Sari Sarkomaa /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kunta- ja terveysjaostolle kuuluu VM:n pääluokasta kuntien tukeminen. Tähän kohtaan ei liity valiokunnan toimesta tehtyjä määrärahamuutoksia, mutta esittelen joitakin keskeisiä kohtia valiokunnan mietinnöstä.

Aivan aluksi voin todeta, että kuntien tilannetta kuvaa se, että kunnallisveroaste on noussut viime vuosina merkittävästi. Ensi vuonna noin neljänneksessä kunnista kunnallisveroprosentti nousee, ja erot kuntien välillä ovat varsin suuria. Kuntatalouden vahvistamisen kannalta on merkittävää, että kuntien valtionosuudet kasvavat 368 miljoonalla eurolla. Valtionosuudet siis kasvavat huolimatta valtiontalouden tasapainottamiseksi tehtävästä tilapäisestä valtionosuuksien 631 miljoonan euron vähennyksestä. Kuntatalouteen vaikuttaa myös kiinteistöveron poistaminen valtionosuuksien tasausjärjestelmästä.

Valiokunta toteaa, että valtionosuuksien vähennys on merkittävä. Se on myös suurin yksittäinen hallitusohjelman mukainen menosäästö. Valiokunta kuitenkin katsoo, että kunnat ovat keskeinen osa julkista taloutta ja siksi on perusteltua, että kunnat osallistuvat nykyistä suuremmalla peruspalvelujen omarahoitusosuudella julkisen talouden tasapainottamiseen. Valtionosuuksiin tehdyistä leikkauksista huolimatta valtio kantaa edelleen päävastuun niistä kustannuksista, joita talouden taantuma aiheuttaa julkiselle taloudelle.

Valiokunta toteaa edelleen, että kuntatalouden vakauden turvaaminen edellyttää kuntien ja kuntayhtymien erittäin tiukkaa menokuria, jotta toimintamenojen kasvu pysyy tulokehityksen asettamissa rajoissa. Valiokunta korostaa aivan erityisesti kunta- ja palvelurakenneuudistuksen merkitystä ja sitä, että koko uudistuksen onnistuminen riippuu aivan keskeisesti siitä, millä tavalla sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta kyetään uudistamaan. Pelkkä kuntarakenteen muutos ei vielä tuo säästöjä, sillä tutkimusten mukaan lyhyellä aikavälillä kuntaliitoskuntien menot päinvastoin kasvavat. Valiokunta pitää tärkeänä, että kunta- ja palvelurakenneuudistus etenee suunnitellussa ripeässä tahdissa, eli toisin sanoen pidämme hyvänä, että kuntaministeri on pitänyt ripeää tahtia yllä. Väestörakenteen nopea ikääntyminen edellyttää toimivaa ja kustannustehokasta palvelurakennetta tultaessa 2020-luvulle, jolloin väestön ikääntyminen alkaa merkittävästi lisätä julkisia menoja.

Rakenteiden uusimisen rinnalla valiokunta korostaa tuottavuuden ja tehokkuuden parantamista. On uusittava toimintatapoja ja edistettävä parhaita käytäntöjä. On myös otettava käyttöön palveluinnovaatioita ja uuteen teknologiaan perustuvia toimintamalleja. Myös hankintoihin ja kilpailuttamiseen liittyvää osaamista on edelleen parannettava.

Aivan yhden asian valiokunta nostaa erityisesti esille. Se on se, että toimivilla tietojärjestelmillä voidaan parantaa merkittävästi tuottavuutta ja tehokkuutta. Etenkin sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien kehittämiseen liittyy merkittävää potentiaalia, sillä hankkeet ovat toistaiseksi edenneet todella hitaasti ja järjestelmien yhteentoimivuudessa ja palveluiden tuottamisen käytännön toimintaan hyötyä on tullut hyvin hyvin vähän, koska järjestelmät ovat vanhanaikaisia ja pirstaleisia ja todellakin suuria puutteita tällä hetkellä tietojärjestelmissä on. Siksi valiokunta korostaa uutta julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausta säätelevää lakia, joka velvoittaa valtiovarainministeriön huolehtimaan julkisen hallinnon tietojärjestelmien kokonaisarkkitehtuurista ja yhteentoimivuudesta. Tämä on erittäin merkittävä laki, ja varsinkin ne toimenpiteet, joita tämän lain toimesta on tehtävä. Alleviivaamme myös sitä, että laki todellakin velvoittaa kunkin ministeriön ohjaamaan toimialansa tietohallinnon ja tietohallintohankkeiden kehittämistä. Erityiseesti sosiaali- ja terveysministeriössä tässä on tehtävää, mutta varmasti jokaisessa hallintokunnassa.

"Onkin välttämätöntä", valiokunta kirjoittaa mietinnössään, "että valtion johdolla määritellään ensin ne kansallisen tason ratkaisut, joiden pohjalle kuntien ratkaisut rakentuvat." On myös tärkeää, että tietojärjestelmäuudistukset sidotaan organisaatio- ja palvelurakennemuutoksiin. Tämä on aivan välttämätöntä, jotta onnistumme lisäämään palveluiden kustannustehokkuutta aidosti jokaisessa kunnassa. Tämä on edellytys sille, että kykenemme turvaamaan tulevaisuudessa tasavertaiset, laadukkaat palvelut koko maassa.

Arvoisa puhemies! Kiitän ministeriä erittäin hyvästä yhteistyöstä ja koko jaostoa ja valiokuntaa ja valiokuntaneuvosta siitä työstä, mitä syksyn aikana budjetin osalta on yhdessä tehty.

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Itse puolestani haluan kiittää jaoston puheenjohtajaa mietinnön esittelystä ja koko valiokuntaa ansiokkaasta työstä, jota tämän syksyn aikana on tehty muun muassa tämän mietinnön parissa, ja myös muusta hyvin sujuneesta yhteistyöstä.

Kuten valiokunta omassa mietinnössään kuntatalouden osalta toteaa, viimeisin kuntatalouden tilinpäätös vuodelta 2010 osoittaa, että tilanne oli kohtuullisen hyvä, ja myös tämän vuoden verotilikertymän perusteella vuosikatteiden voi arvioida pysyvän vielä melko hyvällä tasolla. Tulevaisuutta ajatellen huolestuttavaa on kuitenkin se, että samaan aikaan kuntien velkaantumiskehitys on jatkunut. Peruspalvelubudjetin ennusteen mukaanhan kuntatalous pysyisi vielä ensi vuonna vakaana mutta kiristyisi kehyskauden loppua kohden siten, että vuosina 2014—2015 vuosikate ei enää riittäisi poistoihin. Kansainvälinen talouskriisi ja mahdolliset muut talouden häiriöt muodostavat uhan myös kuntatalouden suotuisalle kehitykselle. Onkin varauduttava siihen, että tämän syksyn peruspalvelubudjetin ennuste saattaa olla tältä osin liian myönteinen ja muuttua tulevan kevään ennustetta laadittaessa.

Valiokunta on kiinnittänyt huomiota myös kuntien välisten talouserojen kasvuun, mikä sekä näkyy jo tällä hetkellä asukkaiden maksamissa kunnallisveroissa että heijastuu myös heidän saamiinsa palveluihin. Ensi vuonna ero kunnallisessa tuloveroprosentissa on enimmillään jo yli 5 prosenttiyksikköä kuntien välillä. Huolestuttavaa on se, että eriytyminen näyttäisi olevan tulevaisuudessa kasvussa, sillä meneillään olevan kuntarakenneuudistuksen taustaksi valtiovarainministeriön kuntarakennetyöryhmän teettämät kuntakohtaiset talouslaskelmat osoittavat, että seuraavan kolmen valtuustokauden aikana vuoteen 2024 mennessä tuo ero saattaisi kunnallisveroprosentin osalta kasvaa jo 15 prosenttiyksikköön kuntien välillä. Tuolloin heikoimman talouden kunnissa kuntalaiset maksaisivat jo pitkälti yli 30 prosentin kunnallisveroprosenttia. Tällaiseen tilanteeseen kuntakenttää ei saa päästää.

Valiokunta antoikin mietinnössään tuen hallituksen valmistelemalle kuntauudistukselle, jossa tavoitteena on nimenomaan vahvempien ja elinvoimaisten kuntien avulla turvata kansalaisten peruspalvelut ja yhdenvertaisuus koko maassa. Valiokunta kiinnitti huomiota siihen, että kuntarakenneuudistus ei yksin vielä riitä vaan ratkaiseva merkitys on sillä, kuinka palvelurakenne kyetään samaan aikaan uudistamaan. Asia on juuri näin. Tuo rakenneuudistus on tehtävä. Sitä on siirretty ja siirretty Suomessa vuosikymmenestä toiseen, ja nyt olemme siinä tilanteessa, että sitä ei voi enää siirtää.

Mutta tuo rakenteiden uudistaminen on vasta ensimmäinen askel. Onnistumisen ratkaisee lopulta se, kuinka samaan aikaan kuntien palvelujärjestelmät, palveluprosessit ja toimintatavat laajemminkin kyetään uudistamaan. On varmistettava se, että kuntien parhaat ja kaikkein tuloksekkaimmat toimintatavat saadaan heti uuden, aloittavan kunnan käyttöön ja nuo uudet kunnat ovat paitsi taloudeltaan vakaampia pystyvät myös toimimaan laadukkaasti ja vaikuttavasti heti alusta saakka. On aivan näin, kuten jaoston puheenjohtaja puheenvuorossaan toi esiin: Kaikki kuntien yhdistymiset eivät viime vuosina ole olleet tältä osin onnistuneita. Niissä ei alun pitäen ole kiinnitetty riittävää huomiota siihen, miten toimintatavat uudistetaan samanaikaisesti ja pystytään tehostamaan palveluiden järjestämistä.

Edessä on kunnissa iso muutosjohtamisen tehtävä. On tärkeää, että tässä työssä kuntia ei jätetä yksin. Ne tarvitsevat muutoksen onnistuneeseen läpiviemiseen keskinäistä voimien yhdistämistä ja myös valtiovallan tukea ja apua. Kyse ei ole ainoastaan muutoksen läpiviemisen tukemisesta, vaan on huolehdittava myös siitä, että muutosta tuetaan itse kuntarakenneuudistuksen jälkeenkin.

Valiokunta on nostanut mietinnössään esiin nimenomaan tietojärjestelmien ja teknologian keinona parantaa tuottavuutta ja vaikuttavuutta. Tässä meillä on julkissektorilla todella iso potentiaali. Tiedämme, että meillä valtionhallinnossa ja kuntahallinnossa on erittäin paljon investoitu tietoteknologiaan mutta investoitu nimenomaan infrastruktuureihin, laitteisiin, koneisiin. Meillä on sadoittain julkishallinnossa muun muassa konesaleja käytössä. Sen sijaan paljon suurempi huomio tulisi kiinnittää itse palveluprosesseihin, siihen, miten olemassa olevat järjestelmät saadaan toimimaan yhteen. Tiedämme, että tavattomasti tehdään kuntasektorilla eri ammateissa tälläkin hetkellä päällekkäistä työtä, kun tietojärjestelmissä ei rutiiniluontoinen tieto tällä hetkellä liiku. Tässä mielessä erittäin hyvä askel oli tänä syksynä voimaan tullut tietohallintolaki, joka antaa nyt mahdollisuudet määritellä yhteisesti sen arkkitehtuurin ja ne standardit, joiden pohjalta julkishallinnon tietojärjestelmiä jatkossa rakennetaan. On hyvin tärkeää, että ne kytketään osaksi tulevaa kuntauudistusta, koska kunnilla myös tietojärjestelmät ovat tällä hetkellä hyvin vanhentuneita ja siellä on isot tarpeet uudistaa kaiken kaikkiaan järjestelmää. Teknologian ansiosta pystymme jatkossa entistä vähemmällä väellä pyörittämään paremmin suomalaista yhteiskuntaa ja julkisia palveluita.

Tapani  Tölli  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiinnitän huomiota vain yhteen asiaan. Ministeri Virkkunen, te totesitte, että kuntien väliset erot tulevat kasvamaan merkittävästi. Joku aika sitten julkisuudessa sanoitte, että ennustatte, veikkaatte, että näin tulee käymään, nämä erot tulevat kärjistymään. Tällaista arviota ei ole vaikea esittää, jos itse tekee niin, että nämä erot kärjistyvät. Juuri on hyväksytty eduskunnassa kiinteistöverojen poistaminen verotulon tasauksesta, mikä merkittävällä tavalla kärjistää kuntien välisiä eroja.

Olen monta kertaa kysynyt, miksi tämä asia otettiin irrallisena asiana valmistelematta, arvioimatta sen vaikutuksia, kesken kaiken suuren uudistuksen. Tämä vie pohjaa pois koko suuremmalta uudistukselta. Miksi kuntien välisiä eroja kärjistetään? Olen tätä kysynyt myös monilta asiaa esitelleiltä virkamiehiltä. Näyttää olevan hyvin vaikea perustella, miksi tämä tehdään. Ette ollut myöskään mukana lain esittelyssä, kun tätä esiteltiin. Ette ollut mukana myöskään, kun eduskunta antoi vastauksen. Miksi tämä tehtiin?

Vesa-Matti Saarakkala /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On todella niin, että tämä valtionosuusuudistus niin peruspalvelujen valtionosuuden kuin kiinteistöveron tasausjärjestelmästä poiston osalta on erikoista ja on tietysti virhe. Vielä pahemmaksi sen tilanteen tekee se, että nyt tätä kuntauudistuksen aloittamista on siltä osin lykätty — kun alun perin luvattiin, että meillä olisi tämän vuoden loppuun mennessä tieto kunnissa, mitä hallitus aikoo — kuukaudella eteenpäin. Se ei ole linjassa tämän uudistuksen kanssa, koska uudistus astuu voimaan vuoden alusta. Miksi ei ole tietoa? Kunnissa on suuri epätietoisuus. Sitten minä myös väitän, että aika monessa kunnassa on se henki, että ei sitä taloutta nyt tervehdytetäkään, koska odotetaan nimenomaan, mitä on tulossa. Ei ole mielekästä tervehdyttää taloutta, jos ei tiedä, keitä varten sitä tervehdytetään. (Sari Sarkomaa: Kuntalaisia varten!)

Arja  Juvonen  /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri, mainitsitte tuossa teknologiasta ja vertasitte teknologian korvaavan ihmisiä ja ihmistä. Toivottavasti ymmärsin väärin, ja toivottavasti tämä ei tule kuntauudistuksessa näkymään, että korvattaisiin ihmisiä teknologialla. Varsinkin tämä Kanta-hanke, mikä on viivästynyt ja missä ollut jonkunlaisia ongelmia: missä vaiheessa se on menossa, ja mitenkä se etenee, ja onko odotettavissa, että hanke todella onnistuneesti saadaan toteutettua?

Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiinteistöveron poistaminen verotulojen tasausjärjestelmästä on valtio—kunta-suhteen osalta kustannusneutraali. Edustaja Tölli tähän jo puuttui, mutta on pakko kysyä vielä uudestaan: Jaoston puheenjohtaja jotenkin totesi, että kuntapolitiikan keskeisenä tavoitteena pitää olla se, että laadukkaat palvelut voidaan tarjota koko maahan. Mutta, arvostamani ministeri, kuinka tähän tavoitteeseen nyt oikein sitten sopii tämä muutos, että kiinteistövero poistetaan verotulojen tasausjärjestelmästä?

Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysyn kyllä keskustalta: kuinka tähän tilanteeseen sopii se, että kaikella tavalla jarrutatte kunta- ja palvelurakenneuudistusta? Kuntaministeri totesi juuri, että kuntien erot ovat kasvaneet. Tiedämme, että tämänhetkisellä kuntajärjestelmällä, palvelurakenteella eriarvoisuus vaan kasvaa, ja te sen kuin jarrutatte tätä uudistusta. Viime vaalikaudella kaadoitte terveydenhuollon rakenneuudistuksen. Toivon ja vetoan, ettette nyt jarruta tätä kunta- ja palvelurakenneuudistusta. On tärkeää, että tätä tehdään yhdessä kuntalaisten kanssa, yhdessä koko eduskunta.

Mutta kysyn ministeriltä vielä: Miten ne hyvät käytännöt oikein saadaan sinne kuntiin? Miten tietojärjestelmät yhdessä kuntien kanssa tehdään, kun niitä hyviä käytänteitä on — niihin on laitettu hankerahoja — mutta millään niitä ei oikein saada jalkautettua? Mikä olisi se uusi keino? Joku uusi keino tähän kyllä nyt tarvittaisiin.

Tapani Tölli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan selkeästi todeta edustaja Sarkomaalle: keskusta ei ole vastustanut eikä vastusta kuntauudistuksia. Meillä on aivan selkeä ja samanlainen tilannekuva väestörakenteen muutoksen aiheuttamista ongelmista, rahojen loppumisesta, palvelutarpeen kasvusta ja työvoiman vähentymisestä, mutta keinoista olemme eri mieltä. Pelkkä kuntarajojen muutos ei tähän auta. Ettekä halunneet myöskään lähteä suurta uudistusta tekemään laajalla pohjalla parlamentaarisesti. Kokoomus nimenomaan tämän kaatoi, ei missään tapauksessa halunnut, että lähdetään valmistelemaan yhdessä. Te estitte sen. Ei kannata silloin hurskastella yhteistyöstä ja yhteisestä vastuusta, jos ei halua yhteisesti vastuuta kantaa. Tämä asia on sellainen, jossa pitää kantaa vastuuta yhteisesti.

Kuntauudistukset on tehty aina laajalla parlamentaarisella pohjalla. Viimeksi 90-luvun alussa, kun oli kuntalain suuri uudistus, opposition edustaja oli vielä komitean puheenjohtajana. Tästä olisi opittavaa, mutta te ette halunneet.

Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä nyt on ihan pakko kysyä ehkä kymmenennen kerran: minkä takia te keskustassa hoette koko ajan, että pelkällä kuntauudistuksella palveluita ei pelasteta, kun kukaan hallituspuolueista, yksikään ministeri, ei ole kertaakaan sanonut, että aiomme mennä pelkillä kuntarajojen uudistuksilla? Nimenomaan minä puheenvuorossani totesin, myös koko valiokunta mietinnössään, jonka olemme yhteistyössä tehneet, samoin ministeri tuolta, että kuntauudistus menee rinta rinnan palvelurakenneuudistuksen kanssa ja sekään ei riitä, se on vasta alkua. Toimintatapoja, hyviä käytänteitä täytyy viedä eteenpäin. Tähän tarvitaan koko tämä lääkevalikoima, eli se kuntarakenteiden uudistaminen on vain pieni osa. Tämä on hallituksen kanta. En tiedä, kuka pelkästään kuntarajojen siirtelemisestä on puhunut, ei eduskunnassa yksikään puolue. Ainoastaan te yksin väitätte, että joku näin väittää, arvoisa keskustan edustaja.

Tapani Tölli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Te olette juuri lähteneet siitä, että ensinnä tehdään rakennelaki, jossa määritellään uusi kuntarakenne Suomeen, ja teillä on se kuvitelma, että se ratkaisee kaiken. Palvelut ovat pääasia, ja tässä koko valmistelussa teillä on jäänyt totaalisesti syrjään se ydinasia, joka on sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden organisointi. Ja kun te viittasitte, että keskusta torppasi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain, niin se ei pidä paikkaansa. Siihen voidaan palata sitten tarkemmin.

Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tosiaan ihmettelen tätä edustaja Töllin voimakasta arvostelua sitä kohtaan, että nyt ollaan vaan kuntien rajoja poistamalla tätä kuntauudistusta viemässä eteenpäin, ja sitä, että rakennelakia ollaan tuomassa väkivalloin tänne eduskuntaan, koska ensinnäkin tämä asiahan on vielä keskeneräinen, täysin valmistelussa. Mitään lakia ei ole meillä käsittelyssä, todellakaan, vielä tässä vaiheessa. Ministeri kiertää tällä hetkellä ympäri Suomea. Me kaikki päättäjät kuuntelemme kuntalaisia ja pyrimme tekemään tämän kuntauudistuksen juuri niin, että me teemme tämän palvelut mielessä ja palveluita kehittäen, niin että me jatkossa voimme turvata ne palvelut kaikkialla Suomessa.

Mutta se, mikä tässä on tärkeätä näiden palveluiden ohella, on se, että me pidämme huolen elinvoimaisista kunnista. Jotta me pystymme ne palvelut siellä turvaamaan, kuntien täytyy olla myöskin riittävän vahvoja tekemään vahvaa elinkeinopolitiikkaa, luomaan yrityksille semmoista toimintaympäristöä, että siellä on hyvä yrittää. Sitä kautta kunnat vahvistuvat ja saavat verotuloja. Tällä hetkellä monet kunnat ovat aivan liian pieniä siihen, että yritykset pystyvät siellä muun muassa vahvoina toimimaan.

Heikki Autto /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On hyvä kuulla, että arvostamani edustaja Tölli vakuuttaa keskustan tukea kuntauudistukselle, koska kieltämättä kaikki aiemmat puheenvuorot keskustan suunnasta eivät ole olleet yhtä rakentavia. Esimerkiksi puolueen puheenjohtaja uhosi repivänsä nämä hallituksen suunnitelmat, ja ei se kauhean rakentavaa käden ojentamista ole, jos suunnitelmia ei vielä ole tehty ja ne uhataan ennalta repiä.

Voin itse vakuuttaa, että tämä hallituksen tekemä uudistus tullaan tekemään siinä tarkoituksessa, että kansalaisten yhdenvertaisuus hyviin peruspalveluihin turvataan. Tämä on koko uudistamisen ajatus. Myös Rovaniemen kaupunginvaltuuston puheenjohtajana voin vakuuttaa, että kun turhia kuntarajoja ihmisten väliltä poistetaan, niin pystytään tekemään sen kaltaisia toimenpiteitä, joilla palveluita aivan konkreettisesti parannetaan, alueen elinvoimaa, elinkeinojen toimintamahdollisuuksia kehitetään ja tätä kautta saadaan edellytyksiä myös tulevaisuuden hyvinvoinnille.

Lasse Männistö /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On erittäin hienoa kuulla täällä ministerin vakuutusta siitä, että hallitus on sitoutunut toteuttamaan sellaisen kuntarakenteiden uudistamisen, että tämän jälkeen voidaan säästää kunnanvirastosta mutta ei kyläkoulusta. Keskusta kuitenkin kääntää tässä keskustelussa nyt huomiota hyvin paljon vain syrjäseutujen kuntiin ja pieniin kuntiin. Itse muistuttaisin, että kyse ei ole ensisijaisesti syrjäseuduista. Sata pienintä kuntaa vastaa tällä hetkellä vain muutamasta prosentista koko kuntakentän menoista.

Näenkin, että kaupunkiseudut ovat tässä rakenteiden tarpeellisessa uudistuksessa ehdottomasti avainasemassa. Kaupunkiseuduilla yhdyskuntarakennekysymykset ja epäterve kilpailu kuntien välillä on ydinkysymys. Näen, että kuntarakenneuudistus onkin erityisen tärkeä toteuttaa metropoliseudulla, jonka tulisi kilpailla — sen sijaan, että se kilpailee sisäisesti itsensä kanssa — muiden Itämeren alueen metropoliseutujen kanssa. Kysyisinkin ministeriltä: näettekö te samalla tavalla, että erityisesti metropolialueella tulisi (Puhemies: Minuutti!) uudistaa kuntarakenteita tämän kilpailukyvyn ja elinvoiman vahvistamiseksi?

Elsi Katainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Me puhumme palveluista ja ihmisistä, emme rakenteista. On tyrmistyttävää, että keskustaa syytetään kuntauudistuksen jarruttamisesta, kun keskustavetoisen Paras-hankkeen aikana kuntien lukumäärä väheni melkein sadalla ja hyviä yhteistoiminta-alueita syntyi. Kysyisinkin ministeri Virkkuselta — kun on ihan tutkittua tietoa siitä, että todellakin esimerkiksi Etelä-Karjalassa toimiva Eksote toimii hyvin, se on oikein onnistunut yhteistoiminta-alue — annetaanko näille hyvin onnistuneille yhteistoiminta-alueille elintilaa vielä teidänkin kuntauudistuksessanne, ja jos ei, niin millä perusteella ei.

Mika Kari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tässä kuntauudistuskeskustelussa tuntuu olevan tämmöinen lukittu kohta, ja se on nimenomaan tämä kuntarakenne, johon usein vedotaan vastustettaessa syystä tai toisesta näitä uudistusasioita. Sen sijaan me ylläpidämme tällaista kuntayhtymäverkostoa, joka demokratian näkökulmastakin on kohtuullisen ontuva järjestelmä, jossa välillisen demokratian kautta valitaan ei kansan valitsemat edustajat kunnissa kuntayhtymiin päättämään meille hyvin keskeisten palveluiden järjestämisestä. Yhä suurempi osa kuntien tuottamista palveluista tuotetaan kuntayhtymissä, myös sosiaali- ja terveyspalveluita, jotka palveluina ihmisille ovat hyvin läheisiä ja hyvin tärkeitä. Tässä rakenteessa tämä demokratiaongelma on ilmeinen, koska hyvin harvoin suoraan kuntalaisen ääni kuuluu kuntayhtymissä. Se on välillistä demokratiaa ja sitä kautta järjestelmänä kohtuullisen ontuva. Sen takia kysyn myös ministeriltä: tuleeko tämä demokratianäkökulma korostumaan tämän kuntauudistusprosessin aikana niin, että saadaan tämä lukko auki tästä rakennekeskustelusta todellisiin asioihin?

Riitta Myller /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On aivan selvää, että tarvitsemme kuntauudistuksen. Se luo mahdollisuuden siihen, että voimme tehokkaammin tuottaa palveluja ja laadukkaita palveluja. Mutta kuten sanottu, se ei yksin riitä. Tarvitaan voimavarojen siirtämistä esimerkiksi, juuri niin kuin tässä sanottiin, tietojärjestelmiä kehittämällä sinne palvelujen piiriin. Mutta nyt useissa kunnissa on näitä peruspalveluja hyvin pitkälle yksityistetty. Tämän yksityistämisen kautta sitten ne ovat ikään kuin valuneet niin, että ne omistetaan isojen kansainvälisten yritysten toimesta, ja sitten lopputuloksena on ollut se, että hinnat nousevat. Miten tätä aiotaan ohjata valtiovallan taholta, että hinnat saadaan pidettyä kurissa, hyvät palvelut turvattua ja tätä kautta sitten varmistettua se, että tämä kestävyysvaje semmoisenaan, kuin se näyttää olevan, ei toteudu?

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämän kunta- ja palvelurakenneuudistuksen minä näen tärkeänä siltä osin, että kun mietitään palveluita, mitä kunnat tuottavat, tämän rakennemuutoksen johdosta ihmiset saisivat nykyistä paremmin esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Minä toivon, että tämä nimenomaan keskittyy siihen, että ihmiset saavat todella kuntapalveluita, ollaan sitten Etelä- tai Pohjois-Suomessa.

Mutta sitten tästä kunnallisesta päätöksenteostakin meidän Suomenmaassa on niin monta erilaista mallia. Esimerkiksi Keski-Uudenmaan alueella on tehty paljon yhteistyötä ja on tehty tämmöisiä erilaisia yhteisiä organisaatioita esimerkiksi laskutuksen osalta, ympäristökeskuksen osalta jne. ja sillä tavalla hyvin saatu (Puhemies: Minuutti!) palveluita tuotettua yhdessä edullisesti ja kaikkien kuntien taloudet ovat todella kestävällä pohjalla.

Christina Gestrin /r(vastauspuheenvuoro):

Värderade talman! Hallitusohjelmassa on kohta siitä, että kielelliset olosuhteet otetaan kunta- ja palvelu-uudistamisessa huomioon. Olen tyytyväinen ministeri Virkkusen lupaukseen siitä, että valtiovarainministeriö tulee arvioimaan kuntauudistuksen kielelliset vaikutukset yleisellä tasolla ja sen lisäksi vielä laaditaan kielellisten vaikutusten arviointi jokaisesta kaksikielisestä alueesta, jota kuntauudistus koskee. Hallitus on myös sitoutunut laatimaan kielellisten oikeuksien turvaamiseksi kansallisen kielistrategian presidentti Martti Ahtisaaren johtoryhmän tuomien toimenpide-ehdotusten perusteella. On tärkeää, että kansallinen kielistrategia otetaan huomioon ja että sitä seurataan tulevassa kuntauudistuksessa.

Pirkko Mattila /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On mukava kuulla, että tässä ei olla tekemässä pelkkiä karttaharjoituksia, koska kyllähän, ikävä kyllä, se keskustelu on lähtenyt liikaa siltä pohjalta, että meille on näytetty niitä kuvia kartoista erinäisistä mahdollisuuksista.

Mutta mitä tässä edustaja Saarakkala sanoi, pitää aivan paikkansa, että kunnat ovat olleet nyt löysässä hirressä aika monta vuotta kuitenkin ja kuntapäättäjien pitäisi pikkuhiljaa ruveta saamaan tietää, mitä tulee tapahtumaan.

Mitä edustaja Kari sanoi kuntayhtymistä, niin kuntayhtymiähän ovat myös sairaanhoitopiirit ja koulutuskuntayhtymät, ja ne toimivat. Kysymys kuuluukin, tullaanko tässä hajottamaan jo toimivia kuntayhtymiä ja yhteistoiminta-alueita eli mitä niille tapahtuu. Syrjäseuduista ja pitkien etäisyyksien kunnista puheen ollen, käytetäänkö niihin vielä edelleenkin jatkossa tätä vastuukuntamallia, mikä on kirjoitettu tänne hallitusohjelmaan?

Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ymmärrän toki, että ministeri joutuu kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa myös keskustelemaan mahdollisesta kuntien yhdistämisestä, vaikka varmaan kyse on paljon muustakin. Minua jäi hiukan siitä tämänviikkoisesta tapaamisesta, kun tavattiin Vantaan edunvalvontatoimikunnan kanssa, ministeri, vaivaamaan se asia, pitääkö tätä kuntayhdistämiskeskustelua käydä myös täällä pääkaupunkiseudulla. Ymmärrän, että parintuhannen kuntia joudutaan mahdollisesti jossain päin Suomea yhdistämään. Mutta mikäli keskustellaan siitä, että Vantaa ja Helsinki esimerkiksi yhdistettäisiin, puhuttaisiin 800 000 asukkaan kunnasta, jossa on 65 000 työntekijää, ja kuka tällaista kolhoosia pystyisi johtamaan tehokkaasti? En usko, että sieltä säästöä löytyy. Meillähän on sitä varten olemassa Uudenmaan liitto muun muassa, joka nämä maankäytön ja liikenteen ongelmat ratkaisee, ja sinnekin 10 miljoonaa on varattu rahaa ensi vuodelle, joten työtähän tehdään siellä. Kysyisin ministeriltä: kunnioittaako hallitus edelleen sitä lupausta siitä, että pakosta ei yhdistetä kuntia esimerkiksi valtiontukikikkailun keinoin?

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Kiitos näistä kaikista kannanotoista! Todella vahvasti nousi eri puheenvuoroissa esiin se, että huomio kiinnittyy liikaa rakenteisiin ja pitäisi muistaa ne palvelut ja asukkaat. Juuri se on se asian ydin. Eiväthän kunnat ole mitään muuta varten olemassa kuin asukkaita varten ja meitä suomalaisia varten, sitä varten, että ne voivat järjestää ihmisille palveluita, kehittää omia alueitaan ja siellä voivat ihmiset demokraattisesti vaikuttaa oman alueensa asioihin. Se on kaiken ytimenä.

Mutta kyllä se on kiistatta palveluiden kehittämisen kannalta ongelma, että meidän kuntakenttämme on niin pirstaleinen. Muun muassa Mari Kiviniemi ministerinä ollessaan täältä aitiosta usein totesi, että kuntakenttämme on vielä pirstaleinen, ja olen itse ihan samaa mieltä. Siinä mielessä on tärkeää, että vahvistamme rakenteita ja sitten pystymme suuntaamaan kaiken huomion tähän palveluprosessiin ja järjestelmien kehittämiseen. Sen johdosta hallitus tavoittelee nyt isompaa kuntarakenteen uudistusta, sellaista uudistusta, jolla voitaisiin mennä pari—kolmekymmentä vuotta hyvin eteenpäin, koska ongelmallista on se, että jos meillä kuntien yhdistymiset ketjuuntuvat, sen jälkeen kunnat ovat jatkuvasti muutoksessa eikä pystytä keskittymään siihen itse toimintojen kehittämiseen. Sen johdosta olisi hyvä, jos pystyisimme tekemään nyt isomman rakenneharppauksen, sellaiset rakenteet, jotka kestävät myös pitkällä aikavälillä. Sitten voimme kiinnittää kaiken tarmon ja huomion nimenomaan palvelujärjestelmän prosessin kehittämiseen vakaalta pohjalta.

Täällä puheenvuoroissa nousi vahvasti kritiikkiä juuri tästä kiinteistöveron poistosta verotulojen tasausjärjestelmästä. Se oli hallitusohjelman mukainen toimi, mutta kiistatta on juuri näin, kuten valiokunta omassa mietinnössään totesi, että vaikutukset jakautuvat kuntien kesken kovin epätasaisesti. Uskon, että sinänsä tukea on sille ajatukselle, että olisi tärkeää, että kuntien verotulopohja olisi mahdollisimman vakaa. Kiinteistövero on siitä hyvä veromuoto, että se on hyvin ennustettavissa, paremmin kuin tulovero, saatikka sitten yhteisövero, jonka tuotot heittelevät hyvin paljon. Tällainen suhdanneluontoinen vero on kuntien palveluiden järjestämisen kannalta ongelma. Mutta kiinteistöveron määräytymisessä ja tietopohjassa on myöskin erittäin paljon puutteita. Tämän johdosta vero-osaston johdolla on käynnistetty nyt uudistus- ja selvitys- ja kartoitustyö siitä, miten kiinteistöveroa kokonaisuutena tullaan uudistamaan. Samoinhan koko valtionosuusjärjestelmäuudistus käynnistyy ensi vuonna. Tavoitteena on, että vuonna 2015 meillä olisi kokonaan uusi rahoitusjärjestelmä kunnilla. Mutta tuon kritiikin, mitä tästä epätasaisesta jakautumisesta nyt kuntien kesken tulee, otan kyllä vastaan.

Täällä jonkin verran nousi huolta esiin siitä, mitä se tarkoittaa, että kunnissa edistettäisiin teknologian käyttöä ja ict:tä enemmän. Eihän se tarkoita sitä, että ihmistyövoimaa korvattaisiin teknologialla sellaisissa tehtävissä, mitkä ovat ihmisen osaamista ja tekemistä vaativia tehtäviä, mutta muun muassa terveydenhuollossa monissa työtehtävissä henkilökunnalla menee 40 tai 60:kin prosenttia ajastaan siihen, että he työskentelevät erilaisilla tietojärjestelmillä, siirtävät tietoa paikasta toiseen sen sijaan, että se rutiiniluontoisesti siirtyisi itsestään ja ihmisillä jäisi varsinaiseen hoitotyöhön ja potilaiden, asiakkaiden, kohtaamiseen se oma työaika. Tästä tulee nimenomaan se iso tehokkuushyöty, kun saamme järjestelmät seuraavina vuosina toimimaan nykyistä paremmin yhteen. Meillä on tähän iso tarve senkin johdosta, että meillähän kunnissa on töissä tällä hetkellä 460 000 ihmistä ja heistä joka kolmas eläköityy kuluvan vuosikymmenen aikana vuoteen 2020 mennessä ja meillä ei ole työvoimaa samassa määrin enää tarjolla jatkossa. Meidän on pystyttävä uudistamaan toimintatapoja, miten voimme vähemmällä väellä selviytyä julkisen hallinnon tehtävistä ja palveluista tulevaisuudessa niin, että ihmiset voivat kuitenkin luottaa siihen, että saavat apua ja tukea ja hyvät julkiset palvelut kaikkialla Suomessa.

Edustaja Myller nosti esiin kysymyksen siitä, miten palveluiden yksityistämiseen suhtaudutaan. Kyllähän ajatuksena on tässä uudistuksessa se, että tuemme kunnallista itsehallintoa ja sen vahvistamista uudistuksella. Kunnilla on edelleenkin jatkossa itsellään päätösvalta siitä, miten ne haluavat palvelunsa järjestää. Kuntien toiminnan kannalta on tärkeää mielestäni se, että palveluiden tuottamisen osalta kunnat enenevässä määrin tekisivät palvelustrategioita, missä ne määrittelisivät jo etukäteen sen, mikä osa toiminnoista tuotetaan itse, mikä ostetaan ulkoa, missä hyödynnetään palveluseteleitä. Näin hankinnat voitaisiin suunnitella riittävän hyvissä ajoin. Kaikkein hankalin tilannehan kunnan osalta on juuri se, jos ostetaan palveluita sellaiselta sektorilta, missä tosiasiassa ei ole markkinoita olemassa, ja jäädään yhden palvelutoimittajan hinnoittelun armoille. Siinä on riski kunnallisen toiminnan kannalta. Tässä mielessä myös kunnallisen hankkijan on huolehdittava siitä, että alueelle saadaan synnytettyä palvelumarkkina, jolloin tulee aitoa kilpailua ja tarjouskilpailua. Se on veronmaksajien etu.

Täällä nousi esiin myös erilaisten alueiden kysymys. — Pahoittelut, puhemies! — Aivan viimeisenä nostan esiin vielä alueiden erilaisuuden. Tämä kuntarakenneselvityshän, jota nyt parhaillaan tehdään, lähtee hyvin vahvasti juuri alueiden omista lähtökohdista. Jokaisella alueella ihmisten luontainen talousalue muodostuu hiukan eri tavalla. Vaikka tässä pyritään yhdistelemään sitä roolia, että kunnat järjestävät erilaisia palveluita — kunnilla on noin parisataa lakisääteistä palvelua, mitkä järjestetään — ja lisäksi pitäisi pystyä paremmin vastaamaan yhdyskuntarakenteen maankäytön kysymyksiin, niin kiistatta eri puolilla Suomea korostuvat hiukan erilaiset asiat. Harvaan asutuilla alueilla palveluiden järjestämisen kysymys on se kaikkein akuutein, miten se voidaan turvata tulevaisuudessa mahdollisimman hyvin. Kun tullaan kaupunkiseuduille, silloin yhdyskuntarakenteen maankäytön kysymykset, ihmisten luontainen talousalue, työssäkäyntialue, nousevat selvästi vahvempaan rooliin siinä, kun katsotaan, mikä on sen alueen kannalta rakenteellinen ongelma. Tuossa työryhmän selvityksessä näistä eri näkökohdista tehdään esityksiä eri alueille siitä, miten kuntarakenteita tulisi uudistaa, miten palvelurakenteita tulisi uudistaa alueiden omista lähtökohdista katsottuna.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomalaiset ikääntyvät, terveyspalvelujen tarve kasvaa, ja juuri tämä terveyspalveluiden järjestäminen tulevaisuudessa on se iso asia, että ihmiset pääsevät lääkäriin, pääsevät jatkohoitoon, kuntoutus toimii. Paras-hankkeessa käynnistettiin tämä työ, annettiin mahdollisuuksia hakea leveämpiä hartioita terveyspalveluiden järjestämiseen joko kuntaliitosten kautta, alueellisten yhteistoiminta-alueitten tai maakunnallisten yhteistoiminta-alueitten kautta. Nyt taitaa olla uhkana, että tämä työ keskeytetään tai se romuttuu tai ainakin ihmisillä on suuri epätietoisuus siitä, mitä näille yhteistoiminta-alueille tapahtuu. Miksi ette etene tältä linjalta eteenpäin, vaan vedätte tälle ruksin päälle ja keskitytte työssäkäyntialueitten mukaiseen kuntarakenteeseen?

Sirkka-Liisa Anttila /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuuntelin tuolla huoneessani tätä keskustelua ja täytyi lähteä puolustamaan näitä kuntayhtymiä. Minä en ymmärrä sellaista väitettä, että kuntayhtymissä on luottamushenkilöitä, joita ei ole vaaleilla valittu. Useimmiten siellä on niitä luottamushenkilöitä, jotka on kuntaan valittu vaaleilla. He edustavat siellä kuntayhtymässä omaa kuntaansa, että tämä on aika keinotekoinen peruste nuliteerata kuntayhtymät, jotka sinänsä toimivat ihan hyvin, ja meillä on esimerkiksi Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä Suomen kolmanneksi tehokkain palvelujentuottaja.

Kun tässä kuntauudistuksessa koko ajan puhutaan siitä, että pitää keskittää, niin se keskittäminen ei ole se tehokkain tapa, koska siinä kärsivät lähipalvelut. Ensimmäisenä pitäisi yhdessä kuntalaisten kanssa miettiä, mitkä ovat ne lähipalvelut, jotka pitää turvata, ja miten se tehdään. Siis palvelujen turvaaminen on ykkösasia eikä kuntarakenteiden muuttaminen ja kuntakoon merkittävä kasvattaminen.

Kokoomukselle sanoisin vain, että viime vaalikaudella haluttiin parlamentaarista valmistelua. Te torppasitte silloin sen, ja nyt teidän on tarkoitus tehdä merkittävä vallankaappaus, mutta olen aivan varma, että se ei tule onnistumaan. Kuntapäättäjät eivät ole teidän mukananne.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuuntelin myös itse keskustelua näistä kuntayhtymistä ja kritiikistä, jota niitä kohtaan osoitettiin, ja olen täysin samoilla linjoilla edellisen puhujan kanssa, mutta suurempi ongelma demokratian kannalta on minusta näissä kunnallisissa osakeyhtiöissä. Perinteisesti niitä osakeyhtiöitä on ollut energiapuolella, asunto-osakeyhtiöitä, jätehuoltoyhtiöitä, mutta nyt on kaikenlaisia elinkeinopoliittisia yhtiöitä tullut ja sitten jopa tilakeskuksia. Niistä perustetaan osakeyhtiöitä, ja kun näissä osakeyhtiöissä, vaikka ne ovat kunnallisia ja ne rahoitetaan usein kunnan verorahoilla, kaikki päätöksenteko tapahtuu yhtiön hallituksissa ja toimitusjohtaja tietenkin myös tekee merkittäviä ratkaisuja, ja näillä ei ole minkäänlaista raportointivelvollisuutta toiminnastaan, (Puhemies Eero Heinäluoma: Minuutti!) niin kysyisin, onko tässä uudistuksessa pohdittu sellaista mahdollisuutta, että kunnallisille osakeyhtiöille tulisi omat säädökset sen osalta, että niiden toimintaa saataisiin edes hieman päivänvaloon, koska koko ajan päätöksentekoa on enemmän ja enemmän siirretty näille suljetuille yhtiöille.

Vesa-Matti Saarakkala /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Se tässä vaan vielä ihmetyttää, miksi tällä valtionosuusuudistuksella lähdettiin tätä kuntarakennetta muuttamaan, koska siitähän tässä on kyse. Miksei voitu odottaa? Sen sijaan te lykkäätte sitä varsinaista rakenne-ehdotusta, joka on tulossa, mutta lähdette täällä käytännön tasolla tekemään tätä uudistusta, ja se painottuu tosi eri lailla eri puolilla Suomea niin, ettei todellakaan voi sanoa, että kun täällä kokonaisluvusta vain puhutaan, että joo, valtionosuudet eivät yhteensä vähene. Emmehän me voi sillä lailla sitä ajatella, vaan pitää katsoa se myös paikallisesti. Siellä on alueellisia, isoja eroja, mutta yhteistoiminta-alueita — voisi sanoa näin, että ne varmaan toimivat ja ovat välttämättömiä niillä seuduilla, missä on ikään kuin vahva kunta ja pieniä kuntia, mutta sitten sellaisilla seuduilla, missä on mukana useita vahvoja kuntia, niin siellä mielestäni se ei ole järkevä ratkaisu, että siinä kyllä niin kuin syrjäytyy demokraattinen päätöksenteko, ja itse näkisin sellaisilla seuduilla mahdollisuuksia myös sitten liitoksiin.

Mika Kari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! En ole arvostellut kuntayhtymiä, en varsinkaan kuntayhtymien työntekijöitä ja sitä ammattitaitoista henkilöstöä, joka meillä kuntayhtymissä on, vaan tätä demokratiaa tässä kuntayhtymärakenteessa. Minä olen itse ollut kuntayhtymässä töissä lähes toistakymmentä vuotta työntekijänä ja luottamushenkilönä kuntayhtymissä myös toisella puolella ja tiedän monia kuntia, joissa 85 prosentin käytöstä kunnasta kerätyistä veroista päättävät ihan muut ihmiset kuin ne kunnan ihmiset, joilta tämä veropotti on kerätty. Minä kysyn edelleenkin tämän demokratian perään, toimiiko demokratia silloin, jos meidän rahoista päättävät jotkut muut.

Sirkka-Liisa Anttila /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä on ehkä hahmottamisharha minun nähdäkseni, koska kyllä ne päättäjät, jotka valitaan kuntayhtymiin, puolueosastot valitsevat, niin kuin hyvin tiedätte. Kun siellä on useampi kunta, niin totta kai silloin useammasta kunnasta ovat ne kuntapäättäjät. Mutta minä en jakaisi kuntapäättäjiä sen mukaan; jos he ovat Lahden kaupunginvaltuustoon valittuja, niin totta kai he voivat edustaa Lahtea myöskin Lahden seudun kuntayhtymissä. Mikä ero siinä on, ettei siellä kuntayhtymässä olla sitten muka kuntaa edustamassa, kun on kuntaan valittu päättäjäksi vaaleilla? Tätä minä en pysty hahmottamaan, miten te tämän niin kuin diskriminoitte. Minä olen ollut pitkään mukana kuntayhtymässä viranhaltijana, päättäjänä kolme vaalikautta, ja sen parempaa tapaa toimia ei ole, kun se vaan on tehokas. Meillä on Forssassa hyvä malli, Suomen kolmanneksi tehokkain terveydenhuollon palvelujen järjestäjä, tulkaa ottamaan mallia, ei tarvita mitään kuntarakenteen uudistuksia.

Riitta Myller /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Varmasti meillä kaikilla, jotka olemme olleet politiikassa, on kokemuksia sekä hyvistä että huonoista kuntayhtymistä. Toki myönnän, että joitakin hyviäkin ja tehokkaita kuntayhtymiä on, mutta vaikka ne toimisivat kuinka tehokkaasti, tämä demokratiavaje on siellä, ja siitä ei pääse yli eikä ympäri. Eli kuntalaiset eivät tiedä, ketkä heidän puolestaan päätöksiä tekevät, usein ei myöskään peruskuntien valtuustoissa tiedetä, mitä päätöksiä kuntayhtymissä tehdään, ja tämä on omiaan lisäämään sitä, että kuntayhtymissä ei tämä kustannustietoisuus ole samanlaista kuin peruskunnissa. Tästä varmasti meillä kaikilla on paljon esimerkkejä, että hyvinkin usein tulee yllätyksenä sinne kunnan budjettiin se, että joudutaan näitä ylityksiä hyväksymään, ilman että on mitään päätöksiä siellä kunnassa itsessään tehty.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Näissä kuntayhtymissä on kuitenkin se hyvä puoli, että jos joku on kiinnostunut vaikka siitä, kuinka siellä on rahaa käytetty, kuinka paljon on maksettu palkkaa henkilökunnalle, niin kuka tahansa kansalainen voi mennä tutustumaan kuntayhtymän kirjanpitoihin, tositteisiin, ja toimittajat voivat niitä tutkia. Ei siinä ole mitään ongelmaa, se päätöksenteko on avointa sillä tavalla. Samaten kuntayhtymien pöytäkirjat ovat täysin julkisia, niitä voi kuka tahansa kiinnostunut kansalainen käydä lukemassa. Mutta näissä kunnallisissa osakeyhtiöissä, jotka nykyään ovat muotia, on se ongelma, että kellään ei ole oikeutta tutustua sen osakeyhtiön toimintaan, eivät niihin tositteisiin pääse tutustumaan ketkään muut kuin kyseisen kunnallisen osakeyhtiön hallituksen jäsenet, ja heillä on vaitiolovelvollisuus, he eivät saa kertoa julkisuudessa siitä, miten asioita tässä (Puhemies Eero Heinäluoma: Minuutti!) osakeyhtiössä hoidetaan. Siinä mielessä nämä kunnalliset osakeyhtiöt ovat varsinaisen epädemokraattisia.

Sanni Grahn-Laasonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Anttilalle toteaisin, että jaan saman näkemyksen siitä, että Forssan seudulla on hyvä kuntayhtymä, mutta en näe mitään syytä siihen, minkä takia se ei voisi toimia myös vahvana peruskuntana. Ongelmahan siinä liittyy juuri siihen, että vastuu peruspalvelujen järjestämisestä on kuitenkin siellä kunnassa ja nyt vastuu on ulkoistettu kuntayhtymälle. Jos menee sieltä Forssan torilta kysymään, kuka siellä päättää meidän terveydenhuollostamme, niin väitän, että sadasta yksikään ei tiedä. Se on tehty niin etäälle ja niin monimutkaiseksi ja siinä on ylimääräisiä rakenteita, joille on ihan tervettä olla vähän allerginen. Nopeasti vielä totean keskustalaisille siitä, että ihmettelen myöskin sitä, että täällä vastustetaan jo valmiiksi esitystä, jota ei ole vielä tehty. Mistä te tiedätte, vaikka se olisi aivan erinomainen?

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Demokratia on ihana asia, ja siksi sitä täytyy puolustaa. Tässä kyseenalaistetaan kuntayhtymien demokratia, että jonkun pienehkön tai vähän suuremmankin kunnan päätöksentekijät eivät pysty vaikuttamaan kuntayhtymän päätöksiin. Paraneeko tilanne sen pienen tai vähän suuremman kunnan näkökulmasta, jos sen sijaan, että siellä kunnan omat valtuutetut päättävät päivähoidosta, koulusta, maankäytöstä, kaavoituksesta, kunnan kehittämisestä — paraneeko se kuntalaisten demokratia sillä — tämäkin päätösvalta viedään pois kuntien valitsemilta valtuutetuilta, ja siltä samalta alueelta on sitten yksi tai kaksi valtuutettua sen uuden ison kunnan valtuustossa muka päättämässä myös terveydenhuollosta? Hohhoh! (Sari Sarkomaa: Hohhoh!)

Mika Kari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Meille on tulossa joulu kohta, ja huomaan, että tämä himmelinrakentamisinto on edelleenkin olemassa ja puolustetaan näitä kuntayhtymärakenteita. Edustaja Anttilallekin sanon, että meillä Lahdessa toimii sosiaali- ja terveyspuolen erikoissairaanhoidon kuntayhtymä oikein hyvin ja mallikkaasti. Mutta tämä demokratia, tämä 85 prosenttia, jota esimerkkinä käytin — uskon, että kyllä tämä esimerkki pitäisi meidän kaikkien ymmärtää, kyse on demokratiasta. Demokratia on parhaimmillaan silloin, kun se on puhdasta ja suoraa, ja huonoimmillaan silloin, kun se on kieroa tai monipolvista niin, että vastuuta ei oikeastaan tiedä tekijä eikä kuulija.

Katri Komi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kunta luo osaltaan pohjan sille, että ihmiset voivat vaikuttaa ja olla aktiivisesti mukana lähiyhteisönsä parantamisessa ja kehittämisessä. Suurkunnassa päätöksenteko ja palvelut helposti karkaavat kauas ja vieraannutaan päätöksenteosta. Hallituksen mukaan kuntauudistuksella tartutaan kuntien hallintobyrokratian kimppuun. Pääministeri Kataisen mukaan kuntauudistus on tärkein keino julkisen talouden tasapainottamisessa. Kuten täällä on jo aikaisemmin todettu, yleishallinnon osuus kuntatalouden kokonaismenoista on kuitenkin vain vajaat 3 prosenttia. Suurimmat kuntien menot aiheutuvat sosiaali- ja terveystoimesta ja opetus- ja kulttuuritoimesta. Säästöt siis löytyvät etupäässä suurista kunnista. Vaikka kaikki pienet lakkautettaisiin ja asukkaat hävitettäisiin maan päältä, säästöt eivät julkista taloutta pelastaisi, eikö niin, ministeri? (Sari Sarkomaan välihuuto)

Keskusta tosiaankin vastustaa kuntien pakkoliitoksia, mutta emme vastusta vapaaehtoisia kuntaliitoksia, kun ne ottavat huomioon alueelliset erityispiirteet ja tuovat todellista hyötyä kuntalaisille. Kuntaliitosratkaisun pitää syntyä paikallisten tarpeiden mukaan ja kuntapäättäjien toimesta, ja parasta olisi, että kuntalaisten suuri enemmistö olisi myös samaa mieltä päätöksistä.

Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sanottakoon vielä kerran, että keskusta ei missään tapauksessa vastusta kuntauudistuksia, mutta millä tavalla ne toteutetaan, siitä meillä on näkemysero. Uudistusten pääpainon pitää olla, totta kai, kunnallisten palvelujen, palvelurakenteitten ja palvelujen tuotantotapojen uudistamisessa. Tuossa ministeri totesi, että nyt kuntauudistuksella pyritään vahvistamaan rakenteita. Tähän liittyy yksi selkeä näkemysero hallituksen ja keskustan välillä. Me emme usko, että tällainen suurkuntarakenne on se ainoa oikea malli. Me katsomme, että näitä rakennemalleja pitää olla ja pitää sallia useampia, muun muassa näitä kuntayhtymämalleja. Kuntayhtymiin liittyy kiistatta tämmöinen demokratiavajeongelma, ja yksi tapa sen hoitamiseen on totta kai se, että korkein päättävä elin eli valtuusto valitaan suoralla kansanvaalilla. Se vaatii tietysti myös lakimuutoksia.

Pirkko Mattila /ps(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Täällä päästiin juuri mielenkiintoiseen keskusteluun kuntayhtymistä ja niitten kustannuksista. Edustaja Myller sanoi, että se lasku tulee sitten yhtäkkiä, joka vain kunnan täytyy maksaa. Hyvin useinhan se on kunnissa erikoissairaanhoidon maksu. Elikkä eivät erikoissairaanhoidon maksut tule kunnissa vähenemään ainakaan kuntaliitoksen myötä. Ihmiset on vain hoidettava.

Mutta mitä tässä sanoi edustaja Anttila, että tämä asia olisi hyvä valmistella parlamentaarisesti, niin kyllä siinä on viisautta juuri sen takia, mitä on puhuttu, että nämä ovat poliittisesti valitut valtuustot, jotka tätä asian punomista jatkavat.

Mutta vielä tuosta elinkeinoelämästä, kun täällä on korostettu sitä, että kuntauudistuksella saadaan elinkeinoelämään uutta virtaa: mikä on konkreettisesti se, miten se tulee, ja sitten osakuntaliitokset, onko niistä keskusteltu kuinka ja missä määrin?

Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä keskusta toteaa useaan otteeseen, että te ette jarruta sitä uudistusta, jolla turvataan tasapuoliset palvelut kaikille, mutta tuntuu silti, että aina tulee uusia näkökulmia, minkä takia sittenkään mitään ei voisi tehdä. Kyllä tässä olen taas aistimassa tämmöistä intoa rakennella uusia himmeleitä tai puolustaa sitä, miksi te vastustatte kuntauudistusta. Jos oikeasti katsoo tilannetta, niin missään muualla maailmassa ei näin pienissä yksiköissä tuoteta peruspalveluita. Ja jos tätä katsoo, onko sitten niin, että kaikkialla muualla maailmassa on iso demokratiavaje? Minun mielestäni tämä perustelu, että suurissa kunnissa demokratia ei toteudu — mielestäni Helsingissä kyllä toteutuu — on taas uusi peruste, millä te vaan jarrutatte kuntauudistusta. (Pietari Jääskeläinen: Helsingissä on himmeli, moniportainen himmeli!) Mielestäni on erittäin hyvä, että kuntaministeri on nostanut esille tämän demokratian. Olen siinä samaa mieltä kyllä, että on hyvä, että esimerkiksi pääkaupunkiseudulla löydettäisiin niitä tapoja, miten siellä alueella voidaan vaikuttaa, uusia tapoja. Se, että on suurempi kunta, on kunnanvaltuusto. Meillä on esimerkiksi päiväkodissa johtokuntia, kouluissa johtokuntia, kaikkea uutta tapaa, (Puhemies: Minuutti!) millä kansalaiset voivat vaikuttaa, mutta tämä peruste on taas aivan...

Sirkka-Liisa Anttila /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Vielä tästä kuntayhtymästä: Jäsenkunnat, jotka ovat siinä mukana, tekevät palvelujen tuotantosopimuksen. Joka vuosi kunta itse päättää, minkä verran, minkälaisia, minkä hintaisia palveluja ostetaan. Silloinhan suoraan vaikutetaan siihen, mitä se kuntayhtymä tekee. Tämä on sitä arkea, että nämä puheet siitä, että ollaan sivuraiteilla, ne ovat vaan hämäystä nyt. Kyllähän, edustaja Kari, tuo Lahden kaupunkikin on aikamoinen himmeli, jos mietitään, kuinka paljon siellä on hallintoa ja johtajia, jos näitä ruvetaan sitä kautta purkamaan. Keskusta ei vastusta kuntien yhteenliittymistä, jos se tapahtuu vapaaehtoista tietä. Ja niin kuin tiedätte, meiltähän on hävinnyt iso joukko kuntia nimenomaan tätä vapaaehtoista tietä. Minkä takia nyt sitten Suomeen pitäisi ykskaks rakentaa Euroopan suurimmat kunnat, kun me olemme Euroopan maaseutuvaltaisin maa? Tämä yhtälö ei niin kuin kerta kaikkiaan istu minuun. Ranskassakin on yli 32 000 kuntaa, (Sari Sarkomaa: Mutta ne eivät järjestä palveluita!) ja ne eivät valita siellä, että heillä on demokratiavajetta.

Sanni Grahn-Laasonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tähän toteaisin, kun sanot, että kunnat tekevät kuntayhtymän kanssa sopimuksen ja sitä kautta se demokratia ikään kuin toteutuisi sitten ja näin, niin kyllä kun valtuutetuilta kysyy siellä Lounais-Hämeessäkin, niin kyllä he kokevat sen niin, että he ovat siitä palvelujen järjestämisestä aivan ulkona. He kokevat, että sellaista mahdollisuutta vaikuttaa ei ole, että lähinnä laskuja sitten joudutaan maksamaan.

Mitä totean tuosta kuntakentästä yleensä, niin kuntakenttä on ollut isossa myllerryksessä, ja minä luulen, että nyt olisi itse asiassa kuntakentän kannalta edullista, että tehdään nimenomaan tämmöinen reipas, iso kokonaisuudistus eikä tällaista jatkuvaa viivytystaistelua, jolla väsytetään sitä henkilökuntaa ja kuntalaisiakin, kun ei tiedetä, mitä ne rakenteet milloinkin ovat. Tämä kuntauudistus tuo toivottavasti pitkän työrauhan kuntiin kehittää niitä palveluita ja myöskin sitä elinkeinoelämää ja kunnan elinvoimaa.

Heikki Autto /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On mukava kuulla, kun keskustan edustajat täällä kilpaa vakuuttavat tukeaan kuntauudistukselle. Mutta valitettavasti esimerkiksi edustaja Korhosen puheenvuorosta kyllä pystyi rivien välistä ymmärtämään, että toivotaan vain lisää virkoja, lisää valtuustoja, lisää veroja kansalaisten taakaksi, kun juuri näistähän nyt tällä kuntauudistuksella meidän pitäisi päästä sillä tavalla eteenpäin, että meillä ei olisi niin paljon virkoja hallinnossa, että meillä ei olisi niin paljon valtuustoja ja tätä kautta tätä byrokratiaa ja että meillä ei olisi niin paljon veroja tulevaisuudessa kansalaisten taakkana, vaan että niillä veroilla, jotka saamme kerättyä, pystytään saamaan virkoja palveluiden tuottamiseen kuntalaisille.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tätä kokoomuksen propagandaa kuunnellessa — kun puhutte siitä, että täytyy olla niin isoja kuntia, että ne pystyvät järjestämään kaikki palvelut — voisi kuvitella, että ilmeisesti Helsinki järjestää kaikki palvelut itse. Mutta kas kummaa, jopa Helsinki on osakkaana lukuisissa kuntayhtymissä. Kuinka isoja kuntien täytyy olla, jos Helsinkikään ei yksin riitä?

Ja kritiikki siitä, että me keskustalaiset vastustaisimme kuntauudistuksia, -liitoksia, yhteistoimintajärjestelyjä: Se on aika paksua, koska väitän, että jokainen keskustalainen kansanedustaja tässä salissa on omista vaalipiireistään ja niiltä kansalaisilta, joilta olemme valtakirjamme saaneet, ollut, jos ei oman kuntansa osalta niin naapurikuntiensa osalta, hyvin läheltä seuraamassa vapaaehtoisia liitoksia ja yhteistyöjärjestelyjä. Väitän, että meidän ryhmästämme löytyy näistä kuntaliitoksista ja yhteistyöjärjestelyistä suurempi kokemus kuin yhdeltäkään ryhmältä tästä salista.

Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täytyy edustaja Autolle todeta, että jos minun edellisestä puheenvuorostani tuli jotenkin sellainen kuva, että ajaisin vain lisää virkoja jnp., niin se kyllä vaatii jo erittäin hyvää mielikuvitusta, jota epäilemättä edustaja Autolla on.

Mutta vielä edustaja Sarkomaalle: Hallituksen ja keskustan välinen näkemysero johtuu ennen kaikkea siitä, millaisilla keinoilla tätä palvelurakenneuudistusta nyt kaiken kaikkiaan viedään eteenpäin. Me emme usko, että ainoa autuaaksi tekevä malli on hallituksen esittämä suurkuntamalli. Vaikka peruslähtökohta aina on se, että maassa on hyvä hallitus, ei se kuitenkaan tarkoita sitä, että hallituksessa asuu myös kaikki viisaus. Minä näen sillä tavalla ihan selkeästi tämän suurkuntamallin. Yksioikoinen ajaminen on väärä tie.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka monta todella onnistunutta kuntaliitosta Suomessa on. Onko yhtään semmoista hyvää mallia, joka olisi toimiva myös kuntalaisten kannalta? Itselleni tulee tietenkin mieleen lähinnä vuodelta 1997 Porvoon ja Porvoon maalaiskunnan liitos, joka oli grande catastrofe. Tänä päivänä maksamme siitä huikeaa laskua ja vielä tulevaisuudessa. Kun kuntaliitos toteutetaan sillä tavalla, että siinä eivät ole ammatti-ihmiset sitä suunnittelemassa ja toteuttamassa, niin käy sillä tavalla, että ne lukuisat virkamiehet, jotka osallistuvat neuvotteluihin, ottavat itselleen parempia virkoja, parempia palkkoja, hallinto paisuu kuin pullataikina, poliittiset virkamiesjohtajat ihan ylintä kaupunginjohtoa myöten unohtavat, että he ovat vastuussa taloudenhoidosta, aletaan elää velaksi. Nyt tänä päivänä on se tilanne, että Porvoo on yksi velkaisimmista Suomen kunnista. Asukaskohtainen velka on yli 3 000 euroa, ja konsernitason velka on noin 6 000 euroa. (Puhemies: Minuutti olisi taas täynnä!) Minä kysyn vaan arvoisalta ministeriltä, onko hänellä tiedossa yhtään hyvää kuntaliitosta, jossa olisi saatu aikaiseksi parannuksia kuntalaisen kannalta.

Riitta  Myller  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä nyt on otettu jo Ranskakin tähän esille. 32 000 kuntaa Ranskassa — kuntien tehtävät ovat aivan erilaiset Ranskassa kuin Suomessa. Suomessakin kuntien tehtävät poikkeavat monella tavalla esimerkiksi verrattuna Pohjoismaihin, joissa iso osa niistä tehtävistä, joita kunnat hoitavat Suomessa, hoidetaan alueellisesti. Eli me emme voi tässä ikään kuin vertautua muihin. Meidän on itse hoidettava tämä kuntauudistus sillä tavalla, että turvaamme kuntalaisille ne palvelut, jotka ovat kunnan perustehtävänä. Sen takia ihmettelen, miksi tästä voi syntyä niin iso keskusteluaihe kuntayhtymissä tai peruskunnassa. Mitä semmoisella kunnalla on tässä katsannossa merkitystä, jonka päätöksenteosta 85 prosenttia tehdään sen kunnan ulkopuolella? Eikö ole järkevämpi silloin rakenteita muuttaa niin, että tämä päätöksenteko (Puhemies: Minuutti on täynnä!) on sitten tämän demokraattisen kontrollin alla ja pystytään tehokkaasti tekemään päätöksiä.

Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Eikö olekin niin, että tässä kuntarakenneuudistuskeskustelussa on vaan yksi voittaja, ja se taitaa löytyä 27 000 asukkaan Ahvenanmaalta, jossa on 16 kuntaa, useita museoita, useita kouluja ja kirjasto joka ikisessä kunnassa? Siellä tuskin käydään tämmöisiä keskusteluita, vai mitä, ministeri Virkkunen?

Itse kysymys koski kuitenkin sitä, että tässä puhutaan vaan kunnista Forssasta Lappiin saakka eikä puhuta tästä Helsinki—Vantaasta ja muista alueista. Minä haluaisin edelleenkin kysyä ministeriltä siitä: tarvitseeko tätä keskustelua kuntayhdistymisestä Helsingin ja Vantaan välillä käydä myös täällä? Mehän olemme demokraattisesti päättäneet siitä valtuustossa, niin että me emme haluaisi sitä keskustelua uudelleen käydä. Minä haluaisin nyt kysyä: tarvitseeko tätä demokratiavajetta uudelleen avata, mistä Sarkomaa mainitsi? Saisinko vastauksen.

Sauli Ahvenjärvi /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin kiinnittää ainoastaan yhteen asiaan huomiota: Puhuttiin siitä, että tietojärjestelmien hyödyntämisen avulla saadaan tehokkuutta palvelutuotantoon. Se on varmasti totta. Mutta siellä on tehty myöskin sellaista tehostamista, joka loppujen lopuksi ei olekaan koitunut kuntalaisen hyödyksi. Nimittäin helposti käy niin, että rutiinityötä hallinnosta siirretään tietotekniikan avulla suorittavaan portaaseen ja silloin se ei ole enää rutiinityötä. Tästä on paljon esimerkkejä. Silloin syntyy näennäinen säästö sieltä hallinnon päästä ja itse asiassa suorittavaan portaaseen syntyy tehottomuutta ja palvelun laadun heikkenemistä. Tästä pitäisi myöskin pitää huolta, ettei tehdä tällaisia vääränlaisia ikään kuin toiminnan tehostamisia.

Jari Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Hallituksen kunnianhimoisena tavoitteena on kohentaa julkisen talouden vajetta, parantaa taloutta ja tehdä se kuntarakenneuudistuksella. No, kun on asetettu näin vahva, ylevä tavoite, niin ensimmäinen asia, jonka siellä pitäisi olla, on se, paljonko se hyöty tästä on, montako miljardia tästä milläkin vuosiluvulla hyötyä tulee. Nyt en ole tähän mennessä kertaakaan nähnyt yhtään lukua, paljonko tästä hyötyä tulee.

No, kun pieniä kuntia ja keskikokoisia kuntia nyt sitten ollaan yhdistämässä pakolla, niin näissä kunnissa useimmiten palvelutuotanto on tehokkaampaa kuin suuremmissa, kustannukset ovat yksikköä kohden pienempiä. Miten siitä voi tulla edullisempaa, kun ne siirtyvät sen suuremman kunnan kustannusluokkaan? Eli vähintä, mitä nyt voisi tehdä, olisi se, että hallitus toisi selvät laskelmat, luvut esille, kuinka paljon tästä hyötyä on ja millä aikavälillä ne tavoitteet toteutuvat, mitä hallitus on itselleen asettanut.

Jaana Pelkonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun täällä salikeskustelussa tunnutaan enimmäkseen olevan huolissaan kirkonkylien palvelutarjonnasta, on mielestäni tärkeää nostaa rinnalle myös maamme suurimpien kaupunkien palvelutarpeet. Kenellekään tuskin tulee yllätyksenä se, että pääkaupunkiseudulle kasautuu hyvin erityyppisiä haasteita kuin muihin kuntiin. Helsingissä esimerkiksi tukipalveluita ja kotoutumisapua tarvitsevien maahanmuuttajien suhteellinen väestöosuus on huomattavasti suurempi kuin muualla Suomessa. (Jari Leppä: Niinpä!) Lisäksi monet sosiaaliset ongelmat kasautuvat tyypillisesti suurkaupunkeihin, eikä Helsinki ole tästä mikään poikkeus.

Valtiovarainvaliokunta korostaa mietinnössään, että hyvinvointipalveluiden turvaaminen ja tuottavuuden nostaminen on yksi avaintekijä koko julkisen talouden kestävyysongelman ratkaisemisessa ja kuntauudistuksen läpiviemisessä. Haluankin kysyä ministeriltä: miten valtionosuusjärjestelmän yhteydessä tullaan jatkossa huomioimaan nämä suurkaupunkien erityispiirteet? Tähän jo hieman viittasitte aiemmassa vastauksessanne, mutta kysyn silti edelleen.

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Kyllä, hallitusohjelman mukaisesti kuntauudistus on maanlaajuinen eli se koskee aivan koko Suomea, kaikkia alueita. Eri alueilla on erityyppiset haasteet, mutta uudistus sinänsä koskettaa joka aluetta, myös metropolialuetta.

Se syy, minkä vuoksi hallitus pitää niin tärkeänä kuntauudistusta, on se, että me haluamme säilyttää Suomessa jatkossakin nimenomaan kuntapohjaisen järjestelmän. Meidän mielestämme tällainen palvelujärjestelmä, joka pohjautuu kuntiin, on kaikkein paras, tehokkain ja demokraattisin tapa järjestää palvelut ja kehittää alueita.

Tässä käytiin varsin pitkään keskustelua juuri erilaisista yhteistoiminta-alueista, kuntayhtymistä, ja niistä oli monta mielipidettä. Se ei ole ihme, koska esimerkiksi näistä yhteistoiminta-alueista, joita tuon Paras-lain määräyksestä on perustettu, osoittautui löytyvän nyt 48 erilaista variaatiota siitä, miten niissä päätöksenteko-, ohjaus- ja rahoitusjärjestelmät toimivat, ja tämä on tavattoman moniselkoinen yhtälö nyt kaiken kaikkiaan. Eli varmasti yleisesti ei voi sanoa, että ne toimisivat hyvin tai huonosti, meillä on erittäin monenlaisia tilanteita meneillään.

Hallituksen kuntauudistuksen lähtökohtana on se, että haluamme vahvistaa kunnallista itsehallintoa, ja perustuslain näkökohdistahan kunnallinen itsehallinto lähtee nimenomaan siitä, että se perustuu kansanvaltaisuuteen eli ylintä päätöksentekoa käyttää vaaleilla valittu valtuusto. Silloin kun nykyisissä kunnissa hyvin suuri osa päätöksenteosta ja palveluista on siirretty kunnanvaltuuston ulottuville, voi katsoa, että se ei enää täytä tätä kansanvaltaisen itsehallinnollisen kunnan määritelmää edes tässä mielessä. Kunnilla tulisi olla myös itsehallinnon osana riittävä taloudellinen liikkumavara, niin että ne pystyvät peruspalveluiden, määrättyjen peruspalveluiden, lisäksi ottamaan vastuulleen myös muita tehtäviä, joista ehkä elinkeinotoimen kehittämiseen liittyvät tehtävät ovat tärkeimpiä alueiden kannalta, ja näin ei läheskään kaikkien kuntien osalta nykyään ole. Tiedämme, että monet ovat joutuneet niin paljon karsimaan toimintojaan, että ihan pakolliset peruspalvelut enää pystytään järjestämään, ja tämä on todella ongelmallinen tilanne ja osoittaa sen, että meidän täytyy vahvistaa myös näitä kuntien rakenteita niin, että ne ovat taloudellisesti vakaampia ja pystyvät oman itsehallintonsa puitteissa järjestämään asukkaiden palvelut ja kehittämään alueita.

Tässä mielessä kaikki se työ, mitä kunnissa on tähän saakka tehty muun muassa kuntayhtymien, yhteistoiminta-alueiden piirissä, pyritään luonnollisesti hyödyntämään mahdollisimman hyvin jatkossa. Mutta osalla alueista mallit ovat niin toimimattomia, että niitä ei valitettavasti pystytä varmasti hyödyntämään, ja kunnat usein eivät silloin itsekään ole tyytyväisiä näihin ratkaisuihin, joihin on ehkä jouduttu sen johdosta, että ei ole löytynyt esimerkiksi yhteistä näkemystä alueen kunnilta siitä, miten asiat alueella järjestettäisiin.

Edustaja Saarakkalalla oli käsitys siitä, että nyt uudistusta olisi jollakin tavalla lykätty. Näin ei suinkaan ole, vaan aivan sen aikataulun mukaisesti edetään, mikä kesän hallitusohjelmassa oli linjattu. Eli parhaillaan laaditaan selvitystä kullekin alueelle tarkoituksenmukaisista kunta- ja palvelurakenteista. Tuolle itse työryhmälle annoin kuukauden lisäajan, mutta se ei sinänsä tätä prosessia siirrä. Eli kuntien kuuleminen käynnistyy helmikuun puolivälissä, ja se tehdään kevään aikana, ja sen jälkeen hallitus linjaa jatkon eli sen, missä muodossa rakennelaki tullaan syksyllä antamaan eduskunnalle.

Vaikka oli sellainen käsitys, että tällä VOS-leikkauksella olisi jotenkin haluttu käynnistää tämä kuntauudistus, niin se asia ei ole näin. Oli hyvin ikävää, että jouduttiin valtiontalouden syistä johtuen tekemään kuntien valtionosuusjärjestelmään nyt määräaikainen, tilapäinen valtionosuusprosentin alennus. Se on hyvin valitettavaa kuntien toiminnan kannalta mutta ymmärrettävää tietysti siitä näkökulmasta, että valtion taloudellinen tilanne on erittäin vaikea. Siksi jouduimme kohdentamaan myös kuntapuolelle näitä leikkauksia.

Valtionosuusjärjestelmän uudistus kokonaisuudessaan käynnistyy ensi vuonna, koska tavoitteena on se, että vuonna 2015 meillä olisi päätetty kunnissa näistä uusista rakenteista, pystyttäisiin ottamaan käyttöön kokonaan uusi kuntalaki, missä erityinen painopiste on juuri talouden, hallinnon, demokratian kysymyksissä, ja lisäksi otetaan käyttöön samalla myös uusi rahoitusjärjestelmä.

Tällä hetkellä valtionosuusjärjestelmä on monen kunnan näkökulmasta todella epäoikeudenmukainen. Siinä on jo 50 eri laskentaindikaattoria, mitkä menevät monessa kohdassa päällekkäin ja kertautuvat, mutta nykyisellä pirstaleisella kuntarakenteella tuon valtionosuusjärjestelmän uudistaminen ei tahdo onnistua niin, että siitä saataisiin riittävän tasapainoinen. Kun saam-me vahvemmat kuntarakenteet, myös tuo VOS-järjestelmän uudistaminen näihin rakenteisiin liittyen onnistuu paremmin.

Tuo kysymys ja seikka, mihin edustaja Pelkonen viittasi muun muassa maahanmuuttajien osalta: aiemmissa tutkimuksissa on jo todettu, että nykyinen VOS-järjestelmä on jonkin verran alipainotettu muun muassa vieraskielisten asukkaiden osalta eli se ei riittävässä määrin huomioi sitä, että he tarvitsevat tietynlaisia palveluita, ja se ei näy tällä hetkellä VOS-järjestelmässä riittävästi.

Katri Komi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Sarkomaa jo poistui salista, mutta hän tuossa todisti ennen ministerin puheenvuoroa, että hallitus siis kaavailee suurkuntia. Kun suurkunnista tiedetään, että ne eivät tutkimustenkaan mukaan tuota palveluja välttämättä tehokkaasti, niin kyllä se kummalta tuntuu. Palvelut monesti olisivat entistä kauempana niiden tutkimusten mukaan, jotka näin kertovat. Maaseutukunnissa monesti käy näin, kun ne on kaupunkeihin liitetty. Ja yhä harvempi päättäisi yhteisistä asioista. Tämähän on fakta: yhä harvempi päättäisi yhteisistä asioista. Demokratia on siitä kaukana, kun pakotetaan kunnat yhteen ja lakkautetaan kunnallista demokratiaa. Sen jälkeen sitten, kuten edustaja Sarkomaa sanoi, haikaillaan tilalle kaupunginosahallintoa esimerkiksi. Ei pitäisi toimia niin, että ylhäältä sanellaan määräyksiä ja kiristetään veroruuvia, kuten tämä hallitus on tehnyt. Silloin puolipakolla hätäpäissään pienimmissä kunnissa toimeenpannaan kuntaliitoksia vain, koska isoveli käskee.

Keskustan vastalauseessa on pari hyvää lausumaa, joista äänestetään tiistaina, esimerkiksi se, että hallitus peruisi kuntia voimakkaasti eriarvoistavat kuntien valtionosuuksien leikkaukset ja palauttaisi kiinteistöveron osaksi verotulojen tasausjärjestelmää. Tuo kiinteistöveromuutoshan taidettiin tehdä hallitusohjelmaneuvotteluissa aika suunnittelemattomasti. Ainakin tällaista viestiä on tullut, ja siitä on aika kauhuissaan oltu. Tuo kiinteistöveron poistaminen verotulojen tasausjärjestelmästähän on valtiontalouden kannalta kustannusneutraali mutta muuttaa erittäin paljon kuntien välisiä suhteita, ja muutoksen vaikutukset ovat kuntakohtaisesti tarkasteltuna poikkeuksellisen suuret. Kuntien rahoitusta leikataan myös hallitusohjelmaan nähden täydellä määrällä jo ensi vuonna, ilman että kunnille annetaan minkäänlaista aikaa sopeuttaa toimintoja niukkenevaan rahoitukseen vaikkapa jaksottamalla tuo leikkaus useammalle vuodelle.

Toisessa lausumaehdotuksessa keskusta esittää, että hallitus pidättäytyy uusien tehtävien määräämisestä kunnille eikä määrää niille uusia tehtäviä lainkaan, mikäli yleinen taloudellinen tilanne heikkenee ja hallitus tekee lisäleikkauksia kuntien rahoitukseen.

Ministeriltä vielä kysyisin tietohallinnon (Puhemies: 2 minuuttia on täynnä!) ohjauslaista: missä sen osalta mennään?

Elsi Katainen /kesk:

Puhemies! Kun kuntauudistusta valiokunnissa käsiteltiin, eduskunnan perustuslakivaliokunta kiinnitti hallintovaliokunnalle antamassaan lausunnossa huomiota siihen, että hallituksen esityksen perusteluissa uudistusten vaikutukset kuntien toimintaan on arvioitu vain lyhyellä toteamuksella, jonka mukaan "kunnat joutuvat sopeuttamaan toimintaansa vähenevien valtionosuuksien vuoksi". Perustuslakivaliokunta ei pitänyt tätä perustelua tyydyttävänä vaan edellytti, että on "asetettava velvoite tarkoin seurata uudistusten tosiasiallisia vaikutuksia eri kuntien asemaan", palveluiden saatavuuteen ja "tarvittaessa hallituksen on tehtävä alueellisen yhdenvertaisuuden vakavien vääristymien korjaamiseksi tarvittavat ehdotukset". Kysyisinkin tässä yhteydessä ministeriltä: Miten kommentoitte tätä? Voidaanko tällainen perustuslakivaliokunnan velvoittava sanoma ohittaa, vai olisiko asiallista varautua jo siihen, että tällainen arviointi todellakin tehtäisiin?

631 miljoonan valtionosuuksien leikkaukset vuositasolla yhdessä kunnille määrättyjen lisävastuiden kanssa johtavat todellakin kunnat raskaaseen taakkaan, jossa vaihtoehdot ovat todellakin vähissä: palvelut pyritään keskittämään ja ihmiset perässä. Tässä onkin uudistuksen syvin ongelma. Hallitus kyllä haluaa profiloitua heikoimpien aseman parantajana, mutta nyt ei kyllä oteta huomioon sitä, että juuri heikoimmassa asemassa olevat tarvitsevat kipeimmin niitä palveluja, joita nyt ollaan karkottamassa ihmisten ulottuvilta.

Me kaikki olemme siis yhtä mieltä siitä, että uudistuksia tarvitaan, ja tähän keskusta on herännyt jo vuosia sitten, kun Paras-hanke käynnistettiin. Yli sata tarpeellista kuntaliitosta kuntien vapaaehtoisuuteen perustuen on tehty, sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueet ovat toimineet osin menestyksekkäästikin, ja kuntien toimintamenojen kasvua on hillitty. Hankkeen saavutusten pois heittämisessä ei ole järjen hiventä, ja haluaisinkin kuulla perusteluita myös sille, miksi näitä hyviä toimintamalleja ei jatketa.

Keskusta ei köytä itseään kuntarajoihin, mutta me vaadimme koulut ja terveyskeskukset edes kohtuullisen lähelle lasta ja vanhusta. Me olemme sitä mieltä, että myös kunnat itse tiedostavat muutoksen tarpeen ja osaavat siihen vastata myös itse suunnittelemalla. Tämä on nähty muun muassa noilla hyvin toimineilla yhteistoiminta-alueilla. Ennen kaikkea me haluamme, että jokaisella suomalaisella on aito mahdollisuus valita, missä asuu ja elää, ilman että valtiovalta pyrkii sitä muuttamaan. Meitä on täällä syytetty rajojen valitsemisesta palvelujen sijaan, mutta näyttää kuitenkin siltä, että hallitus on köyttämässä itseään rakenteisiin ja unohtamassa ihmisten aidot tarpeet.

Arvoisa puhemies! Me koemme näin, että kuntarakenneuudistusta ollaan tekemässä epäoikeudenmukaisesti ja se tapa on hyvin epätasa-arvoistava. Valtionosuuksia tosiaan leikataan ja sitten kiinteistöveroa ollaan poistamassa tasausjärjestelmästä, mikä on todella se eriarvoistava asia — oikeastaan siinä kohtuuttomuudessaan se on käsittämätön. Rakenneuudistushanke on saanutkin sankoin joukoin vastustajia yli puoluerajojen, ja vastarinta on noussut suurelta osin sanelupolitiikan vuoksi. Tällainen malli ei kerta kaikkiaan vaan sovi suomalaiseen yhteiskuntaan, jossa demokratia on aina ollut korkeassa arvossa. Hallituksen olisi syytä tarkistaa asennettaan niin, että se tunnistaisi alueiden erilaisuuden ja myöskin sallisi erilaisia ratkaisumalleja palvelujen järjestämiseksi.

Arvoisa herra puhemies! Me vastustamme valtionosuusleikkauksia ja sitä, että kiinteistövero poistetaan tasausjärjestelmästä. Vaihtoehtoisessa budjetissamme esitämme verotulojen maltillista kiristystä, yhteisöveron jako-osuuden palauttamista normaalitasolle sekä kiinteistöveron säilyttämistä tuossa tasausjärjestelmässä. Näiden toimien yhteenlasketuilla tuotoilla valtionosuusleikkauksia ei tarvitsisi toteuttaa lainkaan.

Timo V. Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunta on tämän pääluokan osalta arvioinut pelkästään kuntien tilannetta todeten myös sen, että kuntauudistus on välttämätön. Vielä tässäkin yhteydessä on syytä todeta se, että mikäli kunnat aikovat selvitä tulevaisuudessa palveluiden järjestämishaasteesta, niin kuntakentällä selkeästi tarvitaan muutoksia.

Meillä kaikilla varmasti on selkeästi halu löytää keinot, joilla kunnalliset hyvinvointipalvelut turvataan, mutta keinoista on erilaisia näkemyksiä. Itsekään en usko sitä, että hallituksen suurkuntafilosofia pääkuntamallina toimii. Näen selkeästi niin, että on välttämätöntä, että kuntauudistusta vietäisiin eteenpäin niin, että hyväksytään myös useammanlaisia kuntamalleja, muistaen kuitenkin tietysti sen, että mallit sinällään eivät tee mitään, ihmiset tekevät. Uudistuksen pääpainon tulisi olla palveluitten, palvelurakenteitten ja palvelujen tuotantotapojen uudistamisessa.

Kuntien talouden osalta keskustan edustajat niin hallintovaliokunnassa kuin valtiovarainvaliokunnassa ovat lausuneet selkeästi näkemyksensä. Katsomme, että hallituksen toimet, joilla kuntien taloudellista tilannetta budjetissa nyt heikennetään, ovat vääriä. Kuntien rahoitusasema, kuten hallitus itse toteaa, heikkenee ensi vuonna kuitenkin vajaat 450 miljoonaa euroa kertaluontoisista valtionosuuseristä huolimatta. Siksi tuota 631 miljoonan valtionosuusleikkausta ei tulisi tehdä.

Kuten tässä debatissakin moneen otteeseen todettiin, erityisen käsittämätön on tuo kiinteistöveron irrottaminen verotulojen tasauksesta. Tämä erittäin huonosti valmisteltu lakiesitys eriarvoistaa kuntakenttää todella rajusti. Lain tarvetta perustellaan sillä, että tällä muutoksella halutaan vahvistaa kiinteistövero-osuutta kuntien tulopohjassa. Täytyy vain todeta lyhyesti se, että muun muassa hallintovaliokunnassa kuultiin aika tavalla laajasti eri asiantuntijoita ja tässä asiantuntijakuulemisessakin aika yksiselitteisesti todettiin, että tämä tavoite, eli siis kiinteistöveron osuuden vahvistaminen kuntaverotuloissa, onnistuisi jo nykyisen lainsäädännönkin pohjalta. Eli täytyy todeta, että sen, että kiinteistövero verotulojen tasausjärjestelmästä poistetaan, tavoitteet ovat jotain muuta ja taustalla.

Mitään järkevää perustetta kiinteistöveron poistolle verotulojen tasausjärjestelmästä ei ole. Lakimuutos pitäisi perua, mutta ainakin voi todeta sen, että vähintä joka tapauksessa on nyt se, että hallitus ryhtyy selkeästi toimenpiteisiin, joilla nyt seurataan hyvin tarkoin sitä, mikä vaikutus tällä muutoksella on sitten yksittäisten kuntien talouteen eri puolilla Suomea.

Arja Juvonen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Kysyin lokakuussa hallituksen näkemystä hallintarekisteröinnin asemasta Suomessa. Samalla kysyin, onko saatavilla tietoa hallintarekisteröinnin vuoksi menetetyistä verotuloista. Harmaan talouden torjunnassa aihe on ajankohtainen, koska hallintarekisteröinnin avulla tulot voidaan piilottaa verottajalta. Tähän tarkoitukseen sitä on myös tavanomaisesti käytetty.

Kysymykseeni vastannut ministeri Häkämies keskittyi kokoomuksen ja RKP:n oppien mukaisesti korostamaan tasapuolisten kilpailuolosuhteiden tärkeyttä. Ministerin mukaan hallintarekisteröinnin vuoksi menetetyistä verotuloista ei ole tehty laskelmia. Valtiovarainministeriön verkkosivuilta voimme kuitenkin lukea, että verottajan laskelmien mukaan pelkästään pörssiyhtiöiden omistuksen salaaminen on aiheuttanut ainakin 100 miljoonan euron vuosittaiset veromenetykset. Näillä rahoilla olisi esimerkiksi käyttöä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla, varmasti yleishyödyllisempää käyttöä kuin mihin ne nyt menevät.

Valtiovarainministeriön vuonna 2009 asettama arvopaperikaupan säätelyn uudistamista käsittelevä työryhmä halusi laajentaa omistusten salaamisen koskettamaan myös kotimaisia sijoittajia, jotka omistavat suomalaisia arvopapereita. Verohallinto moitti työryhmän selvityksiä omien ehdotustensa yhteiskunnallisista vaikutuksista yksipuolisiksi. Työryhmä ei ollut kovin kiinnostunut veromenetysten estämisestä lainsäädännöllä. Sama suuntaus jatkui viime kesän hallitusneuvotteluissa.

Miksi hallitus ei halua kertoa hallintarekisteröinnistä avoimesti vaan keskittyy toistamaan kilpailukyvyn säilyttämismantraa? Tällainen toiminta on ristiriidassa hallitusohjelman kanssa, jonka mukaan harmaan talouden torjunta on hallituskauden hankkeissa kärjessä.

Toivon, että veromenetysten estäminen otetaan vakavasti, kun arvopaperimarkkinalainsäädäntöä uudistetaan. Vähintäänkin toivottavaa olisi kertoa asian valmisteluun osallistuvien tahojen intresseistä ja lain vaikutuksista hyvän hallintotavan mukaisesti eli aiempaa kattavammin ja julkisemmin ja tietenkin riippumatta siitä, missä ministeriössä virkamiestyö tehdään. Kansalaiset haluavat tietää, kenen lakeja talouselämää säätelevät lait itse asiassa ovat. Harmaan talouden torjunta on nykymaailmassa niin tärkeä ja kiinnostava asia, että sitä ei pidä kokonaan peittää kilpailukykyretoriikan alle — ei, vaikka mieli kuinka tekisi.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa puhemies! Täällä käytiin äsken ihan hyvää keskustelua kunnallisista osakeyhtiöistä, kuntayhtymistä, siitä, onko päätöksenteko riittävän läpinäkyvää, toimiiko demokratia jne. Yksi asia, johon minä haluaisin vielä kiinnittää huomiota, on kunnallisten päätöksentekijöiden sidonnaisuudet. Nythän me emme tänä päivänä tiedä kuntapäättäjien tai kunnan ylimmän johdon sidonnaisuuksia vaikka paikallisiin yrityksiin. Niitähän on aina silloin tällöin tullut julkisuuteen, että on selvästi eturistiriitoja. Silloin, kun on eturistiriitoja ja henkilö toimii vaikka paikallisen rakennusliikkeen johdossa ja sitten osallistuu keskeiseen kuntapäätökseen, siinä tulee usein ongelmia, kun nämä intressiristiriidat kohtaavat siinä kunnallisessa päätöksenteossa.

Olen usein puhunut siitä, että kuntapäättäjien ja myös kunnallisten johtavien virkamiesten kaikki sidonnaisuudet pitäisi avata samalla tavalla kuin Suomessa ministerit tekevät. He kertovat näistä merkittävistä luottamustehtävistä, joita heillä on, ja myös kertovat omistusosuuksistaan erilaisissa yrityksissä, jolloin kansalaiset voivat valvoa heidän toimintaansa, kuinka he toimivat sitten puolueettomasti siinä ministerin tehtävässä. Vastaavanlainen järjestelmä mielestäni pitäisi luoda kuntatasolle, jotta nämä sidonnaisuudet saataisiin selville.

Näitä eturistiriitoja tulee koko ajan enemmän ja enemmän, kun kunnallista päätöksentekoa piilotetaan kunnallisiin osakeyhtiöihin. Esimerkiksi lukuisissa kunnissa elinkeinopoliittisia tukiaisia jaetaan osakeyhtiöitten kautta. Näiden tukien saajien ja henkilöiden osalta, jotka osallistuvat työskentelyyn näissä kunnallisissa osakeyhtiöissä, siinä voi käydä sillä tavalla, että parhaalla mahdollisella tavalla näitä tukia ei jaeta hankkeisiin, joilla voisi olla elämisen edellytyksiä, vaan niitä sitten syydetään kavereille sulle—mulle-periaatteella. Tällä tavalla menetetään suuria summia kuntalaisten verorahoja, kun niitä syydetään näihin hankkeisiin, jotka eivät koskaan elä sen kauempaa kuin niillä on näitä hankerahoja. Eli nämä tämän tyyppiset asiat pitäisi saada läpivalaistua, jotta voidaan valvoa jatkossa paremmin sitä, kuinka kunnallisella puolella toimitaan. Näitä sidonnaisuuksia olisi ihan helppo saada päivänvaloon muuttamalla kuntalakia siltä osin, että nämä tietyt tahot, joilla on mahdollisuuksia koplata asioita omaan pussiin, tämmöiset keskeiset päätöksentekijät ja kuntajohto, olisivat vaan velvollisia kertomaan avoimesti ja julkisesti nämä sidonnaisuutensa. Sitten sitä pystyttäisiin seuraamaan.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on tehnyt lukuisia hyviä talousarvioaloitteita varjobudjetissaan. Olemme olleet hyvin huolissamme siitä, että kuntien valtionosuuksia leikataan nettomääräisesti 448 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaa huononnuksia moniin peruspalveluihin, ja erityisen huolissani olen lapsiperheiden asemasta, sillä lapsissa on tulevaisuus, joten sen takia lapsiperheitä pitäisi tukea kaikin mahdollisin keinoin. Olen lukuisia kertoja ottanut esille nämä kunnalliset kotipalvelut, joihin Suomessa oli varaa vielä 50-, 60-, 70- ja 80-luvuilla, mutta 90-luvun laman yhteydessä lapsiperheiltä poistettiin mahdollisuudet saada näitä kunnallisia kotipalveluja. Siitäkö johtuu, että Suomessa huostaanotot ovat kasvaneet? Vuonna 92 oli vajaat 9 000 huostaanottoa, ja viime vuonna niitä oli jo 17 000. Olisi kyllä monessa suhteessa järkevää saada takaisin kunnille nämä palvelut, jotka liittyvät lapsiperheisiin, elikkä kunnallista kotiapua pitäisi perheiden saada silloin, kun niillä on hankalia tilanteita. Tällä tavalla pitkässä juoksussa (Puhemies: Arvoisa edustaja, nyt meillä on taas aika täynnä!) myös säästettäisiin paljon yhteiskunnan varoja.

Pietari  Jääskeläinen  /ps:

Arvoisa puhemies! Valtion rahoitusta kansalaisten peruspalvelujen turvaamiseen on maan punamultasinivihreiden hallitusten toimesta 90-luvulta lähtien rajusti vähennetty, kaiken kaikkiaan peräti miljardeja euroja. Samaan aikaan tehtäviä on osoitettu kunnille jatkuvasti lisää. Kuntien talousongelmat ovat kasvaneet. Veroäyriä on jouduttu nostamaan lähes jokaisessa kunnassa ja velkamäärää kasvattamaan. Kuntien peruspalvelujen, kuten sosiaali-, terveys- ja koulutuspalvelujen, saatavuus ja riittävyys on uhattuna useissa kunnissa. Juuri tehdyn selvityksen mukaan tulevaisuudessa kuntien talous heikkenee rajusti muun muassa väestön ikääntymisen seurauksena. Kunnat joutuvat joko leikkaamaan palvelujaan tai nostamaan erilaisia maksujaan sekä veroprosenttejaan useilla prosenteilla tai vaihtoehtoisesti korottamaan kestävän taloudenpidon vastaisesti velkamääräänsä.

Kuntien heikkenevä talous on ollut maan uuden hallituksen tiedossa. Mitä tekee hallitus? Leikkaa kuntien peruspalvelujen valtionosuuksia peräti 631 miljoonaa euroa. Maan hallituksen leikkauspolitiikka on täysin epäoikeudenmukainen. Kuntarahoituksen heikentäminen lisää kansalaisten eriarvoisuutta. Sosiaalinen, taloudellinen ja alueellinen eriarvoisuus vain edelleen kasvaa Suomessa. Jo nyt jopa lakisääteisten palvelujen turvaaminen on uhattuna monissa Suomen kunnissa. Pakon edessä tehtävät säästöt kurittavat kaikkein eniten pienituloisia ja heikompiosaisia ihmisiä, lapsia, sairaita, vanhuksia. Hallitus tietoisesti pyrkii poistamaan Suomesta oikeudenmukaisen progressiivisen verotuksen. Hallitus nostaa jatkuvasti tasaverotyyppisiä veroja ja maksuja, mikä lisää tuloköyhyyttä Suomessa. Perussuomalaisten mielestä verojen tulee olla maksukyvyn mukaan. Hallituksen mukaan rikas saa edelleen rikastua ja köyhä köyhtyä. Hallitus ei enää ota tosiasiallista vastuuta kansalaisten peruspalvelujen turvaamisesta jokaiselle suomalaiselle kaikkialla Suomessa. Kuntien peruspalvelujen turvaaminen edellyttää, että eduskunta päättää korottaa kuntien valtionosuuksia vähintään nyt tehtyjä leikkauksia vastaavalla määrällä.

Vesa-Matti Saarakkala /ps:

Arvoisa puhemies! Meillä on koko ajan käynnissä kuntarakenneuudistus tässä maassa, ja selvästi sen suuntaa halusi hallitus tällä omalla talousarvioesityksellään — siltä osin, että peruspalvelujen valtionosuutta leikataan sadoilla miljoonilla ja myös tämä kiinteistöveron tasausjärjestelmä poistuu — vauhdittaa tiettyyn suuntaan.

Meillä on esimerkiksi se tilanne, että ensi toukokuuhun mennessä pitäisi olla ministeriössä tiedossa mahdolliset tämänhetkiset kuntaliitosselvitykset. Mutta kyllä tämä epätietoisuus siitä, mitä hallitus nyt sitten kuitenkin todellisuudessa ajaa — suunta on niin kuin tiedossa, mutta kokoluokka on vielä hakusessa — on todella ikävä asia, koska se estää myös tämänhetkisen kehitystyön. Ja kyllä, vaikka kuinka väitetään, että sitä kunnan taloutta nytkin on joulukuussa ympäri Suomen tervehdytetty kuntalaisia varten, väitänpä vain, että jos olisi tiedossa jo se kokoluokka, mihin tätä hommaa hallitus haluaa ajaa, niin olisi varmaan tervehdytetty enemmänkin. Niin se vain menee, eikä siellä ole vaan keskustalaisia ja perussuomalaisia sitä vastuuta kantamassa, vaan siellä on, arvoisa herra puhemies, myös hallituspuolueitten edustajia.

Mutta en tiedä sitten. Tuntuu, että täällä osa hallituspuolueitten edustajista elää ihan niin kuin omaa elämäänsä. Tuntuu, että ovatko enää valtuuston kokouksissa ollenkaan kuulemassa ryhmäkavereittensa jorinoita. Sitten he soittelevat meille perussuomalaisille ja keskustalaisille valtuutetuille, että "psst, hei, ei mekään oikeasti tätä kannateta". Näin se menee oikeasti.

No, okei, sitten tähän kuntarakenneuudistukseen, konkretiaan takaisin. Kun sanotaan, että kuntayhtymät aina toimivat, niin en minä lähtisi sitäkään allekirjoittamaan. Kyllä tosiasia on se, että kun siellä on osa päättäjistä tietysti niin kuin vauva varpaistansa innostunut siitä, kun saa kulkea näissä kokouksissa ja melkein on kokopäiväisesti kunnan hommissa, vaikka on luottamushenkilö, niin voi olla itse innostunut, mutta eivät siitä kyllä kuntalaiset ole innostuneet. Siinä mielessä se rakenneuudistus on asiaa monin paikoin.

Ainakin oman kaupunkini osalta on se vähän surku, että kun siellä rivivaltuutettuna yrittää omaishoidon tukeen saada jotain korotuksia valtuustossa tai jotain palveluja parantaa, vaikka on suoriteperusteinen laskutus kuntayhtymässä, niin sieltä nämä kunnan ihmiset sitten, jotka kovasti näissä kokouksissa niistä ihastuneena kulkevat, sanovat, että "ei kun nämä on jo siellä saatu päätettyä". Osa tietysti ryhmäkurin ojentamana on hiljaa penkissä ja käyttää erittäin vähän puheenvuoroja, niin että ei tämä ole missään nimessä tavoiteltavaa. Se on sääli, kun puhutaan kokoluokkaa 10 000—20 000 asukkaan kaupungista, että demokratian taso on tällaista, eli eivät kyllä toimi kuntayhtymät joka paikassa.

Mutta osaan paikoista se tietysti on ihan asiallista, koska kyllä täytyy tunnustaa se, että on olemassa kuntia, jotka eivät enää ole elinvoimaisia. Sinne on tärkeää vaan saada ne palvelut turvattua. Siellä varmaan moni ihminenkin ajattelee, että voidaan pikkuisen tinkiä siitä suorasta vaikuttamisesta, kun saadaan ne palvelut. Mutta sitten kun puhutaan tällaisista mammuttikunnista, kuten on puhuttu työssäkäyntialueen kokoisista systeemeistä, niin mikä idea siinä nyt sitten taas on? Menee ihan överiksi. Ei todellakaan ole toivottavaa.

Sitten tästä suorasta vaikuttamisesta, mitä keskusta pelottelee, että on niin kuin mahtavaa vaikuttaa kuntayhtymien pohjalta: Oma kokemukseni on se, että mitä enemmän kuntayhtymiä on, niin sitä omanarvontuntoisempia ovat myös nämä virkamiehet, jotka siellä toimivat. Heitä ei saa kiinni, vastaukset ovat vähän niin ja näin. Eli tavallaan se pointti on se, että kun siellä aletaan niin kuin elää, että rengistä tulee ikään kuin isäntiä, vastataan kun halutaan jnp., niin kyllä se on aina parempi, että virkamies on suoran demokratian alaisena, jolloin siinä pikkuisen se kuulokin on parempi. Eli tavallaan, ikävä kyllä, Paras-hankkeen seurauksena ja ikääntymisen seurauksena ikään kuin ollaan menossa osittain kohti suurempaa.

Perussuomalaisilla on perustettuna nyt eduskuntaryhmässä oma kuntatyöryhmä. Me sitten tätä hallituksen uudistusta tästä seuraamme ja opponoimme ja teemme oman vaihtoehtomme. En usko kyllä, että kuitenkaan koko Suomeen olisi saatavissa yksi kuntarakenne (Puhemies: Aika!) ja palvelurakenne. Hienoa, jos on, mutta todennäköisesti ei, herra puhemies, tällaista yhtä mallia saada.

Juha Rehula /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Päätöksenteko on aina prosesseja. Tulemme jostakin, teemme nykytila-arvioinnin mukaan ratkaisuja tulevaisuutta varten. Me emme saa valmista koskaan, aina jää korjattavaa.

Yksi perusasioista, kun tulevaisuutta rakennetaan, on se, että kun havaitaan ongelma, pyrittäisiin etsimään sellaisia ratkaisuja, joissa se, mikä nykytilassa on hyvää, pystyttäisiin säilyttämään, korjaamaan se, mikä korjattavaa vaatii. Pitäisi nähdä, missä on ongelma, ja pitäisi nähdä mittakaavassaan, mittaluokassaan ne keinot, joilla tuo ongelma kannattaa lähteä korjaamaan.

Hallituksella on yhdessä omassa toiminnassaan keskeiseksi julistamassaan asiassa, kuntauudistuksessa, pahemmanpuoleinen valuvika. Meillä on täysin yhteneväinen näkemys siitä, että tämän maan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tulee kehittää tavalla, jossa me saamme käytettävissä olevat rahat sekä, ja ennen kaikkea, osaavat ihmiset vastaamaan tulevaan palvelujen kysyntään. Meillä ei ole eriäviä näkemyksiä siitä, millaisia hartioita tarvitaan tulevaisuudessa palvelutuotantoa järjestettäessä — pitää tehdä yhdessä. Meillä ei ole eriäviä näkemyksiä otsikkotasolla siitä, että palveluja tulee monimuotoistaa, tulee kehittää, tulee viedä asioita aivan uudelle tasolle, miettiä uusia ratkaisumalleja.

Hallitus on julistanut, että se kestävyysvaje, joka tämän maan taloutta uhkaa ja on jo olemassa, ratkaistaan kuntarakennetta muuttamalla ja vannotaan sen nimiin, että kuntarakenteen muutokset on se, mikä korjaa tämän ongelman ja myös sen mittakaavakysymyksen, jonka kerrotaan nyt ratkaisevan tämän kestävyysvajeen.

Tässä on valuvika, tässä on mittakaavavirhe, ja se iso kysymys tämän jälkeen on se, että meillä ei olisi yhtään päivää eikä yhtään viikkoa eikä kuukautta hukattavana siinä työssä, jota tuolla paikallisella tasolla tehdään palveluverkkoja, palvelurakennetta kehitettäessä, yhtään päivää ei olisi hukattavissa. Me olemme tilanteessa, missä erittäin monilla seuduilla ja alueilla kaikenlainen kehittämistyö on pysähtynyt, kiitos sen, että on lähdetty liikkeelle ei niinkään taidolla ja osaamisella vaan pakolla ja uhkailemalla.

Arvoisa herra puhemies! Tänäänkin tässä keskustelussa on puhuttu himmeleistä. Mikä on himmeli? Himmeli on rakennelma, koriste, josta voi ottaa pois yhden osan ilman, että se himmeli hajoaa tai edes vaurioituu. Himmeli on jotain, johon voi liittää jotain uutta ilman, että se hajoaa tai vaurioituu. Pitää osata ottaa oikea pala pois tai pitää osata lisätä oikeaan paikkaan uusia osia, jotta näin tapahtuu. Yhdenkin väärän siirron tekeminen tuhoaa koko himmelin. Tässä kuntauudistuksessa on suuri vaara käydä niin, että se rakennelma, joka meillä on terve, tuhotaan vain ja ainoastaan siksi, että tehdään vääriä siirtoja.

Itse toivoisin hallitukselta rohkeutta etsiä niitä mittakaavaan nähden oikeita ratkaisumalleja, ja yksi niistä, eikä vähäisimpänä, on se, miten jatkossa tässä maassa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut rahoitetaan. Sehän se ongelma on — ei se, kuka järjestää tai missä järjestetään, se on loppujen lopuksi toissijainen ongelma sen rinnalla, mistä rahat. Voi kunpa hallitus käyttäisi saman energian ja tarmon sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusjärjestelmän uudistamiseen! Näyttää tällä hetkellä siltä, että syy siihen, miksi tuota tarmoa ei ole näköpiirissä, on se, että hallituksen sisällä on niin suuret ideologiset eriävät näkemykset, että tämäntyyppinen uudistustyö ei ole mennäkseen eteenpäin.

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On se kummallista tuolla keskustalla, en tiedä, missä ajassa he oikein elävät. Kuntarakenteiden osalta ei ole mitään päätöksiä, ei ole suunnitelmia vielä valmiina, kaikki ovat vielä suunnittelupöydällä. En ymmärrä, mistä se pakkomielle pakosta puhumiseen keskustalla oikein on tullut. Tämä on aivan järkyttävää seurata, miten keskusta ampuu haamuja, joita ei ole vielä edes olemassa. Kuntarakenneuudistustahan tällä hetkellä suunnitellaan, se on jonkin verran myöskin matkalla muuttunut, ja tammikuussa saamme sitten lopullisen esityksen, joka sitten menee eteenpäin kuntiin lausunnoille, ja sen jälkeen vasta tulee varsinainen malli. Mielestäni tässä kohdin pakosta ei voi puhua, kun ei edes tiedetä vielä, mitä esitetään.

Juha Rehula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Miksi me puhumme näin kuin me puhumme? Täällä on viimeksi tänään ministeri kertonut, että se aikataulu, joka on asetettu tälle kuntarakenneuudistukselle, pitää. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että jos ja kun eduskunta saa aikataulun mukaan lain käsiteltäväkseen, se laki pitää olla täällä ensi syksynä. Kuntia tullaan kuulemaan tilanteessa, jossa kuntien valtuustojen pitäisi antaa minulla olevan tiedon mukaan huhtikuun loppuun mennessä kunkin kunnan kohdalta lausunnot siitä, mitä kyseisen kunnan kohdalla tapahtuu, mitä mieltä siellä paikallisella tasolla ollaan. Lakiluonnos valmistuu talven aikana, jää kuukausi, puolitoista aikaa miettiä. Mistä muusta voi olla kyse kuin pakosta tilanteessa, jossa ei juurikaan ole aikaa miettiä ja pohtia?

Edustaja Lauslahdelle totean, että tervetuloa tuonne Päijät-Hämeeseen, jossa esimerkiksi edustamanne puolue on tällä hetkellä täysin kahtia sen takia, että Hollola-nimisessä kunnassa 83 prosenttia kuntalaisista oli kuntaliitosta vastaan.

Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kataisen ja Urpilaisen hallituksen budjettiesitys sisältää yli 630 miljoonaa leikkausta kuntien valtionosuuksiin. Tällä rahallahan puhutaan nyt tässä asiassa. Tämähän panee kunnat miettimään, että pakko jotain on tehdä, ja tämä nimenomaan ohjaa näihin kuntaliitoksiin, jotka sinänsähän saattavat olla hyvinkin epädemokraattisia. Siitä on minulla aika paljon kokemuksia, kun kiersin tuolla Pirkanmaankin kuntia. Pirkanmaa on ollut hyvin aktiivinen näissä kuntaliitoksissa. Kyllä siellä syrjäkylillä on aika surullisia tarinoita siitä, miten palvelut ovat keskittyneet. Tosiasia on se, että kuntaministeri on hyvin voimakkaasti tullut tällä asialla esille, ja ihme kyllä nimenomaan, eikä se nyt ihme olekaan oikeastaan, kaikkein eniten tätä ovat Pirkanmaallakin vastustaneet, tätä ministeri Virkkusen suunnitelmaa, demari- ja kokoomuslaiset kuntapäättäjät ja nimenomaan ovat olleet peloissaan siitä, mitä tässä tapahtuu, kun ylhäältä päin lähes diktatorisesti aletaan määrätä. Tämä uho on ollut erittäin kova ministerillä, ja se on pelottanut kuntalaisia todella paljon.

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Olen hieman hämilläni edustaja Rehulasta. Juuri äsken hän totesi, kuinka kunnissa ei tehdä mitään, koska kaikki on pysähtynyt. Eikö juuri siksi ole hyvä, että asiat viedään rivakasti eteenpäin? Kyllä kunnissa, kun on jo puhuttu tämä syksy tästä tilanteesta, on varmasti valmiutta siinä tilanteessa lähteä antamaan omia lausuntoja. Suurin osa virkamiehistä on varmasti vuosikausia asioiden kanssa ollut tekemisissä. Luotan meidän kuntiemme virkamiehiin ja kykyyn antaa lausuntoja siinä ajassa.

Heikki Autto /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Mielestäni edustaja Alatalo kiteytti tämän kuntauudistuksen tarpeen erittäin hyvin. Pakko jotain on tehdä. Erittäin hyvin kiteytitte asian. Jos mietimme sitä, että kun nyt käsittelemme ensi vuoden talousarviota, niin joka seitsemäs euro on velkaa ja siksi pakko jotain on tehdä. Ne uudistukset, joita nyt tässä suunnitellun kuntauudistuksen yhteydessä tehdään, ovat niitä uudistuksia, jotka olisi pitänyt tehdä jo aikoja sitten, ja kun keskusta jatkuvasti takertuu tämän uudistuksen osalta näihin kuntien rajoihin, niin valitettavasti asia on niin, että nämä kuntien rajat ovat nimenomaan olleet estämässä niitä järkeviä uudistuksia palvelurakenteen osalta, joilla olisi voitu palveluita kehittää niin, että Suomessa hyvinvointipalvelut saadaan taloudellisesti kestävälle pohjalle. Kuten edustaja Alatalo sanoi, pakko jotain on tehdä.

Juha Rehula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Edustaja Lauslahdelle: Niin minäkin luotan kunnan virkamiehiin. Siellä on ammattitaitoista, asiansa osaavaa joukkoa. He odottavat valtiovallalta viestiä, mitä pitäisi tehdä. Tällä hetkellä sitä viestiä odotetaan pelonsekaisin tuntein tilanteessa, missä pitäisi olla täyttä päätä käynnissä palvelujärjestelmien kehittämistyö. Meillä on alueita, joilla on päästy eteenpäin, mutta kiitos sen, että tämä hallitus hallitusohjelmaan tällaisen kuntarakenneuudistuksen kirjoitti, siitähän seurasi, että voi jopa kysyä, pitääkö hallituksen, pitääkö ministerin noudattaa olemassa olevaa lakia, kun kunnathan antoivat elokuun loppuun mennessä oman selvityksensä, lain velvoittaman selvityksen siitä, miten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään. Tällä hetkellä ollaan tilanteessa, jossa hallitus pysäytti tuon valmiste-lun, noitten vastausten antamisen kunnille, jotka se oli luvannut antaa. Monella alueella tällä hetkellä palvelujen tuotannon järjestämisen kehittämistyö on täysin seis, kun odotetaan.

Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puheenjohtaja! Kun nimi mainittiin, niin täytyy sanoa edustaja Autolle, että minä en kannata pakkoa vaan sitä, että kuntalaisia kuunnellaan. Meillä Pirkanmaalla esimerkiksi, jos kysyt Kangasalta, Pirkkalasta, Ylöjärveltä, niin siellähän on kaikkein suurin vastustus nimenomaan kunnan päättäjien kohdalla. Kyllä me tamperelaiset mielellään ottaisimme tietysti heidät, mutta kun he eivät halua tulla maksamaan meidän laskujamme.

Mitä pohjoiseen tulee, niin millaista superkuntaa te sinne suunnittelette? Koko Lapin kokoistako? Miten te yhdistätte Sodankylän, Rovaniemen, Kittilän, Kolarin, kaikki yhteen vai? Eiköhän teilläkin ala kuntaraja olla jo vähän liian kaukana sitten palveluiden osalta.

Esimerkkinä Pohjois-Pohjanmaalta: Kun Oulun seudulla nyt yhdistyvät kunnat Ouluun, niin yhdestä kunnasta, minun syntymäkunnastani Kiimingistä, saadaan kaksi valtuutettua siihen isoon valtuustoon. Lähidemokratia tulee kärsimään todella paljon tämän takia. Siitä minä olen huolissani, että ne palvelut etääntyvät todella tavalliselta kuntalaiselta. Jotain tietysti tehdään, mutta täytyy kuunnella myös. Eri kunnissa on erilaisia sovellutuksia. Kaikki pienet kunnat eivät ole huonoja kuntia, mutta ne voivat yhteistyössä (Puhemies koputtaa) tehdä hyviä asioita.

Heikki Autto /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Alatalo on itsensä kanssa ristiriidassa, jos hän on sitä mieltä, että pakko jotain on tehdä. Tämän kuntauudistuksen lähtökohtahan on se, että meidän väestörakenteemme muuttuu voimakkaasti ja meidän julkinen taloutemme on suurissa haasteissa, joten jaan Alatalon kanssa tietysti tämän lähtökohdan, että meidän on tehtävä uudistus, mutta samaan aikaan sitten hän omassa puheessaan vastustaa tätä käytännön uudistustyötä. Tämä on tietysti hyvin hankala yhtälö, että näkee, että on pakko uudistaa mutta sitten myös vastustaa tätä uudistustyötä.

Itse tulen Rovaniemeltä, joka on Suomen laajin kaupunki, ja toivotan myös edustaja Alatalon tervetulleeksi käymään Rovaniemellä. Voimme yhdessä tutustua siihen, miten olemme saaneet turhien kuntarajojen poistamisella aikaan sellaiset olosuhteet, joissa pystytään palveluita kehittämään ja luomaan hyviä edellytyksiä myös elinkeinojen kehittymiselle, jotta verotuloja on entistä paremmin saatavilla tulevaisuudessa.

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Palaan vielä myös edustaja Alatalon puheenvuoroon. Kuntarakenneuudistus, eihän sen tarkoitus ole pelkästään tehdä rakenneuudistusta. Se on vain väline, jolla me pyrimme vahvistamaan meidän palveluitamme ja myös tekemään entistä vahvempaa elinkeinopolitiikkaa. Mitä vahvempi kunta, sitä enemmän sillä on myös hartioita kehittää uusia työpaikkoja omalle alueelleen.

Edustaja Rehula ehti jo tässä karata, mutta hänellekin sanoisin, että mieluummin tehdään vikkelästi kuin pidetään löyhässä hirressä pitkään.

Jaana Pelkonen /kok:

Arvoisa puhemies! Äskeisen lyhyen debatin innoittamana palaan hetkeksi perusasioihin. Kuntien velvollisuutenahan on huolehtia siitä, että niiden asukkaille tarjotaan kaikki lakisääteiset palvelut, ja fakta on, että nykyisellään osa kunnista ei pysty näitä velvoitteitaan täyttämään, vaikka haluaisikin, eikä tilanne tästä tulevaisuudessa muutu, päinvastoin.

Vaikka kuntatalouden tila on ollut kuluneena vuonna vielä suhteellisen hyvä, aiheuttaa esimerkiksi väestön ikääntyminen kunnille tulevaisuudessa menojen nousupaineita, joista noin puolet kohdistuu kuntien järjestämisvastuulla oleviin hoito- ja hoivapalveluihin. On aivan selvää, että kansalaisten lähipalvelut voidaan taata ainoastaan muodostamalla vahvoja ja taloudellisesti elinvoimaisia kuntia, jotka pystyvät itse tuottamaan suurimman osa peruspalveluistaan. Siksi hallituksen ajama kuntauudistus on aivan välttämätön. Varteenotettavia vaihtoehtoja ei maailmantalouden kriisin uhatessa ja kestävyysvajeen painaessa yksinkertaisesti ole.

Kunta- ja palvelurakenteen uudistaminen ja siihen vaikuttavat taustatekijät ovat olleet vuosia esillä, ja vasta nyt on ryhdytty tositoimiin, ja uudistukset tulevat todella tarpeeseen. Nykyisellään pidämme keinotekoisesti kuntia pystyssä siirtämällä veroeuroja kuntien kesken vauraammista kunnista köyhemmille kunnille. Järjestelmän suurimpia maksajia ovat Helsinki, Espoo ja Vantaa, joista Helsinki maksaa tänäkin vuonna verontasausta eniten eli peräti 303 miljoonaa euroa. Kuten aiemmin tänään jo mainitsin, pää-kaupunkiseudulle kasaantuu hyvin erityyppisiä haasteita kuin muualle Suomeen. Nykyinen valtionosuusjärjestelmä ei huomioi näitä metropolialueen erityispiirteitä, ja tähän toivottavasti tulee jatkossa muutos.

Arvoisa puhemies! Lopuksi lyhyesti: olen iloinen siitä, että ensi vuoden budjetissa kuntauudistuksen tarve on huomioitu ja ensimmäiset askeleet otettu kohti työssäkäyntialueisiin perustuvia peruskuntia ja oikeudenmukaista verotusjärjestelmää.

Heikki  Autto  /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tässä täytyy myös kiittää ministeri Virkkusta, joka jaksoi pitkään kuunnella tätä keskustelua täällä salissa, ja uskon, että kun ministeri Virkkusella on tällainen hyvä asenne kuulla niin meitä kansanedustajia kuin myös kuntia, seutukuntia, maakuntia tätä tulevaa kuntauudistusta tehtäessä, niin hän varmasti saa näistä kuulemisista hyviä eväitä tarkoituksenmukaisen uudistuksen tekemiseen.

Tässä keskustelun kuluessa on käytetty monia hyviä puheenvuoroja siitä, miksi tämä uudistus on välttämätön, enkä lähde näitä perusteluja sen kummemmin tässä toistamaan. Mielestäni oli kuitenkin mukava tämä edustaja Alatalon puheenvuoro, jossa hän totesi ehkä sen aivan ydinasian: pakko on jotain tehdä.

Keskustelussa monet edustajat, Alatalo mukaan lukien, peräsivät sitä, kun on olemassa tämä tilanne, jossa uudistusta tarvitaan ja uudistuksia on lähdetty tekemään, mistä löytyy hyviä esimerkkejä uudistuksista. Kutsun niin edustaja Alatalon kuin edustaja Ruohonen-Lernerin ja edustaja Saarakkalankin käymään Rovaniemellä. Meillä on tehty kuntauudistus jo vuoden 2006 alusta, ennen kuin tiedettiin mitään esimerkiksi tästä keskustalaisten täällä salissa kehumasta Paras-hankkeesta, ja tämän uudistuksen myötä on todella pystytty sillä tavalla hallintoa kehittämään, että resursseja on saatu vapautettua palvelutyöhön, mikä on se kunnan perustehtävä. Uusi yhtenäinen kaupunki on ollut myös vahvempi toimija elinkeinojensa kehittämisessä. Tätä kautta kaupunkiin ja koko seutukunnalle on saatu uusia työpaikkoja, ja työpaikat ovat kuitenkin se hyvinvoinnin perusta kaikin puolin myös tulevaisuudessa.

Tässä keskustelussa tietysti se huomio pitäisi kiinnittää tähän palvelurakenteeseen, ja siksi minusta on vähän tekopyhää oppositiolta väittää, että he eivät halua takertua kuntarakenteeseen, väittävät hallituksen niin tekevän. Mutta kuitenkin tämän keskustelun päähuomio on oppositioedustajien puheenvuorojen myötä ohjautunut tähän jankkaamiseen tarkoituksenmukaisesta kuntarakenteesta ja kuntarajoista, ja juuri tällä tavalla tätä keskustelua ja kehittämistyötä sitten jarrutetaan.

Palvelurakenteen kehittäminen on kuitenkin se olennainen asia, niin kuin täällä on todettu. Siinä keskustelussa on tärkeää lähteä tutkimaan myös niitä mahdollisuuksia, joita aina paikallinen yrittäjyys, paikallinen yritystoiminta, tarjoaa kumppanina kunnille palveluiden järjestämiseen. Tässä yhteydessä on tärkeää, että niin täällä eduskunnan suuressa salissa kuin kuntien valtuustoissakin nämä käsitteet yksityistämisestä ja ulkoistamisesta olisivat hyvin hallussa, koska on hyvin harhaanjohtavaa väittää, että kunnat yksityistävät palvelujaan, vaikka kysymys on ulkoistamisesta, jossa haetaan yksityisistä toimijoista kumppaneita siihen palvelun järjestämiseen.

On aivan selvää, että toimiva palvelumarkkina on tärkeä, jotta näitä yksityisiä kumppaneita pystytään sitten sillä tavalla tässä palvelutuotannossa hyödyntämään, että tämä yhteistyö kunnan kanssa on myös kunnan näkökulmasta taloudellisesti kestävää. Yksityisten palveluntuottajien hyödyntäminen niin, että ne pääsevät monopoliasemaan, ei ole tietenkään suotavaa, vaan kuntien tulee kiinnittää ennen kaikkea huomiota omaan hankintaosaamiseensa ja sitä kautta, kun kunnilla monissa palveluissa on kysyntämonopoli, tämän toimivan palvelumarkkinan luomiseen.

Arvoisa puhemies! Vielä aivan lopuksi haluaisin ministerille terveisenä antaa kysymyksen kiinteistöverosta. Kiinteistöverohan sinällään on kuntien näkökulmasta vakaa ja hyvä verotulojen pohja. Mutta kysyisin, mitä ministeri ajattelee tuolla kaikkein pohjoisimpien kuntien osalta siitä, että suojelualueet, joita aivan pohjoisimmassa Suomessa saattaa olla jopa 80 prosenttia kunnan pinta-alasta, saatettaisiin verolle. Mielestäni näin saataisiin oikeudenmukaisella tavalla paikallisille asukkaille kompensoitua sitä haittaa, jota vaikkapa esimerkiksi Enontekiöllä aiheutuu siitä, että kunnassa on todella 200 tunturin lakea mutta yhtään niistä ei ole pystytty ottamaan matkailuelinkeinon käyttöön, koska ne kaikki ovat erilaisten suojelualueiden piirissä, joten tämän olisin vielä ministerille kysymyksenä esittänyt, arvoisa puhemies.

Satu Haapanen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kommentoisin myöskin vielä edustaja Auton ja edustaja Alatalon nostamaa asiaa.

Edustaja Alatalo viittasi Oulun kuntauudistukseen, siihen vapaaehtoiseen, elikkä viisi kuntaa muodostaa uuden Oulun vuodesta 2013 alkaen. Tämä vertaus oli todellakin ontuva siinä mielessä, kun se tuli keskustan edustajan suusta, että tämä Oulun kuntaliitos, uuden Oulun synnyttäminen, on sujunut hyvässä yhteistyössä vapaaehtoisesti. (Mikko Alatalo: On sillä vastustajiakin!) Kaikki nämä viiden kunnan valtuustot, jotka uuden Oulun muodostavat, lähtevät siihen vapaaehtoisesti, rakentavasti. Ainoastaan Muhoksen kunta, Muhoksen valtuusto, päätti, että se ei lähde tämän uuden Oulun rakentamiseen, mutta nämä viisi kuntaa, jotka lähtivät, tekevät sen hyvin valmistellusti samaisen Arto Kosken johdolla, joka nyt on tätä kuntauudistusta myöskin auttamassa. (Puhemies koputtaa) Siellä on nimenomaan kiinnitetty huomiota lähidemokratian säilymiseen ja sen edistämiseen. Se on hyvä esimerkki kuntaliitoksesta.

Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kävin tuossa muutama vuosi sitten Ylikiimingissä. Siellä oli hieno kulttuuritapahtuma. Kävin siellä sitten vuotta myöhemmin kysymässä, vieläkö pidätte kulttuuritapahtumia. He sanoivat, että Oulun kulttuurilautakunta ei heille enää anna rahaa, he liittyvät Ouluun.

Se, mitä halusin viitata tässä: On totta, niin kuin edustaja sanoi, että tämä tapahtui vapaaehtoiselta pohjalta. Toki siellä kunnissa, kuntien sisällä, vastustettiin, mutta halusin kiinnittää huomiota siihen, että näissä isoissa valtuustoissa on aika pieni se valtuutettujen määrä, muistaakseni Ylikiimingissä se on kaksi, joita sieltä pääsee. Sillä tavalla sitten täytyisi alkaa rakentaa uusia himmeleitä, joitain aluevaltuustoja tai joitain muita, että saadaan tämä edustuksellisuus näkymään. Täällä on Muhoksen edustajakin paikalla, että voi varmaan perustella, miksi he eivät halunneet tähän. Halusin vain kertoa, että vaikka varmaan voi olla taloudellisesti jotain synergiaa tässä kuntaliitoksessa, niin haluan kiinnittää huomiota tähän demokraattiseen puoleen, mikä se edustus on loppujen lopuksi siellä isossa valtuustossa. Meillä on Pirkanmaalla viisi isoa kuntaliitosta tullut, ja väitän, että siellä on kieltämättä ollut hieman hankausta sen osalta, miten jostakin Suodenniemeltä pystytään vaikuttamaan Sastamalan asioihin.

Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Heikki Autolle haluaisin kommentoida vähän sitä, mitä hän sanoi. Uskon kyllä sen, että Rovaniemi on tyytyväinen tähän kuntaliitokseen. Se pitää varmasti paikkansa. Mutta miten ovat sitten äärialueiden ihmiset, jotka tulevat sieltä maalaiskunnan puolelta? Oletteko saaneet pidettyä siellä kyläkoulut? Oletteko saaneet vanhuspalvelut toimimaan siellä ihan äärialueilla? Saatteko vanhuksille kyytiä silloin, kun he tarvitsevat sitä? Pystyttekö tukemaan perheitä siellä? Pystyttekö antamaan kotihoidon tukea lapsiperheille? Nämä ovat niitä isoja kysymyksiä, joihin me haluamme vastauksia. Kyllä me kannatamme myös kuntaliitoksia silloin, kun ne tehdään yhteistyössä siten, että äärialueet eivät joudu kärsimään siitä. Mutta kuntaliitos ei voi olla sellainen, joka hyödyttää ainoastaan sitä keskuspaikkaa.

Pirkko Mattila /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hienoa, että edustaja Haapaselta tuli tarkennus asiaan, että onkin kysymyksessä kuntaliitos, koska siellähän puhutaan uuden Oulun perustamisesta. Minulla oli vahva epäilys heti alun perin, että on tarkoitus tehdä kuntaliitos, ja hyvä, kun se tuli nyt selville. Me Muhoksella todellakin vastustimme tätä kuntaliitosta, ja näkisin aika suurena syynä myös siihen sen huhun, minkä kuulin tänään täällä salissa, että jossakin vaiheessa on ollut tarkoitus tätä viedä parlamentaarisesti eteenpäin. Kyllä se olisi ehkä tuonut toisenlaisia tuloksia, ja myöskin Paras-hanketta olisi voitu lähestyä myös strategisemmin ihan vaikka, mitä täällä yritin kysyä ministeri Virkkuselta, niitten osakuntaliitostenkin myötä, mutta en saanut siihen vastausta. Mutta juuri demokratian näkökulmasta minäkin näitä kyseenalaistan, koska maantieteellisesti on juuri sellaisia harakanvarvasalueita, Muhoksen syrjäisimmät kolkat tai edustaja Alatalon mainitsema Ylikiiminki.

Satu Haapanen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta on tärkeätä, että kuntauudistuksessa kuitenkin kunnilla säilyy jonkinlainen itsemääräämisoikeus siitä, minkälaiseen yhdistymiseen tai liitokseen ne haluavat lähteä.

Tarkennuksena edustaja Mattilalle: Kyllä kysymys on uuden Oulun perustamisesta, kuntien yhdistymisestä, jonka nimeksi tulee Oulu ja jonka vaakuna on Oulun vaakuna. Mutta tähän nämä viisi kuntaa, jotka siihen lähtivät mukaan perustamaan uutta Oulua, ovat lähteneet vapaaehtoisesti. Siellä huolehditaan erityisesti vaalidemokratian toteutumisesta.

Minun täytyy kyllä korjata edustaja Alatalon käsitys siitä, että nämä vanhat kunnat saisivat asettaa jonkin tietyn kiintiön edustajia. Eihän asia näin ole, vaan joka ikinen poliittinen ryhmä itse päättää, ketä edustajia tai ketä ehdokkaita he listoillensa ottavat, ja tätähän ei ole määritelty, että Kiimingistä tulisi kaksi valtuutettua. Sieltä voi tulla niin monta valtuutettua kuin mahdollista, mikäli he saavat tarpeeksi ääniä tai ryhmät asettavat sieltä ehdokkaita. Ei näitä ole määritelty, kuinka paljon valtuutettuja tulee mistäkin niin sanotun vanhan Oulun alueen... (Puhemies koputtaa) Yhdistymiseen lähdettiin sen takia, että saadaan vahva Oulun alue.

Heikki Autto /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitos puheenvuorosta. — Edustaja Tolppasen kysymykset ovat aivan aiheellisia, ja juuri näistähän meidän pitäisi puhua sen sijaan, että saivartelemme siitä, onko kysymys kuntaliitoksesta vai uuden kunnan luomisesta. Tietysti on hyvä, että myöskin kunnalla on se vaakuna, mutta kyllä ne ovat sitten ehkä kuitenkin toisarvoisia asioita, kun tässä nyt tämän Oulun osalta näihin takerruttiin.

Meillä Rovaniemellä kaupungin talous on todella vahvistunut, ja pystymme pitämään kylien palveluista myös hyvää huolta. Edustaja Tolppasen kanssa meidän kannattaa ehkä tuolla kuppilan puolella palata vielä tarkemmin asiaan siitä, kuinka hyvää huolta todella pystymme pitämään, koska itseäni jo vähän huolestuttaa se, että Rovaniemen kylien vaikkapa lukiopalveluita vahvistetaan niin paljon, että se alkaa sitten syödä jo Lapin muiden, pienempien kuntien mahdollisuuksia saada lukioihinsa oppilaita.

Mutta enemmän olisin esimerkiksi Tunturi-Lapin seutukunnasta huolissani, miten siellä kuntien yhteistyö on riittävää, (Puhemies koputtaa) jotta siellä säilyy terveyskeskuspäivystys eikä terveyskeskuspäivystys sitten valu kaikista Lapin seutukunnista Rovaniemelle.

Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämä on mielenkiintoista, kun me olemme monta tuntia jankanneet nyt tästä kuntarakenneuudistuksesta valtiovarainministeriön hallinnonalalla, vaikka tässä olisi tietysti lupa puhua monesta muustakin aiheesta.

Eniten minua ihmetyttää nyt se asia, kun viime hallituskaudella yritti kokoomus etunenässä muun muassa saada Vantaan nielaistua Helsingin toimesta. Siinä hallituksessa taisi olla silloin mukana myös keskusta. Keskusta on kovasti pitänyt ääntä tästä lähikuntien turvaamisesta ja palveluista ja itsenäisyydestä, mutta en ole kyllä kuullut teiltä sanaakaan siitä, että pitäisi puolustaa myös näitä suuria kuntia. Siellähän se yhdistäminen hölmöintä on, jos jossain, että yritetään yhdistää satojentuhansien asukkaiden kaupunkeja yhteen. Toisaalta toivoisin toisenlaista näkökulmaa myös tähän koko kuntarakennekeskusteluun.

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mielestäni edustaja Niikko nosti tärkeän asian esille, etteivät kyseessä ole vain pienemmät tai keskisuuret kunnat vaan yhtä lailla on kysymys näistä meidän suurimmista kaupungeistamme. Siltä osin meillä on aika yksisilmäisesti mietitty, pistetäänkö Vantaa ja Helsinki yhteen, kun voisi samalla muuten kysyä, olisiko esimerkiksi Vantaan länsiosien sopiva olla Espoon kanssa, niin että eräällä tavalla pystyttäisiin myös ylittämään ne nykyiset kuntarakenteet ja kysymään, mikä on kuntalaisten näkökulmasta se paras kokonaisuus. Siltä osin edustaja Niikko osui täysin oikeaan pohdinnassaan.

Christina Gestrin /r:

Värderade talman! Jag vill kommentera några frågor som har kommit upp här under debatten i dag och som har med förvaltning att göra.

Sannfinländarna har i sin reservation föreslagit att kostnaderna för svenskan för staten och samhällsekonomin ska utredas. Samtidigt vill sannfinländarna avskaffa svenskan i områden där antalet svenskspråkiga är litet. Tidigare i höst har vi också fått höra att sannfinländarna anser att den svenskspråkiga garnisonen Dragsvik kunde stängas och att man också anser att den svenskspråkiga befolkningen kunde få sin basservice genom tolkning. Det här är några ganska hårda angrepp, kan man säga, mot den svenskspråkiga befolkningen, mot ett tvåspråkigt land, också gentemot Finlands förankring i Norden. Jag vill kommentera lite vidare det här.

Kuinka mittaamme kustannukset eli sen summan, jonka valtionhallinto säästäisi sen myötä, että Suomi olisi yksikielinen maa? Vaihtoehtoisesti, kuinka mittaamme lisäarvon eli taloudellisen hyödyn siitä, että Suomi on kaksikielinen maa? Kustannusnäkökulmaan keskittymisen ongelmana on muun muassa se, ettei siinä huomioida muun muassa kaksikielisyyden tuomaa kilpailukykyetua Pohjoismaissa ja globaaleilla markkinoilla. Kaksikielisyyden merkitystä yksilön näkökulmasta esimerkiksi työmarkkinoilla ei myöskään voida kiistää.

Monikielisyys näyttää useissa tutkimuksissa olevan yhteydessä taloudelliseen menestykseen. Etelä-Tiroli, Italian saksankielinen alue, on Italian rikkain alue. Sama koskee Kataloniaa, eikä Sveitsissäkään neljä virallista kieltä tunnu vaikuttavan merkittävästi maan valtiontalouteen. Kaksikielisyys on loppujen lopuksi tahdon kysymys.

Elämme vähemmistökielien renessanssiaikaa. Vähemmistöt Irlannissa, Walesissa, Baskimaassa, Kataloniassa ja Etelä-Tirolissa voivat hyvin ja vähemmistöihin panostetaan. Samanaikaisesti näemme myös kuinka huolestuttavaa kehitys on ollut muutamissa Itä-Euroopan maissa, joissa vähemmistöjen asema on ollut erittäin heikkoa.

Myös Pohjoismaiden yhteistyö on vahvistumassa. Siitä keskustelemme melkein päivittäin myös täällä eduskunnassa. Ja yhteisen skandinaavisen kielen osaaminen helpottaa ihmisten ja yritysten kanssakäymistä.

Jag vill också kommentera en annan fråga som sades i dag och som även berör förvaltningsspråk. Det uttalades här i dag att man borde slopa de så kallade svenska kvoterna vid högskolorna. Frågan om de så kallade svenska kvoterna vid till exempel utbildningen inom medicin och juridik är inte fråga om privilegier utan om att Helsingfors universitet är det enda universitetet i Finland som ger undervisning på svenska inom dessa områden. Därför ordnas separata urval för svenskspråkiga och för svenskkunniga. Man behöver inte var registrerad som svenskspråkig för det här.

Universitetslagens 12 § stipulerar om utbildning av personer med kunskaper i svenska. Åbo Akademi, Svenska handelshögskolan, Helsingfors universitet, Bildkonstakademin, Sibelius-Akademin, Teaterhögskolan och Aalto-universitet svarar för att ett tillräckligt antal personer med kunskaper i svenska utbildas för landets behov, det vill säga både för förvaltningen och servicen till medborgarna. Det här handlar om de grundläggande rättigheterna, att de ska tillgodoses.

I dag tillgodoses inte de språkliga rättigheterna inom till exempel social- och hälsovården tillräckligt väl. Detta har starkt påtalats i både statsrådets språkberättelse och internationella expertbedömningar. Europarådets ministerkommitté konstaterade i november 2007 att de språkliga rättigheterna inom social- och hälsovården i Finland inte tillgodoses tillräckligt väl utifrån språklagstiftningens bestämmelser. Europarådets experter upprepade i december 2010 denna kritik vid ett besök i Helsingfors och konstaterade att väldigt lite har gjorts för att lösa problemen.

Det här är alltså orsaken till att det finns ett behov fortsättningsvis till kvoter. Det är inte fråga om privilegier, det är fråga om rättvisa. Sammanfattningsvis vill jag alltså säga att tvåspråkigheten är en konkurrensfördel för Finland. Medborgarna, oberoende av modersmål har samma grundlagsenliga skyldigheter och måste också ha de samma rättigheterna. Så vill vi att det ska vara i dag och i framtiden.

Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tulen kaksikieliseltä alueelta, tulen Vaasasta. Silloin, jos me puhumme kaksikielisestä palvelusta, on itsestään selvä asia, että niillä alueilla, missä meillä on kaksikielistä väestöä, täytyy palvelut saada kummallakin kotimaisella kielellä. Mutta ei ole järkeä siinä, että edellytämme, että niillä alueilla, missä on puhtaasti yksikielinen väestö, pitäisi osata myöskin täydellistä toista kotimaista kieltä. Tällä hetkellä tilanne on valitettavasti niin, että Suomen ruotsinkielisillä alueilla elikkä rannikolla kaikki ihmiset eivät osaa kahta kieltä, ja se johtuu pääsääntöisesti siitä, että suomenruotsalaiset osaavat ainoastaan äidinkieltään. He eivät osaa suomen kieltä. Siellä on useita paikkakuntia, missä suomen kielellä ei tule toimeen, ja tämä olisi ihan hyvä ottaa huomioon ja rakentaa kuitenkin yhteisesti tätä kieliasiaa siellä muun muassa siten, että tehtäisiin yhteisiä kouluja, joissa olisi ruotsinkieliset luokat ja suomenkieliset luokat, yhteinen keittiö, yhteinen piha ja yhteinen jumppasali.

Vesa-Matti  Saarakkala  /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Tolppanen omassa puheenvuorossaan aluksi sanoi juuri niitä oikeita asioita, mitä tähän kielikeskusteluun tulee. Mitä järkeä on siinä, että koko kansakuntaa koulutetaan osaamaan ruotsin kieltä, kun sille ei ole kaikilla käyttöä sitten? Minä tiedän paljon ihmisiä, jotka sinänsä ovat mielellään sitä lukeneet jnp., mutta kun ei ole käyttöä, niin sitten tuntuu siltä, että olisi ehkä ollut parempi lukea myös joitain muitakin kieliä. Sinänsä se on hyvä, että osaa useita kieliä, muttei suinkaan ole niin, että ruotsin kielellä nyt tässä maailmassa välttämättä kovin pitkälle sitten pääsisi.

Mitä sitten tulee tähän kielikylvettämiseen ja muuhun, niin sehän on ihan positiivista, että jos perheessä on luontaisesti suomenkielinen ja ruotsinkielinen, niin silloin ikään kuin opetetaan kahta kieltä. Se on luonnollista. Mutta sitten taas siihen suhtaudun jo vähän kriittisemmin, että lapsia ruvettaisiin, kun on vaan yksikielinen perhe aidosti, väkisin ikään kuin kielikylvettämään. Siitä ei välttämättä kaikille ole ihan hyötyäkään, siitä on myös sitten haittojakin.

Christina Gestrin /r(vastauspuheenvuoro):

Värderade talman! Tack för de här kommentarerna. Det är ingen som kräver att en svenskspråkig i en helt finsk region ska få service med fullständiga kunskaper i svenska men det, att alla har en grundläggande kunskap i svenska är nog också någonting som jag tycker att alla svenskspråkiga som söker upp social- och hälsovårdsservice, oberoende av var man bor i landet, måste har en möjlighet till. Det stadgar också den lagstiftning vi har i dag.

Ingen kan någonsin påstå att det skulle kunna skada att lära sig språk, och man har ju ingen aning om var ett barn kommer att bo som vuxen. Så det är ganska fräckt också att utesluta en möjlighet för barn och unga att lära sig svenska, för det kan ju faktiskt hända att de gifter sig med en finlandssvensk, eller att de flyttar till Sverige och gifter sig med en rikssvensk, eller att de vill jobba inom ett annat nordisk land. Då behöver de svenska eller skandinaviska för sitt arbete.

Så det finns många olika orsaker till varför svenskan är nyttig. (Puhemies koputtaa) Och jag tycker att språkbad är ett utmärkt exempel på hur man kunde stärka svenskkunskapen, eller finskkunskapen i svenska skolor.

Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin vastata tähän näin, että todellakaan ei voi tietää, mitä kieltä tarvitsee. Istun itse, aivan kuten myös edustaja, Pohjoismaiden neuvostossa. Tiedän, että siellä vaikka osaisi miten hyvin ruotsia, ei oikein hyvin tule toimeen, jos sattuu menemään naimisiin grönlantilaisen kanssa tai färsaarelaisen kanssa tai tanskalaisen kanssa. Mutta siinä olen aivan samaa mieltä, että niin kauan aikaa kuin Suomi on kaksikielinen maa, palveluitahan täytyy tietenkin saada, mutta ehkä riittää, että kunnassa on yksi ihminen, joka on suorittanut kielitutkinnon ja pystyy toimimaan tulkkina, jos nyt sattuu, että täysin ummikko suomenruotsalainen muuttaa Sallaan asumaan. Mutta minun mielestäni toisinkin päin voitaisiin olettaa, että kieltä opiskeltaisiin. Ennen muuta ehdottaisin sitä, että tehtäisiin yhteistyötä ainakin niillä alueilla, missä meillä oikeasti on kaksikielisiä alueita. Siellä voitaisiin päästä jopa kunnallisiin säästöihin yhteistyöllä.

Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tästä ruotsinkielisyydestä vielä sen verran, että mehän elämme monikulttuurisessa Suomessa, jossa hyvin paljon muitakin kieliä puhutaan kuin ruotsia, kuten Vantaallakin, 20 prosenttia kun taitaa olla jo maahan muuttaneita henkilöitä. Ei siellä juuri ruotsia kuule. Tuli vaan mieleen se, että tuossa kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenenä ollessani siellä eräs johtava virkamies jäi eläkkeelle ja häneltä kysyttiin, kuinka paljon sinun piti puhua ruotsia tämän virkasi aikana, kun kymmeniä vuosia oli virassa. Hän sanoi, että yhden kerran. Kuitenkin siihen virkaan edellytetään kaksikielisyyden vaatimus: suomen, ruotsin täydellinen osaaminen. Siinä mielessä tällainen vaatimus on hiukan aikansa elänyt, kun kaupunkien ja joissain valtion viroissa pitää olla tämä kaksikielisyysvaatimus, jossa toinen kieli on ruotsi. Mielestäni se toinen kieli voisi olla joku muu: englanti, venäjä, somalia tai joku muu kiva nykyaikainen kieli.

Christina Gestrin /r(vastauspuheenvuoro):

Finland har två nationalspråk, finska och svenska. Enligt vår språklagstiftning och grundlag så har man rätt att bli betjänad på bägge språken, och till och med så att det är myndighetens skyldighet att betjäna den svenskspråkiga på svenska. Det är ingenting som en svenskspråkig person ens ska behöva kräva. Därför gör en tjänsteman fel om han eller hon helt enkelt inte tar reda på vilket språk som är den personens språk som söker en tjänst.

I Vanda bor det 10 000 svenskspråkiga, så det är inte helt obetydligt. Man kan inte jämföra det med invandrare, bland vilka det finns över 150 olika språktillhörigheter. Och när det gäller samarbete över språkgränserna så håller jag med om det att samarbete ska vi göra, det görs, över 50 procent av alla gifter sig över språkgränsen i dag. De flesta hobbyn, verksamheter på fritiden, försiggår i dag på finska också för svenskspråkiga. Åtminstone är det så här i huvudstadsregionen till en stor del.

Men det att vi skulle gå in för tvåspråkiga skolor på orter i synnerhet där svenskan är i minoritet (Puhemies koputtaa) skulle i längden leda till att svenskan skulle hamna i fötterna på det finska (Puhemies koputtaa) och att de svenskspråkiga barnen inte skulle kunna få sina grundlagsenliga rättigheter, det vill säga känna sig likabehandlade i sin skolmiljö.

Vesa-Matti Saarakkala /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämä kielikeskustelu on ihan tärkeä keskustelu, mutta jottei ihan sivuraiteelle ajauduttaisi, kun keskustellaan tästä valtiovarainministeriön hallinnonalasta ja pääluokasta 28, niin tämä taitaa nyt alkaa tuntua vähän siltä, että enemmänkin on RKP:n oma harjoitus aktivoida omia kannattajiansa, koska ei täällä näytä olevan nyt mitään sellaista uhkaa ruotsin kielelle. Tämä on vaan tärkeä keskustelu, jonka perussuomalaiset ovat tässä maassa avanneet, ihan niin kuin kulttuurinkin osalta, että tavallaan kannattaa kuitenkin jokseenkin hillitä itsensä ja vähän niin kuin rajoittaa sitä uhkakuvien maalaamista. Se on tietysti ymmärrettävää, jos on kannatusta 4 prosenttia eikä se siitä oikein tunnu mihinkään nousevan, niin pitäähän sitä jostakin yrittää vahvistusta saada, mutta joku roti sentään siinäkin pitää olla, paljonko täällä puhutaan asian sivusta nyt.

Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yksi esimerkki siitä, miten kaksikielinen koulu voisi toimia, tulee Pietarsaaresta. Pietarsaari on pääsääntöisesti ruotsinkielinen kunta, ja sinne rakennettiin uusi koulu. Olisi ollut aivan liian kallista rakentaa suomenkielinen koulu, joten päätettiin ottaa Pietarsaaren ruotsinkieliseen kouluun myös suomenkieliset. Siellä oli oma hallinto, omat koululautakunnat sekä suomenkielisille että ruotsinkielisille, omat opetukset suomen kielellä ja ruotsin kielellä, mutta ne kalliit tilat, jumppasalit, keittiöt ja tällaiset, olivat yhteisiä. Tämä minun mielestäni olisi omiaan kaatamaan niitä rajaesteitä myös lasten välillä, että ehkä voitaisiin niin kuin olla luontevassa kielikylvyssä silloin ja oppia toisilta suomea ja toisilta ruotsia. Ei ole kysymys kulttuuriin menemisestä, on kysymys pelkästä kielestä.

Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Saarakkala puhui, eivät perussuomalaiset ole mitenkään ruotsinkielisiä vastaan tai millään tavalla tätä ideaa vastaan, vaan kysymys on siitä oikeanlaisesta suhteesta, jota haetaan nyt keskustelussa.

Edustaja Gestrinille haluaisin vielä mainita, että Vantaalla on ymmärtääkseni tällä hetkellä 6 000 ruotsinkielistä, ja toki, jos tämä tietosanakirja Wikipedia pitää paikkansa, niin sieltähän se tieto voisi löytyä. Mutta Vantaalla on tosin ollut aikanaan 60-luvulla 10 prosenttia ruotsinkielisiä, mutta vuonna 1980 enää 5 prosenttia, ja nyt on 3 prosenttia vuoden 2009 alusta. Elikkä onhan se ruotsinkielisen väestön määrä putoamassa, koska prosentuaalisesti laskettuna Vantaalla on kaikkein vähiten ruotsinkielisiä kaikista Suomen kaksikielisistä kunnista, joten tämä muittenkielisten määrä lisääntyy, ja tämän johdosta meidän täytyy rakenteellisesti valtiossa ruveta suuntaamaan palveluita myös muilla kielillä eikä asettaa niin tiukkoja kielivaatimuksia virkoihin.

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hieman sivusta tämä tulee, mutta omassa lapsuudessani meillä oli ruotsinkieliset luokat koulun sisällä, ja mielestäni se oli erittäin rikastuttavaa meille kaikille.

Christina Gestrin /r(vastauspuheenvuoro):

Ja, jag vill till riksdagsledamot Tolppanen säga att situationen också är annorlunda i Jakobstad därför att språkgrupperna är jämnstora där. Det är en annan situation än på sådana ställen, som till exempel här i huvudstadsregionen där finlandssvenskarna är många till antal, som till exempel i Esbo över 20 000, men där den procentuella andelen är liten.

När det gäller de svenskspråkigas antal i Vanda så vill jag åtminstone säga, att det kan hända att 10 000 är fel, det är någonting mellan 6 000 och 10 000 i så fall, men det stämmer inte att det skulle vara den tvåspråkiga kommunen med minsta antal svenskspråkiga.

Sedan till riksdagsledamot Saarakkala vill jag säga att det var en tröst att höra er taltur, att ni konstaterar själva att vi inte ska ta sannfinländarnas förslag och angrepp, som jag har uppfattat dem här under höstens lopp, när det gäller de svenskspråkiga på allvar när ni säger att jag överdriver nu de här hotbilderna. Det var en tröst att höra att ni anser att vi inte ska ta era förslag på allvar. Jag tackar för det, det känns skönt att få åka på jullov med det budskapet.

Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Värderade talman! Jag är finskspråkig men jag tänker att det är ganska viktigt för oss att tala svenska och det är rikt och nyttigt för oss. Också vi hör till den nordiska familjen så det är ganska viktigt. Men jag skulle säga också som riksdagsledamot Tolppanen sade, att åtminstone en person bland kommunens ämbetsmän ska kunna tala svenska också där i Inre Finland, men det är samma sak också i svenskspråkiga områden att någon ska kunna tala finska där i det officiella. Så jag tycker att det är ganska rikt för oss att ha både språk och service på båda språken.

Astrid Thors /r(vastauspuheenvuoro):

Värderade talman! Jag tycker att ledamot Alatalo ju är ett utmärkt exempel på personer som har gjort en överraskande karriär. Han har varit populärast på Vegalistan i många veckor.

Men allvarligt talat vill jag säga till ledamot Lauslahti, att jag gick också i en skola där vi hade finska och svenska klasser i samma skola, men vi måste ha skilda tidpunkter för raster för att vi skulle kunna känna oss trygga som svenska elever. Det måste finnas en trygghet för barn som inte kan bra finska att få gå i skola och få ha en hel skolutveckling för när man tänker på den språkliga utvecklingen, så det språk man lär sig i skolan måste man lära sig helt och fullständigt för att kunna tillgodogöra sig den goda utbildningen som finns i vårt land.

Dessutom hoppas jag på en respekt så där som ledamot Gestrin har konstaterat, att vi har ett land med två språk och vi ska inte bortse ifrån det att finländska ungdomar kommer i framtiden och jobbar i dag i ett läge där Norden är den interna marknaden. Jag har glädjande nog hört om många ungdomar som har kunnat bli rekryterade till uppgifter i Finland, i Sverige eller i andra länder just på grund av att de har kunnat behärska hela Norden som ett område. Det är ett faktum som man inte ska ifrånse. (Puhemies koputtaa) Man ska inte ta bort av ungdomarna den här möjligheten.

Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen arvoisan edustajan kanssa täysin samaa mieltä siitä, että jos suomalaiset osaavat eri kieliä, heillä on huomattavasti paremmat mahdollisuudet saada kansainvälisiä työpaikkoja. Mutta yksistään ruotsin kieli siihen ei valitettavasti auta. Tähän kyllä puuttuisin, että millä tavalla ruotsinkieliset lapset kokevat olevansa uhattuja sellaisessa koulussa, jossa on myös suomenkielisiä lapsia. Tarkoititteko sitä, että suomenkieliset lapset ovat niin aggressiivisia, että he käyvät ruotsinkielisten lasten kimppuun?

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mietin tilannetta, jossa on ruotsinkielisiä ja suomenkielisiä lapsia samoissa tiloissa. Mielestäni se on kaikkien edun mukaista, ja mielestäni mitä enemmän he kommunikoivat ja ovat toistensa kanssa, se on myös ruotsinkielisten etu. Jos me haluamme, että tulevaisuudessa ruotsinkieliset saavat sujuvalla ruotsin kielellä palvelua, on ennen kaikkea tärkeätä, että suomenkieliset lapset kuulevat ruotsin kieltä myös lapsuudessaan, jolloin myös asenne ruotsin kieltä kohtaan tulee positiiviseksi ja myönteiseksi.

Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Vielä täytyy mainita edustaja Gestrinin maininta siitä, että Vantaa ei olisi prosentuaalisesti laskettuna kaikkein vähiten ruotsinkielisin Suomen kaikista kaksikielisistä kunnista — se ei pidä paikkaansa, nimittäin se on. Jos me katsomme tätä kielilainsäädännön mukaan, kunta, jossa molempia kieliä puhuu vähintään 8 prosenttia asukkaista tai 3 000 henkeä, sehän on se määritelmä virallisesti kaksikielisestä kunnasta, ja näin ollen tämä tieto, jonka mainitsin, oli oikea.

Mutta edustaja Thorsille haluaisin mainita sen, että olen huolissani siitä, jos esimerkiksi Vantaalla on sen takia tullut ruotsinkielisille oma koulu, että heitä kiusattiin koulussa, sehän on vakava asia, siihen tulisi puuttua jollakin tavalla. Mielestäni tähän, mitä edustaja Lauslahti mainitsi — että se on rikkaus, kun suomen- ja ruotsinkieliset saisivat olla samassa koulussa — meidän tulisi pyrkiä, sillä emmehän me Vantaalla voi 20 000 maahanmuuttajan joukosta jokaiselle omaa kielellistä vaatimusta ja omaa koulua perustaa. Se tulisi aivan liian kalliiksi eikä siinä integroimista tapahtuisi suomalaiseen yhteiskuntaan.

Vesa-Matti Saarakkala /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Varmasti tätä kielikeskustelua ei tänään saada valmiiksi, mutta se on ihan hyvä aloittaa ja käydä tässä, kun se osittain liittyy tähän pääluokkaan. Mielestäni on kuitenkin täyttä järjettömyyttä, että koko kansa pakollisena aineena opiskelee ruotsin kieltä, siitä on tässä kysymys. Ennemmin tai myöhemmin, ja varsinkin varmaan silloin, ja se on ehkä hyväkin, että nimenomaan sitten, kun tämä kansalaisaloiteoikeus tulee ensi keväänä, sitä kautta päästään ehkä tätä käsittelemään ja sitten myös nähdään se suvaitsevaisuuden taso vähemmistön kohdalta enemmistön suuntaan, suvaitaanko olla tästä asiasta sitä mieltä, että kaikki eivät vaan halua lukea pakollisena ruotsin kieltä. Ennemmin tai myöhemmin tämä tulee, ja se voi todella olla hyvä, että se tulisi nimenomaan kansalaisaloitteena, niin silloin ei päästä syyttämään ja maalailemaan uhkia, koska on paljon muitakin kuin perussuomalaisia, jotka ovat tässä perussuomalaisten linjoilla.

Astrid Thors /r(vastauspuheenvuoro):

Ärade talman! Ja, ni har kanske inte upplevt hur det var i skolorna på 1960-talet eller vid knackkorvskiosker och andra, men vår skolas ledning hade konstaterat, och de som hade gått före oss, att för att språket skulle kunna utvecklas tryggt och det skulle vara en trygg skolmiljö så hade man gjort det här arrangemanget. Vi delade vissa utrymmen men det var skilda raster och liknande.

Sedan vill jag säga till ledamöterna att det också behövs ett skilt rum där svenskan kan utvecklas fullständigt för att det ska kunna finnas en levande tvåspråkighet i vårt land. Umgänge finns det väldigt mycket av men jag skulle gärna se att flera av er ledamöter skulle göra som några att man pratar svenska med varandra. Jag står hela tiden till tjänst med den saken för den som vill utöva det på det sättet. Det vill jag verkligen gärna göra.

Till ledamot Niikko kan vi konstatera att det är just det som är skillnaden på ett språk som har rötter i ett land och där vi har skilda förpliktelser, såsom ledamot Gestrin också sade på basis av de här europeiska stadgandena.

Sedan kan jag bara konstatera att det var intressant att höra (Puhemies koputtaa) vad ledamot Saarakkala planerar.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainministeriö, jonka hallintoalasta tänään keskustelemme, valmistelee Suomen osalta EU:n talouspolitiikan koordinointia ja euroalueen talouspolitiikkaa. Tämän johdosta olisin halunnut puhua tänään muustakin kuin kunta- ja palvelurakenteen uudistamisesta, josta käytännössä on tänään ainoastaan keskusteltu.

Suomi on osallistunut erilaisten sitoumuksien ja lainojen muodossa EU:n talouskriisiin jopa lähes valtion budjetin verran. Suomen rahoja ja takauksia euron pelastuspelissä on liossa lainojen ja Euroopan rahoitus- ja vakausvälineen lisäksi muun muassa IMF:n, EKP:n, Maailmanpankin ja pian myös EVM:n kautta.

Osallistumista euron pelastamiseen lähes ehdolla millä tahansa on hallitus pääministerin johdolla perustellut suomalaisen työn puolustamisen tärkeydellä. Toki suomalaista työtä pitää puolustaa, mutta onko tässä perustelussa mitään taloudellista pohjaa?

Pienen laskuesimerkin mukaisesti haluaisin havainnoida tätä suomalaisen työn pelastamista seuraavasti: Suomen bkt on noin 180 miljardia euroa ja vienti 53 miljardia euroa vuodessa. Viennistä 30 prosenttia menee euromaihin, eli noin 15 miljardin euron edestä, ja 38 miljardia menee sitten euron ulkopuolelle.

Nyt olemme pelastamassa lähes jopa 50 miljardin euron tukivastuilla 15 miljardin euron vientituloja. Eikö tämä kuulosta hiukan epäjohdonmukaiselta? Jos esimerkiksi oletetaan, että euron kaatuminen aiheuttaisi taantuman, joka vähentäisi tätä EU:n 15 miljardin vientiä vaikkapa 30 prosenttia, ja EU:n ulkopuolisten maiden vientitulot vähenisivät vaikka 15 prosenttia, laskisivat Suomen vientitulot yhteensä vähän yli 10 miljardia euroa.

Arvoisa puhemies! Onko mitään järkeä riskeerata Suomen taloutta olemalla euron kriisin korjaamisessa mukana kymmenillä miljardeilla euroilla, jos tarkoitus on pelastaa suomalaista työtä noin 10 miljardin euron edestä? Toki ymmärrän sen, että valtiovarainministeriön tulee tehdä jotakin, mutta en kuitenkaan sitä, että Suomi osallistuu hinnalla millä hyvänsä euron pelastamiseen.

Arvoisa puhemies! Onko tässä lopulta kysymys sittenkin vain liittovaltiokehityksen hyväksymisestä, kun tällä tavalla toimimme? Jos se pelätty 30-luvun kaltainen tai suurempi lama joskus Eurooppaan ja Suomeen saapuu, millä me elvytämme kansantalouttamme, saati pidämme huolta peruspalveluista, jos kätemme on sidottu täysin näihin vastuisiin?

Suomen etu olisikin, arvoisa puhemies, siis euron pelastamisessa olla mukana "suu säkkiä myöten", kuten vanha sananlasku viisaasti meille opettaa.

Mikko Alatalo /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallitusta on arvosteltu siitä, ettei sillä ole linjaa, koska se muodostuu niin useasta puolueesta. Erimielisyyksiä näyttää nyt jo olevan siitä, nostetaanko alvia ja muita veroja vai leikataanko palveluja enemmän. Sen huomaa tässä, kun kuuntelee sekä oikealta että vasemmalta hallituspuolueita.

Mutta yhdessä asiassa hallitus ei kuitenkaan joudu tekemään kompromisseja keskuudessaan. Se on kuntauudistus. Tämä yhdistää niin kokoomusta, vihreitä kuin demareitakin. Kukaan ei kuitenkaan kykene osoittamaan ensimmäistäkään tutkimusta, jolla osoitettaisiin, että tekeillä oleva uudistus toisi euronkaan säästöjä. Monet tutkimukset puhuvat aivan päinvastaista. Meillä on hyvin menestyviä pieniäkin kuntia, on toki myös huonosti menestyviä. Demokratia heikkenee, ja palvelut etääntyvät. Se on varmaa, jos tätä lähdetään runnomaan ylhäältä päin kuuntelematta erilaisten kuntien erilaisia toivomuksia ja ratkaisuja.

Ensi vuoden budjettihan kaiken kaikkiaan on hyvin keskittävä. Se näkyy monessa kohdassa kuntapolitiikan lisäksi: opetuspolitiikassa, liikennepolitiikassa ja maatalouspolitiikassa. Kataisen—Urpilaisen hallituksen budjettiesitys sisältää yli 630 miljoonan euron leikkaukset kuntien valtionosuuksiin. Totta kai tällä voidaan jo vääntää väkisin tätä kuntauudistusta, ohjataan kuntia liitoksiin rahalla. On totta, että kuntien tehtävät ovat koko ajan vuosien varrella lisääntyneet. Nyt hallituksen tulee pidättäytyä mielestäni uusien tehtävien määräämisestä kunnille, varsinkin jos taloudellinen tilanne heikkenee ja hallitus todella tekee lisäleikkauksia vielä kuntien rahoitukseen.

Olen erittäin huolissani siitä, että hallitus on tehnyt kuntia eriarvoistavat valtionosuuksien leikkaukset. Myös se, että kiinteistövero poistettiin verotulojen tasausjärjestelmästä, on aiheuttanut ikäviä epätasa-arvoisia verotulojen pudotuksia erilaisissa kunnissa. Pirkanmaallakin ne suuret kunnat, joilla on kiinteistömassaa, kyllä pärjäävät tässä tasausjärjestelmän poistossa ja jotkut suositut kesämökkikunnat myös hyötyvät. Mutta tavalliset maalaiskunnat, joissa ei ole kiinteistömassaa merkittävästi, ovat todella huonossa tilanteessa tässä toimenpiteessä. Hallituksen tulisi perua päätöksensä ja palauttaa kiinteistövero osaksi verotulojen tasausjärjestelmää.

Arvoisa puhemies! Pirkanmaahan on ollut aktiivisimpia maakuntia kuntaliitosten suhteen. Täytyy sanoa, että aika surullista tekstiä olen kuullut ihmisiltä tuolla pienemmissä ja syrjäisemmissä kuntaliitoskunnissa — sanotaan joku Suodenniemi tai Mouhijärvi, jotka kuuluvat Sastamalaan — vaikka muuta täällä väitetäänkin tuolla penkeissä. Käykääpä kysymässä kurulaisilta, mitä he ajattelevat palvelujen alasajamisesta, kun heidät liitettiin Ylöjärveen, tai Viljakkalan ihmisiltä. Äärialueet on todella jätetty oman onnensa nojaan, niin kuin täällä on moneen kertaan jo todettu. Palvelut ovat huonontuneet näillä reuna-alueilla. Kaiken huippu on se, että tämä keskittäminen jatkuu myös sillä tavalla, että rakentamista kielletään haja-asutusalueella ja haluttaisiin siirtää rakentaminen periaatteessa vain näihin kuntakeskuksiin. Siihen samaanhan tähtää tämä onneton Durbanin sopimus, missä nimenomaan tullaan rankaisemaan siitä, jos metsäalueelle rakennetaan.

Meillä Pirkanmaalla on ihan hyvin toimivia pieniä kuntia, esimerkiksi Kihniö on hyvin toimiva kunta. Se tekee yhteistyötä Parkanon kanssa, tilaa sote-palveluja sieltä. Toisaalta suuret kunnat eivät tule, vaikka kuinka pakotettaisiin — todella kovalla väännöllä vasta tulisivat — yhdistymään esimerkiksi Tampereen kanssa. Tampereen kehäkunnat ovat sen verran suuria, että ne eivät halua lähteä Tampereen kanssa kuntaliitokseen. Ylöjärvelläkin on noin 30 000 ihmistä jo, ja silloin tulee juuri, niin kuin edustaja Niikko puhui, tämmöisiä valtavia superkuntia, joissa välttämättä palvelujen tehokkuus ei parane yhtään, kun nämä kunnat suurenevat.

Edustaja Autto ehti tästä lähteä pois, mutta mitä tuohon ulkoistamiseen tai yksityistämiseen tulee, se ei meille keskustalaisille ole mikään ideologinen asia. Se tuntuu tuolla oikealla olevan enemmän ideologinen, samoin vasemmalla taas vastustetaan. Meille se on pragmaattinen kysymys. Joissain tapauksissa se toimii hyvin, mutta se vaatii kyllä erittäin paljon vastuuta siltä tilaajalta ja osaamista, että osataan tilata tarpeeksi hyvää palvelua. Esimerkiksi vanhuspalveluissa on todettu, että tämä ei ole aina toiminut oikein hyvin, koska ei ole valvottu ja on laiminlyöty näitä palveluita.

Pääministeri Katainen sanoi muutama viikko sitten, että kunnilla ei ole mitään muuta arvoa kuin että ne järjestävät palveluja. Olen jyrkästi eri mieltä tätä ideologiaa vastaan. Kunnat ovat suomalaisen kansanvallan ydintä. Kuntien kautta suomalaisten ääni kuuluu arjen päätöksissä. Nähtävästi tässä hallituksen politiikassa pienen ihmisen, sen koululaisen tai vanhuksen, asia on tunteetonta hallinnointia. Kuntapalvelut ovat darwinismia, vahvimpien AAA-kuntien ja kansalaisten juhlaa. Tähän kuuluu myös hyökkäys työmatkavähennyksiä vastaan. Meille keskustalaisille kunta-asioissa on kyse myös kotiseudusta, kielestä, kulttuurista, harrastuksista, elinympäristöstä, yhteisöllisyydestä ja nimenomaan lähidemokratiasta ja yrittäjyyden edistämisestä. Me tulemme varmasti vielä palaamaan monella kritiikin sanalla näihin kuntauudistusasioihin.

Vesa-Matti Saarakkala /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kun aikoinaan tämä Paras-hanke vanhojen puolueitten ajamana ja käynnistämänä tuotiin, niin se on jäänyt itselleni vähän epäselväksi, kun en ole täällä silloin paikalla ollut, että kun tuolla on näitä yhteistoiminta-alueita sitten tehty tämän 20 000 asukkaan väestöpohjan velvoittamana, niin aika usein ne on muodostettu siten, että kuitenkin laskutus on suoriteperustaista näille tässä yhteistoiminta-alueessa mukana oleville kunnille. Eli mitä järkeä siinä ikään kuin sitten on, että tehdään himmeli himmelin vuoksi? Senkö takia, ettei haluta liitosta? Tämä on tavallaan myös ehkä kuitenkin se, mihinkä keskustan pitää niin kuin vastata.

Minä olen samaa mieltä kuin edustaja Alatalo, että yksi malli ei Suomeen missään nimessä sovi. Mutta toisaalta ihmetyttää, vai onko tämä sitten ollut joku tällainen kompromissijuttu, että on haluttu kuitenkin joku juttu tuoda, että ikään kuin on jotakin? Mutta eihän se tuo yhtään säästöjä, päinvastoin, ja sitten vielä vie demokratiaa pois, ja vielä on niille pienille kunnille se sama suoriteperustainen laskutus eikä asukasperustainen, joka taas toisi huojennuksia.

Mika Kari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri kertoi hienosti tästä meidän nykyisestä mallistamme, jossa meillä on lähes 50 erilaista hallinnointimallia näille julkisille palveluille, ja olen itsekin siitä sanonut täällä samassa salissa ja eri keskusteluissa, että Suomi on iso maa ja meillä on erilaisia etäisyyksiä. Ihmiset ovat julkisiin palveluihin suhteessa erityyppisessä asemassa asuinpaikastaan riippuen. Tänne mahtuu varmasti useampia malleja, mutta tämä noin 50 mallia tuntuu kyllä aika tehottomalta palvelun tuottamisen tavalta.

Tämä keskustelu, mikä täällä nyt illalla käydään, on oikein hyvää ja hyvää jumppausta, mutta minä uskon edelleen henkilökohtaisesti siihen, että meidän pitää mennä uudistus edellä, ja toivon, että tähän parlamentarismiin päästään myös tässä keskustelussa kuntauudistusprosessin aikana. Hieman valittelen sitä, että oppositio on tässä valmisteluvaiheessa sivussa.

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuntayhtymät ovat tulleet muutaman kerran esille hieman negatiivisessakin valossa. Kuntayhtymien osalta voidaan myös demokratiapuolta tuoda esille, mutta valitettavan usein, kun on kuntayhtymän valtuusto, niin siellä käytetään aika vähän sitä valtaa, joka siellä mahdollistuisi. Voisi kysyä, että kun meillä on olemassa jo se demokraattinen elin, niin miksi emme käyttäisi nykyistä enemmän sitä demokratianäkökulmaa ja valtuuston valtaa.

Samaan aikaan me tiedämme, että kun puhutaan suoritteista, suoritteiden ostamisesta, niin on kysymys, millä tavalla se kunnan lautakunta toimii ostajana ja katsoo, minkälaisia suoritteita kuntalaiset tarvitsevat ja millä laadulla. Itse näen, että kuntayhtymä on ihan passeli värkki kunnissa ja jatkossakin, ja näen, että meillä tulee olla joustavia malleja. Yksi malli ei sovi kaikille, mutta ei kannata eräällä tavalla tuhota jo toimivaa mallia, vaan miettiä, miten me voimme myös sitä käyttää tehokkaammin.

Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Todellakin näin on, että niitä malleja on ehkä vähän liikaa nyt tällä hetkellä. Kyllähän se on totta, että tätä uudistusta täytyy tehdä niin, että siinä vähän mietitään, mitkä ovat ne parhaimmat mallit, mutta niitä on hyvin erilaisia. Meilläkin Pirkanmaalla periaatteessa on hyvin eri tavalla toimivia kuntia. Toisaalta esimerkiksi meidän terveydenhoitopiiriimme on kovaa houkutusta. Nyt Jämsä esimerkiksi on tulossa meille sieltä Keski-Suomesta, ja toisaalta on puhuttu myös Parkanon ja Kankaanpään välisestä yhteistyöstä, mahdollisesti jopa kuntaliitoksista, ja tässä mielessä eri alueet ovat hyvin erilaisia.

Edustaja Autto nyt ehti poistua, mutta en voisi kuvitella, että Lappi olisi yksi kunta. Kyllä siellä täytyy olla erilaisia kuntia. Jos me ajattelemme Itä-Lappia, joka on aika köyhää, siellä voi ehkä olla joku isompi Itä-Lapin kunta, mutta Kittilä ei varmasti hyvänä kuntana ja hyvin tienaavana kuntana, jolla on just tätä kiinteistömassaa, lähde mielellään toisten kuntien kanssa yhteistyöhön. Silloin pitää kuunnella niitä kuntalaisia.

Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sitähän tässä kuntaliitoksessa juuri pelätään, että se demokratia ei siellä pääse toteutumaan, koska niitä äärialueiden kuntia, silloin kun tehdään kuntaliitoksia, ilman että siellä on sitten olemassa sitä työssäkäyntialuetta tai talousaluetta, kun pannaan yhteen, niin miten se demokratia saadaan siellä toimimaan? Jos siellä on yksi iso keskus ja muut ovat rinnalla, niin ison keskuksen populaatiopohja pitää huolen siitä, että demokratia ei äärialueilla toteudu. Se on aivan yhtä yksinkertainen asia kuin täällä eduskunnassa. Vaikka sanottiin, että ikävää, että me emme pääse tekemään tätä kuntauudistusta, näinhän siinä juuri käy. Kun me olemme oppositiossa, meitä voidaan tässä viedä vähän niin kuin kuoriämpäriä, ja samalla tavalla tulee käymään kunnissa niille pikkukunnille ja pienimmille paikkakunnille.

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On ilmiselvää, että jonkunlainen kunta- ja palvelurakenneuudistus on tarpeellinen. Minä pidän erittäin hyvänä sitä, että ministeri on lähtenyt siitä vahvasta työstä, että hän selvittää, mikä on kuntien tilanne. Siinä arvioidaan kuntien taloudellista tilannetta, mahdollisuuksia tulevaisuudessa vastata kuntalaisten palvelujen tarpeeseen jne.

Ensi alkuun kun ruvettiin puhumaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta, niin tuli suurin piirtein niin kuin mielikuva, että ministeriössä on tehty se uusi Suomen kartta, missä on uusi kuntajako, piste, ja kunnan päättäjillä, kuntalaisilla ei olisi mahdollisuutta vaikuttaa kovinkaan paljon heidän tekemiinsä päätöksiin. Mutta nyt tuntuu, että myös kuntia kuullaan, ja ministeri aloittaa kuntakuulemiset. Se on todella hyvä asia.

Mutta sanoisin sen verran vielä näistä kuntayhtymistä, että meillä on kymmenen kuntaa tehnyt jo pitkään yhteistyötä ja muun muassa kuntayhtymät hoidetaan niin, että jokaiselle kunnalle annetaan joku kuntayhtymä ja he huolehtivat siitä omistajaohjauksesta ja sitten myös kuntayhtymän jäsenet (Puhemies koputtaa) käyvät niin kunnanhallituksessa kuin -valtuustossa kertomassa, mikä kuntayhtymän tilanne on.

Satu Haapanen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä kuntauudistuksesta on faktaa vielä todella vähän, mutta fiktiota näyttää olevan ja kuulostaa olevan sitäkin enemmän. Ei kukaan ole väittänyt, että Lapissa tehtäisiin yksi kunta tai kaksi kuntaa, sehän on aivan järjetön jo ajatuksena. Minusta on erittäin epämiellyttävää ja outoa, että pelotellaan semmoisilla kauhukuvilla, joilla ei ole minkäänlaisia perusteluita eikä perusteita. Edustaja Kuusisto käytti viisaan puheenvuoron tässä siitä, miten tämä prosessi etenee. On hyvä, että katsotaan rauhassa, kuunnellaan kuntia, tutkitaan asiaa monelta kantilta, muustakin kuin vain työssäkäyntialueen näkökulmasta. Siellä on useita kriteerejä, mitä voidaan soveltaa. Toivon malttia, asiallisuutta keskusteluun. Kyseessä on kuitenkin Suomen kansalaisten asia, ja heillä on oikeus saada tietoa asiasta myöskin oppositiosta käsin. Toivon, että pitäydymme niihin faktoihin, mitä on olemassa, emmekä luo mielikuvia, jotka eivät pidä mitenkään paikkaansa.

Pirkko Mattila /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Autto ehti lähteä täältä, mutta Rovaniemi-kuntaliitos mallina, se on helppo. Kyllä kun siellä on se pieni piparkakku sen isomman alueen keskellä eikä muodostu tämmöisiä harakanvarpaita, niin kuin kuvasin esimerkkinä meillä Muhoksella, niin se on aivan erilainen. Kuten täällä on tuotu esille, on erilaisia malleja ja niitä täytyy olla. Tällä hetkellä niitä on vain liikaa.

Kun puhutaan kuntayhtymistä ja taas siitä, että niitten laskut yllättävät kunnat, on menty Ranskaan asti, mutta tulen lähemmäs elikkä Ruotsiin, Norjaan. Siellä ei tule kuntayhtymistä niitä yllättäviä isoja erikoissairaanhoidon laskuja, koska siellä erikoissairaanhoito on järjestetty eri tavalla. Kyllä minä kuntapäättäjänä nyt väitän näin, että suurimmaksi osaksi kuntien ongelma ovat olleet ne yllättävät ja ennakoimattomat erikoissairaanhoidon laskut. Jos tässä kuntaliitoksilla sitten — en saanut myöskään vastausta siihen, miten elinkeinoelämä piristyy — ehkä haetaan tilaaja- ja tuottajamallin tehostamista, mutta tällä hetkellä tilaaja-tuottaja-malli, olen kuvannut sitä, on pilaaja-puottajamalli tällaisenaan.

Mika Kari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tässä alkaa jotenkin jo nyt levy pyöriä koko lailla samalla uralla, mutta halusin sanoa tässä, että kun edustaja Haapanen viittasi siihen, että tutkimusta on vielä hyvin vähän näistä kuntaliitoksista, niin toki meillä on tutkimusta pitkältäkin ajalta.

Mutta tähän demokratiaesimerkkiin: Kyllä Lahden ystävyyskaupunki Randers Tanskassa teki kuntaliitoksen, ja uuteen Randersin valtuustoon valittiin enemmistö niistä niin sanotusti kauluskunnista, ja ydin-, vanha Randers, jäi vähemmistöön. Sitä kautta syntyy nimenomaan uusi kunta eikä pelkkä liitos.

Vesa-Matti Saarakkala /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kauniita sanoja hallituspuolueitten edustajilta ja ihan rakentavaakin, mutta ottakaa huomioon, että koko ajan kuntakenttä elää. Tällä hetkelläkin esimerkiksi omassa kaupungissa meillä teetetään kuntaliitosselvitystä, joka tähtää siihen, että saadaan selvitys valmiiksi huhtikuussa ja toukokuussa sitten ratkaisut, jos niikseen on. Sitä selvitystä tekee ensisijaisesti Teuvan kunta, joka kuuluu Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymään, ja teettää erikseen Kauhajoen kaupungin ja Kurikan kaupungin kanssa, ja Kurikan kaupunki on ihan eri seutukuntaa. Te kiristätte näillä valtionosuusleikkauksilla nyt esimerkiksi Teuvan kaltaistakin kuntaa tosi raskaasti.

Meillä on kauhea epätietoisuus, mikä se teidän mallinne on, ja nyt te lykkäätte kuukaudella näitä vähäisiäkin tiedon rippeitä ja sitten te täällä sanotte, että te maalailette. No, pitää yrittää jotakin hahmotella. Koettakaa te värittää se meidän hahmottelemamme kuva, mutta kun te ette pysty, siinä se on se ongelma.

Sanna Lauslahti /kok:

Arvoisa puhemies! Edustaja Saarakkala ansiokkaasti totesi, että asioita tapahtuu, ja hyvä näin. Meillähän on viime vuosien aikana jo tapahtunutkin: yli 400 kunnasta on päästy sinne 338 kuntaan, mikä on osoitus siitä, että kunnissa kehitystä ja rakenteiden uudistamista on jo tapahtunut. Tämänhetkisessä tilanteessa, jossa eletään — oikeastaan ollaan kriisin partaalla ja rahat on lopussa — joudutaan jonkun verran pistämään pökköä pesään ja saamaan rakenteiden uudistaminen nykyistä kovempaan tempoon. Tässä tietenkin tarvitaan rohkeutta meiltä päättäjiltä. Monissa kunnissa sitä päätöksentekokykyä löytyy, mutta joissakin kunnissa sitä odotetaan, että valtiopuolelta niitä esityksiä tulisi, eli meillä on kyllä kahdenlaista toivetilaa siellä kuntakentän puolella.

Jo pelkästään se, että meillä on noin sata kuntaa vähemmän, osoittaa sen, että kysymys on myös järjestä. Ja tämä järki lähtee siitä, että kunnissa halutaan, että kuntalaiset saavat palvelut, kunnissa halutaan, että veroprosentti pysyy aisoissa, kunnissa halutaan luoda työpaikkoja. Kun kunta on isompi, on työpaikkojen kehittäminen elinkeinopolitiikan kautta huomattavasti helpompaa.

Myös demokratianäkökulma, joka on tullut esille täällä keskustelussa, on äärettömän tärkeä. Mielestäni juuri niiden kehyskylien äänen pitää ehdottomasti kuulua, ja se on ehkä siellä muutoksen kohdassa paikka, jossa täytyy vain varmistaa, pitääkö siellä olla aina varmistettuna, että kylillä on oma valtuutettunsa valtuustossa.

Toinen iso kysymys, joka kulkee kuntarakenteiden kanssa rinnakkain, on valtionosuusjärjestelmän uudistaminen. Tämän päivän monimutkainen ja vaikeasti hahmotettava järjestelmä kaipaa todellista remonttia. Sanonta "Yksinkertainen on kaunista" pätee tähänkin. Toinen näkökulma valtionosuusjärjestelmän kehittämisessä on se, että sen tulee olla myös kannustava. Tämän päivän valtionosuusjärjestelmä kannustaa siihen, että kunnassa on sairaita, koska rahaa tulee sitä enemmän, mitä enemmän sairastetaan. Uuden järjestelmän tuleekin kannustaa siihen, että kunnassa on yhä vähemmän sairaita ja yhä enemmän terveitä. Mitä se tarkoittaa sitten? Näillä kannusterahoilla kunta panostaa ennalta ehkäiseviin palveluihin ja käyttää niihin enemmän rahaa eikä siihen, että haavoja paikataan.

Kolmas näkökulma, joka kulkee rakenteiden, valtionosuusjärjestelmän kanssa rinnakkain, on jo täällä edustaja Rehulan puheessa tullut esiin: rahoitus, muun muassa terveydenhuollon rahoitus. Se, että meillä on tulevaisuudessa yhä vähemmän kuntia ja ne ovat yhä suurempia, johtaa siihen, että meillä on myös mahdollisuus lähteä purkamaan nykyistä terveydenhuollon monikanavarahoitusta. Se antaa meille aivan uuden mahdollisuuden tarkastella sitä. Tässä kohdin otan yhden esimerkin kuntalaisen näkökulmasta katsottuna: Tänä päivänä Kela ja kunta ovat kuntoutusosuudessa kummatkin touhuamassa. Kuntalainen voi saada lääkäriltä lähetteen, että hän tarvitsee kuntoutusta. Sen jälkeen kuntalainen menee Kelaan, menee pyytämään, hyväksyykö Kela kuntoutuksen. Tässä on yksi toimija liikaa. Miksi meillä ei voida kunnan puolella tehdä päätöstä kokonaisuutena? Miksi me juoksutamme kuntalaista? Näihin kysymyksiin me voimme tulevina vuosina antaa vastauksia.

Maria Tolppanen /ps:

Arvoisa puhemies! Nyt tämä käsittelyssä oleva valtion budjetti on erittäin kylmää kyytiä hyvin vähävaraisille ihmisille siitä huolimatta, että siinä on se 100—120 euron lisäys olemassa kaikkein köyhimmille, koska se otetaan toisella kädellä pois. Sen takia kuitenkin muissa kohdissa pitäisi pystyä takaamaan se, että kuntien peruspalvelut säilyvät kuntalaisilla, sellaiset peruspalvelut, jotka auttavat ihmisiä jaksamaan ja kasvamaan tasapainoisiksi ihmisiksi, auttavat lapsia kasvamaan tasapainoisiksi aikuisiksi.

Me tarvitsemme kuntiin tulevaisuudessakin entistä enemmän lapsiperheille tukea ja tukea ennakoivassa mielessä. Siinä vaiheessa, kun lapsiperheillä on vaikeaa, täytyy kunnan sosiaalitoimistosta löytyä se apu sinne, silloin täytyy löytyä kodinhoitajia, joita tällä hetkellä ei ole lapsiperheille käyttää. Jos lapsiperheet eivät voi käyttää kodinhoitajia, se korreloituu toisessa päässä yhä kasvavina huostaanottoina, ja se ei ole kenenkään etu.

Omaishoidon tuki on asia, johonka on pystyttävä ensi vuonna panostamaan. Tällä hetkellä sivistysvaltiossa nimeltä Suomi käytetään orjatyövoimaa: ihmiset tekevät 300 eurolla töitä 7 päivää viikossa, ilman kesälomia ja ilman taukoja. Siitä on kerta kaikkiaan päästävä pois.

Sen lisäksi meidän nuorisomme voi erittäin huonosti tänä päivänä. Nuoret ovat masentuneita, ja nuoret ovat uupuneita. Koulupsykologeja puuttuu sekä suomenkielisistä että ruotsinkielisistä kouluista, niistä on huutava pula joka puolella maata. Me muistamme karmaisevat tapahtumat, mitä on ollut Pohjanmaallakin koulusurmien osalta. Ne ovat muun muassa sellaisia asioita, joihin tarvitaan rahaa ja joihin tarvitaan edelleenkin koulupsykologeja, jotta lapset pystyisivät olemaan turvallisin mielin kouluissa.

Mistä näihin haetaan raha, sitähän kysytään tietenkin aina. Nyt on sellainen tilanne, että nyt pitäisi jo uskaltaa ruveta katsomaan reilusti myöskin sellaisia maita, jotka ovat pelkästään liftareita tässä kyydissä. Tällä kertaa en puhu Kreikasta, Portugalista enkä Irlannista vaan nimenomaisesti siitä Britanniasta. Nyt olisi jo aika lakkauttaa EU:n jäsenmaksuhelpotukset Britannialle ja käyttää ne rahat meidän omaan maahamme ja käyttää ne rahat meidän lapsiperheidemme, meidän vanhustemme, meidän opiskelijoidemme ja meidän tulevaisuutemme hyväksi.

Vesa-Matti Saarakkala /ps:

Arvoisa herra puhemies! Vaikka tässä salissa on käyty EU-keskustelua, eurokeskustelua tänä syksynä paljon, niin ihan olennaisia asioita on yhä auki Suomen vastuista, ja ne jos mitkä liittyvät tähän valtiovarainministeriön pääluokkaan.

Esimerkiksi Euroopan rahoitusvakausvälinettä, ERVV:tä — joka meni ehkä vähän niin kuin vahingossa täällä eduskunnassa hallituspuolueittenkin edustajilta läpi, eli ei ollut tietoa osalla siitä, että korot tulevat niitten varsinaisten vastuiden päälle ja näin — on lähdetty vivuttamaan. Eli kun aiemmin on sanottu, että Suomi saa vipuvoimaa EU:lta, niin tuntuu, että nyt me annamme vipuvoimaa sinne EU:lle. Harmi vaan, että se maksaa meille paljon enemmän kuin se vipuvoima, mitä sieltä on saatu tännepäin. Okei, oli miten oli, tämä on poliittinen tulkinta.

Mutta se, mikä ei voi olla poliittinen tulkinta, on Suomen perustuslaki, joka liittyy näihin rahoitusvastuisiin, mitkä meillä on. Eli meillähän on perustuslain velvoite järjestää tietyt palvelut kansalaisille, ja jos tätä ERVV-välinettä nyt lähdetään vivuttamaan, niin kuin vakavasti aiotaan, niin meidän riskimme kasvavat merkittävästi. On todella outoa — tai voisi sanoa, että menee vähän niin kuin lekkeripeliksi — jos tätä tukea aletaan verrata sitten siihen, että meillä on annettu vientitakuita yrityksille. Kun on tällaisia takuita annettu, niin puhutaan joistain miljoonista euroista, kun pahimmillaan sitten puhutaan kymmenistä miljardeista ERVV:nkin kohdalla. Silloin tämä perustuslain tulkinta pitää ottaa ehdottomasti uuteen tarkasteluun, ja toivoisin, että kun oikeustila oli jo ennestään epäselvä, joskaan se ei ehkä ollut muutostarpeessa ERVV:n osalta, ja nyt jos siihen tulee vivuttaminen, se alkaa olla jo siinä rajoilla, onko kyse enää samasta asiastakaan.

EVM:n roolista on sanottu, että Suomi pitää kiinni yksimielisyysvaatimuksesta. Hyvä niin, jos näin todella on. Mutta sitä, jos siitä vaikka lähdettäisiinkin lipsumaan, on perusteltu myös sitten sillä, että Suomi kaataa muuten koko Euroopan. No ei se asia kyllä niin ole, koska Euroopan vakausmekanismi tulee voimaan, kun 90 prosenttia siihen kuuluvasta pääomasta on saatu kerrytettyä sen sopimuksen taakse, ja Suomen osuus nyt sattuu vain olemaan, mikä sekin on toki paljon liikaa, se alle 2 prosenttia. Eli se sopimus kyllä astuu voimaan, eikä se koske Suomea, jos muut sen päättävät. Tämä on nyt tärkeää, ja toivon, että tähän myös tiedotusvälineet tarttuisivat, koska täältä on jäänyt väärä kuva myös ministerien toimesta tästä asiasta.