Arvoisa puhemies! Sen jälkeen kun Stora Enso viime syksynä ilmoitti lopettavansa Summan ja Kemijärven tehtaat, pääministeri nimitti työryhmän pohtimaan metsäteollisuuden tulevaisuutta. Metsäntutkimuslaitoksen tämänhetkisten ennusteiden mukaan paperi- ja sahausvienti laskee vuoteen 2020 mennessä 20 prosenttia, joten teollisen rakenteen monipuolistamista tarvitaan kipeästi.

Tarjoaako Ahon raportti riittävästi eväitä siihen, että metsästä saatavasta raaka-aineesta elävä teollisuus monipuolistuu ja että uusia menestystarinoita löytyy?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Kyllä tuo Ahon raportti ja tämän työryhmän raportti pitää sisällä mielestäni kaikki keskeiset toimintalinjaukset, mitä nyt tarvitaan. Osa niistä on luonteeltaan sellaisia, että ne voidaan toteuttaa heti. Osaa toteutetaan jo. Toinen osa on sellaisia, joilla on tällainen keskipitkän aikavälin vaikutus, ja niitä toimia valmistellaan hyvää vauhtia, ja sitten osa on hyvin pitkällekin tähtääviä. Olennaista on se, että sillä vanhalla tuotesortimentilla me emme oikein enää pärjää. On saatava arvokkaampaa, kalliimpaa, korkeampaan osaamiseen pohjaavaa tuotetta puusta. Se on uusiutuvana luonnonvarana erinomainen raaka-aine myös sellaisiin tuotteisiin, joiden olemassaoloa itse asiassa me emme tällä hetkellä vielä edes tiedäkään. Nyt satsataan tutkimukseen, koulutukseen, jos se lähtee sieltä päästä, satsataan puun kasvatukseen sekä rahaa lisää että organisoidaan elinkeinoelämän ja valtiovallan yhteistoimin voimavarojen allokointi niin, että niistä saataisiin niillä toimilla entistä tehokkaampi lopputulos. Kyllä tuo raportti lyhyesti sanottuna, yhteen vedettynä, tarjoaa hyvän perusteen. Nyt ollaan (Puhemies: Minuutti on kulunut!) paraikaa hallituksessa sopimassa siitä menettelytavasta, miten eteenpäin — politiikkaohjelmako vai strateginen hanke vai miten? Ihan lähipäivät näyttävät, mikä on se tapa edetä asiassa.

Arvoisa puhemies! Suomessa on ollut vuosikymmenten perinne kasvattaa ja hoitaa metsää avohakkuilla. Tämä metodi on myös ollut melko kiinteästi yhteydessä nimenomaan siihen selluteollisuuteen, joka on Suomessa ollut merkittävää ja on vieläkin. Kuitenkin myös muita metodeja kasvattaa metsää on, kuten erirakenteiskasvatus, jolla tavalla saadaan parannettua puun laatua, ja puun laatu taas on yksi keskeinen tekijä siinä, jos haluamme nostaa mekaanisen metsäteollisuutemme jalostusarvoa. Olisin kysynyt:

Aiotaanko edistää sitä, että metsän kasvatustavat monipuolistuisivat sillä tavalla, että myös muut metodit kuin avohakkuilla hoito yleistyisivät?

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! Varmasti tämän selvityksen yhteydessä, joka liittyy nimenomaan teollisuuden menestymiseen, pitää käydä myöskin läpi se, miten metsää pitää jatkossa uudistaa, koska hyvin usein on niin, että pitäisi jo siinä uudistusvaiheessa tietää, mikä on se puun käyttötarkoitus. Minusta se, että me olemme hyvin avoimia uusille mahdollisuuksille, on juuri sitä, että me vastaamme siihen kysyntään, mikä markkinoilta tulee. Minulla ainakaan itselläni ei ole mitään estettä sen selvitykseen tässä yhteydessä, ja uskon, että ministeri Pekkarinen voi jatkaa, jos haluaa.

Arvoisa puhemies! Mekaanisen metsäteollisuuden yksi keskeinen alue on ollut noin parinkymmenen vuoden ajan yhä kasvava puurakentamisen rooli.

Millä tavalla ministeri näkee puurakentamisen tästä eteenpäin, kun raaka-aineista on tiukempi kamppailu suomalaisen puun osalta ja muut vaatimukset ulkoapäin tulevat koskemaan kokonaista metsäsektoria? Mitkä ovat puurakentamisen sekä kotimaisen osuuden että myöskin puurakentamisen vientiosuuden näkymät lähitulevaisuudessa?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Kyllä näkymät tässä suhteessa ovat hyvät. Rakentamisen runkoaineena tällä hetkellä puu on noin 48 prosenttia viimeisten tilastojen mukaan ja julkisivumateriaalina se on yli 50 prosenttia, sen rooli, tällä hetkellä. Kun puhutaan pientalorakentamisesta, eri muotoisia pientaloja rakennettiin viimeisen kahden vuoden aikaan suurin piirtein vuositasolla tuommoinen 17 000 kappaletta, ja niitten ylivoimainen valtaosa oli kuitenkin puurakentamisia. Esimerkiksi talopaketeista se oli 80 prosenttia, nimenomaan se puupohjainen rakentaminen.

Puu on uusiutuva luonnonvara, uusiutuva rakennusmateriaali. Se on kestävän kehityksen mukainen raaka-aine. Se on myöskin ympäristön kannalta erittäin hyödyllinen ja hyvä raaka-aine. Kaikki nämä seikat vaikuttavat siihen, että ei vain meillä vaan muuallakin Euroopassa, uskon näin, myöskin viennissä puurakentamisessa meillä on mahdollisuuksia. Kannattaa muistaa, että Suomessa käytetään puurakentamiseen ja puutuoteteollisuuteen vähän yli kuutiometri per asukas (Puhemies: Minuutti on jälleen kulunut!) per vuosi puuta, Euroopassa 0,2 kuutiometriä per asukas.

Arvoisa puhemies! Ahon työryhmän esitysten toimivuuteen oleellisesti vaikuttaa kansainvälinen kilpailuympäristö, metsäteollisuuden kansainvälinen kilpailuympäristö. Nyt näyttää siltä, että unionin alueella viime vuosina on rakennettu kansallisella valtion tuella kahdeksan erittäin suurta sellu- ja paperitehdasta, tuella, joka on enimmillään ollut jopa 35 prosenttia rakentamiskustannuksista. Tällä on aivan oleellinen vaikutus myös suomalaisen metsäteollisuuden kilpailukykyyn.

Millä tavalla hallitus suhtautuu tällaiseen kansalliseen tukitoimintaan?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Suuryritysten investoinneissa ei oikeastaan missään, ei edes parhaan tukialueen alueilla, Euroopan unionin alueella, julkinen investointituki ole sallittua. Minä hivenen ihmettelen, missä tällaisia investointeja on tapahtunut, jos investointeihin on tullut näin suuret tukiprosentit, mitkä tässä kysymyksessä mainittiin ja mitä eilisissä uutisissa joissakin on kerrottu. Olen erittäin kiinnostunut ja ministeriö on erittäin kiinnostunut ottamaan selvää, missä näin on tapahtunut. Vielä kertaalleen: tuontapaiset tukiprosentit eivät ole Euroopan unionin valtiontukisäädösten mukaisia.