Tapani Mäkinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kun puhutaan metropolipolitiikasta, niin puhutaan varmasti myöskin tästä asiasta, josta nyt ollaan puhumassa, osaltaan, tai kun puhutaan Helsingin seudun, Pääkaupunkiseudun, kuntien yhteistyöstä, kaupunkien yhdistämisestä jne., niin kaikessa tässä keskustelussa kumminkin taustalla on ehkä tämä käsitteillä oleva asia, joka juontaa Ytv-lakiin ja joka on niitä ensimmäisiä asioita, mitä ihan Pääkaupunkiseudulla hyvin tiiviissä yhteistyössä on toteutettu, aikanaan jo Ytv-lailla elikkä eduskunnan ohjaamana, säätelemänä toteutettu.

Nyt säädettävä laki liittyy siis Pääkaupunkiseudun kuntien jätehuoltoa ja joukkoliikennettä koskevaan yhteistoimintaan, ja tarkoitushan on perustaa Pääkaupunkiseudulle kaksi kuntayhtymää, jotka toteuttavat näitä mainittuja asioita.

Tässä yhteydessä haluan ensi alkuun kiittää, kuten tapana on, kuitenkin eduskuntaa tästä käsittelyaikataulusta. Tämä on meille Pääkaupunkiseudun kunnille hyvin tärkeä asia, ja on tärkeätä, että tämä asia saadaan nyt käsiteltyä tällä aikataululla, joka nyt on, jotta se vuoden alusta astuu sitten voimaan myöskin lain osalta. Elikkä asiat meillä valmistelussa ovat hyvin pitkällä ja lakia olemme vaan odottamassa.

Valiokunta tässä asiassa on hyvin yksimielinen ja hyvin yhteistyökykyinen kehittämään tätä lakia, joka osaltaan sitten tätä yhteistyötä parantaa alueellamme. Eri vaiheissa on todettu, että kysymys on siis joukkoliikenteen suunnittelun ja liikenteen sijoittamisesta omaan kuntayhtymään ja toiseen kuntayhtymään tulee sitten jätehuolto.

Mutta yksi asia, joka tässä on jäänyt kaikessa keskustelussa ja kirjoittelussa huomiotta, on se, että tähän toiseen kuntayhtymään, johonka jätehuolto tulee, yhdistyvät myöskin Pääkaupunkiseudun kuntien vesilaitokset ensi vuoden alusta. Se on iso asia yhtä lailla. Kun puhutaan byrokratian tappamisen talkoista elikkä turhan byrokratian purkamisesta, niin vesilaitosten yhdistäminen on yksi hyvä esimerkki. Vesi on ihmiselle elintärkeä elementti. Puhdasta sellaista tarvitaan, mutta myös jätevedet pitää hoitaa asianmukaisesti.

Kuriositeettina voisin sanoa sen, että tähän saakka Vantaan kaupunki, jolla on oma vesilaitos ollut ja on yhä edelleen liikelaitoksena tämän vuoden loppuun, minkä jälkeen se on sitten tässä yhteisessä organisaatiossa yhdistyneenä, on ostanut puhtaan veden kuntayhtymältä ja myynyt toiselle kuntayhtymälle likaisen veden. Se on ollut tämmöinen kauttalaskutusorganisaatio. Mikä vesilaitos se sellainen on ollut olemassa? Se on ollut vaan tämmöinen hallinnollinen kokonaisuus, joka nyt sitten tämän lain myötä sitten saadaan romukoppaan, ja tehdään yhteistyötä, hyvää sellaista.

Tämä yhteistyö velvoittaa siis Helsinkiä, Espoota, Vantaata ja Kauniaista, mutta niin kuin huomaamme, tässä laissa on myöskin muilla Pääkaupunkiseudun kunnilla mahdollisuus sopimusteitse, perusteitse, tulla mukaan tähän yhteistyöhön. Kirkkonummi ja Kerava ovatkin olleet yhteistyössä varsin tiiviisti, kun puhutaan joukkoliikenteen toteuttamisesta.

Hyvää tässä on myöskin se, että tämä toinen organisaatio, joka järjestää tämän joukkoliikenteen, syntyy HKL:n kokonaisuuden suunnitteluosuuden tulemisesta tähän mukaan. Elikkä koko Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen suunnittelu on nyt samassa organisaatiossa, mikä varmuudella parantaa joukkoliikenteen sujuvoitumista seudullamme ja toisaalta sitten varmastikin myöskin synergiahyötyjen kautta pienentää kustannuksia ja voi sitten edelleen parantaa joukkoliikenteen palvelutarjontaa.

Arvoisa puhemies! Hyvänä pidän myöskin sitä, että henkilöstön asema on nostettu tässä valiokunnan mietinnössä omaan arvoonsa. Tässä on todettu se, mikä käytännössä toteutuukin, että liikkeen luovutuksesta on kysymys, jolloin henkilökunnan osalta ei ole mitään ongelmaa.

Arvoisa puhemies! Tähän loppuun vielä haluaisin korostaa yhtä asiaa, jonka valiokuntakin on huomioinut: Kun eduskunnassa on käsiteltävänä liikenne- ja viestintävaliokunnassa hallituksen esitys joukkoliikennelaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttaminen, niin tällä on selvä yhtymäkohta tähän nyt käsitteillä olevaan lakiin. Nimittäin liikennelupien ja sopimusten voimassaoloaikojen siirtymäajat ja -säännökset ovat ongelmalliset nyt tässä valtioneuvoston pohjaesityksessä, kun ajatellaan Helsingin seudun liikennekuntayhtymän tulevaa toimintaa. Siirtymäajat ovat se ongelmakohta ja niiden pituus. Hallintovaliokunta kiinnittikin minun mielestäni ansiokkaasti huomiota siihen, että mainittu säännös voi käytännössä vaikeuttaa Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen yhteistyön kehittymistä elikkä kehyskuntien mukaan tulemista, joka tämän lain myötä on sitten sopimusteitse mahdollista. Tämä on asia, joka on tärkeä elementti nyt sitten liikenne- ja viestintävaliokunnassa huomioida ja ratkaista, miten Pääkaupunkiseutu tässä hallituksen esityksessä huomioitaisiin mahdollisimman hyvin.

Arvoisa puhemies! Yhteen asiaan tässä yhteydessä haluan kiinnittää myöskin huomiota, nimittäin Pääkaupunkiseudun ruuhkiin ja joukkoliikenteen sujuvoitumiseen. Helsinki, Espoo, Vantaa käyttävät kaupunkeina noin 200 euroa vuodessa per asukas joukkoliikenteen subventioon, elikkä nämä kaupungit tarjoavat joukkoliikenteeseen käyttökelpoiset mahdollisuudet: hyvät linjastot, tarjontaa on, junat kulkevat, bussit syöttävät junille, on myöskin suoria yhteyksiä keskuksien välillä linja-autoilla. Samoin joukkoliikenteen lipun hintaa subventoidaan. Yli puolet maksetaan veronmaksajien osuudella, elikkä joukkoliikenteen lipusta kunnat ovat yli puolet maksaneet, kun puhutaan sisäisestä liikenteestä taikka seutuliikenteestä. Tästä kertyy noin 200 euroa per asukas näissä kolmessa kaupungissa.

Kun puhutaan ruuhkista Pääkaupunkiseudulla, niin kyllä ihan kokemusperusteisestikin voidaan todeta, että ne ruuhkat alkavat näillä Espoon ja Vantaan pohjoisrajoilla. Nimittäin kehyskunnista tulee autoja, sanotaan vaikka Tuusula ihan esimerkkinä: Tuusulantie Vantaan ja Tuusulan rajalla on jo täynnä autoja aamuruuhkassa. Sehän tarkoittaa käytännössä vain sitä, että kun näissä kunnissa ei kuntalaisille ole palvelutarjontaa elikkä ei tarjota mahdollisuutta käyttää joukkoliikennettä, ei ole vuoroja, ja jos on vuoroja, niin lipun hinta on sen suuruinen, että se ei ole taloudellisesti mahdollista, niin oman auton käyttäminen on edullisempaa. Vaikka seistään ruuhkassa pitkän aikaa, siitä huolimatta tulee edullisemmaksi kulkea omalla autolla kuin joukkoliikenteellä.

Tässä on nurinkurinen tilanne. Pääkaupunkiseutu täyttyy autoista ja syntyy ruuhkia — keskustellaan nyt sitten ruuhkamaksusta ja mistä muusta puhutaankaan — mutta tiet täyttyvät autoista tilanteessa, jossa oleellisena osana Pääkaupunkiseutua ovat kehyskunnat. Ne ovat samaa asumisaluetta, samaa työssäkäyntialuetta, mutta palvelutarjonta joukkoliikenteen osalta on hyvin poikkeuksellisen erilainen. Esimerkkinä voin todeta, että Keravalla, Tuusulassa, Järvenpäässä, Nurmijärvellä taitaapi joukkoliikenteen subventio-osuus olla per asukas vuodessa noin 20 euroa, Tuusulassa jopa alle 20 euroa, kun vertailukohtana on naapurikaupunki Vantaa, jossa se on lähes 200 euroa. Elikkä kaupunki selvästi satsaa joukkoliikenteeseen ja pyrkii kannustamaan kuntalaisia käyttämään sitä ja siltä osin vähentämään ilmastonmuutokseen kohdistuvia haitallisia elementtejä ja toisaalta ruuhkia.

Tämä laki mahdollistaa kunnat tulemaan mukaan tähän kuntayhtymään, joka sujuvoittaa ja kehittää joukkoliikennettä. Mutta se ei riitä, että kunnat lähtevät mukaan kuntayhtymään, vaan niiden pitää myöskin panostaa joukkoliikenteeseen, kantaa se yhteinen vastuu ilmastonmuutoksen hillinnästä ja sujuvasta liikenteestä Pääkaupunkiseudulla.

Rakel Hiltunen /sd:

Arvoisa puhemies! Vaikka tämä sali on aika tyhjä, niin sanoisin, että tämä lakimuutos koskee kuitenkin yli miljoonaa ihmistä, suomalaista, mutta kun tämä on ollut riidaton, sitä on valmisteltu kaksi kolme vuotta hyvin aktiivisesti Pääkaupunkiseudun kuntien yhteisissä neuvottelupöydissä, joissa ed. Mäkisen kanssa olemme taas toisessa roolissa olleet mukana, niin se nyt tuntuu menevän hyvin eteenpäin. Olen myös erittäin iloinen, että tämä lakimuutos voidaan nyt tehdä.

Eli kysymys on Helsingin seudun yhteistyövaltuuskunnan, Ytv:n, lakkauttamisesta ja lakimuutoksesta, joka mahdollistaa Ytv:n nykyisten tehtävien, jätehuollon ja osan liikennehuollosta, järjestämisen kahden uuden kuntayhtymän toiminnan pohjalta. Eli Helsingin seudun ympäristöpalvelut, Hsy, ja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä ovat nämä kaksi uutta kuntayhtymää, jotka tällä lakimuutoksella tulevat perustetuksi.

Kuriositeettina täytyy mainita, että eilen olivat näiden kuntayhtymien yhtymäkokoukset. Siellä jo valittiin ensi vuoden alusta toimiin keskeiset viranhaltijat, ja johtosäännöt näille kuntayhtymille hyväksyttiin, eli tämä tulee oikein sopivaan aikaan. Taustalla on se, että kun nykyisin Vantaa ja Espoo ovat liikenteen osalta jo myös käyttäneet Ytv-lakia siten, että myös kuntien sisäinen liikenne on ollut mahdollista järjestää Ytv:n kautta — tehdä nämä hankinnat — niin nyt Helsinki on tullut tähän mukaan. Eli Helsingin oma kunnallinen liikennelaitos, sen liikennesuunnittelu ja bussipalveluiden järjestäminen siirtyvät tälle uudelle kuntayhtymälle. Se on merkinnyt myös satojen ihmisten siirtymistä uusiin tehtäviin, ja vaikka viime päivinä on ollut hiukan kirjoittelua ja mielipiteitä siitä, että tässä olisi ollut hankaluuksia, niin pohjimmiltaan kuitenkin tuntuu siltä, että henkilöstö on sitoutunut näihin muutoksiin.

Yksi yksityiskohta Helsingin osalta on vielä todettava eli se, että metro ja raideliikenne jäävät edelleen Helsingin kaupungin liikennelaitokselle ja tämä uusi liikennekuntayhtymä tulee in-house-periaatteella ostamaan näitä palveluita, eli tavallaan on turvattu tällä in-house-periaatteella sopimuksin se, että Helsingin kaupungilla säilyy raideliikenne omana kunnallisena palvelunaan.

Asia, jonka myös ed. Mäkinen nosti esille ja joka on minua hiukan harmittanut, on tämä joukkoliikennelain 62 §:n muutos, jossa käsitellään siirtymäsäädöksiä. On erittäin harmillista, että siihen ei nyt saada — näyttää siltä — muutosta aikaan niin, että voitaisiin poiketa sillä tavalla lupien voimassaoloajoista, että se mahdollistaisi muiden kuin Pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen ja Keravan liittymisen tähän yhteiseen liikennekuntayhtymään. Kuten tässä on jo todettu, niin yhtä tärkeää, kuin että Pääkaupunkiseudun liikenteen yhtenäinen suunnittelu ja liikenteen joustavoitavuus tapahtuu, olisi, että seudun muut kunnat voisivat tulla tähän jo tällä vuosikymmenellä tai ensi vuosikymmenellä mukaan, ja minusta nyt hidastuu tämä prosessi.

Mutta kaiken kaikkiaan vielä haluan sanoa, että viime päivinä ja viikkoina, kun on keskusteltu paljon siitä, että pitäisi valtiovallan puuttua Pääkaupunkiseudun kuntien asioihin ja tehdä jopa lainsäädännöllisiä velvoitteita kuntaliitoksille, niin se on tietenkin yksi osa tätä keskustelukokonaisuutta, mutta on syytä korostaa, että sellainen yhteisymmärrys, joka on löytynyt vesilaitosten, liikenteen, ympäristöyksiköiden yhdistämisen kautta, on omalta osaltaan ollut luomassa luottamusta näiden kuntien välille, ja niinpä sitten prosessit ovat käynnissä siihen suuntaan, että kunnat omasta aloitteestaan jatkavat tätä tiivistyvää yhteistyötä ja ovat nimittämässä jo ensi viikolla työryhmiä, joissa selvitetään myös kuntaliitosten hyviä ja huonoja puolia. Pääkaupunkiseudulla on aina kavahdettu sitä, että valtiovalta puuttuisi kuntien asioihin jollakin lainsäädännöllä, ja sitä on syytä edelleen kavahtaa. Tämä hanke, joka nyt on eduskunnassa käsittelyssä, on hyvä.

Raija Vahasalo /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä nykyinen Ytv-laki on ollut varsin hankala ja pulmallinen kehyskuntien näkövinkkelistä, sillä joukkoliikenne, jonka hoito on Ytv:lle yksi keskeisimpiä tehtäviä, ei päätykään Pääkaupunkiseudun rajoille, vaan jatkuu siitä eteenpäin. Muun muassa Kirkkonummen kunta on kauan halunnut olla mukana jo ihan Ytv:n hallituksessa päätöksentekijänä eikä vaan niin, että Ytv toimisi pelkkänä yhteistyökumppanina eikä sitten olisi viranomainen. Tein aikoinani, 2007, lakialoitteen, jotta Ytv voisi laajentua ja ottaa muitakin kuntia mukaan tähän toimintaan. Se olisi vaatinut siis lakimuutosta. Silloin ei vielä oltu valmiita tähän, mutta onneksi aika on muuttunut ja tämä hallituksen esitys on nyt saatu.

Ytv aiotaan lopettaa ja sen tilalle tehdä kaksi uutta kuntayhtymää, joissa sitten Kirkkonummi on halukas olemaan mukana. Jätehuollon osalta kuntayhtymä hoitaa sopimusperusteisesti Kirkkonummenkin jätehuollon. Liikennekuntayhtymän perussopimuksen olemme Kirkkonummen kunnassa hyväksyneet ja olemme Keravan kaupungin kanssa yhteisellä hallituspaikalla. Tämä asia on mennyt oikein hyvään suuntaan, ja olemme siitä kiitollisia kehyskunnissa.