Toimi Kankaanniemi /kd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä ovat todella kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjettiin sisältyvät eräät lait, eivät vielä kaikki. Koska muutama edustajamme on poissa, niin heidän nimissään olevat yhteiset aloitteet tulevat hieman myöhemmin käsittelyyn.

Kristillisdemokraatit ovat tehneet noin kymmenen vuoden ajan aina hallituksen esitykselle vaihtoehtoisen budjetin, joka on tasapainotettu sekä tulojen että menojen osalta, ja se on helposti vertailtavissa hallitukseen esitykseen tämän takia. Meidän esityksemme sisältää tulojen muutoksia hallituksen budjettiesitykseen nähden ja menojen muutoksia, painotuksia. Meillä on, niin kuin äsken totesin, tällainen sosiaalinen perhepolitiikkaa, perheiden ja työttömien, yritysten etuja ajava linja ja lisäksi terveitä elämäntapoja edistäviä asioita ja hyvin painokkaasti tällä kertaa myös ympäristönäkökulma mukana. Haluamme yhteiskuntaa kehittää kristillisten arvojen perimmäisten lähtökohtien pohjalta niin, että tuomme esille ja äänestykseen ehdotukset, joiden näemme kehittävän yhteiskuntaa myönteiseen, tasa-arvoiseen suuntaan. Siihen sisältyy myös koulutus, liikenne, maatalous, oikeuslaitosta, kehitysyhteistyötä koskevia asioita. Tämä meidän vaihtoehtobudjetti on jokaisen saatavissa, ja siihen voi tutustua hyvin, ja toivon, että tutustutaan.

Herra puhemies! Ensimmäisenä meillä on työttömyysturvalain muutosesitys, joka on ed. Räsäsen nimissä. Tässä esitetään, että työttömyysturvalakia muutettaisiin siten, että soviteltuun päivärahaan määriteltäisiin 200 euron suojaosuus, jonka ylittäminen vasta vaikuttaisi soviteltua päivärahaa laskettaessa.

Runsas kymmenen vuotta sitten silloinen työministeri Jaakonsaari ajoi läpi uudistuksen, joka oli negatiivinen, eli silloin poistettiin tämä suojaosuus kokonaan tuloista työttömiltä. Siihen mennessä se oli muistaakseni noin 700 markkaa. Sen jälkeen tilanne on ollut tämä ja on edelleen, että työtön ei saa ansaita mitään vaan kaikki tulot alkavat vaikuttaa leikkaavasti soviteltuun päivärahaan. Tämä on karua ja kylmää politiikkaa, kun näin on menetelty niitä ihmisiä kohtaan, jotka ovat työttöminä mutta jotka jonkin verran pystyvät ja saavat ansioita ahkeruudellaan ja halullaan tehdä jotakin. Mahdollisuuksiahan aina on, mutta nykyinen systeemi tappaa ne. Me esitämme, että tämä muutos tehdään tähän työttömyysturvalakiin niin, että otetaan 200 euron suojaosa käyttöön. Se maksaa noin 20 miljoonaa euroa eli ei ole mikään valtavan suuri summa.

Herra puhemies! Vaikka nyt kuitenkin sallitaan, että me käytämme nämä puheenvuorot erikseen joka asian osalta, olisiko parempi, että heti käyttää paikalta tämän rajoitetun puheenvuoron?

Minä käsittelen ne, jotka ovat tässä minun vastuullani. Ed. Rauhala voi käsitellä nuo kaksi viimeistä omissa nimissään olevaa, kun en ole niihin nyt perehtynyt niin tarkoin.

Toisena tässä on asialistan 6) asia eli lapsilisälain 21 §:n muuttaminen. Tämä tarkoittaa sitä, että me esitämme, että lapsilisät sidottaisiin indeksiin. Meillähän eläkkeet on sidottu indeksiin ja muutamat muut etuudet, mutta lapsilisää, joka on varsin merkittävä pienituloisille lapsiperheille erityisesti, ei ole sidottu indeksiin, ja sen reaaliarvo on pudonnut yli 10 prosenttia kolmen vaalikauden aikana. Tämä näkyy ikävällä tavalla lapsiperheiden taloudessa. Meillä lapsiperheiden köyhyys on ongelma, johon pitää nopeasti puuttua. Toteamme, että hallitus esittää ensi vuodelle 10 euron korotusta kolmannesta lapsesta alkaen lapsilisiin ja se on täysin riittämätön tässä tilanteessa. Lapsiperheet kärsivät hintojen noususta, elinkustannusten noususta hyvinkin raskaasti, ja esimerkiksi ne palkankorotukset, jotka ovat tulleet, ovat jo syödyt tämän takia, kun kustannukset ovat nousseet niin voimakkaasti tänä vuonna. Lapsiperheille lapsilisäjärjestelmä on tärkeä, ja siksi esitämme tuota indeksiin sitomista, joka oli kokoomuksenkin tavoite vaaleissa tai suora lupaus, mutta lupaus on petetty tähän mennessä, ja nyt esitämme, että näin meneteltäisiin.

Herra puhemies! Seuraava asia eli listan 7) asia on ed. Tallqvistin nimissä oleva tuloverolain 105 a §:n muuttamista koskeva lakialoite. Siinä esitetään kunnallisen ansiotulovähennyksen käyttöönottoa verotuksessa, niin kuin tuossa aikaisemmassa keskustelussa mainitsin. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä esittää, että lapsiperheiden taloutta helpotettaisiin niin, että lapsen huoltaja saisi ansiotulovähennyksen, jonka yksinhuoltaja saisi silloin, kun on tällaisesta perheestä kysymys, tai sitten, jos on kahden puolison perhe kysymyksessä, niin saisi jompikumpi. Tämä on rajattu sillä tavalla, että tulojen 2 500 euron ylittävältä osalta 7 230 euron määrään asti vähennys olisi 53 prosenttia ja sen ylittävältä osalta 29 prosenttia ja enimmäismäärä kuitenkin 4 500 euroa. On lähdetty siitä, että tämä kohdentuisi vain melko pienituloisiin lapsiperheisiin, ja näillähän suurin tarve tässä suhteessa on.

Herra puhemies! Totean, että todellakin meiltä on tulossa vielä tuloverotuksen kunnallisen perusvähennyksen korottamista 2 500 euroon tarkoittava lakialoite, jonka arvo on 200 miljoonaa euroa, lisäksi liikennepuolelta diesel-, hybridi- ja sähköautojen verotuksen keventäminen, yhteensä 50 miljoonaa euroa, ja sitten kotitalousvähennyksen ulottaminen asunto-osakeyhtiöiden korjaushankkeisiin. Tällainen veronkevennys on meidän vaihtoehtobudjetin sisällä, ja näistä tulee esitykset hieman myöhemmin.

Tulopuolella verotuksen osalta meillä on pörssiveroesitys edelleen. Todella rikkaitten pörssikauppaa koskeva 0,1 prosentin vero tuottaisi noin 300 miljoonaa kesällä arvioiden, nyt voi tietysti tilanne olla vähän eri, kun pörssikaupassa on varmasti vaikeuksia. Mutta tämä olisi ihan hyvä ottaa käyttöön meillä, niin kuin on Lontoon pörssissäkin. Edelleen me esitämme lyhytaikaisen omistuksen myyntivoittoveron kiristämistä. Sillä saataisiin 150 miljoonaa euroa keinotteluluontoisista kaupoista verotuottoa. Alkoholiveron korotusta esitämme keskimäärin 10 prosentin määrällä, joka sisältäisi myös arvonlisäveron korottumisen. Kun otetaan lisäksi huomioon, että me antaisimme vain yleiset tuloveronalennukset inflaatiotarkistuksen osalta, niin tulopuolella olisi 1 420 miljoonaa euroa käytettävissä tärkeisiin menoihin, muun muassa investointeihin ja perhe- ja terveydenhuollon koulutukseen, työllisyyden, yrittäjyyden, ympäristö- ja maatalouden tarpeisiin.

Herra puhemies! Tässä lyhyesti tämä meidän vaihtoehtobudjettimme sisältö tässä vaiheessa esiteltynä.

Leena Rauhala /kd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Niin kuin ed. Kankaanniemi tuossa totesi, kristillisdemokraattisen ryhmämme vaihtoehtobudjetti on hyvin vahvasti perhekeskeinen eli ne kohdennukset, mitä olemme halunneet nostaa esille, ovat lapsiperheisiin kohdistuvia parannuksia ja tietenkin terveydenhuoltoon, ja ne myös välillisesti kohdistuvat lapsiperheisiin ja koko väestöön.

Omissa nimissäni on kaksi näistä, jotka ovat tässä meidän vaihtoehtobudjetissamme ja ovat nyt käsittelyssä, tämä opintotukilain 11 §:n muuttaminen ja toimeentulotuesta annetun lain 11 §:n muuttaminen.

Opintotukilain muutoksessa on kysymys huoltajakorotuksesta eli 50 euron huoltajakorotuksesta. Lähdemme siitä, että meidän tulisi tukea kaikkia perheitä, ja silloin se tarkoittaa myös yksinhuoltajia ja opiskelevia perheitä. Kaiken kaikkiaan, kun opintotuen määrää on arvioitu ja sitä, mitkä seikat siihen vaikuttavat, meillä on lähtökohtana ollut se, että opintotuen määrään ei vaikuta se, onko opiskelijalla huollettavia lapsia. Tämän lähtökohtana on ollut, että perheellistymisestä aiheutuvat kustannukset eivät kuulu niinkään koulutuspolitiikkaan tai opiskelijapolitiikkaan, vaan perheellistymisestä aiheutuvat kustannukset kuuluvat perhepoliittisten tukien kautta hoidettaviksi. Opintotuen tehtävänä on nähty yksilön kouluttautumisen tukeminen.

Kuitenkin esimerkiksi työttömyyspäivärahassa otetaan huomioon elatusvelvollisuus, vaikka kyseessä ei ole perhepoliittinen tuki. Tästä periaatteesta tulisi väestöpoliittisista syistä joustaa myös opiskelijoiden kohdalla ja tukea perheellisiä opiskelijoita korottamalla opintorahaa.

Vielä laajemmin ajatellen voisi sanoa, että vastuullinen väestöpolitiikka edellyttää tarttumista niihin syihin, jotka heikentävät opiskelijoiden mahdollisuuksia lasten hankintaan. Toiveita saada lapsia on tuettava siinä iässä, jossa lasten saanti on vielä mahdollista. Tutkimusten ja selvitysten mukaan tiedämme, että ensisynnyttäjien keski-ikä on noussut vähitellen ja on nyt 28 vuotta, ja kun menemme yliopisto-opiskelijoitten pariin, noin kolmasosalla ikäluokasta se on siirtymässä reilusti yli 30 vuoden. Voi sanoa, että lapsen hankinnan siirtyminen myöhäisempiin ikävuosiin saattaa aiheuttaa terveydellisiä ongelmia ja lapsettomuutta. Yli 35-vuotiaiden ensisynnyttäjien määrä on noussut kymmenessä vuodessa lähes 50 prosenttia, kun paras synnytysikä olisi 25. Siis koulutetuilla naisilla, perheillä, ei ole aikaa eikä varaa lasten hankintaan. Kuitenkin lasten hankinnan ajoituksella on merkitystä sekä vanhemmille, lapsille että koko yhteiskunnalle. Näin esitys, että opintotukeen laitettaisiin lapsikorotus, on todella perusteltu monelta eri näkökulmaltakin ajatellen.

Tulevaisuuden eläkemaksuista ja sosiaaliturvan rahoituksesta selviämiseksi tarvitsemme erityisesti perheitä ja suurperheitä. Uusimman perhebarometrin mukaan nuorena perheellistyneet naiset katsovat, että parhaat yhteiskunnan toimet, joilla edistettäisiin perheellistymistä ja lapsiperheiden hyvinvointia, ovat opintotuen lapsikorotus, perusäitiyspäivärahan korotus työttömien peruspäivärahan suuruiseksi ja lapsilisän huomattava korotus.

Jos ajatellaan euromäärää, mikä meidänkin budjettiimme on arvioitu, niin opintotukea saavia naisia on vuosittain noin 170 000 ja 19—34-vuotiaista opiskelijanaisista noin 8 prosentilla on lapsia eli elatusvelvollisia opiskelijanaisia on karkeasti arvioiden 13 000. Elatusvelvollisista miesopiskelijoista ei ole lukua, mutta voidaan arvioida, että noin 5 prosentilla olisi lapsia. Opintotukea saavia miehiä on vuosittain noin 125 000, joten elatusvelvollisia heistä on noin 6 000. Tukikuukausia käytetään vuodessa kymmenkunta, ja jos arvioidaan, että 20 000 opiskelijavanhempaa saisi tukeensa ehdotetun korotuksen, kustannukset olisivat vuositasolla yli 10 miljoonaa. Olemme arvioineet sen noin 12 miljoonaksi budjetissamme. Tämä on tämä toinen lakialoite, opintotukilain muuttaminen.

Sitten on toimeentulotuesta annetun lain 11 §:n muuttaminen, lakialoite 100. Kysymys on edelleen lapsiperheistä, joissa ongelma on se, että toimeentulotulotuesta annetussa laissa toimeentulon suuruuteen vaikuttavia tuloja ovat kyseisen henkilön ja perheenjäsenten kaikki käytettävissä olevat tulot. Sitten on olemassa niin sanottuja etuoikeutettuja tuloja, joita ei oteta huomioon tukea laskettaessa, ja tässä on se ongelma, että lapsilisä ei kuulu näiden joukkoon, vaan se otetaan tukilaskelmassa huomioon vähentävänä tulona.

Tässä aloitteessa ehdotetaan, että vähävaraisimpien lapsiperheiden taloudellisen tilanteen parantamiseksi puolet lapsilisästä muutetaan etuoikeutetuksi tuloksi. Se sillä tavalla parantaisi lapsiperheiden asemaa. Tämän aloitteen kustannukset ovat vuositasolla noin 40 miljoonaa euroa.

Lapsiperheiden köyhyydestä ja sen lisääntymisestä on tässä salissa puhuttu paljon. Näen, että nämä yksittäiset lapsiperheisiin kohdistuvat parannukset olisi nostettava ensisijaisiksi muutoksiksi. Toivoisin, että hallituskin vahvemmin ottaisi huomioon perhepoliittiset näkökulmat omissa esityksissään.

Heikointa tietysti tulokehitys on ollut erityisesti yksinhuoltajilla ja monilapsisissa perheissä, joissa on alle 3-vuotias lapsi. Tänä vuonna lähes 130 000 lasta elää perheissä, joiden tulot jäävät virallisen köyhyysrajan alapuolelle. Jos ajatellaan kehitystä, niin luku on kaksi kertaa suurempi kuin lamavuonna. Sen vuoksi tähän olisi todella havahduttava, että lapsiperheiden saamat perhepoliittiset tulonsiirrot kotitaloutta kohden ovat reaalisesti laskeneet noin 10 prosenttia 1990-luvun alusta. Tätä nyt esitämme, että ainakin nämä ehdotukset, mitkä nyt ovat tulleet käsittelyyn ed. Kankaanniemen esitteleminä sekä toimeentulotukilakiin ja opintotukilakiin kohdistuvina muutoksina, huomioitaisiin.