidän vientimme on romahtanut, mutta mitä tehdään viennin hyväksi? Mitä tässä lisätalousarviossa on viennin hyväksi? Mitä ensi vuoden budjetissa on viennin hyväksi niin, että suomalainen pk-teollisuus esimerkiksi pärjäisi paremmin ulkomaanmarkkinoilla? Kiinasta ja Intiasta puhutaan paljon. Meidän Intian-kauppamme on 1 miljardi, sillä ei pitkälle pötkitä. Mitään ideoita ei ole sen suhteen, mitä todella tehdään, muuta kuin se, että presidentti, pääministeri, ministerit vierailevat näissä maissa ja meillä on hyvät poliittiset suhteet, mutta käytännössä näitä ei pystytä käyttämään hyödyksi.

Kun tähän lisätään vielä työllisyysrahojen riittämättömyys ja se, että monet työllisyysvaroin vuoden työssä olleet joutuvat nyt ensi vuonna työttömiksi, niin aikamoinen sekamelska on syntynyt. Sitten käännytään kuntien puoleen, toimeentulotukivirkamiesten ja -naisten puoleen, ja kuntien asema on laiminlyöty, samaten maakuntien niin, että siellä ei ole sitä rahaa. Täällä on puhuttu paljon näistä EU:n rahoista, mutta käytännössä maakunnissa ja kunnissa ei ole sitä vastikerahaa, mikä pitää itse laittaa, jotta tämä EU-raha voidaan hakea. Tästä syntyy se yksi tilanne, miksi näitä EU-rahoja ei ole pystytty riittävästi käyttämään.

Kuten aikaisemmin sanoin, sosialidemokraatit ovat sekä talousvaliokunnassa että valtiovarainvaliokunnassa esittäneet, ja teen sen saman esityksen, että Destian, Raskoneen ja Labtiumin myyntivaltuudet hylätään. Ne tulevat täällä aikanaan äänestykseen.

Esimerkiksi Destian osalta toistan vielä kilpailun puutteen Suomessa yleensäkin, ja se näkökohta, mikä tuossa debatissa ei tullut esille, oli se, että kunnat ja valtio maksavat ylihintaa maanrakennuksen urakoista. Kun katsoo näitten yhtiöitten tulosta, joista nyt on kysymys, jotka tulevat sitten olemaan todennäköisesti näitä Destian liitännäisiä, niin 100 miljoonaa ei vuodessa riitä, mitä ne ovat näyttäneet voittoa, siis näyttäneet voittoa, ja ne ovat veronmaksajien rahoja. Kunnat maksavat liikaa, valtio maksaa liikaa, ja samaan aikaan meidän pitäisi panostaa ihan toisen tyyppisiin asioihin kuin teiden ja rautateiden rakentamiseen ylihintaan.

Tämä on todella vakava puute. Tämä on eurooppalainen puute, että rakennuskustannukset nousevat koko ajan, mutta tämä on erityisesti Suomelle pitkien etäisyyksien maassa ominaista. Meillä on sama tilanne elintarvikealalla, meillä on pankkisektorilla sama tilanne. On kolme pankkia, OP-Pohjola, Nordea ja Sampo, Danske Bankin osa, jotka omistavat 90 prosenttia markkinoista. Kilpailu on olematonta. Se tilanne, jossa yrityksen johto sopii samaan Audiin, näyttää olevan tavoitteena sektorilla kuin sektorilla. Tässä suhteessa kansa tämän loppupelissä maksaa.

Tässä suhteessa olisin vielä todellakin kysynyt ministeri Pekkariselta, missä ovat Fingridin omistamiseen liittyvät rahat ja ratkaisut, jos kerta valtio aikoo siinä edistyä, koska tarjoukset pitäisi kohta jättää.

Reijo Paajanen /kok:

Arvoisa puhemies! Kyllä täytyy sanoa niin kuin ed. Skinnari, että kyllähän sekamelskaa on syntynyt, mutta tuskin tätä sekamelskaa Suomi on laittanut pystyyn. Kyllä se on pieni murto-osa, millä tavalla me olemme voineet vaikuttaa tähän tilanteeseen. Vienti on romahtanut, me tiedämme sen kaikki, mutta minkä me mahdamme, jos muut maat eivät osta meiltä. Emme voi varmaan ilmaiseksi jakaa tavaraa.

Tässä lisätalousarviossa on huomioitu monia lisärahoitusta vaativia hankkeita ja kohteita, joiden avulla pystytään elvyttämään vaikeata työllisyystilannetta. Yritystoiminnan elvyttäminen on myös yhtä lailla tärkeää. Aina eivät kaikki valitettavasti miellä, että työpaikat eivät pelkästään lämmitä, jos ei ole töiden teettäjiä.

Kohteesta elvytys ei jää varmasti kiinni. Rakentaminen on niin korjaus- kuin uudisrakentamisenkin osalta tärkeässä roolissa, mutta kiinnitän huomiota kestoaiheeseen tässä salissa elikkä liikenteeseen.

Oppositio valiokunnassa esitti korotuksia perustienpidon ja perusradanpidon rahoitukseen. Nuo vaatimukset ovat varmasti kaikkien mielestä aiheellisia, jos meillä vain olisi mahdollisuus niiden toteuttamiseen. Ympäri Suomea erityyppisiä pienimuotoisia korjauskohteita on paljon niin tiestön, siltojen kuin monien muittenkin osalta. Niitä olisi tosi hyvä toteuttaa nyt, jos vain rahavarannot antaisivat myöten.

Nyt esillä olevasta lisätalousarviosta on poistettu siellä aiemmin mukana ollut Vaalimaan rekkaparkin valtuutus. Syynä on rekkaliikenteen määrän lasku. Tämä rekkaparkkiin varattu 12 miljoonan euron määräraha voitaisiin käyttää nyt Valtatie 7:n perusparannuksen pottiin. Kuka tahansa kyseisellä tiellä liikkuva tietää, että väylä pitää leventää Vaalimaalle niin pian kuin se on mahdollista.

Vaikka Vaalimaan rekkaparkkia ei ainakaan näillä näkymin tarvita, on rajaliikenne vilkastunut henkilöliikenteen osalta nyt alkaneena syksynä. Se tuli koettua ihan henkilökohtaisesti viime viikonloppuna, kun jonotimme molemmin puolin itärajaa useita tunteja. Venäläisten henkilöautojen paljous kylläkin suorastaan lämmitti sydäntä, kun mietin, miten paljon ostosmatkailijoiden euroja jää pelkästään eteläkarjalaisten yritysten kassoihin. Jonottaminen sen sijaan ei ole mukavaa, ja siihen kyllästyvät jossain vaiheessa myös venäläiset ostosmatkailijat, jos noita rajamuodollisuuksia ei saada nopeammin toimiviksi.

Rajamuodollisuuksien hitaus kertoo myös siitä, että kansainvälisille rajanylityspaikoille tarvitaan kipeästi lisäresursseja niin Tullille kuin Rajavartiostolle. Tarkastushenkilökuntaa ei ole tarpeeksi. Valtion tuottavuusohjelma ei saa tehdä rajanylityspaikkojen alimiehityksestä pysyvää ilmiötä.

Arvoisa puhemies! Liikenteen ohella keskeisessä osassa lisätalousarviossa pitäisi olla nuorten kasvavan työttömyyden ratkaisemiseen tähtäävät toimet. Nimenomaan ammatillista koulutusta on oltava tarjolla entistä enemmän. Se on keskeisin tapa estää nuorten syrjäytymistä työelämästä.

Tällä hetkellä Suomen yrityskentän tilanne on surullista katsottavaa. Tuolta Finnveran kuulemisista käy harvinaisen selvästi ilmi, että maastamme löytyy paljon yrityksiä, joiden toiminta päättyy tulevana talvena tavalla tai toisella. Uusien yritysten syntyminen on vähintäänkin yhtä hankalaa. Yrittäjyyden avuksi tarvitaan reipasta byrokratian alasajoa, aloituskynnyksen madaltamista ja erityisesti nuorille suunnattua yrittäjyyskasvatusta ja -koulutusta. Yrittäjyyttä tukevaa rahoitusta pitää mielestäni suunnata koko Suomen alueelle eikä ainoastaan rakennemuutosalueille. Kaikkialla tarvitaan uusia työpaikkoja luovia yrityksiä ja hankkeita. Myös yritysten kansainvälistymiseen pitää panostaa eli rohkaista yrityksiä kansainvälistymään.

Suomessa kansainvälistymisen taso on liian alhainen. Jos aiomme pysyä kehityksen kärjessä, on kansainvälinen yhteistyö välttämätöntä. Innovaatiopolitiikan rahoitus on varmistettava jatkossakin, jotta pystymme houkuttelemaan Suomeen entistä enemmän innovatiivisia ja nopeasti kasvavia yrityksiä.

Arvoisa puhemies! Kannatan lopuksi ed. Mannisen tekemää ehdotusta.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Manninen valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajana esitteli tämän valtiovarainvaliokunnan mietinnön lisäbudjetista, tämän vuoden toisesta lisätalousarviosta. Siinä esittelyssä hän totesi, että ensi vuosi tulee olemaan erityisen ongelmallinen nimenomaan työttömyyden kasvamisen vuoksi ja nimenomaan sen takia, että kuntien tilanne heikkenee. On vain surullista, että istuva hallitus, sen lisäbudjetti tälle vuodelle taikka ensi vuoden talousarvio eivät ota huomioon tätä tosiasiaa, mikä muuten kyllä todetaan. Eli kylliksi ei ole tuettu kuntien mahdollisuutta huolehtia peruspalveluistaan ja kuntien talous on todella heikossa kunnossa.

Kunnat tulevat tekemään miinusmerkkisiä budjetteja, jo tämän vuoden aikana lisäbudjetteja, ja sitten ensi vuonna tulee lisää miinusta tämän vuoden menoihin. Se on todella ongelma, ja se johtaa siihen, että nimenomaan terveydenhoidon, vanhustenhoivan, koulutuksen taso tulee heikkenemään. Hyvin vaikea, surullinen tilanne ja nimenomaan sellainen tilanne, että Suomi ajetaan jälleen palvelujen suhteen samaan tilanteeseen kuin 1990-luvun alussa, jolloin heikennettiin yhteiskunnan rahoitusta esimerkiksi terveyden- ja sairaanhoidon puolella, ja siihen tasoon, joka oli ennen vuosia 1991—1992, ei edes päästy kunnolla kuin vasta pari vuotta sitten. Nyt jos taas syvälle sukelletaan, sieltä on hyvin vaikea päästä ylös. Tämä on pohjaongelma.

Täällä ed. Leppä viittasi de minimis -säännöksiin. Se on myös todella ongelmallista, että tällä hetkellä työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellaan tätä de minimis -hanketta nimenomaan yhden, tietääkseni erityisesti yhden, virkamiehen toimesta, joka haluaa ajaa kaikkein tiukinta sovellutusta tähän Euroopan unionin asetukseen. Tämä on ongelma, suuri, vakava ongelma, ja uhkaa nimenomaan kolmannen sektorin työllistämistä ja myös palveluja, niitä palveluja, jotka kohdistuvat kaikkein heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten hyväksi. Näissä korttelikodeissa — erilaiset kolmannen sektorin toimijat, jotka ovat auttamassa sairaita, vanhuksia, huonokuntoisia — vajaatyöllistetyt ihmiset ovat mukana niitä palveluja antamassa, ja tämä palvelutapa häviää, jos tämä de minimis -säännöstö tulee sillä tavalla voimaan kuin nyt on viime aikoina näyttänyt asianlaita olevan.

Hallituksen omistajaohjaus ei ole toiminut. Stora Enso on siitä ehkä pahin esimerkki. Meillä on ministeri, oto-ministeri, oman toimensa ohella, tässä. Pitäisi olla oma ministeriö, joka nimenomaan huolehtii valtion ohjauksesta päätoimisesti ja perehtyy, paneutuu siihen. On välttämätöntä saada tällainen muutos aikaan.

Mitä tulee metsäteollisuuteen, niin se on muuten käyttänyt t&k-puoleen, siis tutkimukseen ja kehittämiseen, 0,3—0,4 prosenttia liikevaihdostaan, mikä on vuosien aikana ollut aivan liian vähän.

Lopuksi, puhemies: Metsähallitus mainittiin tässä. Ed. Mustajärvi viittasi siihen. Metsähallituksen tulevaisuus on vähintäänkin kiikun kaakun. Tätä Metsähallituksen hallinnonuudistusta on valmisteltu hyvin suljettujen ovien sisällä. Luontopalvelujen alueen tulevaisuus pitää pystyä takaamaan, sinne pitää saada laaja, yhteiskunnallinen, toimiva virasto, ja tämä talouspuoli, Metsähallituksen liiketoimipuoli, ei saa ikään kuin hotkaista tätä luontopalvelupuolta kitaansa. Tämä on tärkeätä, ja on todella yllättävää, että jaetaan erilaisia huomautuksia ja varoituksia tässä asiassa.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tässäpä nyt kävi sillä tavalla, että tämä on vastauspuheenvuorokooste johtuen tästä keskustelun luonteesta.

Ensinnäkin ed. Tiusaselle: Hän totesi äskeisessä puheenvuorossaan, että Temmissä on erityinen virkamies, yksi ainoa, joka keskittyy tähän ja jyrkällä asenteella tekemään hankaluutta työllistämisasioissa. Näin ei ole, arvoisa ed. Tiusanen. Päinvastoin, ministeri ohjaa tätä hommaa. Hän on viimeksi eilen vakuuttanut, että hän kääntää viimeisenkin kiven, että nämä vauriot, jotka seuraavat tästä EU-päätöksestä, ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamisesta, minimoidaan, ja siinä ollaan hyvin pitkällä.

Toisekseen, arvoisa puhemies, ministeri Mauri Pekkarinen on taitava kerta kaikkiaan. Etumerkki vaihtuu noin kätevästi vaan, että siinä ei paljon tarvitse ja silmä ei rävähdäkään, kun laittoi. Mutta hän onkin sieltä, mistä ed. Kankaanniemi on, se on opettanut hänet siihen, että pitää aina etumerkkiä vaihtaa, kun tulee ongelmia. Se ikivanha Tieliikelaitosta koskeva kannanottohan on nimenomaan sellainen, että tämän Tieliikelaitoksen pitää antaa tarjous joka ikiseen tarjouspyyntöön, pieneenkin, ja tietenkin tarkoituksella, että on olemassa ainakin yksi kohtuuhintainen. Jos kilpailija menee sen alapuolelle, niin kilpailija tietysti saa sen urakan. Tärkeintä on, että kohtuuhintaisesti ne hankkeet voidaan viedä läpi eikä makseta sellaista ylihintaa kuin nyt jo maksetaan. Siis tässä mopon on annettu karata kerta kaikkiaan käsistä.

Sitten tämä sama asia tuli tässä asfalttikartellissa hyvin esille. Vanha liikennevaliokunta kiinnitti tähän asfalttikartellin mahdolliseen olemassaoloon ja sen vaaroihin huomiota, siinä annettiin mopon karata käsistä ja nyt on maksettu 100—200 miljoonaa euroa ylimääräistä, mikä on minusta suoraan sanottuna törkeätä. Tässä asiassa ei voi mitään muuta kuin mielessään vaatia sitä, että asianomainen ministeri pitää huolen siitä, että valtio esittää vaatimukset kaikesta ylimääräisestä, mikä on maksettu asfalttikartellin seurauksena. Politiikan pitää tässä suhteessa kerta kaikkiaan muuttua.

Sitten, arvoisa puhemies, siitä asiasta, mihin minä varsinaisesti tämän varsinaisen puheenvuoron pyysin. Nimittäin se on se, että jos eduskunta tietoisesti päättää esimerkiksi jostakin uudesta vahingonkorvauslainsäädännöstä ja tietää, että siitä seuraa taloudellisia seuraamuksia, jotka näkyvät budjetissa, niin pitää olla rehellinen. Kun VM:kin on sellaisen hyväksynyt, niin siinä kerta kaikkiaan pitää voida toimia niin, että sellainen lainsäädäntö, eduskunnan hyväksymä laki ja sen velvoitteet, hoidetaan niin, että ne automaattisesti tulevat budjetin pohjiin, eikä sillä tavalla kuin riistavahinkolain kohdalla on nyt tapahtunut. Puheenjohtaja Mannisen puheenvuoro oli erittäin selventävä tässä asiassa. Ei ole mitään laitaa siinä, että toistuvasti lisäbudjeteilla ja ties vielä millä konstilla uhkaillaan 37 prosentin leikkauksilla korvauksiin, kun eduskunta on sanonut, että ne ovat 100-prosenttiset korvaukset. Elikkä kyllä tässä nokanvalkaisua on vähän joka suunnassa.

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliaisen viimeksi ottamaan asiaan eli petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen liittyen olen ed. Pulliaisen kanssa täysin samaa mieltä, mutta kun ed. Manninen eli valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja esitteli tätä lisäbudjettia, niin hän jotenkin näin sanoi, että maa- ja metsätalousministeriön on otettava omissa toimissaan huomioon tämä lain henki tietysti, kun riistavahinkolaki juuri korvauspykälän osalta tuli tämän vuoden alussa voimaan.

Mutta minusta myös toinen kohde on hallitus, valtioneuvosto. Katson, että myös sillä puolella ja erityisesti sillä puolella ollaan itsekkäitä. Nimittäin tässä minulla on paperi ministeriöstä. Ministeriön puolelta esitettiin 700 000:ta. Siinä vaiheessa ehkä se oli riittävä raha heidän mielestään, mutta täällä lisäbudjetissa on 50 000 eli kahdestoistaosa, ja kun me valiokunnassa keskustelimme tästä riistavahinkolain 9 §:n 2 momentista, niin se kuva tuli, jotta kyllä ministeriön puolella se sitten hoidetaan, jos ja kun täällä asianomainen valiokunta ja jaosto esittää. Mutta on hassua, että tämä on vuodesta toiseen alimitoitettu määräraha.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliainen käytti puheenvuoron, jossa hän viittasi siihen, että työ- ja elinkeinoministeriössä kertomani mukaan on yksi virkamies, joka on keskittynyt nimenomaan tämän de minimis -lainsäädännön valmisteluun, ja että siellä on menossa sen tyyppinen valmistelu, jossa tuollainen tiukka soveltaminen otetaan päämääräksi. Näin on ainakin ollut, ed. Pulliainen, tietojeni mukaan, mitä nimenomaan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnasta on tullut, mutta olen iloinen, jos tähän uusi työvoimaministeri nimenomaan on ottanut uuden linjauksen, ja jos ministeri Sinnemäki ohjaa tätä tähän parempaan suuntaan, niin se on hienoa, koska se tiukka malli ei ole välttämätön.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Tiusaselle: Näin on kuin sanoin. Ja toisekseen ed. Kähköselle, että kun katsotaan tätä mietintötekstiä, joka on nyt pohjana keskustelulle, sivua 9, niin tässähän vihjaillaan, että suurin piirtein pitäisi tappaa ne elukat pois, niin kyllä vahingotkin pienenevät. Nyt vaan sattuu olemaan, arvoisa puhemies, niin, että lyhyellä aikavälillä ei ole lineaarista yhteyttä, valitettavasti tavallaan, näitten elukoitten määrän ja vahingon taloudellisen vasteen kanssa. Pitkällä aikavälillä ehkä kyllä, mutta lyhyellä aikavälillä ei ole. Elikkä silloin, kun oikeudenmukaista korvauspolitiikkaa harjoitetaan, tämä näkökohta pitää myöskin ottaa huomioon, ja se on ollut mielessä silloin, kun riistavahinkolaki säädettiin.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa puhemies! Koska lisätalousarviossa valtiovarainvaliokunnan mietintöön ei sisälly lisäyksiä alioikeuksien toimintamenoihin, niin ottaen huomioon erityisesti Porvoon käräjäoikeuden hankalan tilanteen olen esittänyt alioikeuksien toimintamenoihin 995 000 euroa lisämäärärahaa.

Suomalaiset tuomioistuimet eivät nykyresursseilla pysty suoriutumaan tehtävistään riittävän nopeasti, ja maamme onkin saanut toistuvasti huomautuksia Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta kohtuuttoman pitkiksi venyneiden oikeuskäsittelyjen vuoksi. Erityisesti Porvoon käräjäoikeuden resurssit ovat tällä hetkellä koetuksella Ruandan kansanmurhasta syytetyn henkilön kalliin ja aikaa vievän oikeudenkäynnin vuoksi. On arvioitu, että Ruandan oikeudenkäynti tulee maksamaan runsaasti yli miljoona euroa, joten lisäresurssien myöntäminen on hyvin perusteltua ja tarpeellista.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Tähän lisätalousarvioon, ensi vuoden talousarvioon ja 2010-luvun talousarvioihin liittyy neljä tärkeää kysymystä.

Ensiksi, miten ja milloin luovutaan elvytystoimista? Toiseksi, miten luodaan nykyistä tiukempi valtion ja kuntien menotalouden hallinta ja valvonta, että syntyy todellisia säästöjä? Kolmanneksi, minkälaisiin finanssipoliittisiin toimenpiteisiin ryhdytään, jotta liian suureksi kasvanutta valtionvelkaa voidaan systemaattisesti lyhentää niin, että saavutamme noin 60 miljardin euron tason viimeistään vuonna 2030? Ja neljänneksi, miten kaikki edellä olevat toimenpiteet toteutetaan, kun kansantalouden menopaine on suurimmillaan eli kun eläkeläisväestön osuus pysyy erittäin suurena seuraavat 40—50 vuotta ja samalla työikäinen väestö vähenee?

Arvoisa puhemies! Näihin kysymyksiin halutaan vastauksia aina, kun vuotuisia budjetteja tai lisäbudjetteja laaditaan. Tämän lisätalousarvion osalta on vielä yksi kysymys: Milloin seuraava lisätalousarvio tulee eduskunnan käsittelyyn? Valtion ja kuntien verotulot ovat dramaattisesti vähenemässä ja lienee selvää, ettei tälle vuodelle budjetoitu 10 miljardin euron velanotto taida ihan riittää, vai riittääkö?

Harri Jaskari /kok:

Arvoisa puhemies! Keskityn tässä lisätalousarviopuheessa lähinnä kahteen asiaan, ensinnäkin jo nyt paljon keskustelua herättäneeseen kysymykseen kolmen yhtiön pääomittamisesta myöskin valtion ulkopuolisella rahoituksella. Siinä todellakin ihmettelen sitä keskustelua, mitä on käyty, että ei tässä tilanteessa olisi mahdollisuutta myöntää sellaista valtuutta, että osassa yrityksistä olisi mahdollisuus luopua valtion omistuksesta varsinkin, kun olemme keskustelleet esimerkiksi talousvaliokunnassa hyvinkin laajasti myöskin yritysten toimitusjohtajien kanssa ja myöskin henkilöstön ja muiden kanssa. Kaikki näkevät, että se asia, että mahdollistetaan yrityksen pääomittaminen monilla eri keinoilla, kuitenkin pitäen suomalainen omistus tärkeimpänä mielessä, on itse asiassa näitten yritysten kehittämisen kannalta aivan oleellinen seikka. Ennen kaikkea tätä kautta pystytään työpaikat säilyttämään ja jopa kehittämään ja lisäämään työpaikkoja. Sitä toivoisin, että entistä enemmän otettaisiin nämä reaalitalouden asiat huomioon eikä tietyllä tavalla näihin työpaikkoihin sotkettaisi sitten politiikkaa.

Toinen oikeastaan vähän ideatyyppinen esitys, minkä halusin lyhyesti täällä tuoda esille, on se, että niin kuin kaikki tiedämme, tässä lisätalousarviossa yksi tärkein kysymys on työllisyyden lisääminen tai työttömyyden vähentäminen taikka sen pitäminen mahdollisimman alhaisella tasolla. Itse olin viime viikolla Pariisissa Oecd:n Roundtable-kokouksessa, joka käsitteli eri maiden parhaita keinoja työllistää ihmisiä taikka ylläpitää työllisyyttä. Se lähinnä olisi tärkeää, että pystyisimme ottamaan nyt malleja eri puolilta maailmaa, eri puolilta Eurooppaa, koska kaikki ovat olleet vähän samanlaisen kriisin kourissa. Muutamia esimerkkejä siitä, muutamia lukuja sitä ennen.

On tosiasia, että näyttää, että Oecd-maissa työttömyys on nousemassa jopa 10,5 prosenttiin keskimäärin, mikä merkitsisi noin 57 miljoonan työttömän armeijaa ensi vuoden puolella. Se muutos on ollut aika radikaali, kun vielä vuoden 2007 lopussa työttömyysaste oli 5,5 prosenttia ja noin kaksi kolmasosaa Oecd-maiden työvoimasta oli töissä, eli oltiin oikein korkeasuhdanteen huipussa suhteessa tähän tilanteeseen, mihin nyt ollaan menossa.

On tehty aika idearikkaita keinoja eri maissa. Esimerkiksi Saksassa on pystytty säilyttämään noin 1,5 miljoonaa työpaikkaa sillä keinolla, että työaikaa on jouduttu lyhentämään yrityksissä, mutta on kuitenkin pidetty töissä ja siinä on ollut myöskin tiettyjä kompensaatioita valtion suhteen. Toisaalta on yli 20 maata käyttänyt juuri tällaista ennakoivaa työllisyyspolitiikkaa esimerkiksi alentamalla yritysten sivukustannuksia, eli on pyritty ennen kaikkea ennaltaehkäisemään työttömyyden syntyä. Tällaisia hyviä esimerkkejä on ollut löydettävissä.

Mielenkiintoinen tosiasia on, että parhaimpana esimerkkinä Oecd-maat pitävät Tanskan esimerkkiä ja käyttävät termiä flexecurity, eli on todellakin tilanne se, että on aika helppo rekrytoida ihmisiä myöskin tässä taantuman olossa. Pystytään myöskin vähentämään ihmisiä. Sosiaaliturva on mahdollisimman korkealla tasolla, mutta samalla kannustavuus siihen, että yritetään löytää uusia työpaikkoja heti työttömyyden alkuvaiheessa, on korkealla tasolla.

Uskon, että näitä uusia keinoja käyttämällä tai näitä vertailuja tekemällä ja sitten löytämällä uusia toimintatapoja voisimme löytää myöskin ripeitä uusia toimenpiteitä Suomen työllisyystilanteen nopeaksi parantamiseksi.

Minna Sirnö /vas:

Arvoisa puhemies! Hyvät edustajatoverit! Aivan aluksi haluan ilmaista närkästykseni siitä tavasta, jolla hallitus on exit-elvyttänyt itsensä tästäkin keskustelusta — tai, kuten ministeri Pekkarinen täällä totesi, hallituksen vastuuministerit jäävät vain vahingossa kiinni, kun käsitellään vastuuministereitten tekemää elvytyslisätalousarviota.

Kyse on selkeästi samanlaisista arvovalinnoista, joita hallitus on harjoittanut koko elvytyksen suhteen. Siksi toivoisinkin arvoisan puhemiehen puuttuvan ministereiden läsnäoloon täällä yhtä tarmokkaasti ja muistuttamaan heidän tärkeydestään eduskuntatyölle, kun olette — aivan oikein — jo muistuttanut ministerien alaisten huomion kiinnittämisestä lainsäädäntötyön laatuun.

Arvoisa puhemies! Tämän talousarvion piti olla tärkeä jarru taantuman syventymiselle ja työttömyyden kiihtymiselle ihmisten arjessa, mutta toisin kävi. Käsissämme oleva lisätalousarvio onkin osoittautunut liukuvoiteeksi, jolla itse asiassa yksityistämällä, valtion väenvähennysohjelmasta jääräpäisesti kiinni pitämisellä ja kuntien heitteillejätöllä kiihdytetään laman syvenemistä ihmisten arjessa. On pakko kysyä, mitä järkeä on tässä tilanteessa lisätä hallituksen omilla toimilla työmarkkinoiden epävarmuutta.

Arvoisa puhemies! Hallituksen harjoittama lähimmäisenrakkaus on käymässä kalliiksi myös kansalaisille. Kuntaliitto esitti jo joitakin aikoja sitten avunhuudon, jonka mukaan kunnat tarvitsisivat hätäapuna 100 miljoonaa euroa lisää valtionosuuksia jo tänä syksynä. Tämä pyyntö on täysin ymmärrettävä, koska inhimillisen selviytymisen kannalta juuri kunnat ja kuntapalvelut ovat avainasemassa silloin, kun ihmisten arjessa tapahtuu niin radikaaleja muutoksia kuin tämän hetken suomalaisten arjessa on tapahtumassa.

Hallitus ei kuitenkaan edes kriisiapuna ollut valmis kantamaan yhteisvastuuta suomalaisista. Hallituksen haluttomuus johtaakin siihen, että lähes kaikissa kunnissamme ensi vuonna leikataan, säästetään, irtisanotaan henkilöstöä tavalla, joka siis paitsi vaarantaa työllisyyden vaarantaa myös ihmisten saamat palvelut. Eikö hallitus ole oppinut viime lamasta? Vai onko niin, että hallitus itse asiassa tällä hetkellä toteuttaa leikkausohjelmaa juuri niitten tutkimuslaitosten kohdalla, jotka omalla pitkäjänteisellä työllään ovat osoittaneet, että sellaisia tekijöitä kuin kuntasektorin alasajo ei pitäisi lamatilanteessa päästä tapahtumaan.

Työterveyslaitoksen arvion mukaan viime laman aikana kuntasektorin alasajo aiheutti 224 miljoonan euron lisälaskun pelkästään niiden ihmisten osalta, joilla säilyi työpaikka. Tuohon laskelmaan ei ole edes yritetty laskea niitä lisäkustannuksia, mitkä aiheutuivat työttömien lisääntymisestä tai siitä, että ihmiset jäivät ilman arjessa tarvitsemiaan palveluita. Nyt näyttää, että muun muassa Työterveyslaitos ja Thl, joka on kansanterveyden kannalta tehnyt erittäin vahvaa tutkimusta myös laman vaikutuksista vaikkapa lasten elämään, ajetaan alas aikana, jolloin juuri näitten laitosten tutkimustyölle olisi ollut tarvetta.

Arvoisa puhemies! Ei voi päätyä kuin siihen lopputulemaan, että ilmeisesti hallituksen mielestä Thl ja Työterveyslaitos ovat tuottaneet vääränlaisia tutkimustuloksia. Ne eivät palvele tarpeeksi hallituksen harjoittamaa hyvinvointipolitiikkaa.

Arvoisa puhemies! Hallitus on vätystelyllään ennalta ehkäisevän työllisyyspolitiikan suhteen saanut aikaan sen tilanteen, että olemme suurtyöttömyyden äärellä. Itselleni selvisi täällä käydyssä keskustelussa, että vasta 200 001:nen työtön herätti ruususenunesta vihreän työvoimaministerimme. Tuo herääminen ei kuitenkaan ole johtanut toimiin, vaan ennaltaehkäisyn sijaan 74 000 ihmistä on menettänyt työnsä tänä vuonna. Erityisesti kannan huolta nuorista, sillä valitettavasti viimekesäisten puheittenkaan jälkeen hallitus ei ole tehnyt kuin kosmeettisia korjausliikkeitä nuorten arjessa. Kymmenettuhannet nuoret syrjäytyvät pelkästään sen takia, että hallitus on haluton ja kyvytön huolehtimaan siitä, että viime laman virheitä ei toisteta.

Arvoisa puhemies! Olisin myös toivonut hallitukselta ja hallituspuolueilta, eduskunnalta, selvästi parempaa perhepolitiikkaa. Nyt näköjään hallituksen perhepoliittinen linja on ajaa lapsiperheet köyhyysloukkuun.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Täällä palautekeskustelussa on käyty valtion omistajaohjauspolitiikasta aika paljon keskustelua. Kun täällä ministeri Pekkarinen totesi kilpailutilanteesta, niin omasta puolestani toteaisin sen, että meillä on kokemusta viime vuosilta nimenomaan siitä, mitä tapahtuu, kun liian halvalla annetaan urakka. Viittaan tässä AS Tehon toimintaan ja siihen, millä tavoin Tiehallinto hyväksyi AS Tehon tarjouksen, jolloin muun muassa Destia Oy hävisi kilpailun. Tällä hetkellä eri puolilla maata, ainakin Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla, on useita aliurakoitsijoita, joista osa on mitä ilmeisimmin joutunut sellaiseen velkakierteeseen, että tuskin nousua on odotettavissa.

Arvoisa puhemies! Kun luki hallituksen esitystä nimenomaan Labtium Oy:n osalta, siinähän puhutaan suoraan siitä jo tässä vaiheessa, tai jopa koko yhtiön myynnin kautta tehdään näitä järjestelyjä.

Arvoisa puhemies! Oma pelkoni on siinä, että jos meille tulee vain yksityisiä maanrakennusyhtiöitä, saattaa käydä taikka mitä todennäköisimmin käy niin kuin esimerkiksi vaikkapa asfalttipuolella, jossa kartellisysteemistä tuli aika suuret korvaukset muutamille yhtiöille.

Arvoisa puhemies! Toinen asia, joka minua huolestuttaa tuolla maakunnissa, on nimenomaan tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseksi. Toisessa lisätalousarviossa sinne myönnetään 12 miljoonaa euroa, mutta tosiasiallinen tilanne on se, että tarve olisi kuitenkin puolta suurempi eli 24 miljoonaa euroa. Nykyinen tilannehan on johtanut siihen, että vuosi vuodelta on yhä enemmän tukea jäänyt rästiin seuraavalle vuodelle. Oma käsitykseni on se, että jos tällaisessa tilanteessa ollaan ja jatketaan, niin tilanne on kestämätön siltä osin, että jos myöntämisvaltuuksia olisi riittävästi, niin kun seuraavan vuoden budjettirahat tulevat käyttöön, niillä maksetaan vanhat rästit, ja minun mielestäni siinä ei ole mitään järkeä. Myöskin myöntämisvaltuuksia tulisi lisätä, että nämä toimenpiteet, joita suunnitelmissa on, pystyttäisiin hyväksymään ja käynnistämään.

Arvoisa puhemies! Lopuksi vielä turvapaikanhakijoista ja siitä, millä tavoin toisessa lisäbudjetissa on asiaa käsitelty. Eli sinne on lisätty aavistuksen verran, mutta oma käsitykseni on se, että ne määrärahat eivät ainakaan jouduta juurikaan asioitten käsittelyä, koska pitää huomioida se, kuinka paljon meille tänä vuonna on tullut enemmän turvapaikanhakijoita kuin edellisvuonna. Se on johtanut siihen, että käsittelyajat ovat erittäin pitkiä. Esimerkiksi meidän alueellamme meni useampia kuukausia ennen kuin poliisi ehti ensimmäistäkään puhuttelua suorittamaan eli tarkistamaan, onko kyseessä niin sanottu Dublin-tapaus eli että voitaisiin poistaa nopeammin.

Tällaisesta menettelystä minun käsittääkseni aiheutetaan veronmaksajille turhaa menoa. Sen johdosta pitäisi enemmän satsata siihen, että nämä käsittelyajat tulisivat mahdollisimman lyhyiksi ja poistettaisiin nopeasti maasta sellaiset henkilöt, joille ei turvapaikkaa myönnetä. Tähän liittyvät nimenomaan tulkkausmenot ja se, että näitä henkilöitä joudutaan myöskin saattamaan pois täältä Suomesta siihen maahan, mistä he ovat tulleet, kun ovat EU:n ulkopuolelta.

Arvoisa puhemies! Kun lisäbudjetissa puhutaan myös poliisin toimintamäärärahoista, siellä sanotaan, että niistä osa kohdennetaan turvapaikanhakijoihin. Se tarkoittaa sitä, että normaali poliisitoiminta vaikeutuu nimenomaan reuna-alueilla.

Kyösti Karjula /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä esillä oleva valtion toinen lisätalousarvio on edelleen vahvasti elvyttävä, ja tässä mielessä monet asiat, jotka sisältyvät tähän, muun muassa yritysten tutkimus- ja kehitysrahoituksen vahvistaminen, yritysrahoituksen vahvistaminen ensisijaisesti Finnveran valtuuksia laajentamalla, yritysten kehittämisavustusten, jopa työllisyysperusteisten investointien vahvistaminen, asuntotuotannon edellytysten parantaminen, Kemera-varojen lisääminen ja Vtt:n rakennejärjestelyt, ovat esimerkkejä niistä hyvistä asioista, jotka sisältyvät tähän lisätalousarvioon.

Mutta, arvoisa puhemies, haluan erityisesti tässä omassa puheenvuorossa kuitenkin pysähtyä siihen, että tämä maailmankaupan erittäin voimakas supistuminen heijastuu voimakkaasti hyvin vientivetoisen suomalaisen yhteiskunnan koko taloudelliseen asemaan ja tulevaisuuteen. Erityisesti investointihyödykkeiden kysynnän lasku näkyy viennin voimakkaana heikkenemisenä ja vientikysynnän romahtamisena. Tässä mielessä minusta tämän vuoden osalta meidän pitää tehdä tässäkin tilanteessa havaintoja, jotka huomioidaan nyt ensi vuoden talousarvion rakentamisessa. Kiteyttäisin näin, että kun nyt vähän eri talousennusteyksiköistäkin tulee erilaisia arvioita siitä, mikä tulee olemaan bruttokansantuotteen alenema tämän vuoden osalta, niin ehkä nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että reaalinen bkt-alenema on noin 10 prosenttia, kun otetaan huomioon se, että nyt jo Suomen Pankilta tuli ennuste 7,2 prosenttia, ja jos ajatellaan tätä elvytyksen vaikutusta talouskasvuun, sen on arvioitu olevan noin 2—2,5 prosenttia. Täältä tullaan suuruusluokkaan, että meidän bruttokansantuotteemme putoaa lähes 10 prosenttia reaalisesti tämän vuoden aikana, ja se on niin merkittävä pudotus, että meidän pitää nyt arvioida ei vain sitä, millä tavalla me vastaamme tähän kasvavaan työttömyyteen, vaan ennen kaikkea sitä, miten me näillä elvytyksen kohdennuksilla vaikutamme vahvemmin talouden kasvuun ja uuden yritystoiminnan aikaansaamiseen.

Tässä mielessä, arvoisa puhemies, haluan enemmänkin nyt tämän hyvän lisätalousarvion osalta keskustelun aikana kiinnittää huomiota siihen, kun nyt tulevan, ensi vuoden budjetin valmistelu meillä on eduskunnassa ja varaudutaan sen lopulliseen käsittelyyn, millä tavalla me annamme riittävän painoarvon niille kehittämispanostuksille, mitä tarvitaan.

Niin kuin sanoin, tässä lisätalousarviossa annetaan jo lisää voimavaroja tämän innovaatioympäristön vahvistamiselle. Esimerkiksi tämä Vtt:n rakennejärjestely on erittäin merkittävä asia. Mutta silti se, että me otamme todella käyttöön laajan innovaatiokäsitteen, joka on kansallisessa innovaatiostrategiassa perustana, merkitsee sitä, että tämän vahvan teknologia-, tutkimus-, kehityspanostuksen rinnalla me panostamme nyt rohkeasti kansainvälistymiseen.

Haluaisin erityisesti nostaa harkittavaksi (Ed. Kalliksen välihuuto) — niin arvoisan ed. Kalliksen kuin muidenkin meidän edustajien osalta — sen, löydetäänkö vielä jotain lisäarvoa tulevaan talousarvioon, että me reilummin ja rohkeammin investoimme kansainväliseen osaamiseen, nimenomaan pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälistymiseen, koska kun me nousemme tästä taantumasta, välttämättä meidän vientimme rakenne ei ole sama, millä me tulimme tähän taantumaan. Tässä suhteessa nyt on aika ennakoida tämä haaste ei vain työllisyysmäärärahoja lisäämällä, niin kuin vasemmisto-opposition suunnalta on tämänkin keskustelun yhteydessä vaadittu, vaan lisäämällä panostuksia siihen, millä tavalla me saamme uutta yritystoimintaa, uusia työpaikkoja riittävästi aikaan.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Kiitän hallitusta tästä lisäbudjetista siltä osin kuin kysymys on kotimaisen, kansallisen työllisyysrahan lisäämisestä tähän budjettiin. Kiitän maan hallitusta siitä, että se jatkaa tämän rakentamisavustuksen määräaikoja 3 kuukaudella, ja samalla tunnen syvää murhetta siitä, että joudun arvostelemaan hallitusta siitä, että se tekee nämä toimenpiteet vasta nyt.

Viime keväänä täällä keskusteltiin ensimmäisestä työllisyyslisätalousarviosta, kun samaan aikaan kävi ilmi, että työ- ja elinkeinoministeriössä joku viisas virkamies oli keksinyt näitten kaikkien välttämättömiksi toteamien työllistämis- ja työvoimakoulutusmäärärahojen kattamisen Esr-rahoilla. Silloin sanoin ja itse asiassa koko vasemmisto-oppositio sanoi, että näitä rahoja ei saada käyttöön ennen syksyä, jolloin merkittävältä osalta ovat ratkaisevasti myöhässä. Valitettavasti olisin äärimmäisen mielelläni ollut tässä asiassa väärässä, mutta taas kerran en ollut. Hallitus, kuten nyt olemme tässä viime viikkoina kuulleet, ei ole saanut byrokratiasta johtuen Esr-rahoja käyttöön juuri niistä syistä, jotka silloin esitin huoleni perustaksi. Sitten ministeriössä syyllinen virkamies on tullut julkisuuteen ja ryhtynyt syyttämään te-keskuksia siitä, että niitten byrokratia on ollut syyllinen, mikä on täyttä puppupuhetta.

Kun heittäydymme rehellisiksi, niin jos käytte nyt itse tutkimassa niitä omien alueittenne te-keskuksia — joudun sitä suorastaan henkilökohtaisista syistä valitettavasti tekemään — niin teille jokaiselle paljastuu se, että pelkästään ministeriön vaikeudet atk-järjestelmän toimimisessa ovat välillisesti vaikuttamassa siihen, että työttömille nuorille, työttömille yleensäkin ja työvoimakoulutukseen osoitetut määrärahat jäivät yli puoleksi vuodeksi käyttämättä.

Onhan se kestämätöntä, että tämmöisten teknisten syitten takia jäävät eduskunnan yhteisesti tahtomat, yksimielisesti tahtomat, määrärahat käyttämättä. Ja kun tämä tiedettiin siinä vaiheessa, kun niitä määrärahoja tämän muotoisina annettiin, niin en tiedä, mitä pitäisi sanoa. Ei minun tietysti tarvitse sanoakaan, mutta tulee vaan mieleen kysyä, mitä sanovat ne työttömät nuoret, jotka jäivät työllistymättä sen takia, että näin meneteltiin. On tässä hävyltä häntä poikki. Tunnen kyllä syvää myötähäpeää sitä virkamiestä kohtaan, joka kävi selittämässä ministeriön syyttömyyttä tässä asiassa. Olen sanaton.

Arvoisa puhemies! Toinen asia, jossa on vähän samanlainen ongelma, ovat nämä rakentamisen määrärahat. Keskustelimme siitä, onko se määräaika nyt tämän vuoden loppuun vai voitaisiinko sitä jatkaa maaliskuun loppuun, ja mehän myöskin äänestytimme tässä siitä ja hävisimme tietenkin sen jatkon maaliskuun loppuun. Nyt sitten hallitus on todennut itsekin, että se, että määräaika oli näin lyhyt, aiheutti suunnittelun ruuhkautumisen, se aiheutti urakkatarjousten ruuhkautumisen, tosiasiallisesti se aiheutti rakentamisen hinnannousun tilanteessa, jossa nyt suhdannesyistä olisi voinut kuvitella tapahtuvan päinvastoin. Minä oletan, minä epäilen, että tässä tapauksessa varsinainen asuntoministeri ei ollut edes se varsinainen syyllinen, vaan tässä syyllinen löytyy valtiovarainministeriöstä, mutta löytyi nyt mistä tahansa, niin joka tapauksessa valitettavasti syistä, jotka eivät ole kestäviä, tehtiin tällainen päätös.

Nämä molemmat tapaukset osoittavat sen, että kaikesta poliittisesta tarkoituksenmukaisuudesta ja tarpeellisuudesta ja oman hännän nostosta huolimatta joskus voitaisiin yhteisesti miettiä, mikä on oikea menettelytapa, että emme ajautuisi tällaisiin tilanteisiin. Onneksi nyt edes nämä työllistämis- ja työvoimakoulutusmäärärahat tässä budjetissa tulevat, mutta tästä eduskunnan aikataulusta johtuen nyt on vaara, että niitä ei sitten keritä käyttää enää tämän vuoden puolella. Toivottavasti se nyt edes onnistuu, ja toivon, ettei tämmöistä puheenvuoroa tällaisista syistä tarvitsisi enää täältä pitää.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Hallitus ottaa tänä vuonna 10,4 miljardia euroa velkaa, ensi vuonna 13 miljardia euroa ja seuraavina muutamina vuosina vielä ilmeisesti kaksinumeroisia miljardilukuja, eli velkaantumistahti on aivan hirvittävän kova. Me emme vaihtoehtoa juuri tälle velanotolle pysty esittämään, ei kukaan ole esittänyt. Vasemmisto esittää jopa valtavia lisämenoja tässäkin lisätalousarviossa vuoden lopulla. Mutta me voimme harkita tarkkaan sitä, mihin nuo velkamiljardit käytetään.

Täällä on moneen kertaan sanottu hallituspuolueiden toimesta, että se menee kaikki elvytykseen. Mielestäni se ei pidä kyllä ihan tarkkaan paikkaansa. Esimerkiksi veronkevennyksiin käytetyt miljardit ainakin osittain menevät säästöihin ja sellaisiin kohteisiin, jotka eivät kotimaista taloutta elvytä yhtään. Siksi verotuksen kohdentamisesta ja verotuksen käyttämisestä tässä tilanteessa valtiontalouden vahvistamiseen pitäisi käydä keskustelua. Hallitus vain ei siihen ole valmis ja ajautuu tässä tilanteeseen, että olemme kovien veronkorotusten edessä lähivuosina, valitettavasti. Mitä aikaisemmin aloitettaisiin, sitä helpommalla ehkä päästäisiin.

Herra puhemies! Viime aikoina on tullut eteen se vakava ongelma, että suomalaiset pk-yritykset, verkottuneet yritykset, menettävät esimerkiksi Venäjän tilauksia saksalaisille yrityksille, koska Saksa antaa helpommin ehdoin takuita viennille kuin Suomi. Ministeri Pekkarinen väitti viime talvena, kun näitä Finnveran takausvaltuuksia käsiteltiin, että ne ovat sellaiset, että niistä eivät suomalaisten pk- ja muiden yritysten vientimahdollisuudet ole riippuvaisia. Mutta tällä hetkellä tilanne on se, mikä oli tasan kaksi viikkoa sitten Kauppalehdessä muun muassa isona juttuna, että Venäjän markkinat valuvat saksalaisille.

Saksa on myös EU-maa, ja tuntuu käsittämättömältä, että siellä on mahdollista antaa sellaisia takuita, joita Suomessa ei olla valmiita pk-yrityksille antamaan. Esimerkiksi Sotšin olympialaisia varten tehdään valtavia urakoita tällä hetkellä, ja suomalaiset ovat niistä sivussa. Meidän on katsottava ne ehdot, joilla Suomi tukee näitä yrityksiä, jotka ovat sinänsä toimintakelpoisia ja hyvillä tuotteilla mukana markkinoilla mutta näillä rahoitusehdoilla, jotka meillä on käytössä, eivät pysty kilpailemaan noilla markkinoilla.

Herra puhemies! Sitten näistä kahdesta asiasta, joista tässä on käyty eniten keskustelua. Ensinnäkin näiden kolmen yhtiön yksityistämisestä. Raskoneen osalta totean, että homma on aika selvä. Raskoneella ei ole esimerkiksi Puolustusvoimille enää merkitystä eikä Puolustusvoimilla Raskoneelle, joten ei ole estettä Raskoneen omistuspohjan muuttamiselle.

Labtiumin osalta se on mielenkiintoisempi kysymys sikäli, että se perustuu vahvasti suomalaiseen koulutukseen ja tutkimukseen ja erityisosaamiseen, ja jos se menee kansainväliselle omistajalle, siitä on todennäköisesti haittaa suomalaiselle kaivosteollisuudelle, joka on aika vahvassa asemassa muutoin. Eli sen osalta olisin toivonut, että hallitus olisi tutkinut esimerkiksi valtion laboratoriotoimintojen yhdistämisiä ja sitä kautta vahvistamismahdollisuuksia tälle toiminnalle, mutta se ei hallitukselle kelvannut.

Destian osalta täällä on paljon käyty keskustelua, ja hämmästelen sitä, että linja muuttuu hallituspuolueitten sisälläkin — no, ei kokoomuksella eikä Rkp:llä, mutta muutoin — kesken juoksun, ja nyt kehutaan sitä, mitä vähän aikaa sitten pidettiin täysin mahdottomana. Näen hyvin tärkeänä sen, että kaikkialla Suomessa on yksi yritys, joka ainakin tarjoaa näihin tarkoituksiin urakoita. Tämä vaarantuu, jos Destian osalta annetaan nämä hallituksen pyytämät valtuudet. Siksi katson, että ei ole syytä antaa tällaisia valtuuksia, jotka seuraava hallitus saattaa käyttää ja myydä. Silloin se on jonkin ison yhtiön osana ja sitten siitä kilpailu heikkenee.

Herra puhemies! Esr-rahojen osalta jo keväällä totesin, että niitten käyttäminen työllisyystarkoituksiin, niin kuin hallitus esitti, ei ole niin vain toteutettavissa. Yhdyn siihen kritiikkiin, että tässä on harhautettu ja nyt syyllistetään te-keskuksia, jotka eivät ole syyllisiä siihen, että näitä varoja ei voida käyttää. Tältä osin hallitus on kyllä valinnut työttömät unohtavan linjan.

Eero Reijonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Aivan aluksi tähän omistajaohjaukseen.

Toivottavasti oppositiokin lukee mietinnön tekstin. Tässähän "valtuutta haetaan yritysten kehittämisen ja kasvun kannalta tarpeellisten rakennejärjestelyiden ja joustavien rahoitusvalmiuksien kartoittamiseen". Myyntiaika välttämättä ei ole nyt, se voi olla myöhemmin.

On kuitenkin lähtökohta Destian osalta sen kaltainen, kun muistamme tilanteen, kun Destiaa perustettiin, että silloin maarakennusyrityksissä arvioitiin, että Destian taseeseen olisi siirtynyt omaisuuseriä alihintaan. Tämä epäluottamus oli erittäin vahva, ja nyt jos valtio luopuisi osastaan, niin ainakin tämä epäluulo hälvenisi ja oltaisiin samalla lähtöviivalla. Minusta on tärkeätä se, että on riittävästi yrittäjiä tarjoamaan jatkossakin tiehankkeita ja sitä kautta tämä kilpailu toimii, mutta on erittäin tärkeätä myös se, että valtiovalta ei tavallaan auta alan yrittäjiä, että kilpailu vääristyisi, ja uskon, että näin myös jatkossa tapahtuu.

Mutta sitten varsinaiseen lisätalousarvioon, ja käsittelen tätä lähinnä maatalousjaoston eli maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan osalta.

Tässähän on selkeästi hyviä työllistämistä vahvistavia kohdentamisia tällä kertaa. On todettava se, että Maatilatalouden kehittämisrahastoon on pystytty siirtämään tässä lisäbudjetissa 8 miljoonaa euroa, koska energiaverotuen palautukset maa- ja puutarhataloudelle jäävät budjetoitua pienemmäksi. Tosiasiallinen tilanne tänä päivänä on se, että tämä summa on merkittävästi suurempi kuin 8 miljoonaa euroa viimeisten Verohallinnon tietojen mukaan, mutta sitä käsitellään sitten myöhemmin ja katsotaan, että siirto tapahtuu, kuten tässäkin, Makeraan, mikä on periaatteessa linjauksena sovittu.

Sitten jaoston lisäämiin määrärahoihin. Tässä on jo päivän mittaan näitä nostettu esille, mutta on välttämätöntä avata hieman tarkemmin tätä kokonaisuutta.

Kala-, riista- ja porotalouden osalta tilanne on kestämätön, koska petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta on laki ja siinä lähdetään siitä, että ne korvataan täysimääräisesti. Nyt vuosittain nämä summat ovat erittäin vahvassa kasvussa, ja kysyn vaan, arvoisat kansanedustajat, teiltä, onko tässä enää mitään järkeä, jos poroja tapetaan 4 000 per vuosi ja korvaukset kasvavat pitkälti yli 5 miljoonaan euroon. Tilanne on kestämätön. Suurpetojen osalta kasvu on ollut erittäin voimakasta. Tällä hetkellä maassamme karhukanta on yli 1 000 yksilöä, joista Pohjois-Karjalassa pelkästään yli 500 karhua. Jotakin varmasti asialle tulisi tehdä. Valiokunta ja jaosto ovatkin ottaneet tähän kantaa. Me olemme todenneet, että jatkossa on kiinnitettävä huomiota petokorvausten kasvuun, ja edellytämme, että ministeriö huomioi syntyneen tilanteen. Lähtökohtaisesti sen olisi voinut kirjoittaa myöskin niin, että ministeriö huomioi jatkossa tämän tilanteen myöntäessään kaatolupia. Mutta näin ei sitten tähän saatu tämän tapaista tekstiä, mutta minä uskon, että ministeriössä tämä tilanne huomioidaan ja pystytään arvioimaan, mitä tässä on oikeasti tarkoitettu.

Sitten erittäin hyvä asia on se, että momentille 30.60.44 "Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen" on 12 miljoonaa lisämäärärahaa saatu. Se on erittäin merkittävä työllisyyden näkökulmasta ja ennen kaikkea tuo maaseudulle kaivattuja työpaikkoja. On kuitenkin todettava, että tämä 12 miljoonan euron lisäyskään ei riitä tämän vuoden tarpeisiin, vaan näyttää siltä asiantuntijakuulemisen mukaan, että noin 10 miljoonaa tämän vuoden hankkeitten rahoituksesta siirtyy ensi vuoden budjettirahoitukseen. Erittäin tärkeätä on nyt nimenomaan se, että nuoren metsän hoitoon, energiapuun korjuuseen ja haketukseen tätä rahaa voidaan ohjata, koska siellä tämä kysyntä on kaikista vahvinta.

Eli kaiken kaikkiaan maa- ja metsätalousministeriön pääluokan osalta jaoston puheenjohtajana olen varsin tyytyväinen näihin lisäbudjetin lisäyksiin.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Lisätalousarviolla on tarkoitus paikata niitä aukkoja, mitä varsinainen talousarvio on synnyttänyt, ja kun katsoo hallituksen esitystä, niin voi todeta, että se on varsin maltillinen. Laskin, kuinka paljon menoja hallitus esittää tälle 2,5 kuukaudelle, mitä on vielä jäljellä, ja summa oli aika vaatimaton: 212 miljoonaa. Tämä on hyvä arvosana hallitukselle.

Katsoin myöskin, mitä oppositio esittää, kun niin paljon moititaan siitä, että oppositio esittää vain menoja, ei ota vastuuta. Vasemmistoliiton menolisäys olisi 566 miljoonaa — aika paljon tai erittäin paljon — sosialidemokraateilla maltillisesti 136 miljoonaa ja kristillisdemokraateilla 11,6 miljoonaa. Eli puheet siitä, että holtittomasti suhtaudumme valtiontalouteen, eivät kyllä lainkaan pidä paikkaansa.

Ryhmässä keskustelimme siitä, tehdäänkö lainkaan lisäyksiä ottaen huomioon, että valtion menot koko ajan lisääntyvät ja tulot laskevat, tulot vähenevät. Onko järkevää silloin lisätä menoja? Halusimme nyt kuitenkin todeta, että on joitakin kohtia, mihin voisi ja olisi perusteltua lisätä määrärahaa.

Kyllä me olemme erittäin huolestuneita tästä velkatilanteesta. Tällä hetkellä me tulemme velkaantumaan lähivuosina vauhdilla, joka merkitsee noin 6—7:ää prosenttia bruttokansantuotteesta. No, nämä prosentit eivät vielä ehkä sano kovinkaan paljon, mutta kun ajattelee, mitä esimerkiksi USA velkaantuu, niin siinä trendi on koko ajan noussut, ja trendi on tänä päivänä 11 prosenttia bkt:stä. En minä sano, että me lähestymme USA:n velkaantumisvauhtia, mutta kyllä velkaantumisvauhti on huolestuttava, ja sen takia olisi kyllä syytä hyvin, hyvin tarkkaan seurata, mihin näitä euroja pannaan.

Olen erittäin pettynyt siihen, että se, mitä me esitimme ensi vuoden talousarvion keskustelun yhteydessä, ei toteutunut, ja se merkittävin muutos, jonka me silloin toimme esille ja joka olisi merkinnyt sitä, että tältä vuodelta olisi säästynyt lähes 150 miljoonaa ja ensi vuoden puolella lähes 300 miljoonaa, mikä olisi edellyttänyt sitä, että ruuan arvonlisäveron alennuspäätös olisi lykätty heinäkuun 1. päivään 2010 ja silloin olisi alennettu siihen 13 prosenttiin, mitä se tulee olemaan. Se olisi tuonut kassaan tälle vuodelle 130 miljoonaa ja ensi vuoden puolella 270 miljoonaa.

Minusta olisi pitänyt kyllä niistä aikaisemmista puheista perääntyä ja todeta, että nyt kannattaa kyllä huolehtia siitä, että velka pysyy jotenkuten hallinnassa ja vain välttämättömiä, työllisyyttä edistäviä menolisäyksiä tehdään.

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Kallis puhui asiaa. Meillä velkaantumiskehitys tulee olemaan erittäin voimakas tulevaisuudessa. 2013 on arvioitu 106 miljardia, mutta pelkäänpä, että se ei tule välttämättä riittämään, jos meidän bruttokansantuotteemme kehitys on sitä, mitä se tällä hetkellä on. Lisätalousarviota tehtäessä arveltiin miinus 6:ta prosenttia bruttokansantuotteen kehitykseksi tälle vuodelle, mutta Suomen Pankki ennusti, että se tulee olemaan vieläkin heikompi eli miinus 7,2 prosenttia, joka selkeästi tuo myös kysymyksen, onko meillä seuraava lisätalousarvio jälleen kerran lisää velkaa tuova.

Se, mitä toivoisi jatkokeskustelussa, olisi se, että pelkkä elvyttäminen ei riitä, vaan meidän keskustelumme fokuksen pitäisi siirtyä siihen, mistä ne uudet työpaikat luodaan. Me olemme keskellä rakennemuutosta, jossa me menetämme koko ajan työpaikkoja muualle globaalissa ympäristössä. Mitkä ovat ne toimialueet, joissa Suomessa tulevaisuudessa ovat työpaikat?

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Kyllä hallitus yrittää. Ei sitä voi yrittämisen puutteesta moittia. Meillä vaan vallitsee jonkun verran näkemyseroja siitä, mitä keinoja pitäisi käyttää ja miten käytettävissä olevat resurssit tulisi kohdentaa.

Velkaantumisvauhti on huomattavan kova, olemme ikään kuin vapaassa pudotuksessa. Onneksi tämä lähtötilanne mahdollistaa sen, että Suomen valtio saa lainaa ja sillä on vielä varaa velkaantua. (Ed. Heinäluoma: Kiitos edellisten hallitusten!) — Kiitos edellisten hallitusten hyvän talouspolitiikan. — Eli tase kestää tässä vaiheessa, mutta tällaista vapaata pudotusta ei tietenkään voi vuositolkulla jatkaa, velkamäärä kasvaa muuten kohtuuttoman raskaaksi tuleville sukupolville maksettavaksi.

Nyt ei siis leikata palveluja. Seuraava hallitus tulee kyllä kohtaamaan nämä vaikeudet, ja voi vaan toivoa, että talous lähtisi elpymään sellaisella tahdilla, että jatkossa pystytään nämä velat myöskin talouskasvun hedelmillä maksamaan.

Elvytyksestä meillä vallitsee täällä vähän erilainen käsitys riippuen, kuka puhuu. Kaikki voimme kehua sitä, että Euroopan mittakaavassa Suomi on panostanut elvytykseen maksimaalisesti. Se on ollut kannatettava ja hyvä linja. Mutta kun me voimme jo tässä vaiheessa puntaroida myös tuloksia, niin on se aika surkuhupaisaa, että maksimipanostuksilla saadaan minimitulokset. Eli tämä vipuvaikutus on jäänyt kovin vähäiseksi; tällainen 90-prosenttisesti vero- ja maksupolitiikalla elvyttäminen ei ole tuonut niitä toivottuja vipuvaikutuksia meidän talouteemme. Ei kerta kaikkiaan näytä siltä, että veroelvytys toimisi kasvun ja työllisyyden katalysaattorina. (Välihuuto) — Tämä on talousoppineittenkin taholta kerrottu, tämä on kerrottu tässä salissa moneen kertaan, ja jälleen kerran tälle rastille joutuu palaamaan nyt, kun meillä on jo tuloksiakin nähtävissä. Etukäteenhän tämä myös hallitukselle kerrottiin.

Mitä tulee näihin myyntivaltuuksiin koskien Destiaa, Raskonetta ja Labtiumia, niin ensinnäkin yhtiöt toimivat valtionomistajuuden kannalta sellaisilla aloilla, että niiden yksityistäminen ei ole kannatettavaa. Valtion pitää säilyttää yhtiöissä enemmistöomistus ihan kansallisten intressienkin turvaamiseksi. Näiden yhtiöiden kehittämistä olisi voitu tehdä aivan hyvin ilman myymistäkin tätä tarkoitusta varten perustetun Solidiumin avulla. Ja yksi kysymys: Kun täällä jo ministeri Olli-Pekka Heinosesta alkaen meille on vannotettu, että ei yhtiöitetä, ei ainakaan pörssiin viedä, ei yksityistetä, niin kyllä hänen vakuuttaville, ministerin ominaisuudessa antamilleen lupauksille nyt on sitten hallitus kääntänyt totaalisesti selkänsä ja Heinosen puheet ovat jääneet tosi tyhjän päälle. Hän on kuitenkin eduskunnan edessä näin luvannut.

Henkilökohtainen kysymykseni kuuluu: Vaikka täällä leipätekstissä sanotaan, että ei arvonmäärityksiä, ei ole tarkoitus myydä, niin jos ei ole tarkoitus myydä, mihin niitä valtuuksia tarvitaan? Kai yhtiöt voivat kehittää toimintaansa ihan vapaasti. Valtuuksia tarvitaan lähinnä, jos on myyntiaikeita, näin sen näen.

Herra puhemies! Ihan lopuksi muutama sana liikennepolitiikasta.

Hallitusta on tässäkin mielessä kehuttava, että uusinvestointien eli kehittämishankkeitten investointitaso on varsin korkea ja sillä on varmasti elvyttäviä vaikutuksia. Mutta niin kuin sanoin, elvytysbudjetista nämä määräaikaiset investoinnit, hyvin työllistävät, kohdennetut hankkeet, ovat täällä 10 prosentin sarjassa suhteessa tähän muuhun elvytysresurssiin.

Mutta kehittämishankkeita kehun. Ongelmat liittyvät kaikkien asiantuntijoitten suulla kerrottuna, ovat ne pääjohtajia tai mitä tahansa, perustienpidon, perusradanpidon ongelmiin. Vähän puhujasta riippuen vuositasolla sekä radanpidon että tienpidon puolella vaje on 50—100 miljoonaa euroa. (Puhemies: 5 minuuttia!) Ja toivoisin, että tähän seikkaan hallitukset paneutuisivat ihan vakavasti ja tällainen rakenteellinen alijäämä näissä määrärahoissa tulisi korjata. Sillä olisi paitsi ympäristöpoliittisia, liikennepoliittisia myös liikenneturvallisuutta lisääviä vaikutuksia.

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tilannetta pitää katsoa hieman pidemmällä aikaperspektiivillä, mitä on tapahtunut. Meidän vientimme romahdusta ei tule paikkaamaan mikään asia lyhyellä tähtäimellä. Valitettava tosiasia on se, että edellisten vuosien aikana meidän kilpailukykymme on heikentynyt. Valitettavasti maamme on hyvin korkeiden kustannusten tuotantomaa, jolloin meidän on erittäin vaikeata kisailla vahvassa kilpailutilanteessa, jossa erityisesti hinnalla on merkitystä. Tässä on meidän paikkamme miettiä, miten me pystymme vahvistamaan kilpailukykyämme ja sitä kautta varmistamaan ne tulevai-suuden työpaikat.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Saarinen puuttui aivan olennaiseen asiaan: mitä nämä niin sanotut elvytyspanokset tuottavat. Jos hallituksen täällä kertoma olisi totta, niin meillä olisi Euroopan suurimmat elvytyspanokset, ja samaan aikaan me saamme kuulla, että meillä on Euroopan pienimmät tulokset.

Järisyttäviä uutisia tänään: bkt:n lasku heinäkuusta heinäkuuhun melkein 12 prosenttia. Jos olisi totta, että meillä on jättimäiset elvytykset, niin meillä on Euroopan huonoimmat tulokset. Silloin joutuu toteamaan, että Kankkulan kaivoon on mennyt se raha, mikä on käytetty. On otettu jättimäisesti velkaa lisää, jotta on tehty nämä vuoden 2007 keväällä päätetyt veronalennukset, ja lasku siirretään seuraavalle hallitukselle ja kansalaisille maksettavaksi jatkossa, koska työllisyys menee nyt ihan umpikivenä kohti pohjaa. Ja mitään johtopäätöksiä ei tästä osata tehdä.

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Heinäluoma on siinä oikeassa, että on syytä pohtia, menevätkö elvytyspanokset oikeaan kohteeseen. Jos katsotaan, mitä on tapahtunut, ja viimeiset Tilastokeskuksen ennusteet, meidän teollisuustuotantomme on erityisesti se, joka on voimakkaasti laskenut. Itse asiassa meidän pitäisi laittaa panokset teollisuuden puolelle tai jollekin muulle alueelle, jossa me pystymme tulevaisuudessa saamaan niitä uusia vientituloja. Voi olla, jos me ripustaudumme niihin vanhoihin teollisuudenaloihin, että emme pysty pitämään niitä tulevaisuuden työpaikkoja, joita meidän lapsemme tulevat tarvitsemaan.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ensinnäkin tämä lisätalousarvio olisi pitänyt antaa jo ennen juhannusta. Me vaadimme aikaisempaa antamista sen vaikuttavuuden kannalta.

Mitä kilpailukykyyn tulee, nyt ollaan kilpailukykyä hakemassa työttömien selkänahasta. Tehdään sama virhe kuin 1990-luvun alussa: sukelletaan suurtyöttömyyteen, vaikka olisi ollut resursseja, kun valtiontalous on lähtökohtaisesti ollut vahva. Olisi ollut mahdollisuus mennä tämän laman ajan, 1—2 vuoden ajan, esimerkiksi määräaikaisilla elvytyspanoksilla, tarkasti kohdennetuilla elvytyspanoksilla, ja ne olisivat voineet olla miljardiluokkaa. Nyt on tehty pysyviä tulojen ja verojen menetyksiä, jotka jäävät tulopohjista puuttumaan ikuisesti, ja silloin on kysymys jo kymmenistä miljardeista. Me olemme käyttäneet tosi tehottomasti elvytysvaramme, olkoonkin, että meillä on sitä elvytysvaraa ollut. (Puhemies: Minuutti!) Miksi kilpailukykyä pitää koettaa pönkittää työttömien avulla?

Päivi Räsänen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tällaisena aikana tulisi todellakin olla erityisen huolellinen sen suhteen, että lisämenot ovat elvytyksen näkökulmasta tehokkaita, ja toisaalta, että saadaan myös sitten kustannussäästöä pidemmällä tähtäimellä. Sen vuoksi tässä kristillisdemokraattien vastalauseessa on kiinnitetty erityistä huomiota muutamaan kohtaan. Todellakin, niin kuin eduskuntaryhmämme puheenjohtaja esitteli, olemme pääosin tähän lisätalousarvioon tyytyväisiä, mutta kiinnitämme muutamaan erityiseen kohtaan huomiota, joilla olisi mielestämme myös tätä hallituksen esitystä paremmin työllistävää vaikutusta.

Kiinnitän huomiota myös maahanmuuton momenttiin eli pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottotoimintaan. Siihenhän lisättiin määräraha, mikä on erittäin hyvä asia, mutta tilanne on kyllä edelleen huolestuttava ja näyttää varsin todennäköiseltä, että tämäkään lisäpanostus ei tule riittämään. Kun talousarviossa arvioitiin, että maahan saapuisi tänä vuonna 2000 uutta turvapaikanhakijaa, niin nyt näyttää, että heitä on tullut tai tulee 5 000 kaiken kaikkiaan. Kyllähän tämä paitsi on epäinhimillistä, että he joutuvat pitkän aikaa jonottamaan ja odottamaan, myös tuo kustannuksia, todellakin merkittäviä kustannuksia yhteiskunnalle. Näiden jonojen purkamisella, vaikka se tilapäisesti nyt maksaisi, kyllä säästettäisiin kustannuksia tulevina kuukausina ja vuosina, kun saataisiin nämä jonot purettua.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Ensimmäisenä muutama sana liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalasta. Ed. Saarinen omassa puheenvuorossaan kiinnitti huomiota jo perustien- ja radanpidon riittämättömiin määrärahoihin. Asiantuntijakuulemisessa on selkeästi käynyt esille, että tämä määrärahataso on tosiaan molemmissa 50—100 miljoonaa euroa liian alhainen. On aivan selvää, että korjausvelka kasvaa molemmilla puolilla, liikenneturvallisuus omalta osaltaan heikkenee, ja sen muun muassa puhuja on nähnyt Pohjois-Karjalassa. Jopa kantateillä on kunto erittäin olennaisesti huonontunut. Näillä määrärahoilla esimerkiksi kevyen liikenteen väyliin ja niin sanottujen ylikäytävien poistamiseen on varsin pienet mahdollisuudet. Myös tulevan vuoden budjettiesityksessä nämä määrärahat ovat tosiaan sellaisia, että sama meno jatkuu.

Merenkulun puolella tilanne on aivan vastaava. Turvalaitteitten kunto huononee, ja myös tällä on oma vaikutuksensa liikenteen sujuvuuteen, kun määrärahoja ei tosiaan ole tarpeeksi. Tältä pääluokalta vielä tälle Seinäjoki—Oulu-ratahankkeelle nyt 40 miljoonaa osoitetaan lisätalousarviossa lisää, jotta saadaan tämä niin sanottu ensimmäinen vaihe valmiiksi tänä vuonna, mutta niin kuin valtiovarainvaliokunta yleisperusteluissaankin toteaa, "- - hankkeen toteutuminen taloudellisesti ja toiminnallisesti tarkoituksenmukaisella tavalla edellyttää nykyistä pitkäjänteisempää rahoitusta." Siis hallituksen puolelta myös tunnustetaan, että edellytetään jatkossa nykyistä pitkäjänteisempää rahoitusta. On todella isoista rahoista, euromääristä, kyse. Olemme asiantuntijakuulemisessa saaneet sellaisen tiedon, että jos tällä tavalla jatketaan, niin kokonaiskustannuksiltaan tämä hanke olisi jopa viidesosan kalliimpi, siis jopa viidesosan kalliimpi.

Arvoisa puhemies! Sitten muutama sana kuntataloudesta. Alijäämät kunnissa kasvavat hyvin voimakkaasti, verotulot vähenevät monestakin syystä, työttömyys lisääntyy, ja hyvin tiedämme ja viimeisimmät tiedot yhteisöverojenkin osalta ovat sen suuntaisia, että ne vähenevät puoleen. Toimintamenoja kunnissa pyritään rakenteellisilla ratkaisuilla ja muilla vähentämään, mutta rajansa kaikella, jos ja kun halutaan sitten kuntalaisille peruspalvelut turvata. Tässä kuntien taloudellisessa tilanteessa on aivan luonnollista ja valitettavaa, että kunnissa kuntalaisista ne, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa, joutuvat kärsimään eniten. Niiden, joilla on rahaa, on hyvinkin vaivatonta sitten turvautua yksityisen puolen palveluihin.

Hallituspuolueitten toimesta joka paikassa mainostetaan ja toitotetaan sitä, kuinka paljon kuntiin myös tulevan vuoden budjettiesitys on tuomassa uutta rahaa. Mutta on muistettava, että suurin osa siitä on verotulovähennyksien — siis kuntien verotulot vähenevät — kompensoimista, ne liittyvät erilaisiin vähennyksiin, joita verovelvollisille kohdennetaan, ja toisaalta myös täydet indeksitarkistukset on tähän summaan laskettu ja tämä rahahan on ollut valtiolla lainassa. Eli todellinen valtio-osuuksien lisäys kunnille tässä budjettiesityksessä on varsin vaatimaton. Sosialidemokraatit omassa vastalauseessaan, joka liittyy tähän lisätalousarvioon, ovatkin esittämässä valtionosuuksia kunnille lisää ja samaten harkinnanvaraisia avustuksia, samoin kuin äsken puhuin tuolta liikennepuolelta eli infrasta, niin perustien- kuin perusradanpitoon.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi ihan lyhyesti liittyen petoeläinten aiheuttamien (Puhemies: 5 minuuttia!) vahinkojen korvaamiseen. Ed. Reijonen käsitteli omassa puheenvuorossaan äsken juuri näitten suurpetojen lukumääriä ja tiheyttä. Eri puolilla Suomea ne ovat erilaisia, ja tosiaan nämä korvausmäärät kasvavat. Kun riistavahinkolaki hyväksyttiin, niin siinä edellytettiin, että myös nämä korvaukset maksetaan täysimääräisinä. Se oli lain henki. Mutta toki samalla sitten on muistettava ja tulisi myös ministeriössä säännellä näitä suurpetomääriä. Näitten kannanhoitosuunnitelmien mukaan voidaan aivan hyvin elää, ja todella muun muassa karhukannat tietyissä osissa Suomea ovat erittäin suuret, liian voimakkaat, puhumattakaan sitten ilveskannoista.

Viittaan muuten debatissa käyttämääni puheenvuoroon. Mitä tulee näiden määrärahojen tavallaan liian alhaiseen tasoon, oli sitten kyse minkin vuoden rahoista, niin kuin nytkin tälle vuodelle (Puhemies: 6 minuuttia!) ja sitten tulevalle vuodelle, mitkä esitykset tulevat ministeriöstä, VM:stä tähänkin lisäbudjettiin, niin maa- ja metsätalousministeriöllä oli suuremmat rahamäärät, mutta valtioneuvoston puolella ja VM:n esityksissä ei niitä ollenkaan huomioitu. Niin kuin totesin, vain kahdestoistaosa oli merkitty.

Katja Taimela /sd:

Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Kun käsittelemme vuoden 2009 toista lisätalousarviota, ovat keskiössä kunnat ja työttömät, tai näin ainakin pitäisi olla. Näiden ydinalueiden osalta hallituksen talouspolitiikka jättää paljon toivomisen varaa sen lisäksi, että tämä tulee nyt liian myöhässä. Meillä on alueita, joilla työttömyyden kasvu on ylittänyt 50 prosenttia vuoden takaisesta, ja talouslaman vaikutukset ihmisten arkeen tulevat rankimmin juuri tämän työttömyyden kautta. Ansiotulot riittävät elämiseen ja paikoin rahaa on jopa enemmän käytettävissä kuin niin sanotusti normaalioloissa, kun tiettyjen hyödykkeiden hintataso on tällä erää alhaalla, mutta työttömyyden myötä pudotaan matalien etuuksien varaan. Monin paikoin koulutus, erilaiset tukityöllistämispalvelut ja uudelleentyöllistyminen vaikuttavat tässä tilanteessa erittäin kaukaisilta.

1990-luvun laman pohjalta meillä on varsin hyvät tiedot siitä, minkälaisia seurauksia työttömyyden aiheuttamalla syrjäytymisellä voi ihmiskunnalle olla. Tämänkertaisesta lamasta tekee vieläkin vaikeamman se, että työttömyys kohdistuu näin vahvasti nuoriin. Tulen itse kaupungista, jossa nuorisotyöttömyys on todellakin kasvanut vuoden takaisesta 155 prosenttia. Varhaisessa vaiheessa syrjäytyneellä on vielä pitkä polku kuljettavanaan työelämässä. Nuorison kadottaessa luottamuksen työelämän kautta saatavaan toimeentuloon katoaa myös pohja yhteiskunnan luonnolliselta ja tasa-arvoiselta jäsenyydeltä.

Kun mietitään työllistämistä ja sen merkitystä, tätä inhimillistä näkökohtaa ei saisi myöskään tässä talossa unohtaa. Tässä tilanteessa hallituksen on lopetettava vetkuttelu työllistämismäärärahojen kanssa ja pistettävä kaikki mahdolliset paukut nuorten työttömyyden ja syrjäytymisen ehkäisyyn. On täysin käsittämätöntä, että meillä on työttömien työnhakijoiden määrä kasvanut 74 000:lla ja toimenpiteet riittävät vain 3 500 ihmiselle.

Arvoisa puhemies! Työttömyyskriisi on jo selkeästi havaittavissa, mutta kuntien kriisiytyminen syventyy toden teolla vasta ensi vuonna. Kunnissa puhutaan aivan perustavinta laatua olevista asioista eli kuntien perustoimintaedellytyksistä, mahdollisuuksista tarjota peruspalveluita meidän ihmisillemme. Kuntien velan kasvu lähivuosina on meillä hyvin tiedossa. Palveluiden ja henkilökunnan supistaminen on jo käynnissä todella monessa kunnassa. Säästöjä haetaan kovalla kädellä ja kovilla arvovalinnoilla osittain inhimillisyys unohtaen, jotta taloutta voitaisiin edes jotenkin tasapainottaa.

Hallituksen lyhytnäköinen politiikka ei tunnista pidemmän tähtäimen kehityslinjoja. Kuntien säästöt tuppaavat kohdistumaan ensi tilassa koulumaailmaan, ja sen myötä nykyisen talouskriisin maksaminen tulee suoraan lasten ja nuorten kontolle. Samalla nuoret ajautuvat voimattoman työllistämispolitiikan takia ulos työelämästä, kenties vielä kaiken lisäksi pysyvästi. On syytä myös muistaa, että jo puolen vuoden työttömyys nuorella ihmisellä altistaa syrjäytymiselle ja jokainen syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle noin miljoona euroa.

Hallituksen valitsema elvytysten ja veronkevennysten linja tarkoittaa suoraa tulonsiirtoa nykypäivän varakkaille huomispäivän veronmaksajilta. Tätä me emme voi hyväksyä. Arkipäivän akuutista tilanteesta huolehtiminen ei riitä. Nyt tarvitaan vastuullisuutta, joka kestää myös huomispäivään ja jonka voimme perustella myös tuleville sukupolville.

Raija Vahasalo /kok:

Arvoisa puhemies! On erinomainen asia, että opetusministeriön hallinnonalalla on yleissivistävään koulutukseen saatu lisättyä vielä 700 000 euroa koulukotien toimintaan ja Eurooppa-kouluihin ja Svenska skolan för synskadade -koulun kalustamiseen.

Toinen asia. On hienoa, että hallitus esittää vielä ammatilliseen koulutukseen ja oppisopimuskoulutukseen yhteensä 5 miljoonaa euroa rahaa, ja tärkeä asia on senkin vuoksi, että tällä hetkellä perusopetuksen päättävä ikäluokka on nyt suurimmillaan, jolloin näitä paikkoja tarvitaan ja rahaa tarvitaan, jotta ammatilliseen koulutukseen saadaan lisää resursseja. Ammatillinen koulutus on nostanut vetovoimaisuuttaan todella runsaasti. Kun sen työelämälähtöisyyttä ja yhteistyötä alueen elinkeinoelämän kanssa on lisätty, niin myöskin se on vähentänyt näitä keskeyttämismääriä ja osoittautunut erittäin hyväksi. Tässä valiokunnan mietinnössä mainitaan nyt myös ammattistartti, ja voin todeta, että sen vakinaistaminen on nyt meidän valiokunnassamme parasta aikaa käsittelyssä ja käynnissä.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Valiokunnan kannanotoissa tästä valtion vuoden 2009 toisesta lisätalousarviosta yleisperusteluissa ensimmäiseksi todetaan: "Talouden kokonaiskuvaa leimaa edelleen suuri epävarmuus". Perusteluissa myös nostetaan esille niitä asioita, mitkä täällä ovat erittäin vahvasti nousseet esille: velkaantuminen, työttömyys on noussut, erityisesti nuorten työllisyys on heikentynyt ja julkisen talouden tilan heikkeneminen vähentää hyvin vahvasti, merkittävästi, verotulojen kertymiä, ja se näkyy erityisesti siinä, että kuntatalouden tilanne heikkenee. Tämä lisätalousarvioesitys on 2,2 miljardia euroa alijäämäinen, ja valtion velanotto siis kasvaa voimakkaasti.

Tiedämme viennin heikentyvän, ja kaikki tämä näkyy erityisesti kunnissa kuntien palvelujen heikentymisessä. Tiedämme, että vuodesta 2010 tulee, ei vain uhkaa tulla, näitten tekijöitten myötä kuntatalouden vaikein vuosi monen, monen vuoden jälkeen. Taloudessa on tapahtumassa ennakoimattomia, nopeita muutoksia, ja kuntatalouden nopea muutos tapahtuu eri kunnissa eri tavalla. Vaikka kansantalous vähitellen kääntyisi hitaaseen nousuun, me tiedämme, että kuntataloudessa myönteiset merkit tulevat viiveellä, ja kuntien talous tulee olemaan ahtaalla varmasti monta vuotta tästä eteenpäin.

Nuorisotyöttömyys huolestuttaa erityisesti, ja erityisesti myös sen vuoksi, että tiedämme, että EU-maiden vertailuissa Suomi on edelleenkin Euroopan heikoimpia maita niissä toimenpiteissä, joilla nuorisotyöttömyyttä pyritään ehkäisemään ja alentamaan. Talouslaman myötä nuorisotyöttömyys on jälleen lähtenyt nousuun, ja tällä hetkellä tiedämme, että nuoria työttömiä tilastoidaan Suomessa olevan liki 60 000. Tämä, 60 000 nuorta, on liikaa. Me emme tarvitse pelkästään työpaikkoja, me tarvitsemme koulutuspaikkoja. On hyvä, että hallituksen esityksessä on lisätty ammatilliseen koulutukseen aloituspaikkoja, mutta pelkät aloituspaikat eivät riitä. Asiantuntijat ja eri toimijat ovat antaneet palautetta, että nimenomaan nuorten tavoittamiseksi ja syrjäytymiskehityksen katkaisemiseksi tarvitaan alkuvaiheen työskentelyä ja erilaisia toimintatapoja, verkostoja, joissa päästään kiinni siihen, miksi nuori on syrjäytymässä. Merkittävä ongelma on, että tämän kaltaiselle nuoret tavoittavalle toiminnalle ei ole tällä hetkellä pysyvää rahoitusta palvelujärjestelmässä.

Tiedämme, että ammatillisen koulutuksen suosio kaiken kaikkiaan on kasvamassa, ja se on hyvä asia, että nuoret ovat haluamassa koulutukseen ja sitä kautta työelämään. Koulutuksen kysynnän kasvu on siis olemassa. Aloituspaikkoja on lisätty. Se ei kuitenkaan ole saanut kaikkia peruskoulun päättäviä jatko-opintoihin. Tilastojen valossa on ilmeistä, että nykyinen koulutustarjonta ei tavoita kaikkia nuoria. On myös ilmeistä, että nykyinen aloituspaikkojen määrällinen säätely ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Siksi tarvitaan paljon ohjaavaa ja valmistavaa koulutusta.

Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraattien valtiovarainvaliokunnan mietintöön esittämässä vastalauseessa on hyvin nostettu esille nuorten työllisyys. Tässä toisessa lisätalousarviossa ei ole osoitettu riittäviä toimenpiteitä ja varoja nuorten työttömyyden ehkäisemiseksi. Eli tässä toisessa lisätalousarviossa työllistämiskoulutukseen ja erityistoimiin tulee lisätä rahaa, eli 8 miljoonaa esitämme, ja lisäys tulee kohdistaa erityisesti työllistymisen edistämiseen, ja tämä on hyvä asia.

Reijo Laitinen /sd:

Herra puhemies! Olemme keskustelleet varsin paljon siitä, onko hallituksen talouspolitiikka elvyttävää vai ei. Valtiovarainvaliokunnassa oli kuultavana tutkimuslaitoksien edustajia ja aika tavalla yksituumaisesti he totesivat, että veroelvytys, mihinkä Suomi on Espanjaa lukuun ottamatta Euroopan unionin maista käyttänyt eniten rahaa, ei ole elvyttävää. Suomi on käyttänyt semmoisen 1,5 prosenttia bkt:stä tänä vuonna niin sanottuihin elvytystoimiin. Menolisäys on ollut 0,4 prosenttia ja verotuksen kevennykset 1,1 prosenttia. Näin siitä huolimatta, että on todettu se, että verokevennykset ja veroelvytys ei ole niin tehokasta kuin menoelvytys. On arvioitu, että menoelvytys on kolme kertaa tehokkaampaa kuin veroelvytys.

Ensi vuonna valtion menoissa on kiristystä noin 0,3 prosenttia suhteessa bkt:hen, ja on arvioitu, että verojen ja maksujen muutokset elvyttävät vain noin 0,5 prosenttia, joten voi sanoa sen, että toteutettu finanssipolitiikka on lähes neutraalia, ja sitä paitsi käy sillä tavalla, että keskimääräinen kunnallisvero tulee nousemaan ja kunnat kiristävät menotaloutta, koska valtionosuudet eivät nouse riittävästi.

On puhuttu myöskin paljon siitä, tuleeko elvytystä jatkaa vai jopa se pysäyttää. Erityisesti valtiovarainministeri Katainen tätä on pohdiskellut.

Kyllä kaikki talousoppineet ja asiantuntijat ovat sitä mieltä, että elvytystä pitää jatkaa. Eräät ovat esittäneet muun muassa seuraavan kaltaisia talouspoliittisia suosituksia politiikan tekijöille ja hallitukselle, muun muassa, että alvin korotus 1.7.2010 peruttaisiin toistaiseksi.

Olen ed. Kalliksen kanssa siitä samaa mieltä, että tämä veivaaminen oli aivan typerä näytelmä. 17:stä pudotettiin 12 prosenttiin 1.10. ja 1.7.2010 nostetaan 13 prosenttiin. Se on tuonut valtavaa lisälaskua, ja kuluttajat sen maksavat.

Olin kuulevinani, että ed. Kallis sanoi, että joku 130 miljoonaa olisi saatu säästöjä aikaan, jos tätä veivausta ei olisi suoritettu.

Edellä on esitetty, että menoelvytyksen tulisi olla noin prosentti bkt:stä, eli menoihin tarvitaan lisää noin 2,2 miljardia euroa, mikä tarkoittaa sitä, että sillä luotaisiin ehkä joku 40 000—50 000 uutta työpaikkaa.

On esitetty myöskin sitä, että valtiontalouden menokehykset avataan ja arvioidaan ne uudelleen. Huomasin niin, että puhemies Niinistö myöskin pohdiskeli tätä kysymystä ihan tässä alkuviikosta.

Kuntien valtionosuuksia eräät asiantuntijat esittävät korotettavan vähintäänkin 500 miljoonalla eurolla. On tullut vaatimuksia myöskin siitä, että valtion tuottavuusohjelma tulisi keskeyttää toistaiseksi, ja tätähän me sosialidemokraatit olemme esittäneet jo pitemmän aikaa. Näin tulisi menetellä.

Kun me nyt käsittelemme valtion talousarviota vuodelle 2010, niin jokaisessa valiokunnassa jokaisen pääluokan osalta asiantuntijat käyvät valittamassa sitä, että valtion tuottavuusohjelma puree heiltä henkilöstöä pois eivätkä he suoriudu normaaleista töistä. On käsittämätöntä, että hallitus on niitannut tämän naulan niin tiukkaan, ettei ole valmis edes siitä keskustelemaan. Olisi välttämätöntä eräitten toimintojen osalta katsoa tätä tuottavuusohjelmaa uudestaan.

Asuntorakentamista tulisi edelleen lisätä. Meillä on huutava tarve erityisesti kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista siitä huolimatta, että niiden määrä nyt nousee ehkä jollakin 12 000:lla ensi vuonna, mutta se ei ole riittävä taso.

Julkisia investointeja tulisi edelleen edistää ja tietenkin niin, että aktiivisen työvoimapolitiikan määrärahoja on lisättävä, kansalaisten perusturvaa parannettava.

Eräät asiantuntijat ovat todenneet, kun on perhekohtaisia laskelmia tehty siitä, (Puhemies: 5 minuuttia!) miten eri perheet sitten selviävät tästä lamasta, että yksinelävä työtön tänä vuonna ehkä saa reaalituloa lisää, mutta ensi vuonna käy niin, että tulot merkittävästi, jopa 10 prosenttia, laskevat, ja näin myöskin eläkeläispariskuntien osalta.

Puhemies! Ihan loppuun vielä tästä omistajaohjauksesta ja valtionyhtiöpolitiikasta, mistä täällä keskusteltiin jo alkuiltapäivästä. Kyllä tässä nyt on käymässä todella hassusti. Ei näin pitäisi menetellä, mitä hallitus esittää ja mitä valtiovarainvaliokunnan enemmistö esittää, että annetaan nollavaltuudet Destian, Raskoneen jnp. osalta, mikä merkitsee silloin sitä, että eduskunnalla ei ole enää sananvaltaa niissä kysymyksissä. Uskallanpa veikata niin, että hallitus tulee jo tällä vaalikaudella käyttämään näitä valtuuksia.

Meidän liikenneverkkomme osalta sosialidemokraatit esittävät, että perustienpidon määrärahoja lisätään 50 miljoonalla eurolla samaten kuin perusradanpidon määrärahoja samalla summalla. Tuo jättämähän on kummallakin puolella noin 200 miljoonaa, ja tässä on kansallinen hätä kysymyksessä.

Tuula Peltonen /sd:

Arvoisa puhemies! Olemme lisätalousarvion kanssa nyt vähän siinä pattitilanteessa, että useimmat näistä resursseista, joita nyt ripotellaan, olisi pitänyt antaa jo keväällä.

Tämä näkyy ikävästi muun muassa työllistämisen rahoissa. Jo kesällä te-keskusten varat työllistämiseen olivat loppu. Siihen päälle tulivat koulujen loputtua nuorisotyöttömät isona lisänä. Mitä heille oli siihen aikaan tarjolla? Eioota aika monelle tietysti. Hallitus on siis sählännyt pahemman kerran työllisyyden hoidon kanssa, ja nyt muun muassa nuorisotyöttömyyden tilanne on hirvittävä. Kasvua Suomenmaassa on jopa 100 prosenttia, joten voidaan kuvitella, että eletään aika kovassa tilanteessa. Keski-Suomen osalta kasvuprosentti on 40 tällä hetkellä.

Me sosialidemokraatit olemme useassa yhteydessä tuoneet esille huolen kuntien peruspalvelujen järjestämisestä. Olemme vaatimalla vaatineet lisää rahaa kuntien pahaan tilanteeseen, täsmäapua taantumasta selviämiseen. Mutta ei, hallitus ei herää tähän asiaan. Miljoona lisäbudjetissa ei helpota sen kuntajohtajan tilannetta, joka viettää unettomia öitä kunnan taloutta pohtiessaan. Tässä yhteydessä olisi voinut tarkistaa myös puitelain vaatimukset esimerkiksi alijäämän kattamisen osalta, katsoa, vastaavatko ajalliset ja muut vaatimukset tätä hetkeä.

Liki sata kuntaa suunnittelee veronkorotuksia. Kymmeniä kuntia on jo lomauttanut henkilöstöään, ja lomautettuina ovat muun muassa opettajat, mikä tarkoittaa sitä, että liki 80 000 oppilaan koulunkäynti vaarantuu opetuksen ja turvallisuuden osalta. Vaikka kunnat pyrkivät lomautuksissa huolehtimaan opetustavoitteiden noudattamisesta, on selvää, että vajaalla opettajamiehityksellä ei koulussa voida koulutyötä järjestää samalla tavalla kuin normaalisti tehdään. Hälyttävinä on ollut, että säästäminen koituu erityisopetuksen kontolle. Erityisopettajia lomautetaan ja toisia laitetaan sijaistamaan luokanopettajia. Kaikki tämä on pois erityisopetuksesta.

Oma kuntani Jämsä taistelee omaa taisteluaan. Veroprosentin korotukseksi on esitetty jopa 2:ta prosenttia, jolloin olisimme 21,5 prosentissa, kiinteistöverot meillä ovat jo maksimissaan, ja henkilöstöä on lomautettuna ollut jo useita kertoja. Viestiä tulee kuntalaisilta, että palvelujen leikkaus näkyy arjessa jo ikävästi kaiken kaikkiaan.

Arvoisa puhemies! On aivan selvää, että laskua näistä lomautuksista maksamme kovalla hinnalla tulevina vuosina. Kouluissa tämä varmasti tulee näkymään kasvavana erityisopetuksena sekä oppilashuollon tarpeen kasvuna. Silloin hinta on kallis, ollaan erityistoimenpiteissä. Pitäisi muistaa tässä yhteydessä 1990-luvun leikkaukset. Sieltä juontavat kasvavat erityisopetuksen tarpeet ja muut aina tähän päivään saakka.

Kun Yle kysyi kunnanjohtajilta, mistä he säästäisivät ensiksi, vastaus oli: ensin opetuksesta, 30 prosenttia oli sitä mieltä, sitten tuli terveydenhuolto ja vanhustenhoiva, ja tämä näkyy jo nyt. Meillä ikävä kyllä ollaan valmiita karsimaan opetuksesta, joka olisi panostusta tulevaisuuteen, ja tämä näkyy ikävästi myös kansainvälisesti. Onhan Suomi jäänyt tilastossa todella häntäpäähän, mitä tulee koulutuksen resursointiin, opettaja—oppilas-laatusuhteeseen sekä opettajien palkkaukseen. Kyllä meidän pitäisi tässä asiassa nyt tehdä parannus ja osoittaa, että haluamme panostaa lapsiimme ja nuoriimme ihan oikeasti.

Arvoisa puhemies! Vielä yliopistoista: Sosialidemokraatit olivat jo yliopistouudistuksen yhteydessä tietoisia siitä epätasa-arvoisuudesta, joka yliopistomaailmaan rahoituksen ja toiminnan osalta on syntymässä. Nyt tämä tieto konkretisoituu. Aalto-yliopisto on viemässä pottia täysin. Tämä suuntaus jatkuu vuoden 2010 talousarviossa. Veikkaanpa, että on tulossa uusimuotoisten yliopistojen talouskriisi. Onkin jo todettu, että tällä perusrahoituksella resurssit eivät riitä edes palkkatarkastuksiin tai inflaatiotason huomioimiseen. Olemmekin vaatineet yliopistoille lisäystä 27 miljoonaa euroa.

Hallituksen tahto on lisätalousarviossa esittää rahaa ammatilliseen koulutukseen sekä oppisopimuskoulutukseen. Me sosialidemokraatit näemme tärkeänä ammatillisen koulutuksen resursoinnin ja myös ennakoinnin. Meidän mielestämme tulisi tarkasti selvittää, mihin lisäpaikkoja tarvitaan, ja lisätä niitä sen mukaisesti. Ammatillisen koulutuksen suosio on kasvanut, ja sitä tulee myös taloudellisesti tukea. Me esitämme 18:aa miljoonaa euroa lisää ammatilliseen peruskoulutukseen. Mielestämme hallituksen satsaus ei ole riittävä. Se ei salli riittävän ennakoivaa otetta ja kohtaannon selvittämistä.

Sanna Lauslahti /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä päivä laittoi kansanedustajan päivän hiljaiseksi, kun kansantaloutemme viimeisimmät luvut tulivat esille. Mielellään tekisi mieli laittaa silmät kiinni ja sanoa, että tämä on vain pahaa unta, ja herätä toisenlaiseen päivään. Valitettavasti näin ei voi tehdä, vaan on avattava silmät ja mietittävä, mitä me voimme tehdä, jotta saamme tulevaisuuden aamut valoisammiksi.

Suomen Pankin ennuste muutamia päiviä sitten — 7,2 prosenttia miinusta tälle vuodelle ja ensi vuonna nollakasvu — tekee todennäköisesti sen, että me joudumme tuomaan uusiakin lisätalousarvioita, koska edelliset ovat pohjautuneet miinus 6 prosenttiin ja seuraavalle vuodelle plus 0,5:een. Siltä osin myöskin talousarvio saattaa olla jo tältä osin vanhentunut.

Mikä jo aikaisemmissa keskusteluissa tuli ilmi, on se, että meidän seuraavien vuosien Keltaisen kirjan pitäisi keskittyä siihen, miten me vahvistamme maamme kilpailukykyä. Suomi on viennistä riippuvainen, me emme elä pelkästään sillä, että suomalaiset kuluttavat. Me elämme sillä, että meidän tuotteitamme ja palveluitamme ostavat muut maat. Tältä osin pohdituttaa se, kohdennammeko me tulevaisuuden panokset oikeisiin kohteisiin. Viimeaikaiset elvytyspanokset ovat kohdistuneet rakentamiseen — varmasti ihan hyvä lyhyellä tähtäimellä, mutta ne eivät tuo yhtään uutta vientityöpaikkaa maallemme. Kelamaksun poistamisesta, joka tietenkin toi ison miljardiloven valtiontalouteen, voidaan arvioida näin jälkikäteen, että se on meidän kilpailukykyämme vahvistava toimenpide, koska se alentaa yritysten sivukuluja ja sitä kautta tuo pienen arvon yritysten hintakilpailukyvyn näkökulmasta.

Mitä muita keinoja meidän valtiovalta voisi käyttää, jotta yritysten kustannuskilpailukykyä vahvistetaan? Se tietenkin on onnemme, että yrityksissä mietitään tätä asiaa joka päivä. Joka päivä kilpaillaan niistä kaupoista muiden maiden toimijoiden kanssa, ja se, mistä lähdetään puhumaan, on kysymys: millä hinnalla? Se voittaa, jolla on se paras hinta. Tietenkin on laatutekijä, mutta tämän päivän maailmassa pitkälti toimitaan samoilla laatutekijöillä, jolloin jälleen kerran meillä on edessä se sana: hinta.

Yksi tapa on vaikuttaa meidän palkkoihin ja sivukuluihin. Palkkatasoissa olemme tottuneet aina siihen, että palkat nousevat. Jatkossa meillä ei ole siihen todennäköisesti mitään mahdollisuuksia, jos me haluamme niitä työpaikkoja pitää.

Toinen näkökulma palkkojen näkökulmasta on vaikuttaa sivukuluihin. Sivukulut ovat ennätysmäisen suuret johtuen siitä, että niillä rahoitetaan meidän hyvinvointivaltiota. Pohdinnan paikka on se, missä määrin meillä on mahdollisuus nykyisen muotoisiin sivukuluihin, ja ne pitää sitten läpikäydä erä erältä. Tietenkin vahvasti teollisuusvoittoisella alalla pohditaan energian hintaa. Mitkä ovat meidän keinomme vaikuttaa energian hintaan? Itse asiassa meillä on melko suuret mahdollisuudet vaikuttaa energian hintaan niin energiapoliittisin ratkaisuin — onko meillä ydinvoimaa ja kuinka paljon — kuin myös energiaveroratkaisuin.

Kolmas kysymys on se, millä tavalla tehdään tuotannosta tehokkaampaa, jotta luodaan yksikkökustannuksista alhaisempia. Päävastuu tästä on yrityksillä, mutta meilläkin on konstimme. Temmin alta löytyy ensi vuonna muistaakseni 872 miljoonaa euroa, jos en aivan väärin muista, tutkimus- ja tuotekehitysrahaa. Nyt on paikka arvioida, miten se raha käytetään vaikuttavasti luoden uusia työpaikkoja uusille elinkeinoaloille ja myös valikoidusti katsottuna, missä kohdin me haluamme pitää nykyiset elinkeinot vahvoina. Kaikkeen meillä ei ole varaa, eikä joka paikkaan kannata soheltaa niiden rahojen kanssa.

Näen, että meillä on paljon mahdollisuuksia, mutta se ehkä vaatii meiltä jokaiselta myös kykyä lähteä tarkastelemaan asioita uudelta pohjalta, eräällä tavalla tyhjältä pöydältä.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Lauslahti viittasi niihin ennusteisiin. Minä jättäisin kyllä kaikki tuommoiset ennusteet kokonaan pois. Näinä aikoina jokainen instituutti, joka on ennusteen antanut, on joutunut sen korjaamaan muutaman kuukauden kuluttua. Pahin oli kyllä Liettuan keskuspankki, joka vuoden alussa arveli, että bkt laskee 3,9 prosentilla. Muutama kuukausi myöhemmin se korjasi sen 19,3:een.

Ed. Lauslahti viittasi Suomen Pankkiin. Suomen Pankin pääjohtaja ilmoitti joitakin kuukausia sitten, että pahin on ohi, nyt alkaa pikkuhiljaa nousu. Pahin ei ollut ohi eikä ole ohi, talous on todella suurissa vaikeuksissa.

Kun ed. Lauslahti peräänkuulutti toimenpiteitä, (Puhemies: Minuutti on nyt täysi!) niin teollisuus on ilmoittanut, mitä haluaa.

Sirpa Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä täytyy hämmästellä sitä näkökulmaa, että kun kelamaksun poisto elikkä sen miljardin poisto valtiolta oli suuri lovi, niin miten se vahvistaisi meidän kilpailukykyämme, että se halutaan korvata ja laittaa se lasku muun muassa metsäteollisuudelle yli 400 miljoonan lisälaskulla. Miten tämä muka vahvistaa — se on minun kysymykseni — meidän kilpailukykyämme, jos se raskas teollisuus joutuu sen kaiken maksamaan, kun vielä tiedämme pohjoisesta olevista esimerkeistä, että kelamaksun poistolla on saatu nolla lisätyöpaikkaa niillä kokeiluilla, joita on vuosia sitten tehty?

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen ed. Kalliksen kanssa samaa mieltä, että niiden ennusteiden kanssa ei kannata lähteä hirttäytymään. Katseen pitäisi olla niissä toimenpiteissä, joilla meidän tulevaisuutemme varmistetaan.

Ed. Paaterolle: Olette siltä osin täysin oikeassa, että jos me lähdemme siirtämään jälleen kustannustaakkaa takaisinpäin sinne teollisuudelle, niin ei se kilpailukykyä vahvista. Siinä olette aivan oikeassa, mutta pienistä puroista se yritysten sivukulujen pienentäminen alkaa. Tämä on ihan selkeä toimenpide, joka vahvistaa kustannuskilpailukykyä. Se pienentää kustannuksia yrityk-sissä.

Sirpa Paatero /sd:

Arvoisa puhemies! Sosialidemokraatit ovat useamman kerran peränneet tarvetta hallitusohjelman uudelleenarviointiin, koska taloustilanne on niin toisenlainen. Viime perjantaina iloksemme saimme kuulla, että myös hallituksen sisältä puhemiehen suulla on tultu tähän samaan tulokseen, että jos tilanne radikaalisti muuttuu, on hallitusohjelma pystyttävä arvioimaan uudelleen. Tämän toivoisin nyt välittyvän myös muille hallituksen jäsenille, jotta pääsemme siihen elvytykseen, joka näillä keinoilla ei ole todellakaan toiminut, kun on kerran toteutettu pelkästään silloin tehtyä hallitusohjelmaa.

Meillä on heikoimmat panostukset työllisyytemme hoitoon Oecd-maista. Meillä on suurimmin kasvanut työttömyys Euroopan tasolla. Meillä nuorten työttömyys kasvaa joillakin alueilla yli 100 prosenttia. Tämä on Uudenmaan luku. Siitä huolimatta meille sosialidemokraateille viime keväänä sanottiin, että kaikki asiat on tehty ja riittää, kun syksyllä tulemme eduskuntaan ja lisäämme sitten niitä rippusia sinne nuorten työllisyyden hoitoon. Tämä on nyt se tulos, 100 prosentin työttömyys. Ja tulos on se, että nämä nuoret yhteiskuntatakuuta odotellessaan tai siihen luottaessaan tulevat toteamaan, että heille ei ole tarjolla mitään, koska kaikki rahat tältä vuodelta on jo käytetty.

Meillä Kymenlaakson seudulla oli rakentamisen puolella, joka olisi työllistävää, yksi hanke, joka on tässä lisätalousarviossa poistettu listalta, hanke, joka takaisi sitä logistiikan sujuvuutta, hanke, joka rakennusaikana olisi työllistänyt paljon. Samalla, kun täällä budjettikirjassa, tässä Keltaisessa kirjassa, lukee, että hallitus uskoo Venäjän-kaupan elpyvän vuonna 2010, niin se jättää rakentamatta sen infran, jolle oli jo varattu rahat, ja peruuttaa näin koko hankkeen. Uskomaton tarina sinänsä tässä taloustilanteessa.

Muutama sana omistajapolitiikasta. Labtium, Raskone ja Destia ovat kaikki erityisosaamista vaativia yhtiöitä, mutta kuitenkin sellaista perusosaamista, mitä Suomessa tarvitaan ja mitä täällä ei ole markkinaehtoisesti kovin paljon saatavilla ja olemassa. Kun käytiin keskustelua muun muassa valiokunnassa, niin jos meillä infran rakentamisen osalta on olemassa neljä yhtiötä ja siitä huolimatta valiokunnassa on näkökulmia, että vähentämällä näitä kilpailukyky paranee ja markkinat toimivat, niin minun pienillä talous- ja kilpailukykyopinnoillani olen ajatellut, että asia on aivan toisin ja mitä enemmän näitä yrityksiä on, sitä paremmin sitä kilpailua on. Ja nyt halutaan siis vähentää näitten yritysten määrää.

Ihan jo periaatteellisellakin tasolla olen vastaan näitä linjauksia omistajaohjauksesta, että olemme luopumassa mahdollisesti näitten kaikkien yhtiöiden omistuksesta jopa nollaprosenttiin asti. Valiokunnassa käytiin mielenkiintoinen keskustelu tästä, ja pientä halukkuutta jopa hallituksen sisältä olisi ollut turvata edes 50,1 prosentin omistus ainakin Destiassa. Mutta kuten huomaatte esityksestä, näin ei tietenkään tullut päätökseksi, vaan kaikki taipuivat nollaprosenttiin asti myyntivaltuuksien antamiseen.

Jos ajatus on se, että ainut vaihtoehto kehittää yrityksiä on antaa ne markkinoiden armoille ja myydä ne pois luopumalla samalla osinkotuloista, niin miten meillä siinä tilanteessa voisi olla omistuksessa valtiolla yhtään yritystä? Me toisaalta olemme perustaneet muun muassa Solidiumin, jonka piti tulla tarjoamaan sitä pelivaraa, mitenkä näitten yhtiöiden (Puhemies: 5 minuuttia!) osalta sitä kehittämistä voidaan tehdä. Jos se kehittäminen on sitä, että haetaan myyntivaltuuksia, niin täytyy hämmästellä myöskin tätä puolta.

Tuula Väätäinen /sd:

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaosto kuuli myös asiantuntijoita lisätalousarvion osalta. Niissä kuulemisissa tuli selkeästi esille kuntien ahdinko, joka vaikuttaa oleellisesti palveluiden riittävyyteen ja laatuun. Samalla kun Ray tiukentaa ehtoja ja sen avustukset järjestöille vähenevät, valtio ei ole huomioinut tässäkään lisätalousarviossa julkisen palvelun tarpeen kasvamista. Osa järjestöjen antamista palveluista siirtyy kunnille, ja koska rahaa siellä ei tulevaisuudessa ole sitä, mitä tällä hetkellä, kunnat eivät pysty ottamaan näitä palveluita hoitaakseen. Näin ollen osa ihmisistä jää ilman muuta heitteille. Tämä on asia, jota tässä talossa täytyy tarkastella sekä opposition että hallituksen kansanedustajien toimesta.

Viime viikkoina on puhuttu hyvin paljon vanhusten hoidosta ja tarpeista siellä. Nyt pitää puhua myös lasten kriisiytyneestä tilanteesta, nuorten työttömyydestä, mielenterveyspotilaiden hoidosta jne. Näistä on puhuttava myös lisätalousarvion yhteydessä, sillä parannusta ei näytä tulevan myöskään ensi vuoden budjetissa.

Nyt olisi tarvittu ensimmäiset panostukset peruspalveluiden aukkojen tukkimiseksi. Iso osa kansalaisten tarvitsemista palveluista jää hoitamatta, ja nämä jäävät ilman palveluita. On kyse kansalaisten tasa-arvoisesta kohtelusta eri puolilla Suomea. Kuntien taloudellinen tilanne vaikuttaa oleellisesti siihen, millä tavalla ne selviytyvät näistä velvoitteista, ja tämä talo on se, jonka pitää pitää huolta siitä, että ihmisten perusoikeudet tulevat täytetyiksi riippumatta siitä, missä he asuvat.

Suuressa ahdingossa ovat työttömät ja lapsiperheet. SDP:n vastalauseessa on pääluokassa 33 lisäysehdotus työmarkkinatuen korottamiseksi sekä lapsen perusosan nostamiseksi toimeentulotuessa. Pääluokassa ei ole ollut auki kovin monta momenttia, joihin olisi voinut puuttua. Tämäkin kertoo hallituksen linjauksista. Tietyllä tavalla halutaan ikään kuin tukkia ovet, joiden kautta oppositio voisi esittää muutoksia budjettiin.

Ed. Laitinen otti esille valtion tuottavuusohjelman, ja samat terveiset tulevat myös minulta. Kunta- ja terveysjaostossa kuullun perusteella muun muassa oikeusministeriön pääluokan alueella oleva syyttäjälaitos ja vankeinhoitoyksikkö ovat helisemässä henkilöstön vähentämisvaatimusten ja hoidettavan työn välissä. Näitä tämän tyyppisiä ongelmia on pitkin valtionhallintoa, ja nämä ovat asioita, joita tässä talossa täytyy ryhtyä eri tavalla hoitamaan.

Lopuksi, arvoisa puhemies: Pitkin iltaa olen katsonut kelloani ja todennut, että se on vasta vähän yli viisi. Mitenkä minusta tuntuu, että on melkein pimeä, ilta tai yö? Mietin, mistä se johtuu. Siitäkö, että ulkona on koiranilma, vai siitä, että tässä talossa on tehty viime aikoina ja näyttää siltä, että tullaan tekemään sellaisia päätöksiä, jotka tuovat sen koiranilman yhä useamman ihmisen kotiin ja elämään? Tämän talon pitäisi tuoda valoa ihmisille ja toivoa tulevaisuuteen, mutta nyt näin ei tapahdu. Täytyy toivoa, että tämän lisäbudjetinkin jatkokäsittelyssä ja varsinkin seuraavan vuoden budjettikäsittelyssä löytyy vähän puhtia meihin kansanedustajiin ja saamme myös hallituksen linjauksiin muutoksia parempaan suuntaan.

Hannu Hoskonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainvaliokunnan mietintö tämän vuoden toiseksi lisätalousarvioksi on mielestäni tasapainoinen ja hyvä ottaen huomioon nykyiset talousolosuhteet, mitkä Suomessa ja koko läntisessä maailmassa vallitsevat. On tärkeää muistaa, että nykyisen vientiteollisuuden romahtamisen syynä eivät ole omat virheemme vaan maailmantalouden talouslama, joka on iskenyt Suomeen ehkä kovemmin kuin mihinkään muuhun Euroopan unionin maahan. (Ed. Kallis: Voidaanko siihen lainkaan vaikuttaa?)

Valtio on elvyttämässä tänä vuonna eli ottamassa velkaa noin 10 miljardilla eurolla, ja ensi vuoden budjettiesityksessä, jonka lähetekeskustelu on käyty jo, otetaan noin 13 miljardia euroa velkaa. Kysymys on tietenkin hieman filosofinen, onko se riittävästi, liikaa vai peräti liian vähän, mutta joka tapauksessa on niin, että tällä summalla Suomi elvyttää omaa talouttaan, ja on selvää, että kun vientiteollisuuden varassa elämme, kuten kaikki tiedämme, niin siinä tilanteessa myös tällainen negatiivinen työllisyysvaikutus on itsestäänselvyys, valitettavasti. Se on meidän siedettävä, ja on pyrittävä toimimaan niin, että mahdollisimman moni ihminen saa työtä näillä elvyttävillä toimenpiteillä ja selviämme lamasta kunnialla.

Sitten on hyvä puhua kuntien taloudesta tässä yhteydessä. Kunnatkin toki ottavat velkaa, mutta on myös pakko tunnustaa, kuten ed. Kallis ehkä meistä parhaiten tietää kokeneena parlamentaarikkona, että kuntien kustannusnousu viime vuosina on ollut sillä tasolla, että se on ollut sietämätöntä, eli 6:n, 7:n, jopa 8 prosentin kustannusnousuja vuosittain. Kerta kaikkiaan ne eivät ole siedettävissä pitkään. Kyllä sekin kustannusnousu tulee saada järkeviin mittasuhteisiin ja talous tasapainoon. Sama koskee kuntia ja tietenkin myös valtiota.

Kuntatalous toki heikkenee, kuten sanoin, mutta valtio tässäkin kantaa vastuunsa ja nimenomaan niin, että on tehnyt toimenpiteitä jo, niin että kuntien talouteen saataisiin rahaa lisää. Valtio ei missään nimessä ole paennut tässä asiassa vastuutaan, siinä ei kyllä ainakaan oppositio pysty kovin paljon hallitusta arvostelemaan. Hyvä, että eri mielipiteitä esitetään.

Hallitus tukee tässä lisäbudjetissa sitä, että lisätään rahaa investointien aikaistamisen lisäksi myös Tekesin rahoja lisäämällä ja Finnveran korkotukilainojen myöntövaltuutta lisäämällä, jolloin pystytään nimenomaan lisäämään vientiä, jossa ovat ne meidän suurimmat puutteemme tällä hetkellä.

On muistettava, että valtion järkevällä veropolitiikalla, esimerkiksi kotitalousvähennystä kasvattamalla, on luotu monia, monia uusia työpaikkoja ja nimenomaan avoimelle sektorille. Tästä lienee useammalla suomalaisella kokemuksia tänä vuonna ja toivottavasti myös ensi vuonna.

On muistettava myös se, että kun talouskasvu aikanaan alkaa, niin tämä väliaika on meidän siedettävä ja pyrittävä siihen, että vahingot minimoidaan. Siitä voinemme olla kaikki varmoja, että pieniä vahinkoja tulee, mutta yhteiskunnan ja valtion on kannettava vastuunsa koko Suo-mesta.

Sitten, mitä tulee näihin valtion omistamiin yhtiöihin, Destian, Raskoneen ja Labtiumin myyntiin, myyntivaltuuksien saamisen järjestelyihin, asia on vaan niin, että valtio on määritellyt omalla politiikallaan, hallituksen esityksellä ja eduskunnan päätöksillä, ne strategiset omistukset, joista ei luovuta, ja edellä mainitut yhtiöt eivät kuulu tämän piiriin. Aivan kuten valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Hannes Manninen oikein totesi, näissä yhtiöissä säilytetään merkittävä suomalainen omistus, ankkuriomistus, ja pyritään tällä keinoin varmistamaan, että markkinoilla on kilpailua. On muistettava, että tienhoitoasioissa Tiehallinnolla se järjestämisvastuu on ja tulee olemaan, ja näin ollen sitä kautta valtion tiukka ote liikennepolitiikkaan säilyy edelleen. Markkinoilla kilpaillaan hinnoilla ja laadulla. Valtio järjestää asiat ja kilpailuttaa urakat, kuten kaikki tiedämme. Tässä ei mikään sarvipäiden esiin kaivaminen auta.

Arvoisa puhemies! Lopuksi yksi huomio vielä maa- ja metsätalousvaliokunnan alalta, nimittäin suurpetovahingot. Kuten kaikki tiedämme, ne ovat viime vuosina kasvaneet jatkuvasti, ja valtiovarainvaliokunta aivan oikein kiinnittää huomiota mietinnössään siihen, että petokorvausten voimakkaaseen kasvuun on reagoitava. Tämä tilanne, jossa petovahingot kasvavat todella nopeasti ja ihmiset kärsivät suuria taloudellisia menetyksiä, koskee erikoisesti pohjoista Suomea, Lappia, missä poroelinkeino on helisemässä suurpetokantojen kasvaessa ja korvausten viipyessä, ja se on paikallisille ihmisille aivan sietämätön tilanne. Ja koska olemme hyväksyneet Euroopan unionin luontodirektiivin määräykset sellaisenaan hyvin suurella innolla, (Puhemies: 5 minuuttia!) on valtion kannettava myös vastuunsa syntyvistä vahingoista.

Elsi Katainen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen elvytystoimista parhaimpia ja vaikuttavimpia ovat investointien aikaistaminen. Vuoden 2009 toinen lisätalousarvio sisäl- tää investointien aikaistamistoimenpiteitä, joilla päästään nopeisiin työllisyysvaikutuksiin, ja ne ovat omiaan luomaan laajempaakin taloudellista vireyttä ja toimeliaisuutta.

Myös liikenteeseen liittyvät investoinnit ovat mittavia. Perusradanpitoon esitetään lisättäväksi 14 miljoonaa euroa ja väylähankkeisiin liki 23 miljoonaa lisärahoitusta. Näiden merkittävien panostusten rinnalla olen kuitenkin huolissani perustienpitoon suunnatun määrärahan pienehköstä 1,9 miljoonan euron lisäyksestä. Useiden juuri perustienpitoon osoitettujen lisätalousarvioesitysten määrästäkin päätellen maamme tieverkosto kaipaa kipeästi lisätukea etenkin kasvukeskusten laitamille, haja-asutusalueille, alemman tieverkon hoitoon. Esimerkiksi Savo-Karjalan tiepiiri on jo vuosien ajan joutunut siirtämään turvallisuudenkin kannalta tärkeitä määrärahatarpeiltaan kuitenkin suhteellisen pieniä hankkeita suurempien kärkihankkeiden tieltä. Yksi tällainen esimerkki on Keiteleellä sijaitseva Vuonamonsalmen silta, jonka yli kulkee päivittäin useita koululaisia suurien rekkojen seassa, jotka käyttävät samaista siltaa elinkeinoelämän tarpeisiin. Sillalla on ollut useita vaaratilanteita, koska siinä ei ole lainkaan kevyen liikenteen väylää. 40 vuotta vanha silta on mitoiltaan kapea ja sen ajan mitoille ja tarpeille rakennettu. Näitä samankaltaisia esimerkkejä maastamme löytyy useita.

Arvoisa puhemies! Vasta tehdyn kyselyn mukaan kunnat aikovat säästää tulevaisuudessa eniten koulutussektorilta. Tämä on hälyttävä tieto, johon lisätalousarviossa olisi ollut hyvä reagoida. Yhä useammassa kunnassa opettajia lomautetaan, ryhmäkokoja kasvatetaan ja kouluverkostoa tarkastellaan kriittisesti huolimatta siitä, että oppilasmäärät ennusteiden mukaan ovat kasvamassa.

Opetusministeriön osalta lisätalousarvio ohjaa kiitettävästi lisäresursseja yliopistotasolle sen uudistuksen myötä, mutta nyt tarvitaan toimia myöskin perusopetuksen tasolla. Laadukkaan perusopetuksen turvaaminen ja inhimilliset ryhmäkoot ja myöskin riittävä määrä aikuisten läsnäoloa ovat parasta ennaltaehkäisyä. Vain riittävien resurssien avulla kunnat voivat vastata perusopetuksen tarpeisiin sekä reagoida esimerkiksi oppilaan pahoinvointiin ennen kuin lapsi tai nuori on vaarassa syrjäytyä.

Nuorisotyöttömyyden luvut ovat nousseet myös meistä itsestämme riippumattomista syistä. Nyt lisätalousarvioon esitetään työllistämis-, koulutus- ja muihin erityistoimiin 29 miljoonan euron lisäpanostusta, hyvä niin. Ilokseni huomasin summan kasvaneen matkan varrella 10 miljoonalla eurolla, ja se onkin ehdottoman oikeasuuntainen toimi.

On tärkeä pysäyttää nuoria uhkaava kierre joutua pitkäaikaistyöttömäksi, ja siksi aktivointitoimia on lisättävä.

Monessa kunnassa on huolestuttava tilanne aikuissosiaalityössä, jossa näihin aktivoiviin toimiin yhteistyössä työvoimahallinnon kanssa ei jää resursseja lisääntyvien korjaavien toimenpiteiden vuoksi. Jos kunnassa on esimerkiksi tuhat pitkäaikaistyötöntä, ovat kustannukset noin 550 miljoonaa euroa kuukaudessa, joista puolet maksaa kunta ja puolet valtio. Tämä pitäisi yhdessä kuntien kanssa pystyä kanavoimaan työllistämiseen.

Arvoisa puhemies! Homekoulujen korjauksiin on myönnetty lisäavustuksia, ja hyvä niin. Kunnista on tullut vahvaa viestiä kuitenkin myös sosiaali- ja terveystoimen investointien ja rakennusten korjaustarpeiden osalta. Kuntien terveyskeskuksissa tilanne alkaa olla sama kuin homekoulujen kanssa, ja muutakin remontointitarvetta on. Lisätalousarvioesitys ei kuitenkaan pidä sisällään määrärahaa sosiaali- ja terveystoimen investointeihin, ensi vuoden budjetti sitä vastoin kyllä.

Olisin kuitenkin toivonut, että näihin terveyskeskusten peruskorjaustoimiin olisi tartuttu myös jo tämän vuoden aikana tämän lisätalousarvion yhteydessä jo tässä vaiheessa, kun se vielä taloudellisesti on mahdollisimman pienin kustannuksin hoidettavissa.

Tapani Mäkinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! On varsin oikein kiinnittää huomiota edustajien puheenvuoroissa valtion talouden tilanteeseen ja niihin haasteisiin, mitkä siihen liittyvät. Itse keskityn nyt puheenvuorossani pelkästään ammatilliseen koulutukseen, sillä nuorissahan on Suomen tulevaisuus ja ylipäätänsä maailman tulevaisuus.

Ammatillisesta koulutuksesta nostan esille toisen asteen peruskoulutuksen elikkä aloituspaikkoihin liittyvän yksityiskohdan. Tässä lisätalousarviossa 500 aloituspaikkaa lisätään, mikä on johdonmukaista seurausta sille, että nyt Vanhasen kakkoshallitus on systemaattisesti lisännyt aloituspaikkoja tämän vaalikauden aikana jo tuhansilla, ja nyt tosiaan tämä 500 lisää. Tilanne on siis varsin hyvä tällä hetkellä. Tosiasia kuitenkin on tietysti se, että 2011—2012 ikäluokat pienenevät tältä osin ja jatkossa aloituspaikkojen osalta ei niitä varmastikaan lisätä tarvitse. Enemmänkin se tapahtuu sitten kohdentamisena Suomessa oikein, sinne, missä niitä nuoria opiskelijoita on. Tältä osin varmasti se fokus tulee jatkossa kiinnittää aloituspaikkojen oikeaan kohdentamiseen, ei välttämättä enää lisäämiseen.

Arvoisa puhemies! Toisen asteen koulutus on saanut suosiota, varsinkin perinteinen ammattikoulussa opiskelu elikkä toisen asteen ammatillinen koulutus. Se on jo niin suosittua, että esimerkiksi Pääkaupunkiseudulla ammatilliseen koulutukseen pääsy on jopa vaikeampaa kuin lukioon pääsy, joka on perinteisesti aina ollut sitten se vähän haastavampi projekti nuorilla.

Toisen asteen aloituspaikkojen keskiarvotasovaatimukset ovat varsin korkeat. Siitä huolimatta nyt tänä syksynä esimerkiksi Vantaalla kaikki, koko ikäluokka, saatiin sijoitettua joko lukioon tai ammatilliseen koulutukseen. Yhtään nuorta ei jäänyt ulkopuolelle. Se on mielestäni tärkein asia tässä yhteydessä havaita. Yhtään vantaalaista nuorta ei jäänyt koulutuksen ulkopuolelle.

Mutta suurin huoli kohdentuu nyt siihen, miten varmistetaan, että ne nuoret viihtyvät niissä oppilaitoksissa, mihin he ovat sitten hakeutuneet. Tänä päivänä yhä edelleen aikaisempien vuosien trendi jatkunee, jolloin yli 10 prosenttia nuorista jää pois ammatillisesta koulutuksesta, tylsistyy, opetus ei maistu, joku mättää. Heistä tulee niitä syrjäytyviä nuoria, jotka sitten eivät koskaan saa sitä peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Heistä tulee niitä nuoria työttömiä ja he syrjäytyvät työmarkkinoilta johtuen siitä, että se toisen asteen kesken jäänyt opiskelu ei tuota hedelmää elikkä sitä ammatillista tutkintoa.

Tärkeintä onkin kiinnittää nyt huomiota kunnissa ja valtiovallan taholta siihen, miten nämä nuoret, jotka koulun kesken lopettavat, saataisiin takaisin kouluun. Tämä toistakymmentä prosenttia oleva nuorten joukko aloittaneista joukoista pitää yksitellen poimia takaisin opiskeluelämään. Tähän tulee kiinnittää huomiota.

Miksi sitten toisaalta nämä nuoret jäävät pois koulusta? Ehkä siinä on se ammatillisen koulutuksen yksi keskeisimpiä pohdinnan paikkoja, mitä nyt eduskunnassa sivistysvaliokunnassa kuin myös opetusministeriössä tulisi pohtia, miten sitä voitaisiin kehittää, että se vastaisi paremmin nuorten toiveisiin ja ehkä myöskin työnantajien toiveisiin. Tulisiko kenties opiskelun tai opetuksen teoreettista puolta ehkä keventää käytännön työn, voisiko sanoa, kustannuksella? Elikkä kyllä se viesti, minkä minä tuolta toisen asteen opiskelijoilta saan, on se, että se on kovin teoriavoittoista tänä päivänä, ja se ehkä on osasyynä siihen, että juuri sille haastavalle osalle — se noin 10 prosenttia nuorista, joka lopettaa sen opiskelun — se sitten on ihan liikaa.

Nyt kannustaisinkin kovasti niitä toimijoita, jotka tämän asian kanssa, toisen asteen koulutuksen kehittämisen kanssa, ovat tekemisissä, että he panostaisivat erityisesti opetuksen sisällön teoriavoittoisen opettamisen muuttamiseen ehkä enemmänkin tuohon käytännönläheisempään puoleen, mikä sitten osaltaan voi varmasti motivoida enemmän niitä opiskelijoita pysymään oppilaitoksissaan niin kauan, että tutkinto tulee myöskin takataskussa sitten muutaman vuoden kuluttua mukana.

Timo V.  Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Huomioiden myös Suomen taloudellisen tilanteen voi todeta, että tämän vuoden toinen lisätalousarvio painottaa aivan oikeita asioita. Sillä pyritään juuri oikein saamaan aikaan uusia investointeja, aikaistamaan niitä ja sitä kautta tukemaan työllisyyttä. On äärettömän tärkeää, että lisäbudjetin kautta panostamme lisää asuntotuotantoon ja infrarakentamiseen, lisäämme työllisyys- ja koulutuspoliittisia toimenpiteitä, li-säämme yritysrahoitusta ja mahdollistamme uusia energiahankkeita sekä metsäsektorin toimenpiteitä. Valitettavaa vain on se, että vientivetoisen yhteiskuntamme talous ei parane, ennen kuin vientimme vetää tai toisin sanoen ennen kuin viennin kehitys suhteessa tuontiin oleellisesti paranee.

Elvytystä on kohdennettu vahvasti asuntorakentamiseen. Asuntorakentaminen jää kuitenkin selvästi alemmalle tasolle kuin ennen lamaa. Sen sijaan korjausrakentamisen kasvu ei ole taittunut laman aikaan, ja siihen valtion tukipaketilla on ollut aivan oleellinen merkitys.

Työllisyys seuraa tuotannon romahdusta, ja viennin ongelmista johtuen Suomessa tuotannon lasku on ollut keskimääräistä pahempi. Laman myötä Suomessa työpaikkojen menetys tullee olemaan eri arvioitten mukaan luokkaa 175 000. Erityisen ongelmallista on nuorisotyöttömien määrän raju lisääntyminen liki koko maassa, ja on todella sanottava, että mitkään toimenpiteet eivät ole liikaa pyrittäessä ehkäisemään työttömyyttä ja aivan erityisesti nuorisotyöttömyyttä. Onkin tärkeää, että budjetissa on räätälöity erillistä kokonaisuutta nuorten ja vastavalmistuneitten nopeaan työllistymiseen kuten myös siihen, että lisätään koulutuspaikkoja.

Kaiken tämän keskellä valtion velkamäärä kasvaa. Siitä on syytä olla erittäin huolissaan. Jos valtion menojen kasvu jatkuu viime vuosien vauhdilla, meille syntyy todellinen ongelma alijäämien kuromisessa kiinni tulevina vuosina. Jos jotain lohdullista tähän taloustilanteeseen hakee, niin se on se, että valtio pystyy erittäin matalien korkojen kautta rahoittamaan velkaantumisen hyvinkin, voisiko sanoa, halvalla tai edullisesti.

Kuntataloudessa, joka tässä salissa paljon puhuttaa, aivan oikein, erityinen ongelma on menojen kasvu. Kuntataloushan ei pysty joustamaan samalla tavalla velkaantumalla kuin valtiovalta. On todettava, että valitettavasti Paras-hanke käynnistyi aivan liian myöhään.

Lisätalousarviossa esitetään myyntivaltuuksien saamista kolmelle erilliselle yhtiölle, Destialle, Labtiumille ja Raskoneelle. On pakko henkilökohtaisesti todeta, että ensimmäinen ajatus erityisesti Destian osalta oli se, ettei missään tapauksessa lisävaltuuksia tulisi myöntää. Kun näitä yhtiöitten toiminta- ja kehittämisedellytyksiä olen sittemmin paremmin selvittänyt ja arvioinut myös niitten roolia yhteiskunnan keskeisten intressien kannalta jne., joudun kyllä yhtymään valtiovarainvaliokunnan kantaan lisävaltuuksien myöntämiseksi korostaen kuitenkin samalla sitä, että Destian ja Raskoneen, ennen kaikkea näitten kahden esillä olevan yhtiön, osalta mahdollisissa yritysjärjestelyissä on varmistettava kotimaisuus ja valtionomistajuus — taidetaan puhua tällä hetkellä niin sanotusta ankkuriomistajuudesta.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Edellinen puhuja jossakin vaiheessa totesi, jotta on edullista nyt ottaa velkaa, koska korko on alhaalla. Ei se hyvin pitkään tule olemaan, koska tässähän tulee tapahtumaan sillä tavalla — tämä on minun veikkaukseni, voin olla väärässäkin ja ihminen voi aina olla väärässä — jotta menee muutama vuosi, niin kyllä korot tulevat tässä nousemaan, koska kysehän on siitä, jotta rahan tarve näköjään kasvaa, ei pelkästään Suomessa, ja kun joillakin sattuu tuota rahaa olemaan siellä holveissa niin paljon, josta voi vipata, niin kyllä jossain vaiheessa rahastetaan nämä yhteiskunnat perusteellisesti. Tässähän tapahtuu iso siirto kansanvallan kassoista tuonne rahanvallan kassoihin, tässä on menossa maailmanlaajuinen juttu, ei tämä pelkästään Suomessa ole, mutta meidän pitäisi vaan osata siinä rakosessa toimia, jotta Suomessa hoidettaisiin viisaammin asioita, ei annettaisi niin isoa niskalenkkiä tälle rahanvallalle.

Kyllähän tässä, kun sillä tavalla lisätalousarviota ja ensi vuoden talousarvioesitystä katsoo, täällä monet puhujat ovat puhuneet sitä, jotta kunnat joutuvat ahdinkoon, joutuvat nostamaan veroprosenttejaan ja karsimaan palveluista. Tänään viimeksi käytiin työelämävaliokuntana Kuntaliitossa. Siellä Parjanne kertoi aika kovia lukuja siitä, mitä tapahtuu kunnissa. Pelkästään yksi iso asia on tämä kuntouttava työtoiminta, josta poistetaan 25 vuoden ikäraja, mikä tuo kunnille lisävelvoitetta. Sitä ei ole korvattu millään muotoa. Toisaalta koko kuntouttavan työtoiminnan ajatus budjetissa on se, jotta kestäisi samalla tasolla se henkilömäärä, joka joutuu näihin toimenpiteisiin. Siinä on iso gäppi, se vaatii useita kymmeniä miljoonia, jopa puhuivat, että se voi olla toista sataa miljoonaa, minkä maksaa tuo, ei kaikki vielä, ensi vuonna ja seuraavana vuotena lisää, koska työttömiä kuitenkin tulee ja tippuu sinne työmarkkinatuelle joka tapauksessa enemmän kuin nyt. Sehän tarkoittaa, jotta niille kunnille, missä talous on heikoissa kantimissa, se tekee yhä enemmän vaikeutta.

Sen takia tässä hallitus kyllä työntää niin kuin pupujussi päänsä pensaaseen ja sanoo, ettei ole mittee hättee olemassa. Tietyllä tavalla tietysti hallitus yrittää pestä kasvojaan, mutta kyllä jossakin vaiheessa paljastuu tuossa jo joulun jälkeen, kun katsotaan, kun monet kunnat ovat nostaneet veroprosenttiaan, mikä tilanne siellä on, ja kun katsoo vielä eteenpäin, siitä vielä vuoden päähän, niin kyllä me olemme aika tiukassa tilanteessa. Kuntaliitossa sanottiin, jotta ei ole uskallettu vielä tehdä ennustetta sen kauemmas, koska näyttää, jotta kaikki luvut näyttävät yhä kurjemmilta.

Iso asia, mikä tässä koko paketissa minusta on niin kuin olisi hätäläjä tehty, on tämä valtion merkittävien yhtiöiden myynti. Kaikkein pahin minusta tässä on tämä Destian myyntivaltuuden hakeminen. Siinä ei ole järjen hiventä. Nimittäin jos se myydään, niin minä en ymmärrä ollenkaan, miksi siihen haetaan joku ulkopuolinen taho. Se on meidän, siis valtion, omistuksessa oleva, sen ei tarvitse höylätä voittoa välttämättä yhtään, mutta kun siihen tulee muita omistajia, niin yrityksen pääasiallinen tarkoitus aina on voitontavoittelu, ja sehän tarkoittaa, jotta tässäkin tulee sitten veronmaksajille yksi lisäreikä maksaa tietyllä tavalla niissä hinnoissa se voitto-osuus. Samalla me tulemme tekemään tässä semmoisen ratkaisun, kun se menee läpi tässä eduskunnassa, jotta jossakin vaiheessa kukaan ei takaa sitä, se voi olla sitten vaikka kiinalaisten käsissä, kun siellä tuntuu tuota tuohta olevan riittävästi, tai vaikka venäläisetkin sitten omistavat tämän. (Puhemies: 5 minuuttia!) Minusta tämän tyyppinen politiikka on hyvin lyhytnäköistä.

Monet muistavat, jotka tässä salissa olivat — no kaikki olivat silloin — kun Kemiraa puitiin aikanaan. Se saatiin pelastettua erinäköisten vaiheiden jälkeen ja hallitus joutui vetämään esityksen pois, mutta nykyhallitus, tämä porvarihallitus, heti alkutuimaan pani lihoiksi tämän, ja se nähtiin lannoitteiden hintojen korkeutena. Isompi ideologinen ajatus siinäkin on se, jotta me annoimme tuollaisen ulkomaisen firman kaivaa meidän maaperästämme rikkaudet, ja joku sanoi, jotta se on hieno homma, kun tulivat kaivamaan ja investoivat sinne ja tekevät pohjoisempaan vielä toisenkin kaivoksen. No, se nyt on kaikkein järjettömin juttu, että me sillä vielä kerskailemme. Sehän on samanlaista niin kuin tämä energiavarojen riisto, jotta otetaan kaikki energia ja käytetään se hetkessä. Tässä viedään meidän maaperästämme sellaista puhdasta lannoitetta, jota muualta ei monesta paikasta maailmasta saa, ja jotkut ovat hyvillään siitä, kun se kaivetaan vielä mahdollisimman nopeasti täältä maaperästä.

Ja mitä tänne Suomeen jää? Jää isot kuopat, tällä hetkellä vähän verotuloja siitä, ja siinä se kaikki sitten onkin. Tulevat sukupolvet saavat sitten ihailla niitä komeita monttuja, jotka ovat vettä täynnä, joskus aikanaan. Sen takia minä vertaan, tämä on huono vertaus tehdä tähän Destiaan, mutta kuvastaa osaltaan sitä, jotta kyllä me aika hölmöjä olemme, kun teemme tämmöisiä temppuja ja hävitämme kansallisomaisuutta ja osaamista.

Petovahinkojen osalta tässä on korvauskysymyksiin otettu kantaa, ja minusta se on hyvä. Mutta kyllä minä yhä edelleen pitäisin petokantojen säätelyä yhtenä keinona tässä rinnalla. Nimittäin ei voi olla sillä tavalla, jotta vuodesta vuoteen me lisäämme näitä petovahinkokorvauksia, kun kyse ei enää monessa tapauksessa ole siitä, jotta tässä olisi joku kanta sukupuuttoon häviämässä. Kyllä minusta ihmisillä pitää olla järki päässä tässä hommassa ja katsoa, niin kuin tänä syksynä Pohjois-Karjalassa saatiin karhulupia ainakin aika hyvin, jotta sen tyyppistä toimintaa säädellään ja petokannat saatetaan semmoiselle siedettävälle tasolle eikä anneta tehdä tietoisesti vahinkoa, joka voidaan välttää.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Lahtela oli Destia-asiassa aivan oikeilla jäljillä mutta suurpetoasioissa vähän hakoteillä. Pitää ottaa EU-lainsäädäntö huomioon. Tämmöinen passeli reunahuomautus.

Arvoisa puhemies! Tästä Destia-asiasta: Valitettavaa ed. Lahtelan puheenvuorossa äsken oli se, että se pohdiskelu, filosofinen pohdiskelu, jäi alakanttiin. Tämä asia on valitettavasti paljon tylympi kokonaisuudessaan. Ne kansanedustajat, vanhan polven kansanedustajat, jotka olivat liikennevaliokunnassa sinä aikana, jolloinka näitä Tiehallinnoksi ja Tieliikelaitokseksi järjestämisiä toteutettiin, muistavat varsin hyvin, millä tavalla maarakenneurakoitsijoita edustavat yhteisöt ja firmat kävivät uhoamassa liikennevaliokunnassa. Se oli rankkaa tekstiä. Maarakentajat vai mikähän se oli se yksi, jota Mettälä-niminen toimitusjohtaja edusti. Hän ilmoitti selvästi: Me tulemme tekemään kaikkemme, että tämä Tieliikelaitos ennemmin tai myöhemmin tulee meidän omistukseemme ja me määräämme sen jälkeen hintatason ja me pidämme nämä asiat hallinnassamme ja sillä siisti. Se oli selvää puhetta ja siinä meidän ponsilla ei ollut yhtään mitään merki- tystä.

Nyt, arvoisa puhemies, siinä sattui semmoinen yksi kiusallinen pikkuinen yksityiskohta, että samanaikaisesti tuli ilmeisiä vinkkejä siitä, että asfalttipuolella on kartellihomma menossa. Siinä syvähaastateltiin asiantuntijoita, tavallaan teoreettisesti kartellihommaan ryhtyneitä — emmehän me voineet tietää, olivatko he oikeita tahoja vai eivät — ja kysyttiin, miten ihmeessä nyt on tämmöinen hintabuumi menossa. Vastaus oli, että joo, se on bitumin hinnasta kiinni. Kun me saimme sen kokouksen loppuun, me otimme selville, onko olemassa mitään tämmöistä bitumijuttua. Ei semmoista mitään ollut, se oli vaan tempaistu kartellin peruste. Piti selittää jollakin tavalla, että ne hinnat käyttäytyvät niin huikean yhdenmukaisesti kuin olla voi.

Nyt me tiedämme, mitenkä on käynyt. Kartellista on narahdettu, ja valtavien — kymmenien, taitaa olla satojen miljoonien — korvauksien maksu on edessä. Nyt sopii erinomaisen hyvän tähän kuvaan se, että täsmälleen samat toimijat ottavat välineekseen Destia-nimisen putiikin ja Destian avulla ottavat ne rahat haltuun niin, että niillä rahoilla, valtion rahoilla maksavat korvaukset valtiolle ja kunnille jnp., joita ovat kartellin avulla hyödyntäneet. Näin yksinkertaista tämä suomalaisen yhteiskunnan "piiri pieni pyörii, rahat taskuun valuu" -homma on, ei tässä ole tämän ihmeellisemmästä asiasta kyse.

Arvoisa puhemies! Toinen havainto. Kun olen kuunnellut täällä näitä puheenvuoroja sekä salissa että huoneestani käsin tämän iltapäivän aikana, näitä puheenvuoroja voisi kutsua aivan riippumatta siitä, miltä laidalta salia ne puheenvuorot on pidetty, yhteisellä nimellä "äärettömät puheet": äärettömän tärkeitä, äärettömän sitä, äärettömän tätä. Siis, arvoisa puhemies, kun äärettömästi elvytetään, kun äärettömästi nostetaan vuoronperään veroja, niin äärettömästi tulee hyperinflaatio. Semmoista tämä politiikka täällä on.

Esa Lahtela /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliainen osasi kuvata tämän Destian tai Tielaitoksen pilkkomiskuvion. Silloin aikoinaan, kun Tielaitoksen tilaaja—tuottaja-malli tuli, itse muistan vaan ne keskustelut vahvasti tässä salissakin siitä — taisin olla varajäsenenä liikennevaliokunnassa — miten nämä maanrakennusyrittäjät olivat sitä mieltä, jotta sorakuopat ovat vihoviimeiset, jotka vääristävät kilpailua. Eikö siinä tehty sillä tavalla sitten, jotta tämä Destian edeltäjän tase tehtiin sillä tavalla aika raskaaksi, jotta nehän hinnoiteltiin aika kovaan hintaan.

Sitten joku maanrakennusyrittäjä sanoi minulle tuolla lentokoneessa, jotta oli se hyvä, kun teitte semmoisen jutun, kun heillä on velaton firma ja heillä on omat sorakuopat, niin heille tuli tässä vähän niin kuin kilpailuetua. Elikkä se kääntyi näin päin se juttu. Ed. Pulliainen on muuten just oikeassa, (Puhemies: Minuutti!) tässä pahimmillaan käy näin. Siksi sitä meidän ei pitäisi missään tapauksessa tehdä, mitä nyt ollaan teke-mässä.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Lahtela — hän oli silloin valiokunnassa kokouksessa läsnä, muistan sen — muistaa erinomaisen hyvin tämä asian. Siis tämä on systemaattinen operaatio, johonka halpaan me olemme kollektiivisesti menneet. Eivät nämä ihmiset tyhmiä ole, nämä virkamiehet ja pikkuyrittäjät ja muut ja vähän isommatkin yrittäjät. Ne ovat fiksua porukkaa ja osaavat kusettaa sen kun kerkiävät.

Katri Komi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tästä toisesta lisäbudjetista, jossa nyt on näitä investointien aikaistamisia ja muita toimenpiteitä työllisyyden edistämiseksi, muutamia poimintoja ja kommentteja niihin.

Tuolla Tekesin puolellahan tutkimus- ja kehityslainoihin tulee noin 30 miljoonan euron lisäys, ja se, mihin niitä kohdennetaan, on muun muassa hakkuutähteitä hyödyntävien puupohjaisten biopolttoaineiden tuotantoteknologioiden ja puutuotealan uusien tuotteiden teknologian kokeiluhankkeisiin, ja tämä, jos mikä, on nyt ajankohtaista tällä hetkellä.

Finnveran puolella taas erityiskorkotukilainojen valtuutta lisätään 10 miljoonalla eurolla, joilla tulee sitten esimerkiksi naisyrittäjyyden tukemiseen tai kasvuyrittäjyyden tukemiseen, aloittavien yritysten selviytymiseen lisävaroja.

Työllisyysperusteisiin investointimäärärahoihin, joista paljon on puhuttu niin viime vuonna kuin tänä vuonnakin tuolla jaostossa, tulee nyt 8 miljoonaa euroa tässä lisää, tosin jälkirahoitteista lisävaltuutta.

Tuohon rakentamispuolen työttömyyteen, josta paljon palautettakin on tullut, tulee kohtuullinen hyväksymisvaltuus myös, 500 miljoonaa euroa lisää. Noissa perusteissahan todetaan, että sillä pitäisi hillitä osaltaan sitten taas talouden kasvuvaiheessa tulevaa todennäköistä asuntojen hintojen ja vuokrien korotuspainetta. Mutta ainakin Pääkaupunkiseudullahan asuntojen hinnat ovat jo palautuneet takaisin sille tasolle, millä ne olivat ennen tätä taantumaa.

Pieni lisäsumma menee myös valtakunnallisiin home- ja kosteustalkoisiin. Se tuntuu olevan loputon suo, mutta hyvä, jos siinä päästään nyt ministeriön toimesta jollakin tavalla vielä eteenpäin. Ohjeistustahan on jo toki tehty, jotta toisen ja kolmannen kerran homekorjauksia ei tarvitsisi tehdä.

Työllisyyskoulutuspoliittisista toimenpiteistä mainitsen vain tuon ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärän lisäämisen 500 opiskelijalla, oppisopimuspuolella sitten taas ammatillisen lisäkoulutuksen kiintiön lisäämisen 1 000 opiskelijalla.

Tuossa ed. Lahtela sanoikin joitakin asioita, mitä tuli nyt lisää valtiovarainvaliokunnan toimesta maa- ja metsätalousministeriön alalle. Eli sinne tuli petokorvauksia ja sitten tosiaankin Elintarviketurvallisuusviraston ja Metsäntutkimuslaitoksen yhteisen laboratoriojärjestelmän kehittämiseen ja tietojärjestelmän kehittämiseen kohtuullinen summa. Toivotaan, että niillä nyt päästään alkuun ja saadaan tehostettua sitä toimintaa osaltaan.

Kemera-varojahan tuli nyt tässä lisää se 12 miljoonaa, jota muun muassa myyrätuhoihin aiotaan käyttää. Myyrätuhoja saadaan kyllä korvailla vähintään ensi vuonna jos ei seuraavanakin vielä. Määrärahat eivät vielä niihin riitä, joten ensi vuodellekin lisää Kemera-rahoja tarvittaisiin.

Arvoisa puhemies! Mielestäni on hyvä, että tuohon pandemiaan varautumisen kustannuksiin sairaanhoitopiireissä ja kunnissa tulee 5 miljoonaa euroa lisää, koska vaikka nyt tällä hetkellä näyttää, että siitä ei tule sellaista katastrofia kuin aikaisemmin oli pelko, niin joka tapauksessa kunnat mielellään ottavat vastaan tämän lisämäärärahan, joka joka tapauksessa varautumiseen jo osittain kuluu.

Arvoisa puhemies! Vielä muutama kommentti tuosta omistajaohjauksesta. Päivällä debatissa edustajat Heinäluoma ja Rantakangas, kommentoivatko toistensa sanomisia, mutta joka tapauksessa olivat sitä mieltä, että epäonnistuneita yksityistämisiä ei kaivata, ja tästä olen kyllä ihan täsmälleen samaa mieltä kummankin herran kanssa.

Sen takia on hyvä, että tässä mietinnössä todetaan muutama asia: valtuutta haetaan yritysten kehittämisen ja kasvun kannalta tarpeellisten rakennejärjestelyiden ja toisaalta rahoitusvalmiuksien kartoittamiseen, ja tarkoituksena ei ole myydä yhtiöitä tai niiden osakkeita, ja nämä tulot eivät sisälly lisätalousarvioon eivätkä ensi vuoden talousarvioon. Tietenkin täytyy seurata, kun myyntivaltuuksia ollaan antamassa, että näin määrättömän huonoon aikaan sitten tuo omistusosuuskauppa ei käy.

Toinen asia sitten. Tuossa talousvaliokunnan lausunnossa todettiin, että Destialla liikennepoliittisen intressin turvaamiseen riittää vakaa kotimainen omistus. Molemmat valiokunnat viittaavat tässä nyt siihen, että vähintään tarvitsee toistaiseksi olla niin sanottuna ankkuriomistajana mukana, mutta ei välttämättä enemmistöomistajana, toteaa valtiovarainvaliokunta. Minä toivoisin, että tämä "ei välttämättä enemmistöomistajana" muistettaisiin, se, että omistus voi hyvinkin olla myös enemmistöomistaja. Tämä ei sitä todellakaan tarkoita, (Puhemies: 5 minuuttia!) että heti ollaan suoraan menossa alle sen.

Tosiaankin minulle ainakin sopisi se, että omistusosuus ainakin alkuun pysyisi etenkin Destian osalta myös yli sen 50 prosentin.

Reijo Laitinen /sd:

Herra puhemies! Muutama sana vielä tähän lisätalousarviokäsittelyyn.

Ed. Komin puheenvuoroon on todettava se, että toiveikkuutta, toiveikkuutta siinä varsin paljon oli sen suhteen, ettei valtio käyttäisi kaikkia valtuuksiaan, mitä eduskunta nyt on hallitukselle antamassa. Minun pelkoni on se, että siinä juostaan ehkä siihen tapaan, mitä täällä aikaisemmin ed. Pulliainen omassa analyysissään ja arviossaan Tielaitoksen ja Destian suhteen teki. Ei näitä valtuuksia ihan tyhjänpäiten haeta, kyllä niillä joku tietty tarkoitus on.

Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä todetaan kuntatalouden osalta seuraavaa: "Myös kuntatalouden tilanne heikkenee. Kuntatalouden ja erityisesti yhteisöverosta riippuvaisten kuntien tila kiristyi alkuvuonna 2009, kun yhteisöverotulot vähenivät nopeasti. Vuodesta 2010 on tulossa koko kuntakentälle erittäin vaikea, sillä työttömyyden lisääntyessä kunnallisveropohja pysyy heikkona."

Tämä on suhtkoht hyvin sanottu, mutta mitkä ovat sitten johtopäätökset? Johtopäätös on se, että lisätalousarviossa ei esitetä kuntatalouden tukemiseen oikeastaan mitään lisärahaa. Tiedetään se, että alijäämä kasvaa ensi vuonna arvioiden mukaan jopa miljardiin euroon ja alueelliset erot tulevat merkittävästikin kasvamaan. Viennin nyt jo hiipuessa ja pahentuessa edelleen erityisesti vientiteollisuudesta riippuvaiset paikkakunnat joutuvat koville työttömyyden kasvun, yhteisöverotuottojen laskun johdosta. Elikkä kyllä meillä kuntatalous on ajautunut jo ja ajautuu vielä suurempiin ongelmiin. Tässä mielessä valtionosuuksien tarkistus lisätalousarvion kautta ja erityisesti ensi vuoden talousarvion kautta olisi paikallaan.

Täällä on puhuttu hyvin paljon ammatillisesta koulutuksesta. Minusta ed. Mäkinen käytti tässä suhteessa erittäin hyvin puheenvuoron. Totta on se, että ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijapaikkoja lisätään samoiten kuin myöskin ammatillisen lisäkoulutuksen kiintiötä nostetaan. Se on hyvä niin, mutta alueellisesti tilanteet vaihtelevat aika tavalla. Jos teillä on tilanne hyvin, niin voin sanoa, että tuolla Keski-Suomessa Jyväskylän seudulla ei ole näin hyvä tilanne. Me tarvitsemme aloituspaikkoja aika reippaasti lisää. Läheskään kaikki eivät päässeet valitettavasti opiskelemaan. Me olemme toki tehneet Jyväskylän seudulla, Jyväskylän kaupunki ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, rakenteellisia uudistuksia sillä tavalla, että Jyväskylän kaupunginvaltuusto ja koulutuskuntayhtymä ovat päättäneet laittaa toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteen. Sitä kautta haetaan nyt uutta toimintatapaa ja ennen kaikkea lisää resursseja koulutuksen laadun kehittämiseen. Me uskomme, että rakenteita muuttamalla myöskin tätä tavoitetta pystytään edistämään.

Meillä nuorisotyöttömyyshän on erittäin huolestuttavaa, erittäin huolestuttavaa. Uudellamaalla tämän vuoden elokuussa oli kaiken kaikkiaan melkein 7 000 nuorta työttömänä, kun elokuussa 2008 tuo vastaava luku oli 3 500, eli kasvua reilut 100 prosenttia. Varsinais-Suomessa oli kasvua yli 90 prosenttia nuorisotyöttömyydessä, Pirkanmaalla lähes 90 prosenttia, Hämeessä yli 80 prosenttia ja Keski-Suomessakin noin 40 prosenttia. Kyllä tässä on niin vakavasta tilanteesta kysymys, että kaikki sen eteen on tehtävä, että pystymme työttömyyttä poistamaan ja luomaan uusia työpaikkoja ja antamaan koulutuspaikkoja ja mahdollisuuksia nuorille pärjätä.

Valtiontalouden tarkastusvirastohan on laskenut vuodelta 2007, että yksi pysyvästi työ- ja koulutusmarkkinoiden ulkopuolelle jäänyt henkilö aiheuttaa kansantaloudelle 27 500 euron menetyksen vuodessa. Se on taloudellinen menetys kansantaloudelle, mutta me voimme vain arvioida, mitä nämä inhimilliset menetykset tälle henkilölle ovat, tälle ihmisille ovat, kun jää koulutuspaikan ja työelämän ulkopuolelle. (Puhemies: 5 minuuttia!) Saattaa käydä niin, että hän ei enää ankkuroidu yhteiskuntaan ollenkaan sen jälkeen, jos tuo työttömyys jatkuu hyvinkin pitkään.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Kun olen näitä puheenvuoroja kuunnellut, niin on tullut aika monta asiaa mieleen. En ole pyytänyt vastauspuheenvuoroa, vaan yritin kerätä nämä yhteen puheenvuoroon ja yritän myöskin pitää varsin lyhyen puheenvuoron.

Ensinnäkin on aika paljon peräänkuulutettu uusia ideoita, uusia ajatuksia, ja aika moni on puhunut homekouluista. En tiedä, kuinka hyvin ollaan perillä siitä, että niin näissä putkiremonteissa kuin homerakennusten saneerauksissa on yleensä kaksi vaihtoehtoa: on kevyt saneeraus ja on raskas saneeraus. Esimerkiksi Ruotsissa yhä suurempi osa putkiremonteista tehdään kevyenä saneerauksena, eli se vanha putki jää ja sitä sitten eri tavalla voidaan vahvistaa ja tavallaan jopa uusia. Myöskin homerakennusten saneerauksessa on uusi menetelmä, jota käytetään aika paljon Ahvenanmaan maakunnassa. Täällä Helsingissä on kaksi koulua saneerattu kevyen saneerauksen menetelmää käyttäen. Saneeraajat tulivat oliko se nyt perjantaina tai lauantaina, ja maanantaina koulu otettiin käyttöön, eikä siitä ole tullut mitään moitteita. Tätä menetelmää on käytetty aika monessa rakennuksessa ja kohteessa. Jo 5 vuotta on kulunut siitä ensimmäisestä, eikä ole mitään havaintoja, että home olisi palannut. Eli pitäisi uskaltaa kokeilla tällaista uutta, joka säästää kustannuksia ja saattaa olla ihan hyvä.

Koulutuksesta: Kyllä minä olen sitä mieltä, että sitäkin tarvitaan ehdottomasti, ja mitä muuta voi kauppaoppilaitoksen opettaja ja rehtori sanoa kuin korostaa koulutuksen merkitystä, mutta kyllä pitää myöskin kriittisellä silmällä katsoa tiettyjä työllisyyskursseja, koulutuskursseja, ja kysyä, saisiko parempaa tulosta, jos niillä samoilla rahoilla tuettaisiin yrittäjää niin, että nämä henkilöt olisivat yrityksessä työssä, tekisivät ihan tavallista työtä. (Ed. Pulliainen: Oppisopimus on!) — Joo, oppisopimus on, mutta oppisopimuksessa on se ongelma, että se korvaus, mikä yrittäjälle maksetaan, on niin pieni, että yrittäjä ei ole kiinnostunut siitä. Jos korvaus olisi suurempi, hän saattaisi olla tai hän olisi selkeästikin kiinnostuneempi.

Sitten velkaantumisesta: Kyllä minua ainakin harmittaa, että me otamme velkaa ulkomailta, maksamme sinne 3—4 prosenttia tällä hetkellä korkoa. Suomalaiset säästävät ja panevat tilille ne rahat, hyvä jos saavat siitä prosentin korkoa. Valtio yrittää kyllä omilla joukkovelkakirjoillaan saada kansalaisilta rahaa, ja viimeksi taisi tulla 30 miljoonaa. Eli ei osata ehkä markkinoida sellaista pakettia, josta kansalaiset olisivat kiinnostuneita, kun saatiin vain 30 miljoonaa nyt viime kerralla. Pian palautetaan luonnollisille henkilöille veronpalautusta, taitaapa mennä yli miljardin. Kyllä minä olen melko varma, että melko suuri osa tuosta porukasta suostuisi siihen, että jääköön se raha valtion tilille, kun saisi 2—2,5 prosenttia korkoa, eikä olisi mitenkään vaikeata tarjota tällaista vaihtoehtoa kansalaisille.

Sitten ihan viimeisenä tuosta Destiasta: On ollut kyllä mielenkiintoista kuulla, mitä olisi pitänyt tehdä ja mitä toivotaan, että nyt seuraisi tästä myyntivaltuuksien myöntämisestä huolimatta. Toivotaan, että valtionomistus säilyisi, että valtiolla olisi nyt ainakin enemmistö siinä yhtiössä. On hyvä toivoa, mutta kyllä se jää aika hurskaaksi toiveeksi, jos samanaikaisesti annetaan valtuudet myydä nämä osakkeet, niin että valtion omistus putoaa nollaan saakka.