Pekka Haavisto /vihr:

Arvoisa puhemies! Kysymykseni on pääministeri Kiviniemelle. Olette vastikään palannut Eurooppa-neuvoston kokouksesta, jossa myös Euroopan romanikysymys oli voimakkaasti esillä. Ranska on saanut paljon satikutia siitä, miten se on kohdellut sin-ne tullutta romaniväestöä, näistä karkotuksista, mutta aika vähän on kiinnitetty huomiota siihen, mikä on romanien lähtömaiden tilanne Romaniassa, Bulgariassa. Monien tietojen mukaan siellä ei ole asuntoja, ei koulunkäyntimahdollisuutta, ei toimeentulomahdollisuutta oman maan kansalaisille ja tämä on johtanut tällaiseen valtavaan invaasioon muualle Eurooppaan. Näyttää myös siltä, että Romanian oma poliittinen johto vähättelee tätä ongelmaa. Romanian presidentin lausunnot ainakin julkisuuteen ovat olleet vähätteleviä.

Mitä teidän mielestänne nyt Euroopan unionin pitäisi tehdä? Mitä Suomi voi tehdä, jotta näissä lähtömaissa saataisiin romanien ihmisoikeustilanne kuntoon?

Pääministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä, että tämä asia on nostettu esiin Euroopan unionin tasolla ja siitä keskustellaan avoimesti. Olen varma, että tämä keskustelu osaltaan lisää painetta sekä Romaniaa kohtaan että myös muita maita kohtaan, joissa romaniväestön kohtelu ei ole ollenkaan oikealla tolalla.

Myöskin Euroopan unionin tasolla suunnataan sekä Esr- että Eakr-varoja usean maan toimesta runsaastikin — tätä on hieman vaikea laskea, paljonko se käytännössä sitten euroina on — sellaisiin projekteihin, joiden kohteena on nimenomaan romaniväestön aseman parantaminen.

Sen vuoksi, että voitaisiin näiden rahojen kohdentumista parantaa, on Euroopan unionissa perustettu tällainen task force nyt syyskuun alussa, ja tämän työryhmän tarkoituksena on nimenomaan katsoa sitä, miten nämä varat voitaisiin paremmin kohdentaa. Osaltaan tämä tulee helpottamaan tilannetta, mutta pidän, niin kuin sanoin, erittäin tärkeänä sitä, että myös tätä poliittista painetta pidetään yllä avoimella keskustelulla ja sitä kautta huolehditaan siitä, että jokainen jäsenmaa tekee parhaansa.

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors

Arvoisa puhemies! Pääministeri viittasi tähän niin sanottuun komission työryhmään, task forceen, joka toisaalta voi tehostaa nykyisen ohjelmakauden käytettävissä olevien varojen toimeenpanoa. On hyvä, jos myöskin Suomi voisi auttaa esimerkiksi teknisessä avussa, koska nyt paikalliset romanijärjestöt ovat aika heikkoja ja heillä ei ole valmiutta tehdä sitä työtä. Me tiedämme, että esimerkiksi Romania on tällä hetkellä hyödyntänyt 10 prosenttia näistä heille varatuista varoista.

Pekka Haavisto /vihr:

Arvoisa puhemies! Tietysti ihmetystä herättää se, että vaikka Euroopan unionilla on rakennerahastoja käytössään, niin esimerkiksi Romania ei ole hakenut vähemmistönsä asioiden kuntoon panemiseen näitä eurooppalaisia rahoja, ja tässä varmaan tarvittaisiin toimia.

Olisin kysynyt sellaisesta asiasta, kun parhaillaan on menossa Schengen-neuvottelut Bulgarian, Romanian kanssa ja tietoon on tullut, että monilla näistä romaneista, jotka esimerkiksi Romaniasta lähtevät liikkeelle, ei ole minkään maan papereita, ei edes oman kotimaansa dokumentteja, eli Romania ei jollain tavalla ole edes rekisteröinyt heidän kansalaisuuttaan. Tämähän on valtava ongelma Euroopan unionin sisällä, jos on samaan aikaan vapaa liikkuvuus ja jotkut maat tuottavat tällaisia paperittomia ihmisiä Eurooppaan Euroopan sisällä.

Voisiko Suomi nyt näissä Schengen-neuvotteluissa ottaa tiukemman kannan ja edellyttää, että ei voida tulla Schengen-alueeseen Bulgariasta, Romaniasta, ellei tämä oman maan kansalaisten rekisteröinti ole kunnossa?

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors

Arvoisa puhemies! Nämä Schengen-arvioinnit ovat meneillään tällä hetkellä. Muun muassa suomalaiset rajaviranomaiset ja muut viranomaiset ovat tekemässä niitä. Luultavasti tulee uusi kierros vielä lokakuun puolella, ja tietysti me tulemme suhtautumaan erittäin vakavasti, jos näissä esiintyy puutteita, ja katsotaan sitten sen jälkeen, mitkä ovat tarvittavat päätökset.