Kari Rajamäki /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Liikenne- ja viestintäministeriön pääluokan käsittelystä aluksi liikennejaostolle kiitos erittäin sitoutuneesta ja vahvasta yhteisestä tahdosta niin alueellisen kuin kansallisen kilpailukyvyn vahvistamiseen liikenneinfrapuolella. Myöskin ministereille Kyllönen ja Kiuru parhaimmat kiitokset niin omasta kuin jaoston puolesta. Kolmatta liikennejaoston puheenjohtajakautta tässä aloittavana täytyy sanoa, että nyt olen tavannut todella vahvasti sitoutuneet, innostuneet ja asiansa puolesta työtä tekevät ministerit.

Mutta, puhemies, perusväylänpidon osalta rahoituksen ostovoima huolimatta siitä, että perusväylänpidon rahoitukseen tehdään tasokorotuksia, heikkenee. Yhä suurempi osa väylien palvelutason ja kunnon säilyttämiseen menee tästä määrärahasta, ja alueelliseen kehittämiseen ei tällä hetkellä ole juuri mahdollisuuksia. Tässäkin yhteydessä on syytä korostaa hallitusohjelman lähtökohtaa, jossa nimenomaan tässä liikennepoliittisen selonteon yhteydessä tullaan kokonaisvaltaisesti ja poikkihallinnollisesti elinkeinoelämän, talouden ja työllisyyden ja alueiden kehittämisen kehykseen kytkemään liikennepolitiikka. Taloudelliset, nopeat ja turvalliset kuljetukset tulevat olemaan liikennepoliittisen selonteon keskeinen tavoite, eli tämä elinkeinopoliittinen näkökulma painottuu.

Hallitusohjelman mukaisesti pienten liikenneturvallisuutta edistävien hankkeiden teemaohjelma halutaan nyt jo käyttää. Tähän osoitetaan 2,7 miljoonaa euroa. Itse asiassa tämä on jatkoa sille aikaisemmallekin linjalle, jossa eritasoliittymäohjelmien ja kevyen liikenteen turvallisuusohjelmien kanssa haluttiin edetä.

Radanpidon rahoitusta lisätään kehyskaudella yhteensä 110 miljoonaa euroa. Tavoitteen on oltava junaliikenteen turvallisuuden, sujuvuuden ja täsmällisyyden lisääminen.

Talvimerenkulussa on ryhdyttävä valmistelemaan vanhentumassa olevan jäänmurtokaluston uusimista. Myöskin väylämaksujärjestelmää on kehitettävä niin, että Suomen tonnisto ja Suomen merenkulun kilpailuasema väylämaksujärjestelmässä otetaan paremmin huomioon. Sanotaan näin, että venäläisten jokiproomujen hinaaminen ei voi olla samanarvoista kuin suomalaisen kauppalaivaston oma kyky toimia. Eli edellytetään, että hallitus käynnistää väylämaksujärjestelmän kokonaisuudistuksen, jossa otetaan huo-mioon myös alusten ympäristöominaisuudet ja jäänmurtopalvelujen tosiasiallinen käyttö.

Yksityisteiden kunnossapidossa ja parantamisessa loppuu kolmen vuoden 10 miljoonan puunkuljetusraha, mutta olen erittäin iloinen siitä, että paitsi jaoston yhteinen tahto myös hallituspuolueiden yhteinen toimintakyky turvaa yksityistieavustuksen tason, eli tämä 5 miljoonan euron lisäys tähän tehdään. Tämä on alempiasteisen tieverkon koko logistisen kuljetusjärjestelmän, maaseutupolitiikan ja metsätalouden toimintaedellytysten kannalta tärkeätä.

Väylähankkeiden kehittämisen puolella joudutaan nyt sitten yhdessä arvioimaan liikennepoliittisen selonteon yhteydessä, miten edetään. Me korostamme keskeneräisten hankkeiden asianmukaista loppuun saattamista ja erityisesti Seinäjoki—Oulu-radan peruskorjauksen valmistamista ohjelman mukaisesti. Pisara-radan suunnittelu on ehdottoman tärkeätä Helsingin seudun lähi- ja kaukoliikenteen toimivuuden mutta myös päärautatieaseman ruuhkan purkamisen kannalta.

Liikenneverkon kehittämisessä on otettava huomioon selonteossa mainitut periaatteet, ja ongelmia tulee olemaan juuri siinä, että alueellisia kärkihankkeita on yhteensä noin 8 miljardin euron edestä. Näistä puolet on tiehankkeita. Pitkäjänteinen rahoitus on löydettävä, ja erityisesti kansallisen kilpailukyvyn myöskin uudenlaisella arvioinnilla, paitsi meidän elinkeinopolitiikan, kaivosteollisuuden myös pohjoisen alueen liikenneyhteyksiä koskevilla arvioinneilla, on tultava vahvemmin esille. Pohjoisten merireittien käyttö ja arktisten alueiden taloudellinen merkitys muuttavat kokonaan meidän logistista asemaamme, ja tämä on arvioitava nyt uudelleen ja perusteellisesti.

Suomen liittyessä Euroopan unioniin Suomi unohti kokonaan pitkien etäisyyksien, kalliiden kuljetusten logistiikan kustannukset jäsenyysehdoissaan. Siksi on tärkeätä, että Euroopan laajuisten liikenneverkkojen, TEN-T-ydinverkon, linjauksissa korostuvat prioriteettihankkeet: Pohjolan kolmio, merten moottoritiet, Rail Baltica sekä uutena hankkeena Botnian käytävä. Sitten myös Itä- ja Pohjois-Suomeen liittyvien kehittämistavoitteiden ja alueen saavutettavuuden varmistamiseksi myöskin valtatie 5:n ja Savon radan ja Oulu—Vartius-radan tieyhteydet.

Junaliikenteen ostoihin on tehty kolmen vuoden sopimusjärjestely. Se on myönteistä. Myöskin lentoliikenne kansainvälisen teollisuuden tarpeisiin Savonlinnan ja Varkauden osalta on noteerattu lisärahalla, mutta koko maan kansainvälisen teollisuuden lentoyhteydet vaativat jatkossa tarkempaa arviointia. Joukkoliikenteen palvelujen ostoon on alueellisen ja paikallisen liiken-teen ostoon miljoona ja seutulippujärjestelmän laajentamiseen miljoonan lisäys hallitusryhmien sopimuksella. Myöskin tilattujen lehtien arvonlisäveron korotus heijastuu lehtialan liiketoimintaan ja toimintaedellytyksiin, ja valiokunta pitää tärkeänä, että perustettava lehtiasiain neuvottelukunta seuraa lehdistön asemaa ja tarvittaessa tekee esityksiä lehdistön toimintaedellytysten parantamiseksi.

Herra puhemies! Valtionavustus valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteuttamiseen, haja-asutusalueiden laajakaistahanke, on edennyt hyvin eritahtisesti eri puolilla maata, ja vuonna 2009 myönnetty rahoitus, 66 miljoonaa euroa, on käytännössä lähes kokonaan käyttämättä. Taskurahoja on käytetty. Tämän takia on erittäin myönteistä, että paitsi jaosto niin myös ministeri ovat yhdessä tältä osin valmiit alueellisen tasa-arvoisuuden ja tietoyhteiskunnan kehityksen kannalta perustavaa laatua oleviin uudelleenarviointeihin, jotta asiaa voidaan vauhdittaa. Tästä myöskin jo ensi keväänä esitetään hankkeen etenemisen arviointia.

Sitten, puhemies, lopuksi: Sääilmiöiden saadessa yhä vaarallisempia muotoja, viittaan Asta-myrskyyn, Ilmatieteen laitoksen toimintakyky on ehdottoman tärkeä. Vaarallisia sääilmiöitä koskevat varoitukset perustuvat säätutkien hyödyntämiseen. Tutkaverkosto ei kuitenkaan kata koko maata kaikissa säätilanteissa, ja siksi eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin säätutkaverkoston laajentamiseksi siten, että säävaroitustoiminnasta voidaan huolehtia alueellisesti kattavasti.

Liikenneministeri Merja Kyllönen

Arvoisa puhemies! Rohkenen sanoa: rakkaat kansanedustajakollegat! Syksyn aikana on käyty erittäin tarpeellista ja myös perusteellista keskustelua liikennepolitiikasta, sen suunnasta sekä rahoitustarpeesta hallituksen vuoden 2012 talousarvioesityksen käsittelyn yhteydessä. Mielestäni keskustelut ja valiokuntakäsittelyt ovat olleet selkeän asiantuntevia ja oivaltavia. Niissä ovat tulleet esille samat huolet, joita itsekin kannan liikenneverkon ja joukkoliikenteen palvelutason säilymisestä ja mahdollisuuksista vastata palvelutason parannustarpeisiin. Yhteinen tahtotilam-me on pitää Suomi liikkeessä maalla, merellä ja ilmassa, kilpailukykyisenä ja toimivana yhteiskuntana, ja siinä työssä tarvitaan meitä jokaista puoluekannasta, kotipaikkakunnasta tai eduskuntaryhmästä riippumatta.

Suurimpana huolena tämän vuoden aikana käydyissä keskusteluissa on noussut esille perusväylänpidon rahoituksen riittävyys kustannustason noustessa. Kustannustaso on viimeisen vuoden aikana noussut todella huolestuttavasti eli 7 prosenttia. Päivittäisen liikennöitävyyden turvaaminen on rahoituksen suuntaamisessa priorisoitu, ja siten yhä suurempi osuus määrärahasta menee väylien perustason ja kunnon säilyttämiseen. Perusväylänpidon määrärahalla toteutettaviin pieniin investointeihin on yhä vähemmän mahdollisuuksia, ja tämä ei ole kestävä ja hyvä kehitys.

Olen erittäin tyytyväinen eduskunnan myöntämästä lisärahoituksesta liikenteen palvelutasoon. Sydämellinen kiitos siitä ja eritoten siitä työstä, mitä eduskunta valiokuntineen ja jaostoineen on budjettityössä ja lainvalmistelussa tänä vuonna tehnyt. Yhteistyömme on ollut erittäin hedelmällistä ja rakentavaa, ja olen ylpeä koko siitä joukkueesta, joka haluaa olla tekemässä työtä suomalaisen liikennepolitiikan kehittämiseksi rakentavassa yhteistyöhengessä.

Arvoisa puhemies! Yksityisteiden valtionapuun suunnattava 5 miljoonan euron lisäys pitää valtionavustuksen edellisvuosien tasolla, kun väliaikainen 10 miljoonan euron korotus puukuljetusten turvaamiseksi otetaan pois. Täytyy myös muistaa, että tämä lisäraha merkitsee kaikkiaan lähes 10 miljoonan euron lisäystä yksityisteiden kunnostukseen. Tiekunnathan laittavat aina lähes saman verran rahaa pottiin kuin mitä itse valtionapu on. Valtiovarainvaliokunnan mietinnön mukaan tämä lisäys on tarkoitettu maa- ja metsätalouden, maaseutuelinkeinojen toimintaedellytysten parantamiseksi, ja tämä viesti menee perille avustusten käsittelijöille.

Pidän tärkeänä, että myös eduskunta on samoilla linjoilla ministerin ja koko hallituksen kanssa siitä, että liikenneturvallisuus nostetaan liikennepolitiikan keskiöön, ja myöntääkin rahoitusta hallitusohjelmassa mainitun 2 700 000 euroa pienten liikenneturvallisuutta edistävien hankkeiden investointiohjelman käynnistämiseen. Tämä on hyvä startti siihen työhön, johon itse asiassa tänä päivänä on odottamassa 200 vuoden työjono tällä investointitahdilla.

Suurten kaupunkien toimivaltaisten viranomaisten alueet ovat laajenemassa. Eduskunnan myöntämä miljoonan euron lisäys suurten kaupunkiseutujen seutulippujärjestelmien laajentamiseen on selkeä signaali valtion tahdosta olla mukana kehittämässä toimivaa ja ainakin työmatkaliikenteessä henkilöautolle aidosti kilpailukykyistä joukkoliikennettä näillä kasvavilla seuduilla. Alueellisen ja paikallisen liikenteen ostoihin suunnattu miljoonan euron lisärahoitus turvaa joukkoliikenteen peruspalvelutasoa.

Valiokunta pitää tärkeänä, että liikennepoliittisen selonteon valmistelun yhteydessä selvitetään, miten haja-asutusalueen peruspalvelutasoinen asiointiliikenne voidaan järjestää nykyistä tehokkaammin, ja korostaa, että on löydettävä uusia asiakaslähtöisiä keinoja, joilla liikenne voidaan järjestää eri toimijoiden yhteistyöllä nykyistä tarkoituksenmukaisemmin ja kustannustehokkaammin. Nämä toteamukset voisivat olla lähestulkoon suoraan ministerin suusta. Näitä asioita on pohdittu ja selvitetty, ja liikennepoliittisessa selonteossa otetaan varmasti tähän asiaan kantaa. Helppoja ratkaisuja en tosin pysty lupaamaan. Uudet ratkaisut ja yhteistyö eri toimialojen kesken ottavat aikansa, mutta tahtotila ja pyrkimys asiaintilan korjaamiseksi ovat erittäin vakaat ja varmat.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä oli myös kannanotto väylämaksu-järjestelmän uusimiseen. Valiokunta edellyttää, että hallitus käynnistää väylämaksujärjestelmän kokonaisuudistuksen, jossa otetaan huomioon myös alusten ympäristöominaisuudet ja jäänmurtopalvelujen tosiasiallinen käyttö. Väylämaksujärjestelmän uudistamisen myös ministeri on nähnyt välttämättömäksi, ja tämä työryhmä aloittaakin työnsä heti ensi vuoden alusta.

TEN-T-asiat ovat myös olleet koko syyskauden ajankohtaisia. Niistä haluan todeta vain sen, että ennen lopullista kannanottoa verkon laajuudesta on välttämätöntä selvittää sekä kattavan verkon että ydinverkon toteuttamisesta ja verkon mahdollisesta laajentamisesta aiheutuvat kustannukset. Ensin tulee arvioida liikennejärjestelmän kehittämisen aikajännettä ja painotuksia suhteessa komission ehdottaman TEN-T-verkon asettamiin vaatimuksiin, ennen kuin pohditaan itse verkon laajentamista. Liikennevirasto on parhaillaan tekemässä ministeriölle kokonaisarviota liikenneverkon kehittämisen kustannuksista ehdotuksen edellyttämään tasoon. Toki Venäjä-yh- teyksien kannalta on syytä selvittää mahdollisuuksia Northern Axis -liikennekäytävän sisällyttämisestä ydinverkkoon, mikä tukisi edelleen pohjoisen ulottuvuuden liikenne- ja logistiikkayhteistyötä ja muodostaisi yhteyden Murmanskin radalle, mutta tästäkin tulee siis tehdä selkeä kustannusarvio ja tullaan tekemäänkin ihan jo senkin vuoksi, että suurin osa väylähankkeisiin tarvittavasta rahasta tulee meidän kansallisesta budjetistamme.

Olen ottanut tässä puheenvuorossani esille vain joitakin tärkeitä ja valiokunnan mietinnössä esille tulleita asioita. Keskusteluissa on käsitelty monenlaisia näkökulmia ja esitetty erilaisia tarpeita. Näemme yhdessä sen, että ajatuksia on ravisteltava. Meidän on löydettävä uusia tapoja toimia. Pelkästään vanhoilla menetelmillä emme tule enää tässä kisassa pärjäämään. Meidän on ajateltava myös tämän vaalikauden ylitse, mihin suuntaan liikenneinfraa ja koko liikennejärjestelmää haluamme kehittää.

Haluan vielä kerran kiittää koko eduskuntaa työstä ja yhteisestä ponnistelusta ja ennen kaikkea liikenteeseen suunnatusta lisärahasta ja siten koko Suomen hyväksi tehdystä työstä. Liikennejärjestelmän toimivuus on kilpailukyvyn, taloudellisen kasvun, kestävän kehityksen ja ihmisen arjen sujuvuuden tärkeä edellytys. Kiitos! On hienoa toimia yhteistyössä sellaisten kollegoiden kanssa, jotka haluavat pitää Suomen pyörät pyörimässä.

Ari  Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Satakunnan ja Varsinais-Suomen kansanedustajat tekivät yhdessä aloitteen valtatie 8:n perusparantamisesta. Jostain syystä sitä ei täältä listalta löydy, mutta onneksi täällä on muutamia muita, jotka koskevat samaa tienpätkää, joten kansanedustajat, jotka olisivat halunneet äänestää sen puolesta, voivat nyt tehdä sen vaikka aloitteen 105 kohdalla. Mutta kysyisin: mitä kuuluu vt 8 -tilanteelle tästä aloitteen puuttumisesta huolimatta?

Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Maksuja, maksuja, maksuja — ja aina autoilija maksaa. Te, ministeri, olette itse sanonut, että liikkumisen hinta on Suomessa erittäin korkea. Miten tähän yhtälöön sopii se, että dieselin hinta nousee, autoverot nousevat, työmatkavähennys, joka olisi erittäin tärkeä maaseudulta työssäkäyville ihmisille, on uhan alla, ja myös kuljetustuet leikataan. Miten te pitkien etäisyyksien varrelta tulleena ministerinä voitte hyväksyä tämän? Tämä yhtälö kerta kaikkiaan ajaa Suomen vaikeuksiin. Kuljetuskustannukset nousevat. Toissa viikolla olin rekkamiesten kokouksessa, ja he olivat aivan hädissään tästä tilanteesta, miten Suomessa voidaan tavaraa enää kuljettaa, koska tavaroiden kuljettamisen hintaa ei voida nostaa. Metsäyhtiöt eivät maksa yhtään enempää puun kuljettamisesta. Tehdäänkö tällä menolla Suomesta luonnonpuisto, jossa vain suurpedot ulvovat?

Raimo Piirainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minullakin on täällä ollut muutamana vuonna Vuoreslahden tien pinnoittaminen, eikä sekään mennyt läpi. Edustaja Jaloselle vaan tiedoksi, että eivät millään voi kaikki hankkeet mennä läpi.

Mutta ennen kaikkea ministereille erittäin suuri kiitos hyvästä yhteistyöstä. Kysyisinkin nyt liikenneministeri Kyllöseltä tästä selonteosta, elikkä selontekohan on tällä hetkellä vaiheessa: mitenkä siinä otetaan kantaa raskaan liikenteen osaan ja ennen kaikkea siihen, mitenkä saataisiin rautatielle enemmän raskasta liikennettä maanteiltä ja näin liikenneturvallisuutta parannettua?

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnä kiitokset jaostolle, olette tehneet hyviä täydennyksiä, jotka ovat pitkälti myöskin samoja kuin liikennevaliokunta esitti. (Vasemmalta: Enemmän!) — Vähän enemmänkin, se täytyy myöntää. — Yksityistiemäärärahan palauttaminen sille tasolle, millä se oli ennen puuhuollon erityisrahoitusta, on oikea linja. On myöskin hyvä, että siellä on joukkoliikenteen ostoja, jotka turvaavat turvaa myöskin maaseudun bussivuoroja ja näitä suurten kaupunkien joukkoliikenneostoja. Sen lisäksi ovat nämä teemahankkeet, jotka on hyvin tärkeä saada myöskin liikennepoliittiseen selontekoon. Ne ovat pieniä täsmähankkeita, joilla parannetaan liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta.

Ylipäätään toivoisin tähän väylähankepolitiikkaan pitkäjänteisyyttä, ja toivon, että se asia nyt sitten liikennepoliittisen selonteon yhteydessä menee eteenpäin.

Kysyisin ministeriltä vielä tästä TEN-T-ydinverkosta: eikö ole niin, että näille teille, jos sinne jotain tieosuuksia lisätään, ei ole mitään erityisrahoitusta saatavissa? Jos näin on, niin näkisin, että meidän pitää silloin pyrkiä saamaan siihen lisäyksenä ainoastaan niitä, jotka ovat meille kansallisesti merkittäviä, kuten yhteydet Jäämerelle, ja keskittyä sitten kotimaisella politiikalla viemään näitä muita hankkeita eteenpäin.

Eila Tiainen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kaikki me kansanedustajat tulemme jostakin maaseudulta, ja meillä on siellä paljon isoja hankkeita, joita olemme esittäneet jo useita vuosia toteutettaviksi. Mutta erityisen ilahtunut olin tässä ministerin puheenvuorossa siitä, että haja-asutusalueitten asiointiliikkeistä aiotaan pitää erityistä huolta. Siellähän asioidaan muutoinkin kuin työ- ja koulumatkoilla, että näitten muitten ihmisten matkat pitäisi ottaa myös huomioon.

Erityisen ilahtunut olen myös siitä, että nämä pienet liikenneturvallisuutta parantavat hankkeet ovat päässeet listoille. Mutta kun ministeri sanoi, että siellä on 200 vuoden jono, niin voisiko tätä jonoa mitenkään lyhentää?

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministerin hyvistä ponnisteluista ja valtiovarainvaliokunnan tekemistä tarpeellisista lisäyksistä huolimatta ensi vuoden talousarvion satsaukset kestävän liikenteen edistämiseen ovat riittämättömät suhteessa tarpeeseen ja yhteisesti asetettuihin tavoitteisiin. On selvää, että tarvitaan lisärahoitusta, ja tähän on monia erilaisia keinoja. Voidaan harkita tienkäyttömaksuja, voidaan miettiä valtion omaisuuden harkittua myymistä, voidaan miettiä, miten liikennehankkeiden hyötyjä verottamalla voidaan saada rahoitusta näille hankkeille.

Mutta, arvoisa puhemies, pääministeri Katainen on julkisuudessa esittänyt sellaisen pohdiskelun, että jos Euroopan talouskriisi saadaan hallintaan, niin meillä voi olla maltillisesti varaa täsmäelvytykseen. Kysyisin ministeri Kyllöseltä, miten te arvioitte tilannetta: Jos olemme sellaisessa tilanteessa, että elvytystä voidaan harjoittaa maltillisessa määrin, niin miten näitä elvy-tysvaroja teidän mielestänne kannattaa kohdentaa? Kannattaisiko niitä kohdentaa erityisesti vihreää taloutta tukeviin tulevaisuusinvestointeihin, joukkoliikennehankkeisiin, kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen, liikenneturvallisuuden parantamiseen?

Sari Palm /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Taantumasta puhutaan niin paljon, että kun käy siellä kotona maaseudulla Kouvolassa kääntymässä, niin kansalaiset sanovat, että tuokaa jotakin valoa tähän arkeen, älkää aina sitä taantuman surusanomaa. Tämän takia nostaisinkin esille kaakkoisen Suomen voimavaran, ja se on Venäjän liikenne, sekä raskaan kuljetusliikenteen osalta että toisaalta matkailun osalta. Nytkin joulun, uuden vuoden ja loppiaisen ajaksi ennustetaan huikeaa matkailuryntäystä.

Kysyisinkin ministeriltä, mitä poikkihallinnollista yhteistyötä olette tehneet ja suunnitelleet tämän voimavaran — joka on pitkälti palvelurakenteeseen perustuva — käynnistämiseksi ja vahvistamiseksi, jotta voisimme taantumaa taltuttaa tältä osin.

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Millaisiksi liikenneministeri Kyllönen näkee nykyisten määrärahojen jyvittämisperiaatteet? Niin kuin sanottiin, maakunnasta tulee paljon sille alueelle tärkeitä ehdotuksia toteuttamista varten. Ovatko nämä jyvittämisperusteet oikeudenmukaisia, ja ottavatko ne huomioon maaseudun harvaan asutut alueet?

Jos tuijotetaan pelkästään liikennemääriä, monet todella vaaralliset pienempien ja vähäväkisten alueitten tiehankkeista jäävät kokonaan ilman rahoitusta. Ministerille on tuttu — tiedän, kun vierailitte alueella — Savukosken ja Sodankylän kunnissa sijaitseva Tanhuantie, jossa ei valtavia liikennemääriä ole, mutta jossa on tapahtunut siitä huolimatta todella paljon vakavia, jopa kuolemaan johtavia liikenneonnettomuuksia, lyhyen ajan sisällä useampia. Tuon tien käyttö tulee vain nousemaan, esimerkiksi vilkas-tuvan kaivostoiminnan tuloksena. Kysymys: Muuttuvatko nämä jyvittämisperusteet ja lähteekö tuo tieosuuden kunnostus liikkeelle?

Liikenneministeri Merja Kyllönen

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Jalonen, ministeriö on erittäin tietoinen vt 8:sta, olemme käyneet tutustumassa paikan päällä, ja liikennepoliittisen selontekotyön yhteydessä tämäkin merkittävä tieosuus on tarkastelun alla. Ensi keväänä olemme näitten rahoitusten ja myös hankekokonaisuuksien osalta paremmalla viisaudella liikenteessä ja tiedämme, mitä isompia kokonaisuuksia sinne sitten yhteisesti laitetaan.

Edustaja Alatalo, liikkumisen hinta: olemme samaa mieltä siitä, että liikkumisen hinta on maassamme korkea. Senpä vuoksi, kun esittelitte näitä eri kohtia, kuljetustukea, veroa, työmatkavähennystä, valitettavasti meillä tällä hetkellä liikkumisen hintaa ohjaavat muut elementit kuin liikenne- ja viestintäministeriö. Meidän mahdollisuutemme vaikuttaa suoraan hintapolitiikkaan on varsin pieni. Sen takia olen nostanut keskusteluun liikenteen hinnoittelukysymystä ja sitä, millä tavalla me aidosti pystymme vaikuttamaan siihen, mitä liikkuminen tässä maassa maksaa.

Piirainen: Selontekovaihe on siinä setissä, että kolmas isompi ministerityöryhmä on kokoontunut. Olemme käyneet keskustelua rahoituksesta, rahoituksen tulevaisuudesta ja siitä, millä tavalla jatkossa perusväylänpitoa linjataan. VR:n ja raiteille siirrettävän raskaan liikenteen osalta olemme myös käyneet keskusteluja siitä, missä hiertää, ettei raskasta liikennettä pystytä tänä päivänä siirtämään paremmin tuonne radoille. Ongelmana on ratojen kantavuus, routavaurio-ongelmat ja sähköistämistarpeet, ja näihin kaikkiin meidän täytyy pitkäjänteisesti paneutua ja puuttua, jotta saadaan raideverkosto siihen kuosiin, että siellä pystytään raskaampaa tavaraa liikuttelemaan. Tämä on iso kysymys tulevaisuudessa myös kaivosteollisuuden puolella, ja sen vuoksi näen, että linjaukseni 10 vuoden pitkäjänteisestä ohjelmasta meidän rautateidemme ja raiteidemme kehittämiseen tulee todella tarpeeseen ja on paikallaan.

Edustaja Satonen, TEN-T-verkosto: on totta, että EU:ssa on linjattu, että tieverkoston ylläpitoon, korjaamiseen ja uudistamiseen ei tule sieltä EU-rahaa. Saatavissa rahaa on raidepuolen hankkeisiin, älyliikenteeseen, kolmas maa -yhteyksiin ja eritoten lentokenttien ja satamien läheisyyteen saatettaviin yhteyksiin. Kotimainen liikennepolitiikka on se paikka, jossa meidän on linjattava meidän valtateidemme tulevaisuutta, niiden kehittämistä ja pitkäaikaista kunnossapitoa.

Edustaja Tiainen, nostitte esille haja-asutusalueen liikenteen. Se on todella tärkeä ja iso kysymys. Sieltä löytyy monia hallinnollisia esteitä tällä hetkellä taksiliikenteen, bussiliikenteen ja erilaisen muun joukkoliikenteen väliltä. Haetaan yhteistyötä opetusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön kanssa, että voitaisiin ne vähäiset voimavarat saattaa parhaaseen mahdolliseen käyttöön, jotta kaikkia kansalaisia kyettäisiin palvelemaan, asuivatpa he sitten Helsingissä tai Utsjoella.

Edustaja Tynkkynen, kestävä kehitys, lisärahoitus: täsmäelvytykseen ja infraelvytyksen osalta on sanottava, että se elvytysraha, mikä pystytään laittamaan infraan, menee todellakin toimivaan ja järkevään paikkaan, koska yhdellä miljoonalla infraelvytystä pystytään tuottamaan 17 työpaikkaa vuodeksi. Näkisin, että liikenneturvallisuutta parantavat, logistiikkaa kehittävät ja ennen kaikkea myös tätä meidän painopistealuettamme, vihreää taloutta, nostavat hankkeet olisivat tärkeitä. Me olemmekin käynnistäneet toimenpiteet, joilla selvitetään näitä erilaisia tarpeita, joita meidän alueellamme on, jotta meillä siinä vaiheessa, mikäli tällainen tilanne eteen tulee, että pystymme yhdessä elvyttämään, olisi hankkeita käynnistettävissä.

Edustaja Palm, Venäjän liikenteestä: Kaakkois-Suomen osalta poikkihallinnollista yhteistyötä tehdään hallituksessa vahvasti. Meillä on olemassa oma Venäjä-ministerityöryhmä, jossa selvitetään kokonaisuutena niitä tarpeita ja mahdollisuuksia, mitä Venäjä-yhteistyössä tänä päivänä ja tulevaisuudessa pidemmällä aikajänteellä tarvitaan, ja myös liikenne- ja viestintäministeriö on siinä työssä vahvasti mukana.

Edustaja Mustajärvi, määrärahojen jyvittäminen on todellakin tällä hetkellä iso ongelma perusväylänpidon tarpeiden osalta. Meillä on siellä pitkät jonot pieniä hankkeita, joihin tarvitaan toimenpiteitä. Ja eritoten se suurin piirtein miljoona, joka on pystytty elyille osoittamaan, ei riitä niihin tarpeisiin eikä niihin hankkeisiin, joita sieltä listoilta löytyy. Selontekotyössä pyritään löytämään ratkaisut tähän perusväylänpidon rahoitukseen pitkäjänteisellä tavalla niin, että meidän väyläverkostostamme pidetään huolta nyt ja huomenna.

Hanna Mäntylä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lapissa etäisyydet palveluihin ovat suuret ja on erittäin todennäköistä, että ne tässä tulevaisuudessa siirtyvät vielä kauemmas asukkaista. Oma auto on oikeastaan välttämättömyys työssäkäyntiin ja asioilla käymiseen, koska joukkoliikenne ei ole Lapissa mikään tämmöinen todellinen vaihtoehto. Toisaalta sitten nämä polttoainekustannukset ja muut kulut, joita auton pitämisestä väkisin tulee, alkavat olla todella kestämättömät. Minä haluaisin nyt kysyä ministeriltä: miten Lapin osalta aiotaan kehittää joukkoliikennettä, mutta toisaalta, miten aiotaan pitää huolta Lapin tiestöstä, jotta turvallisuus myös siellä jatkossa toteutuu? Edustaja Mustajärvi tässä mainitsikin tämän erään alueen, jolla tie on erittäin huonossa kunnossa. Meillä on erittäin paljon tällaisia pätkiä, missä ihmiset ajavat henkensä kaupalla.

Pentti Kettunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Nyt ministeri Kyllösellä, kainuulaisella ministerillä, olisi tuhannen taalan paikka hoitaa Kainuun liikenneasioita kuntoon. (Välihuuto vasemmalta) — Sen verran saa vetää kotiinpäinkin, että hoitaa asioita kuntoon.

Me menetimme Kainuusta yöpikajunayhteyden muutamia vuosia taaksepäin tänne Helsinkiin. Se oli meille kova isku. Minä toivon, että ministeri Kyllönen nyt käyttää tätä tuhannen taalan paikkaa ja hoitaa, pyrkii ainakin hoitamaan tämän asian kuntoon.

Sitten toinen asia. Tämä on aivan tuore asia. Lentoyhteydet ovat tällä hetkellä Helsinkiin todella kehnot. Muun muassa tänä aamuna sieltä ei tullut konetta ollenkaan Kajaanista ja (Puhemies: Ja minuutti täynnä!) pienillä koneilla lennetään. Matkatavarat jäävät Kajaaniin, ne eivät mahdu kyytiin.

Laila Koskela /ps(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Hallitusohjelmassa sanotaan näin: "Liikennejärjestelmän toimivuuden ohella entistä tärkeämmäksi painopisteeksi nousee liikenteen päästöjen vähentäminen ja kestävän kehityksen edistäminen myös liikenteessä." Kysynkin vastaavalta ministeriltä tilanteessa, jossa nyt olemme, sillä yhä enenevässä määrin työt teetetään rajamme ulkopuolella, esimerkiksi taikinat Virossa, maidot jalostetaan jugurteiksi Virossa, ainakin isompien työnantajien pyykit pestään usein nekin Virossa taikka toisella paikkakunnalla pitempien matkojen takana, kalatkin jalostetaan Kaukoidässä: miten olette tämän huomioinut päästövähennysten tavoitteissa, tiestön kulumisen ja ruuhkat, sillä näin tehtäessä on vain tavoitteena mahdollisimman suuret voitot yhtiöille? Kyllä me osaamme tehdä taikinat Suomessa, osaamme pestä pyykit Suomessa ja osaamme jalostaa kalatkin Suomessa.

Ari Torniainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Kyllönen ja edustaja Rajamäki totesivat, että yksityistiemäärärahat ovat riittävät. Keskustan mielestä ei näin ole. Kysyisin ministeriltä: ovatko ne todellakin teidän mielestänne riittävät? Keskusta haluaisi niihin selvästi enemmän rahaa.

Toinen asia on sitten nämä suuret liikennehankkeet, suuret väylähankkeet. Niitä tarvittaisiin nopeasti toteutukseen lisää. Onko hallituksessa selvitetty ja viety eteenpäin, ja millä tavalla, esimerkiksi keskustan kasvuohjelmassa esittämää Infra Oy:tä?

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun 20 vuotta on ollut täällä käsittelemässä budjetteja, niin monet hankkeet ovat toteutuneet, mutta pitää kyllä myöntää se, että entistä kiristyvämmässä kansainvälisessä kilpailussa väylien kunnossapito ja uusien väylien liikkeelle saaminen on niin kuin entistä perustellumpaa. Kun ministeri totesi, että tarvitaan ajattelua ja uusia toimintatapoja, joilla päästään yli vaalikausien, on pakko kysyä: Mitä ne uudet toimintatavat ovat, ovatko ne budjetin ulkopuolisia rahoitusmahdollisuuksia tai mitä? Eivät kai ne vain ole sellaisia kuin esimerkiksi yksityisteiden leikkaukset ja tilattujen lehtien arvonlisäverot ja joukkoliikenteen määrärahojen vähentämiset? Mitä ovat nämä uudet mahdollisuudet, joilla voitaisiin hankkeita vauhdittaa ja joilla voitaisiin kireiden raamibudjettien ulkopuolelta mahdollisesti saada rahaa?

Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Maallemme on tärkeää, että huolehditaan kasvusta ja siten edellytyksistä, joilla elinkeinoelämä voi sijoittua järkeville paikoille. Muistutan ministeriä tässä yhteydessä muun muassa isosta ydinvoimahankkeesta, joka on sijoittumassa Kahdeksaistien varteen, että huolehditaan myös kunnossapito tälle tieosuudelle.

Mutta, arvoisa ministeri, minua huolestuttaa merenkulku, johon on kasautunut paitsi kustannuspaineita myös kuljetuspaineita. Monikaan meistä ei varmasti tiedä, minkälaiset edellytykset tulevina vuosina Suomessa merenkululle on, mikä olisi tuiki tarpeellinen tieto erityisesti Pohjois-Suomen merialueilla. Kysymykseni liittyy siihen, onko ministeriössä mitään kaavailua siitä, että voitaisiin suorittaa tämmöistä vaikuttavuusarviointia merenkululle tulevista rasitteista ja siten siitä, miten liikennevirrat yleensä ohjautuvat tulevaisuuden Suomessa.

Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Liikenne- ja viestintäministeriön määrärahat ovat ensi vuonna hieman suuremmat kuin tänä vuonna, mikä on todella hyvä asia kuitenkin tässä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Meillä on käynnissä historiallisen paljon tiehankkeita, joita on jo aiemmin aloitettu. On myös erittäin hyvä, että jo aiemmin perusradanpitoon kohdennettiin 20 miljoonaa lisää rahaa. Tämä kaikki sujuvoittaa tuota junaliikennettä, joka on viime aikoina kovasti takkuillut. Lisäksi nämä kaikki jo aiemmin moneen kertaan mainitut eduskunnan tekemät lisäykset ovat todella tervetulleita, muun muassa Savonlinnan lentoliikenteen turvaaminen ensi vuodeksi on todella tärkeä asia Etelä-Savolle.

Liikennepoliittisen selonteon valmistelu on käynnistynyt, ja nyt on tietysti toivottavaa, että me saisimme muutamia uusia hankkeita loppukaudestakin eteenpäin. Toivotaan, että talous tämän meille sallii. Tässä yhteydessä on ehdottoman tärkeätä, että jo ikuisuuksia keskustelussa ollut Vitostien loppupätkä Mikkeli—Juva myös etenee, koska se on tällä hetkellä yksi niitä turvattomimpia tienpätkiä, jossa on valtavan paljon raskasta liikennettä. Toivon, että eduskunnalta löytyy halua saada eteenpäin vihdoin ja viimein tämä tärkeä reitti, (Puhemies: Minuutti on täynnä!) joka on monelle kesämökkiläisellekin tärkeä tienpätkä.

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Liikenneministeri antoi kehuja eduskunnan valtiovarainvaliokunnan liikennejaostolle, joka lisäsi yksityistiemäärärahoja peräti 5 miljoonaa euroa. Joo, me otamme vastaan nämä kehut kyllä, mutta meillä on varmaan perusteltu syy edellyttää, että seuraavassa budjettiesityksessä ne ovat sitten jo valmiina siellä.

Tästä TEN-verkosta kysyisin, kun ministeri otti myöskin nämä TEN-yhteysverkot esille: mitkä tieyhteydet ja ratayhteydet Suomesta ministerin käsityksen mukaan tällä hetkellä kuuluvat näihin TEN-verkkoihin? Ja sitten vielä haluan todeta, kun satamaliikenne on hyvin tärkeä sieltä EU:n näkökulmasta, että valtatie kasin varressa Turun ja Porin välillähän sijaitsee peräti viisi, niin alueellisesti mutta myöskin koko maan kannalta, tärkeää satamaa. Kuuluisiko tämä sitten TEN-verkkoon?

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Minäkin jatkan satamateemalla. Ministeri mainitsi, että EU-tukea voi saada näihin satamayhteyksiin ja rautatie-investointeihin. Täyttyvätkö kriteerit Hanko—Hyvinkää-rataosuudella, jossa ei ole sähköä? Hanko kriisikuntana elää satamastaan. Niinpä tässä olisi oiva kohde niiden rahojen kohdentamiselle.

Kysyn myös väylämaksuista. Sen asian ympärillä on uutta ajattelua, on puhuttu siitä, että väylämaksu olisi jollain lailla aiheuttamisperusteinen sen mukaan, minkälaisella kalustolla ajetaan. Voisiko tulla kyseeseen myöskin, että maantieteellinen sijainti otettaisiin jotenkin huomioon? Mitä vastaan Hangon kaupungin edustajille, kun sinne on suurin piirtein luonnonväylä ja jäätä ei ole koskaan ja sinne tulevat laivat maksavat täyden väylämaksun? Jonkinlaista aiheuttamisperiaatetta sielläpäin Suomea toivotaan.

Saara Karhu /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valiokuntakäsittelyssä lisätyt summat ovat tulleet todella hyvään tarpeeseen ja ovat myönteinen asia, mutta kaikesta kyllä huomaa, että niukkuutta jaetaan. Olen huolissani joukkoliikenteen mahdollisuuksista ja perusväylänpidon koko ajan jälkeenjäävästä rahoituksesta. Se jää jälkeen riippumatta hallituksesta, kaudesta ja hallituksen väristä, ja kuten ministeri itsekin totesi, tämä ei ole kestävää kehitystä, mutta tässä taloudellisessa tilanteessa se on paremmin ymmärrettävää kuin esimerkiksi viime kaudella, jolloin panostuksiin olisi ollut mahdollisuuksia.

Meillä myös Pirkanmaalla on aika monia hankkeita, joihin toivoisimme rahaa. En ryhdy niitä tässä luettelemaan, mutta toivon, että ne sitten liikennepoliittisen selonteon aikana käydään tarkkaan läpi ja katsotaan koko maan tilanne.

Sen sijaan ihan täysin ilmaista on päätöksenteko. Olisinkin kysynyt ministeriltä, kun näitä uusia ratahankkeita on ollut vireillä ja meillä ainakin omassa maakunnassani pääradan varressa kunnat odottavat vastausta, tuleeko ratahanke, sitten kun se joskus tulee, radan oikealle vai vasemmalle puolelle voidakseen päättää maankäytöstä, tämä on jatkunut nyt todella pitkään: voiko ministeri mitenkään vauhdittaa tätä päätöksentekoa, jotta kunnat voivat sitten kaavoittaa?

Liikenneministeri Merja Kyllönen

Kiitos, herra puhemies! Toivottavasti kaikkien edustajien kysymykset tuli kirjattua. Jos joku jää ilman, käyköön sitten sanomassa, niin saa kirjeessä loput.

Edustaja Mäntylä nosti esille oman auton tarpeellisuuden pohjoisen teillä, Lapin liikenneturvallisuuden ja sen, että väylät ovat kunnossa. Perusperiaate on se, että kaikki samantasoiset tiet pidetään samanlaisessa kunnossa koko maassa. Missään suhteessa ei ole ajatusta jättää Lappia tai Pohjois-Suomea heikommalle tolalle kuin muuta maata. Tämä liikenneturvallisuuskysymys on koko maan iso ongelma, ja se, minkä sanoin tuossa alussa, että meillä on 200 vuoden jono pieniä liikenneturvallisuutta parantavia hankkeita koko maassa, pitää valitettavasti paikkansa. Tällä nykyisellä investointitasolla ei ole pystytty toteuttamaan kuin ehkä yksi tai korkeintaan puolikas hanke ely-keskusta kohti, ja se on todella hankala tilanne jokaisella alueella. Sen vuoksi hallitus on nähnyt tarpeelliseksi rakentaa pienen ohjelmapaketin edes siihen, että saataisiin vauhditettua näitä alueellisia hankkeita ja elyjen kautta rahaa sitten niihin.

Edustaja Kettunen nosti ikuisuusaiheensa, yöpikajunayhteyden, keskusteluun. Olen jo aikaisemmin maininnut, että tämä entisen mallinen yhteys, josta valtio on maksanut 10 miljoonaa euroa kompensaatiota, on täysin mahdoton tähän taloudelliseen aikaan. Olen ilmoittanut myös sen, että tulen vuodenvaihteen jälkeen kokoamaan ryhmän, jolla lähdetään miettimään erilaisia vaihtoehtoja näihin raideyhteyden ja lentoliikenteen tarpeisiin, joita alueelta on tullut, koska on tullut myös perusteltua palautetta siitä, että ollaan täysin eriarvoisessa asemassa tämän muuttuneen raideliikenteen osalta muihin maakuntiin nähden. Haluan nyt sitten nähdä ja selvittää koko joukkueella, mitkä ne tarpeet ja todelliset kohteet ovat, koska näen, että tällä hetkellä meillä ei ole valtion kassassa 10:tä miljoonaa siihen, että me palauttaisimme entisen mallisen yöjunaliikenteen.

Edustaja Koskela nosti esille liikenteen päästöt, kestävän kehityksen, töiden siirtymisen Viroon. Työvoimapolitiikka, hankintalaki ei varsinaisesti kuulu suoraan liikenneministerin hallinnonalaan, mutta kerron, että hallitus on kirjannut, että me selvitämme hankintalain kokonaisuudistuksen ja katsomme niitä työkaluja, millä me voimme vaikuttaa siihen, missä työt tehdään ja minkälaiset elementit ovat siellä vaikuttamassa. Esimerkiksi liikenteen päästöt, kestävä kehitys täytyy huomioida jatkossa paremmin, jotta pystytään turvaamaan myös omaa työtä, kotimaista tuotantoa.

Edustaja Torniainen: Ystävä kallis, minä tiedän, että keskustalle eivät riitä yksityistierahat. Tarvitaan suuriin väylähankkeisiin, Infra Oy... (Jari Leppä: Ei keskustalle, vaan suomalaisille!) — No, edustaja Torniainen sanoi, että keskustalle eivät riitä, niin minä vastaan nyt edustaja Torniaiselle, jos passaa. (Naurua) — Rahoitusmallit ovat meillä parasta aikaa työn alla, haetaan aidosti sitä ratkaisua, että löydettäisiin pitkäjänteinen rahoitus nimenomaan näihin isompiin väylähankkeisiin. Tässä samalla tulee vastausta myös edustaja Kallille. En haluaisi missään nimessä päätyä siihen samaan tilanteeseen, mihin on päädytty Pohjanmaan radan kanssa, että Valtionta-louden tarkastusvirasto ilmoittaa meille, että jos meillä olisi ollut pitkäjänteinen suunnittelu, pitkäjänteinen ja turvattu rahoitus, me olisimme säästäneet jopa 100—150 miljoonaa euroa. Tämmöiseen rahoitusmalliin meillä ei ole enää jatkossa varaa, ja sen takia meidän on kyettävä löytämään pitkäjänteinen tapa toimia myös rahoituksen osalta kehyksen sisällä. Ja tästä on ihan turha ruveta tässä salissa tappelemaan, kuka on milloinkin ollut vallassa. Minä väittäisin, että tämä on meidän kaikkien yhteinen voitto, jos tämä vääntö vihdoin ja viimein saadaan tehtyä. Se on kansantalouden näkökulmasta kestämätöntä, mikäli meillä ei ole sellaista rahoitusmallia, jolla taloudellisesti ja toimivasti pitkäjänteiset, kalliit liikennehankkeet voidaan toteuttaa.

Uudenlaista toimintamallia haen siitä, että me tarvitsemme pitkäjänteisiä suunnitelmia, me tarvitsemme suunnitelmat meidän valtateiden kehittämiselle, meidän raideliikenteen pitkäjänteiselle kehittämiselle. Rohkenisin ajatella jopa niin, että yksityisteiden osaltakin on mietittävä uudenlaisia tapoja uudistaa näitä teitä, jotta ne kestäisivät pidemmän aikaa kuin pari vuotta. Ensinnäkin se määrärahojen hukkaamisen aika meidän on kyettävä kääntämään toiseen suuntaan, kuten tuossa aikaisemmin noitten rahoitusmallien kanssa mainitsin.

Edustaja Kerolalle: Pyhäjoen tieyhteydet liittyen ydinvoimala-asiaan ovat meillä hyvin tiedossa, selvityksen ja työn alla, minkälaisia tarpeita siellä jatkossa tulee olemaan.

Merenkulun edellytykset, niitten työstäminen ja selvittäminen, on ministerin sydämenasia. Olen huolissani siitä, että 80 prosenttia meidän viennistä kulkee meriteitse mutta siitä huolimatta meillä ei ole pitkäjänteistä merenkulun strategiaa. Siihen työhön ollaan nyt tarttumassa ensi vuoden puolella yhteisesti kaikkien niitten ministeriöitten kesken, jotka vaikuttavat tähän merenkulun toimintaan — liittyy opetusministeriöön, sosiaali- ja terveysministeriöön, työ- ja elinkei-noministeriöön — ja olen itse ajatellut olla tässä se pystyyn nostava voima, joka saisi tämän keskustelun aikaan ja nimenomaan pitkällä aikavälillä. En uskokaan, että yhdessä tai kahdessa vuodessa tätä prosessia saadaan vietyä läpi, mutta jos se tässä hallituskaudessa pystytään tekemään, niin sekin on jo iso asia koko yhteiskunnalle.

Edustaja Toivakka: Uudet hankkeet, valtatie vitonen on ministerin kirjoissa ja kansissa, on lobattu, viety viestiä eteenpäin. Minulla on kaksi tai kolme semmoista älyttömän paksua kansiota täynnä vt:itä ja kyläteitä ja pikkuteitä. Kaikki paperit, liput, laput on tallessa ja niistä pidetään huoli, että jokainen on ministerin tiedossa, ennen kuin päätöksiä hankkeista ja suunnitelmista ensi vuoden puolella tehdään.

Edustaja Hemmilä: Jos rupean luettelemaan kaikki TEN-T:hen, ydinverkkoon ja kattavaan verkkoon, kuuluvat tiet tällä hetkellä, minä luulen, että tuo puhemies poistaa minut. Minä voin toimittaa ne kartat edustaja Hemmilälle ja käydä pitämässä vuoropuhelua tässä vielä kahden kesken. Edustaja Saarinen: Hanko... (Jari Leppä: Ohhoh!) — Teillä on ihan likainen mielikuvitus. Minä puhuin täyttä asiaa, ja te siellä vaan "ohhoh". Eikö se ole hyvä, että saadaan Hemmilällekin kattava verkko ja ydinverkko perille? (Naurua)

Edustaja Saarinen: Tiedän tämän tuskan, Hanko, mutta olen sitä mieltä, että nämä liittyvät meidän kansallisiin toimiin ja niihin, millä tavalla me linjaamme liikennepolitiikkaa tässä maassa rajojen sisäpuolella.

Edustaja Karhu: On totta, että niukkuutta jaetaan. Perusväylät, joukkoliikenne ovat sydäntä lähellä, niihin yritetään vääntää ratkaisuja. Pirkanmaan hankkeet on niin hyvin lobattu ministerille, että kyllä sieltä sitä vt:tä tulee mennen tullen ja palatessa. Kun yöllä herätetään, niin minä muistan suurin piirtein raidepätkät. Ja jos tästä äkkiä ajatellaan, että kummalla puolella ministerin sydän on, niin kyllä sitä rataa rakennettaisiin vasemmalle puolelle, mutta lupaan viedä tätä asiaa eteenpäin, että saataisiin sinnekin päätökset, jotta kaavoitukset ja rakentaminen pystyisivät etenemään.

Kiitos ja pahoittelut, että ylitin aikani ronskisti.

Lea  Mäkipää /ps (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomi on pitkä ja harvaan asuttu maa, ja toivon, että tasapuolisesti kohdellaan liikenteellisesti. Se on yksi pointti. Mutta maaseudun asukkaana, niin kuin monet muutkin ovat sanoneet, toivon, että näihin alempiasteisiin teihin annetaan lisää rahaa, koska sielläkin liikkuu raskasta liikennettä, mutta on ymmärrettävää, että näiden valtateiden on ensisijaisesti ainakin oltava kunnossa. Toivonkin, että ministeri nostaa sieltä rempseästi tämän valtatie 3:n Tampereelta Pohjanmaalle, ja aina silloin tällöin olen puhunut tästä Nerkoontien parantamisesta Kihniössä. Me odotamme sitä päätöstä kuin lapset joulua.

Mutta eräs asia, joka tänä päivänä tuli minulle ja pyydettiin välittämään ministerille ja joka ei vaadi mitään, on tällainen ongelma, että matkustaja, joka joutuu ostamaan lipun junasta, joutuu maksamaan 5 euroa ylimääräistä. Pyydettiin, että tämä tuotaisiin eteen, että monta kertaa ihmiset kulkisivat junalla, mutta he eivät pysty maksamaan sitä 5:tä euroa. Tähän toivon apua, ja se ei tosiaankaan maksa luultavasti mitään.

Reijo  Hongisto /ps (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Järviseudulla on kantatiet 68 ja 63, ja nämä tiet risteävät Evijärvellä. Tässä risteyksessä on vuosien 2006 ja 2010 välisenä aikana tapahtunut 13 sellaista liikenneonnettomuutta, jossa poliisi on suorittanut tapahtumapaikkatutkinnan. Vähäisempien onnettomuuksien määrää ei kukaan pysty tietämään. Haluttaisiin rakentaa kiertoliittymä siihen näitten onnettomuuksien estämiseksi, mutta tarina kertoo, että kiertoliittymää ei saa rakentaa taajaan asutun alueen ulkopuolelle. Kysynkin nyt ministeriltä: onko tämä tarua vai totta?

Sirkka-Liisa Anttila /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensin kiitoksia ministerille siitä, että valtatie kakkosen jatkorahoitus, 7 miljoonaa euroa, sisältyy tähän budjettiesitykseen ja sillä pystytään Karkkila—Loukku-väli hoitamaan, mutta niin kuin hyvin tiedämme, sinne jää niitä tarpeita edelleen ja jatkoa tarvitaan.

Täällä on ministeri aivan oikein todennut, että on 200 vuoden jono. Tähän liittyen minusta nyt erittäin vakavasti pitää ottaa nämä valtiovarainvaliokunnan mietinnön perusteet, joissa todetaan ihan oikein, että me tarvitsemme pitkäjänteistä suunnittelua ja rahoitusta, koska silloin hankkeet voidaan, niin kuin täällä jo viitattiin Valtiontalouden tarkastusviraston selvitykseen, hoitaa huomattavasti halvemmin ja tehokkaammin. Nyt minun kysymykseni kuuluukin, missä sitten oikein viipyy tämä Valtion infra Oy. Viime vaalikaudella sitä jo olisimme mielellämme vieneet eteenpäin, mutta silloinen valtiovarainministeri ei sille asialle lämmennyt.

Tänä kesänä on saatu seurata, kuinka siltoja peruskorjataan. Minä itse asun nyt ihan sellaisen sillan vieressä, joka oli neljä kuukautta peruskorjauksen alla, ja sanon vaan, että ei ainakaan halvaksi tullut, koska liikennettä se haittasi koko sen ajan.

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta on älyllistä epärehellisyyttä sanoa, että yksityistiemäärärahat olisivat riittävät, jos niistä leikataan 10 miljoonaa euroa. Sehän tarkoittaa, että puuhuoltoa ei tarvitse nykypäivänä tämän hallituksen mielestä enää turvata. Se tarkoittaa myös sitä, että yksityisteitten varressa olijat maksavat veroina, arvonlisäveroina, enemmän kuin sinne palautuu valtion tukina.

Olen myös huolissani perustienpidon määrärahoista. Sen lisäksi, että kansallisomaisuutemme rappeutuu, on kyse myös talvikunnossapidosta. Täytyy sanoa, kun viime viikonloppunakin tuolla Keski-Suomessa ajelin, että aika hurjalta tuntuu, että täytyy maanantaiaamuun asti odottaa, että se tieaura sitten tulisi loskan keräämään pois. On aika mielenkiintoinen tunne, kun puristaa rattia ja hiljentää vauhdin neljäänkymppiin ja rukoilee mielessään, että toivottavasti ei lähde lapasesta tämä auto, että pystytään turvallisesti ohittamaan vastaantulija. (Puhemies: Minuutti täynnä!) Toivoisin, että ministeri konahtaisi vähän talvikunnossapidon puolesta.

Janne Sankelo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Merenkurkun liikenne on puhuttanut täällä salissa jo aikaisemmin, ja vauhdikkaat tilanteet Vaasan seudulla asian tiimoilta jatkuvat.

Kysyisin ministeriltä, mitä on tapahtunut nyt hallitusohjelmassa mainitulle Merenkurkun liikenteen strategialle. Liikennöinnin jatko säännöllisenä on kansallisesti tärkeä kysymys. Se turvaa esimerkiksi E12-tien jatkumisen meren yli Ruotsin puolella. Merenkurkun yhteys on myös Ruotsin teollisuudelle tärkeä kuljetusväylä Venäjän markkinoille. Käsittääkseni silläkin suunnalla on asian tiimoilta nyt herätty, ja eikö myös Euroopan unionilla ole tähän selkeä intressi? Nyt tarvittaisiin niitä ministerin korostamia pystyyn nostavia voimia.

Outi Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Todellakin näinä tiukkoina aikoina on tehty oikea valinta ja panostettu liikenteeseen ja infraan. Tärkeänä näen erityisesti panostukset liikenneturvallisuuden lisääntymiseen. Kaikki ratkaisut, jotka parantavat koululaisten kulkemista, pyörätiet tai muut, ovat erittäin tärkeitä ja säästävät rahaa myös kunnilta. Itse koen tärkeänä, että nämä jyvittämisperiaatteet huomioitaisiin myös siten, että sinne, missä tarve on suurin, voitaisiin kohdentaa runsaampi osuus. Erityisesti olen huolissani Uudenmaan ja metropolialueen kasvusta.

Olisin kysynyt polttoainemaksujen noususta ja sen seurauksista raskaalle liikenteelle. Onko mahdollista, että meillä siirryttäisiin jonkunlaiseen verotilijärjestelmään tai vastaavaan, jolla voitaisiin kompensoida näitä raskaan liikenteen nousseita kustannuksia?

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On erittäin tärkeätä, että tässä EU:n Euroopan laajuisten TEN-T-ydinverkkojen osalta meidän Venäjä-strategiamme, myös pohjoisten alueiden strategiamme, näkyy. Meillä on ollut IMO-asioissa ja näissä TEN-asioissa vähän huonoa poliittista ohjausta. Aikaisemmin virkamiehet ovat toimineet hyvin itsellisesti, jopa vähän irti ottaen, ja nyt me ihmettelemme sitten seurauksia Itämeren rikkipäästöissä ym. On erittäin hyvä, että nyt ministeri Kyllösen aikana poliittista ohjausta tuodaan näihin asioihin. Se on kansallinen etu, koska tässä komissio tulee käyttämään muun muassa 80 prosenttia 36 miljardin euron potista TEN-T-ydinverkkoon. Meillä on eurooppalainen intressi tuoda Venäjä vahvasti esille.

Toivoisin myöskin, että ministeri kävisi vielä näitä uusia rahoitusmalleja läpi, onko kaavoitushyötykysymyksiä tai kuntarahoituksen kehys-ajattelua ja -tarkastelua, ja onko vielä tarkemmin käsitelty näitä kasvupanostuksia infraan mahdollisissa elvytystilanteissa ja kriisitilanteissa.

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pidän erittäin tärkeänä, että Helsingin seudun 14 kuntaa ja valtio sitoutuvat yhteistoimin luomaan pysyvän metropoliratkaisun alueen maankäytön ja nimenomaan liikenteen osalta ja ympäristöön liittyvissä tehtävissä. MAL-aiesopimuksen mukaisten hyvien kokemuksien valossa sitä tulee jatkaa ja kehittää entisestään.

Uudellamaalla asuu lähes kolmannes maamme ihmisistä, ja päivittäin alueella suoritetaan yli 5 miljoonaa työ- ja vapaa-ajan matkaa. Tällä hetkellä työmatkaruuhkat ovat kohtuuttomia ja tiet ovat todella tukkoisia.

Arvoisa puhemies! Uudenmaan tulevaisuuden kannalta suurin haaste olisi luoda alueelle toimivat liikenneyhteydet. Jo 20 vuoden päästä Uudenmaan alueella asuu lähes 2 miljoonaa ihmistä eli noin puoli miljoonaa enemmän kuin tällä hetkellä. Kysyisin, onko ministeri valmis kehittämään metropolipolitiikkaa siten, että saadaan riittävä rahoitus (Puhemies: Nyt minuutti on täynnä!) näille niin sanotuille pienille Kuha-hankkeille, jotka ovat taloudellisesti... [Puhemies sulki puhujan mikrofonin, koska puheaika ylittyi.]

Johanna Ojala-Niemelä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä liikennepuolella monesti ongelmaksi muodostuu se, että hankkeet ovat liian pieniä valtion budjetista rahoitettavaksi mutta liian suuria ely-keskuksen rahoitettavaksi. Viime liikennepoliittisessa selonteossa oli näitä teemapaketteja, joilla saatiin hyvin rahoitettua sellaisia hankkeita, jotka sijoittuivat juuri tähän välimaastoon, muun muassa liikenneturvallisuuden parantamisen nimissä. Kysyisinkin ministeriltä, onko näitä teemapaketteja tulossa liikennepoliittiseen selontekoon, joka nyt on valmisteilla. Lisäksi toivon tietenkin, että tästä liikennepoliittisesta selonteosta tulee muutakin kuin vain hankeluettelo, mutta näin lappilaisena edunvalvojana täytyy todeta, että tällä hetkellä meillä Lapissa ei ole käynnissä yhtään suurempaa liikennehanketta Kemin moottoritien ja siltojen valmistuttua, joten toivoisin, että nyt olisi myös Rovaniemen vuoro. Valtatie 4 kohta kaipaisi kipeästi kohennusta samoin kuin valtatie 21 Palojoensuusta Kilpisjärvelle.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Jos ongelma on sitä suuruusluokkaa, että meillä on noin 200 vuoden jono hankkeita, meillä on noin 20 miljardin investointikuoppa olemassa ja vuotuinen perusmäärärahatarve on noin 200 miljoonaa euroa, niin minä uskallan väittää, että tähän maahan ei koskaan tule sellaista hallitusta, joka tämän hankkeen ja kokonaispaketin saa hanskaan, jos eduskunta ei ota tätä omaan ryhtiliikkeeseen ja käy eduskunnan kautta sitä ongelmaa purkamaan.

Nyt on saatu, kiitos ministerin ja eduskuntaryhmien, Yle-hanke niin sanotusti satamaan, jos tällaista termiä voi tässä yhteydessä käyttää. Minusta liikenneinfra on niin iso asia tälle maalle, että siitä pitäisi pystyä rakentamaan 10—15 vuoden suunnitelma, niin että eduskuntaryhmät siihen sitoutuvat, jos tämä oikeasti ja aidosti halutaan saada hallintaan. Ei tämä homma millään kaistamaalauksilla oikene eikä yhden sillan korjauksella eikä yhden rummun paikalleen panemisella. Tarvitaan vahva tahtotila (Puhemies: Minuutti!) eduskunnalta, jotta se asia hoituu.

Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Junaliikenteen edistäminen on ilmastopäästöjen kannalta keskeistä, ja siksi sen tulisikin olla nopeaa ja sujuvaa asiakkaalle. Monasti junaliikenne ja lentoliikenne ovat tavallaan toisiaan vastakkain. Vaikuttavina asioina ovat hinta asiakkaalle, liikenteen luotettavuus, asiakaspalvelu. Onneksi EU:n päästökauppa laajenee lentoliikenteeseen, joten se tulee hieman helpottamaan tilannetta, mutta kysyisin arvoisalta visionääriseltä ministeriltä sitä, kuinka saisimme hinta—laatu-suhteen suosimaan junaliikennettä selvästi enemmän.

Lauri Heikkilä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysyisin ministeriltä, eikö tuosta leikatusta 200 miljoonan euron summasta olisi kannattanut palauttaa alempiasteisten tieverkkojen korjaukseen enemmän. Sillä olisi saatu työllisyyttä korotettua ja korjattua ja valtio olisi toisaalta säästänyt työllisyysmäärärahoista ja olisi saatu sekä vanhemmat että nuoremmat ihmiset töihin ja korjaamaan niitä paikallisia teitä ympäri Suomea.

Eeva Maria Maijala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On hienoa puhua tästä arktisesta ulottuvuudesta, mutta miten se laitetaan oikeasti käytäntöön ja todeksi, siis oikeasti teoiksi? Sodankylään on tällä hetkellä valmisteilla useita kaivoksia, ja uusimman, kaikkein suurimman, mikä on valmisteilla, malmivarat ovat 56 miljardia euroa eli saman verran kuin Suomen vuotuinen talous.

Ensimmäinen asia on tämä Jäämeren rata, mutta samanaikaisesti olisi käynnistettävä useita alueen alemmanasteisten tieverkkojen suunnitelmia. Tarvitsemme Lappi 2020 -ohjelman. Nyt tämä pelkkä rata maksaisi miljardeja euroja, ja muitakin isoja kokonaisuuksia on. Joko tämä laaja selvittelytyö on nyt sitten aloitettu? Missä nämä selvittelyrahat on, jotta saataisiin nämä hommat liikkeelle?

Kauko  Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kommentti ja kysymys liittyy päivän tekstiin ja liikennevalvontaan.

Eilen viimeksi ajoin Jyväskylästä tänne etelään. Pääasiassa Nelostiellä on 100 kilometrin nopeus, mutta siellä on kymmeniä 80:n rajoituksia. Nyt olin huomaavinani, että hyvin usein, kun lasken nopeuteni 80:een, niin ohi vilahtelee autoja, ja totta kai loskakelillä ravat ovat tuulilasissa. Vieressäni oleva kartanlukija, lasteni äiti, laskeskeli, että siellä on niitä niin sanottuja peltipoliiseja ja kun on kymmenen peltipoliisia, niin yhdeksästä puuttuu kamera. Kamerat hillitsevät merkittävästi — tiedän kokemuksesta — ajonopeuksia. Kysymys kuuluu, olisiko mitään järkeä siinä, että kun näitä kameroita näissä peltipoliiseissa on näinkin vähän, niin kameroitten määrää lisättäisiin ja lakisääteisiä ajonopeuksia noudatetaan. Tältä osin vältytään varmasti hyvin monelta kolarilta.

Eero Lehti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Sen jälkeen kun Vuosaaren satama käynnistyi, raskas liikenne haki uusia reittejä. Ennen kaikkea poikittaisliikenne meni tietysti uusille väylille. Tämä on aiheuttanut uuden tilanteen, ja monet kunnat täällä pääkaupunkiseudulla ovat huomanneet, että työmatkaliikennekin on jumiutunut varsinkin vähänkin huonon kelin ollessa kyseessä. Monissa kunnissa oltaisiin valmiit keskustelemaan valtion kanssa yhteisrahoituksista, mutta jonkinnäköiset pelisäännöt, kuinka pääoma ja korkokulut jaetaan, olisi syytä tietää. Onko ministerillä valmiutta käynnistää keskustelu näistä asioista?

Sirpa  Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! TEN-verkot on tärkeä osa, ja meillä on sitoumuksia niitten osalta muun muassa Turusta Vaalimaalle, ja nyt sitten Helsinkiin asti asia on kunnossa. E-18 loppupätkästä on tehty päätöksiä nyt Kotka—Koskenkylä ja Haminan ohitus, mutta se loppupätkä on tietysti se murheenkryyni. Sitä jatkoa, ennen kuin TEN-verkkoa laajennetaan muille alueille, toivoisin, sillä 900 miljoonaa pelkästään kaupan kautta tulevaa hyvää Suomelle tulee sieltä rajan takaa ja 300 miljoonaa transiton kautta, jotenka se logistiikka, joka kulkee Kotkan ja Haminan satamasta ja Kouvolasta toisaalta rautateitä pitkin rajan yli, on merkittävä koko Suomen taloudelle.

Julkisen liikenteen puolelta ostopalveluiden osalta haluan kannustaa ministeriä pitämään myös kiinni näistä radoille annettavista ostopalveluista, muun muassa niin, että Kotkastakin olisi yksi linja päästä myöskin raidetta pitkin pois.

Liikenneministeri Merja Kyllönen

Kiitoksia, arvoisa puhemies, tulkinta oli aivan oikea. Kotiopetusta kyllä saa, jos sitä tuntee tarvitsevansa.

Edustaja Mäkipää korosti tasapuolisuutta, alempiasteisten teiden tarpeita ja nosti esille myös tämän junassa perittävän 5 euron maksun, jos joutuu lipun hankkimaan. Tästä on käyty keskustelua VR:n kanssa, ja toivon, että edustaja Mäkipää nostaa asiaa keskusteluun myös siinä vaiheessa, kun on ministeri Hautala paikalla vastaamassa omistajaohjaukseen liittyvistä kysymyksistä, koska tässä piti tulla sellainen ratkaisu, että siinä vaiheessa, kun laitteisto saadaan siihen kuosiin, että se on mahdollista, konduktööri voi halutessaan — tai kun katsoo tilanteen sellaiseksi, että asiakkaan kannalta perittävä 5 euron lisämaksu on kohtuuton — sen tarvittaessa ohittaa. Siinä vaiheessa kun lippujärjestelmäuudistus tuli, heillä ei ollut siinä laitteessa sivuutus- tai ohitusmahdollisuutta, valitettavasti. Tulen viemään tätä viestiä edelleen VR:lle eteenpäin, että tulee tiettäväksi se, että tervettä järkeä ja tervettä harkintaa saa käyttää varsinkin niissä tilanteissa, joissa asiakas ei ole voinut sitä lippua asemalta tai erillisestä lippupisteestä hankkia.

Edustaja Hongisto nosti esille edelleen tämän tarpeen näihin liikenneturvallisuutta parantaviin hankkeisiin. Olen lähestulkoon varma siitä, että tätäkään hankekokonaisuutta ei ole käynnistetty ihan sen takia, että alueen elyllä ei ole sitä tarvittavaa rahaa liittyen tähän prosessiin. Valitettavasti en tässä vaiheessa pysty vastamaan tähän kiertoliittymäkysymykseen, mutta otan tästä selvää ja palaan asiaan vielä mahdollisesti tämän päivän aikana. Edustaja Hongisto voi käydä tässä kuiskuttamassa, että vastataanko sähköpostitse vai kirjeitse vai mitenkä vastataan, niin saadaan palaute perille.

Edustaja Anttila nosti esille tämän Valtion infra Oy:n merkittävyyden, ja voin vakuuttaa, että tammikuun loppuun mennessä tämä työ pitäisi olla siltä osin valmis, että saataisiin kaikki puolueet lämmitettyä, hehkutettua asiaan mukaan. En tiedä, onko sen prosessin nimi Infra Oy vai mikä se sitten on. Se ei varmasti ole se olennainen kysymys, mutta tärkeintä on, että me saamme järkevät rahoitusmallit tähän meidän yhteiskuntaamme niin, että niitä rahoja ei pistetä haaskuuseen vaan ne tulevat todella tehokkaaseen ja toimivaan käyttöön ja sitä kautta malli palvelee koko yhteiskuntaa.

Edustaja Kalmarille tästä yksityistieasiasta voisin melkein todeta, että jos älyllinen epärehellisyys oli kohdennettu ministerille, niin voin sanoa, että itteppäinen ja ittenäinen kyllä olen, mutta pöljää minusta ei tule tekemälläkään. Kunnossapidon osalta olen konahtanutkin jo, jos se tarkoittaa sitä, että otetaan yhteyttä toimijoihin. Tämä oli erittäin mielenkiintoinen, ilmeisesti murretermi. Luulen, että se tarkoittaa sellaista ärähdystä toimijoiden suuntaan, että tähän täytyy yhteisesti tarttua. Todellisuus on tietysti se, että kunnossapitoon pyritään satsaamaan joka vuosi huolimatta siitä, että perusväylänpidon määräraha on laskeva liittyen siihen, että kulut aina kasvavat mutta tätä meidän määrärahatasoamme ei ole sidottu indeksiin. Siinä meillä on iso työmaa vielä tehtävänä, että me saamme perusväylänpidon määrärahan pidettyä sillä tasolla, että myös tämä kunnossapito on sen väärti, että se palvelee koko meidän yhteiskuntaamme kaikkina vuodenaikoina. Ison ongelman muodostaa myös sitten se, millä tavalla meidän koneistomme, jota on tuottavuuden ja tehokkuuden nimissä leikattu, pystyy valvomaan niitä urakoitsijoita, jotka siellä kentällä toimivat. Tämä on myös iso kysymys, ja sitä varten meillä on se kuuluisa tienkäyttäjän linja, jota toivoisin ihmisten käyttävän. Ellei tienkäyttäjän linjakaan toimi, niin ottakaa sitten yhteyttä eduskunnasta käsin vaikka ministeriin, niin katsotaan, että konahdetaan sitten vähän isommalla äänellä.

Edustaja Sankelo nosti esille Merenkurkun liikenteen. Ruotsin kanssa on tehty yhteistyötä tämän asian tiimoilta viimeksi viime viikolla. Tapasimme EU:n ministerineuvoston kokouksessa Ruotsin ministerin kanssa, ja pyritään hakemaan yhteisesti ratkaisuja tämän EU-linjauksen kautta, onko sieltä löydettävissä jotain, mutta hallitus on sitoutunut siihen, että Merenkurkun liikenne jatkossa turvataan, ja sitä työtä työryhmä myös täällä maan sisäisesti koko ajan parasta aikaa tekee.

Edustaja Mäkelä nosti esille infrapanostukset, polttoainemaksut ja erilaiset kompensaatiojärjestelmät liittyen raskaaseen liikenteeseen, näin ymmärsin. Kompensaatio veropuolella tietysti liittyy VM:n toimialaan, ja jos olen oikein ymmärtänyt, niin siellä on käynnissä keskustelu siitä, millä tavalla pystyttäisiin rakentamaan mallia, jolla ei ajettaisi meidän kuljetusalaamme kontalleen. Tällä hetkellä jo itse asiassa näissä infrapanostuksissa tehdään siellä kipeimmissä kipupisteissä ne työtoimenpiteet riippumatta siitä, missä päin Suomea se tie on. Elikkä näitä asetetaan tietysti aikajärjestykseen sen mukaan, miten kipeimmät tarpeet milläkin alueella toimivat.

Edustaja Rajamäki nosti esille IMO-päätökset, IMO-asiat, komission TEN-T-ratkaisut, Venäjä-yhteydet. Kaikki nämä asiat ovat olleet työn alla edellisen viikon aikana ministerineuvostossa, ja tehdään varmasti jatkossakin hyvää yhteistyötä. Siinä näen IMO-päätöksen ja rikkidirektiiviasian osalta tärkeäksi sen, että vuoden vaihteen jälkeen kyettäisiin käymään kaikkien toimijoiden kesken neuvottelu myös siitä, millä tavalla yhtenä rintamana entistä vahvemmin mennään eteenpäin tässä asiassa, koska näen, että yksin liikenneministeri tai yksin Suomen hallituskaan ei tässä työssä pärjää, vaan siihen tarvitaan koko toimiala, koko meidän vientiteollisuutemme ja kaikki mahdolliset toimijat tekemään työtä Euroopan ja maailman tasolla asian kuntoon laittamiseksi.

Edustaja Kuusisto nosti Uusimaata koskevat asiat. Tällä alueella työmatkaliikenteen sujuvoittaminen ja kehittäminen liittyvät vahvasti toimivaan ja toimivaksi rakennettavaan joukkoliikenteeseen. Metropolipolitiikan kehittämiseen liittyvät vahvasti selontekotyössä Kuha-hankkeet ja niiden eteenpäin vieminen. Ennen kaikkea sanoisin, että Uudenmaan kehittämisen osalta jos ei pystytä saamaan kuntoon tätä meidän joukkoliikennettämme, isolla J:llä, niin kyllä se haaste näitten väylien korjaamiseen ja rakentamiseen tulee jossakin vaiheessa maankäytöllisestikin jo niin vastaan, että ilman sitä toimivaa työmatkaliikennettä joukkoliikenteen voimin me olemme aikamoisessa pulassa tällä alueella. Sen takia näen, että tärkeä keskustelu ja vuoropuhelu, jota tässä nostettiin esille, on tarpeen koko tällä alueella.

Selevä!

Edustaja Ojala-Niemelä: Hankkeet pieniä valtiolle, elylle suuria. Liikenneturvallisuuden parantaminen, Rovaniemen kohta, on ministerin tiedossa, ja on tietona myös se, että tarpeita pohjoisen Suomen isommille hankkeille on.

Edustaja Korhonen nosti oikeastaan sen ydinkysymyksen esille: löytyykö meiltä poliittisesti sellaista uskallusta ja yhteistä voimavaraa, että me tunnustamme sen totuuden, että pitääksemme suomalaisen infrajärjestelmän kunnossa me tarvitsemme pitkäjänteisen ja sitoutuneen suunnitelman siitä, millä tavalla tämä meidän infra pidetään kunnossa. Siihen työhön ministeri haastaa teidät kaikki, ja selonteossa tämä voidaan linjata tai olla linjaamatta. Se päätöksenteko kuuluu meille kaikille yhteisesti, ja se ensi keväänä tapahtuu, jos meiltä sitä tahtotilaa löytyy.

Edustaja Karimäki: juna—lentoliikenne-vastakkainasettelu, päästökauppa, miten voidaan hinta-laatusuhteeseen vaikuttaa. Radat kuntoon, täsmällisyyspalvelutaso toimimaan, niin ollaan siinä tilanteessa, että ollaan kilpailukykyisiä lentoliikenteen kanssa.

Heikkilä: infraan kannattaa satsata. Niin kannattaa satsata. Senkin takia tässä taloudellisessa tilanteessa mietitään niitä ratkaisuja, millä pystytään pitämään myös elvytyksen kautta tämän maan toimia, pyöriä, pyörimässä.

Edustaja Maijala: Selvitystyö näitten Lapin hankkeitten, kaivosinvestointien ynnä muitten ratahankkeitten osalta on työn alla. Tehdään suunnitelmat pidemmälle ja lyhyemmälle aikavälille.

Ja Tuupainen: Peltipoliisit, jee, poliisit, jeejee. Lisää määrärahoja sisäministeriön puolelle, niin homma hoituu.

Edustaja Lehti: Vuosaaren satama, uudet väylät. Ministeriö on erittäin paljon enemmänkin kuin valmis starttaamaan keskustelun alueen toimijoitten kanssa, että saataisiin ne yhteydet pelaamaan.

Edustaja Paatero: TEN-T-Kotka—Koskenkylä, Kotka—Hamina-alueen asiat ovat erittäin vahvasti esillä selontekotyön yhteydessä ja eivät varmasti jää huomioimatta.

Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Talousarvioesityksessä liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan viestintäpalveluihin, verkkoihin sekä viestinnän tukemiseen esitetään määrärahoja yhteismäärältään runsaat 20 miljoonaa euroa. Määrärahaa osoitetaan laajakaistahankkeiden toteuttamiseen ja sanomalehdistön tukemiseen. Lisäksi Viestintäviraston toimintamenoihin osoitetaan vajaa 9 miljoonaa euroa. Tulopuolellekin kertyy siten vastaavasti noin 6 miljoonan euron tulot erilaisista veronluonteisista maksuista. Erityistä huomiota on kiinnitetty myös siihen, että postitoiminnan valvonta sekä sähköisen viestinnän tietoturvallisuusviranomaistoiminta eli NCSA-toiminta turvataan. Lisäksi valtionavustus suomalaisten ohjelmien lähettämiseen ulkomaille turvataan Ylen omasta rahoituksesta.

Valiokunta on kiinnittänyt huomiota erityisesti sanomalehdistön tukeen, laajakaista-asioihin ja Yleen, joten käsittelen näitä nyt sitten hiukan pidemmin.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin, mitä tulee Yleen, niin hallitusohjelmaan kirjattiin, että päätökset Yle-uudistuksesta tehdään tämän vuoden loppuun mennessä. Taustalla on sekä hallitusohjelma että tuo viime hallituskaudelta peräisin oleva eduskuntaryhmien parlamentaarinen kannanotto. Nämä molemmat toiveet on nyt toteutettu ja huomioitu mielestäni kestävällä tavalla. Näin ollen siis Yleisradio Oy:n julkisen palvelun rahoitus vuodelle 2012 osoitetaan edelleen vielä valtion talousarvion ulkopuolisen Valtion televisio- ja radiorahaston kautta. Kun nyt kerran päästiin yksimielisyyteen tästä Yle-uudistuksesta tämän parlamentaarisen yhteisymmärryksen tuella viime perjantaina, siten vuoden 2013 alusta startataan uudella mallilla. Tähän uuteen Yle-verojärjestelyyn perustuvaan rahoitukseen siirrytään siis vuoden 2013 alusta. Tarkoitus on saattaa uudistuksen toteuttamiseksi tarvittavat lainsäädäntömuutokset mitä pikimmin eduskunnan käsiteltäväksi kevätistuntokaudella 2012.

Arvoisa puhemies! Toinen teema myöskin valiokuntakäsittelyssä ja jaostokäsittelyssä on ollut laajakaistahanke. Voi sanoa, että laajakaistahankkeelle on kehyksiin varattu 66 miljoonan euron määräraha. Siitä kuitenkin vasta noin kaksi kolmasosaa on, valtiontukeen oikeutetusta määrärahasta siis, sidottu, eli käytännössä rahaa on vielä paljon jäljellä, ja todellisuudessa tuosta rahasta on tuloutettu vasta aivan muutama satatuhatta, joten siinä mielessä näyttää siltä, että tämän toteuttamisen kangertelun isoin ongelma ei ole suoraan sanottuna rahoituksen vähäisyys, vaikka tämä onkin budjettikäsittely, vaan hankkeen etenemiselle tuntuu olevan muita, suuriakin, hidasteita.

No, niin kuin totesin, julkisesti rakennettuja laajakaistahankkeita on kuitenkin rakenteilla. Meillä on kuusi pilottihanketta jo valmistunut ja valmistuu lopullisesti vuoden 2011 loppuun mennessä. Kesällä 2011 aloitettiin kymmenien päävaiheen hankkeiden rakentaminen. Viestintävirasto on nyt tehnyt ensimmäiset tukipäätökset. Maakuntaliitot ovat kilpailuttaneet noin 230 hanketta, joista teleyritykset ovat tehneet näitä hanke-ehdotuksia siis noin puoleen. Suoraan sanottuna aktiivisimpia ovat olleet Finnet-yhtiöt, kuntien verkkoyhtiöt ja osuuskunnat. Isot valtakunnalliset teleyritykset ovat toistaiseksi osallistuneet näihin yhteiskunnallisiin talkoisiin vain muutaman hankkeen verran. Se on suoraan sanottuna kova pettymys, sillä he eivät ole kerta kaikkiaan sitoutuneet tähän eduskunnan tahtotilaan riittävällä tavalla. (Kari Rajamäki: Näin on!) Tähän myös valiokunta on omalta osaltaan kiinnittänyt huomiota.

No, voi sanoa, että kaikkein surkein tilanne on Lapissa, ja tätä kautta, niin kuin vanha totuus on, tarttis jottain tehrä. Olemme suorittaneet väliarvioinnin tämän syksyn aikana, ja on hyvä todeta, että tuo väliarviointi osoittaa, että lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin pitää päästä mahdollisimman nopeasti ensi vuoden puolella. Syksyllä laadittu väliarviointi johtanee laajakaistatukilain ja EU:lle tehdyn notifioinnin tarkistuksiin, ja tämä prosessi komission kanssa on jo aloitettu. Hallituksen esitys lakimuutoksista annetaan eduskunnalle mahdollisimman pian, niin että kesän 2012 rakentamiskauden valmistelu voi edetä tehokkaasti. Tietenkin, niin kuin valiokunta on toivonutkin, eduskunnan liikenne- je viestintävaliokunnalle raportoidaan hankkeen tilanteesta alkuvuodesta 2012.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi totean vielä, että valiokunta on kiinnittänyt upealla tavalla huomiota myös sanomalehdistön tukeen. Nimittäin ajat ovat kovat, ja lehdistötukea on tarkoitus suunnata ruotsin-, saamen- ja romaninkielisten sanomalehtien sekä ruotsinkielisen uutispalvelun tukemiseen, kuten tänäkin vuonna. Tukea voidaan myöskin osoittaa entiseen tapaan sähköisillekin julkaisuille. Olen tarttunut haasteeseen siinä, että valiokunta on pitänyt välttämättömänä, että tämä perustettava lehtiasiain neuvottelukunta seuraa lehdistön asemaa ja tarvittaessa tekee sitten myös ehdotuksia lehdistön toimintaedellytysten parantamiseksi. On tärkeä siis, että saamme mahdollisimman nopeasti asetettua tuon sanomalehdistön neuvottelukunnan, jotta päästään käymään prosessia ja keskustelua lehtien toimintaympäristön kehityksestä. Sen perusteella sitten voidaan arvioida, onko tarpeen kohdistaa erityisiä viestintäpoliittisia tai muita toimia lehdistöalaan. (Kari Rajamäki: Hienoa!)

Aivan lopuksi totean vielä teille kaikille, sekä valiokunnalle että jaostolle mutta myös kaikille eduskunnan viestintäasioista kiinnostuneille kansanedustajille, ja menköön nyt samaan piikkiin koko eduskunnallekin: kiitoksia syksystä, yhteistyöstä ja oikein hyvää joulun odotusta kaikille!

Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihan ensiksi onnittelut ministerille Yle-laista. Se oli hyvä saavutus.

Mutta haluaisin tietää sellaisen asian, kun aikaisemmin on budjetissa ollut 1,4 miljoonaa tähän Ruotsin ja Suomen väliseen ohjelmanvaihtoon ja se on nyt sieltä poistettu, sehän tulee sieltä Yle-lain puolelta, niin onko muita sellaisia ulkomaisia asioita, mitä Yle-rahasta maksetaan.

Toinen kysymys: Kun lähetetään Finlandin mukana tai sitten toisella puolella SVT:n kanavalla näitä ohjelmia, niin kuka maksaa tekijänoikeusmaksut? Onko niin, että tekijänoikeusmaksut näistä ohjelmista, jotka lähetetään toisessa naapurimaassa, maksaa aina se lähettävä yhtiö, vai kaatuuko se koko lasku esimerkiksi Ruotsin osalta Suomen päälle?

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lehtien arvonlisäveron nostaminen 9 prosenttiin tulee väistämättä vähentämään monien suomalaisten mahdollisuutta tilata lehtiä. Minä pidän tätä erittäin huonona päätöksenä paitsi moniarvoisen lehdistön menestymisen kannalta myös erityisesti kansalaisten osallisuuden ja kansalaisvaikuttamisen näkökulmasta. Kansalaisvaikuttamisen mittarit ovat Suomessa näyttäneet punaista jo tosi pitkään verrattuna esimerkiksi muihin Pohjoismaihin. Kun kahdella edellisellä kaudella me teimme paljon töitä täällä eduskunnassa ja ministeriöissä nimenomaan kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksien parantamiseksi, oli kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmaa, jossa tämä ongelma nostettiin esille, ja työkaluja vaikuttamisen parantamiseksi saatiin aikaan, rakennettiin demokratia-asiakirjaa jne., niin nyt ollaan menossa kyllä erittäin iso harppaus taaksepäin. Suomessa taloudellinen, poliittinen ja sivistyksellinen valta vain keskittyy, ja tämä päätös tulee edelleenkin vain keskittämään sitä.

Jaana Pelkonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vähintään yhden megabitin laajakaistayhteys on siis tullut tarjota yleispalveluna jo lähes puolentoista vuoden ajan jokaiselle kansalaiselle ja yritykselle. Hanke on niin alueellisen tasa-arvoisuuden kuin tietoyhteiskunnan kehityksenkin kannalta erittäin tärkeä. Kuten jo ministerin omasta puheenvuorosta tuli ilmi, valitettavasti lupaus ei kuitenkaan ole toteutunut aivan suunnitellusti, vaan ongelmista on raportoitu eri puolilla Suomea. Myös valtiovarainvaliokunta on huomioinut mietinnössään nämä ongelmat ja korostanut hankkeen nopeaa etenemistä. Kysynkin ministeriltä: onko ministeriössä ryhdytty pohtimaan vaihtoehtoisia ja aiempaa kustannustehokkaampia tapoja hankkeen saattamiseksi kunnialla loppuun sekä selvittämään myöskin vapaa-ajanasuntojen sisällyttämistä laajakaistahankkeen piiriin?

Rakel Hiltunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitusta ja... [Puhe kuului poikkeuksellisen voimakkaasti mikrofonista.] — Oho, tulipa kovasti, mutta kiitokset on syytä esittääkin kovasti ja selkeästi. — Hallitusta ja ministeri Kiurua voi onnitella Yle-ratkaisusta. Ensimmäiset reaktiot kansalaisilta ovat, että tämä malli koetaan oikeudenmukaisena, niin kuin hallitus on pyrkinyt muissakin periaatelinjauksissa tätä noudattamaan.

Eräät ryhmät ovat kuitenkin vähän huolissaan, että kohdentuuko nyt heihin myös tämmöinen oikeudenmukaisuuden ajatus. Nimittäin näkö- ja kuulovammaisia ihmisiä on noin 150 000 eriasteisia maassamme, ja kysyn ministeriltä: onko tarkoitus, että räätälöitäisiin hiukan tätä kysymystä, ja sitten voidaanko ajatella, että nyt panostettaisiin myös Ylessä viittomakielisten ohjelmien lisäämiseen ja tekstitysten lisäämiseen?

Kun puhemies on tässä nyt kuulolla ja ministeri ja paljon kansanedustajia, niin emmekö me voisi nyt sitten viestintää tehostaa kuulovammaisten osalta ja tehdä sellaisen päätöksen ennen joulua ainakin, että puhemies ottaa sydämelleen, että torstain suosittuun kyselytuntiin lisättäisiin viittomakielen tulkki tänne saliin?

Jari Myllykoski /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kun tiedetään, että yritysten ohjaus on keppiä kansalle -tyyliin, eli nyt meillä sähköinen e-lasku tulee ja on hyvinkin ajankohtainen asia ja on varmaa, että toisen ministeriön alalla siinä yrityssektorissa ruvetaan nostamaan paperilaskujen maksamista, ja kun samalla postilain uudistuksen osalta ollaan sen problematiikan edessä, kuinka laskut kulkevat, niin onko mahdollista, että ministeriöt keskenään voisivat tähän murrostilanteeseen nähden mahdollistaa myös niille henkilöille laskujen tasavertaisen maksamisen, jos meillä ei tämä digitaalinen ja laajakaistaverkosto etenekään aivan sen suunnittelun mukaan, ettemme sitten ahdistaisi niitä vanhuksia, liikuntakyvyttömiä ja muita sellaisia tahoja, jotka eivät oman vammansa tai vammautumisensa perusteella pysty käyttämään vielä nettiä, ettei heitä ajettaisi ahdinkoon? Onko käyty keskusteluja ministeriöiden välillä, että tällainen turva saataisiin aikaan?

Jani Toivola /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Onnittelut ministerille tästä uudesta Yle-sovusta. Hienoa, että se on löytynyt ja asia lähtee eteenpäin. Minun mielestäni on tärkeätä, että Ylen toiminta turvataan. Yleisradio on ehdottomasti meidän kansallisen muistimme arkisto, kulttuurin ja tasa-arvon edistäjä. Uusi maksu myöskin edustaa minun mielestäni solidaarisuutta ja yhteisvastuuta ja yhteisöllisyyttä yhteiskunnassa.

Toki on myöskin eriäviä ääniä ollut, ja itse koen, että silloin ehkä tärkeätä olisi vielä keskustella julkisen palvelun kanavien tehtävästä. Olisin kysynytkin ministeriltä, onko tästä suunnitelmia, miten voitaisiin avata ja pohtia, mitä se julkisen palvelun kanavien tehtävä tänä päivänä tarkoittaa ja millä tavalla kansalaiset siitä todella voivat hyötyä, ehkä kärkenä vielä ennen kaikkea nuorten aktivoiminen ja demokratiakasvatus.

Thomas Blomqvist /r(vastauspuheenvuoro):

Värderade herr talman! I dag är det lika viktigt att det finns en fungerande internetförbindelse, ett fungerande bredband, som att det finns ett fungerande vägnät. Därför är det bra att regeringen fortsätter det nationella projektet med att förverkliga bredband.

Kysyisin kuitenkin ministeriltä, että nyt kun tämän projektin väliarviointia aikaistetaan — mikä on hyvä asia — niin ainakin tähänastiset kokemukset osoittavat, että suuret teleyritykset eivät ole olleet järin kiinnostuneita laajakaistaverkkojen rakentamisesta haja-asutusalueilla, kun taas pienillä teleyrityksillä, kuten esimerkiksi osuuskunnilla, on ollut hankaluuksia rahoituksen kanssa. Tähän ongelmaan pitäisi löytää ratkaisuja. Siitä kuulisin mielelläni ministerin näkemyksen, kuten myös siitä, miten näitä tilaajaliittymiä voidaan toteuttaa niin, etteivät ne tule liian kalliiksi käyttäjille.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aivan aluksi vielä kiitokset sekä liikenne- että viestintäministerille myöskin liikenne- ja viestintävaliokunnan puolesta erittäin hyvin sujuneesta yhteistyöstä.

Jatkan tästä, mistä edustaja Blomqvist sanoi. Näin todellakin on, että vaikka näiden laajakaistahankkeiden kannattavuudessa tietysti on puutteita ja se vaikuttaa siihen, miten se operaattoreita kiinnostaa, niin myöskin operaattoreiden kesken on aika suuria eroja. Erityisesti Finnet-yhtiöt ja nämä pienet puhelinyhtiöt ovat hyvin tarttuneet tähän tehtävään ja näkevät siinä myöskin bisnesmahdollisuuksia. Olisi silloin hyvä, että niitä toimintaedellytyksiä voitaisiin edesauttaa.

Ylen osalta yhdyn onnitteluihin tästä päätöksestä, mutta haluaisin korostaa myös sitä, mitä täällä edustaja Toivola otti jo esille: tämän julkisen palvelun tehtävän määrittely, ja myöskin se, että pidetään huolta aidosti siitä, että meidän mediakentässä on tilaa myöskin yksityisille toimijoille, että Yle ei liikaa syö niitä markkinoita. Tätä tehtävää on tärkeä seurata ja nyt tässä uudessa järjestelmässä tulee entistä enemmän myöskin liikenne- ja viestintävaliokunnan tehtäväksi.

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yhdyn kernaasti onnentoivotuksiin siitä kovasta työstä, jolla tämä Yle-rahoituksen onnistuminen saatiin aikaiseksi viime perjantaina, ja kaikki puolueet ovat siinä matkassa mukana. Harvoin on tullut näin paljon näin vähään aikaan myönteistä palautetta. Se koetaan oikeudenmukaiseksi. Ainut, joka siellä on pikkuisen soraääniä herättänyt, on se, että sen progressiivisuuden siinä pitäisi olla vielä suurempi, eli meiltä pitäisi ottaa enemmän, joilla on varaa maksaa myöskin enemmän.

Ihan yhteen yksityiskohtaan vielä haluan siinä kiinnittää huomiota eli siihen, että tällä lailla ja maksulla saadaan kiinni 250 000 ihmistä, jotka eivät tähän asti sitä maksua ole maksaneet. Se on erinomainen asia, että saadaan myöskin laajuutta tähän, ja ennen kaikkea se, että se on eduskunnan käsissä edelleen.

Ari  Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minäkin otan asiakseni tämän Yle-veron. Se on hyvä, että se tulee valiokuntaan käsittelyyn. Nimittäin siellä saamme varmasti hiottua vielä pieniä särmiä pois. Se on hyvä mutta ei toki virheetön. Minä ja perussuomalaiset huomasimme ainakin yhden epäkohdan. Se on nämä perheet, joissa on 2 plus jotain perheenjäsentä, eli vaikka vanhemmat asuvat saman kiinteistön alla tai on aikuisia lapsia, niin heidän kohdallaan maksuosuus voi nousta liian isoksi. Onko teillä jo nyt jotain lääkettä ehdottaa tähän?

Toinen asia: Laajakaistahanke on erittäin tärkeä, ja sitä tarvitsee kiristää ja ennen kaikkea mainostaa firmoille, että ne voivat tehdä sitä. Myös laajakaistan tekeminen valokuidulla on tärkeä, koska langattomien tekniikoiden (Puhemies: Minuutti!) turvallisuudesta ei ole aivan täysiä takeita.

Jari  Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Täällä ministerit aivan oikein liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan osalta korostivat sitä, että tämä on hallinnonala, joka pitää meidän pyörämme pyörimässä tässä maassa, ja joka puolella maata. Tätä ovat myöskin alleviivanneet kaikki elinkeinoelämän järjestöt aivan syystä. On oleellisen tärkeää, että meillä ovat sekä viestimet järkevällä, riittävällä tasolla kaikkialla kuin myöskin liikenneyhteydet.

Puhemies! Tällä kohdalla laajakaista-asiasta on puhuttu jo paljon, mutta vielä edelleenkin: se epätasa-arvo, joka vallitsee eri puolilla maata, on erittäin räikeä. Yhä enemmän yhteiskunta on menossa kohti sähköisiä palveluita. Sitä kautta myöskin tulee välttämättömyys siihen, että meillä täytyy riittävät yhteydet olla, puhumattakaan niistä elinkeinoelämän tarpeista. Nyt joillain alueilla ei ole tarjouksia tullut lainkaan, vaikka Finnet-yhtiöt ovat olleet aktiivisia. Joillain ei ole tullut tarjouksia lainkaan. Arvoisat ministerit, onkos tässä kysymyksessä nyt sitten tällainen tyhjiökartelli, eli onko yhdessä päätetty, että ei (Puhemies: Minuutti on täynnä!) tarvita, jolloin pidetään yllä sitä, että hinnat pysyvät korkealla? Toivon, että tähän puututaan.

Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Yritän vähän ryppäittäin käydä näitä teemoja läpi, koska useilla teistä edustajista oli samantyyppisiä huolia, eli tätä kautta. Lähden nyt ensin näistä yksittäisistä.

Edustaja Tolppanen peräänkuulutti valtionavustusta suomalaisten televisio- ja radio-ohjelmien lähettämiseen ulkomaille ja sitä, mitä tuo teknisesti tarkoittaa. En lähde nyt näihin yksityiskohtiin. Käydään siitä neuvottelu tuossa, näytän, mitä se tarkoittaa käytännössä. Tässä on vanha poliittinen päätös taustalla, ja näin ollen hankala on tämä tilanne, mutta vuoden päästä tämä ongelma poistuu meiltä päiväjärjestyksestä, koska kaikki tulee olemaan budjettirahoitteista, niin kuin tämä Yle-päätös osoittaa, eli sitä kautta ei ole ongelmaa, onko kysymys tv-lupamaksuilla vai budjetilla rahoitetuista eristä.

Edustaja Paloniemi peräänkuulutti lehtien alvin noston seuraamista, minkälaiseen tilanteeseen se ajaa lehtialan liiketoiminnan ja toiminnan edellytykset. Me tulemme sen tekemään, ja olen itse henkilökohtaisesti sitä mieltä, että on hyvä, että tätä varten myöskin perustamme neuvottelukunnan, jossa seuraamme aktiivisesti niin tätä kuin myöskin jakelupuolella tapahtuvia muutoksia.

Edustaja Pelkonen ja myöskin edustajat Blomqvist, Satonen ja Leppä erityisesti ottivat esiin nämä laajakaistan ja yleispalveluvelvoitteen ongelmat. Ensinnäkin edustaja Pelkoselle: Hyvä huomio siitä, että mehän olemme tehneet historiaa. Tämähän on siis aivan ainutlaatuinen päätös, joka puolitoista vuotta sitten tehtiin. Sitä voi verrata peruskouluun. Sitä voi verrata neuvolapalveluihin, jotka Suomessa ovat olleet maailmankuuluja. Yhtä maailmankuulu on se, että meillä on määritelty lakiin minimi, jolla näitä uusia viestintäyhteyksiä pitää yhteiskunnassa tarjota. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että jokaisella suomalaisella pitää olla yksi puhelinyhteys. Se on joko kiinteä tai mobiili. Samaan aikaan myöskin 1 mega pitää löytyä verkkoyhteyttä, se on käytännössä mobiilina. Näistä me pidämme kiinni. Kun löytyy yksikin musta aukko, jossa tätä ei ole, niin lähden sitten vaikka kotikäynnille. Eli pidetään nyt tiukkaan mielessä, että Suomesta löytyy kylä nimeltä Lisma, joka on hyvä kannatinkysymys sille, että jos näitä asioita ei hoideta, niin ne hoidetaan sitten oikein kädestä pitäen. Olen aina valmis tulemaan laittamaan nämä asiat kuntoon. Jos yhdenkin paikan löydätte Suomesta, jossa tämä asia ei ole kunnossa, niin ensin yhteys Viestintävirastoon ja sieltä tulevat minun kaikki upeat avustajani, jotka hoitavat näitä asioita, ja minä vaikka itse sitten perässä omalle kotikäynnille. Nämä asiat pannaan kuntoon, ja tästä meidän on syytä olla ylpeitä. Jos yksikin rikkomus on, niin täältä tullaan.

Mitä tulee sitten tähän maksimiin eli siihen suureen yhteiskuntapoliittiseen tavoitteeseen, vuoden 2008 poliittiseen tavoitteeseen, eli laajakaista kaikille vuoteen 2015 mennessä: se on ollut huikea yhteiskuntapoliittinen näkökulma, että me olemme halunneet katsoa, että yhteiskunnassa on myöskin halua turvata nopeat laajakaistayhteydet. Se ongelma koskee erityisesti sitä aluetta, joka ei ole markkinavoimien kiinnostuksen kohteena, eli 5 prosenttia suomalaisista. Tätä kautta on äärettömän tärkeää, että me pidämme myöskin siitä tavoitteesta kiinni. Minun on ollut hienoa aina sanoa, että eduskunta on aivan takanani tässä, että ei ole yhtään lipsuntaa. Tämä valiokunnan mietintö ja myöskin sitten liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö ja vielä oman jaoston mietintö osoittavat sen, että olette täysin tämän takana, ja nyt meidän pitää vaan fiksata ne ongelmat, jotka tähän liittyvät.

Isoin ongelma on se, että meillä operaattorit eivät ole tästä kiinnostuneita. Meillä on poliittista tahtoa, mutta operaattorit eivät ole kiinnostuneita. Olen sanonut, että täältä pesee. Ja niihin toimiin me ryhdymme tässä alkuvuonna. Se ei ole mikään helppo vääntö, mutta ei tästä muuten mitään tule. (Rakel Hiltunen: Vihdoinkin!)

Mitä tulee siihen, ovatko käyttäjähinnat kohtuulliset, se voidaan sanoa, että koska tämä on nyt sitä luksusta, tämä on sitä maksimia. Niitä käyttäjähintoja ei koskaan saada niin alas, että voisi sanoa, että ne olisivat sellaisia helppoja hintoja kestää, mutta ei voi myöskään sanoa niin, että nämä olisivat sen mittaluokan kysymyksiä, että tulisi valtavan kalliiksi. Niin että pitää pitää kohtuulliset käyttäjähinnat kuitenkin tässä mielessä.

Edustaja Lepälle vielä: En uskalla epäillä vielä kartellia kuitenkaan. Se ei tunnu minusta nykyisen tilanteen kuvailulta, mutta jos sellaisia epäilyjä on, niin Kilpailuvirasto auttaa siinä ja ministeri Ihalainen.

Muutoin tämä Yle jää tänne viimeiseksi. Voi sanoa ensinnäkin, että tämä Yle-ratkaisu on sillä tavalla ollut ainutlaatuinen, että meidän täytyy muuttaa tätä omaa ajattelua. Sellainen ajattelu on vanhentunut, että on olemassa joku laite, jonka tuijottamisesta maksetaan jotain lupalappua. Ei sellaista maailmaa enää olekaan. Tämä on julkista palvelua, joka pitää yhteiskunnassa turvata. Siitä tulee henkilökohtaista. Se on siis sidottu. Jokaisen henkilön kohdalla me pidämme huolta siitä, että meillä on olemassa julkisen palvelun tehtävä myöskin viestintäalalla. Sitä kautta me turvaamme sen verovaroista, että nämäkin asiat hoidetaan. Sillä ei ole nyt enää jatkossa täydellistä tekemistä tämän kanssa, tuijottaako jonkunlaista laitetta vai ei. Nyt on kysymys siitä, että me pidämme tästä huolta niin kuin kaikista muistakin, päiväkodeista, vanhusten palvelutaloista, me pidämme huolta kalliista, erikoisista hoidoista sairaille. Näitä asioita on vaan hoidettava. Sitä kautta me tulemme ihan uudella tavalla sen kysymyksen eteen, että tämä ei ole enää kotitalouskohtaista.

Siihen liittyen Edustaja Jalosen huoli siitä, miten nämä plus 3 -perheet hoidetaan: se on ajankohtainen murhe tietenkin, ja eduskuntaryhmien puheenjohtajat katsoivat, että valiokuntakäsittelyssä voidaan arvioida, voiko tähän rakentaa verohallinnollisesti jonkunlaista huojennusmenettelyä vai miten mennään. Mutta minä haluaisin teille nyt sen kokonaisuuden maalata niin, että kun meillä on kuitenkin tämä Yle-veron jakautuminen, niin 1,1 miljoonaa suomalaista pääsee vähintään puolet halvemmalla jatkossa, vähintään puolet halvemmalla: 120—130 euroa keskimäärin missä tahansa tuloluokassa yksin asuvat ja yksinhuoltajat. Se suuri massa, joka elää kahdestaan ja jota on äsken kuvattua ryhmää pikkuisen enemmän, heidänkään maksut eivät ainakaan nouse verrattuna siihen, jos olisi vuonna 2013 tämä lupamenettely käytössä. Eli minä voin sanoa, että näitten osalta meillä on puhdas omatunto siinä, että kukaan ei ainakaan pääse kalliimmalla. Mitä tulee näihin plus 3:n perheisiin, alle 300 euroa on meidän keskimääräinen laskelmamme, joka on heille tulossa maksettavaksi, siihen plus 3:n yhteisöön, ja kun on kysymys siitä, että tämä on henkilökohtainen vero, niin kovin kauan minkäänlaista huojennettua siirtymäaikaa ei valitettavasti voi olla olemassa.

Tätä kautta toivon, että olen vastannut, edustajat, teidän kysymyksiinne. (Rakel Hiltunen: Kuulovammaiset!) — Ai, niin, anteeksi. — Edustaja Hiltuselle vielä, eli tähän näkö- ja kuulovammaisten oikeuksien turvaamiseen. Erityisesti erityisryhmien oikeudet ovat nyt Ylellä aivan uudella tavalla tapetilla, ja esteettömyyskysymykset ovat siellä. Siellä on paljon nyt tehty. Minä olin juuri seminaarissa heidän kanssaan tästä asiasta. Pitää miettiä valiokuntakäsittelyssä, miten suhtaudutaan näihin, mutta niin kuin totesin, tässä on nyt kysymys siitä, että meidän kaikkien kannattaa maksaa myös siitä, että meillä on moniarvoinen ja riippumaton tiedonvälittäjä yhteiskunnassa, tarvitsee sitä tietoa tai ei, katsoo sitten kauppakeskuksissa niitä monitoreja, joissa kerrotaan, onko tulossa hirmumyrskyä vai onko jossakin päin maailmaa demokratia vaihtunut vaikka diktatuuriksi, niin joka tapauksessa on tärkeätä, että me välitämme tietoa, ja siitä kannattaa myös jatkossa maksaa.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On erinomaista, että lupaatte, että nämä yhden megan yhteydet varmasti toteutuvat ja ovat kaikkien käytettävissä. Operaattorit, verkonhaltijat kuitenkin kaiken aikaa keräävät näitä vanhoja yhteyksiä pois eivätkä aina takaa uutta vähintään vastaavanlaista palvelua tilalle. Juuri näin on tilanne tällä hetkellä esimerkiksi Saarijärvellä, ja monilla muillakin paikkakunnilla. Mikä mekanismi teillä on näitten verkonhaltijoitten kanssa luotu, jolla tämä käytännössä varmistetaan? Tämä on ensimmäinen kysymys.

Toinen liittyy nyt tähän laajakaistaan. Kun viimeksi syksyllä 2010 strategiasta päätettiin, siinä yhteydessä silloinen valtioneuvosto sopi, että tämän vuoden, 2011, puoleenväliin mennessä, alkupuolella, tarkastetaan, tuleeko siitä totta. Nyt näyttää, että totta ei meinaa tulla esimerkiksi siksi, että se kaupallinen alue ei katakaan likikään niin paljon, 95:tä prosenttia, niin kuin arvioitiin, vaan huomattavasti vähemmän. Tämä johtaa siihen, että kunnat, jos ne toteuttavat, joutuvat maksamaan paljon enemmän kuin alun perin ajateltiin. (Puhemies: Minuutti täynnä!) Miten tämä taataan, että tuosta päätöksestä tulee totta?

Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Siitä, mitä tulee Ylen riippumattomuuteen tiedonvälityksessä, voidaan olla yhtä monta mieltä kuin on toimittajaa. Mutta itse asia oli tämä, että Yle-veroa on ylistetty eri tahoilta, mutta ei kuitenkaan kaikilta. Esimerkiksi minulle soitti perjantaina eräs sotaveteraani ja kysyi, pitääkö hänen, lähes kuurosokean, myös maksaa Yle-veroa vähäisestä eläkkeestään, vaikka hän ei tv:tä ja radiota katso eikä hyödy siitä mitään. Elikkä onko tämä Yle-vero oikeudenmukainen kaikkia ihmisryhmiä, kuten näitä 10 000:ta täysin sokeaa tai 8 000:ta kuuroa kohtaan? Siinä mielessä olisin kysynyt ministeriltä, voidaanko valiokuntatyöskentelyssä antaa joustovaraa ja saada vähän säätöä tähän lakiesitykseen.

Eila Tiainen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ilman noin asiantuntevaa ja sinnikästä ministeriä tuskin meillä olisi tätä Yle-rahoitusta, joten kiitos siitä. Kun täällä on kehuttu sitä, niin minä taidan olla se ainoa edustaja, joka on saanut myös negatiivista palautetta runsaasti tästä Yle-verosta. (Ben Zyskowicz: Kaikki me saamme negatiivista!) Mutta edustajat Satonen ja Toivola ottivat esille tämän julkisen palvelun tehtävän, ja kun siitä nyt paljon puhutaan, niin minun mielestäni olisi syytä keskustella ylipäätään paljon laajemmin sähköisen median viestintäpolitiikasta. Varmaan tällainen sähköisen viestinnän mediapoliittinen ohjelma olisi tarpeen. Myös kaupallisten toimijoitten edellytyksiä ja toimintaa pitää tarkastella.

Sinuhe Wallinheimo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Onnittelut ministerille Yle-ratkaisusta. Kysymys siihen liittyen: Ylen ratkaisun yhteydessä sovittiin myös Yleisradion ohjauksen ja valvonnan vahvistamisesta sekä uusien palvelujen ennakkoarvioinnin kirjaamisesta lakiin. Hallintoneuvoston asioiden valmistelu viedään Yleisradio Oy:n ulkopuolelle eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan yhteyteen. Samassa julkisen palvelun määritelmää tarkennettiin. Kysyisinkin arvoisalta ministeriltä sitä, joudutaanko Ylen organisaatiota saavutetun ratkaisun vuoksi uudistamaan.

Elsi Katainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuulosti todella lupaavalta se, mitä ministeri Kiuru ennakoi ja suorastaan lupasi laajakaistan järjestymiseen, ja että valtio on yhä mukana rahoittamassa ja etsimässä ratkaisuja sille, että tuo kattava laajakaistaverkko todellakin toteutuu, toisin kuin pääministeri Katainen, joka tässä taannoin irtisanoutui siitä, että valtio tukisi edelleen laajakaistahanketta. Hänen mukaansa valtio ei voi olla enää laajakaistahankkeen takuumiehenä. Miten, ministeri Kiuru, kommentoitte tätä?

Katri Komi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Laajakaistahankkeesta minäkin kysyisin. Nyt kun tuo noin 800 megahertsin taajuusalue on ollut myös esillä viime aikoina, niin kysyisin: Kun siinä on ymmärtääkseni vapautumassa noin 60 megahertsiä, niin onko mietitty, voitaisiinko siitä käyttää parikymmentä megahertsiä jollakin nimellisellä hinnalla kiinteän verkon operaattoreiden toimesta tähän Laajakaista kaikille -hankkeen todelliseen toteuttamiseen joka puolella Suomea? Tämä Kataisen hallitus — viittaan vielä noihin edellisiin ministerin puheenvuoroihin — tuntuu nimittäin tekevän sinipunahallitusten keskittämispolitiikkaa liikennepolitiikassa, ja ei vielä näytä kauhean lupaavalta, että tässä viestintäpolitiikassakaan saataisiin todella kaikille tämä laajakaista.

Tuomo Puumala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! On vielä välttämätöntä palata tähän lehtien arvonlisäverokysymykseen, minkä edustaja Paloniemi tässä hyvin nosti esille. Ne monet argumentit, mitä tänään on kuultu Yleisradion osalta, pätisivät tietysti erittäin hyvin myös tähän lehtien osaan: sivistystehtävä, tasa-arvonedistämistehtävä ja muu. Kun monella kansalaisella ei ole enää lehtiä varaa ostaa, niin tietenkin tällaiset tehtävät, joita tässä on nostettu esille, jäävät kyllä puuttumaan. Siitä ilmaisen suuren harmistukseni.

Sitten Yleisradioon. Olen ehkä niitä harvoja edustajia, jotka eivät yhdy tähän kiitosten kuoroon, vaan esitän oman skeptisyyteni tätä mallia kohtaan siinä mielessä, että näen erittäin vaikeana, että yksi palvelu, tässä tapauksessa Yleisradion palvelu, nostetaan kaikkien muitten palveluitten edelle eli sen rahoitus betonoidaan budjetin ulkopuolelle. Pidän Yleisradiota tärkeänä ja arvostan sen toimintaa erittäin paljon, mutta onko se yhteiskunnan kaikista tärkein palvelu, sitä en uskalla sanoa. Tätä taustaa vasten kannustan ministeriä vielä tuota julkisen palvelun tehtävää käymään erittäin tarkasti läpi, niin kuin itsekin totesitte.

Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä kyllä haluan kiittää viestintäministeriä siitä, että hän tämän Yle-paketin sai kasaan, ja myös eduskuntaryhmiä, ettei lähdetty enää tässä vaiheessa politikoimaan tällä asialla. Julkisen palvelun tehtävän tulee olla laaja ja sen tulee olla myös nettipuolella. Se on ihan selvä asia, vaikka kaupalliset mediatalot tietysti tätä herjaavat. Ei mitään ulkopuolista valvontakomissiota, se oli minusta yksi tärkeimpiä asioita tässä mielessä.

Kysyisin itse asiassa enemmän tästä laajakaista-asiasta, siitä, että tosiaan operaattorit eivät tarjoa enää näitä tarjouksia. Miten te aiotte ministerinä nyt vaikuttaa siihen? Keskustahan on ehdottanut 19 miljoonaa lisää vielä tämän laajakaistan rakentamiseen, mutta tosiaan se ei ole pelkästä rahasta kiinni, vaan nyt pitäisi saada todella kansalliset talkoot tältä osalta. Olemmeko me satsaamassa väärään teknologiaan? Pitäisikö olla teknologianeutraaliutta, koska myös nämä langattomat verkot kehittyvät?

Sitten kolmas asia. Huolestuttava uutinen on tietysti postipalvelujen väheneminen. Oletteko arvioinut, paljonko tuo lehtien arvonlisäveron nosto vaikuttaa, kun jakelu vähenee lehtien osalta, myös sitten postin jakeluketjuun ja Itellan toimintaan? (Puhemies: Minuutti!) Oletteko seuraamassa sitä asiaa?

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minä kuulun niihin, jotka haluavat onnitella eduskuntaryhmien puheenjohtajia ja ministeri Kiurua siitä, että tässä Yle-asiassa saavutettiin vihdoin ratkaisu. Ratkaisu, josta kaikki kahdeksan eduskuntaryhmää ovat voineet sopia, on minun mielestäni aikamoinen saavutus. Kyseessä on kuitenkin vaikea asia, jossa viime kädessä mennään lähes jokaisen kansalaisen kukkarolle. Lopputulos, itse ratkaisu, on mielestäni kohtuullinen eri suuntiin, ja totta kai me kaikki kansanedustajat olemme saaneet tästä ratkaisusta myös negatiivista palautetta, mutta mistäpä asiasta emme sitä saisi. Muun median arvostelu on mielestäni ollut osin, sanoisiko, tekopyhää, kun yhtäältä on syytetty, että poliitikot halusivat turvata valtansa Ylessä, ja tämän syytöksen ovat esittäneet tahot, jotka olisivat ajaneet puhdasta budjettirahoitusta, ja se jos mikä olisi turvannut poliitikkojen otteen Ylessä.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viestintäpolitiikkaan vaikutetaan budjettia enemmän lainsäädännöllä, ja tänään on uutisoitu, että teleoperaattorit halutaan vastuuseen vihapuheista. Turun Sanomien mukaan poliisi ja valtakunnansyyttäjänvirasto aikovat esittää, että operaattorit asetetaan samalle viivalle kirjoittajan ja tekstin julkaisijan kanssa, kun pohditaan, kuka on syyllistynyt rikokseen rasistisen aineiston esillä pitämisestä. No, tämähän tarkoittaisi samaa kuin jos Itella haettaisiin oikeudelliseen vastuuseen siitä, että joku on lähettänyt vihapostia kirjeitse. Haluaisin, että ministeri voisi ottaa kantaa siihen: miten te suhtaudutte tällaisiin ajatuksiin, joilla yritetään suitsia sananvapautta meidän tietoverkoissa.

Toinen tietoyhteiskuntapolitiikkaa liippaava ajankohtainen kysymys koskee hyvitysmaksua. Ministeri Arhinmäkihän esitti, että hyvitysmaksu olisi laajennettu myös muun muassa kännyköihin ja tietokoneisiin hyvin laajalla tavalla. Se saatiin onneksi torpattua, mutta voitteko, ministeri Kiuru, ottaa kantaa siihen, pitääkö hyvitysmaksu korvata tavalla, joka ei uhkaa tietoyhteiskuntakehitystä eikä jarruta näiden välttämättömien laitteiden yleistymistä.

Raimo Piirainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minäkin haluan yhtyä näihin kiitoksiin ministerille tästä Yle-laista. Tämä on ollut pitkä prosessi. Siellä ovat virkamiehet useita vuosia tätä tehneet, ja ministereitäkin on ollut mukana, ja te muutamassa kuukaudessa teitte tämän, tosin yhteistyössä eduskuntaryhmien puheenjohtajien kanssa. Kiitos siitä. Minä näen kyllä tämän sillä tavalla, että Yle on riippumaton markkinoista, ja yleensähän on näin, että kenen leipää syöt, sen lauluja laulat, ja tässä nyt Yle on kansanradio ja sillä selvä, ja tämä rahoitus tulee hoidettua tätä kautta.

Sitten laajakaistahankkeeseen. Meillähän on hyvin erilainen tilanne eri puolilla valtakuntaa, ja otan nyt oman maakuntani tässä esille. Siellä on yhtiö ottanut vastuuta valokuidun vedosta ja menneenä kesänä on vedetty jo 400 kilometriä kuitua ja nyt seuraavana kesänä vedetään 700 kilometriä. Tällä tavalla operaattori on ottanut vastuuta tästä. Mutta kysyisin nyt ministeriltä: mitenkä näette tämän, kun operaattorit siis tekevät noin 25 prosentin katteella tulosta (Puhemies: Minuutti on täynnä!) ja sitten vastaavasti verkkorakentajat tekevät plus miinus nolla -tilanteella?

Mika Kari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täällä yhdytään kiitokseen oikealta vasemmalle ministeri Kiurulle Yle-rahoituksen selvittämisestä. Monen vuoden veivailujen jälkeen on saatu sellainen paketti aikaan, johonka voimme laajasti olla tyytyväisiä. Kysyn kuitenkin tästä Yle-pakettiin liittyvästä yhdestä harmaasta alueesta tai kulmasta tai nurkasta. Palvelutaloissa asuvien ihmisten puolelta on tullut paljon kysymyksiä siitä, koskeeko tämä vero myös heitä. Aikaisemmin edustaja Toivola otti esiin myös tämän parlamentaarisen keskustelun tarpeen, ja kysyn ministeriltä, kuinka laajasti pääsemme keskustelemaan Yleisradion julkisten tehtävien tulevaisuudesta.

Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Ihan nopeasti edustaja Tynkkyselle: En oikein tunne sitä tapausta, mihin viittasitte, mutta selvitetään. Tietenkin on hirveän tärkeä sanoa, että myöskään tulevaisuudessa ei käy niin, että kenelläkään ei olisi minkäänlaista vastuuta mistään. Sellainen maailma on täysin poissuljettu. Kunnioitan hirveästi sananvapautta, se on meidän tärkeimpiä periaatteitamme ja oikeuksiamme, mutta se ei myöskään ole täysin ylittämätön. Pitää myös katsoa, meillä on aivan käsittämättömiä tapauksia, jotka tämän Norjan kriisin myötä ovat tulleet esille. Eli me olemme tehneet nuorten puolella, nuoriin ja lapsiin kohdistuvissa tapauksissa, jo alan itse sopimana erilaisia sopimuksia, ennakkokäytänteitä, miten menetellään, ja täällä puolella on varmaan paljon tilaa myöskin aikuisten puolella miettiä, miten nämä asiat saadaan parempaan kuntoon.

Hyvitysmaksu on vielä kesken. Siihen suhtautuminen: itse pidän sitä lähtökohtana, että tietoyhteiskunnan tulevat tarpeet pitää siinä huomioida kestävällä tavalla.

Sitten muut teemat enemmän tai vähemmän sivusivat vain kahta tematiikkaa eli laajakaistaa ja Yleä. Jos tyhjennetään nyt ensin tuo laajakaista vielä tarkemmin. Eli lähtökohta on se, että todella on niin, että meillä on 1 megan yhteydet, niin kuin edustaja Pekkarinen tässä peräänkuulutti, ja meillä on vielä paljon ongelmia niissä. Olen saanut kuulla, erityisesti viime viikolla jotkut valiokunnan jäsenet kertoivat, millä tavalla suhtaudutaan kuitenkin yhtiöissä siihen, että tätä voidaan vähän niin kuin katsoa jollakin tavalla laput silmillä. Sellainen ei ole mahdollista. Kun te tiedätte näitä esimerkkejä, tämä velvoittaa kyllä koko tätä eduskuntasalia: kaikki esimerkit Viestintävirastoon kirjallisesti. Niin kuin sanoin, me tulemme kaikkiin puuttumaan. Lakia on noudatettava. Ja minkäänlaisia selityksiä harmaista vyöhykkeistä ei kenelläkään edustajalla pidä olla. Jos sellaisia on, te puututte niihin, te olette lainsäätäjiä ja lakia me noudatamme ennen kaikkea ja valitukset Viestintävirastoon. Tämä on aivan ehdoton totuus. (Mauri Pekkarinen: Niitä on paljon!) — Kaikki Viestintävirastoon.

Sitten, mitä kuuluu laajakaistaan. Niin kuin totesin, niin eihän meistä kukaan ole sitä mieltä, että laajakaista kaikille vuoteen 2015 mennessä olisi suuri menestystarina tähän mennessä ollut. Mutta se ajatus, kuinka upeata on se, että me olemme maksimin halunneet turvata ja meillä on sille poliittinen tuki. Minusta se on aivan ennenkuulumatonta. Sen takia minusta on hienoa, että me valvomme sitä, että näille asioille todella tapahtuu jotakin. Minähän olen perinyt tämän kassini. Ja kun te nyt syytätte, esimerkiksi edustaja Komi sanoi, että tämä on vähän kummallinen projekti kaiken kaikkiaan, niin ei kannata tappaa viestintuojaa. Minähän ole juuri kertonut, mitä ongelmia tässä on. Eli älkää jättäkö ministeriä susien syötäväksi. Kyllä niiden omien rivien pitää olla tässä oikoisina. Tämä on eduskunnan tärkeimpiä ja upeimpia viestintäpoliittisia päätöksiä, ja me tulemme pitämään siitä kaikin tavoin kiinni. Mutta perusteet on luotu jossakin muualla ja nyt me elämme niiden mukaisesti.

66 miljoonaa, Elsi Katainen, se on ihan totta, se on vähän tai paljon rahaa riippuen siitä, kuinka paljon saadaan kulutettua. Niin kuin totesin tässä lausunnossa, niin se on nyt tähänkin mennessä ollut vaikea kuluttaa. Yritetään nyt saada laajakaistaa liikkeelle ja sitä kautta tehdä hyviä päätöksiä. Ja edustaja Piirainen, ongelma on tiedossa, tiedän tämän ongelman erittäin hyvin. Sen takia juuri pitää vaatia myös operaattoreilta jonkunlaista vastuuta.

Edustaja Alatalo, puhuitte hyvin tästä juuri, että voisiko uusi tekniikka tuoda jotain uutta. Se on ihan totta, voi tuoda, jopa tämä 800-taajuus voi tuoda uutta, mutta kun ne eivät riitä siihen, että tulevaisuuden yhteiskunnassa me saisimme nämä yhteydet toimimaan. Se olisi aivan järjetöntä nyt tehdä päätöksiä, jotka ei kanna 3—4 vuotta eteenpäin. Sen takia joku oli kaukaa viisas, kun uskalsi väittää, että pannaan heti 100 megaa riviin, vaikka sitä me emme voi ymmärtää nyt, että miksi jo 100 megaa. Mutta ei mene montaa vuotta, kun me haluamme interaktiivista liikennettä ja me haluamme hyötyä ihan toisella tavalla näistä. Eli kyllä ja ei, katsotaan.

No sitten tulee tämä Yle-keissi. Edustaja Niikko, ja monet muutkin teistä, jotka peräävät vielä kaikenlaisia miettimisiä siihen lakiin, kyllä kaikki on mahdollista, niin kuin edustaja Kari puhui juuri palvelutaloissa asuvista. Arvioidaan tämä vielä. Mutta nyt on tärkeä muistaa, hei, että ei ole enää telkkaria tai sitä radiota tai jotain muuta vehjettä, johon me olemme sidoksissa. Se on yleistä verorahoilla kustannettavaa palvelua, se on täydellisesti budjettirahoitusta sillä tavalla, että me otamme budjetista 500 miljoonaa, joka laitetaan ulkopuoliseen kehykseen, josta sitten Ylelle tarjotaan tämän julkisen palvelun hoitamiseksi tuo määräraha. Se pitää jostakin kattaa, ja eduskuntaryhmien puheenjohtajat eivät löytäneet mitään muuta mahdollisuutta kattaa tuota 500:n lovea siellä budjetissa muuta kuin sen, että lusikka kauniiseen käteen ja se raha pitää jostakin uutena verona löytää. Halutaan tai ei, se on nyt näin, ja mitään muuta poliittista kompromissia tällä porukalla ei saatu, ja olen siitä ylpeä, että eduskunta sentään lopulta puhui ja Vatikaanista nousi savu.

Mitä tulee sitten näihin pieniin hiomisiin vielä. Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma tulee. Nyt on kaupallisten vuoro, sanon sen ihan suoraan, nyt on kaupallisten vuoro, ja meidän pitää katsoa myös se, että näin se menee vaan. Mutta sitten kaikki tällaiset, että itketään sitä, että nyt pitää vielä julkisen palvelun tehtävää arvioida. Hyvät kansanedustajat, minä sanoisin, että 12 vuotta on arvioitu julkisen palvelun tehtävää, ei tainnut riittääkään. Kolme erilaista parlamentaarista työryhmää on ollut arvioimassa. Kaksi viimeistä hallituskautta on yritetty pusertaa tätä läpi. Älkää nyt enää arvioiko julkisen palvelun tehtävää, siinä ei ole enää mitään järkeä, kun sitä on 12 vuotta arvioitu. Jos joku nyt herää, niin se on myöhäistä.

Katri Komi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Aloitan tuosta asiasta, mihinkä edustaja Rajamäki kaksi tuntia sitten jaoston esittelypuheenvuorossaan lopetti, eli noista myrskyistä. Etenkin viime vuonna sattuneet rajut myrskyt aiheuttivat suurta tuhoa ympäri Suomen. Myrskyjen vaikutusalueilla sijaitsevissa sähköverkoissa oli laajoja ja pitkäkestoisia keskeytyksiä. Meillä Etelä-Savossa oli talouksia, joilta sähköt olivat poikki viikkoja.

Viestintäverkkojen ja palveluiden toimitusvarmuuden kannalta ongelmaksi on muodostunut myrskyalttiin keskijänniteilmajohtoverkon laajuus. Sähkönsyötön toimitusvarmuuden pitäisi parantua muutaman seuraavan vuosikymmenen aikana, kun entistä suurempi osa sähköverkosta maakaapeloidaan. Tarvittavia jatkotoimenpiteitä kriittisten tietoliikenteen tukiasemien sähkönsyötön turvaamiselle ovat maakaapeloinnin lisäksi riittävien akustojen tai varavoiman rakentaminen tukiasemille. Kustannukset ovat merkittäviä.

Tutkintalautakunnan raportin mukaan myrskytilanteissa kohennusta tarvitaan sekä ennakkovarautumiseen, viranomaisten johtamiskäytäntöihin että tiedonkulkuun. Onnettomuustutkintakeskus on antanut peräti 14 suositusta turvallisuuden parantamiseksi. Esimerkiksi sähkönjakelun vakavien ongelmatilanteiden tiedotukseen on luotava julkinen verkkohäiriöjärjestelmä.

Ex-elinkeinoministeri Pekkarinen pyysi keväällä MTK:ta ja Energiateollisuutta käynnistämään keskinäiset neuvottelut nykyisten sopimuspohjaisten menettelytapojen kehittämiseksi. Näin voitaisiin saavuttaa nykyistä toimivampi käytäntö johtokatujen reunametsien aiheuttamien sähkökatkosten määrien ja sähkökatkosaikojen lyhentämiseksi.

Kun ministerit vielä ovat paikalla, niin kysyisin: onko kriittisten alueiden ja tukiasemien kartoitus miten pitkällä, ja aiotaanko laatia toimenpideohjelma sähkönsyötön varmistamiseksi näille kriittiselle alueille ja tukiasemille? Hallituksella ei ole tietojeni mukaan suunnitelmissa kuitenkaan muuttaa nykyistä lunastuslain korvausjärjestelmää, vaikka säännöllisin väliajoin tulee esiin korvauskiistoja ja esityksiä paremmista käytännöistä liittyen esimerkiksi Yllikkälä—Huutokoski-linjan vahvistamiseen.

Arvoisa puhemies! Sähkönjakelun huoltovarmuuden turvaamiseksi on tärkeätä, että myös maamme yksityistiet ovat kunnossa. Budjetissa 2012 aiotaan leikata yksityistien määrärahoja 10 miljoonalla eurolla, ja keskusta esittääkin omassa vaihtoehtobudjetissaan tämän lisäämistä takaisin. Viime vaalikaudella yksityisteiden avustukset nostettiin 23 miljoonaan euroon. Yksityistiet ovat merkittävä osa suomalaista tieverkkoa. Niiden vaikutuspiirissä on noin miljoona suomalaista ja paljon eri teollisuusalojen toimintaa, ja myös puuhuollon kannalta ne ovat merkittäviä. Perusväylänpitoon linjataan keskustan vastalauseessa 60 miljoonaa euroa enemmän kuin hallituspuolueiden papereissa. Meillä on tuntuva korjausvaje. Hallituksen puheet koko Suomen kehittämisestä ovat kaukana, kun maaseudun ja haja-asutusalueiden tiestön rahoja leikataan näin kovalla kädellä, puhumattakaan kaikista muista leikkauksista, jotka kohdistuvat maaseudulle ja sen kaikenikäiseen väestöön.

Arvoisa puhemies! Erityisesti Itä-Suomi ja Lappi kärsivät teiden päällysterahojen jakamisesta eteläisempään Suomeen. Meillä Etelä-Savossa joudutaan näillä tiedoin jopa 40 kilometriä kerimään päällysteitä pois. Miettikääpä tätä, pääkaupunkiseudun ihmiset. Valaistusohjelman toimeenpano voi Etelä-Savossa kestää toistakymmentä vuotta. Etelä-Savosta on häviämässä yli 20 bussivuoroa. Yli 15 vuotta vanhojen päällysteiden osuus on kymmenessä vuodessa noussut 14 prosentista lähes 40 prosenttiin. Tämä on merkittävä varsinkin, kun huomioidaan, että päällysteen kestoikä on keskimäärin 12 vuotta. Eli yli 15 vuotta vanhojen päällysteiden osuus on lähes 40 prosenttia Etelä-Savossa jne., jne., jne.

Se, mitä itse on tehty, pystytty tekemään Itä-Suomessa: siellä on tehty Itä-Suomen liikenne-strategia, ja se on tietysti hyvä lähtökohta ja hyvä alku myös siihen, että esimerkiksi Viitostien Juva—Mikkeli-väli saadaan tuohon tulevaan liikennepoliittiseen selontekoon.

Yle-verosta täällä on puhuttu. Siinä yhteydessä täytyy todeta, että se on siinä ainakin erittäin positiivista, että yksinelävät, jotka pitkän aikaa ovat joutuneet maksamaan saman maksun kuin vaikka kuinka suuri perhe, nyt sitten pääsevät vähän vähemmällä. Positiivinen asia niille noin miljoonalle ihmiselle, jotka yksin Suomessa asustavat.

Kiitostakin jotakin toki löytyy, eli on hyvä, että hallituspuolueet, ja tietenkin oppositio siellä mukana, valtionvarainvaliokunnassa, jatkoivat sitä hyvää linjaa, että Savonlinna—Varkaus—Helsinki-kolmion lentojen valtiontukeen löytyi lisäapua tällä kertaa 400 000 euroa.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa puhemies! Suomi on hyvin harvaanasuttu maa, kun maassamme asuu neliökilometrillä keskimäärin 17 asukasta. Väentiheys Keski-Euroopassa kaikissa maissa on yli 100 asukasta neliökilometrillä. Tästä syystä onkin täysin ymmärrettävää, että yli 90 prosenttia liikenteestä Suomessa, tavara- ja henkilöliikenteestä, kulkee maanteillä. Valitettavasti perusväylänpidon määrärahat eivät silti jakaudu samassa suhteessa.

Valtion budjetissa suunnataan ensi vuonna vain 528 miljoonaa euroa perustienpitoon, ja 315 miljoonaa euroa radanpitoon. Rahoitus painottuu huolestuttavasti pois maantieliikenteeltä. On syytä miettiä, mikä on liikenteen rahoituksen vaikuttavuus tässä maassa. Autoilijat maksavat polttoaine- ynnä muiden verojen muodossa yhteensä noin 7 miljardia euroa veroja valtiolle. Tämä luku tulee vielä kasvamaan ensi vuonna verotuksen kiristyessä. Vaikka liikenne keskittyy maanteille ja vaikka maksajia ovat autoilijat, menee tuki kuitenkin joukkoliikenteelle ja suuri osa tästä Valtionrautateille.

Joukkoliikenteen ongelmallisuus näkyy esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, jossa taitaa olla lippujen hinnat selvästi alihinnoiteltuja. On aika ihmeellistä nimittäin, miten Kirkkonummelta voidaan junalla matkustaa jopa 4 eurolla Helsinkiin tai miten joukkoliikennetuki yltää Karjaalle asti mutta ei siitä eteenpäin kohti Turkua. Liikennemäärien kasvu aiheuttaa tieverkon kunnossapidolle ja turvallisuudelle suuria haasteita. Koska selvästi suurin osa liikenteestä kulkee maanteillä, tulisi liikenteen rahoituksen vaikuttavuutta miettiä ihan uudesta näkökulmasta. Suomi on harvaan asuttu maa, ja sellaisena se pysyy, eikä julkinen liikenne harvaan asutuilla alueilla ole taloudellisesti eikä ekologisestikaan kannattavaa touhua.

Arvoisa puhemies! Suomessa on yksityisteitä kaikkiaan noin 350 000 kilometriä, josta valtionapuun oikeutettuja noin 55 000 kilometriä. Pitkällä tähtäimellä yksityisteiden valtionosuuksien määrää lisäämällä voidaan saavuttaa kokonaistaloudellisia säästöjä. Kuitenkin ensi vuoden budjettia valmistellessaan hallitus päätyi siihen ratkaisuun, että se leikkasi jopa 15 miljoonaa euroa, se on 67 prosenttia, budjettiesityksessään yksityisteiltä määrärahoja. Valtiovarainvaliokunnan liikennejaostossa tilanteeseen on kuitenkin puututtu lisäämällä momentille 5 miljoonaa euroa. Liikennejaosto osoitti näin valistuneisuuttaan. Tämä lisäys tehdään nimenomaan siksi, että yksityisteillä on erittäin suuri merkitys elinkeinoelämän, maaseudun yritystoiminnan sekä maa- ja metsätalouden kannalta. Ne ovat perusedellytys myös puuntuotannolle ja puunhankinnalle. On hienoa, että eduskunnan tämän vuoden merkittävin, siis suurin, yksittäinen lisäys budjettiin menee juuri yksityisteiden kunnossapitoon. Tälle oppositiokin ymmärsi jakaa kiitosta liikennejaostossa. (Erkki Virtanen: Viisas oppositio!)

Herra puhemies! Lopuksi haluan kiinnittää huomiota väyläverkon kehittämiseen. Ensi vuoden budjetissa väyläverkon kehittämisen osalta tavoitteena on lähinnä saattaa keskeneräisiä hankkeita loppuun. Tämän lisäksi käynnistetään kaksi uutta hanketta. Toinen uusista kehittämishankkeista on Turun satamayhteyden parantaminen. Satamateiden järjestelyillä ohjataan raskas liikenne uudelle väylälle, ja uuden satamayhteyden, eli Suikkilantien, ansiosta liikenteen sujuvuus ja erityisesti turvallisuus paranee. Samalla joukkoliikenteen ja myös kevyen liikenteen yh-teydet ja turvallisuus Turun sataman suuntaan paranevat.