Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! En tiedä, onko nyt ruokatunti talossa, kun edustajia on näin runsaslukuisesti poissa, mutta, arvoisat edustajat Kiviranta, Laxell ja Valpas, nämä lakialoitteet, jotka ovat nyt listalla, liittyvät kaikki kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjettiin. Lyhyesti kerron tai mainitsen, mitkä ovat näitten pääkohdat ja mitkä ovat sitten näitten lakien taloudelliset vaikutukset, jos ne toteutuisivat.

Tämä ensimmäinen asia koskee ruuan arvonlisäveroa. Silloin, kun vaihtoehtobudjetin teimme, lähdimme siitä, että olisi ollut viisasta lykätä voimaantulo heinäkuun 1. päivään, jolloin me olisimme säästäneet valtion varoja 270 miljoonaa + 130 miljoonaa eli pyöreästi 400 miljoonaa euroa. Mutta tämä on nyt menneen talven lumia. Eduskunta on hyväksynyt jo aikoja sitten tämän arvonlisäverolain muutoksen ja se on astunut voimaan eikä olisi mitään järkeä tässä vaiheessa sitä muuttaa, eli toisin sanoen tällainen lakialoite on menettänyt jo merkityksensä.

Sitten seuraava koskee tupakkaveroa. Hallitus esittää, että tupakkaveroa korotettaisiin niin, että yhden savukkeen hinta nousisi 1,75 sentillä. Meidän esityksemme on, että savukkeen vero nousisi 2 sentillä, käytännössä se nousisi pikkaisen enemmän, koska siihen tulee arvonlisävero päälle. Mutta, viitaten nyt sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausuntoon ja sosiaali- ja terveysviranomaisten lausuntoihin, tupakkaveron korottaminen ankarammin, kuin hallitus esittää, lienee kyllä paikallaan, ja tavoitteenahan Suomella on se, että Suomesta tupakanpoltto loppuisi kokonaan. Tämän vaikutus valtiontalouteen olisi 15 miljoonaa euroa.

Virvoitusjuomaveron korottamista hallitus on myöskin suunnitellut, mutta se tullee vasta myöhemmin syksyllä. Meillä on virvoitusjuomaverolaki ja virvoitusjuomavero on 4,5 senttiä litralta. Me esitämme, että se nostettaisiin 7 senttiin, mikä merkitsisi yhtä tavallista limsapulloa kohti noin 3 senttiä eli loppujen lopuksi olisi aika pieni. Valtion kassaan tulisi 15 miljoonaa euroa.

Kolmas verolaki koskee luovutusvoittoja, ja tämä on mielestäni erittäin merkittävä lakialoite. Viime vuosina luonnollisten henkilöiden luovutusvoitot ovat olleet yli 5 miljardia euroa. Valtaosa näistä luovutusvoitoista tulee kyllä asuntojen myymisestä tai kiinteistöjen myymisestä. Hyvin useinkin asunnon myynti on verovapaa, kun henkilö on siinä 2 vuotta asunut, joten kaikki nämä jäävät ulkopuolelle eli verolliset luovutusmyynnit ovat siis yli 5 miljardia. Kun ottaa huomioon, että pörssissä tapahtuu joka päivä kauppoja 50 000, voi kyllä hyvin olettaa, että tuosta yli 5 miljardista 10 prosenttia on sellaisia kauppoja, missä omistusaika on alle 6 kuukautta. 10 prosenttia noin 5 miljardista on 500 miljoonaa, ja jos luovutusvoittovero nostetaan nykyisestä 28:sta 50:een tällaisten pikavoittojen osalta, niin se tarkoittaa sitä, että vero nousisi niiltä 22 prosenttiyksiköllä ja tuottaisi yli 100 miljoonaa euroa.

Olemme olleet varovaisia ja budjetoineet 75 miljoonaa omaan vaihtoehtobudjettiimme. Miksi 75 miljoonaa, miksei 100? Se johtuu siitä, että pidämme myöskin oikeana sitä, että semmoisessa luovutusvoitossa, joka perustuu todella pitkäaikaiseen omistamiseen, esimerkiksi 20 vuoteen, veron tulisi olla kyllä alhaisempi kuin 28 prosenttia, ja esitämme samassa lakialoitteessa, että tuollaisesta myynnistä luovutusvoittovero olisi 20 prosenttia.

Sitten seuraava lakialoite, n:o 78, koskee omaishoitajia. Omaishoitajat ihmettelevät kyllä, minkä takia heillä on ankarampi verotus omaishoidon korvauksesta kuin palkansaajalla on ansiotulosta eli palkkatulosta. Vastaus on hyvin yksinkertainen. Meillä, sanoisinko, lainsäädäntö lähtee siitä, että omaishoidon korvaus ei ole palkka, vaan se on sosiaalietu ja silloin siitä ei saa tehdä tulonhankkimisvähennystä. Minä olen täysin vakuuttunut siitä, että niin Suomen kansa kuin myöskin suuri enemmistö kansanedustajista on sitä mieltä, että se ei ole sosiaalietu, kaukana siitä. Se on korvaus työstä, ja kun se on korvaus työstä, niin siitä pitäisi myöskin verotuksessa saada tehdä tulonhankkimisvähennys. Me esitämme, että 800 euron tulonhankkimisvähennys tulisi omaishoitajille, ja tämä veisi kyllä valtion kassasta 20 miljoonaa euroa.

Sitten lakialoite 77 koskee putkiremonttia. Siitäkin on paljon tässä salissa keskusteltu ja on todettu, että kun vastuun putkistosta kantaa taloyhtiö, niin osakkeenomistaja ei voi tehdä kotitalousvähennystä putkiremontista. No, tämä on eräs tulkinta, jota olisi kyllä helppo kiertää sillä, että yhtiöjärjestykseen tehtäisiin tilapäinen muutos niin, että putkiverkostosta vastaisi osakkeenomistaja, ja silloin osakkeenomistajan pitäisi saada tehdä ja hän saisikin tehdä kotitalousvähennyksen. Mutta tuntuu kyllä todella hassulta, suorastaan hassulta, että jos asun omakotitalossa ja teetän putkiremontin, niin saan sen kotitalousvähennyksen, mutta jos asun asunto-osakkeessa ja yhtiö tekee putkiremontin, maksan sen oman osuuteni enkä saa mitään vähennystä. Mutta lakia muuttamalla tämäkin saataisiin kotitalousvähennyksen piiriin niin, että siitä voitaisiin sitten tehdä se verovähennys.

Seuraava lakialoite 76 koskee sähköveroa. On hyvin hyvin paljon tänäkin päivänä puhuttu siitä, että Suomen teollisuuden kilpailukykyä pitää vahvistaa. Olen tässä salissa ja salin ulkopuolella todennut, miten esimerkiksi UPM:n johtaja Pesonen on julkisesti sanonut, että emme me pyydä yhtään sen enempää kuin Ruotsin valtio antaa Ruotsin metsäteollisuudelle, antakaa se sama meille, jotta me olisimme samalla viivalla Ruotsin teollisuuden kanssa. Tämä on loppujen lopuksi aika vaatimaton summa, 65 miljoonaa euroa. Kyllä minä ymmärrän hyvin, että ei Suomen metsäteollisuus pelastu sillä, että palautetaan sille 65 miljoonaa euroa, mutta 65 miljoonaa on suurin piirtein se, mitä maksetaan 1 300 työntekijälle palkkaa. Siinä mielessä metsäteollisuudelle tällä olisi kyllä hyvin suurta merkitystä.

Arvoisa herra puhemies! Tässä olivat nämä verotukseen kuuluvat aloitteet. Yhteenvetona totean, että ne merkitsisivät valtion kassaan lisäystä 95 miljoonaa ja kassasta menisi saman verran, 95 miljoonaa, eli siinä mielessä tasan.

Mutta tähän liittyy vielä yksi lakialoite, joka koskee sotainvalideja. Sotainvalidijärjestö oli muitten veteraanijärjestöjen mukana vetoamassa meihin kansanedustajiin, että he pitävät kohtuullisena, että vastataan siihen huutoon, mikä sotainvalideille ja veteraaneille on annettu, ja sotainvalidit ennen kaikkea vetosivat siihen, että tämä haitta-aste, 25 prosenttia, pudotettaisiin 20 prosenttiin. Sotainvalidien keski-ikä on 87 vuotta ja joukosta löytyy myöskin sellaisia, joiden haitta-aste eli invaliditeettiaste on alle 20, mutta he ovat kyllä aivan yhtä suuressa laitoshoidon tarpeessa kuin ne, joiden haitta-aste on hieman suurempi. Kyllä tällä kansalla on varaa antaa laitoshoitoa ja kuntoutusta niin veteraaneille kuin sotainvalideille ja varsinkin sotainvalideille, vaikkakin haitta-aste olisi 20 tai alhaisempi.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Kallis, ryhmämme puheenjohtaja, esittelikin perusteellisesti nämä lakialoitteet, jotka ovat osa kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjettia, ja suosittelen, että edustajat suhtautuvat näihin aloitteisiin suurella vakavuudella sen vuoksi, että kyllä monet niistä aloitteista ja ehdotuksista, jotka ovat sisältyneet menneiden vuosien vaihtoehtobudjetteihin, on otettu myöhemmin käyttöön. Olen vakuuttunut siitä, että esimerkiksi tämä lakialoite 78, joka koskee siis omaishoitajien ja perhepäivähoitajien verotusta ja verotuksen keventämistä, kyllä on niiden aloitteiden joukossa, joiden soisin aika pian etenevän, ja toivoisin muidenkin eduskuntaryhmien ottavan tämän haasteen vakavasti. On todellakin epäoikeudenmukaista, että omaishoitajat maksavat pienistä tuloistaan kireämpää verotusta kuin palkansaajat. Tämähän johtuu siitä, että he eivät voi tehdä tätä yleistä tulonhankkimisvähennystä, ja sen vuoksi he maksavat veroa 4—5 prosenttiyksikköä enemmän kuin palkansaajat.

Sitä myös toivoisin, että muut oppositioryhmät antaisivat selkeät, tasapainotetut vaihtoehtobudjetit, joista nähtäisiin ehdotukset ja niiden aiheuttamat kustannukset. Sosialidemokraatit ovat kyllä vaihtoehtobudjetista puhuneet, mutta sellaista ei ole vielä ainakaan esitelty. Toivon mukaan se saadaan, ennen kuin (Puhemies: 2 minuuttia!) tämä hallituksen budjettiesitys hyväksytään.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! En kajoa tähän kristillisdemokraattien varjobudjettiin, koska en tunne tuota asiakirjaa. Sitähän ei ole meille täällä eduskunnassa jaettu, koska se ei ole eduskunta-asiakirja. (Ed. Räsänen: Tässä vieressä oli!)

Mutta sen sijaan olen usein nähnyt ed. Kalliksen yksittäisissä aloitteissa ajatuksen siementä, joskus varsin paljon järkeäkin. Olen sitä mieltä, että tässäkin nyt on sellaisia aloitteita, joita hallitus voisi tutkia ja joista se ehkä voisi antaa jossain muodossa esityksiäkin, jos se viisaaksi havaitaan.

Tässä on esimerkiksi tämä asunto- ja kiinteistöosakeyhtiön osakkaan mahdollisuus tehdä kotitalousvähennys. On tietysti väärin, ettei asunto- ja kiinteistöosakeyhtiön osakkeenomistaja voi tehdä kotitalousvähennystä. Tätä on pohdittu valtiovarainvaliokunnan verojaostossa ja asiantuntijoitakin kuultu, mutta toistaiseksi tätä asiaa ei ole tietääkseni edes selvitetty. Aivan liian raskas menettely muuttaa asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestystä tällaisen asian vuoksi.

Sitten omaishoitajan asemahan on semmoinen, että omaishoitajan verotustakin pitäisi tavalla tai toisella lieventää. On monia vaihtoehtoisia tapoja. On tietysti tämä lakialoitteessa esitetty. Sitten se kohdistuisi vähän toisella tavalla, jos eläketulovähennyksen piiriin otettaisiin omaishoidon tuki. Sekin olisi yksi tapa. Niitä olisi varmaan monia, mutta tätäkin pitäisi tutkia.

Sitten tämä ed. Kalliksen luovutusvoittoverotusta koskeva lakialoite, jossa lyhyen aikaa omistetun omaisuuden luovutusvoittoja verotettaisiin kireämmin kuin pitkän aikaa omistettujen, on tietysti vähän kyseenalainen. (Puhemies: 2 minuuttia!) — Jatkan seuraavassa puheenvuorossa tästä.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Lakialoite 77:stä. Ed. Kalliksen aloite osuu hyvin laajasti koettuun ongelmakohtaan. Tuloverolaki koettelee eri tavalla kansalaisia riippuen siitä, asuvatko he asunto-osakkeessa vai omakotitalossa. Tämä on vastoin yhdenvertaisuutta. Tämän johdosta pidän ed. Kalliksen aloitetta erittäin hyvänä ja kannatettavana.

Sellainen huomio, että edustajat itseni mukaan lukien ovat tehneet lukuisia hieman erilaisia aloitteita kotitalousvähennyksen kehittämisestä. Olisi hyvä, että nämä aloitteet koottaisiin ja niiden perusteella hallitus muuttaisi tuloverolakia.

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Tässä kuuntelin ed. Kalliksen esitystä, ja se oli kyllä minusta ihan oikea, eli sotainvalidit ja -veteraanit on kyllä unohdettu, ei siitä pääse mihinkään. Kuinka helppo se olisi hoitaa. Isosta rahasta ei ole kysymys, mutta se pitäisi hoitaa. Ja nimenomaan tämä tulonhankintavähennys omaishoidossa pitää kyllä toteuttaa.

Eli ihan lopuksi: Kyllä tämä on koko eduskunnan asia, ja siihen pitää nimenomaan ottaa kantaa, mitä me teemme näille ryhmille, jotka ovat aika marginaalisia. Meillä on rahaa, me voimme sen hoitaa, mutta tahtoa meiltä vain puuttuu. Miksi se puuttuu? Meidän pitää itse se päättää.

Reijo Paajanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Totean samalla tavalla kuin ed. Kiviranta ed. Kalliksen aloitteista, että ovatko ne kristillisdemokraattien vai hänen. Tietysti tässä puututaan ryhmäaloitteisiin, mutta kun olen tässä kahden vuoden aikana voinut samassa valiokunnassa istua kahdessa jaostossa — ja tietysti jo aiemminkin — niin ed. Kalliksen ajatukset ovat järjellisiä ja toteuttamiskelpoisia, ja kyllä haluan tähän aloitteeseen 75 ensinnäkin puuttua.

Minulla on pitkään ollut työpöydälläni Sotainvalidi-lehdestä lakimiehen kommentti valtion budjettiesityksestä, jossa todetaan, että se oli pettymys sotainvalideille. Lähituntumassani on 92-vuotias sotainvalidi, joka on 10 prosentin asteella, ja kyllä hän muistaa huomauttaa, että eikö jo tämän ikäinen mies pääsisi avohoitoon. Kyllä toivon, että tämä voisi olla jonkin näköinen signaali tälle puolelle pöytää, että näitä asioita saataisiin oikealla tavalla menemään eteenpäin. Tämä on erinomaisen hyvä. Tässä on muitakin hyviä aloitteita.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Jatkan lakialoitteen 79 ruotimista tässä, ed. Kalliksen aloitetta, joka koskee luovutusvoittoverotusta.

Meillähän on tosiaan luovutusvoittoverotuksessa ero riippuen siitä, kuinka kauan luovutettava omaisuus on omistettu, mutta se on toteutettu hankintameno-olettaman kautta, ei tällä tavalla eri prosentein, eri pituisin omistusajoin. Tämähän rikkoisi pääomatulojen verotuksen järjestelmän, jos tämmöinen muutos tehtäisiin. Siinä mielessä en voi kannattaa tätä, en ehkä muutenkaan ihan tällaisenaan.

Mutta sen sijaan minusta pitäisi tehdä sellainen muutos, että jos omaisuus on omistettu vähintään 10 vuoden ajan, jolloin nytkin hankintameno-olettama on suurempi kuin enintään 10 vuotta omistetulla omaisuudella, niin se pitäisi nostaa takaisin nykyisestä 40 prosentista 50 prosenttiin. Sellaisen muutoksen haluaisin kyllä tehdä hankintameno-olettamaan.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa puhemies! Tietenkin vaihtoehtoja on paljon. Ed. Kiviranta sanoi, että tämä rikkoisi. Ei se välttämättä rikkoisi, se toisi vaan yhden uuden ulottuvuuden tähän luovutusvoittojen verottamiseen. Meillä on hankintahintaolettama tai sitten todellinen hankintahinta. Esimerkiksi, jos kysymyksessä olisi yli 20 vuoden omistussuhde, siinä se hankintahintaolettama olisi se sama 40 prosenttia mutta alhaisempi veroprosentti. Ei se tuottaisi mitään ongelmia.

Sitten nämä lyhytaikaiset. Olen kyllä aikaisemmin tässä salissa sanonut, että silloin, kun keskusta oli oppositiossa, heillä oli vaihtoehtobudjetti, johon sisältyi lyhytaikaiseen omistamiseen perustuvan luovutusvoiton ankarampi verotus. Teillä oli yhden vuoden raja eli tavallaan ankarampi vero kuin tämä kuuden kuukauden raja, ja kyllä te silloin perustelitte hyvin voimakkaasti, minkä takia sellainen laki olisi syytä saada.

Me olimme samansisältöisen esityksen tehneet jo monta monta vuotta ennen sitä, ja kannatimme lämpimästi teidän esitystänne. Eli kyllä vaihtoehtoja on aina olemassa. Pitää valita sellainen vaihtoehto, joka on oikeudenmukainen ja toteuttamiskelpoinen, ja jos se vuoden raja oli teille toteuttamiskelpoinen, niin kyllä vielä toteuttamiskelpoisempi on kuuden kuukauden raja.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Laki tuloverolain 95 §:n muuttamisesta. Eli tässä tapauksessa tämä koskee omaishoitajien ja perhepäivähoitajien tuloverotusta, ja ensimmäinen allekirjoittaja on ed. Kallis. Pidän tätä esitystä erittäin hyvänä. Tässä talossahan on puhuttu omaishoitajien asemasta ja heidän työnsä helpottamisesta ja paremmasta huomioimisesta hyvinkin paljon. On turha perustella omaishoitajien työn arvokkuutta inhimilliseltä kannalta ja myös taloudelliselta kannalta, jos ajatellaan, miten yhteiskunnalle muuta kautta menot kasvaisivat.

Mutta ed. Bjarne Kallis, mikä koskee perhepäivähoitajia, niin heillä ainakin aiemmin oli — en ole nyt viime vuosina tarkistanut — tällainen, sanoisiko, työtulovähennys tai muu liittyen siihen, kun huonekalut kuluvat ja ruokaa näille lapsille ostetaan. Heille on jonkinlainen muutaman sadan euron vähennys, mutta omaishoitajien kohdallahan ei ollenkaan tätä vähennystä ole. Heillä tämä verotus on, jos vertaa näitä kahta ryhmää, vielä kireämpi. Mutta en tässä lähde missään mielessä teilaamaan sitä, mikä koskee perhepäivähoitajia, mutta kuitenkin haluan tässä tähdentää, että sillä puolella kuitenkin jotakin saa niistä kuluista vähentää ja sitä kautta helpotusta. On luonnollista, että kun esimerkiksi huonekalut kuluvat ja näitä menoja on monella tavalla, niin ne jollakin tavalla huomioidaan.

Mutta niin kuin sanottu, (Puhemies: 2 minuuttia!) niin erityisen kiireellisenä pidän omaishoitajien aseman parantamista ja huomioimista myös sitten verotuksessa.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Edelliselle puhujalle voisi todeta sen, jotta perhepäivähoitajilla on tuommoinen kustannusvähennys, joka on päiväkohtainen ja vuosittain ilmeisesti tarkistetaan jollakin indeksillä. Sen voi vähentää sitten näistä lapsista, ketkä ovat hoidossa.

Mutta tästä aloitteesta. Tässä on monta hyvää aloitetta. Oikeastaan kahteen kolmeen voisi kommenttia antaa.

Tämä ruuan arvonlisäverojuttu. Olin tuolla työhuoneessa enkä kuunnellut, mitä te olette puhuneet tästä, mutta minusta tämä tuntuu kyllä tosi ihmeeltä, miten hallitus voi päätyä tuommoiseen laskuun ja nostoon ja laskuun ja nostoon. Se tekee niin kuin ihan älyttömiä lisäkustannuksia. Sitten kun kyse on yhdestä prosentista, että enstäin sitä alennetaan sinne 12:een ja muutama kuukausi pidetään ja nostetaan 13:een, siinä jotenkin tuntuu, jotta järjen valo on kyllä kadonnut siinä neuvottelutilanteessa, kun tämmöistä on sovittu.

Sitten tämän sotilasvammalain osalta, josta ed. Paajanen tuossa totesikin, näillä prosenteilla leikkiminen tuntuu kyllä tosi ihmeeltä, jotta käydään mittaamaan tuon ikäisiltä ihmisiltä haitta-asteprosenttia tai muita, koska varmasti ne ihmiset tarvitsevat tiettyä hoitoa, ja tämmöinen prosenttien mittaaminen tuossa iässä tekee ylimääräistä työtä ja se on kohtuuton niille ihmisille, joita käydään lajittelemaan sen perusteella, koska kaikki ovat kuitenkin tehneet semmoista työtä aikanaan, jotta me voimme tässä salissa puhua vapaasti, ja se, mistä on puhuttu kunniavelan nimellä, niin se velka kyllä meidän pitäisi (Puhemies: 2 minuuttia!) hoitaa viimeistään nyt näille ihmisille.

Reijo Paajanen /kok:

Arvoisa puhemies! Lyhyesti tuohon lakialoitteeseen tuloverolain 124 §:n muuttamisesta. Kyllä olen ed. Kivirannan kannalla tässä. Kyllä tärkeätä on, että tämä yhteiskunta tukisi nimenomaan suomalaista omistusta, on se sitten lyhytaikaista tai pitkäaikaista. Tältä osin se hyöty, minkä valtio tästä mahdollisesti saisi, ei minusta ole riittävä. Me joudumme veroja nostamaan joka tapauksessa erityyppisesti, ja minä uskon, että tämä verokertymä kerätään muilla keinoin.

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Kähkösen kannanotot, jotka liittyivät tähän omaishoitoon, olivat erittäin hyviä. Minusta se ei ole tänä päivänä ajan tasalla. Siinä pitää tehdä jotakin, muuten käy heikosti.

Toinen on sitten sotainvalidit ja -veteraanit. Se asia ei ole kovin vaikea enää hoitaa, heitä on niin vähän. Niitten kohdalla kyllä voidaan löytää ratkaisut, jos halutaan, mutta se halu puuttuu hallitukselta, ei ehkä eduskunnalta, mutta se halu pitää saada tänne taloon, muuten ei tästä tule mitään.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Vielä kristillisdemokraattien tekemistä aloitteista puutun tähän ruuan arvonlisäveron alentamiseen, jonka puolesta itsekin äänestin täällä salissa. Mielestäni tämä menettely, jonka nyt hallituspuolueet ovat sopineet, että tosiaan nyt alennettiin tämän kuukauden alusta ruuan arvonlisäveroa ja sitten sitä prosenttiyksiköllä nostetaan ensi vuoden puolessa välissä, tosiaan lisää kustannuksia.

Toisaalta itse ainakin miellän, että tämä on kansalaisten ymmärryksen ja ajattelun aliarvioimista. Tietyllä tavalla hämäykseltä tuntuu. Kun ajatellaan tosiaan, minkälainen työ tässä kaiken kaikkiaan on, niin pidän sitä todella ei-toivottuna. Tässä tapauksessa tosiaan tämä tietty rahamäärä, joka valtiolle tällä välillä olisi säästynyt ja joka toisaalta muualta niitä kustannuksia olisi vähennetty, olisi voitu kohdistaa johonkin sellaisten henkilöitten toimeentulon ja elämisen parantamiseksi, joilla tosiaan näitä vaikeuksia ja puutteita on. Mutta kyllä kansalaiset varmasti tiedostavat tämän, että tässä, ainakin minä uskon, tietyllä tavalla luultiin, että kansalaiset eivät ymmärrä, että tämä alennus on lyhytaikainen ja sitä kautta sillä tosiasiallisesti vaivaan nähden ei ole sellaista merkitystä.

Kaiken kaikkiaan tähdennän vielä, että tämän ruuan arvonlisäveron alennuksen kannalla olen edelleenkin ja olen ollut ja toivottavasti sitten se hinnoissa todella näkyy kunnolla.

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Kyllä yhdyn näihin näkemyksiin, mitä ed. Kähkönen toi esille. Siis tämä ruuan arvonlisäveron alennuksen pelleily, sehän on kyllä kaiken huippu. Ensi vuonna tehdään taas prosentin korotus. Mitä se merkitsee? Paljon työtä, byrokratiaa, ja mitään säästöjä ei tule tällä hommalla. Siis tämähän on aivan älytöntä.

Mutta sinänsä ruuan arvonlisäveron alennus on tietenkin ihan oikea toimenpide, koska se kohdentuu pienituloisiin enemmän kuin suurituloisiin. Se on ihan oikein, mutta ei näin voi toimia, että tällä tavalla pelataan lyhyellä ajalla, muutetaan prosenttia sinne sun tänne. Se osoittaa vaan sitä, että tämä hallitus on täysin toimintakyvytön.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Kun tässä on kyse kristillisten aloitteesta, ihmettelen, missä mahtavat muut kristillisdemokraatit olla, kun odottaisi, että omia aloitteita pitää olla puolustamassa, ja meidän pitää sosialidemokraatteina ja vasemmistoliittona olla puolustamassa täällä näitä aloitteita. Paremmin pitäisi joukot kyllä piiskata saliin, jotta tulisivat puolustamaan, koska nämä ovat tärkeitä aloitteita kaikki.

Yksi jäi äsken perustelematta. Minusta tämäkin, joka on myös demareiden aloite ollut, jotta asunto-osakkaat ja nämä kiinteistöosakeyhtiöissä asuvat voisivat tehdä tämän kotitalousvähennyksen, on tosi hyvä aloite, koska tämähän eriarvoistaa nyt näitä asumismuotoja. Minusta tämä olisi mitä pikimmin saatava korjatuksi, koska tällä tasa-arvoistettaisiin ihmisiä asumismuodosta riippumatta ja sitten toisaalta saataisiin liikkeelle näitä hankkeita, joita kieltämättä varmasti tulee olemaan paljon, kun katsoo meidän asuntokantaamme, milloin ne on rakennettu.