Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala 32
Jouko Skinnari /sd(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puheenjohtaja! Suomessa elinkeinoelämän
pyörät pitäisi laittaa pyörimään,
ja tämä on ollut jaostossa yksi tällainen
tärkeä periaate.
Sana "vienti" on hyvin harvoin loppujen lopuksi näissä kysymyksissä esillä,
ja tässä suhteessa tässä esityksessä on
vientiin kiinnitetty erityistä huomiota ja siinä mielessä myös
otettu esille, mitkä ovat pienten yritysten menestymisen
mahdollisuudet muun muassa Venäjällä ja miten
tällainen palveluneuvonta muun muassa puhelimitse voisi
käytännössä tapahtua.
Intian ja Kiinan ohella tässä mietinnössä on kiinnitetty
erityistä huomiota vientiin Venäjälle. Venäjähän
on meidän kolmesta tärkeästä vientimaasta,
Saksan ja Ruotsin ohella, se, jossa on tällä hetkellä mahdollisuuksia:
onhan se valtio, jolla on vähän velkaa, jos ollenkaan,
verrattuna velkaiseen Euroopan unioniin ja euromaiden alueeseen.
Tässä on erityisesti tuotu esille Luoteis-Venäjä,
jonka määrittely on tässä sillä tavoin
mainittu, että se olisi Barentsin meri, Murmanskin alue,
Jekaterinburg, Komin tasavalta ja erityisesti Venäjän
Karjala, jossa sijaitsee suomen kielen toiseksi merkittävin
yliopisto maailmassa. Tämä suomalaisilta helposti
unohtuu, kun venäjän kieltä osaamaton
Suomi etsii ihmisiä, jotka osaisivat sekä venäjän
että suomen kieltä. Ne ihmiset löytyvät
Petroskoin yliopistosta ja muun muassa niin sanotusta Lönnrotin
koulusta, jossa 700 lasta opiskelee suomen kieltä, kuten
Venäjä-ystävyysryhmän valtuuskunta
saattoi viime syyskuussa todeta.
Venäjän merkitykseen on silläkin
tavoin kiinnitetty huomiota, että kun Venäjä-ministeriryhmä on
nyt perustettu, ja se on pitänyt ensimmäisen kokouksensakin,
niin Venäjä-ministeriryhmä valmistelisi
koko valtioneuvoston selonteon eduskunnalle Suomen Venäjä-politiikasta
toimenpideohjelmineen — myös siltä kannalta,
miten näitä määrärahoja
kohdennetaan, jotta Suomi voisi tästä yhteistyöstä parhaalla
mahdollisella tavalla hyötyä. Se tarkoittaa myös
sitä, että tämä tapahtuu yhteistyössä yritysten
kanssa, jotka jo ovat kiinnostuneita ja jo toimivat Venäjällä,
mutta myös niitten kanssa, jotka ovat tähän
vasta menossa. Jaosto kuuli Metson, Rauten ja Cargotecin edustajia,
jotka kiinnittivät huomiota muun muassa rahoitukseen ja
moniin muihin yritysten kannalta tärkeisiin yhteistyöasioihin
sekä ennen kaikkea juuri tähän nyt sukupolvenvaihdoksessa olevaan
ongelmaan, että venäjän kielen taitoisia nuoria
ihmisiä on valitettavan vähän. Monta
työttömyyskortistossa olevaa auttaisi, että osaisi
venäjän kieltä.
Tässä mietinnössä on myös
tuotu esille yritysten tukemiseen liittyvät kysymykset.
Jos yritykset eivät pärjää,
niin silloin me olemme tekemisissä niin yrittäjien
kuin muittenkin kansalaisten talous- ja velkaneuvonnan kanssa, ja
voisi sanoa, että valitettavan tavalliseen tapaan eduskunnassa joudutaan
ministeriöitten vaillinaisia esityksiä täydentämään,
niin kuin nytkin miljoonalla eurolla, jotta talous- ja velkaneuvonta
voisi käytännössä toimia. Mutta
tärkeä asia tässä on se, että mietinnössä kokonaisuudessakin
ehdotetaan, että pikavipit kielletään
2013 alusta. Pikavipit työllistävät tällä hetkellä alioikeuksia
ja ylempiä oikeusasteita ja aiheuttavat tarpeettomasti
lisäkustannuksia yhteiskunnalle, kun samaan aikaan etsitään
säästöohjelmia, niin että siinä on
paras tapa säästää ja lopettaa
pikavipit mahdollisimman nopeasti.
Työllistämisen osalta myös työttömien
yhdistysten toiminnan edistämiseen niin, että ne
järjestävät matalalla kynnyksellä työttömille
töitä kuten tähänkin asti, on
annettu mahdollisuuksia.
Myös Kuluttajaliiton merkitystä niin eurooppalaisessa
kuluttajasuojassa kuin myöskin Kuluttajaliiton toimintaa
käytännössä valiokuntaa pitää tärkeänä ja
on nähnyt tarpeelliseksi lisätä näitä määrärahoja.
Maakuntien rahan osalta valiokunta päätyi loppujen
lopuksi 2 miljoonan euron nostamiseen, kuitenkin siten, että siinä näkyy
myös tämä Venäjä-yhteistyön
tärkeys, niin että kunnat tekisivät enemmän
yhteistyötä Venäjän kanssa,
ja tämä ohjelma on ohjelmista ainoa, johon nyt
sitten osoitetaan käytännössä lisää rahoitusta.
Arvoisa puhemies! Näillä muutoksilla on tarkoitus
auttaa elinkeinoelämää ja työllistämistä erityisesti
nuorten mutta myös pitkäaikaistyöttömien
osalta.
Elinkeinoministeri Jyri Häkämies
Arvoisa puhemies! Keskityn kolmeen kohtaan eli innovaatioiden
ja kansainvälistymisen edistämiseen, energiapolitiikkaan
ja sitten aluekehitykseen.
Mutta aloitan kuitenkin muutamalla sanalla tästä talouden
tilanteesta, koska ymmärrettävästi vientivetoinen
Suomi on täysin riippuvainen kansainvälisestä taloudellisesta
kehityksestä, ja tämä ratkaisematon velkakriisi
ylläpitää tätä epävarmuutta,
joka ruokkii itse itseään. Näin ollen suomalaisten
yritysten kannalta on aivan keskeistä se, miten tämä velkakriisin
vakautus onnistuu.
Yritykset ovat jo nyt joutuneet reagoimaan tilanteeseen lomauttamalla
ja irtisanomalla työntekijöitä, mikä on
luonnollisesti valitettavaa, mutta tämän kehityksen
katkaiseminen edellyttää velkakriisin ratkaisua
pysyvällä tavalla. On hyvä muistaa, että meidän
tavaraviennistämme yli 50 prosenttia menee EU-alueelle
ja yli kolmannes euroalueelle.
Suomessa toimivat pankit pärjäävät
vielä kohtuullisen hyvin. Euroopan pankkiviranomaisen testeissä tämä johtopäätös
on tehtävissä. Suomessa toimivilla pankeilla ei
ole lisäpääomituksen tarvetta, ei nykynäkymin.
Pikemminkin viime aikoina Suomeen on virrannut rahaa ikään kuin
turvasatamiin. Mutta ei kuitenkaan voi olla toteamatta, että pitkittyessään
velkakriisi kuitenkin lisää epävarmuutta
ja sijoittajat vetävät herkästi sijoituksiaan
pois reuna-alueilta. Näin ollen tämä voi
heijastua vielä kohtuullisen hyvin toimivaan rahoitustilanteeseen.
Tähän suhdannetilanteeseen nähden
hallitus on tehnyt useita suhdannepoliittisia päätöksiä. Näistä isoin
ja merkittävin on luottomuotoisen viennin rahoituksen käyttöönotto.
Tällä parannetaan suomalaisten vientiyritysten
kilpailuasemaa suhteessa vaikkapa ruotsalaisiin ja saksalaisiin, ja
luonnollisesti tämä velkakriisitilanne entisestäänkin
vaikeuttaa rahoituksen saantia ja nostaa tämän
päätöksen merkitystä.
Edelleen hallitus on jatkanut Finnveran ja Teollisuussijoituksen
suhdanneohjelmia. Finnveran kykyä ottaa riskiä vahvistetaan,
ja se on luonnollisesti äärimmäisen tärkeää tässä ajassa. Tähän
tähtää myöskin valtiovarainvaliokunnan lisäys
Tekesin tappiovarauksiin, jota pidän erittäin
oikeana.
Sitten innovaatioista ja kansainvälistymisestä.
Ensinnäkin Suomi toimintaympäristönä pärjää erinomaisen
hyvin kansainvälisessä vertailussa. Tämmöisessä World
Economic Forumin testissä, joka on yksi arvostetuimpia,
Suomi oli neljäntenä kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa.
Euroopan unionin pk-yritysten toimintaympäristöä vertailleessa
testissä ja tutkimuksessa Suomi oli ykkönen. Eli
lähtökohtamme pärjätä ovat
kuitenkin kohtuullisen hyvät. Siitä huolimatta
talouden tervehdyttämiseen liittyen olemme joutuneet tekemään
säästöpäätöksiä,
jotka kohdistuvat muun muassa Tekesiin: Tekesin avustusten taso
tippuu 550 miljoonasta 50 miljoonalla. Kuitenkin Tekesin lainamuotoinen
rahoitus kasvaa 14 miljoonalla, ja kun tämä yhdistetään
sitten niihin valiokunnan tappiovarauksiin, eli silloin kun laina
ei onnistu, se muuttuu sitten käytännössä avustukseksi.
Pitää muistaa, että tämä ensi
vuoden Tekesin taso on samaa tasoa kuin 2008 tai sitä ennen.
Mistään romahdusmaisesta muutoksesta ei siis ole
kysymys.
Edelleen: Kansainvälistymisen määrärahat kasvavat,
vaikka eduskunnassa syksyn aikana on ehkä saanut toisen
mielikuvan. Ne kasvavat noin 3 miljoonalla johtuen siitä,
että tältä vuodelta säästyy
rahaa, joka siirtyy ensi vuoden käyttöön. Tätä tavoitetta
tukee myöskin valiokunnan lisäys Venäjälle
etabloituvien yritysten kansainvälistymisavustuksiin.
Edelleen: Finpron leikkaukset ovat käytännössä nollassa,
ja kun siihen yhdistetään se, että Invest
in Finland Bureaun toiminta yhdistetään Finprohon,
niin Suomella on yksi organisaatio auttamaan kansainvälistymistä rajojen
ulkopuolelle, ja sama organisaatio houkuttelee pääomia ja
investointeja Suomeen.
Energiapolitiikasta muutama sana. Ensinnäkin hallitus
on sitoutunut uusiutuvan energian edistämiseen edellisen
eduskunnan päätösten pohjalta. Kuitenkin
muutama sana kiinteän sähkön tuotantotuen
lopettamisesta.
Täällä on käyty erilaista
keskustelua ja jopa uhattu valtiota raastuvalla. Haluan korostaa,
että tämä kiinteä sähkön
tuotantotuki käsiteltiin aikanaan perustuslakivaliokunnassa
ja todettiin, että se on täysin eduskunnan toimivallassa — täysin eduskunnan
toimivallassa. Tuota tukea on muutettu neljä kertaa sen
voimassaolon aikana, kaksi kertaa muun muassa silloisen ministeri
Pekkarisen aikana, eli tämäntyyppistä tähän
asiaan ei liity, ja pitää muistaa, että yli
90 prosenttia kiinteän sähkön tuotantotuen
volyymistä siirtyy syöttötariffijärjestelmään.
Eli tältä osin tämä korjaa tätä tilannetta.
Kaiken kaikkiaan syöttötariffin määrärahat
nousevat ensi vuonna 100 miljoonaan.
Aluekehityksen osalta — puhemies, varmaan aika alkaa
loppua ja on käytännössä jo
loppunutkin — mutta aluekehityksen kuva on eri puolilla Suomea
erilainen. Kaivostoiminta ja uusiutuva energia ovat varmaan niitä valopilkkuja
eri puolilla Suomea, erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa,
ja tuon kehityksen vahvistaminen luonnollisesti on ja tulee olemaan
tämän hallituksen painopisteenä. Samalla
hallitus valmistautuu EU-rakennerahastokauden vaihtumiseen 2014.
Suomi hakee oikeudenmukaista ja reilua kohtelua tuossa ratkaisussa,
ja tämän lisäksi me pyrimme hyvin määrätietoisesti
keventämään EU-rakennerahastohallintoa.
Suomessa menee aivan kohtuuttoman paljon tuosta EU-rahasta hallinnointiin sen
sijaan, että raha menisi itse hankkeisiin ja uusien työpaikkojen
luomiseen.
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Seuraavaksi ministeri Ihalainen, noin 5 minuuttia, ja sen jälkeen
sitten ryhdymme katsomaan sitä debattivaihetta.
Työministeri Lauri Ihalainen
Arvoisa puhemies! Kiitoksia valiokunnalle, sen jaostolle, erittäin
hyvästä työstä ja hyvästä yhteistyöstä budjettiasioitten
valmistelun osalta koskien myös niitä sektoreita,
joista vastaan.
Täällä edustaja Skinnari jo käsittelikin
niitä muutoksia, joita on tehty työttömien
yhdistysten eli kansalaistoiminnan tukemiseen, talous- ja velkaneuvontaan
ja kansalaistoimintaan kuluttajapolitiikan alueella.
Haluaisin kuitenkin aloittaa, samalla tavalla kuin ministeri
Häkämies, toteamalla, että tämä epävarmuus,
joka kansainvälisestä taloudesta tulee ja vaikuttaa
Suomeen, liittyy tietysti myöskin meidän kasvunäköaloihin
ja sitä kautta pidemmässä juoksussa työllisyyteen.
On selvää, että jos kasvuvauhti hidastuisi
Euroopassa ja sitä kautta myös meillä useammaksi
vuodeksi totutusta, niin sillä jollain viiveellä on
sitten vaikutuksia myöskin — ei välittömästi — työllisyyskehitykseen.
Nythän meillä on vielä tilanne se, että työttömyys
vuoden takaisesta on laskenut. Huomenna tulee uusia työttömyyslukuja,
joista tiedämme sitten tarkemmin, mutta joka tapauksessa
vielä kehitys on ollut työllisyyden kannalta hyvä.
Mutta on totta kai se riski, että työttömyyden
taittuminen alkaa hidastua tai jämähtää paikalleen,
ja jos nämä ongelmat jatkuvat ja pitkittyvät,
niin totta kai sitten tämä haastaa meidät myös
näissä työllisyysasioissa.
Me olemme varanneet siis budjetissa 484 miljoonaa euroa suoraan
momentille 51, ja kun nämä nyt on siirretty myöskin
siirtomäärärahoiksi, niin me oletamme,
että tämän vuoden puolelta jää rahaa
käyttämättä, joita voidaan käyttää,
eli tämä kokonaissumma nousisi vähän
yli 500 miljoonaan. Tämä kaikkien muiden toimien
myötä johtaisi siihen, että tämä aktivointiaste
pystyttäisiin pitämään 27,6:n,
vajaan 28 prosentin tasolla. Tämä määrällisesti
tarkoittaa kuitenkin alle 100 000 ihmistä, eli
92 550 ihmistä pystyttäisiin näitten
toimien piirissä tällä määrärahasummalla,
yhteen laskettuna, ylläpitämään.
No, totta kai, jos työttömyys alkaa kasvaa, näihinkin
toimenpiteisiin täytyy sitten jatkossa kyetä meillä reagoimaan.
Toinen asia, joka tässä budjetin ohella on
tärkeä sanoa kasvun, työllisyyden ja
ennustettavuuden kannalta, on ehdottomasti se, että me
olemme saaneet budjettiratkaisumme ohella nyt aikaan kattavan talous-
ja työllisyys- ja ostovoimaratkaisun, raamisopimuksen ja
siihen liittyvät valtiovallan toimenpiteet. Sillä on
myös vakautta ja työllisyyttä koskettava
merkittävä vaikutus. Tässä on
vielä se hienous, että sekä budjetti
että nämä raamiratkaisut pitkine sopimuksineen
ovat asioita, joista voimme itse päättää ja
tehdä ne mahdollisimman hyvin. Muihin asioihin voidaan
ehkä välillisemmin vaikuttaa.
Sitten painopisteistä. Tässä budjetissa
on haluttu korostaa erityisesti nuorten syrjäytymisen ja työllisyyden
parantamisen toimia, joista on täällä salissa
paljon puhuttu, ja myös panostaa pitkäaikaistyöttömyyteen.
Me kohdennamme näitä määrärahoja,
niin kuin hyvin tiedämme, juuri näihin olennaisiin
asioihin. Haaste on valtava, koska meillä on vähän
yli 56 000 pitkäaikaistyötöntä ja
27 000 alle 25-vuotiasta työtöntä ja
paljon nuoria, jotka eivät ole koulutuksessa eivätkä työssä,
tämmöisessä mustassa aukossa, jotka eivät
näissä tilastoissa näy. Se on se iso
tarina, jota me haluamme näillä toimenpiteillä edistää.
Sitten haluaisin mainita vielä siitä, että työllisyysperusteisia
siirtomenoja investointeihin on ensi vuonna varattu 4 miljoonaa
euroa, mutta ehkä tähän lohdutukseksi
on hyvä sanoa, että noin 17 miljoonaa on käyttämättä tältä vuodelta. Jos
järkeviä kohteita on ja muuta rahoitusta löytyy,
niin tämä summa on tätä kautta
paljon merkittävämpi kuin se 4 miljoonaa euroa.
Sitten tämän vuoden alusta virallisesti siirtyvät
kotouttamisasiat TEMin hallinnonalalle. On hyvä sanoa,
että tämmöinen monikulttuurisuus ja arvojen
ja tapojen monimuotoisuus ovat yhä suuremmassa määrin
osa suomalaista yhteiskuntaa, ja on tärkeätä,
että me kiinnitämme näihin asioihin huomiota.
Meillä on 167 700 ulkomaalaista, ja jos tällainen
kehityskuva menee tästä eteenpäin, niin
vuonna 2020 näitä ihmisiä on Suomessa
noin 300 000. Tämäkin kertoo siitä,
että on tärkeätä kiinnittää huomiota
koulutukseen, osaamiseen ja työhön ja sitä kautta
ihmisten kotouttamiseen. Näihin toimenpiteisiin olemme
myös varautuneet. Minä luulen, että se,
mihin me tarvitsemme lisäpanostuksia, on juuri kotouttamismäärärahojen
arkinen työ. Siihen kysymykseen varmaan palaamme vielä kevään
kehyskeskustelujen myötä.
Näillä sanoilla, arvoisa puhemies, toivon,
että käymme nyt asiallisen ja hyvän keskustelun
budjetin tästä osasta.
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Näin me teemme elikkä avaamme debattiosuuden.
Debattipuheenvuoroja voi pyytää painamalla V-painiketta
ja nousemalla seisomaan, ja nehän kestävät,
niin kuin muistatte, korkeintaan 1 minuutin. Sillä tavalla
saamme enemmän puheenvuoroja. Ministerit tietyn ajanjakson
jälkeen vastaavat ja tekevät ahkerasti muistiinpanoja,
että eivät unohda edustajien kysymyksiä. Aloitamme
debatin. Ensimmäinen debattipuheenvuoro: edustaja Rajamäki.
Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Suomi on enemmän kuin mikään
maa riippuvainen metsäteollisuuden ja metsäklusterin
työstä ja tuloksesta, ja tässä suhteessa
haluaisin hallituksen huomiota kiinnittävän nyt
tämän metsäteollisuuden ja vientiteollisuuden
toimintaedellytyksiin laajemmin. Itämeren rikkipäästömaksu,
suoran sanoen harhautuminen viime kaudella IMO-asiassa, nyt ilmastokokouksen,
Durbanin, vaikutukset — miten eliminoidaan nämä kielteiset
vaikutukset? Onko hallituksella laajasti poikkihallinnollista otetta
metsäteollisuuden toimintaedellytyksiin energian, kuljetuskustannusten
ja myöskin hallitusohjelman mukaisten puuhuoltoa parantavien
metsälainsäädännön
uudistamisen ja metsänhoitoyhdistysjärjestelmän
osalta?
Puhemies! On kiinnitettävä huomiota myös aktiivisempaan
kansallista kehittämistä palvelevaan omistukseen
valtion omistajuudessa. Me emme voi ulkoistaa yhtiön johdolle
kvartaalipäätöksentekoon näin
vakavana aikana valtionyhtiöiden kehittämistä.
Ville Vähämäki /ps(vastauspuheenvuoro):
Kunnioitettu puhemies! Nämä mietinnön
mukaiset muutokset vastaavat niitä keskusteluja sekä kuulemisia,
joita työ- ja elinkeinojaostossa on syksyn aikana käyty.
Näihin muutoksiin ja siihen tapaan, miten nämä tämän
pääluokan lisäykset on jaettu, täytyy
olla tyytyväinen. Haluan kuitenkin kiinnittää huomion
vastalauseen 1 mukaisiin muutosesityksiin. Täällähän
vähennetään 100 miljoonaa tutkimus-,
kehitys- ja innovaatiotoiminnasta tämän vastalauseen
1 mukaisessa muutosesityksessä ja tämä sitten
edelleen jyvitetään kahteen momenttiin. Haluaisin
kiinnittää tähän asiaan jatkossa
huomiota, että jos näitäkin voitaisiin
ottaa huomioon. Ei minulla muuta.
Marjo Matikainen-Kallström /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Työ- ja elinkeinoministeriö on
Suomen ja hallituksen sydän. Se sykkiessään
pystyy kasvattamaan ja tuomaan meille sitä vaurautta, mitä me
tarvitsemme, mutta sen huonosti mennessä ilman muuta Suomi
lamaantuu. Tässä hallitus on jo omassa esityksessään
nähnyt tämän tärkeyden ja pystynyt
eri osa-alueilla ottamaan huomioon viennin ja erityisesti kasvun
edellytyksiä tässä vaikeassa taloudellisessa
tilanteessa. Eduskunta sitten hiukan vielä täydensi
näitä kohtia, mitä siellä on. Mutta
aivan kuten ministeri sanoi, tämä ratkaisematon
velkakriisi ruokkii itse itseään, ja jos meillä ei
yrityksillä ole sitä lainansaantimahdollisuutta
pitkäaikaisinvestointeihin, niin kyllä meillä ongelmia
tulee.
Tähän pääomittamiseen: Vaikka
meillä tällä hetkellä pankit
ovat erittäin hyvässä kunnossa, silti
iskuja voi tulla meidän reunamaille. Kysyisin: miten ministeri
katsoo, pitäisikö meidän pitkällä tähtäimellä kuitenkin
miettiä sitä pääomittamistarvetta
pankeille?
Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Niin kuin entisistä urheilijoista,
tässä tapauksessa voi myös ministereistä sanoa,
että ovat kyllä parhaansa yrittäneet mutta
katsotaan nyt, mihinkä se sitten riittää — eikä ihan
joka suhteessa riitä kaikkeen siihen, mitä toivetta
olisi. Ministeri Häkämies kyllä osasi
oikein oivaltaa, mistä kenkä puristaa. Pari asiaa
tässä nyt niistä.
Ensinnäkin uusiutuva energia. Kaikkialla maailmassa
satsataan nyt uusiutuvaan energiaan. Me teimme kunnianhimoisen suunnitelman, on
paha ja on huono asia, että te lähdette sitä leikkaamaan.
Toivottavasti muutatte suunnan kelkallenne ensi tilassa.
Toinen asia: innovaatiorahoitus. Mitä se innovaatiorahoitus
on? No, se on rahoitusta sellaiseen toimintaan yrityksissä ja
yritysten yhteistyökumppaneille, että ne toimet
johtavat elinkeinoelämän tuottavuuden parantamiseen,
joka on taas elinehto sille, että me Suomessa menestymme.
Ministeri Häkämies, koskaan ennen Suomen viime
vuosikymmenten historiassa, kun ovat pahat ajat koittaneet, ei ole
menetelty niin, että on valtavasti leikattu tätä Suomen
menestyksen ydinrahaa, vaan sitä on yleensä lisätty.
Nyt sitä leikataan heti 60 miljoonaa euroa ja vaalikauden
loppupuolella jo 85 miljoonaa euroa. Mihinkä tämä ajattelu
oikein perustuu (Puhemies koputtaa) ottaen huomioon, että ylipäänsä yritystuet
ovat meillä koko Euroopan pienimmästä päästä?
Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! En ryhdy erikseen kiittämään
kaikesta siitä, mistä täällä on
jo erikseen kiitetty ministereitä. Korostan nyt kuitenkin
tuota työttömien yhdistysten miljoonaa ja toisaalta sitten
isompaa asiaa, tätä raamisopimusta, mutta sen
sijaan haluan kiinnittää vakavaa huomiota siihen,
että kun työttömyyden kasvu on uhkaamassa,
ei kuulosta kovin hyvältä se, että joittenkin
ely-keskusten työvoimahallintoa uhkaavat lomautukset, kenties
jopa irtisanomisetkin, siksi, että nämä palkkamäärärahat
eivät ole riittäviä. Itselleni oli kohtuullinen
hämmästys, kun kuulin, että ministeriöt
yleisemminkin käyttävät sitä periaatetta,
että yli 63-vuotiaille ei budjetoida palkkarahoja. Se on
tämän työssäoloiän
jatkumisen kannalta varsin mielenkiintoinen käytäntö ja
johtaa kohtuuttomuuksiin, kenties tilanteisiin, joissa jo eläkeiän
ylittäneet työssä olevat joutuvat irtisanoutumaan.
Muutenhan se tietysti menee ihan hyvin, mutta työt voivat
jäädä tekemättä.
Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ministeri Häkämies muistutti
aivan oikein siitä, että hallitus on vahvasti
sitoutunut uusiutuvan energian tavoitteisiin. Jos katsotaan syöttötariffin
käyttöönottoa, niin sitä kautta
myös satsataan selvästi huomattavia rahasummia.
Toisaalta on myös niin, että uusiutuvan energian
edistämisessä riittää todella paljon
töitä, ja se liittyy toki myös meidän
päästötavoitteidemme saavuttamiseen.
Kestävissä energiaratkaisuissa on huomattava vientipotentiaali,
ja sen takia uusiutuvassa energiassa ei ole kyse vain energiapolitiikasta
vaan myös teknologia- ja elinkeinopolitiikasta. Sen takia
kysynkin ministeri Häkämieheltä: nyt
toki Euroopan taloustilanne näyttää sekä sekavalta että vakavalta,
mutta jos tulee sellainen mahdollisuuksien ikkuna lähitulevaisuudessa,
että Suomen valtiolla on mahdollisuuksia elvyttää harkitusti
tarkkaan mietittyihin strategisiin kohteisiin, niin onko työ-
ja elinkeinoministeriöllä valmiuksia esittää strategisia
täsmäinvestointeja uusiutuvan energian hankkeisiin
osana tällaista punnittua elvytyspakettia?
Sauli Ahvenjärvi /kd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! TEMin pääluokka sisältää hyviä linjauksia,
joilla vahvistetaan suomalaisten yritysten menestymisen mahdollisuuksia kansainvälisessä
kilpailussa.
On tärkeää tiedostaa Suomen vahvuudet
ja uusien innovaatioiden kehittämisen ohella panostaa elinvoimaisiin
perinteisiin teollisuudenaloihin. Suomen meritekninen teollisuus
on kasvattanut vuosikymmenten aikana erittäin mittavan
ja arvokkaan osaamispääoman, josta meidän
on suhdannetilanteista riippumatta pidettävä hyvää huolta.
Globalisoituvassa maailmassa meritekninen teollisuus ei ole mikään
auringonlaskun ala vaan potentiaalinen high tech -ala,
jolla menestymiseen meillä on loistavat lähtökohdat,
kun suhdanteet aikanaan kääntyvät parempaan
päin. Toivon, että myös tulevien vuosien
painopisteitä arvioitaessa meritekninen teollisuus muistetaan
ja pidetään korkealla prioriteetilla.
Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Sekä ministeri Häkämiehelle
että ministeri Ihalaiselle.
Joku aika sitten julkistettiin Evan raportti, jossa viitattiin,
että Suomen työmarkkinoilla on 150 000
työntekijän verran tuottavuusvajetta, eli voi
olettaa, että kun seuraava lama iskee kunnolla päälle,
niin irtisanomiskynnys on aivan jotain muuta kuin edellisen laman
aikana. Kun tietää, mikä on työttömyyden
taso jo ennestään, niin ministeri Ihalaiselta
kysyn, onko nyt sitten oikea aika vähentää työllisyysmäärärahoja,
nimenomaan henkilöihin kohdistuvia työllisyysmäärärahoja,
50—80 miljoonaa euroa muistaen, että kolmannen
sektorin toimintaedellytyksiä on päinvastoin vaikeutettu
viime aikoina eikä parannettu. Tämä koskee
sekä henkilöihin kohdistuvia tukia että kolmannen
sektorin tukiorganisaatioitten tukemista. Tämä on
todella hankala tilanne nimenomaan ikääntyvien
työttömien kohdalla. He tarvitsevat raskaita täsmäpalveluja,
ja heitä ei kyllä näillä rahoilla
kyetä palvelemaan.
Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Suomessa on uudistettu innovaatiopolitiikkaa.
On nostettu yliopistojen roolia ja rahoitusmallia esille. Silti
Suomi on johtaviin innovaatiomaihin Yhdysvaltoihin ja Saksaan nähden
esimerkiksi patenteilla mitattuna lähes kehitysmaa. On
siis vielä paljon tehtävää ja
paljon mahdollisuuksia.
Suomessa pääomapula on iso este innovaatioiden
voittokululle. Meidän pk-sektorimme yritykset ja yksittäiset keksijät eivät
pysty
kilpai- lemaan kansainvälisessä innovaatiokilpailussa aika
ja globaalius haasteina. Tuotekehityksen tukijärjestelmät
ovat hajanaiset. Tarvitaan pk-sektorin keksintöjen loppuun
viemiselle oma rahoitusväline, esimerkiksi rahasto, jossa
valtio olisi merkittävällä osuudella
mukana. Ehdotan yhteistyötä: lähdetään
selvittämään pk-sektorin innovaatiorahaston
synnyttämistä. Arvoisa ministeri Häkämies,
koetteko innovaatiotoiminnasta vastaavana ministerinä voivanne
liittyä tällaiseen ajatukseen innovaatiorahaston
perustamisesta?
Harri Jaskari /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kahta asiaa ministeri Häkämieheltä olisin
kysynyt.
Ensinnäkin kysymys cleantech-puolesta. Siihen on haluttu
nyt panostaa erityisesti. Nyt on puhuttu vähän
erikseen viennin kysymyksestä ja sitten kotimaisesta innovaatiopolitiikasta.
On hyvä verrata tärkeimpiin kilpailijamaihin.
Esimerkiksi Ruotsi on ottanut sellaisen mallin, että selvästi
se pilotoi tässä cleantech-hankkeessa, esimerkiksi
toimittaa Intiaan biokaasupusseja ja vastaavia, tekee yhteistyötä ja
samalla on kansainvälistynyt innovaatiopoliitikkojen kanssa hyvin
voimakkaasti.
Toinen kysymys liittyy energiapolitiikan kysymyksiin. Taas naapurimaissa,
esimerkiksi Tanskassa, on ilmoitettu, että jo vuonna 2015
halutaan tehdä koko maan kattavat älyverkot, jolloin
panostetaan sekä energian säästämiseen
että uuteen teknologiaan vähän vastaavalla
tavalla kuin tehtiin NMT-verkot joskus parisenkymmentä vuotta
sitten. Olisiko tässä jotain uusia ideoita,
että rupeaisimme panostamaan voimakkaasti myös älyverkkoihin?
Simo Rundgren /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Teollisuuspolitiikassa tapahtuu harvoin niin
suuria uusia aluevaltauksia kuin Suomessa kaivosteollisuuden osalta
on tapahtunut alle kymmenessä vuodessa. Ymmärrämme
jo, että maan uumenissa olevat luonnonvarat on järkevä hyödyntää,
ja saamme jo aavistella, mitä se merkitsee taloudellisena
kasvuna, mutta myös vaatimuksina on luotava infra, jotta malmit
voidaan kuljettaa markkinoille. Mutta vieläkään
en ole saanut ministeriltä kertaakaan vastausta seuraavaan
kysymykseen: Eikö tulisi pikimmiten käynnistää myös
suunnitelmat rikasteiden jatkojalostuksen osalta? Ruotsi on rakentanut
kuusi rautapellettitehdasta malmikentillensä, meillä ei
ole ainuttakaan. Arvoisa ministeri, joko olette käynnistäneet
vakavat pyrkimykset esimerkiksi rautamalmin jatkojalostuslaitoksen rakentamiseksi,
vai aiotteko lainkaan panostaa tähän asiaan?
Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Minun mielestäni Euroopan unionin
alueella olevat liialliset pankit on poistettava. Arvoisa Häkämies,
liialliset pankit pois. Ylikapasiteettia on 3,5 kertaa bruttokansantuotteet.
Sairaat pankit on siirrettävä roskapankeiksi, ja
terveet saavat jatkaa. Tämä oli se Suomen malli,
jolla SYP ja KOP ajettiin alas ja sen seurauksena moni muu pankki,
E-liike ja muut. Se oli kovaa peliä silloin ja raakaa ja
osittain, voisi sanoa jälkeenpäin, myös
epärehellistä, mutta joka tapauksessa se mahdollisti
sen, että suomalainen yhteiskunta nousi pystyyn. Mutta
tällä systeemillä, että pelataan
aikaa ja annetaan rahaa kaikille sitä haluaville, siellä samat
pankinjohtajat jatkavat, samat tilintarkastajat jatkavat, ja tämä ei
tule nostamaan Euroopan unionin ja euron aluetta sillä tavoin
kuin pitäisi. Tähän kaikkeen liittyvät myös
nämä Suomelle tärkeät vientimaat
ja niiden, esimerkiksi Saksan, saaminen käytännössä jaloilleen.
Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Itse itsensä työllistävien
määrä kasvaa tässä maassa
koko ajan. Heidän sosiaaliturvansa, muun muassa eläketurvansa
ja sairauspäivärahaturvansa, on täysin
olematon. Onko ministerillä aikomuksia kiinnittää tähän
asiaan huomiota?
Toinen asia: Vuokratyövoiman käyttö kasvaa koko
ajan tässä maassa. Heidän työsuhteitaan ketjutetaan.
Ne ovat lyhytaikaisia, määräaikaisia,
toisiaan välittömästi seuraavia työsuhteita. Onko
tulossa minkäänlaista järjestystä siihen, että jossakin
vaiheessa emoyhtiön on palkattava tämä vuokraväki
itselleen?
Vielä kolmantena kysymyksenä kysyisin ministeriltä:
Kun valtionhallinnossa on tällä hetkellä tarvetta
yt-neuvotteluihin eri ministeriöissä, silti samanaikaisesti
valtionhallinnossa kokeillaan jo nyt vuokratyövoimaa. Aiotteko
puuttua tähän asiaan? Toisin sanoen nyt ollaan
laittamassa omaa väkeä ulos ja ottamassa vuokraväkeä tilalle.
Anne-Mari Virolainen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tässä painopisteet tutkimukseen,
tuotekehitykseen ja innovaatioon ovat aivan oikeita, samoin myös
painotukset kasvua ja kansainvälistymistä tavoitteleviin
pk-yrityksiin. Mehän tiedämme, että ne
uudet työpaikat syntyvät näihin pk-yrityksiin.
Ministeri Häkämies nosti aivan oikein esiin yritysrahoituksen
varmistamisen, varsinkin kun elämme tiukassa taloudellisessa
tilanteessa. Täällä on jossain vaiheessa
puhuttu myös bisnesenkeleistä, mutta minua huolestuttaa
enemmän se, että meidän suomalaisten
rahoja makaa pankkitileillä noin 73 miljardia euroa. Siinä olisi
mielestäni mietinnän paikka, että miten
niitä rahoja pystyttäisiin hyödyntämään
suomalaisten yritysten eduksi. Tiedän, että teillä,
ministeri Häkämies, on työryhmä,
jossa pohditte, miten kasvuyrityksiä pystyisi tukemaan,
mutta toivoisin, että ottaisitte myös tämän
yksityisten sijoittajien näkökulman mukaan.
Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Osa aluekehitysvastuusta on työ-
ja elinkeinoministeriöllä. Valitettavasti se ei aina
tunnu näkyvän. Nostan yhden tärkeän
asian.
Alueellinen kuljetustuki on ollut reuna-alueitten yrittäjille
ennen kaikkea rakennustuoteteollisuudessa aivan elintärkeä.
Nyt se on nolla. Ihmettelen sitä, onko tämä sitä vastuullista
aluekehittämistä, että kuljetustuki poistetaan.
Se saattaa johtaa siihen, että tuolla reuna-alueilla työttömien
määrä lisääntyy, eikä se
voi olla yhteiskunnan etu.
Täällä on nostettu metsäteollisuus
edustaja Rajamäen puheenvuorossa vahvasti esille. Me kaikki
tiedämme, että metsäteollisuuden merkitys
on yhteiskunnalle todella suuri. Valitettavasti se ei näy
näissä kaikissa ratkaisuissa, joita hallitus on
nyt tehnyt. Minä toivon, että koko eduskunta nyt
yhdessä tiedostaa tämän vakavan tilanteen
ja ryhtyy toimenpiteisiin, niin että metsäteollisuuden
tulevaisuus Suomessa voidaan turvata.
Jari Myllykoski /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ministeri Häkämies toi oikein
esille sen, että meillä on vahva kaivos, ja uusiutuvien
energioiden haasteellisuuden. Kaivosteollisuus on se, joka tässä maassa
pysyy, mutta olisin kysynyt ministeri Häkämieheltä,
kuinka oleellisena ja mahdollisuuksien rajoissa näette sen,
että se satsattu raha luoville aloille, mitä nyt on
tässä, voisi mahdollistaa sen erittäin
potentiaalisen kehityksen ja nopean, valtavan kasvun, mitä on
ohjelmistorakenteissa, mitä meillä tehdään
tietotekniikan, digitaalisen maailman ympäristössä.
Kuinka tämä budjetti nyt toteuttaa ja mahdollistaa
sen kaiken kyvykkyyden, mitä meillä tässä maassa
on, mikä kuitenkin on mahdollista pitää tässä maassa?
Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kysyn uusiutuvasta energiasta. Itse asiassa
on hienoa, että tässä ta-loudellisessa
tilanteessa olemme pystyneet pitämään
uusiutuvan energian tuet ja syöttötariffin tällä kohtuullisella
tasolla, mutta tietysti on ikävää se,
että olemme joutuneet nipistämään
ja se nipistys on tehty lopettamalla kiinteän sähkön tuotantotuki.
Iloista on kyllä se, että suurin osa voi siirtyä syöttötariffijärjestelmään,
mutta tämä kaikkein pienin osa, joka on pientuotantoa,
ei siihen mahdu kokorajojen takia. Sen takia näkisin, että olisi
todella arvokasta nyt ojentaa käsi pientuotannolle. Yksi
mahdollisuus on hallitusohjelmassa mainittu sähkön
nettomittaroinnin selvitys. Eli jokainen asukas, joka ostaa tuulimyllyn tai
aurinkopaneelin ja on toisinaan yliomavarainen sähköntuotannon
suhteen ja syöttäisi sitä verkkoon, saisi
sitten korvauksen tästä syöttämästään
sähköstä. Tämähän
on jo kaikkialla muualla paitsi Suomessa. Itse asiassa tämä liittyy
hyvin vahvasti niihin älykkäisiin sähköverkkojärjestelmiin,
mistä edustaja Jaskari hienosti puhui.
Hanna Mäntylä /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Meillä on paljon arktista osaamista
Suomessa, jota hyödyntämällä olisi mahdollisuus
luoda uusia työpaikkoja, saada vahvaa taloudellista hyötyä koko
Suomea ajatellen. Tähän tarvitaan mielestäni
myös uusia innovaatioita, joita lähdetään
myös tukemaan. Tästä olisin kysynyt ministeriltä:
mitä arktisen osaamisen hyödyntämisen
eteen aiotaan konkreettisesti tehdä?
Toinen asia koskee tätä työssäjaksamista
ja työhyvinvointia, joista paljon puhutaan ja jotka paljon
ovat nykyisin esillä. Työpaikkakiusaaminen on
aivan liian monen työpaikan arkea. Tästä olisin
halunnut kysyä ministeriltä: mitä ministeri näkee,
että tälle ongelmalle voidaan työpaikoilla tehdä?
Juha Sipilä /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tämmöisinä taloudellisina
aikoina me tarvitsemme uusia yrityksiä. Yksi suurimpia
ongelmia esimerkiksi Nokialta irtisanotun insinöörin
yrityksen perustamiselle on se, että samalla kun ryhtyy
yrittäjäksi, putoaa sosiaaliturvan ulkopuolelle.
Tuolla Oulussa on kokeiltu sellaista projektimallia, jossa yritysidean
päälle voisi tämmöinen työpaikkaa
vaille jäänyt henkilö lähteä yrittäjäksi
ilman yrityksen perustamista. Me olemme yksityisrahoituksella kokeilleet
tätä mallia, ja se toimii erittäin hyvin.
Kysynkin ministeri Häkämieltä: olisiko
mahdollista saada Tekesiä tai muuta yhteiskunnan rahaa
tällaiseen malliin mukaan, missä yrityksen perustamista
siirretään hieman eteenpäin ja testataan
ensin työsuhteessa projektimallilla yritysidean kestävyys?
Pia Kauma /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Edustaja Virolainen puhui äsken
siitä, kuinka paljon suomalaista rahaa on pankeissa talletettuna.
Euroopan keskuspankin tilastojen mukaan Euroopassa ja etenkin Suomessa
yritykset ovat erittäin riippuvaisia pankkirahoituksesta.
Jopa 70—80 prosenttia yrityksen rahoituksesta tulee pankeista.
Yhdysvalloissa vastaava osuus on 20—30 prosenttia. Pankkirahoituksen
erittäin suuri osuus tekee yrityksistämme erittäin
riippuvaisia pankkirahoituksen saatavuudesta, ja sitä kautta
ne ovat haavoittuvaisia. Kuitenkin etenkin pk-yritysten kehittämiselle olisi
erittäin tärkeää saada rahaa
yrityksen myyntikanavien kehittämiseen, markkinointiin
ja kansainvälistymiseen. Kysyisin nyt ministeri Häkämieheltä:
millä tavalla suomalaista rahoitusjärjestelmää mielestänne
pitäisi kehittää, että pääsisimme
tästä liiallisesta pankkikeskeisyydestä eroon
ja toisaalta saisimme sen suomalaisen rahan liikkeelle?
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Edustaja Kärnä, ja sen jälkeen molemmat
ministerit saavat 3 minuuttia. Sitten jatketaan debattia kyllä,
että ollaan ihan rauhallisesti.
Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Nyt näyttää siltä,
että pitkään jatkunut julkisen tutkimus-
ja tuotekehitysrahoituksen kasvu päättyy ensi
vuonna. Samaan aikaan kyllä valiokunta, ihan oikein, on
kohdistanut huolensa siihen, ja toivon, että tämän
Suomen kilpailukyvyn ja vientikilpailukyvyn kannalta äärimmäisen
tärkeätä on, että se on vähintään
4 prosenttia bruttokansantuotteesta. Kysyn ministeriltä:
mitkä näkymät siihen on, että tämä pystytään
pitämään 4:ssä tai mieluummin
tietenkin aina sen yli, koska sieltä sitten aikaa myöten syntyy
niitä uusia, aitoon kysyntään perustuvia työpaikkoja?
Elinkeinoministeri Jyri Häkämies
Arvoisa puhemies! Ensinnäkin edustaja Rajamäelle: Varmaan
tuo energiaverotuksen merkittävä alennus ensi
vuonna on se metsäteollisuuden kilpailukykyä kaikkein
eniten parantava tekijä. Sitten kun katsotaan metsäteollisuuden
tulevaisuutta, niin tiedämme, että vielä on
tummia pilviä sen yllä, mutta joitakin rohkaisevia
viestejä ensinnäkin uusista tuotteista: mikro-
ja nanosellut, joittenka käyttösovellutukset menevät
jo perinteisen paperiteollisuuden ulkopuolelle, ja toisaalta sitten tämä puurakentaminen,
jonka osalta ollaan vielä suunnitelmatasolla, mutta itse
uskon, että läpimurto voi olla mahdollinen.
Aika moni edustaja, edustajat Kauma, Matikainen-Kallström,
otti esille yritysrahoituksen, pankkien pääomatilanteen.
Minusta on tärkeä todeta, että Suomessa
toimivilla pankeilla ei näiden eurooppalaisten testien
perusteella ole pääomituksen tarvetta. Se on tärkeä ja
hyvä viesti Suomessa, mutta samalla tavalla on todettava, että tämän
taloustilanteen pitkittyessä sitäkään
ei voi poissulkea, että tilanne muuttuisi heikompaan suuntaan.
Millä tavalla sitten tavallaan tästä pankkivetoisuudesta
päästäisiin ehkä monipuolisempaan rahoituskuvaan,
niin juuri sitä työtä, sitä asiaa pohtii
tämä työryhmä, jota Kari Stadigh
vetää, ja tuo työryhmä keväällä oman
raporttinsa julkistaa. Millä tavalla esimerkiksi voitaisiin
tallettajia houkutella osakesäästäjiksi,
millä tavalla kasvuyrityksiä, millä tavalla
lisää listauksia Helsingin pörssiin esimerkiksi,
nämä ovat tärkeitä asioita.
Edustaja Pekkarinen nosti kiistatta, ihan lukuihinkin perustuen,
nämä Tekesin määrärahat.
Ja niin kuin totesin, olemme kuitenkin tasolla, joka on vuoden 2008
yläpuolella, ja lainavaltuus kasvaa. Suomen t&k-panostus
suhteessa bruttokansantuotteeseen on maailman huippuluokkaa. Yhteensä ollaan
ehkä noin 3,72:ssa. Edustaja Kärnä kysyi,
onko tuo 4 prosenttia kaukana. Kyllä nyt nämä päätökset — jos
ei bkt tipahda, jota me emme kukaan toivo — ensinnäkin
nämä valtion päätökset
ja toisaalta myöskin Nokian päätökset vaikuttavat
siihen, että t&k:hon suunnataan vähemmän
rahoitusta. Mutta tähän paljon esillä olleeseen
raamisopimukseen liittyen on todettu, että ensinnäkin
pohditaan tämmöistä bisnesenkelimallin
käyttöönottoa ja edelleen pk-yritysten t&k-vähennystä.
Eli nämä tulevat tässä alkukeväänä,
niin kuin muutoinkin nämä rahoittamiseen liittyvät
asiat.
Edustaja Tynkkynen nosti esille cleantechin vientipotentiaalin.
Sitä meillä on. Ja edustaja Jaskari kysyi, millä tavalla
esimerkiksi tämmöisen Finnode-verkoston kautta,
jonka tehtävä on nimenomaisesti välittää osaajia
tuolla maailmalla, sitä voisi edistää.
Itse uskon, että jos katsotaan investointi-ilmapiiriä Suomessa,
niin aivan erityisesti niitä investointeja suunnitellaan
uusiutuvan energian puolella verrattuna moneen muuhun alaan. Eli
vastaus on: kyllä mielestäni näitä pitäisi
pystyä rinnan katsomaan.
Edustaja Lindström kysyi keksinnöistä,
patenteista. Esimerkiksi Keksintösäätiön
määrärahat lisääntyvät.
Tämä on tärkeä kohde, miten
nämä ideat muuttuisivat tuotteiksi ja jalostuisivat eteenpäin,
ei pelkästään Suomessa syntyneet, vaan
itse olen sitä mieltä, että Venäjällä voisi
olla monta Suomen kautta kaupallistettavaa hyvää ideaa,
ja siitä on Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa
hyviä esimerkkejä.
Kaivostoiminnan osalta, joka on iso mahdollisuus, edustaja Rundgren
kysyi rikastamisesta, millä tavalla valtiovalta sitä edistää.
Se on yritysten tehtävä, ja useammallakin yrityksellä on
tähän rikastamiseen liittyviä hankkeita.
Vetovastuu on yrityksillä, ja valtio sitten tukee näitä ponnistuksia.
Edustaja Skinnari, pankkikriisiin, eurooppalaiseen pankkikriisiin:
päätöksethän lähtevät
siitä, että pankeilla on tietty velvoite pääomittaa, ketkä tuon
rajan alle ovat jääneet. Tuo vastuu on ensisijassa
omistajilla, noiden heikossa kunnossa olevien pankkien omistajilla,
ja sitten heidän omistajavaltiollaan. Tällä tavalla
tämä asia etenee, ja aikaa on joitakin kuukausia.
Edustaja Myllykoskelle: todellakin luovilla aloilla on paljon
potentiaalia. Tekesillä on esimerkiksi peliteollisuuteen
liittyviä ohjelmia, ja nyt tiedämme, että peliteollisuus
on yksi tämmöinen keihäänkärki,
joka Suomessa elää ja voi hyvin ja on houkutellut
Suomeen myös ulkolaista rahaa.
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Kiitoksia, ja sitten ministeri Ihalainen. Pyritään
kuitenkin pysymään suurin piirtein siinä annetussa aikarajoituksessa.
Olkaa hyvä.
Työministeri Lauri Ihalainen
Arvoisa puhemies! Tästä syystä yritän
keskittyä nyt tässä yhteydessä vain
kolmeen täällä edustajan nostamaan asiaan.
Edustaja Mustajärvi kiinnitti huomiota siihen, riittävätkö nämä työllisyyttä tukevat
määrära-hat, jos työttömyys
tästä kasvaa tai jos oletetaan, että meillä on
nyt tuottavuusvajenäkökulmasta 150 000
ihmistä liikaa työelämässä.
Ihmettelen kylläkin, että tämmöisiin
johtopäätöksiin on tultu. Kaikki työ on
ollut tarpeellista, mitä Suomessa tehdään.
Se pulma meillä on vähän siinä,
että 2009 talouskriisin myötä lomautettuja
oli 90 000, nyt on vajaa 20 000. Silloin yritykset
käyttäytyivät niin, että lomautettiin,
yritettiin mennä sen montun yli ja pidettiin työvoimasta
kiinni, ei irtisanottu. Minä olen vähän
huolissani siitä, että nyt tämä herkkyys
irtisanoa voi olla suurempi kuin tuolloin. Riippuu tietysti, mitä näköaloja
tässä talouden kehityksessä on.
Nämä määrärahat,
joita meillä on näihin aktiivitoimiin varattu,
noin 28 prosentin aktivointiasteen kyllä ylläpitävät.
Se ei ole tietysti niin hyvä kuin tavoitteena on. Totta
kai meidän, jos työllisyys pahenee, joita näköaloja
nyt ei vielä dramaattisessa mielessä ole, näihin
määrärahoihinkin täytyy sitten
palata tulevina aikoina, kun kehysriihikeskusteluja käydään.
Edustaja Tolppasen puheenvuorosta tärkeät asiat:
Itsensä työllistäjien osalta sanoisin
sen, että meidän ministeriössämme
valmistellaan ehdotuksia kaikkiin näihin erilaisiin työsuhdemuotoihin — vuokratyö,
osa-aikatyö — myös itsensä työllistävien
asemaan liittyviä parannuksia, ja tämä työ on
parasta aikaa menossa. Tämä on kasvava osa näitä pätkittyviä työsuhteita,
nämä itsensä työllistäjät,
joitten asema on usein erittäin heikko taloudellisesti
ja sosiaalisesti, ja heiltä puuttuu eläke- ja
sosiaaliturva, ja siinäpä sitä työmaata
meillä nyt onkin miettiä, miten se voitaisiin
rakentaa.
Vuokratyön ketjuttamisesta: Jos ei ole alan sopimusta — tai
ei noudateta sitä tilaajayrityksen sopimusta tai muuta
alan sopimusta — niin sittenhän vastaan tulee
lainsäädäntö, jossa myös
on ketjutukseen liittyviä kriteereitä ja kieltoja,
joten kyllä kaikissa tapauksissa pitää niitä noudattaa. Mutta
eihän tämmöinen pitkä ketjuttaminen, joka
ei perustu järkeviin perusteihin, ole työmarkkinoilla
hyvä käytäntö. Kyllä semmoiseen tässä yhteydessä varmasti
täytyy kiinnittää meidän tässä pätkätyömaailmaa
koskevassa valmistelutyössä huomiota.
Lopuksi alueelliseen kuljetustukeen: Alueellinen kuljetustuki
on ensi vuonna 5 miljoonaa eli sama kuin se on ollut edellisinäkin
vuosina. Sen taso ei siis laske. Haaste on se, että näitä käyttäjiä on
ollut enempi kuin mihin nämä rahat riittävät,
yli 6 miljoonan euron edestä, ja käyttäjät ovat
saaneet keskimäärin noin 5 000 euroa
tätä tukea. Sitten meillä on 20—30
yritystä, jotka saavat yli 100 000, eli se kasautuu
vähän sinne. Tässä tehtiin minusta
oikeudenmukainen ratkaisu, että kaikki, jotka täyttävät
kriteerit, saavat kuljetustukea, eikä niin, että osalle,
jotka olisivat täyttäneet kriteerit, ei voida
myöntää, ja nyt tämä ratkaisu
tehtiin niin, että näitä tasoja alennettiin mutta
että kaikki oikeudenmukaisuuden nimissä saavat
tukea.
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Kiitoksia! Sitten jatketaan. Täällä on
runsaasti, ihan riittävästi, pyydettyjä puheenvuoroja,
ja ministerit, sama käytäntö, että tehdään
muistiinpanoja ja otetaan vastauskierros jossakin vaiheessa.
Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Edustaja Sipilällä oli
täällä hyvin mielenkiintoinen ehdotus
siitä, että voisi toimia yrittäjänä ilman
yritystä. Toisaalta yrittäjän sosiaaliturvan
parantaminen voisi hoitaa myöskin tämän
asian, jos siihen oikeasti kiinnitettäisiin riittävästi
huomiota. Ylipäänsä yritystoiminnan aloittaminen
ja lopettaminen pitäisi tehdä hyvin helpoksi.
Silloin voitaisiin kokeilla näitä Sipilänkin
tarkoittamia erilaisia yritysideoita. Joistain niistä voi
sitten tulla kuitenkin se isokin yritys.
Nuorten yhteiskuntatakuusta haluaisin vielä jälleen
kerran sanoa sen, että kun siihen jäävät väliinputoajiksi
nämä ilman tutkintoa olevat 25—30-vuotiaat,
käytännössä pitkäaikaistyöttömät
nuoret — niin mitä heille tullaan tekemään? Sitten
kun kokonaisuutena tämä nuorten yhteiskuntatakuu
rahoitetaan muista työllisyysrahoista, ja kun tämä leikkaus
on niinkin iso kuin 15 000 miestyövuotta, mitä leikataan
näistä muista rahoista, ja se jaettuna puolen
vuoden työllisyysjaksoihin, tarkoittaa 30 000
ihmistä sitten tuonne sosiaaliturvan piiriin, (Puhemies
koputtaa) niin olisin kysynyt, että nyt kun tulee näitä rakennetyöttömiä aika
paljon näistä yli 50-vuotiaista, tarvittaisiinko
tässä maassa myöskin yli 50-vuotiaille
yhteiskuntatakuu.
Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Haluan onnitella ministeri Ihalaista pätkätyökaulaliinasta.
Tosin sehän tulee tuolta julkiselta sektorilta naisten
puolelta, mutta sen sijaan yksityisellä sektorilla pk-yritykset
ovat tällä hetkellä varsin suivaantuneita,
johon on syynä tietysti yrityksen tuloksen kaksinkertainen
verottaminen yhteisöveron ja osinkojen verotuksen kautta.
EK:n tutkimuksessa monet näistä pienyrityksistä sanovat,
että lähtevät pois Suomesta. Näyttää siltä,
että yhteisöveron alentaminen palvelee lähinnä suuryrityksiä.
Sitten se, että hallitus leikkaa innovaatiorahoista
ja uusiutuvasta energiasta, ei riitä. Myös tuolta
Durbanista hallitus toi todella hiilenmustat tuliaiset: Suomen hiilinieluja
ei arvoteta niiden oikealla arvolla, ja jos metsäala taas
vähenee, niin varmasti Suomi
maksaa siitä kalliisti. Ympäristöministeri
uskoi kompensointiin EU:ssa. Uskotteko te, ministeri Häkämies?
Siinähän muut EU-maat joutuisivat luopumaan päästöoikeuksistaan.
En itse oikein jaksa siihen uskoa.
Sen verran tuosta Sipilän... (Puhemies koputtaa) Jaa,
täällä taitaa minuutit tulla täyteen,
mutta Sipilän ehdotus on erittäin hyvä.
Sitähän käytetään tuolla
USA:n Piilaaksossa. Ensin tulee projekti (Puhemies koputtaa) ja
rahaa, ja sitten vasta yritys.
Markku Eestilä /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Suomessa yhdistykset tekevät merkittävää työtä ja
usein tukevat kunnallista palveluntuotantoa. Näistä yhdistyksistä monet nuoret
ja työttömät ja erittäin vaikeasti
työllistettävät ovat palkkatuen avulla
saaneet järkevän työpaikan, josta he
ovat jopa voineet ponnistaa eteenpäin. Nyt kuitenkin monissa
maakunnissa meinaa ely-keskuksen sisäisellä päätöksellä palkkatuki
pudota jopa puoleen. Onko tämä järkevä linja,
jos me ajattelemme ihmisen työllistymistä ja mielekästä elämää?
Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Jatkan tästä yhteiskuntatakuusta,
koska se on todettu erittäin tärkeäksi.
On hienoa, että hallitus on tähän vahvasti
sitoutunut. Mutta yksi tärkeä ongelma, joka on
havaittu tässä, on se, että jotta nuori
pääsee yhteiskuntatakuun piiriin, häneltä edellytetään
ilmoittautumista työvoimatoimistoon. Meidän normaali
palvelujärjestelmä on rakennettu valitettavasti
siten, että se edellyttää ihmisiltä aktiivisuutta
ja sitoutumista. Näin ne nuoret, jotka ovat yhteiskunnassa
vaarassa syrjäytyä ja jotka eivät ole
näiden palveluiden piirissä, eivät myöskään
herkästi tule tänne yhteiskuntatakuun piiriin.
Kysyisin ministeriltä: mitenkä nyt tämä työryhmä tulee
puuttumaan nimenomaan näiden nuorten asemaan, jotka ovat
se kaikkein haavoittuvin ryhmä, joka mahdollisesti on se
todellinen syrjäytyneiden ryhmä?
Outi Alanko-Kahiluoto /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ministeri Ihalainen, kerroitte, että työ-
ja elinkeinoministeriössä toimii tämmöinen
työryhmä, jonka tehtävänä on pohtia
sitä, miten itsensä työllistävien
ja silpputyöläisten asemaa voitaisiin parantaa,
mutta olisi kiinnostavaa tietää, mitä itse
ajattelette, mitkä olisivat ne toimenpiteet, joihin pitäisi
pyrkiä. Esimerkiksi erilaiset järjestöt
ovat toivoneet järjestöille kanneoikeutta sen
vuoksi, että pätkätyöntekijöiden
on paljon vaikeampi puolustaa omia oikeuksiaan kuin vakityösuhteessa
olevien ja toisaalta heillä ei myöskään
ole välttämättä sellaisia lainsäädännöllisiä oikeuksia
kuin muilla.
Tahtoisin myös tietää, mitä kuuluu
sille hallitusohjelman kirjaukselle, jossa luvataan parantaa palkkatulojen
ja sosiaaliturvan yhteensovitusta, koska se on hirveän
tärkeää, jos ajatellaan, että halutaan
poistaa näitä työllistymisen esteitä ja
parantaa ihmisten mahdollisuuksia yhdistää työelämää ja
perhe-elämää, esimerkiksi yksinhuoltajat,
tai jos halutaan parantaa osatyökykyisten mahdollisuuksia
tehdä töitä. Joko on aloitettu tämmöinen
selvitys, miten parannetaan palkkatyön ja sosiaaliturvan
yhteensovitusta?
Jaana Pelkonen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Edustaja Kiljunen nosti esiin tärkeän
asian liittyen nuorten yhteiskuntatakuuseen. Uskon, että valtaosa
nuorista on varmasti hyvin tyytyväinen yhteiskuntatakuuseen
ja tulee ilomielin tarttumaan tarjottaviin toimiin. Ikävä tosiasia
on kuitenkin se, että osa nuorista on jo niin syrjäytyneitä tällä hetkellä,
että heille pelkkä tieto koulutus- tai työpaikasta
ei riitä, vaan he tarvitsevat henkilökohtaista
apua ja tukea, jopa sosiaalityötä. Lisäksi
olen itse henkilökohtaisesti huolissani myös niistä nuorista,
jotka mieluummin elävät ensi vuonna korotettavalla
toimeentulotuella kuin opiskelevat tai tekevät työtä.
Tätä asiaa on turha kaunistella. Heitäkin
nimittäin ikävä kyllä on, ja
heille pelkkä porkkana ei riitä. Päämäärätön
joutilaisuus, se ei kenellekään hyvää tee
ja varmasti johtaa pitkäaikaiseen syrjäytymiseen.
Eli kysyisin myöskin: mitä näille nuorille
tehdään?
Elsi Katainen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Myös maakuntien kehittämisraha
on ollut edistämässä innovointia ihan koko
maassa. Tätä maakuntien kehittämisrahaa ollaan
nyt kuitenkin leikkaamassa puoleen, mikä uhkaa lamauttaa
alueellista kehittämistoimintaa. Tämä raha
on ollut toimiva ja tehokas elinkeinotoiminnan ja osaamisen kehittämisen
väline. Hallitushan tavoittelee ohjelmassaan alueiden kehityspotentiaalin
ja myös kilpailukyvyn kasvua mutta itse asiassa tätä kehittämisrahaa
leikkaamalla katkaisee siivet juuri tältä tavoitteelta. Jo
pienelläkin tuella on voitu kuitenkin saada aikaan suuren
mittaluokan asioita, joissa kunnat ja muut alueelliset toimijat
ovat olleet hyvin aktiivisesti mukana. Ministeri Häkämies,
hallitusohjelmassa aluekehitys on yksi painopistealue, miten nämä kaksi
ristiriitaista asiaa, miten kommentoitte tätä?
Lauri Heikkilä /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tänään käydyssä liikenne-
ja viestintäministeriön hallinnonalaa koskeneessa keskustelussa
tuli ilmi, että alempiasteisen tieverkon kunnostamisessa
on tekemistä 200 vuodeksi nykyisellä rahoitustasolla.
Työ- ja elinkeinoministeriltä kysyisin: eikö työ-
ja elinkeinoministeriön hankkeita voisi yhdistää liikenneministeriön
tienparannushankkeisiin, jotta työllisyys saataisiin kuntoon
ja tiestön kunto paremmalle tasolle osittain samoilla rahoilla?
Päivi Lipponen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Talouden tilanne on varsin synkkä,
ja näkymät ovat kovin utuiset, joten me tarvitsemme
Suomessa rakenteellisia uudistuksia mutta myöskin investointeja
uuteen kasvuun. Tässä juuri kuulimme, että t&k-panostukset
ovat vähän kiikun kaakun, ja niitä verrataan
herkästi bkt:hen, mutta se ei paljon auta, jos tämä bruttokansantuote
laskee, että me niitä 4 prosentin tavoitemääriä hipoilemme.
Joten toisaalta toivoisin, että ministeri kertoisi vähän
sitä strategiaa, kuinka me tulemme Suomessa nyt löytämään näitä uusia
kasvun alueita.
Toinen asia, mikä on tullut esille, on se, että suomalainen
innovaatiopolitiikka kyllä pystyy tuottamaan näitä gaselliyrityksiä,
mutta ongelma on tällä hetkellä niitten
julkisen ja yksityisen riskirahoituksen saanti, eli miten tässä pyritään
ministeriössä sitten helpottamaan näitten
gaselliyritysten menestymistä ja pääsyä kansainväliseen bisnekseen
mukaan ja sitä kautta luomaan näitä uusia
menestystarinoita?
Lasse Männistö /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Aluksi täytyy edustaja Kataiselle
todeta, että kyllä maakuntien kehittämisrahan
pysyvät vaikutukset ovat valitettavan vähiksi
jääneet. (Välihuutoja keskustan ryhmästä)
Mutta on erittäin tärkeää, että hallituksen
kasvun edellytyksiä luova politiikka jatkuu, ja innovaatiopolitiikan
saralla on otettu oikeita askelia, kun Tekesissä harvemmille
annetaan enemmän ja katsotaan ennen kaikkea sitä tiimin
laatua, ei niinkään liiketoimintasuunnitelmia,
keskittäen resursseja nimenomaan pk-yrityksiin pörssiyhtiöiden
sijaan.
Kasvua rajoittaa kuitenkin pk-yritysten kentässä toimivien
oman pääoman ehtoisten rahoitusmarkkinoiden puute,
ja venture capital -toiminnan aktiviteetti on laskenut
noin 100 miljoonasta 70 miljoonaan. Esimerkiksi Britanniassa on
monia verokannustimia, joissa pääomasijoittaja
saa 30—50 prosenttia vähentää oman
pääoman ehtoisista sijoituksista kasvuyrityksiin, eikä niitä voittoja
veroteta, mikäli nämä sijoitetaan edelleen
kasvuyritysten ekosysteemin piirissä. Toivonkin, että hallitus
toteuttaa työmarkkinaraamisovun yhteydessä päättämistään
verokannustinmalleista nimenomaan tämän kasvuyrityksiä ja
yritysten kasvua tukevan vaihtoehdon.
Annika Saarikko /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tänä syksynä on
ym-märrettävästi keskusteltu tässäkin
salissa ja leh-tien palstoilla laajasti sovun saavuttamisesta työmarkkinakentällä
ja
raamisopimuksesta. On myös kysytty, onko se kallis. No,
totta kai se on kallis. No, onko siitä hyötyä?
Se jää nähtäväksi. Oletettavasti
ja toivottavasti siitä on. Mutta nyt aivan suotavasti ja
onneksi on sen jatkoksi viritetty keskustelua siitä, että tässä tapahtui
paljon hyvää, mutta tiukkojakin toimenpiteitä tarvitaan työmarkkinakentällä.
On puhuttu sosiaalitupo kakkosesta, ja, ministeri Ihalainen, olette
tästä joitakin lausuntoja jo antanut, ja niin
kuin tiedetään vaalien alusajalta, lukittuja vastauksia
tällä kentällä on paljon. Haluaisin
kuulla, mimmoinen näkemys teillä on siitä,
mistä näitä koviakin ratkaisuja työurien
pidentämiseen ja sitä kautta kansantalouden kestävyyteen
meiltä löytyisi. Tiedän, että olette
raamisopimuksen osalta pannut merkille tyytyväisenä tämän
osatyökykyisyyden edistämisen, mutta ihan konkreettisesti: mitä ensi
vuoden osalta, onko siihen varattu rahaa, ja mitä tapahtuu,
että osatyökykyiset pääsisivät
työelämään, että se
olisi avoin kaikille paremmin, että kaikki ne, jotka haluaisivat
tehdä töitä, voisivat tehdä?
Katja Taimela /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Nuorten yhteiskuntatakuun toteutuminen
on äärimmäisen tärkeä,
mutta tämä hallitus panostaa myös pitkäaikaistyöttömyyden
hoitoon, toisin kuin edeltäjänsä. Pitkäaikaistyöttömyyden
torjumiseksi aloitetaan muun muassa kuntakokeilu, johon kunnat voivat
osallistua, ja valtio osoittaa myös tehtävään
vaadittavat resurssit. Tarkoitus on lisätä paikallisen
elinkeinoelämän ja työnantajien kontakteja
alueen pitkäaikaistyöttömiin. Kysyisinkin
ministeri Ihalaiselta: missä vaiheessa ensi vuotta on tarkoitus nimetä nuo
kyseiset kunnat ja millä prioriteeteilla?
Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Suomi on osallistunut erilaisin sitoumuksin
ja lainojen muodossa EU:n talouskriisin pelastusyrityksiin laskijasta
riippuen 10 miljardin tai jopa lähes valtion budjetin
verran. Euron pelastamista yhäti muuttuvilla ehdoilla on
hallitus perustellut suomalaisen työn puolustamisen tärkeydellä.
Toki suomalaista työtä pitää puolustaa,
siitä kaikki olemme yksimielisiä, mutta millä ehdoilla?
Suomen bkt on noin 180 miljardia ja vienti 53 miljardia euroa vuodessa. Viennistä
30
prosenttia menee euromaihin, eli noin 15 miljardia euroa menee euromaihin.
Nyt olemme pelastamassa lähes jopa 50 miljardin euron tukivastuilla
15 miljardin euron EU:n vientituloja. Eikö tämä kuulosta
hiukan hölmöltä, varsinkin kun euron
murtuessa Suomen vientitulot eivät Euroopassa kokonaan
lopu? Kysyisin arvoisalta ministeriltä: onko ministeriö laskenut
vientitulojen laskevan mahdollisen euron hajoamisen johdosta, sitä määrää,
kuinka paljon se laskisi?
Markku Mäntymaa /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Pohjanmaalla on yrittäjyys väkevää ja
vienti porskuttaa suotuisasti myöskin eteenpäin.
Työttömyysaste on myöskin suhtkoht matala.
Sen eteen on tehty töitä. Viexpo on pk-yritysten
oma edullinen ja tehokas Finpro, jolla on 40 vuoden ajalta hyvät
näytöt etenkin Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan
ja Pohjanmaan viennin edistäjänä. Viexpo
toimii lisäksi Pohjanmaan ely-keskuksen kansainvälistymisyksikkönä.
Viexpo on koko Pohjanmaan alueelle elintärkeä toimija.
Arvoisa puhemies! Kysyn ministeri Häkämieheltä:
miten valtion rahoitus Viexpolle turvataan, että toiminta
pysyy nykyisellään tehokkaana?
Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Alueellisessa kehittämistoiminnassa
ely-keskuksilla ja maakuntien kehittämisrahalla on kiistattoman
tärkeä rooli. Nyt olen ymmärtänyt
niin, että näitten ely-keskusten osalta ministeriössä on
määritelty uudet toimintamäärärahakriteerit,
joitten osalta ainakin minusta mielenkiintoista on se, että nämä uudet
kriteerit mitä ilmeisimmin leikkaavat eniten näitten
kahden vastuualueen ely-keskusten toimintamäärärahoja,
ilmeisesti pahimmillaan jopa 20 prosenttia, puhutaanko jopa 30 prosentin
leikkauksista. Kriteereissä huomiotta on jätetty,
jos olen ymmärtänyt oikein, se, että toiminnan
tuloksia, keskusten tehokkuutta tai asiakaspalautetta ei ole huomioitu.
Arvoisa elinkeinoministeri, kysynkin, voiko tässä ajatuksena
nyt olla sitten se, että näillä uusilla
toimintamäärärahakriteereillä ajetaan
ely-keskusverkosto entistä harvempaan kuosiin.
Kristiina Salonen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Monia tärkeitä hankkeita tehdään
ensi vuonna ja tällä hallituskaudella pitkäaikaistyöttömyyden
ja nuorten työttömyyden parantamiseksi. Olisin
halunnut kysyä yhdestä hankkeesta tähän
pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen
liittyen. Koko maahan on tarkoitus laajentaa työvoiman
palvelukeskuksia. Tämä tavoite on erittäin
hyvä, ja tulokset ovatkin olleet kannustavia. Kaksi huolta
kuitenkin itselläni tästä on.
Miten varmistetaan, että ne kunnat, jotka nyt vasta
tulevat mukaan tällaiseen malliin, pystyvät lisäämään
sen tarvittavan työntekijäparin työvoimaneuvojalle
sosiaalityöstä, niin että se kaikista vaikeimmin
työllistettävien osuus, joka tulee jäämään
sosiaalitoimeen, saa myös jatkossa palvelun?
Toinen asia on tämä työvoiman palvelukeskusten
alkuperäinen idea, jossa sosiaalitoimen, työvoimahallinnon
ja Kelan yhteispalvelusta toiminta lähti liikkeelle. Myöhemmin
mukaan on tullut terveydenhuolto linkkinä. Nyt on kuitenkin
tietoa siitä, että esimerkiksi Kelan asiakastyön
osuus on puuttuva. Olisinkin kysynyt ministeri Ihalaiselta, onko
tietoa, mikä typien tilanne tältä osalta
on. Toivon, että jatkossa nämä kaikki toiminnot
saadaan yhteistyössä mukaan tähän toimintaan.
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Vielä edustaja Satonen, sen jälkeen välitilinpäätöstä,
ja sitten vielä jatketaan.
Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kuten työministeri sanoi, työllisyyden
osalta ollaan varsin herkässä tilanteessa. Oli
erinomaista, että raamiratkaisu saatiin toteutettua. Se
varmasti tukee työllisyyttä, olkoonkin, että voidaan
tietysti olla mitä mieltä tahansa siitä tasosta,
mutta lopputulos oli joka tapauksessa hyvä. Se tarvitsee
kuitenkin jatkokseen, kuten täällä jo
mainittiin, myöskin tämän työuraratkaisun.
Siinä ollaan nyt jatkoajan jatkoajalla, ja on ihan selvää,
että jos se pystytään tekemään,
se tuo uskottavuutta pitkän ajan taloudenhoitoon Suomessa.
Kysynkin: koska on odotettavissa tuloksia tästä työuraratkaisusta?
Sen lisäksi haluaisin todeta sen, että meidän
kannattaisi laajemminkin katsoa esimerkkejä, miten Ruotsissa
on toimittu. Siellä on pystytty työllisyysas-tetta
huomattavasti nostamaan sillä, että on erilaisia
porkkanoita ja myöskin keppi otettu käyttöön,
jotta kannustavuutta on lisätty ja työn vastaanottamiskynnystä monessa
mielessä alennettu. Onko Ruotsin tie myöskin meidän
tiemme?
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
No niin, sitten, arvoisat ministerit, 2 minuuttia sieltä paikaltaan.
Sitten jatketaan vielä vähän aikaa debattia.
Elinkeinoministeri Jyri Häkämies
Arvoisa puhemies! Edustaja Alatalolle ensinnäkin siitä,
mitä tässä taakanjaossa tapahtuu. Se
on tietysti ympäristöministerin vastuulla, mutta
kovin toiveikas hän siinä suhteessa oli, että noissa
ilmastoneuvotteluissa EU:n puolelta ikään kuin
tämäntyyppistä lupausta annettiin. Sen
sijaan se, että yritysverotus Suomessa ajaisi yrityksiä ulos:
jonkun verran julkisuudessa on esiintynyt tietoja, mutta yritysverotustahan
nyt lasketaan, ja esimerkiksi tämä hallituksen
osinkoverotusta koskeva päätös oli hyvinkin maltillinen.
Paljon vähemmän sitä kiristetään, edustaja
Alatalo, kuin keskustan vaaliohjelmassa, ja Suomen Yrittäjät
olivat siitä kovasti tyytyväisiä.
Äskeisellä kierroksella unohdin vastata edustaja
Ahvenjärven huomioon. Todellakin meriteollisuus, telakkateollisuus,
on viime aikoina pikemminkin tuottanut hyviä uutisia Helsingistä, Turusta,
Raumalta, Porista, ja siihen kytkeytyy myös iso mahdollisuus
tuon Murmanskin alueen osalta. Sinne tarvitaan yli sata energiankuljetusalusta
ja yli kymmenen jäänmurtajaa, niin että tämä voi
olla iso mahdollisuus.
Edustaja Katainen, myönnettävä on,
että maakunnan kehittämisrahaa leikataan. Eduskunta sitä hieman
on korjaillut, mutta tuo leikkaus kohdistuu hyvin isolta osalta
näihin kilpailukykyohjelmiin, ja nuo kilpailukykyohjelmat,
nuo koko ohjelmat, on nimenomaisesti maakunnista saadun palautteen
pohjalta koettu tehottomiksi. Ne ovat sinänsä edistäneet
verkostoitumista, mutta eivät semmoisia konkreettisia hankkeita
ja yritysideoita. Toki Venäjä-verkosto jää niistä elämään.
Edustaja Lipponen kaipaili ikään kuin tulevaisuudennäkymää.
Uskoisin, että ympäristöteknologia, cleantech,
mitä nimitystä nyt käytetään, energiaa
säästävä ympäristöteknologia,
on se iso mahdollisuus. Otan yhden esimerkin myöskin tästä kasvun
edistämisestä. Esimerkiksi Tekes suuntaa rahoitusta
tämmöisiin Vigo-yrityskiihdyttämöihin,
joissa on ryhmä alan yrityksiä, yksityinen pääomasijoittaja
vetäjänä ja julkista rahaa, ja nämä Vigo-kiihdyttämöt
ovat myös pystyneet houkuttelemaan pääomia
ulkomailta. Eli tässä on yksi keino, millä viedään
yrityksiä kohti seuraavaa kehitysvaihetta.
Olen samaa mieltä kuin edustaja Männistö, että juuri
kasvuyrittämisen porkkanat ovat vahvasti hallituksen listalla
tässä kevään aikana. Tuonkaltainen
esitys on valmistelussa.
Edustaja Mäntymaalle: todellakin nämä kansainvälistymisen
edistämisen järjestöjen määrärahat
ovat kaikki nyt olleet tässä käsittelyssä,
ja kun budjetti sitten lyödään kiinni,
katsotaan, mitä muun muassa Viexpon osalta voidaan tehdä.
Työministeri Lauri Ihalainen
Arvoisa puhemies! Täällä kiinnitettiin
useammankin edustajan toimesta huomiota tähän
nuorten yhteiskuntatakuun rakentamistyöhön, jossa
pelisäännöt valmistetaan nyt ensi kevättä kohti
tultaessa. Ja on totta, niin kuin edustaja Kiljunen sanoo, että on
paljon nuoria, jotka eivät ole työvoimatoimistojen
käytettävissä; se vaatii heiltä oma-aloitteisuutta.
Meidän arviomme mukaan tässä mustassa
aukossa on 40 000 sellaista nuorta, jotka eivät ole koulutuksessa
eivätkä työssä, ja heidän
nostamisensa tähän hankkeeseen on äärettömän
tärkeä asia ja sen tukeminen, että he
pääsevät myöskin tähän
koulutukseen ja sitä kautta työn piiriin. Tätä asiaa
ei ole unohdettu. Totta kai, kun edustaja Pelkonen puhui tästä samasta
asiasta mutta myös siitä, että pitää kannustimien
lisäksi olla semmoista positiivista tuuppaamista sen eteen,
että nuoret ymmärtävät lähteä koulutukseen
ja työhön, niin varmaan niitä pelisääntöjä tässä mietitään
osana tätä kokonaisuutta.
Toinen asia, mihin halusin tässä kiinnittää huomiota,
on kysymys tästä kuntakokeilusta ja toisaalta
typien eli työvoimapalvelukeskuksien rakentamisesta. Kuntakokeiluhankkeessa
on nyt se valmisteluvaihe, että näitä kriteereitä parasta aikaa
valmistellaan. Ja totta kai sen kuntakokeilun täytyy ensisijaisesti
palvella sellaisia ihmisiä, jotka ovat vaikeasti työllistettäviä,
pitkään työttömänä olleita,
jotka vaativat useampia palveluja yhtä aikaa, sen te-toimiston,
kunnan ja sosiaalitoimen palveluja. Nämä kriteerit
valmistuvat nyt keväällä, ja keväällä valitaan
ne kuntayhteistyöryppäät, jotka tähän
kokeiluun pääsevät mukaan. Hakijoita
on nyt jo enempi kuin siihen kokeiluun voidaan ottaa. Mutta nämä pelisäännöt
ovat vielä tekemättä loppuun asti. Tästä tulee erittäin
merkittävä asia, ja muistan, että siihen
on varattu 20 miljoonaa per vuosi myöskin määrärahoja,
että se on tämmöisen pitkäaikaistyöttömyyden
hoitamisen aivan olennainen instrumentti, joka tähän
tulee lisää.
Sitten työurista. Tästä voisi puhua
tietysti pitkäänkin. Olennaista on kuitenkin sanoa
se, että on hyvä, että työmarkkinajärjestöt
ja valtiovallan kolmikanta hyvällä yhteistyöllä tähän
teemaan pureutuvat, ja on toivottavaa, että kehysriiheen
mennessä olisi jo myös konkreettisia asioita.
Tähän liittyy monia kysymyksiä: keskimääräisen
työstälähtöiän nostamiseen
liittyvät tukitoimet, työeläkejärjestelmän
rahoitus vuoden 2014 jälkeen, josta toivon mukaan myös
voitaisiin jotain sopia — sen takia rahoitus on sinne asti
sovittu — ja sitten myös tämä osatyökykyisten
palaaminen työmarkkinoille takaisin. Näistä teemoista
me toivomme, että neuvotteluja käydään
ja pyritään siihen hallitusohjelman tavoitteeseen,
että vuonna 2025 keskimääräinen
työstälähtöikä on 62
vuotta 4 kuukautta. Se on se iso tavoite, jota kohti tässä työssä pitää mennä.
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Tämän debatin viimeinen kierros käynnistyy,
ja sitten ministerit vielä käyttävät
loppuyhteenvetopuheenvuorot.
Juho Eerola /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tämä edellinen hallitus,
mikä oli vallassa, teki muutaman ihan kohtuullisenkin päätöksen
(Keskustan ryhmästä: Kiitos!) — Olkaa
hyvä vaan. — Yksi niistä oli tämä silloinen uudistus
näistä kotitalousvähennyksen käytännöistä.
Nykyinen hallitus on kuitenkin tätä purkamassa
ja heikentämässä. Se, mikä ennen
oli kolme tonnia, muuttuu kahteen tonniin, ja mikä ennen
oli 60 prosenttia, niin vaihtuuko se nyt 45 prosenttiin, jos oikein
muistan.
Kysyisin nyt vastaavalta ministeriltä, että eikö pelota,
että pienyrittäjyys hiipuu ja harmaa talous vastaavasti
nousee, kun tällä edellisen hallituksen päätöksellä oli
ihan päinvastainen vaikutus.
Markus Lohi /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Vaikka ministeri Ihalainen tuossa jo osittain
vastasi tähän kuljetustukea koskevaan kysymykseen,
niin haluaisin vieläkin jatkaa sitä, koska alueen
yritykset, elinkeinojärjestöt ja kauppakamari
ovat asiaa pitäneet esillä. Tosiasiahan on se,
että tukitasoja nyt alennetaan 60 prosenttia nykyisestä.
Ja siksi haluan kysyä — jos oikein olen ymmärtänyt,
niin nyt on nykyinen lainsäädäntö vuoteen
2013 saakka pitämässä tätä alueellista
kuljetustukea — että onko hallitus jatkamassa
tätä kuljetustukea vuoden 2013 jälkeen,
ja minkä suuruisena.
Toinen asia, josta haluan kysyä, on se, että kun nyt
näyttää siltä, että myös
tätä muuttuvahintaista sähkön
tuotantotukea ollaan kenties muuttamassa, niin aikooko hallitus
turvata, että jatkossakin sähköä on
edullisempaa aina tuottaa lauhdetuotannossakin uusiutuvalla energialla
eli puuhakkeella ennemmin kuin kivihiilellä.
Eero Suutari /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tämä taitaa olla samantyyppinen
kysymys, mutta kysyn kuitenkin. Elikkä valtioneuvosto ilmoitti
15.12. päätöksensä alentaa kuljetustuen
maksatusta peräti 60 prosenttia nykytasosta. Kun tähän
lisätään liikennepolttoaineiden verojen
reipas nosto, rikkidirektiivin kuljetuskustannuksia nostava vaikutus
ja meneillään oleva taantuma, voidaan nähdä teolliset
työpaikat uhattuina pohjoisessa: Kainuussa, Koillismaassa,
Lapissa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa.
Jos verrataan Ruotsin kuljetustukea — joka on euroissa
kymmenkertainen, ja nytkin he nostavat sitä 5 miljoonalla
eurolla — Suomen maksamiin määriin, niin
kysyisin, kun tämä kuljetustuki on ainut Suomen
EU:n liittymissopimuksessa hyväksytty yritystuki, joka
ei EU:n mukaan vähennä kilpailua, että jatkuuko
se tämä 2013:een ja voiko siihen saada parannusta,
lisämäärärahaa, kevään
aikana.
Raimo Piirainen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Täällä on hyvin
useassa puheenvuorossa tänäkin päivänä kaivosteollisuuteen
viitattu ja todettu, että se on kasvava toimiala. Varsinkin
siinä alkutilanteessa, missä investoinnit lähtevät
käyntiin, tarvitaan pääomitusta. Tietojeni
mukaan teollisuusinvestoinnilla on määrärahaa
30 miljoonaa euroa tähän, ja tarve voisi olla
hyvinkin jopa 100—200 miljoonaa euroa. Mitenkä näette
tämän tilanteen? Onko valtion mahdollista lähteä kasvattamaan
pottia, ja mitkä mahdollisuudet on tuolta vapailta markkinoilta
saada tätä rahoitusta näihin investointeihin?
Maria Lohela /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Siteeraan eilistä Savon Sanomien
verkkouutista, jonka otsikko oli Työharjoittelu johtaa
ani harvoin työllistymiseen: "Suomessa työskentelee
harjoittelijoina ja tukityöllistettyinä ainakin
115 000 ihmistä. Kun mukaan lasketaan myös
toisen asteen opintoihin kuuluva pakollinen harjoittelu, luku on
lähes 400 000. Jopa 13 prosenttia kokonaistyövoimasta
työskentelee ilmaiseksi vaihtelevan pituisissa työharjoitteluissa."
Haluaisin kysyä ministeri Ihalaiselta, miten kommentoitte
tätä ja miten ensi vuoden talousarvio vastaa tällaiseen
epäsuhtaan työmarkkinoilla.
Sanni Grahn-Laasonen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ministeri Ihalaiselle ensinnäkin
kiitos vahvasta alusta työministerin tehtävässä.
Raamisopimus oli vahva näyttö, ja täytyy
toivoa, ja uskonkin siihen, että työurien pidentämisessä ja
työelämän laatukysymyksissä ja
myöskin niissä työelämän
ja perhe-elämän yhteensovittamisen kysymyksissä edetään
yhtä hyvää vauhtia, kun nyt on erinomainen yhteys
tuonne työmarkkinakenttään synnytetty.
Mutta nuorten yhteiskuntatakuusta kysyisin. Sen toteutustapa
on erityisen kiinnostava. Se keinovalikoima on laaja, vaikka itse
hankkeesta olemme täällä kaikki varmasti
yksimielisiä. Tiedustelisinkin, miten me voisimme saada
yritykset paremmin mukaan ja tehdä esimerkiksi oppisopimuskoulutettavan
harjoittelijan tai Sanssi-korttilaisen ottamisen houkuttelevammaksi.
Arvaisin, että keinot saattaisivat löytyä esimerkiksi sieltä byrokratian
kitkemisen kautta. Muutenkin palkkatukea voisi ohjata nimenomaan
yrityksiin työllistymiseen, koska siellä on se
aidon työllistymisen mahdollisuus parempi sitten tulevaisuudessa.
Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tilastokeskuksen tutkijan Pekka Myrskylän
mukaan yhteiskunnan ulkopuolella olevia sekä nuoria työttömiä,
joilla on vain perusasteen koulutus, oli vuoden 2008 tilaston mukaan
yli 48 000 henkilöä. Nyt 2013 nuorten
yhteiskuntatakuuseen osoitetaan 60 miljoonaa euroa. Sehän
tietysti kuulostaa suurelta summalta, mutta esimerkiksi työttömien
valtakunnallinen yhteistoimintajärjestö on laskenut,
että sillä pystytään auttamaan
hyvin hyvin pientä joukkoa nuoria esimerkiksi työmarkkinatuella, ylläpitokorvauksilla.
Tuolla määrällä ei pystytä tavoittamaan
läheskään kaikkia niitä nuoria,
jotka ovat tulottomia ja yhteiskunnan ulkopuolella, ja jotka ovat
tietysti kaikkein heikoimmassa asemassa.
Täysin yhteiskunnan ulkopuolisia nuoria on pystytty
tilastoimaan luotettavasti 32 408 henkilöä.
Miten näitä ehdottomasti kaikkein heikoimmassa
asemassa olevia suomalaisia nuoria — ja nuoria, jotka asuvat
Suomessa — aiotaan auttaa?
Mika Kari /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Työttömyys, ja erityisesti nuorisotyöttömyys,
on iso yhteiskunnallinen ongelma. Hallitusohjelmassa ja työministeriön
ohjelmissa on monia erilaisia hankkeita, joilla pyritään
tähän ongelmaan vastaamaan.
Kysyn ministereiltä: Miten näette sosiaalisen yritystoiminnan
ja yhteiskunnallisen yritystoiminnan tulevaisuuden? Löytyisikö näistä sektorialoista
jonkunlaisia uusia mahdollisuuksia, ehkä viilatulla lainsäädännöllä,
erityisesti nuorisotyöttömyyden ongelman hillitsemiseen?
Sinuhe Wallinheimo /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Yritysten investointi- ja kehittämishankkeisiin
on tässä talousarvioesityksessä esitetty
laajempia valtuuksia. Näillä valtuuksilla voidaan
nykyistä paremmin käynnistää hankkeita äkillisen
rakennemuutoksen alueilla. Lähivuosina valtiontalouden
sopeuttamistoimet tuovat esiin tapauksia, joissa tiettyjen valtion
toimintojen poisveto ja lakkauttamiset voivat aiheuttaa merkittäviä äkillisiä rakennemuutoksia
erityisesti pienemmillä työssäkäyntialueilla.
Tähän liittyen kysyisinkin ministeri Ihalaiselta
sitä, millaisia suunnitelmia on laadittu näiden
tulevien ratkaisujen jälkihoidon toteuttamiseksi, ja onko
tähän toimintaan kenties luvassa lisää rahoitusta
tulevien vuosien budjeteista.
Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Edustajat Mäntylä ja Lohela esittivät
hyvät kysymykset, joihin toivon saavani myös vastauksen,
ja Mäntylän kysymyksestä on kulunut niin
kauan aikaa, että muistutan, että se koski työpaikkakiusaamista.
Oma kysymykseni on esitetty hieman eri muodoissa aikaisemminkin,
joten tiivistän sitä. Rikkidirektiivihän
aiheuttaa varsin suuren kilpailuvääristymän,
ja me olemme siinä kärsivä osapuoli.
Yksimielisessä lausunnossa olemme toivoneet siihen siirtymäaikaa,
mutta jos tämä ei toteudu, niin onko mitään
mahdollisuutta, ja mitä suunnitelmia on, että tuette
suomalaisia työpaikkoja ja viennin edistämistä,
että työpaikat säilyvät Suomessa?
Toinen asia oli kotouttaminen. Mikä teidän mielestänne
on kotouttamisen suurin ongelma, ja mitä aiotte sille tehdä?
Jari Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Alkuun oikaisu. Äsken väitettiin,
että keskusta olisi nostanut enemmän yritysten
pääomaveroa kuin hallitus tekee. Tämä ei todellakaan
pidä paikkaansa. Me ehdotimme vaaliohjelmassamme ja myöskin
täällä edustaja Kivirannan lakialoitteessa
sitä, että yritystoiminnan osalta tehtäisiin
perusvähennys ja laskentapohja on 0,9 yritystoiminnan pääomatuloista. (Mauri
Pekkarinen: Näin se on!) Näin asianlaita on, eikä mitenkään
muuten. Se on vähemmän, ministeri Häkämies,
kuin hallituksen esitys.
Puhemies! Kotimarkkinoiden toiminta-aktiivisuus ja investoinnit
kaikkialla maassa on yksi avainasioita siinä, että me
saamme talouttamme kuntoon ja nostettua ja pidettyä kunnossa.
Yksi siinä sisällä oleva asia on uusiutuva
energia. Ministeri Häkämies, hallituksen toimet
uusiutuvan energian osalta eivät ole sellaisia, että niillä pystytään
toteuttamaan ne isot tavoitteet, joita meillä on. Vielä onnettomasti
mennyt Durbanin kokouskin oikein kruunasi sen, mitä hallitus
on tämän asian osalta tunaroinut. Hyvä ministeri,
tiedän, että olette vihkiytynyt tälle
asialle. Tehkää nyt oikeasti jotakin niin, että ne
isot tavoitteet toteutuvat ja meidän kansainväliset
sitoumuksemmekin tulevat toteutetuiksi.
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Kohta lähestytään jo toista kierrosta
puhujalistassa, mutta tässä on vielä muutama
henkilö, joka ei ole päässyt ääneen.
Otetaan heidät ensiksi.
Janne Sankelo /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Meillä Pohjanmaalla on paljon pienyrittäjyyttä muun
muassa metalli- ja puualalla. Vaikka talouden yllä on kysymysmerkkejä,
monet yritykset tunnustelevat tällä hetkellä meillä vientimahdollisuuksia.
Yritysten koon johdosta niillä ei ole kuitenkaan mahdollisuuksia
rakentaa mittavia markkinointi- ja myyntiorganisaatioita. Miten
ministeri näkee työ- ja elinkeinoministeriön
mahdollisuudet tukea tehokkaammin pienten yritysten vientiponnisteluja erityisesti
toiminnan alkuvaiheessa? Jos homma saadaan toimimaan, niin siinä kilisee
valtionkin kassa mukavasti.
Kauko Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tässä paksussa budjettikirjassa
on paljon lukuja, 52,4 miljardia. Kysyn, kun täällä on
näitä määrärahoja erilaisten
kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin:
Minkälainen kate tulee Euroopan avaruusjärjestön (Esa)
jäsenmaksulle 3 miljoonaa ja rapiat päälle? Mitä me
tällä rahalla saamme?
Sofia Vikman /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Nuorisotyöttömyyden torjunta
on yksi tämän hallituksen tärkeimmistä painopistealueista,
mikä on erinomaisen hyvä asia. Yhteiskuntatakuun
toteuttaminen aloitetaan ensi vuonna ja saatetaan täysimääräisesti
voimaan vuoden 2013 aikana. Kysyisin asianomaiselta ministeriltä:
miten aiotte varmistaa, että yhteiskunta- ja koulutustakuun
toteuttamiseen sisällytetään riittävästi
kannustavia elementtejä suhteessa yhteiskunnan tukiin niin,
että työnteko, opiskelu ja toimeliaisuus ylipäänsä on
aina myös taloudellisesti selvästi joutenoloa
kannattavampi vaihtoehto?
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Hyvät edustajat, nyt myönnän vielä seuraavat
puheenvuorot tähän debattiin — tätä on
kestänyt jo aika lailla kauan — ja sen jälkeen
ministereitten vastauspuheenvuorot. Sitten mennään
puhujalistaan. Vielä seuraavat debattipuheenvuorot: edustajat
Pekkarinen, Skinnari, Lindström, Myllykoski, Matikainen-Kallström.
Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Hyvä, ministeri, että ette
lopeta sitä Vigo-ohjelmaa. Se on ollut menestys. Viime
vuonna se palkittiin Euroopan parhaana uutena innovaationa, jolla
nimenomaan kasvuyrittäjyyttä pannaan liikkeelle.
Viekää eteenpäin sitä hanketta.
Sitten sanon vaan ääneen, että minusta
on täällä todella hyviä kansanedustajia,
jotka sitoutuvat hallituksen linjaan: kun edustaja Karimäki
pitää hyvänä sitä,
että uusiutuvan energian tuesta leikataan vain vähäsen,
siis hän hyväksyy sen, että leikataan.
Kaikkialla muualla, vielä kertaalleen, pannaan paljon lisää,
kaiken aikaa kasvatetaan niitä panoksia, joilla uusiutuvaa
energiaa rahoitetaan. Tai sitten innovaatiorahoituksesta täällä kokoomuksen
edustajat sanovat, että on hyvä, että nyt
sitten suunnataan oikein, ja puhutaan cleantechistä. Todetaan
vaan nyt, että cleantechissä 2005—2006
vuonna oli 62 miljoonaa, viime vuonna noin 200 miljoonaa euroa.
Arvoisa puhemies! Ministerille vielä: Te ette leikkaa
vain tästä innovaatiorahasta vaan myös siitä valmistelurahoituksesta,
joka on ollut tärkeä, jotta pienet yritykset nimenomaan
pääsevät mukaan tähän
rahoitukseen. Väitän, että käy
niin, että Suomi ei jatkossa ole maailman kärjessä, vaan
tapahtuu romahdus myös kokonaispanostuksissa innovaatiotoimintaan.
Ja vielä kertaalleen: se on koko Suomen kansantalouden
kannalta erittäin valitettava asia, koska meillä tällä hetkelläkään
julkiset panostukset eivät ole likimainkaan Euroopan unionin
kärkipäästä.
Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Vaikka näitä rahoja nyt
leikataankin, sitä rahaa kuitenkin jää,
ja kyse on sitten siitä, miten tätä painopistettä asetetaan.
Sitten lisäbudjetein tai muuten voidaan sitä tilannetta korjata.
Yhtenä esimerkkinä otan EU-rahojen hakemisen.
Nythän tähän arktiseen toimintaan ainakin
keskusteluissa on Euroopan unionin taholta tullut esille se, että noin
50 miljardia euroa olisi käytettävissä jonkinlaisella
aikataululla erilaisiin verkkoihin. Suomen pitää olla
näissä verkkohankkeissa mukana, ja sehän
on ollut juuri tässä valtiovarainvaliokunnan mietinnössäkin
yksi tavoite. Suomalaisten yritysten pitää päästä mukaan
tähän hankekilpailuun. Siihen liittyy myös sitten
tämä koko Russia-ohjelman säilyttäminen, että kunnat
tekisivät yhteistyötä, eikä niin
että vaivataan siellä isäntiä,
niin että tulee pikku porukoita, jotka eivät kuitenkaan
pysty kovin isoja asioita käytännössä toteuttamaan.
Lopetan siihen, että tarvittaisiin myös uudenlaista
työllistämistä niin, että osa
työharjoittelusta tapahtuisi ulkomailla espanjankielisillä,
venäjänkielisillä ja kiinankielisillä alueilla,
niin että se vienti alkaisi olla suomalaisille normaalia
arkea.
Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Työhyvinvointi ymmärretään
monella eri tavalla. Työssäjaksamisen ja tuottavuuden
ristiriita on monesti seikka, joka ei edesauta työhyvinvointia.
Kuitenkin työhyvinvointi voisi olla osa tuottavuutta, jos
se osattaisiin järjestää oikealla tavalla.
Viihtyisässä ja hyvin organisoidussa työyhteisössä myös
työn tuottavuus paranee, näin uskallan väittää.
Johtamisella ja johtamiskulttuurilla on tässä erittäin
merkittävä rooli. Se vaikuttaa ainakin jaksamiseen, poissaolojen
määrään, työilmapiiriin
ja työturvallisuuteen. Näillä kaikilla
asioilla on selvä syy-yhteys työhyvinvointiin
ja työssäjaksamiseen. Meillä on olemassa
johtamisvaje joillakin työpaikoilla. Kysyn ministeri Ihalaiselta:
miten hallitus aikoo vaikuttaa johtamisvajeen ja johtamiskulttuurin
kehittämiseen suomalaisessa työelämässä?
Jari Myllykoski /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Tämä hallitus on sitoutunut
siihen, että meillä tehdään
nopeita ratkaisuja, sopeudutaan niihin tilanteisiin, mitä talouden tilanteessa
menee. Raamiratkaisu on eräs merkittävä osa
siitä, että on pystytty tekemään
ohi hallituskirjauksen myös sellainen tahtotila, jossa
on nähty, että tulevaisuudessa pitää olla
ennustettavuutta jne. Kysyisinkin arvon ministereiltä:
Miten koette, käsi sydämellä, tämän
raamiratkaisun vaikuttavan siihen, että meillä on
taloudessa ennustettavuutta? Kuinka me pystymme paremmin turvaamaan
paitsi teollisuuden myös työllisyyden näkemykset
tulevaisuudessa, jotta se ennustettavuus ja ne tukitoimet, joita
nyt suunnittelemme myös tässä hallitusohjelmassa,
mihin rahoja satsataan — kuinka tukeva tukijalka tämä raamiratkaisu
on sille kaikelle, että rahat eivät valu hukkaan
vaan ennustettavuus säilyy?
Marjo Matikainen-Kallström /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Niin kuin tässä tuli jo
ilmi, talouden realiteetit on vain hyväksyttävä.
Tukien tehokkuutta on voitava tarkastella uudelleen ja uudesta näkökulmasta
tätä taustaa vasten. Raamisopimus oli kyllä yhteiskuntarauhan
kannalta ihan a ja o, siitä emme pääse
yli emmekä ympäri.
Ministeri Ihalainen tässä jo hiukan valotti
sitä, mitä kehysriiheen mahdollisesti on tulossa,
eli työstälähtöikää pohtivan
työryhmän tuloksia ja siihen liittyviä kohtia.
Mutta yhden näkökulman olisin siihen vielä halunnut
nostaa esiin pohdittavaksi ja mietittäväksi: Mitä tehdään
tälle plus 50 -ikäryhmälle, jotka ovat
hyvin koulutettuja, kokeneita, olleet työelämässä pitkään,
ansioituneita, mutta nyt näiden erilaisten ratkaisujen
myötä ovat työttömänä tai
ovat työttömyysputkessa? Heidän uudelleen
työllistymisensä on äärimmäisen
vaikeata, joten heidät pitäisi myös ottaa
tähän pohdintaan mukaan, että mitä tehdä tälle
ryhmälle. Suurin osa näistä vielä on
naisia, jotka ovat jo tehneet yhden uran muun muassa kotona. Tämä kaikki
vaikuttaa myöskin heidän eläkekertymäänsä.
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Sitten ministereille ikään kuin loppuyhteenveto. Ehkä semmoinen
3 minuuttia riittää kummallekin. Ministeri Häkämies.
Elinkeinoministeri Jyri Häkämies
Arvoisa puhemies! Edustaja Lohelle ensinnäkin tästä metsähakkeen
ja turpeen yhteydestä, jota kysyitte erityisesti lauhdesähkön
tuottamisessa. Tuo yhteyshän rakennettiin viime vaalikaudella
osana tätä meidän uusiutuvan energian
pakettiamme, eli metsähakkeelle ja turpeelle tuli yhteys, joka
sitten notifioitiin EU:n komissiossa. Eli silloin kun turpeen veroa
nostetaan, niin se edellyttää sitä, että metsähakkeen
tukea lasketaan, ja tämä napanuora on väistämätön
ja johtaisi prosesseihin komission kanssa. (Mauri Pekkarisen välihuuto) — Aivan
yksiselitteinen, edustaja Pekkarinen, aivan yksiselitteinen, tiedätte
hyvin tämän. — Mutta sitten jos puhutaan
lauhdesähköstä, niin siinä tietysti
nuo edellisen hallituksen, edellisen eduskunnan päätökset
ydinvoiman lisäämisestä tuovat tietenkin
valoa. Mikä on sitten puuhakkeen rooli suhteessa kivihiileen,
niin ymmärrän sen huolen, joka teillä siitä asiasta
on.
Edustaja Piirainen, todellakin tuo kaivosohjelma käynnistyy
tuossa keväällä, tai sen valmistelu on
jo hyvää vauhtia liikkeellä, ja painopisteenä tulee
olemaan Teollisuussijoituksen kautta ennen kaikkea niin sanotut
juniorivaiheen kaivosyhtiöt. Tuolla haetaan juuri sitä,
että ne lupaavat kaivoshankkeet saataisiin siihen seuraavaan
kehitysvaiheeseen eli siihen investointivaiheeseen entistä nopeammin.
Tämä ei ole uutta toimintaa, Teollisuussijoitus
on tehnyt sitä aiemminkin mutta ei tällaisen varsinaisen
kaivosohjelman puitteissa.
Edellisellä kierroksella unohdin vastata edustaja Korhosen
kysymykseen: Ei elyltä leikata ensi vuoden budjetissa.
Kysymys tietenkin koko vaalikauden osalta on haastava, mikäli
joudumme talouden säästöissä jatkamaan
tällä tiellä, mutta ensi vuonna tätä uhkaa
ei ole.
Edustaja Jalonen, rikkidirektiivistä: Suomi on erittäin
kriittinen tuolle direktiiville siitä syystä, että se
asettaa EU-maat eriarvoiseen asemaan ja Itämeren liikenteen
aivan erityisesti. Myönnämme, että tuo
rasti on hyvin vaativa. Haemme vähintäänkin
siirtymäaikaa ja sen aikana sen tutkimista, millä tavalla
voisimme tukea suomalaista aluskalustoa noiden rikkipesureiden hankinnassa
eli tällä tavoin sitten tukea suomalaisten yritysten
mahdollisuuksia.
Edustaja Sankelo, niin kuin aiemmin totesin, kansainvälistymisen
yhteishankkeet muun muassa, se että osallistutaan ulkomailla
messuilla tai tämmöisellä yritysverkostotoiminnalla,
niiden määrärahat kasvavat ensi vuonna,
eli tässä suhteessa siinä on varmaan
vastausta, kuin myöskin sitten tämä Finpron
ja IIF:n yhteistyön kehittäminen.
Edustaja Tuupainen kysyi, että mitähän
tuolla avaruusjärjestön määrärahalla
saa aikaiseksi, niin sitä kautta Suomi on mukana muun muassa tämmöisessä satelliittihankkeessa,
ja ne palvelevat ensinnäkin Nokiaa ja montaa muuta suomalaista
yritystä.
Edustaja Pekkarinen, maalasitte aika mustin sävyin
edustaja Karimäen toteamuksen. Kuitenkin yli 90 prosenttia
siitä volyymista kiinteän sähköntuotantotuen
lopettamisen seurauksena siirtyy tuonne syöttötariffiin.
Itse arvelitte tuossa vielä viikko sitten, että valtio
joutuu oikeuskäsittelyyn näiden tuotantotuen saajien
toimesta. Näinhän ei missään
tapauksessa ole, vaan se on tyystin eduskunnan päätösvallassa,
ja niin eduskunta tuota päätösvaltaa
käyttää. Korostan, että tuensaajien
osalta yli 90 prosenttia kiinteän sähkön
tuotantotuen saajista siirtyy syöttötariffiin.
Edustaja Myllykoski, varmasti raamiratkaisu on Suomelle tässä tilanteessa
erittäin hyvä. Se antaa ennustettavuutta. Toki
tarvitaan lisätoimia, ja niiden lisätoimien sisältö ja
volyymit ratkeavat varmaan sekä ensi keväänä että siitä eteenpäin,
mutta selvää on, ettei Suomi tästä taantumasta
lakkoilemalla selviä. Siihen tuo raamiratkaisu tuo työrauhaa
ja ennustettavuutta ja vakauden pohjaa.
Työministeri Lauri Ihalainen
Arvoisa puhemies! Kiitoksia harkituista ja hyvistä kysymyksistä.
Vielä alueelliseen kuljetustukeen. Asetushan on siis
voimassa 2013 saakka, niin kuin edustaja täällä tiesi
kertoa. Kaikki nämä yritystuethan on nyt tarkoitus
läpivalaista, katsoa, mitkä niistä tulevaisuudessa
ovat tehokkaita, miten niitä voidaan kehittää,
ja alueellinen kuljetustuki on tämän harkinnan
piirissä, joten siis sen jatko on tässä mielessä riippuvainen
siitä, mitä tehdään ylimalkaan
yritystuille tulevaisuudessa. Tällä kertaa siis
siellä on 5 miljoonaa euroa, kuten edellisinäkin
vuosina. Se taso ei ole laskenut, mutta kun käyttäjämäärät
ovat lisääntyneet, niin tästä syystä jouduttiin
tekemään se päätös,
että itse kuljetustuen tasoa sellaisenaan lasketaan, jotta
kaikki, jotka täyttävät kriteerit, saavat
kuljetustukea, ja siitä tässä päätöksessä on
nyt kysymys.
Edustaja Louhela puhui tärkeästä asiasta.
Kuitenkin kuntouttava työ, työharjoittelu, työelämään
valmentava toiminta on tärkeätä pitkäaikaistyöttömien
työmarkkinoille palaamisen kannalta. Toisaalta olemme siis
tämän palkattoman työn suhteen tekemässä,
piakkoin tulee tämmöinen selvitys, esityksiä,
millä pelisäännöillä työelämässä näiltä osin
pelataan tai toimitaan.
Nuorten yhteiskuntatakuun yhteydessä useampikin edustaja
kiinnitti huomiota vaikuttavuuteen. Yhdyn siihen näkemykseen,
että myös yritysten mukanaolo, siis yksityisen
sektorin mukanaolo, näissä talkoissa on aivan
välttämätöntä, jotta
me siinä onnistumme. Ei se 60 miljoonaa, kuten edustaja
Paloniemi totesi, yksin riitä tämän hankkeen
hoitamiseen. Siinä mielessä Sanssi-kortti, oppisopimuskoulutus
ja palkkatuki ovat sellaisia, joita sinne suuntaan pitäisi
kehittääkin. Palkkatukea halutaankin painottaa
nimenomaan avoimelle ja yksityiselle sektorille, koska sen työllistävä vaikutus
on aina ollut parempi kuin muutoin. Se on se meidän kärkitavoitteemme. Todella,
meillä on hukassa yli 40 000 nuorta tässä mielessä,
ja kyllä näiden kiinni saaminen tähän
nuorten yhteiskuntatakuuajatteluun on meidän varmaan kaikkien
tavoite, mutta työ on erittäin haasteellinen.
Mutta ei ole varaa hukata tätä joukkoa nuoria.
Edustaja Kari puhui sosiaalisen yritystoiminnan tulevaisuudesta.
Sosiaalisen yritystoiminnan vaikuttavuutta koskeva selvitys on parasta aikaa
menossa, ja sen pohjalta sitten tehdään arviota,
miten sitä lainsäädäntöä olisi
hyvä kehittää. Sen vaikuttavuus ei ole
ollut ehkä niin hyvä kuin odotimme, mutta meillä on
myös paljon sosiaalisen yritystoiminnan yrityksiä,
jotka ovat tehneet työnsä hyvin.
Koordinaatio äkillisten tai isompien rakennemuutosten
kohdalla, josta edustaja Wallinheimo puhui, on tärkeä asia,
niin että ei synny sellaista tilannetta, että sattuisikin
samalle alueelle tai paikkakunnalle tulemaan useita vakavia irtisanomis-
tai suuria rakennemuutostilanteita. On tärkeä asia
miettiä, miten me näitä voimme koordinoida
paremmin. Toisaalta yhteiskunnan täytyy olla parempi melkein
kuin yksityisen sektorin siinä ennakoivassa toimessa ja
siinä, miten näitten ihmisten asema turvataan.
Kotouttamisesta lyhyesti sanottuna: kotouttamisessa meidän
iso haasteemme on se, että kielitaito, koulutus ja työ on
parasta kotouttamista. Meillä nyt on näitä välineitä,
siis uusi kotouttamislaki, meille valmistuu toimenpideohjelma kotouttamisesta
ensi keväänä, meillä on kuntien korvauksiin
varattu vähän yli 112 miljoonaa, mutta tähän
toiminnalliseen puoleen ehkä liian vähän
haasteisiin nähden, koska maahan muuttaneiden työttömyysaste
on yli 22 prosenttia. Kyllä meillä se on se isoin
haaste, kun sitä kysytään.
Lopuksi edustaja Lindströmin kysymykseen. Olen asettanut
työelämän strategia -työryhmän, jonka
tehtävänä on määritellä meidän
työelämän isot tulevaisuuden tavoitteet,
yhteiset tavoitteet, näkemys. Tästä seuraa
semmoinen mittavampi toimenpideohjelma työelämää koskien,
ja tästä seuraa myöskin Tekesille tehtävä,
joka liittyy työorganisaatioitten kehittämiseen,
ja Työterveyslaitos on saanut tehtävän
käynnistää nimenomaan ihmisjohtamistaitojen
kehittämiseen liittyviä hankkeita, jolloin johtaminen
tulee tärkeäksi osaksi työhyvinvointia
ja tuottavuutta. Lopuksi sanoisin: työhyvinvointi, sen
kehittäminen ja tuottavuuden nostaminen voidaan yhdistää toisiaan
tukevaksi strategiaksi fiksusti tehtynä, ja me molempia
tarvitsemme.
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Kiitoksia, ja sitten ryhdymme purkamaan puhujalistaa.
Katri Komi /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Valtion ensi vuoden talousarviossa ei
ole paljonkaan, mikä kannustaisi työllistämään
tai yrittämään. Kasvun siemenet sieltä puuttuvat.
Uusien työpaikkojen ja yrittäjyyden tukemisen
sijaan hallituksen politiikka syö yrittäjyyden
eväitä ja vie työpaikkoja, vaikkapa sanomalehtien
alvi yhtenä esimerkkinä. Budjetissa ei ole uusia
elementtejä investointeihin, uuden kehittelyyn tai työntekijöiden
palkkaamiseen. Esimerkiksi Tekesin jakamaa avustusrahaa tutkimus-,
kehittämis- ja innovaatiotoimintaan sekä yritysten
kansainvälistymiseen ollaan leikkaamassa. Keskusta ymmärtää myös
yritysten tarpeita ja on lisäämässä näitä rahoja
ja keinoja omassa vastalauseessaan.
Arvoisa puhemies! Vähähiilinen energia ja biopolttoaineet
ovat tulevaisuuden kasvavia aloja. Hallitus ei kuitenkaan halua
olla tukemassa tätäkään kehitystä,
sillä esimerkiksi energiatukea ollaan leikkaamassa merkittävästi,
toisin kuin meidän vastalauseemme mukaan. Hallitus on romuttamassa
keskustavetoisen hallituksen viitoittaman tien: enemmän
kotimaista puhdasta energiaa ulkomaisen saastuttavan sijaan. Uusiutuvan
energian paketti toteutuessaan toisi meille kymmeniätuhansia
työpaikkoja.
Kotitalousvähennys on taas tehokkaasti estänyt
harmaata taloutta ja synnyttänyt uusia työpaikkoja
ympäri Suomea. Nyt sitä ollaan leikkaamassa. Vähentää saa
60 prosentin sijasta 45 prosenttia tilatun työn arvosta.
Vähennyksen vuosittainen enimmäismäärä olisi
jatkossa 2 000 euroa 3 200 euron sijasta. Itse
ymmärrän, että elvytystarkoituksissa
korotettu euroraja palautetaan alemmalle tasolle, mutten sitä,
että vähennysprosenttia leikataan.
Keskusta haluaisi auttaa myös yksinyrittäjiä työllistämään
ja odottaakin hallitukselta lakiesitystä, jonka nojalla
yksinyrittäjä saisi avustusta ensimmäisen
työntekijän palkkaukseen siten, että 30
prosenttia ensimmäisen 12 kuukauden ajalta ja 15 prosenttia
seuraavan 15 kuukauden ajalta tulisi palkkamenoista.
Arvoisa puhemies! Ulkopuoliseksi tai työttömäksi
joutumisen riskejä lisää selvästi
peruskoulun jälkeisen koulutuksen puute. Pelkän
perusasteen koulutuksen varassa olevan nuoren riski jäädä ulkopuoliseksi
on lähes kolminkertainen verrattuna ammatillisen keskiasteen
koulutuksen saaneisiin. Työvoimapoliittiset toimenpiteet
ehkäisevät nuorten syrjäytymistä.
Nuorista, jotka osallistuivat vuonna 2003 työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin,
oli viiden vuoden jälkeen ulkopuolisina tai työttöminä enää reilu
20 prosenttia. Toki sekin on paljon. Toimenpiteissä mukana
olleilla nuorilla oli selvästi parempi mahdollisuus menestyä työmarkkinoilla.
Joillakin syrjäytyneisyys kumpuaa heikoista lähtökohdista.
Esimerkiksi huostassa olleen nuoren todennäköisyys
on 4—5 kertaa suurempi olla työmarkkinoiden tai
opiskelun ulkopuolella kuin kaikilla 15—24-vuotiailla nuorilla.
Onkin välttämätöntä tehostaa
edelleen eri hallinnonalojen, viranomaisten ja oppilaitosten välistä yhteistyötä.
Salassapitosäännökset
eivät saa estää lapsen ja nuoren oireiluun
puuttumista. Lapsen ja nuoren etu on aina asetettava ensisijaiseksi.
Tämän vuoden alusta voimaan tullut uusi nuorisolaki
parantaa yhteiskunnan mahdollisuutta puuttua ajoissa. Tämä oli
erittäin hyvä teko edelliseltä hallitukselta.
Tämä hallitus ei ole vielä vakuuttanut
teoillaan tällä saralla. Toivotaan, että tulevaisuus näyttää toista.
Arvoisa puhemies! Myös työllisyysperusteiset
investointimenot pienenevät merkittävästi. Hieman
ihmettelen, etteivät sosialidemokraatit nyt hallituksessa
ollessaan ole tukeneet tätä momenttia. Keskusta
sille kuitenkin lisäsi vastalauseessaan 5 miljoonaa euroa.
Lopuksi vielä kiitoksen sana valtiovarainvaliokunnalle
ja hallitukselle siitä, että velkaneuvontaa on
pikkuisen taas ymmärretty, eli sinne on ohjattu lisärahaa,
sekä Invest in Finlandiin myös pieni lisärahoitus
alkuperäiseen budjettiesitykseen verrattuna.
Jukka Kärnä /sd:
Arvoisa puhemies! Kun on ratkaisematon velkakriisi, joka tällä hetkellä Euroopassa
riehuu, voisi sanoa näin, ja talouden yleinen epävarma
kuva ja kun siihen lisätään sitten valtiontalouden
alijäämä, niin tähän
kohtaan tämän raamiratkaisun saaminen näin
epävarmassa tilanteessa on aivan loistava juttu, ja sen
arvo tulee tulevaisuudessa olemaan reilusti yli sen 400 miljoonan
euron, jonka se valtiolle maksaa.
Nyt on saatava tämän lisäksi tietenkin
käyntiin muun muassa harmaan talouden torjuntaohjelma mahdollisimman
suurena ja täytenä. Sieltä on saatavissa
niitä kipeästi kaivattuja veroeuroja. Minun mielestäni
lisäksi tänä päivänä on
erinomaisen hyvin myöskin tässä salissa
puhuttu näennäisyrittäjyydestä,
ja hallituksella siihen erinäköisiä toimia
ja selvityksiä tällä hetkellä on
menossa. Se on hyvä asia, koska siellä kuitenkin 160 000
ihmistä tällä hetkellä itsensä työllistää.
Kun tuolta kaakkoisen Suomen kulmalta olen ja siellä aion
myöskin pysyä, niin hallitusohjelman mukaisesti
tätä Suomen Venäjän-politiikan koordinaatiota
vahvistetaan ja tätä varten on perustettu erillinen
Venäjä-ministerityöryhmä. Äärimmäisen
hyvä ja tarpeeseen tuleva asia, koska se Venäjä kaiken
kaikkiaan, puhutaan sitten pohjoisen Venäjän alueesta
tai sitten Pietari-alueesta, on meille kaikille suuri mahdollisuus.
Tuolla kaakkoisessa Suomessa me olemme jo sen nähneet matkailun
osalta; tietenkään sekään ei
ole vielä valmis, vaan koko ajan pitää toimia
ja tehdä lisää.
Hallitusohjelman erittäin kunnianhimoinen tavoite:
työllisyysaste 72 prosenttiin ja työttömyys 5
prosenttiin — toivotan onnea ja menestystä kaikille
niille toimille, jotka siihen tähtäävät. Ihan
yhden pienen asian haluan siitä nostaa esille, eli työvoimakoulutuksen
on mielestäni entistä enemmän vastattava
yritysten ajankohtaisiin osaamis- ja koulutustarpeisiin. Tässä yhteydessä toinen
lauseenpuolikas on heti se, että kyllä yrityksillä nykyistä enemmän
pitää olla vastuuta oman henkilöstönsä koulutuksesta.
Se ei ole vielä ihan riittävällä tasolla.
Paljon esillä ollut nuorten, alta kaksivitosten, työ-,
koulutus-, harjoittelupaikka tai kuntoutuspaikka ja tietenkin ensisijaisesti
aina se työpaikka ovat äärimmäisen
hyviä asioita, ja niitä pitää viedä mahdollisimman
lujaa vauhtia eteenpäin. Sitten siellä tarvitaan — tämän
haluan nostaa erikseen — yksilöllistä ohjausta,
koska se yksilöllisellä ohjauksella saatava lopputulema
on se kaikkein paras. Se vaatii paljon panostuksia, mutta mielestäni
se, että ihmiset saavat mahdollisimman yksilöllistä palvelua
tältäkin osin, on kaiken kaikkiaan se tie, joka
johtaa hyvään lopputulemaan.
Myöskin tämä pitkäaikaistyöttömien
kuntakokeilu on lähdössä keväällä liikkeelle,
mikä on erinomainen asia. Meillä on Suomessa paljon näitä kolmannen
sektorin toimijoita, jotka ovat äärimmäisen
ammattitaitoisia. Myöskin sieltä omalta kotikulmaltani
eli Imatralta löytyy Työn Vuoksi, ja sen organisaation
henkilökunta on äärimmäisen
kovataitoista ja varmasti pystyy sitten auttamaan, jos siihen kuntakokeiluun
päästään keväällä.
Työttömien yhdistysten toiminta on tosi tärkeätä,
ja sitten tämä miljoonan lisäys tähän
momentille on tervetullut. Siellä tehdään
tosi hyvää työtä pitkäaikaistyöttömien
osalta, ja sitä kannattaa tietenkin jatkaa.
Ihan viimeiseksi otan kantaa tähän, kun pieni hetki
sitten puhuttiin kielitaidosta: kotouttamisesta ja ulkomaalaisten
ihmisten kielitaidosta. Se kielitaito on yksittäisistä asioista
se kaikkein tärkein, ja mielestäni siinä kannattaa
keskittyä sellaiseen kielitaitoon, jolla pärjää siellä töissä.
Kielioppi on äärimmäisen tärkeää varsinkin
henkilökohtaisesti, kun minä en ole koskaan siitä oikein mitään
osannut, mutta sen kieliopin kyllä kerkeää oppia,
kunhan saa sellaisen kielitaidon, että sillä työelämässä pärjää.
Puhetta oli ryhtynyt johtamaan toinen
varapuhemies Anssi Joutsenlahti.
Elsi Katainen /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Suomen talous ja yhteiskunta menestyvät yrittäjyydellä ja
työllä. Se on ainoa tie ulos taantumasta. Leikkausvimmassaan
pääministeri Kataisen hallitus kuitenkin syö kasvun
eväitä ja näyttää myös
hylkäävän kannusteet. Hallituksen kädenojennus
yrittäjille on yhteisöveron keventäminen
1,5 prosenttiyksikköä. Tämä ei
kuitenkaan monia lohduta, kun samaan aikaan pääomatuloverotusta
kiristetään ja investoinneista rangaistaan. Keskusta
on ehdottanut jo ennen vaaleja, että yrittäjyyden
verotusta tulisi kerralla keventää tuntuvammin.
Ehdotimme 2 prosenttiyksikön kevennystä.
Viime lamasta Suomen nosti todellinen tulevaisuuteen panostaminen,
kun tutkimukseen ja kehitykseen sekä innovaatioihin satsattiin.
Talouden tila vaikeutuu yhä, mutta kehittää pitää silti
edelleenkin. Tekesin tutkimuksen ja kehityksen avustuksia leikataan
kuitenkin nyt 50 miljoonalla, yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden
tukemisesta vähennetään 30 miljoonaa,
eikä kansainvälistymiseenkään
panosteta, vaan vähennetään senkin tuista
kolmannes.
Kotitalousvähennyksen leikkaus, energiaveron nosto
ja partureiden sekä korjaamojen alennetun verokannan kokeilun
lopettaminen rankaisevat pienyrittäjiä jo muutenkin
vaikeassa tilanteessa. Tämä ei ole kannustamista,
eikä näin säilytetä työpaikkoja
eikä varsinkaan luoda uusia työpaikkoja.
Arvoisa puhemies! Meillä ei ole varaa pudottaa yhtään
nuorta minkäänlaiseen työelämän mustaan
aukkoon nyt eikä tulevaisuudessa. Työkyvyttömyyden
ja muista syistä johtuvan työttömyyden
kustannukset niin rahassa kuin varsinkin inhimillisestikin mitattuna
ovat yhteiskunnalle aina liikaa. On ilo huomata ministeri Ihalaisen
jakavan nämä huolenaiheet. Muun muassa nuorten
yhteiskuntatakuu on erinomainen asia, ja se on syytä myös
toteuttaa huolella. On kuitenkin ristiriitaista se, että samaan
aikaan hallitus on säästämässä työllisyys-,
koulutus- ja palkkatukimenoista peräti 80 miljoonaa ja
leikkaamassa myös yrittäjien ensimmäisen
työntekijän palkkaamisen tuesta. Myös
kunnilta ja muilta yhteisöiltä leikataan työllisyysperusteisia
investointiavustuksia.
Hyvä puhemies! Myös maakuntien kehittämisraha
on ollut edistämässä innovointia koko maassa.
Sitäkin leikataan nyt puoleen, mikä uhkaa lamauttaa
alueellista kehittämistoimintaa. Maakuntien kehittämisraha
on ollut jo pitkään toimiva ja tehokas elinkeinotoiminnan
ja osaamisen kehittämisen väline. Muun muassa
yrityksiä eri hankkeissa on ollut mukana vuosittain 7 000. Vuosina
2007—2010 uusia työpaikkoja laskettiin syntyneen
noin 1 700 ja uusia yrityksiä 270 kappaletta.
Hallituksen esittämä leikkaus on alueille suuri
uhka ja varsinkin niiden kehittämistoiminnalle. Kehittämisrahan
leikkaaminen, kuten moni muukin hallituksen esittämistä leikkauksista,
jättää jälkeensä mahdollisia
säästöjä paljon suuremmat vahingot.
Puhemies! Naisvaltaisia aloja kurittavat pätkätyöllisyys
sekä joustamattomat työmarkkinat, kun yritetään
sovittaa yhteen perhe- ja työelämää.
Syksyllä käydyissä raamineuvotteluissa olisi
ollut erinomainen paikka edistää sukupuolten välistä palkkatasa-arvoa.
Tasa-arvoinen palkkaus on oikeudenmukaisen työelämän
keskeinen tekijä. Hallitushan on sitoutunut ohjelmassaan jatkamaan
kolmikantaisesti sovittua samapalkkaisuusohjelmaa, jonka päätavoitteena
on yksinkertaisesti luoda reiluutta työelämään.
On aivan välttämätöntä,
että sopimusratkaisut tukevat naisten oikeudenmukaisempaa
palkkausta. Työehtosopimuksissa olisi pitänyt
suunnata palkankorotukset ehdottomasti naisvaltaisille aloille,
ja tätä hallituksen olisi pitänyt toimissaan
edistää. Kuitenkin jälleen tasa-arvon
tavoitteiden annettiin liikkua jonnekin tuntemattomaan tulevaisuuteen.
Timo V. Korhonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Ihan muutama kommentti tämän
pääluokan linjauksiin, ensinnäkin liittyen
kotimaiseen uusiutuvaan energiaan.
Totesin jo verolakien käsittelyn yhteydessä, että tunnen
tietyllä tavalla itseni osin petetyksi, koska muun muassa
ydinvoimalalupien käsittelyn yhteydessä kokoomus,
johon itse asiassa epäilyni eniten kohdistui, vakuutti
kysyttäessä useaan otteeseen, että kotimaisen
uusiutuvan energian energiatukipaketti pitää.
Valitettavasti nyt heti jo reilu vuosi sen jälkeen, ensi
vuoden budjetin teon yhteydessä, on jouduttu toteamaan,
että näin ei ole käynyt.
Toiseksi tuohon aluekehitykseen. Maakunnan kehittämisraha
on aivan keskeinen rahoitusväline maakuntien omaehtoisen
kehittämistoiminnan tukemiseksi. Kehittämisrahaa
leikataan nyt puoleen tästä vuodesta. On aivan
selvää, että tällainen leikkaus
maakuntien kehittämisrahaan on vakavassa ristiriidassa
sen kanssa, että hallitus puheissaan kuitenkin korostaa
aluekehityksen tärkeyttä, mutta vastaavasti sitten
leikataan keskeistä rahoitusmuotoa, joka on kiistatta maakunnille äärettömän
tärkeä, vaikka täällä muutama kollega
toista äskeisessä debatissa väittikin.
Aluekehitykseen, totta kai, kuuluu myös hiukan nurkkakuntaisesti
esille otettuna Kainuun kehittämisraha. Kainuun kehittämisrahaa
budjetissa leikataan rajulla tavalla, ja tämänkin
osalta on selvää, että tämä leikkaus
heikentää Kainuun edellytyksiä hoitaa
työttömyyttä, tiestöä ja
elinkeinopoliittista kehittämistä Kainuun maakunnan
alueella johtuen siitä, että Kainuun kehittämisraha
on olomuodoltaan aivan erilainen kuin muualla maakuntien kehittämisrahan
sisältö. Toivonkin Kainuun kehittämisrahan
osalta, että hallitus voi ensi vuonna lisätalousarvioitten
yh-teydessä reagoida myönteisesti tämän
kehittämisrahan määrään
tarpeen niin vaatiessa.
Sarjaan aivan käsittämättömiä leikkauksia kuuluu
budjetissa EU:n rakennerahastojen kansallisen vastinrahoituksen
leikkaaminen 30 miljoonalla eurolla. Tämä leikkaus
tehdään vielä tilanteessa, jossa edessä ovat
uuden kauden rahastoneuvottelut unionin kanssa. Vaikka toisin budjetissa
väitetään, on selvää,
etteivät kunnat voi korvata tätä leikkausta,
etenkään kun samalla budjetilla leikataan kuntien
rahoitusasemaa vakavalla tavalla. Onkin toivottavaa, että etenkin
tilanteessa, jossa tämä leikkaus saattaisi vaarantaa unionin
täysimääräistä rahoitusta
jatkossa, hallituksen on korjattava asia lisäbudjettien
kautta.
Sitten on todettava, että ainakin elinkeinoministeri
on julkisuudessa eri yhteyksissä linjannut niin, että kuntauudistuksen,
valtion aluehallinnon ja maakuntien liittojen roolit ovat kohtalonyhteydessä toisiinsa.
Ehkä näihin liittyen ely-keskusten osalta ministeriössä on
määritelty uudet toimintamäärärahakriteerit,
jotka alkavat purra erityisesti vuodesta 2013 eteenpäin.
Mielenkiintoista on se, että uudet kriteerit mitä ilmeisimmin
leikkaavat eniten kahden vastuualueen ely-keskusten toimintamäärärahoja,
keskuksittain ilmeisesti pahimmillaan jopa yli 30 prosenttia. Näissä toimintamäärärahakriteereissä
on
jätetty huomioimatta toiminnan tulokset, tehokkuus ja asiakaspalaute.
Tämä ei voi olla oikein, eli kriteerit eivät
vastaa keskusten toiminnan tasoa, ja toivon vakavasti, että nämä katsottaisiin uudelleen
siltä pohjalta, että pyrittäisiin löytämään
ratkaisut, jotka turvaavat myös näitten kahden
vastuualueen elyjen toiminnan.
Sitten, arvoisa puhemies, ihan lyhyesti loppuun kuljetustuesta.
Hallituksen päätös asetuksen mukaan alentaa
60 prosentilla alueellista kuljetustukea vuosina 2012—2013.
Tämä leikkaus on vastoin kaikkia niitä tavoitteita,
joita alueitten kilpailukyvyn säilyttäminen tai
parantaminen edellyttää. Tässä leikkauksessa
kysymys ei voi olla muusta kuin pyrkimyksestä tietoisesti
ajaa pohjoisen yritystoiminnan toimintaedellytyksiä alas,
ja vakavasti toivon, että hallitus tähän
leikkaukseen palaa myönteisemmässä hengessä.
Jari Lindström /ps:
Arvoisa herra puhemies! Hallitus puuttuu ohjelmassaan moneen
parannusta vaativaan ongelmaan. Onkin annettava tunnustusta silloin,
kun on sen paikka. Täälläkin jo moneen
otteeseen kehuttu nuorten yhteiskuntatakuu on erittäin
tervetullut ja kannustettava asia. Myös pitkäaikaistyöttömien
asemaan panostaminen niin aktivoinnin kuin kuntakokeilun kautta
on positiivinen seikka, kunhan muistetaan se, ettei ongelmaa lakaista
kuntien kontolle ilman aktiivista seurantaa ja tarvittaessa myös
lisäresursointia.
On toki selvää myös se, että huolimatta
näistä panostuksista ongelmia jää edelleen
jäljelle. Kun sinänsä rajallisia resursseja
painotetaan jollekin kohderyhmälle, käy usein
niin, että joku toinen sektori jää vähemmälle
huomiolle tai puutteelliselle panostamiselle. Yli 50-vuotiaiden
henkilöiden työllistymiseen olisi panostettava,
koska liian usein tämä ryhmä joutuu suoranaisen
ikärasismin kohteeksi. Kun samaan aikaan kannetaan kovinkin
paljon huolta suomalaisten työurien pituudesta, tai pikemminkin
niiden lyhyydestä, tähän ikäsyrjintään
olisi kiinnitettävä vakavaa huomiota ja ryhdyttävä sanoista
tekoihin. Perussuomalaiset tuovat tämän ongelman
esiin omassa vaihtoehdossaan esittämällä lisärahoitusta
yli 50-vuotiaiden sekä myös nuorten työllistämisen edistämiseen
35 miljoonaa euroa. Varjobudjetissamme esittämämme
niin sanottu mestari—kisälli-malli on eräs
keino siirtää hiljaista tietoa eteenpäin,
auttaa nuoria eteenpäin työelämässä, antaa
vanhemmille työntekijöille, mestareille, uusia
näkökulmia omaan työhönsä,
motivaatiota, ja samalla se myös lisää yrityksen
tietopääomaa.
Arvoisa puhemies! Jotta työtä olisi tarjolla,
on oltava sitä tarjoavia työnantajia. Panostaminen uusiin
innovaatioihin sekä tutkimus- ja kehitystoimintaan on myös
panostamista tulevaisuuteen. Se vaatii rohkeutta ja jopa hallittua
riskinottokykyä. Perussuomalaiset kantavat huolta pitkän
aikavälin talouskasvusta. Siksi esitämme omassa
vaihtoehdossamme panostamista nimenomaan innovatiivisuuteen ja t&k-toimintaan. Suomalainen
elinkeinopolitiikka ei välttämättä vastaa
2010-luvun haasteisiin, vaan se on osin jämähtänyt
1990-luvun laman aikaiseksi. Ensinnäkin ministeri Häkämiehelle,
toivottavasti tämä kysymys menee myös
ministeri Ihalaisen kautta hänelle: onko hallituksella
mitään suunnitelmia suomalaisen elinkeinopolitiikan
päivittämiseksi vastaamaan nykyajan haasteisiin?
Mistä sitten tulisi hakea uutta kasvua Suomelle? Muutamia
aloja mainitakseni: bioenergia, pohjoinen ja arktinen ulottuvuus
monine eri mahdollisuuksineen, kuten muun muassa kylmäosaaminen,
kuljetusteknologia, kaivosteollisuus ja ympäristöteknologia.
Pohjoinen ja arktinen ulottuvuus on asia, jota ei pidä sotkea
pelkästään Pohjois-Suomeen tai arktisille
alueille. Se on koko Suomea koskeva asia, jonka potentiaali on erittäin
merkittävä. Se pitää osata hyödyntää oikein
ja kestävällä tavalla. Myös
luontomatkai-lun kehittäminen, puurakentaminen, puun muut komponentit,
joissa kaikkia mahdollisuuksia ei edes vielä tiedetä tai
tunneta, ovat muutamia sellaisia mahdollisuuksia, jotka antavat
ainakin itselleni toivoa siihen, että Suomi tulee pärjäämään
globaalissa kilpailussa omilla vahvuuksillaan, mutta ei, kuten jo
totesinkin, ilman panostuksia. Siksi näistä asioista
olisikin saatava aikaiseksi kansallinen yksituumaisuus. Suomi pärjää vain
osaamisellaan, rohkeudellaan ja olemalla kehityksen kärjessä.
Arvoisa herra puhemies! Tulevan taloustilanteen ennustaminen
on aika lailla vaikeaa. Työllisyystilanne saattaa siis
heiketä todella nopeastikin. Tätä ei
kukaan tietenkään toivo, vaikka sanotaan, ettei
pessimisti pety. En halua olla pessimisti vaan mieluumminkin realisti.
Toivon todella, että taloustilanne ei johda massatyöttömyyteen.
Budjetti on laadittu erilaisessa tilanteessa kuin nyt tiedämme
asioiden olevan. Hallitus on kertonut monella suulla, että se
toimii ajassa. Sitä onkin syytä toivoa. On tärkeätä tehdä sellaisia päätöksiä ja
linjauksia, jotka tuovat toivoa sekä luovat mahdollisuuksia,
ja tehdä niitä oikeaan aikaan.
Perussuomalaisten esittämä eriävä mielipide työelämä-
ja tasa-arvovaliokunnassa koskien budjetin pääluokkaa
32 tehtiin siitä syystä, että emme saaneet
haluamiamme painotuksia lausuntoon. Linjamme on oman vaihtoehtoisen
budjettimme mukainen. Olemme kuitenkin hallituksen kanssa aivan
samaa mieltä siitä, että yrittäjyys
ja työllisyys kulkevat käsi kädessä.
Molempia tarvitaan, jotta Suomi pärjää jatkossakin.
Hanna Tainio /sd:
Arvoisa herra puhemies! Haluan puheenvuorossani nostaa esille
kaksi asiaa, nimittäin maakuntien kehittämisrahoituksen ja
hankintalain uudistamisen.
Maakuntien kehittämisrahastahan on puhuttu täällä jo
paljon monessa puheenvuorossa, ja haluankin tässä omassa
puheenvuorossani tuoda esille muutaman käytännön
esimerkin, miten sitä on Pirkanmaalla käytetty
ja mitenkä se on vaikuttanut. Pirkanmaalla kehittämisrahaa
on nimittäin käytetty joustavana ja nopeana instrumenttina äkillisten
rakennemuutostilanteiden hallinnassa ja monien laajojen uudistamishankkeiden
esiselvittelyssä. Kun Nokia Oyj ilmoitti alkuvuonna laajoista
uudelleenjärjestelyistä ja henkilöstön vähennyksistä,
käynnistettiin tuella paikallisen elinkeinoyhtiön
toimesta hanke. Tämän hankkeen myötävaikutuksella
saatiin suunniteltua laajat yrityskoulutukset ja saatiin uusia yrityksiä alueelle.
Tällä hetkellä uusia työpaikkoja
on syntynyt jo yli 100. Maakunnan kehittämisraha oli myös
mukana, kun Tampereelle syntyi uusi kansainvälisesti merkittävä biolääketieteen
tutkimus- ja koulutusyksikkö BioMediTech kahden yliopiston
yhteisenä laitoksena.
Samoin maakunnan kehittämisrahalla tuettiin rokote-
ja immunologiakeskus Vactian toimintaa. Yksi Vactian tutkimusohjelmista
on niin sanottu Pevnet-tutkimusohjelma, jonka tavoitteena on selvittää,
onko tyypin 1 diabeteksen takana virusinfektio, erityisesti enterovirusinfektio.
Enterovirusinfektioita sairastetaan yleisesti, mutta joillakin lapsilla
virus voi levitä haimaan ja aiheuttaa hitaasti etenevän
solutuhon. Tutkimushankkeen lopullisena tavoitteena on kehittää tyypin
1 diabetekseltä suojaava hoito. Tässäkin
tutkimuksessa siis kehittämisrahalla on ollut merkittävä osuus,
ja paljon muita esimerkkejä löytyy maakunnan kehittämisrahan
ratkaisevasta roolista innovaatio- ja tutkimustoiminnassa ja uusien
työpaikkojen luomisessa. Siksi onkin kovin valitettavaa,
että rahoitusta on nyt leikattu. Se ainakin joissakin maakunnissa
vaarantaa merkittävästi aluekehittämistä
Toisena asiana haluan nostaa esiin hankintalain uudistamisen,
joka on kirjattu hallitusohjelmaan seuraavasti: "Hankintalaki uudistetaan niin,
että kuntien suorahankinnan mahdollisuudet lisääntyvät
ja työllisyys- ja terveyspoliittiset, sosiaaliset ja muut
laatutekijät sekä innovaatio- ja ympäristöpoliittiset
näkökohdat otetaan paremmin huomioon julkisissa
hankinnoissa." Ihmisen perus- ja ihmisoikeudet ovat perustavanlaatuisia,
luovuttamattomia oikeuksia, joita ei voi loukata. Nykyinen hankintalain
soveltamiskäytäntö polkee erityisesti
heikossa asemassa olevien ihmisten perus- ja ihmisoikeuksia. Palveluiden
kilpailuttaminen johtaa tilanteisiin ja toimintakäytäntöihin,
joissa palvelut tuotetaan niin alhaisin resurssein, että niitä ei
ole mahdollista toteuttaa asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Hankintalaki
ja sen soveltamisessa omaksuttu tulkin-ta ovat johtaneet erittäin
järjestelmä- ja palveluntuottajalähtöiseen
toimintamalliin sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tämä toimintamalli
mahdollistaa aggressiivisen kilpailun markkinoista, ja käyttäjän
riskit ovat erittäin suuret.
Hankintalakia onkin uudistettava niin, että kunta kilpailuttaa
sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajat todellisilla, arkeen vaikuttavilla
laatutekijöillä, kuten perustehtävä,
arvot, johtaminen ja esimiestyö, henkilöstöpolitiikka,
läheisyhteistyö, koettu toiminta saadun palautteen
perusteella jne., ja sitten asetetaan hinta. Palvelun käyttäjä tekee
lopullisen valinnan tällä tavalla hyväksytyistä palveluntuottajista.
Tämä menettely on käytössä muun
muassa Ruotsissa.
Arvoisa herra puhemies! On siis kovin valitettavaa, että maakunnan
kehittämisrahaa jää ensi vuoden budjettiin
kovin vähän. Taloudellisesti huonoina aikoina
kyseisen rahoituksen välittömät ja erityisesti
välilliset vaikutukset uusien työpaikkojen syntyyn
voivat olla hyvinkin merkittäviä. Tästä on
siis Pirkanmaalla näyttöä, kuten kerroin
jo.
Hankintalain uudistamisessa on otettava huomioon erityisesti
helposti haavoittuvat ryhmät, kuten lapset, vanhukset,
vammaiset, jotka eivät itse pysty puolustamaan oikeuksiaan.
He eivät saa jäädä taloudellisen
hyödyn tavoittelun jalkoihin.
Aila Paloniemi /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Nuorten työttömyys
on vakava riski yhä lisääntyvälle
syrjäytymiselle. Erityisen suuri riski se on pelkän
peruskoulun käyneille. Heidän suhteellinen osuutensa
työttömistä nuorista on vain kasvanut.
Nuorten työttömien kohdalla ongelmat ovat moninaiset
ja niiden selvittämiseen tarvitaan eri hallinnonalojen
yhteistyötä, se on aivan selvää.
Koulutuksesta ja sivistyksestä tehtävien rajujen
leikkausten sijaan odotin hallitukselta vieläkin kokonaisvaltaisempaa
toimenpideohjelmaa nuorten auttamiseksi. Alle 18-vuotiaat pitäisi saattaen
vaihtaa koulutuksen kautta työelämään. Nuorista
pitäisi ottaa kokonaisvaltainen vastuu yhteistyössä viranomaisten
ja kodin kanssa. Ammattiosaamisen lisäksi riskiryhmään
kuuluvat nuoret tarvitsevat paitsi elämänhallinnan
myös työelämän taitoja, jotta
he oppivat noudattamaan työelämän pelisääntöjä.
Yhä useamman nuoren tulisi voida hankkia ammattiosaamista
myös oppisopimuskoulutuksella. Siitäkin leikataan.
Yli 18-vuotiaiden kohdalla työvoimahallinnon ja koulutusjärjestelmän
pitäisi toimia saumattomammin yhdessä. Ensimmäinen
työkokemus on nuorelle äärettömän
tärkeä. Jos työpaikan saanti takkuaa,
ongelmat kasaantuvat.
Panostimme viime hallituskaudella vahvasti työpajatoimintaan
ja etsivään nuorisotyöhön. Näillä toimilla
on yhä tärkeämpi rooli nuorten auttamisessa.
Etsivä nuorisotyö on näyttänyt kyntensä niiden
nuorten kohdalla, jotka eivät jaksa tai osaa itse pyytää apua.
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy
joka vuosi vajaat 30 000 suomalaista. Nuoria, alle 35-vuotiaita,
joukossa on noin 4 000. Jopa puolet työkyvyttömyyseläkkeelle
siirtyvistä on parhaassa työiässä.
Mielenterveyden häiriöt sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet
ovat suurimmat työkyvyttömyyden aiheuttajat. Kumpaankin
ongelmaan voidaan puuttua ennalta, jos vain halutaan. Kyse on pitkälti
työterveyshuollon ja kunnallisen terveydenhuollon toimenpiteistä.
Lopulta kyse on tietenkin rahasta. Kataisen hallitus aikoo leikata peräti
631 miljoonaa euroa kuntien valtionosuuksista. Leikkaukset merkitsevät
entistä kovempia säästöjä ennalta
ehkäisevistä palveluista, kuten oppilashuollosta
ja mielenterveyspalveluista. Sosiaali- ja terveydenhuollon mahdollisuudet
selvitä urakastaan muuttuvat entistäkin vaikeammiksi,
ja samalla muuttuvat sitten nämä muutkin toimet,
muidenkin hallinnonalojen toimet, entistä hankalammiksi.
Arvoisa puhemies! Suomen nousu 90-luvun alun lamasta perustui
pitkälti koulutuksen, tutkimus- ja kehittämistoimien,
eli innovaatiopolitiikan, voimavarojen vahvaan kasvattamiseen ja yrittäjyyteen
rohkaisemiseen. Maahamme on viime vuosina onnistuttu luomaan yksi
maailman edistyksellisimmistä innovaatiojärjestelmistä. Uusi
teknologia, uudet tuotteet ja tuottavuuden parantuminen ovat olleet
keskeinen syy Suomen talouden muuta euroaluetta nopeampaan kasvuun.
Siksi täytyykin jälkeen kerran ihmetellä, miksi
hallitus ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin nyt
aikoo leikata julkista innovaatiorahoitusta, uuden kasvun voimavaroja.
Leikkaus on vaalikauden loppuun mennessä 85 miljoonaa euroa vuositasolla.
Me tiedämme, että monet ennusmerkit viittaavat
siihen, että edessämme voi pahimmillaan olla jopa
30-luvun alun lamaa pahempi taloustaantuma. Pelättävissä on
laajenevaa työttömyyttä ja yritysten
vararikkoja. Tähän kaikkeen pitäisi tietenkin
vastata muun muassa osaamista kehittämällä,
uutta yrittäjyyttä vahvistamalla ja ottamalla
käyttöön koko innovaatioketju, jossa
ammattikorkeakoulut ovat olennainen osa.
Nyt kannattaa työ- ja elinkeinoministeriössäkin
lukea mielenkiintoinen väliraportti, nimittäin
tuore kansainvälinen selvitys. Siinä on tutkittu
ammattikorkeakoulujen osuutta tässä innovaatiojärjestelmässä.
Peter Maassenin arviointiryhmä kiinnittää huomiota
siihen, että ammattikorkeakouluille on annettu tutkimus-,
kehitys- ja innovaatio-tehtävä, mutta koko verkosto,
ammattikorkeakoulukenttä, on jätetty yksin siitä selviytymään.
Väliraportti ilmestyy kohta, ja lopulliseen raporttiinkaan
ei mene kovin paljon aikaa. Suosittelen, että kaikki, jotka
haluavat innovaatiopolitiikasta jotain tietää,
lukisivat myös tämän raportin huolella.
Outi Alanko-Kahiluoto /vihr:
Arvoisa puhemies! Työ- ja elinkeinoministeriön
budjetista löytyy niin hyvää kuin hieman
huonompaakin sanottavaa. Työllisyyden tukeminen ja työttömyyden
vähentäminen ovat tärkeimpiä tavoitteita
lähivuosina. Työllisyysasteen nostaminen on tavoiteltavaa
niin tuloerojen kasvun pysäyttämiseksi kuin julkisen
talouden kestävyysvajeen pienentämiseksi. Työ on
parasta sosiaaliturvaa, ja tämä lause tulee muuttaa
sanoista teoiksi. Työttömyyden vähentämisessä olennaista
on kohdistaa toimia työmarkkinoille tuleviin nuoriin sekä pitkäaikaistyöttömiin
sekä mahdollistaa osa-aikatyö nykyistä paremmin.
Nuorten osalta merkittävä panostus budjetissa ovat
yhteiskuntatakuun toteuttamiseen kohdennetut määrärahat
niin työministeriön kuin opetusministeriön
budjeteissa. Valtakunnallisen työpajayhdistyksen puheenjohtajana
olen erittäin iloinen siitä, että nuorisotyöttömyys
on otettu vakavasti. Yhteiskuntatakuun saattaminen voimaan täysimääräisesti
vuoden 2013 aikana on kunnianhimoinen mutta erittäin tärkeä ja
välttämätön tavoite.
Mutta miten yli kolme kuukautta työttömänä olleet
hyötyvät tästä yhteiskuntatakuusta
ja miten saadaan yli vuoden tai kaksi vuotta työttömänä olleet
aktivoitua? Panostukset pitkäaikaistyöttömien
aktivointitoimenpiteisiin ovat valitettavasti edelleen riittämättömiä,
varsinkin tässä yhteiskunnallisessa tilanteessa.
Vuoden 2011 varsinaiseen talousarvioon verrattuna työllistämis-, koulutus-
ja erityistoimenpiteisiin osoitetut määrärahat
alenevat, kuten valtakunnallinen työttömien yhdistys
on sinnikkäästi yrittänyt tuoda esille.
Talousarvioesityksessä on lähdetty siitä,
että työttömyysaste vuonna 2012 edelleen
laskee 0,3 prosenttiyksiköllä. Tavoite on erittäin
tiukka tässä taloustilanteessa. Valtion on varauduttava
siihen, että työttömyys tulee lisääntymään
vaikeassa taloustilanteessa. Työelämä-
ja tasa-arvovaliokuntakin on lausunut, että hallituksella
on oltava valmius osoittaa lisärahoitusta työllistämiseen, jos
työttömyys merkittävästi pahenee.
Näin itsekin asian näen.
Vuonna 2012 aktivointiasteen arvioidaan olevan noin 26,5 prosenttia.
Oppisopimusmuotoisen ammatillisen lisäkoulutuksen tarjonta
vähenee 600 opiskelijalla ja oppilaitosmuotoisen ammatillisen
lisäkoulutuksen 350 opiskelijalla aiemmin päätettyjen
määräaikaisten lisäysten päättyessä.
Itselleni on itse asiassa edelleen arvoitus, miten hallitusohjelmaan
hyvin vahvasti kirjattu oppisopimuskoulutuksen panostus tulee käytännössä toteutumaan.
Siitä itse asiassa kuulisin mielelläni ministerin
kannan.
Suuri vastuu uusien pitkäaikaistyöttömien synnyn
ehkäisyssä on koulutuspolitiikalla. Jokaiselle
peruskoulunsa päättävälle on
taattava mahdollisuus vähintään keskiasteen
opiskelupaikkaan lähellä omaa kotiseutuaan.
Merkittävä työllistymisen este kaikilla
ikäryhmillä ovat ulosotot ja yleensä velkaselvityksen tarve.
Ylivelkaantumiselle tulee tehdä stoppi esimerkiksi tiukentamalla
pikalainojen myöntämisperusteita, mistä edustaja
Skinnarikin täällä hyvin viisaasti puhui.
Ulosotossa olevalla nuorella ei ole kannusteita mennä töihin,
minkä vuoksi ylivelkaantumiseen tulee puuttua entistä hanakammin.
Ensi vuonna aloitettavaan kuntakokeiluun on varattu budjetissa
5 miljoonan euron määräraha. Viimeistään
12 kuukauden työttömyyden jälkeen työllistämisen
päävastuu siirtyy kokeiluun mukaan tulevalle kunnalle
tai kunnille yhteisvastuullisesti. Rahoitus tulee taata jatkossakin,
jotta kokeilu voidaan laajentaa sen onnistuessa koko maahan.
Osatyökykyisten ja vammaisten sekä vaikeassa
työmarkkina-asemassa olevien nuorten työllistymisen
ja kouluttautumisen pitkäaikaista tukemista tulee tehostaa.
Kuntouttavan työtoiminnan jälkeen pääsyä palkkatuettuun
työhön tulisi myös tukea. Kuntouttava
työtoiminta on kun- nan järjestämisvastuulla
olevaa sosiaalipalvelua, mutta työvoimahallinto voi estää palvelun
toteutumisen, koska aktivointisuunnitelman teossa on oltava mukana
aina työvoimahallinto. Monet pitkään
työttömänä olleet asiakkaat
tarvitsevat ensisijaista työhön kuntoutumista,
ja työvoimahallinnon osuus työllistymisprosessin
alkuvaiheessa on vähäistä. Nykykäytäntö pitkittää kokonaisasiakasprosessia,
ja aktivointitoimenpide alkaa vasta sitten, kun asiakkaan ongelmat
ovat jo pitkittyneet. Tähän pitäisi saada
kiireesti muutos.
Arvoisa puhemies! Eduskunnan köyhyysryhmän
puheenjohtajana haluan vielä ihan lopuksi kiinnittää huomiota
myös työssä käyvien köyhien
kasvavaan määrään. Kaikista
palkansaajista köyhiä on 3 prosenttia, määräaikaisia
10 ja itsensä työllistäviä 17
prosenttia. Työn ja sosiaaliturvan yhteensovitusta pitää nopeasti
parantaa, jotta myös osa-aikatyö on esimerkiksi
yksinhuoltajalle taloudellisesti kannattavaa. Odotan työ-
ja elinkeinoministeriöltä pikaisia lainsäädäntöehdotuksia
työssä käyvien köyhien aseman
parantamiseksi.
Anne-Mari Virolainen /kok:
Arvoisa herra puhemies! Yleensä kun tästä pääluokasta
puhutaan, puhun mieluusti yritysten toimintaympäristön
kehittämisestä, mutta mielestäni nyt
ne suuntaukset ovat niin oikeat, etten käytä siihen
aikaa, vaan keskityn enemmänkin työllisyyspolitiikkaan,
ja tämä ei tarkoita sitä, että siinä olisivat asiat
jotenkin huonosti, vaan mielestäni ministeri Ihalainen
vie sitä ihan oikeaan suuntaan, mutta haluan nostaa tästä muutamia
asioita esiin.
Me puhumme tässä salissa hyvin paljon ikääntyvästä väestöstä,
suurista ikäluokista ja siitä, miten nämä tulevat
pienet ikäluokat pystyvät takaamaan meille ja
suurille ikäluokille sen hyvinvoinnin, johon tähän
asti on totuttu. Hallitusohjelmassa on aivan oikein ambitiotaso
laitettu erittäin korkealle työllisyysasteen suhteen,
72 prosenttiin, ja että työttömyysaste
laskisi 5 pro-senttiin. Se todellakin vaatii hyvin paljon panostuksia
työllisyyden hoitoon ja ennen kaikkea työurien
pidentämiseen.
Kun puhutaan työurien pidentämisestä,
yleensä käydään huutokauppaa
siitä, mikä on se eläkkeellelähtemisikä,
mutta en halua mennä siihen, vaan haluaisin korostaa sitä,
miten me saamme meidän nuoret rivakasti opiskelemaan, opiskelut sujuviksi,
ja sitten ennen kaikkea sitä, miten työelämän
laatua parannetaan.
Tämä nuorisotakuu on meille aivan olennainen
asia. Ministeri Ihalainen totesikin, että se työ on
haasteellista, ja haluaisinkin uskoa, että kun on tahto,
niin löytyvät myös ne keinot. Helsingin Sanomat
uutisoi viime viikolla, että yli 60 prosenttia viime vuoden
ylioppilaista ei jatkanut heti opintojaan ja myöskään
peruskoulun päättäneistä ennätyksellisen
suuri osuus, 9 prosenttia, ei aloittanut välittömästi
jatko-opintoja, ja heitä oli yhteensä 5 700
henkeä.
Niin ikään tänään
Helsingin Sanomat uutisoi, että maisterit työllistyvät
nopeasti ja työ opintojen ohessa on eduksi. Kun yleensä on
totuttu siihen, että suomalaisopiskelijoita moititaan vanhoiksi
ja hitaiksi, niin tämän tutkimuksen mukaan he
menestyvät hyvin kansainvälisessä vertailussa,
kun mittarina on nopea työllistyminen koulutusta vastaavaan
työhön valmistumisen jälkeen. Suomessa
maisterit pääsevät siis vakitöihin
runsaan vuoden kuluttua valmistumisesta, kun vertailun muissa maissa
aikaa tarvitaan 3—10 vuotta. Professori Osmo Kivisen mukaan
yliopistokoulutus meillä on työmarkkinasuuntautunutta,
mutta suurin syy tähän nopeaan työllistymiseen
on kuitenkin se, että enemmistö opiskelijoista
käy opintojen aikana ja jopa ennenkin niitä töissä.
Kivisen ja tutkija Jouni Nurmen tutkimuksen mukaan suomalaisopiskelijat
ovat töissä yhteensä noin kahden vuoden
ajan ennen valmistumistaan, ja noin puolet siitä sellaisissa
töissä, jotka ovat opintoalaan liittyviä.
Todellakin me tarvitsemme monia keinoja, ja uskoisin, että oppisopimuskoulutus
on myös yksi sellainen, joka on ehkä jopa vähän
alihyödynnetty, ja se on hyvä tapa saada nuoret
mukaan työelämään. Peruskoulusta
oppisopimukseen suuntautumista rajoittaa kuitenkin verrattain suuri
ohjauksen tarve ja myös se, etteivät nuorimmat kuulu
palkkatuen piiriin. Suomen Yrittäjät onkin esittänyt
nuorten asemaa parantavaksi toimenpiteeksi mallia, jossa nuorille
maksettaisiin aluksi muita pienempää palkkaa ja
kompensoitaisiin sitten tämä muulla tavoin. Näin
ikään oppisopimuksesta työnantajalle
maksettavat koulutuskorvaukset pitäisi ottaa lähempään
tarkasteluun, jotta tämä malli olisi mahdollista
hyödyntää täydellisesti.
Valiokunta on kiinnittänyt huomiota akateemisen työttömyyden
kasvaneeseen määrään ja korostaa
sitä, että akateemisten työttömien
työvoimakoulutuksen tulisi olla nykyistä räätälöidympää.
Tämä on aivan selvä, ja mielestäni kysymys
kuuluukin, pystyvätkö nykymuotoisellaan työvoimatoimistot
palvelemaan meidän akateemisia työttömiä riittävästi.
Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi haluaisin nostaa vielä esiin
kotouttamisen, ja erityisesti maahanmuuttajanaiset. Yhtenä aamuna
näin uutisissa maahanmuuttajanaisista lyhyen pätkän, jossa
he korostivat sitä, että olivat hyvinkin tyytyväisiä,
että olivat saaneet kieliopetusta sellaisissa olosuhteissa,
mitkä ovat hyvinkin tavanomaisia, on se sitten ruuanlaittoa,
lehdenlukua tai keskenään asioista juttelemista.
Tässä maassa oppii tekemään
töitä, kun osaa myös tämän
maan kielen ja kulttuurin ja on saanut vielä koulutuksen,
joka täyttää meidän kriteerimme.
Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tuosta aktivointiasteesta kaiken kaikkiaan:
siinä on valtava ero Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä.
Jos se Suomessa on joku 26, tavoitteena 30, niin Tanskassa se on
tuplaten, ja vajaakuntoisten osalta, kun suhteuttaa bruttokansantuotteeseen
ja työllisyysasteeseen, jopa kahdeksankertainen Suomen
lukuihin verrattuna.
On aika mielenkiintoista, jos hallituspuolueen edustaja puhuu
oppisopimuskoulutuksen lisäämisestä,
kun hallitusohjelmaan on kuitenkin kirjattu, että 21 miljoonaa
vähennetään sieltä. Se on kaikista
järjettömintä, kun oppisopimuskoulutuksesta
on kuitenkin hyviä kokemuksia ja sitten nämä sivistyssektorin,
koulusektorin, leikkaukset kohdistuvat hyvin voimakkaasti myöskin
siihen koulutusmuotoon, joka on koettu tehokkaaksi niille nuorille,
joille mikään muu koulutusmalli ei käy.
Kiinnostaisi kyllä tietää ministerin
kanta sitten tähän edustaja Virolaisen nuorten
palkka-alemalliin, kun meillä juuri lopetettiin matalapalkkatuki,
jonka tulokset olivat käytettyihin panoksiin nähden
täysin surkeat.
Pia Kauma /kok:
Arvoisa puhemies! Nuorisotyöttömyys ja nuorten
syrjäytyminen ovat aikamme vakavimpia ongelmia. THL:n mukaan yli
60 000 nuorta on syrjäytynyt tai syrjäytymisvaarassa.
Peruskoulun jälkeinen aika on erityisen kriittinen, ja
silloin tippuukin noin 5 prosenttia ikäluokasta opiskelujen
ja työelämän ulkopuolelle. Onko meillä tähän
varaa? Kun samaan aikaan puhumme siitä, että eläkeikää pitäisi
nostaa, niin eikö tässä kohtaa pitäisi
lähteä korjaamaan ennen kaikkea tätä työelämän
alkupään tilannetta, sen sijaan että puhumme
vain siitä työuran loppupäästä?
Ensimmäisen työpaikan merkitys nuorille on suuri.
On hienoa, että hallitus on satsannut 55 miljoonaa euroa
jo ensi vuonna nuorten yhteiskuntatakuuta varten. Tämä on
hyvä alku, mutta on suuri vaara, että se jää pelkäksi
numerokirjaukseksi valtion budjettiin. Sen takia meidän
on varmistettava, että pääsemme tässä myös
sanoista tekoihin. Miten tämä takuu tulee näkymään nuorten
arjessa? Onko elinkeinoelämä otettu tähän
projektiin aktiivisesti mukaan? Entä yrittäjät?
Otetaan esimerkiksi kaupan ala, joka on yksi suurimmista elinkeinoistamme
ja työllistää 300 000 suomalaista.
Se on myös nuorten merkittävä työllistäjä,
koska kaksi kolmasosaa nuorista löytää ensimmäisen
työpaikkansa juuri kaupan alalta. Kun kaupoissa tehtävä työ on
myös ehdoiltaan ja vaatimuksiltaan nuorille sopivaa, ovat
kaupan alan lähtökohdat ottaa nuoria töihin erittäin
hyvät.
Käytännössä usein kuitenkin
käy niin, että nuori pettyy saamiinsa työkokemuksiin
kaupan alalla. Työ on luonteeltaan usein pätkätyötä,
eikä esimiestyö ja johtaminen ole aina parasta
mahdollista. Kaupan ala ei tietenkään ole ainoa
ala, jossa johtamisosaamista pitää kehittää,
mutta pitää muistaa, että jos nuoren
saama ensikosketus työelämään
tuo turhautumaa ja epäonnistumisen tunteita, sen sijaan
että hänen itsetuntonsa vahvistuisi ja hän
kokisi olevansa arvokas osa omaa työyhteisöään,
on hänen vaikea jatkossakaan saada rohkeutta hakea uusia
työpaikkoja. Kun lisäksi tilastot osoittavat,
että kaupan alan työntekijöihin kohdistettu
väkivalta on kasvanut ja turvattomuus kaupan alalla on
lisääntynyt, ei tämä ole omiaan
lisäämään myöskään
nuorten jäämistä alalle.
Nyt olisikin pohdittava, millä tavoin voimme näillä nuoria
työllistävillä aloilla, esimerkiksi juuri
kaupan alalla, työskentelevien turvallisuutta ja hyvinvointia
parantaa samalla, kun haemme ratkaisuja nuorten työllistymiselle.
Kaupan ala ei ole suinkaan ainoa ala, jonne nuoret työllistyvät, vaan
samanlaista kehittämistyötä pitää tehdä myös
muilla aloilla. Hienojen hallitusohjelmakirjausten on johdettava
aitoon yhteistyöhön elinkeinoelämän
eri sektoreiden kanssa ja sitä kautta konkreettisiin hyviin
työpaikkoihin nuorille.
Toinen asia, josta haluan puhua, on luovat alat. Yksi asia on
tietenkin luovan ongelmanratkaisun, uudistumisen ja kehitystoiminnan
tukeminen eli innovaatiotyö perinteisillä aloilla,
esimerkiksi teollisuusyrityksissä. Investoinnit, jotka
suuntautuvat tutkimukseen ja tuotekehitykseen, on saatava verovähennyksen
piiriin, jotta innovaatioinvestoinnit saadaan kasvuun.
Kokonaan toinen asia ovat yritykset, jotka toimivat jo itsessään
kulttuurin, taiteen ja musiikin aloilla. Kulttuurintuotannossa — siis
musiikintekijät ja muut tekijänoikeustuloja saavat
taiteilijat — tulot verotetaan ansiotuloina, toisin kuin
naapurimaissamme, ja ne kohdistuvat usein huippuvuosille. Tämän
seurauksena suurien kertakorvausten kohtuuttoman korkea verotus
ei kannusta pitkäaikaiseen yritystoimintaan. Alan verokohtelu
ei ole aikansa tasalla. Esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa tulot
on mahdollista yhtiöittää ja tulouttaa
muusikolle useamman vuoden aikana. Tällöin investointienkin
tekeminen on kannattavampaa. Suomessakin esimerkiksi urheilijat
voivat rahastoida tulonsa ja tulouttaa näitä menestyksen
jälkeisinä vuosina. Pitää muistaa,
että verojärjestelmän pitää suosia
alan kehittämistä.
Kulttuurialat eivät ole mikään marginaaliala, vaan
kasvava yritystoiminnan alue. Euroopassa kokonaisuutena kulttuurin
ja luovien alojen sektorin arvo oli jo 2000-luvun alussa enemmän kuin
esimerkiksi autonvalmistusteollisuuden tai ict-sektorin. Suomessakin
alan kasvu on erittäin vahvaa.
Arvoisa puhemies! Kuinka suuri tekijä luovista aloista
tulee Suomen menestykselle, riippuu pitkälti siitä,
kuinka rohkeasti lähdemme korjaamaan etenkin verotukseen
liittyviä epäkohtia ja miten avoimin mielin otamme
käyttöön toimintatapoja, joista muualla
Euroopassa on jo pitkään ollut hyviä kokemuksia.
Simo Rundgren /kesk:
Arvoisa puhemies! Kaksi aluepoliittisesti merkittävää asiaa
nostan esiin. Kaivostoiminta on noussut täällä eteläisessä Suomessa
varmaan kaikkien yllätykseksi Suomen tulevaisuuden menestystekijäksi,
mutta pohjoisessa me olemme aina tienneet, että tässä on
meidän mahdollisuutemme. Kaikki kyselevät nyt
ihmeissään, miten on mahdollista, että nyt vasta
olemme tehokkaasti hyödyntämässä näitä luonnonvarojamme.
Nimittäin Lapissa olemme aina nähneet ihan siinä vieressä,
Norrbottenissa, mitä siellä on tällä sektorilla
sadan vuoden aikana tapahtunut: miten siellä Ruotsi on
rakentanut menestyksen malmien rikastukseen, jatkojalostukseen rautapelleteiksi
ja terästeollisuudeksi, autoteollisuus huippuna. Tämä kaikki
aivan näköpiirissämme naapurissa. Miksi
ei Suomessa?
Oma käsitykseni on, että Suomen poliittiset päättäjät
ja teollisuudessa vastuuta kantavat ovat näköalattomia,
pohjoisen hankkeista kun on kysymys. Pohjoisen ja Itä-Suomen
resursseja on aina tarkasteltu vain alueellisina resursseina. Nuo
alueet on nähty yleensä vain rasitteena Suomelle,
ja kyllähän tietenkin siellä onkin ruikutettu,
mutta syynähän on ollut se, kun on tehnyt niin kipeää,
kun on nähnyt, että meidän resurssejamme
ei hyödynnetä.
Eräs jakso oli toisin. 1960-luvulla Karjalaisen hallitus
käynnisti kehitysaluepolitiikan. Silloin rakennettiin rautatietä ja
silloin perustettiin myöskin kaksi kaivosta ja sementtitehdas
kotipitäjääni, mutta tuo kehitystie jäi
kesken. 80—90-luvuilla luovuttiin valtiojohtoisesta teollisuuspolitiikasta
ja yksityistettiin kaikki, mikä pystyttiin. Niin myös
lopetettiin Kolarin kaivokset ja sementtitehdas, kun Venäjän
sementti oli kuulemma niin paljon halvempaa. Tiedämme myöhemmiltä ajoilta,
miten korkealle hinta nousi, ja rakennusteollisuus sai siitä kärsiä.
Täällä eteläisessä Suomessa
on lopultakin ymmärrettävä, että pohjoisen
matkailu, metsäteollisuus, nyt kaivosteollisuus ovat merkittäviä kansallisia
hankkeita, ja ne on sillä tavalla myös noteerattava.
Ne on otettava vakavasti ja käytävä asiallisesti
läpi myös luonnon ja ympäristön
kannalta. Jos tässä joudutaan taisteluun luonnonsuojelun
kanssa, niin se on huonoin vaihtoehto. Kohta ollaan torpedoimassa
täällä meidän lupaavat kaivoshankkeemme
luonnonsuojelun nimissä. Hallituksen on otettava vastuuta
eikä päästettävä vihreitä idealisteja
estämään järkeviä teollisuushankkeita.
Liikenneministeriön ja elinkeinoministeriön on
tarkkaan käytävä läpi infraratkaisut
pohjoisen osalta. On otettava vakavasti kuljetuslinjat Jäämerelle.
Kolari—Pajalan alueella tämä on jo tällä hetkellä täyttä todellisuutta.
Jäämeren yhteys tällä hetkellä Narvikin
suuntaan on ohjaamassa päätöksiä.
Suomi tarvitsee yhteyden syväsatamaan. Me menetimme Petsamon
ja siellä Liinahamarin sataman sotien jälkeen.
Risto Ryti käynnisti jo tuolloin selvitykset vetää rata
Kilpisjärven kautta Skibotteniin. Usean vuoden ajan ovat norjalaiset
jo tätä linjaa valmistelleet ja tehneet selvityksiä.
Myöhemmin on esille nostettu myös Kirkkoniemen
suunta.
Kaikkein helpoin vaihtoehto on Salla—Kantalahti. Viime
viikolla tapasin erään Venäjän
suurlähetystön edustajan ja kuulin, että Venäjällä oltaisiinkin
nyt kiinnostuneita tästä rataosuudesta. Rakentamaton
pätkä on vain 60 kilometriä. Sen toteutuminen
avaisi Suomesta Sallan kautta linjan Muurmannin rataan ja Murmanskin
satamaan. Nämä ovat vaativia yhteistyöhankkeita, mutta
Suomen teollisuudelle tärkeitä. Näihin
toivoisin ministeriöiden nopeasti ja syvällisesti
paneutuvan.
Tänään kysyin ministeri Häkämieheltä rautapellettitehtaan
rakentamissuunnitelmista. En ole aivan varma, kuuliko hän
kysymyksen oikein vai miksi hän puhui malmien rikastamisesta
vastauksessaan. Kyllä meidän malmimme yleensä rikastetaan
kotimaassa, mutta rautarikasteen pelletöintiä ei
tehdä Suomessa. Kotipitäjästäni
noin 200 kilometrin päässä on kuusi rautapellettitehdasta
Ruotsissa. Siellä osataan jalostaa ja viedä arvokkaana
tuo malmi markkinoille. Luulen, että Raahekin ostaa pelletit
Kiirunasta. Tästä on siis kysymys.
Valtion on tultava ja muodostettava yhteinen yhtiö kaivosyhtiöitten
kanssa ja alettava rakentaa tuo pelletöintilaitos. Sen
hyvä paikka olisi Kolarissa, johon on helppo saada sekä Pajalan Kaunisvaaran
että Hannukaisen rikasteet, ja sitten ei muuta kuin pelletöimään.
Tämä olisi oikeata teollisuuspolitiikkaa.
Lopuksi: Hallitus valitettavasti vähättelee
kuljetustuen merkitystä leikkaamalla sitä peräti
60 prosenttia. Se on merkittävä sekä henkisesti
että käytännössä taloudellisesti.
Tilastojen mukaan viisi yritystä sai sitä viime
vuonna yli 100 000 euroa. Se jättää pohjoisen
vientiä harjoittavat yritykset mahdottomaan tilanteeseen,
kun naapurissa Ruotsissa maksetaan moninkertainen kuljetustuki.
Tilanne varsinkin Tornionlaaksossa on aivan katastrofaalinen. Tästä syystä tähän,
kun nyt vielä polttonesteet ovat nousseet korkeisiin hintoihin,
hallituksen on paneuduttava myöskin ja peruttava nämä leikkaukset
kuljetustuen osalta.
Ilkka Kanerva /kok(vastauspuheenvuoro):
Lyhyesti, arvoisa puhemies, sen verran edustaja Rundgrenille,
että minä olen etelän poikia, lounaisrannikon
kavereita, enkä tiedä ketään
kollegaani, joka suhtautuisi millään epäilyksellä tai vastakkainasettelulla
Suomen Lappiin. Aivan päinvastoin: se on suuri rikkaus
ja vahvuustekijä koko Suomelle, ja kaikki pitävät
sen menestystä tärkeänä. Viime
viikolla juuri kuulimme, kuinka Kemin suunnasta kerrottiin valtavista
investoinneista ja positiivisista näköaloista,
mitä siellä tulee tapahtumaan, ja se nähdään
myönteisenä. Samoin pidän hieman erikoisena
sitä, että me ikään kuin sanomme,
kuinka pohjoisen liikenneyhteydet on rakennettava. Kyllä meidän
täytyy saada myönteisesti Venäjä siihen
mukaan, sillä se vanha totuus taitaa tänä päivänä pitää myös
valtioiden suhteissa paikkansa, että naapurin tontille
on vaikea rakentaa, ja näin se on myöskin meidän vähän
vaikea rakentaa Venäjän infrastruktuuria.
Pirkko Mattila /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Mukava kuulla, että etelässä ei
ihan kaikkea ajatella pohjoisen puolesta, mutta tässähän
oli jo vaarallisena esimerkkinä ammattikorkeakoulujen leikkaukset,
jotka olivat Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kohdalla todella paljon
huomattavammat kuin mitä siellä ikäluokan
vähenemä on. Ja jos ajatellaan ammattikorkeakoululakia
esimerkkinä ja ammattikorkeakouluja, miten niillä on
merkittävä tehtävä elinkeinoelämän
kehittäjänä, niin kyllä siinä oli tulla
pikkuisen semmoinen ajatus, että liikaa ajatellaan etelässä pohjoisen
puolesta.
Mutta mitä tulee edustaja Rundgrenin mainitsemiin ratayhteyksiin,
niin kyllä niiden rakentamista tulisi kiirehtiä — elikkä viime
viikolla, tai oliko toissa viikolla, puhuin samasta asiasta, tilanteesta
Kallioselkä—Kurtti-välillä,
ilmeisesti siellä ratapenkkakin olisi, kun se saataisiin
kunnostettua, puhumattakaan Taivalkoskelle.
Sitten vielä tämä luonnonsuojelualue
Sokliin estää rataa rakentamasta: 0,09 prosenttia
Naturaa muistaakseni.
Simo Rundgren /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kertailin tässä historiaa ja
totesin, että me olemme melkein sata vuotta jäljessä Ruotsia
tästä. Kerroin sen, mistä se minun mielestäni
johtuu. Siitä näköalattomuudesta, joka
tässä salissa on ollut ja johtavissa teollisuuspiireissä Suomessa.
Ei mistään muusta käsittääkseni,
koska nämä ovat olleet hyödynnettävissä, nämä malmit,
koko ajan.
Toiseksi tästä ratayhteydestä esimerkiksi
Sallan kautta Muurmannin rataan. Se on selvä asia, ja totesinkin
tuossa vain, että yllätyksekseni tämän
otti oma-aloitteisesti esiin eräs Venäjän
lähetystön ihminen viime viikolla, kun meillä oli tuossa
tuo Skinnarin johtama Venäjä-ryhmä koolla.
Se on selvä asia, että ne ovat isoja, vai-keita
neuvottelukysymyksiä. Niitä on yritetty. Olen
Arktisen neuvoston piirissä työskennellyt 2003—2007,
jolloinka näitä neuvotteluja käytiin ja
venäläiset eivät oikein syttyneet siihen.
Mutta nyt oli aika yllättävää se,
että he ottivat sen puheeksi. Sen sijaan Norja on erittäin
aktiivinen näissä, ja sinne suuntaan kannattaa
kyllä meidänkin olla aktiivisia ja tehdä suunnitelmia
ja varautua siihen, että pystymme tekemään.
Norja on jopa investoinut infrastruktuuriin muissa maissa (Puhemies
koputtaa) tästä isosta öljyrahastostaan,
joten pidän mahdollisena, että niin kävisi myöskin
Suomessa.
Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Edustaja Rundgren esitteli hyvin pohjoisen
rautatieyhteyksiä ja mahdollisia yhteyksiä.
Edustaja Kanervaa haluan muistuttaa siitä, että aikoinaan
Salla—Kantalahti-ratayhteys oli jo TEN-verkossa, eurooppalaisessa
TEN-verkossa, mutta Suomen eduskunnan suuri valiokunta omalla lausunnollaan
poisti sen sieltä, niin ettei se tuki mielekkäällekään
hankkeelle aina ole ollut edes kotimaassa niin selvää,
eikä ollut silloinkaan, kun esimerkiksi Sallan raja-asema
piti saada kansainväliseksi rajanylityspaikaksi. Kyllä osa
Suomen upseerikunnasta vastusti sitä henkeen ja vereen.
Presidentti Ahtisaari laittoi upseerikunnan silloin kuriin, ja onneksi
Sallan raja-asema saatiin virallistettua kansainväliseksi
ylityspaikaksi. Tällä hetkellä siellä ylityksiä on
noin 120 000 vuodessa.
Johanna Karimäki /vihr:
Arvoisa puhemies! Aloitan innovaatiopolitiikalla.
Tekesin myöntämisvaltuudet vähenevät,
mutta toisaalta lisää panostetaan vihreän
talouden kasvun ja VTT:n uusiutuvien energianlähteiden tutkimusinfrastruktuuriin.
Tekesin rahoitustaso on edelleen vuoden 2008 tasoa korkeampi. Perusteltua
on myös se, että jatkossa Tekes-rahoitus suunnataan
pieniin ja keskisuuriin edelläkävijäyrityksiin,
kun leikkaukset kohdistuvat suurten yritysten rahoitukseen. Valiokunta
teki myös hyvän muutoksen, kun se korotti Tekesin
lainojen velkariskin 40 miljoonaan euroon. Innovaatiopolitiikan
haasteena on se, että ideoita ja keksintöjä kyllä syntyy
mutta niiden kaupallistamiseen ei riitä riskirahaa ja osaamista.
Innovaatiot kuihtuvat tai valuvat ulkomaille. Siksi uudet mekanismit
startup-yrittäjyyden tukemiseksi ovat erittäin
odotettuja ja toivottuja.
Säästöjä voitaisiin etsiä keventämällä hakuprosesseja
ja vähentämällä väliraportointeja
Tekes-projekteissa. Se vapauttaisi tutkijoiden ja keksijöiden
voimavarat järkevämpään työhön
ja olisi myös inhimillisesti oikein, vähentäisi
hakuprosessien stressiä. Tästä on saatu
hyviä tuloksia Sveitsissä, Etelä-Koreassa
ja Ruotsissa.
Harmaan talouden torjunta edistää rehellistä yrittäjyyttä ja
turvaa myös työntekijää. Ensi vuonna
selvitetään tilaajavastuulain uudistamistarpeet,
esimerkiksi toistuvien tahallisten laiminlyöntien voimakkaampi
sanktiointi, ja selvitetään myös tyyppihyväksyttyjen
kassakoneiden käyttöönottoa kassan ohi
myymisen estämiseksi.
Arvoisa puhemies! Työttömyyden vähentäminen
on suuri haasteemme. Hallitusohjelmassa on esitetty kuntakokeilu
pitkäaikaistyöttömien työllistämisestä,
ja ilokseni tämä toteutuu jo ensi vuonna. Tietyissä kokeilukunnissa
12 kuukautta työttömänä olleen
henkilön työllistämisvastuu siirtyy kunnille,
ja uskon, että tämä voi olla tehokas
malli. Esimerkiksi Ruotsissa julkisella vallalla on vastuu työllistää pitkäaikaistyöttömät,
ja siellä nämä asiat ovat paremmalla
tolalla.
Ensi vuonna toteutuu myös työvoimapalvelukeskusten
laajentaminen koko maahan. Se on erittäin tärkeää,
sillä työvoimapalvelukeskuksissa tarjotaan työllistämiseen
liittyviä palveluita mutta myös sosiaali- ja terveyspalveluita,
otetaan ihminen psykofyysisenä olentona, jonka kaikkia
toiveita ja ajatuksia kuullaan ja vahvuudet huomioidaan.
Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen meillä on
tarvittaessa löydettävä lisärahoitusta, sillä se
on erittäin kallis ja arvokas tavoite mutta todella tavoittelemisen
arvoinen, että jokainen herkkä nuori löytää paikkansa
tässä maassa. Nyt lokakuussa alle 25-vuotiaiden
työttömyys oli peräti 17 prosenttia,
joten tässä on sellainen asia, joka on kyllä hoidettava
kuntoon. Työelämävaliokunta oli omassa
lausunnossaan kiinnittänyt huomiota siihen, että esimerkiksi
te-toimistojen henkilöstöresurssit ovat tässä asiassa
niukat ja nuoret todellakin tarvitsevat henkilökohtaista
ohjausta ja palvelua. Jatkossa on huolehdittava siitä,
että resurssit ja määrärahat
ovat riittävät.
Arvoisa puhemies! Ehkä vielä sokerina pohjalla
valtiovarainvaliokunnan lisäys työttömien yhdistysten
työllistämistoiminnan tukemiseen miljoona euroa
tulee todella tärkeään toimintaan.
Kristiina Salonen /sd:
Arvoisa puhemies! Työ- ja elinkeinoministeriön
hallinnonalalla tapahtuu seuraavien vuosien aikana isoja ja merkittäviä asioita.
Yksi sellainen on nuorten yhteiskuntatakuu. Suomessa on jopa kymmeniätuhansia
nuoria, lähes vuosittaisen ikäluokan verran, alle
30-vuotiaita ihmisiä vailla työtä tai
opiskelupaikkaa tai kokonaan kadoksissa. Monilla heistä on
taustallaan pelkkä peruskoulu ja hyvin hajanainen perhetausta.
Syrjäytymisriski on todellinen, sillä verrattuna
vaikkapa ammatillisen keskiasteen koulutuksen saaneisiin on todennäköisyys
ulkopuoliseksi jäämiseen lähes kolminkertainen.
Paitsi että kyseessä on inhimillinen tragedia,
on aikainen putoaminen yhteiskunnasta myös taloudellinen
ongelma. Yhden syrjäytyneen nuoren elinaikanaan aiheuttamat
kustannukset ja laskennalliset tappiot yhteiskunnalle on arvioitu
jopa miljoonaksi euroksi. Lisäksi väestön
ikärakenteen kääntyessä nopeasti
pysyvästi iäkkäämpään
suuntaan tarvitaan jokainen nuori työelämään
ylläpitämään hyvinvointivaltion
tarvitsemaa veropohjaa.
Tavoite nuorten yhteiskuntatakuussa on oikea, mutta se on toteutettava
taiten. Mikäli takuu vesittyy resurssien tai mielikuvituksen
puutteessa tarkoituksettomiksi ja mihinkään johtamattomiksi
harjoitteluiksi, jotka eivät tosiasiallisesti valmenna
sen paremmin työelämään kuin
jatkokoulutukseenkaan, tehdään nuorille karhunpalvelus.
Tutkimusten mukaan koulutuksen vaikutus ihmisen hyvinvointiin
on merkittävä. Se vaikuttaa jopa terveystasoon.
Meidän tulee siis löytää keinoja
kouluttaa eri tavoin nuoriamme. Esimerkiksi vaihtoehtoinen ammatillinen
koulutus tarkoittaa tutkinnon tai tutkinnon osien suorittamista joustavasti
työpainotteista opetusmenetelmää käyttäen.
Tämä on yksi hyvä malli syrjäytyneiden
nuorten kouluttamisessa.
Takuun piirissä toteutettavien toimien onkin oltava
aidosti vaikuttavia ja turvattava mahdollisuus jatkoon. Muutoin
hyvä tarkoitus kääntyy epämotivoivaksi
pakoksi, joka on omiaan vieraannuttamaan syrjäytyneitä nuoria
entisestään. On myös varmistettava, ettei
takuun toteuttamisella heikennetä työmarkkinoilla
tällä hetkellä jo olevien mutta epävarmassa
asemassa elävien tilannetta. Näin voi tapahtua,
mikäli palkattomilla harjoitteluilla paikataan sellaista
työvoiman tarvetta, joka olisi muutoin luonteeltaan pysyvää mutta
jota ei anneta esimerkiksi talossa jo oleville osa-aikatyöntekijöille
heidän työsuhteidensa täysaikaistamiseen.
Ei ole kenenkään etu asettaa syrjäytymisvaarassa
olevat nuoret ja pätkätyöntekijät — jotka
hekin ovat usein nuoria — toisiaan vastaan. Työllistämistoimien
tulee aina olla toissijaisia suhteessa avoimilta työmarkkinoilta saatavaan
edes osa-aikaiseen työsuhteeseen.
Talousarvioesityksestä löytyy pitkäaikaistyöttömyyden
katkaisemiseen tähtääviä hankkeita. Tämä on
tärkeää, sillä työttömyyden
pitkittyminen heijastuu työttömän elämässä niin
moneen muuhunkin elämän osa-alueeseen. Haluaisin
kuitenkin huomiota kiinnitettävän myös
siihen, että kolmen kuukauden työttömyyden
jälkeen työllistyminen avoimille työmarkkinoille
heikkenee oleellisesti. Aktiiviset työllistävät
toimet tulisikin aloittaa välittömästi
henkilön jäätyä työttömäksi
eikä vasta kuukausien työttömyyden jälkeen.
Riittävän varhainen puuttuminen, oikean tiedon
jakaminen ja erilaisten mahdollisuuksien etsiminen yhdessä antavat
myös työttömäksi jääneelle
vahvan viestin siitä, että kyse on väliaikaisesta
häiriötilasta, jonka ei anneta pitkittyä.
Olenkin huolissani siitä, että te-toimistojen, jotka
ovat tässä työssä merkittävin
taho, henkilöstöresurssit ovat kehittämistarpeisiin
nähden niukat. Taantuman ajaksi saadut lisäresurssit poistuvat
vuoden 2012 lopussa. Samaan aikaan tarkoituksena on kohdistaa lisäresursseja
nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamista varten.
Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan todeta, että taloudellisesti
epävakaina aikoina myös yritysten työllistämisnäkymät
ovat epävakaat. Valtiolla tulee olla valmius osoittaa tarvittaessa
lisärahoitusta työllistämiseen, jos työttömyys
merkittävästi kasvaa. Uskon työministerin
seuraavan tarkkaan tilannetta ja reagoivan tähän
tarpeeseen tarvittaessa nopeastikin.
Kaj Turunen /ps:
Arvoisa puhemies! Valtion tulo- ja menoarviossa on ensi vuodelle
esitetty työllisyyden hoidon määrärahakehykseen noin
15 prosentin leikkaus, ja se tulee näkymään selkeästi
välityömarkkinoille ohjautuvissa palkkatukimäärissä.
Nuorten yhteiskuntatakuusta tässä salissa
on paljon puhuttukin, ja minäkin olen siitä pariinkin kertaan
tai kolmeenkin kertaan jopa oman mielipiteeni lausunut. Täytyy
sanoa, että nuorten yhteiskuntatakuu on erittäin
hyvä asia ja sillä saadaan hyvin pitkälle
pidettyä nuoret yhteiskunnassa mukana ja niitä nuoria,
jotka ovat syrjäytymisvaarassa, saadaan sitten myöskin
takaisin yhteiskuntaan.
Mutta minä olen moneen otteeseenkin kyllä puhunut
siitä väliinputoajaryhmästä,
joka on vailla tutkintoa olevat 25—30-vuotiaat nuoret, jotka
käytännössä tällä hetkellä ovat
pitkäaikaistyöttömiä, ja se
on se ryhmä, joka eniten oikeastaan sitä yhteiskunnan
tukea nyt tarvitsee. Ilokseni kyllä kuulin ministeri Gustafssonilta
tosin, että nyt ensi keväänä tähän
nuorten ryhmään sitten kiinnitetään
huomiota, ja kuitenkin tarkoituksena on se hallituksellakin ilmeisesti,
että näitä väliinputoajia ei
jää, että kaikki nuoret pidetään mukana.
Tietysti se nostaa sitten tämän yhteiskuntatakuun
kustannuksia, mikä on siinä mielessä huono
asia, kun tämä nuorten yhteiskuntatakuu on rahoitettu
muista työllisyysrahoista ja tämä vaikuttaa
sitten siihen muuhun työllistymispolitiikkaan. Työ-
ja elinkeinoministeriön virkamies onkin laskenut näin,
että 15 000 miestyövuotta tämä leikkaus
tällä muulla osa-alueella tekee. Jos se jaetaan
sitten näihin 6 kuukauden työllistämisjaksoihin,
tarkoittaa se sitä, että 30 000 muuta
kuin nuorta työtöntä jää sitten
sosiaaliturvan varaan, ja sekään ei ole kyllä yhteiskunnalle
sitten ilmaista.
Mutta itse tässä omassa puheessani haluaisin keskittyä enemmänkin
kolmannen sektorin asioihin, joita tässä salissa
ei vielä paljon ole käsitelty. Kolmas sektori
on siitä huolissaan, että työ- ja elinkeinoministeriön
taholta on valmisteilla säädös ja ohjeistus
siitä, että työmarkkinatuen korotus 100
euroa plus 3,8 prosentin indeksikorotus ollaan viemässä suoraan
palkkatukeen vain tämän perusosan osalta eli palkkatuen
perusosa on näin ollen 1. tammikuuta 2012 alkaen samansuuruinen
kuin työmarkkinatuki eli 674 euroa. Korkein korotettu palkkatuki
vaikeasti työllistettäville on nykyisin perusosa
plus lisäosasta 90 prosenttia eli 553 euroa lisättynä 498
euroa eli yhteensä 1 051 euroa, ja tämä on
yleisin näissä yhdistyksissä kolmannen
sektorin käytössä olevista
palkkatukimuodoista. Vajaakuntoisten palkkatuki on perusosa plus
lisäosasta 60 prosenttia eli yhteensä 881 euroa,
ja pitkäaikaistyöttömien palkkatuki on
perusosa plus lisäosasta sitten 50 prosenttia, ja se on
827 euroa.
Koska ensi vuoden työllisyyden hoidon määrärahakehys
on liian pieni, on ilmeisestikin niin, että valmisteilla
olevassa esityksessä näitä palkkatuen
lisäosien prosentuaalisia osuuksia — siis mistä äsken
mainitsin, 50, 60 ja 90 prosenttia — laskettaisiin, ja
se on aika huolestuttavaa varsinkin sitten, jos tämän
korotetun palkkatuen kestoa nykyisestä 12 kuukaudesta oltaisiin
leikkaamassa tähän 6 kuukauteen. Tällä matematiikalla,
kun korkein korotettu palkkatuki täyttää työssäoloa vain
50-prosenttisesti, tarkoittaa se, että tukityössä olevalle
kertyy jatkossa työssäoloa vain 3 kuukautta. Työssäoloehdon
täyttymiseksi tarvittaisiin siis vielä 5 kuukautta
joko perustuella olevaa tukityötä tai sitten niin
sanottua kovanrahan työtä. Kolmannella sektorilla
eli käytännössä näillä yhdistyksillä ei
ole varaa tällaiseen työllistämiseen.
Lisäksi korkeimman palkkatuen mahdollinen keston leikkaaminen
pirstaloittaa tukityöllistetyn henkilön toimeentulon
muodostamista.
Hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi työllisyysasteen
nosto 72 prosenttiin sekä työttömyyden
alentaminen 5 prosenttiin. Huomioiden kuitenkin tämän
yleisen työmarkkinatilanteen ja heikon tulevaisuusnäkymän
oletuksena se, että meille tulee 100 000—150 000
työtöntä sekä esitetyt palkkatukityöllistämisen
edellytysten leikkaukset, on syytä olla huolestunut työttömien
tulevaisuudesta. (Puhemies koputtaa) Palkkatuen kestoa ei pitäisi
leikata eikä lisäosien prosenttiosuuksia laskea.
Ennaltaehkäisy on aina edullisempi vaihtoehto kuin valtavien
ongelmien ja köyhyyden purkaminen jälkikäteen.
Uudet työpaikat tulevat olemaan siinä avainasemassa.
Miten näitä uusia työpaikkoja sitten
tähän maahan luodaan? Tietysti huono signaali
on se, että (Puhemies koputtaa) näitä innovaatiovarojen
leikkauksia... — Jaha, taisi aika ylittyä.
Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:
6:kin minuuttia jo on mennyt.
Juha Väätäinen /ps:
Arvoisa herra puhemies! Aluksi sananen äskeisestä puheesta,
Lapin malmeista ja kuljetusratkaisuista. Edustaja Kanerva ei tiennyt,
mistä puhui, ehkä tapansa mukaan, mutta pistäytyipähän
täällä, toisin kuin edustajat Rundgren
ja Mustajärvi.
Mutta sitten pääluokkaan. Valiokunnan ja erikseen
myös työ- ja elinkeinojaoston esitykset ovat syntyneet
tiiviin ja hyvähenkisen yhteistyön tuloksena.
Valitettavana on kuitenkin pidettävä koko valtion
talousarvion heikkoutta ja talousperusteiltaan riittämättömyyttä torjumaan Suomea
uhkaavaa taantumaa. Huolestuttavimmat näkymät
kohdentuvat nuorisotyöttömyyden pysyvyyteen ja
suuruuteen. On typerryttävää todeta,
että hyvinvointi-Suomessa jää vuosittain liki
10 000 nuorta vaille minkäänlaista koulutusta,
jopa ilman peruskoulua.
Vaikka hallitus toteuttaa nuorten yhteiskuntatakuun, sen ulkopuolelle
jää suurehko määrä iältään
siihen kuulumattomia. Samaan aikaan tilastot kertovat, että maassamme
vuonna 2010 alkoi yli 900 000 työttömyysjaksoa.
Luku ei koske yli vuoden työttöminä olleita,
joita kyseisenä vuonna oli 53 000. Tämä tarkoittaa,
että alle 3 kuukautta, 3—6 kuukautta ja 6—12
kuukautta työttöminä olleista yhteensä 200 000
työttömästä jokaisen työsuhde
on vuoden aikana katkennut 4—5 kertaa. Vielä selvemmin
sanoen työsuhde on kestänyt näillä 200 000
ihmisellä keskimäärin alle 2,5 kuukautta,
mutta vain sillä ehdolla, että he olisivat saaneet
aina heti uuden työn. Tämä ei tietenkään
ole ollut mahdollista, koska työttömyyden kestot
ovat olleet 3 kuukaudesta liki vuoteen. Työsuhteet ovat
olleet siis vain viikkojen mittaisia. Maassamme on samaan aikaan
ollut pitkäaikaistyöttömien kasvava joukko
ja mitättömien pätkätyösuhteiden
loputon jatkumo — hyvinvointi-Suomessa.
Arvoisa puhemies! Kun edelliseen lisätään
syvästi kunnioittamani työministeri Ihalaisen
huoli sadoistatuhansista yksipuolisesti matalakoulutetuista työntekijöistä,
joiden sijoittuminen uusiin, haasteellisempiin työtehtäviin
on osoittautumassa erittäin vaikeaksi juuri koulutustason
vajavuuden vuoksi, on työvoimamarkkinoilla syntymässä pommi,
johon on vaikea löytää nopeaa ja toimivaa
ratkaisua. Piileekö tässä suurryhmässä uusi
työttömien massiivinen armeija, koska monet perinteiset
matalakoulutetut työvoittoiset alat karkaavat halpatyömaihin?
Olisi kiireesti ryhdyttävä vuosia vievään
uuskoulutukseen uusille avautuville työaloille syntyvien
työpaikkojen työntekijöiden kouluttamiseen
esimerkiksi kaivosalalla tai sen jatkojalostusteollisuuden tarpeisiin.
Taantuma ja lama päättyy jonain päivänä.
Tuolloin tarvitaan töihin kaikki kynnelle kykenevät
koulutetut ihmiset. Osinhan tarve on jo nyt huutava tietyillä toimialoilla.
Arvoisa puhemies! Tuontityövoimaa parempaa ja Suomelle
halvempaa kansantaloudellisesti on ottaa käyttöön
oma osaava reservi. Esimerkiksi Suomessa on 1,4 miljoonaa eläkeläistä, joista
ainakin 200 000 haluaisi tehdä töitä,
mutta heidän ei kannata sitä tehdä riistävän
verotuksen vuoksi. Maailmalla on laajasti käytössä malli, jossa
eläkeläinen saa tehdä viikon kuukaudessa töitä ilman
veroa ja työnantajamaksuja. Miksei Suomessa? Jos nuo 200 000
tekisivät viikon kuukaudessa, se merkitsisi 50 000:ta
täysipäiväistä työntekijää.
He puhuvat suomea, heitä ei tarvitse kouluttaa, he osaavat
ammattinsa, heillä on asunnot, päinvastoin kuin
useimmilla maahan tuoduilla työperäisillä tai
muun perusteisilla vierailla. Tätä mallia tulee
tutkia. Oikein toimien kyse on miljardien säästöistä koko
yhteiskunnalle ja kansallisen toimivuutemme takaamisesta suurten
ikäluokkien reservillä seuraavien 10—15 vuoden
aikana.
Arvoisa puhemies! Elämme leivästä.
Sen suo meille työ. Perussuomalaiset ovat jatkossakin yhteistyön
ihmisiä. Toivottaessani rauhaisaa joulua ja tuloksellista
uutta ajattelua niin hyvin toimineelle jaoston ja valiokunnan puheenjohtajalle
kuin kaikille suomalaisille haluan korostaa, että Suomen
mahdollisuus pysyy edelleenkin meissä suomalaisissa.
Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:
Arvoisa herra puhemies! Työ on todella tärkeää kaikille
suomalaisille. Erityisesti nuorille se on tärkeää.
Heidän pitäisi päästä mahdollisimman
nopeasti kiinni työelämään heti,
kun he valmistuvat ammattikouluista, ammattikorkeakouluista, yliopistoista jne.
On harmillista, että meillä Suomessa nuorisotyöttömyys
on niin suurta kuin se on. Myös nuorten syrjäytymiskehitys
on jatkuvaa, ja tuntuu, että siihen ei löydetä ratkaisua.
Meillä on jo Suomessa perheitä, joissa on useamman
sukupolven ajan totuttu siihen, että kukaan perheenjäsenistä ei
ole päässyt kunnolla kiinni työelämään.
Tällainen elämäntapa opitaan jo kotona,
ja siitä on hirveän vaikea päästä työelämään
kiinni, kun ei ole suhteita, ei ole verkostoja, ei ole kokemusta
ja näin sitten ei ole edellytyksiä päästä kiinni
työhön.
Tutkimusten mukaan nuorten syrjäytymiskehityksen alkamiseen
voivat vaikuttaa hyvin sattumanvaraiset tapahtumat, hyvin pieni
epäonni, jota kukaan ei voi etukäteen aavistaa,
ja se pieni epäonni voi johtaa loputtomaan epäonnen
kierteeseen, josta on vaikea päästä omin
voimin pois. Tämän vuoksi etsivä nuorisotyö ja
nuorten työpajatoiminta molemmat ovat hyvin tärkeitä näiden
nuorten kannalta, jotka ovat syrjäytymisvaarassa. Sen takia
näille tulisi myös turvata riittävä rahoitus,
jotta ne pystyvät mahdollisimman monen nuoren löytämään
silloin, kun he ovat joutumassa tähän epäonnen
kierteeseen.
Perussuomalaiset esitti varjobudjetissa lisäyksiä 10
miljoonaa euroa juuri tähän nuorten työpajatoimintaan
ja etsivään nuorisotyöhön. Olen
itsekin käynyt käytännössä tutustumassa
tämäntyyppiseen nuorisotyöhön
itäisellä Uudellamaalla ja arvostan suuresti näiden
sosiaalityöntekijöitten ja nuorisotyöntekijöitten
panosta, kun he käyvät vaikka kotoa käsin
hakemassa niitä nuoria osallistumaan työhön,
koulutukseen ja elämän suunnitteluun. On siinä mielessä harmillista,
että hallituksen esityksessä ei ole riittävästi
resursseja kohdistettu näin tärkeään
tarkoitukseen.
Samaten epäonnen kierteeseen liittyvät usein päihteet
ja kaikenlainen, jopa rikollinen tausta perheessä, ja tutkimusten
mukaan jopa viranomaiset pystyvät tunnistamaan niitä perheitä,
jotka ovat erityisen tuen tarpeessa. Niitä huomataan neuvoloissa,
päiväkodeissa, kouluissa, ja on tehty pitkäaikaisia
tutkimuksia siitä, että näihin ongelmiin
olisi periaatteessa pitänyt voida puuttua aikaisemmin,
kun kerran viranomaisilla on ollut se tarvittava tieto, mutta valitettavasti
meillä Suomessa ei kevyempiin tukitoimiin uhrata riittävästi
rahoja.
Olen useita kertoja täällä puhunut
kotipalvelujen antamisesta myös lapsiperheille, jotta lapsiperheet
selviytyisivät silloin, kun heillä on ongelmia,
pääsisivät näitten kriisien
yli ja pystyisivät omin avuin selviytymään.
Nythän Suomessa huostaanottojen määrät
ovat kasvaneet aivan räjähdysmäisesti
viime vuosien aikana, ja nekin voitaisiin ehkäistä,
kun riittävästi olisi resursseja siellä sosiaalitoimessa,
jotta voitaisiin antaa kevyempää kodinhoitoapua
tällaisille perheille, joilla on ongelmia.
Mutta on tässä ihan positiivistakin asiaa
tapahtunut nuorten kohdalla ylipäätänsä.
On syyllistetty kovasti siitä, että opinnot venähtävät
niillä, jotka ovat opiskelemaan päässeet.
Tänään uutisoitiin selvitys, jonka mukaan
suomalaiset korkeakouluopiskelijat pääsevät
nopeammin koulutusta vastaavaan työelämään
kuin kollegat monissa muissa maissa, ja se johtuu siitä,
että he ovat opiskelujen lomassa tehneet työtä.
Se on edesauttanut sitä, että he ovat päässeet
koulutusta vastaaviin töihin nopeammin kuin monissa muissa maissa.
Hanna Mäntylä /ps:
Arvoisa puhemies! Nuorten yhteiskuntatakuu on oikeansuuntainen toimenpide,
ja siitä on toki hallituspuolueille annettava kiitosta,
että he ainakin yrittävät pohtia keinoja,
kuinka maamme nuoria voitaisiin auttaa. Uskon, että yli
puoluerajojen tiedostamme hyvin, miten vaikeasta ongelmasta meillä on
kysymys, koska aivan liian moni nuori on jäämässä niin
sanotusti marginaaliin. Tiedämme varmasti kaikki, että mikäli
tähän ei puututa nyt voimakkaasti, meillä on
tiedossa paitsi inhimillisesti mitaten myös taloudellisesti
katsoen hyvin haastava tilanne lähivuosina. Toki painotuksista
ja keinoista voimme olla eri mieltä, mutta näen,
että kokonaisuudessaan nuorten elämänlaadun
ja hyvän elämän edellytysten parantamiseen
tarvitaan nyt kaikkien panosta.
Kertoo syvistä yhteiskunnallisista ongelmista, jos
meillä vuosi vuodelta on yhä enemmän nuoria,
jotka syrjäytyvät. Tällä hetkellä arvioidaan,
että katoamassa olevia nuoria on noin 50 000.
Nuorten työkyvyttömyyseläkkeet ovat lisääntyneet.
Yhä useampi nuori kärsii masennuksesta, päihteiden
väärinkäytön ongelmista ja taloudellisesta
hädästä. Nyt jos koskaan on luotava aitoja
vaihtoehtoja ja elämän polkuja nuorille pelkkien
paperitavoitteiden sijaan. Olen itse tehnyt muun muassa etsivää nuorisotyötä ja
väitänkin, että tuolla kentällä,
arjen työssä, on se paras asiantuntijuus näiden
nuorten auttamiseen. Myös nuoria itseään
tulisi enemmän kuulla.
Arvoisa puhemies! On myös tärkeää,
että huolehdimme tasa-arvoisesta kehityksestä työelämässä.
Tasa-arvon miellämme helposti koskemaan sukupuolten välistä tasavertaista
kohtelua, mutta laajemmin ajatellen se on paljon muutakin, kuten
esimerkiksi vammaisten ja vajaakuntoisten oikeuksien edistämistä ja
mahdollisuuksien luomista myös heille. Moni mielenterveyskuntoutuja
tarvitsee erityistä tukea siihen, että hänellä on
mahdollisuus olla osa työelämää ja saada
mielekästä sisältöä elämään
huolimatta rajoituksista, joita elämäntilanteet
voivat luoda. Lähtökohta monen kuntoutujan kohdalla
tulisi olla elämänsisällöllisen
merkityksen rakentaminen, koska sen kautta myös työkyky
voi palautua.
Haluan myös painottaa sitä, että työhyvinvointi
ja työssäjaksaminen ovat oleellisia tekijöitä työelämässä.
Työpaikkakiusaamisesta ei puhuta riittävästi,
ja kuitenkin se on monen työyhteisön arkea. Pahimmillaan
se voikin johtaa jopa työkyvyttömyyteen, mutta
lievimmilläänkin se aiheuttaa paljon inhimillistä kärsimystä,
puhumattakaan yhteiskunnallisista kustannuksista.
Arvoisa puhemies! Lapin osalta haluan kiinnittää huomiota
syrjäseutujen haasteisiin työllistymisen suhteen.
Kuten kaikki tiedämme, meiltä on valtion tuottavuusohjelman
myötä lähtenyt paljon työpaikkoja
pois eikä tilalle ole vastaavasti tullut uusia. Meillä on
toki nyt monenlaisia hankkeita, ja niiden kohdalla olisi oltava
herkkyyttä tehdä pitkäkestoisia ratkaisuja,
jotta alueellinen hyöty myös työpaikkojen
osalta olisi mahdollisimman suuri. Meillä on Suomessa myös
paljon arktista osaamista, tietoa ja taitoa, jota hyödyntämällä olisi
mahdollisuus luoda uusia työpaikkojakin sekä saada
vahvaa taloudellista hyötyä koko Suomea ajatellen.
Nyt tarvitaan uusia innovaatioita, ja niitä on tuettava.
Olen itse esittänyt tähän pääluokkaan
talousarvioaloitteissani lisäystä erityisesti
Lapin syrjäseutujen työllistämistoimien
tukemiseen. Kaikilla ei ole mahdollisuutta tai haluakaan muuttaa pois
kotiseudultaan työpaikan vuoksi. Kuitenkin jokaiselle tulisi
tarjota mahdollisuus työllistymiseen, koska jokainen työpätkä kuitenkin
katkaisee pitkäaikaistyöttömyyden mahdollisuuden mutta
toisaalta myös lisää ihmisten osallisuuden tunnetta.
Näen, että erityisesti nuorisotyöttömyyden
kohdalla ja nuorten yhteiskuntatakuun puitteissa määrärahoja
tulisi kohdentaa erityisesti niille Lapin syrjäseuduille,
joilla työttömyysasteet ovat jo erittäin
korkeat.
Jani Toivola /vihr:
Arvoisa puhemies! Vuoden 2012 talousarvion keskeisiä kysymyksiä ovat
työllisyyden tukeminen ja työttömyyden
vähentäminen. Työttömyyden vähentämiseen
pyritään kohdistamalla toimia erityisesti pitkäaikaistyöttömiin
sekä työmarkkinoille tuleviin nuoriin ikäluokkiin.
Talousarvioesityksessä yhteiskuntatakuun toteuttamista
varten kohdennetaan 36 miljoonaa euroa työllisyys-, koulutus-,
ja erityistoimien momentille. Nuorten työllistymisessä on tärkeää ottaa
huomioon myös itse nuoret: nuorten kuuleminen ja osallisuus
työvoimapolitiikan uudistuksessa ja suomalaisen työelämän
ja sen pelisääntöjen kehittämisessä.
Nuorisotyöttömyyteen ei voi suhtautua vain tilastollisena
tai taloudellisena asiana, vaan se on moninainen sosiaalinen ilmiö.
Työttömyyteen liittyy usein mielenterveysongelmia,
syrjäytyneisyyttä ja sosiaalisia ongelmia. Pelkkä työttömyys
ei riitä ongelmien määreeksi. Olennaista
on työttömänä olemisen tavat.
Arvoisa puhemies! Kaikilla näillä tärkeillä tavoitteilla
edistetään hyvinvointia ja tasa-arvoa suomalaisessa
yhteiskunnassa, estetään eriarvoistumista ja pahoinvointia,
vahvistetaan yhteiskuntamme taloutta ja toivottavasti luodaan myöskin
runsaasti uusia työpaikkoja sekä kasvualustoja
innovatiiviselle yrittämiselle ja uuden synnyttämiselle.
Pitkäaikaistyöttömyys on myös vakava
ongelma, ja mitä pidempään työttömyys jatkuu,
sitä kauemmaksi katoaa yhteiskunta ja sen tarjoamat mahdollisuudet.
Pitkäaikaistyöttömyyden rinnalla kulkee
myös sukupolvelta toiselle periytyvä työttömyys.
Tavoitteiden saavuttaminen vaatii meiltä paljon. Alkupisteessä on
yleinen, kaikkia tukeva arvomaailma ja ilmapiiri yhteiskunnassa,
lakkaamaton pyrkimys tasa-arvon edistämiseen ja jokaisen
kansalaisen identiteetin vahvistamiseen. On tärkeää,
että jokainen kokee olonsa voimautuneeksi ja että hänen
taidoillaan ja kokemuksellaan olisi paikka yhteiskunnassamme.
Arvoisa puhemies! Suomalainen työelämä on suurten
muutosten keskiössä. Maahanmuuton ja ulkomaisen
työvoiman mukana nousevat esiin aivan uudenlaiset kulttuurilliset
ja sosiaaliset vastuut myös suomalaisen työelämän
näkökulmasta. Emme voi katsoa asiaa vain talouden
ja työvoiman tarpeen näkökulmasta. On
mentävä mukaan työyhteisöihin
ja tarjottava osaamista ja palveluja erilaisiin kohtaamisiin. Yhä enemmän suomalaisessa
työelämässä joudutaan purkamaan
tai saadaan purkaa vanhoja raja-aitoja, murretaan kielimuureja,
käsitellään muuttuvaa suomalaisuuden
kuvaa ja vaihdetaan erilaisia työkulttuuritaitoja ja -tottumuksia.
Se, miten hyvin yhteiskunta tässä dialogissa ja
mahdollisissa törmäyksissä kansalaisiaan
tukee, määrittää myös
suurelta osin tulevaisuuden työelämän
voiman, kilpailukyvyn ja ennen kaikkea hyvinvoinnin.
Arvoisa puhemies! Tehokasta ja toimivaa maahanmuuttopolitiikkaa
myös työelämän näkökulmasta
on onnistunut kotoutuminen. Hyvän maahanmuuton avain on
ehdottomasti kieli. Ihmisillä tulee olla vahva pohja oman
ensimmäisen opitun kielensä suhteen tai mahdollisuus
sitä vahvistaa. Kielikoulutuksen mahdollisimman nopea ja
tehokas aloittaminen on siis tärkeää ja se,
että koulutusta on tarjolla kaikille. Iso osa kielen oppimisen
potentiaalia on myös yhteiskuntamme asenneilmapiirillä.
Jos yhteiskunta on avoin ja hymyilevä ja toivottaa tervetulleeksi,
luo se myös pohjaa ja merkitystä kielen oppimiselle. Jos
ilmapiiri on torjuva ja eristävä, on vaikea löytää myöskään
syytä ja motivaatiota kielen omaksumiselle.
Arvoisa puhemies! On tärkeää kiinnittää huomiota
työelämän laatuun kautta linjan. Ennenaikaisen
eläköitymisen sekä sairauspäivien
kustannukset yhteiskunnalle ovat lähes 30 miljardia euroa.
Tämä on jälleen sekä talouden
että inhimillisen elämän huutomerkki,
johon tulisi tarttua. Masennusperäinen uupumus on jo nyt
yksi suurimmista ennenaikaisen eläköitymisen syistä tuki-
ja liikuntaelinsairauksien rinnalla. Tarvitaan kattavaa mielen ja
kehon remonttia ja työelämän ja työnkuvan
monimuotoistamista, jolloin ihmisellä olisi mahdollisuus
tehdä töitä kykynsä ja elämäntilanteensa
mukaan.
Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi, puhuttaessa innovaatioista,
luovasta taloudesta ja yrittäjyyden tukemisesta, haluaisin
nostaa esille suomalaisen vaate- ja muotiteollisuuden. Maassamme on
tällä hetkellä iso joukko sekä Suomessa
että ulkomailla kouluttautuneita vaatesuunnittelijoita
ja muita vaatealan huippuosaajia. Osaamisen taso ja kilpailukykyasetelmamme
ovat ehkä korkeammalla kuin koskaan aikaisemmin suomalaisen
vaateteollisuuden historiassa. Suomalaiselle suunnittelulle ja siihen
usein yhdistetyille kestävän kehityksen, laadun
ja designin arvoille on maailmalla todella paljon kysyntää.
Olisi erittäin tärkeää nyt tukea
tätä osaamista, sen kehittämistä ja
vientiä. Samalla luomme paljon työpaikkoja myös
muille kauneuden, muodin ja designin alojen toimijoille.
Pirkko Mattila /ps:
Arvoisa puhemies! Edustaja Pekkarinen totesi viime viikolla
opposition kyselytunnilla Suomen metsien kasvusäästöjen
olevan jopa 40 miljoonaa kuutiota vuodessa. Hänen ministerikaudellaan
kuitenkin tehtiin chp-energiatuotannossa tariffirajoja, joilla tehdään
pienten yritysten energiantuotantoa kannattamattomaksi ja samalla
hidastetaan suomalaisten metsien hoitotöitä. Kuunnellessani
maa- ja metsätalousyrittäjiä olen vakuuttunut
siitä, että Pohjois-Suomen alueella syntyvät
hakkuusäästöt jäävät
käyttämättä, mikä on
kansantalouden kannalta surullista. Ministeri Häkämies
otti täällä tänään
puheeksi puurakentamisen ja antoi toiveita sen kasvamisesta. Olen
siitä hyvin tyytyväinen, koska puurakentaminen
on meillä aivan aliarvioitu teollisuudenala. Ainespuun
tuotekehittely on yksityisten yrittäjien varassa, jotka
tekevät sitä omin kustannuksin.
Tämä hallitus vähentää ammattikoulutuksesta aloituspaikkoja
tilanteessa, jossa niitä pitäisi lisätä.
Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaa edustavat
tahot käyttävät rahaa, mutta saavutetut tulokset
jäävät vielä tulevaisuuden sumuvarjoon.
Meidän tulee muistaa, että kansainvälinen kilpailu
ja halpatuontimaiden mahdollisuudet kiehtovat juuri sitä teollisuutta,
jonka pitäisi pysyä maassa. Parikymmentä vuotta
sitten puhuttiin vielä teollisuusvakoilusta, mutta nykyisen suomalaisen
yrityksen siirtäessä osan toiminnastaan vaikkapa
Kiinaan se nauttii täällä tuotekehitysavustusta.
Tuki on auttanut tuotteiden suunnittelua, kunnes tietotaito siirtyy
valmiina reaaliajassa uuteen kotimaahan nostaen siellä osaamisen
heti kilpailutekijäksi markkinoille. EU-, talous- ja demokratiakriisi
näyttivät vievän voimamme niin, ettemme
ehdi paneutua teollisuu-den kilpailukyvyn säilymisen seurantaan.
Äskeinen ympäristöministeri Niinistön
matka ilmastokokoukseen ja tuliaiset sieltä ovat kiistaton
näyttö siitä, että me suorastaan
haalimme kilpailukykyämme rasittavia kustannuksia tänne. Muistammeko,
että nykyiselläkään ansiotasomme
ei edellytä nykyistä elintasoamme? Elämme velaksi. Äskeiset
energiatuen leikkaukset vielä näyttävät
lisäävän hiilivoimaloiden käyttöikää ja lisäävän
hiilivoiman käyttöä maassa, kun meillä olisi
todella syytä pohtia paljon enemmän, miettiä omien
uusiutuvien luonnonvarojemme käyttöä.
Hiili ja öljy eivät todellakaan tule halpenemaan
maailmassa.
Yksistään Lapin metsävarat ovat yli
240 miljoonaa kuutiota, joihin tulee lisäkasvua noin 12 miljoonaa
kuutiota vuodessa. Metsäkeskuksen mukaan suurin hakkuumäärä,
joka ei vaaranna tulevaisuuden tuottoja, on 6,9 miljoonaa kuutiota
vuodessa. Kaivannaisteollisuus on lähes kokonaan myyty
pilahintaan ulkomaalaisille, kuten monia valtion laitoksia. Tänne
ollaan kuitenkin tekemässä huomattavia investointeja.
Teknologiateollisuutta suorastaan ajetaan maasta halvempien tuotantokustannusten
maihin.
Kemijärven sellutehdas loppui, samoin kuin Kajaanin
tehtaat. Metsissä on kuitenkin puuta, ja lisää kasvaa.
Tuotteistettunakin puu kuljetetaan markkinoille samoin kuin raaka-aineena.
Ainoastaan hajautetun chp-bioenergiatuotannon lopputuotteesta lämpö käytetään
lähellä energialaitosta ja sähkö kulkee
johtimia pitkin käyttökohteeseen. Sijoittajien
kovenevat tuottovaatimukset, raaka-aineiden jalostuskustannusten
nousu sekä nopeampikasvuisten puiden tarjoamat edut painostavat
kuitupuita käyttävää teollisuutta maastamuuttoon.
Merkittäviä syitä ovat myös
ilmastotekijät, energian hinta sekä verotuksen
ja byrokratian vaikutukset. Miten säilytämme elintasomme
ja vastaamme työllisyyden ylläpitohaasteisiin?
Annamme kansantaloudessa euron pyöriä isänmaan
hyväksi.
Suuryritysten raaka-aineisiin kohdistama hintapaine tekee alkutuotantoa
kannattamattomaksi. Tuonnilla painetaan kotimaan hintoja alas. Siksi
meidän on kehitettävä pysyvää,
kannattavaa teollisuustuotantoa. Ainoastaan kustannustehokkaasti
tuotettu laadukas hyödyke ja järkevä talouspolitiikka
mahdollistavat elintason säilymisen.
Poliittisesti tulisi toteuttaa hajautettu energiatuotanto järkevästi
siellä, missä polttoaine kasvaa. Polttoaineen
ja sähkön siirtokustannukset ja hiilijalanjälki
minimoituvat, mutta pysyvien työpaikkojen määrä nousee
10 000—20 000 muutamassa vuodessa. Metsiimme
jää vuodessa noin 25 miljoonaa kuutiota kasvusäästöjä.
Ainakin 2—3 miljoonaa hehtaaria olisi kiireellisen harvennuksen
tarpeessa. Oikea-aikaisella metsänhoitotyöllä saataisiin
myös hyvää raaka-ainetta sille puurakentamiselle,
mistä ministeri Häkämies myös
mainitsi. Puuta on, ja sillä tuotetun energian hyöty
kertaantuu metsän kasvun myötä ja laadukkaamman
raaka-ainekäytön kautta.
Eero Suutari /kok:
Arvoisa puhemies! Suomen valtionlainojen korot ovat olleet viime
aikoina nousussa. Kesän alusta lähtien Suomen
10 vuoden lainakorko on irtaantunut esimerkiksi Hollannin vastaavasta
korkotasosta. Tämä on vakava oire Suomen kilpailukyvyn
heikkenemisestä. Tämä on merkki siitä,
että Suomen tulkitaan vajoavan ja ajautuvan taloudeksi,
jossa vienti vähenee ja vaihtotasevaje kasvaa. Tuoreet
kuukausitilastot kertovatkin, että Suomi on painunut tavaravientivoittoisesta
tuontivoittoiseksi maaksi. Meidän pelätään
jatkossa olevan samassa sarjassa kuin esimerkiksi Etelä-Euroopan
maat, jotka eivät vientityöllään
pysty maksamaan tuontia ja hoitamaan olemassa olevaa velkaa saatikka
hyvinvointia. Nokian viennin vähenemisen lisäksi myös
Suomen viennin muu rakenne ja sen muutos toimivat Suomen vientiä vastaan.
Vienti vähenee muun muassa siksi, että puoli tusinaa
paperi- ja sellutehdasta on suljettu. Myös vahvana pidetty
kone- ja laitevienti on kohdannut vaikeuksia.
Kiitän työ- ja elinkeinoministeriötä niistä talousarviossa
olevista lukuisista hyvistä kirjauksista, joilla mahdollistetaan
kasvuyrityksiä tukevia toimia. Nämä kirjaukset
tulisikin kevään aikana saada hallituksen erityiseen
tarkasteluun. Tässä taloudellisessa tilanteessa
on tarpeen katsoa kokonaisuutena kaikki sellaiset erityistoimet,
joilla voidaan olettaa olevan selvästi kasvua tukevaa vaikutusta.
Näitä toimia olisivat nykyisten lisäksi
panostaminen tutkimus- ja kehitystoimintaan, korotetut poisto-oikeudet
ainakin väliaikaisesti uusien investointien lisäämiseksi,
yritysten kasvurahoituksen riskinottokyvyn lisääminen
ja ennen kaikkea työelämän sääntöjen kansainvälistäminen
sellaiseksi, että työn siirtymistä muualle
jarrutetaan ja jopa pysäytetään.
Arvoisa puhemies! Suomi on pitkien etäisyyksien maa.
Koko maassa on tärkeää, että kuljetus ja
logistiikka toimii ja yrityksillä on yhtäläiset mahdollisuudet
yrittämiseen eri puolilla Suomea. Polttoaineverojen korotukset
yhdistettynä kuljetustuen 60 prosentin leikkaukseen kohdistuvat
nimenomaan teollisiin työpaikkoihin Pohjois- ja Itä-Suomessa.
Tässä uudessa suhdannetilanteessa myös
näitä tulisi arvioida uudelleen.
Annika Saarikko /kesk:
Arvoisa puhemies! Hallituksen arvio talouden näkemyksistä ja näkymistä on
tuon keltaisen budjettikirjan sivuilla liian optimistinen, valitettavasti.
Talouden näkymät ovat heikentyneet niin nopeasti,
että vuoden 2012 työttömyysasteeksi arvioitu
7,6 prosenttia jäänee varmaankin toteutumatta.
Talousarvioesityksessä on lukuisia kasvua ja myönteistä työllisyyskehitystä jarruttavia
tekijöitä. Keskustan mielestä hallituksen
tulisi kiinnittää eri-tyistä huomiota
siksi juuri yrittäjyyttä ja uusia työpaikkoja
synnyttäviin toimiin.
Arvoisa puhemies! Kaikkien meidän tulee olla huolissaan
talouden laajasta kuvasta. Syksyllä saatu sopu tulopoliittisessa
kokonaisratkaisussa, jota raamiksi nykyään nimitetään,
on sinällään kallis mutta lähtökohtaisesti
vakautta tuova. Jäämme odottamaan, millaisia tuloksia
raamiratkaisu työmarkkinoille tuo. Lausumme tietysti samalla
varmasti koko eduskuntana kiitoksen työmarkkinajärjestöille
mallikkaasta sopimisen kulttuurin paluusta. Keskitetty ratkaisu
varmistanee toivottavasti työrauhan ja auttaa välttämään liikehdintää työmarkkinoilla
sinällään epävakaassa taloustilanteessa.
Syksyllä sopuun saatu raamiratkaisu sisältää monia
hyviä elementtejä. On ilahduttavaa, että täällä eduskunnassakin
keskustan vahvasti esille nostama vuorotteluvapaan korvaus pidettiin
ennallaan, hallituksen leikkaussuunnitelmat peruttiin, ja se kuuluu
osaksi ratkaisua. Se on hieno asia monelle työelämästä taukoa
hakevalle, ja sen vaikutus on pitkälti ennalta ehkäisevä työelämässä jaksamisen
kannalta. Niin ikään isyysvapaan pidentäminen
osana sitä laajaa yhteiskunnallista pyrkimystä työn
ja perheen yhteensovittamisesta on erittäin hyvä askel
oikeaan suuntaan. Muutoin työn ja perheen yhteensovittamisen
kysymykset eivät ainakaan hallituksen toimesta näytä etenevän
tämän kauden aikana. Ratkaisu on kallis. Työnantajankin
panosta tarvitaan, ja pelkkä tahtotila ei riitä.
Siksi isyysvapaan pidentäminen on askel oikeaan suuntaan.
Niin ikään raamiratkaisussa ollut huomio inhimilliseen
pääoman panostamiseen, koulutusvapaisiin eri aloilla,
tulee tervetulleena uudistuksena ainakin sellaisissa työpaikoissa,
joissa varsinkin ikääntyvät työntekijät
ovat jääneet vaille työhön uudelleenkouluttautumista
ja lisäpätevyyttä ja virkistystäkin,
jota koulutus voi työn oheen tuoda.
Kaiken kaikkiaan raamiratkaisu on siis sinällään
hyvä, vaikkakin kustannuksiltaan kallis. Myös
valtion osalta pitkälti ne leikkaustoimet, joita muilta
sektoreilta tehdään, tulevat käytetyiksi
tämän raamin toteuttamiseen, mutta se ei yksinään
riitä. Nyt, kun on hyvään sopimisen kulttuuriin
yhteiskunnassa päästy, pitäisi tehdä vahvoja,
vaikeitakin, tiukkoja, ikäviä päätöksiä siitä,
miten työurien pidentäminen todellisuudessa tapahtuu.
On harmillista huomata, että osa hallituspuolueista on
jo lukinnut vastauksensa niin tiukkaan, että koko keinovalikoima
ei ehkä sittenkään ole hallituksella
ja kolmikannalla käytössä, kun pohditaan
sitä, miten työuria pidennetään.
Sosiaalipoliittisesta tuporatkaisusta on puhuttu, sen kakkosvaiheesta — ensimmäinen
vaihe tapahtui edellisen hallituksen, Vanhasen, kaudella — jossa
osa-aikaeläkkeen eläkemaksujen määrästä,
työuran pituudesta, eläkeiän mahdollisesta
nostosta tullaan keskustelemaan. On hyvin toivottavaa, että tässä katsottaisiin
pitkälle, oltaisiin ennakkoluulottomia ja ajateltaisiin
tätä työelämän ja tämän
koko järjestelmän kestävyyttä muutenkin
kuin vain vuoden, kahden tai viiden vuoden mitassa. Tämä on
vahvasti sukupolvikysymys, miten eläkejärjestelmämme
kestää. Täällä on moni
käyttänyt ansiokkaita puheenvuoroja nuorisotyöttömyyden
vähentämisen ja yhteiskuntatakuun puolesta. Sen
rinnalla yhtä keskeinen sukupolvien oikeudenmukaisuuden
kysymys on se, miten ratkaisemme kysymykset työelämän
loppupäästä ja eläkkeelle siirtymisestä.
Arvoisa puhemies! Lisäksi haluaisin sivuta liittyen
ensi vuoden budjettiin tätä työmarkkinatuen
tarveharkintaa, josta tässä salissa on useampaan
otteeseen keskusteltu tämän syksyn aikana. Valiokuntaryhmämme
työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa pitää työmarkkinatuen
saajien eriarvoista kohtelua epäoikeudenmukaisena. Meidän mielestämme
työmarkkinatukea pitää kehittää yksilölliseksi
perusturvaksi, joka ei ole riippuvainen perheenjäsenten
tuloista. Tuloharkinnan poistaminen olisi oikeudenmukaista ja johdonmukaista,
koska peruspäivärahaa ja ansiosidonnaista päivärahaa
saavien kohdalla puolison tai vanhempien tulot eivät vaikuta
työttömän etuuksiin.
Keskustan mielestä 40 miljoonaa euroa maksava työmarkkinatuen
tarveharkinnan poistaminen tulisi ottaa ensi vuoden talousarvioon.
Näin ei nyt näytä kuitenkaan tapahtuvan.
Pidämme harmillisena, että tätä asiaa
ei budjetin täydennyksessäkään
hallitus vielä korjannut.
Mikko Alatalo /kesk:
Arvoisa puhemies! Työmarkkinoiden raamisopimus oli
hyvä asia. Se rauhoittaa työtaisteluita, toivon
mukaan. Vaikka työmarkkinarauhalla on varmasti merkitystä myös
talouskasvulle, lisää panostuksia itse talouskasvuun,
yrittämiseen, tarvittaisiin, yrityselämään
lisää vipinää.
Tilanne on huolestuttava, kun asiantuntijat jo
kuiskuttelevat, että Suomi on sala-Kreikka. Tämän
päivän Talouselämässä todetaan,
että maamme on ajautumassa sekundataloudeksi, jossa valtionlainojen
korot nousevat ja vienti vähenee. Suomen tavaravienti väheni
Tullihallituksen mukaan arviolta 35 prosenttia tämän
vuoden tammi—maaliskuussa verrattuna viime vuoden vastaavaan
aikaan. Jos tilanne pahenee, Suomen talouden suorituskyky on kohta
samaa periferiaa kuin Etelä-Euroopan maat. Sijoittajat
laittavat jo nyt Ruotsin valtionobligaatioihin rahojaan, kun pelätään
euron hajoamista.
Suomella on omat ongelmansa, jotka eivät ole ihan suorassa
yhteydessä maailmantalouteen. Nokian epäonnistumiset
ovat vieneet viennistä miljardeja, puoli tusinaa paperi-
ja sellutehdasta on suljettu, ja tänä vuonna ei
ole yhtään isoa risteilijääkään
lähdössä maailmalle. Hallitukselle ei voi
antaa kiitettävää arvosanaa reagointikyvystä. Euron
ongelmiin on hassattu koko ajan aikaa hallituksen johdossa, vaikka
kotimaisillekin toimille olisi tarvetta. Kotimaisin toimin voidaan
lisätä tuottavuutta ja kasvuyrittäjyyttä,
voimme satsata lisää osaamiseen ja innovaatioihin.
Työuriakin meidän on pakko pidentää,
kuten SDP-taustainen Erkki Liikanen totesi, koska ihmisten elinikä kasvaa.
Tämä on se kipeä päätös, jota
viime kaudella ivattiin Vanhasen Kuusamon hangilla keksimäksi
jutuksi. Mutta tosiasia on, että se on tehtävä,
tämä kipeä päätös.
Olisi tehtävä investointeja suomalaisten luonnonvarojen
hyödyntämiseen ja uusiutuvaan energiaan — nythän
hallitus leikkaa sieltä puolelta rahaa. Olen kahdeksan
vuotta täällä puhunut hajautetun energiatuotannon
puolesta, mutta täällä tuntuu olevan
myös sen keskitetyn energiatuotannon puolustajia aika paljon.
Maa- ja puutarhatalouden energiatuotteiden valmisteveron palautuksista
leikataan noin 40 prosenttia. Kyseessä on osaltaan maatalouden
vuoden 2005 tupon rikkominen.
Hallitus leikkaa suomalaisesta työstä sekä yksityisellä että julkisella
puolella. Suomen viime lamasta nostamiseen auttaneita innovaatiotukia leikataan
ennennäkemättömällä tavalla.
Myös kotitalousvähennystä leikataan;
se on ollut kuitenkin hyvin tärkeä markkinoita
pyörittävä asia ja harmaan talouden torjunnassa
ennen kaikkea. Elinkeinon- ja maatalouden harjoittajien pääomatulon
verotusta kiristetään reilulla 7 prosentilla.
Ensimmäisen vieraan työntekijän palkkatukia
leikataan. Keskusta on ehdottanut, että luotaisiin malli,
missä ensimmäisen työntekijän
palkkamenoihin annettaisiin avustusta 30 prosenttia ensimmäisen
vuoden aikana ja 15 prosenttia seuraavana vuonna.
Kuten täällä aikaisemmin totesin,
EK:n yritystutkimuksessa 10 prosenttia yrityksistä ilmoittaa,
että he lähtevät ulkomaille, uusista
jopa 13 prosenttia. Tämä on merkki siitä,
että yrittäjien mitta alkaa olla pikkuhiljaa täyttynyt.
Arvostelin tänään tätä asiaa,
ja ministeri Häkämies väitti, että kyllä keskustalla
on kovemmat yritysraippaverot kuin hallituksella. Väitän,
että se on toisin. Esko Kiviranta on tehnyt lakialoitteen
siitä, että henkilöyhtiöille,
ky:lle ja ay:lle, pääomatulon verotuksessa yritystoiminnan
osalta tulisi perusvähennys. Laskelman pohjana olisi 0,9
kertaa pääomatuloveron korkoprosentti elikkä 27
prosenttia. Tämä auttaisi nimenomaan pienyrittäjiä suhteessa
tietysti isompiin osakeyhtiöihin. Totta kai tuo yhteisöveron
alentaminen oli hyvä asia, mutta se ei niin paljon pienillä yrittäjillä tunnu
hyötynä, tämä asia.
Maakunnallisesti ely-keskusten jakama t&k-valmisteluraha
on ollut tärkeä, mutta sitä leikataan
nyt 5 miljoonalla eurolla. Tämä raha pitäisi saada
budjettiin takaisin. Maakuntien kehittämisrahoja ollaan
nyt puolittamassa 13,5 miljoonaan euroon. Tuntuivat aika kovalta
darwinismilta tässä asiassa varsinkin tuolla oikealla
takalaidalla nuo kommentit, että nämä eivät
olisi tuottavia. Näillä maakuntien kehittämisrahoilla on
erittäin iso merkitys alueille, ja se ei koske pelkästään
Pohjois-Suomea, Itä-Suomea. Jopa meillä Pirkanmaalla
näillä on erittäin paljon merkitystä.
Myöskään järkevälle
ei tunnu se, että vähennetään
työllisyysperusteisia investointeja. Ne ovat olleet tuottava
tapa tukea uusien pysyvien työpaikkojen syntymistä,
ja sitä kautta on monipuolistettu elinkeinoelämää siellä,
missä on monipuolistamisen tarve. Myös työllisyysmäärärahat
pienenevät noin 50 miljoonaa euroa. Saadaanpa nähdä,
voidaanko nuorten yhteiskuntatakuuta taata tällä.
Eihän tämä hyvältä näytä.
Myönnän ja ymmärrän myös
hallituksen paineet leikkaustarpeista ja tästä maailman
tilanteesta, mutta sieltä päästä ei
pitäisi leikata, eli yrittämisestä, joka
tuo takaisin niitä sijoitettuja rahoja. Nimenomaan näin niitä uusia
työpaikkoja luodaan eikä niin, että pistetään
jarrua yrittämiselle.
Sirpa Paatero /sd:
Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen ensimmäisessä budjetissa
näkyy hyvin sosialidemokraattinen työvoimapolitiikan lähtökohta,
joka tähtää rakenteellisen työttömyyden
torjumiseen. Pitää muistuttaa kuitenkin, että jo
nykyinen järjestelmä toimii suurimmassa osassa
tapauksia hyvin, sillä tutkimusten mukaan 70 prosenttia
työttömäksi jäävistä ihmisistä löytää kolmen
kuukauden sisällä uuden työpaikan. Elikkä rakenteellista
työttömyyttä käsitellään
sitten korkeintaan tämän 30 prosentin osalta.
Tähän on nyt siis kaksi uutta työkalua.
Ensimmäinen on nuorten yhteiskuntatakuu, jossa työharjoittelu-,
opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka taataan jokaiselle
nuorelle viimeistään kolmen kuukauden kuluessa.
En malta olla puuttumatta käsittämättömään
oikealta laidalta tulevaan kommentointiin, jossa haluttaisiin lisää keppiä näille
nuorille. Kyllä aivan varmaa on se, että kaikki
ne nuoret, joittenka työkuntoisuus on sellainen, että he
pystyisivät töihin menemään, sen
työn ottavat mieluummin kuin pelkän toimeentulotuen.
Malli on niin hyvä, että sosialidemokraattiset
nuoret ovat tätä esittäneet koko Euroopan
tasoiseksi ratkaisuksi.
Toinen suuri ongelmatiikka on pitkäaikaistyöttömät,
joita on lähes 60 000, 55 900. Tähän on
lähdössä liikkeelle kuntakokeilu, jossa
toivon myöskin Kotkan hakemustensa perusteella näkyvän
mukana, sillä meidän kunnassamme on lähes
tuhat kaupungin listoilla jo kaksi vuotta pyörinyttä,
valitettavasti pitkäaikaistyöttömänä ollutta
ihmistä.
Kun äkillistä rakennemuutosaluetta koskevaa keskustelua
käydään, Kymenlaakso on ehkä tästä surullisin
esimerkki, sillä kaikkien muistaman Voikkaan, 2006, jälkeen
on vielä menetetty lähes 5 000 työpaikkaa.
Elikkä se ei todellakaan loppunut. Nyt pieniä uudistuksia
on äkillisen rakennemuutoksen välineeseen tullut
niin, että nykyisin tuki voidaan myöntää jo
saman tien kolmeksi vuodeksi ja jatkokin kahdeksi vuodeksi, mikä auttaa
tietenkin siinä, koska se yritysten etabloituminen ei välttämättä tapahdu
muutamassa kuukaudessa.
Toinen hyvä asia on — jos ajatellaan sitä ennakoitavuutta,
kun me tiedämme, mikä toimiala milloinkin on ongelmissa — että nyt
sitten työryhmä on miettimässä,
mitenkä näitten ihmisten kohdalla se äkillinen
rakennemuutos saataisiin mahdollisimman hyvin, joustavasti hoidettua niin,
että alaa voidaan vaihtaa, voidaan ehkä muuttaa,
voidaan kouluttautua uudelleen ja saadaan samalla sitten niitä työpaikkoja
sinne alueille.
Vielä tarvitaan mielestäni uudenlaista ajattelua
rakennemuutostukien myöntämiseen. Siellä olisi
vielä mielestäni katsottava, kuinka suurella prosentilla
näitä tukia yrityksille myönnetään
tai minkä kokoisille yrityksille, jotta meillä olisi mahdollisimman
laaja kirjo tulevien yritysten auttamiseksi.
Arvoisa puhemies! Toinen asia on tämä Venäjä.
Venäjä-selonteko on toivomuksessa valtiovarainvaliokunnan
mietinnössä, ja kannatan sitä lämpimästi,
siitä syystä, että etenkin rajan seutu elää Venäjästä.
Meillä on hyvät kokemukset rakennerahastojen osalta,
EAKR:n, ESR:n, ENPI-ohjelmien osalta, ja nyt huoli on tietysti siinä, että valtion
rahoitusosuus on pienenemässä. Toivon ja uskon,
että tähän saadaan vielä uudenlaista
otetta, sillä tutkitusti viime kauden aikana Kymenlaaksossa
on käynnistetty 73 yritystä ja työllistetty
yli 1 100 ihmistä näiden kautta.
Tarvitaan myös uudenlaista otetta, ja siitä syystä valtiovarainvaliokunnan
esitys miljoonan euron erillisestä tuesta t&k-puolelle
suomalaisten yritysten etabloitumiseen Venäjän
puolelle on hyvin kannatettava asia. Me tarvitsemme uudenlaisia
keinoja hyödyntääksemme myöskin Luoteis-Venäjän
osalta uudenlaisia meriväyliä ja ehkä luonnonrikkauksia,
joissa suomalaisten pitää olla valmiita niin liikenneinfran
kuin osaamisen ja muidenkin puolelta. Toivon, että tähän pääsemme
palaamaan seuraavina vuosina, sillä tämä ei
ole lopussa, vaan vasta alussa.
Raimo Piirainen /sd:
Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu
tänään hyvin paljon työttömyydestä ja
rakenteellisesta työttömyydestä. Myös
itse aloitan sillä aiheella liittyen
tähän TEMin pääluokkaan.
Meillä on monessa maakunnassa tapahtunut hyvinkin positiivista
kehitystä. Ensin voisin mainita tietenkin oman maakuntani
Kainuun, missä työttömyys on koko ajan
alentunut. Siinä on tietysti montakin eri tekijää:
Yksi on se, että rakenteellinen työttömyys
häviää myös eläköitymisen kautta
elikkä työttömiä eläköityy.
Toisaalta työllistymismahdollisuuksia on ollut runsaasti
suhteessa siihen, että UPM on kuitenkin lakkauttanut paperitehtaan.
Ja sitten on se, että nuoret ovat muuttoherkkiä ja
sillä tavalla liikkumista maakuntien välillä tapahtuu.
Mutta kumminkin, tällä hetkellä työttömyys
on hyvään, alenevaan suuntaan menossa. Toisaalta
tietenkin on huomioitava myös se, että on tapahtunut
ihan merkittävää kehitystä Kainuunkin
osalta elikkä pk-sektori on hyvin vahvasti investoinut
ja tietysti myös Talvivaara on vaikuttanut omalta osaltaan.
Nyt hallitusohjelmassa, niin kuin tässä valtiovarainvaliokunnan
mietinnössäkin, on suomalaisten yritysten toimintamahdollisuuksien
edistäminen Luoteis-Venäjällä,
ja sitä kautta yrityksillä olisi mahdollisuuksia
liikkua Venäjän suuntaan ja sillä alueella
toimia. On myös hankkeita, merkittävien uusien
meriväylien avautuminen esimerkiksi, ja liikenneverkko
yleensäkin ja sen kehittäminen antaa mahdollisuuksia
suomalaisille yrityksille viennin suhteen, kun ensinnäkin verkot
saadaan kuntoon. Se on tärkeätä yhteistyötä,
lähialueyhteistyötä, niin kuin edustaja
Paatero mainitsi myös tämän Venäjä-selonteon
ja ENPI-hankkeen. Sillä on saatu lähialueyhteistyölle
merkittäviä hankkeita, joilla on myös
vaikutusta suomalaisten yritysten toimintaan, ja se kehittää lähialueyhteistyötä.
Arvoisa puhemies! Sitten täällä oli
debatissa puhetta kaivosteollisuudesta ja sen etenemisestä Suomessa,
ennen kaikkea Pohjois-Suomessa. Se on kasvava toimiala. Aina siinä alkuvaiheessa,
kun
kaivos lähtee liikkeelle, pääoman tarve
on merkittävä ja tarvittaisiin panostuksia. Tuo
teollisuusinvestoinnin määräraha, 30
miljoonaa euroa, on pieni raha tällä hetkellä,
kun on arvioitu, että tarvittaisiin jopa 100—200
miljoonaa näitä käynnistämisrahoja.
Se, millä tavalla sitten yksityiset rahamarkkinat näihin
hankkeisiin investoivat, on tällä hetkellä arvoitus.
Niin kuin tuossa ministeri Häkämies vastasi, tällainen
kaivosohjelma on tulossa ja se on valmisteilla ja sen pohjalta asiaa
tarkastellaan. Toivotaan menestystä näille kaivoshankkeille.
Tietysti se on huomioitava tässä yhteydessä,
että kaivosten lisääntymisen ja matkailun,
mikä on Pohjois-Suomelle merkittävää,
täytyy kävellä käsi kädessä,
ettei turmella ympäristöä ja näin
saateta toiselle elinkeinoalalle hallaa.
Arvoisa puhemies! Nostan vielä esille nuorten, alle
25-vuotiaiden, työttömyysasteen, joka oli lokakuussa
17,1 prosenttia ja joka oli 1,5 prosenttiyksikköä suurempi
kuin edellisen vuoden lokakuussa. Tähänhän
nyt panostetaan nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamisella, ja niin
kuin olemme kuulleet, tämä on ministerillä ohjelmassa,
ja tällä tavalla edistetään
nuorten kiinnittymistä tähän yhteiskuntaan.
Toinen merkittävä hanke on pitkäaikaistyöttömyyden
vähentämiseen tähtäävä määräaikainen kokeilu,
jossa viimeistään 12 kuukauden työttömyyden
jälkeen työllisyyden hoidon päävastuu siirretään
kunnalle tai kunnille yhteisvastuullisesti. Tämäkinhän
on etenemässä, ja tähän ollaan
kyselemässä nyt kuntia, ketkä ovat halukkaita
lähtemään mukaan.
Puhetta oli ryhtynyt johtamaan puhemies
Eero Heinäluoma.
Anneli Kiljunen /sd:
Arvoisa herra puhemies! Hallituksella on kunnianhimoinen tavoite 72
prosentin työllisyysasteesta ja 5 prosentin työttömyydestä.
Etenkin tämän hetken tilanteessa Euroopan talous-
ja rahoituskriisin keskellä ja talouskasvun hiipuessa se
on haastava ja aiempaa vaikeammin saavutettavissa. On toisaalta selvää,
että työllisyysastetta on vahvistettava, jos haluamme
pienentää julkisen talouden kestävyysvajetta
ja turvata ihmisten hyvinvoinnin ja tasa-arvoisen hyvinvointivaltion
myös tulevaisuudessa. Se edellyttää satsausta
koulutukseen, osaamiseen, kehittämiseen, työelämään
ja työhyvinvointiin sekä osatyökykyisten
työllistämiseen. Tarvitsemme monipuolisia työvoimapoliittisia
toimenpiteitä. Tarvitsemme myös uusia työpaikkoja,
kasvuyrittäjyyden lisäämistä ja
elinkeinorakenteen monipuolistamista. Näitä toimia myös
hallitus painottaa ensi vuoden talousarviossa. Ihmisten hyvinvointia
ja yhteiskuntamme kehitystä ajatellen on tärkeää,
että laajapohjainen raamisopimus osaltaan tukee työmarkkinoiden vakautta
ja ennustettavuutta sekä vahvistaa kotitalouksien ostovoimaa
ja työllisyyttä.
Arvoisa puhemies! Työllistämis-, koulutus-
ja erityistoimien rahoitusta on nostettu maaliskuun kehyspäätöksestä mutta
pudotettu verrattuna kuluvaan vuoteen. Työvoimapoliittisissa
toimenpiteissä on ensi vuodelle arvioitu olevan vähemmän
ihmisiä kuin tänä vuonna mutta silti
on laskettu, että aktivointiaste nousisi. Jos suhdanteiden
heikentyessä nämä laskelmat eivät
pidä, on välttämätöntä,
että lisäbudjetissa turvataan työvoimapoliittisten
toimenpiteiden toteutuminen. Epävarmassa työllisyystilanteessa
on myös tärkeää, että muutosturvan
työkalut toimivat ja ihmiset voivat siirtyä joustavasti
työstä työhön tai koulutuksen
kautta työelämään. Myös
sosiaaliturvan ja pätkätöiden yhteensovitusta
pitäisi jatkossa parantaa.
On hyvä, että työelämävaliokunta
on omassa budjettilausunnossaan nostanut vahvasti esiin osatyökykyisten
tilanteen. Yhteiskunnassa tulee huolehtia siitä, että osatyökykyisten
ihmisten oikeus tehdä omaa koulutustaan, osaamistaan ja jaksamistaan
vastaavaa työtä toteutuu ja syrjiminen työmarkkinoilla
vähenee. Pitkäaikaistyöttömien
osalta uusi kokeilu, jossa viimeistään vuoden
työttömyyden jälkeen kunta ottaa päävastuun
työllistämisestä, on erittäin
tervetullut. Tärkeää on kuitenkin, että ihmisten
työllistämiseen ei odoteta vuotta, jotta työllistämisvelvollisuus siirtyisi
kunnille, vaan eri tahojen on tehtävä kaikkensa,
jotta ihminen työllistyisi mahdollisimman nopeasti.
Se on kunnille myös haastava hanke, toisaalta pitkäaikaistyöttömyyden
vähentämistä ja köyhyyden ja
eriarvoistumisen ehkäisyä ajatellen sekä ihmisen
toimeentulon ja myös ihmisen eläkekertymän
kannalta välttämätön. Meillä on
aivan liikaa ihmisiä, jotka on pitkäaikaistyöttöminä sidottu
köyhyyteen ilman mahdollisuuksia parantaa omaa toimeentuloaan
ja tulevaisuuden turvaansa. Jokaisella tulisi olla kuitenkin oikeus elättää itsensä
ja
perheensä. Siinä mielessä kaikki kokeilut,
joilla pitkäaikaistyöttömyyttä voidaan
vähentää, ovat tärkeitä.
Arvoisa puhemies! Epävarmassa taloustilanteessa myös
nuorten suhdanteille herkkä työttömyys
voi kääntyä nousuun. Siksi nuorten yhteiskuntatakuun
toteutuminen on erityisen tärkeää ja toisaalta
erityisen vaativaa. Meillä ei ole varaa hukata nuoria työttömyyteen
ja pahimmillaan elämän mittaiseen syrjäytymiseen.
Hallituksen sitoutuminen takuuseen on todellinen arvovalinta. Nuoria
ei jätetä heitteille eikä heitä sysätä talouskriisin
maksajiksi vaan otetaan vastuu nuorten tulevaisuudesta. Jotta takuu
toteutuu, tarvitaan monipuolisia toimia yli hallintorajojen ja voimakasta
panostusta koulutus- ja työllistymispalveluihin sekä yksilölliseen
ohjaukseen ja tukeen.
Valiokunnan mietinnössä nostetaan aiheellisesti
esiin nuoret, jotka ovat tällä hetkellä kaikkien
järjestelmien ulkopuolella ja joita ei löydy myöskään
työttömyyskortistoista. Meillä on esimerkiksi
etsivä nuorisotyö -keinoja, joita pitää edelleen
kehittää näiden nuorten löytämiseksi. Lisäksi
työpajojen toimintamalleja pitää kehittää,
jotta ne aidosti motivoivat nuorta myös jatkokoulutukseen.
Me emme saa unohtaa yli 25-vuotiaita nuoria, joilla ei ole tutkintoa.
Heitäkin on todella paljon, ja heidän elämäntilanteensa
voi olla myös hyvin vaikea. Myös heidän
työllistämisekseen on tehtävä kaikki,
mitä me voimme, ja me tarvitsemme erilaisia työkaluja
heidän työllistämiseensä. Kuten
on sanottu, tarvitsemme määrätietoista
työtä yli hallintorajojen ja monenlaisia yksilöllisiä toimintamalleja.
Nyt työ on kuitenkin käynnistynyt ja tahto on
yhteinen.
Mauri Pekkarinen /kesk:
Arvoisa puhemies! Ensinnäkin minä toivoisin,
että budjetin palautekeskustelut voisivat tapahtua niin,
että ministerit istuvat silloin paikalla, kun budjettia käsitellään.
Se, että kansanedustajien kanssa saa minuutin puheenvuoroja
vaihtaa keskenään, ei minusta ollenkaan ole sitä,
että ministerit istuisivat mahdollisuuksien mukaan koko
ajan täällä paikalla. Pyrin itse aikanaan
noudattamaan sitä periaatetta ja toivon, että muutkin
menettelevät samalla tavalla.
Arvoisa puhemies! 37 vuotta sitten Suomessa oli työssä olevaa
väkeä noin 200 000 ihmistä vähemmän
kuin tänä päivänä.
Nuo 200 000 ihmistä vähemmän
tekivät 37 vuotta sitten yli 100 miljoonaa työtuntia
vuodessa enemmän kuin tänä päivänä työssä oleva
väki tekee. Mikä minun viestini on? En kauhistele
tätä muuten ollenkaan, yritän vaan sanoa,
että Suomen kaikkinaisen kehityksen, taloudellisen, aineellisen
kehityksen, juttu on nimenomaan ollut työn tuottavuuden
raju parantuminen taakse jääneitten vuosikymmenten
aikana.
Tästä eteenpäin kymmenen vuotta,
2010—2020, työikäisen väen määrä vähenee
144 000:lla ja eläkeikäisen väen
määrä kasvaa noin 350 000 henkilöllä.
Mikä minun ajatukseni on, mitä pyrin tällä sanomaan?
Sitä, että vaikka kuinka työuria jatketaan,
en usko siihen, että työpanoksen määrä juurikaan
pystyy nousemaan edessä olevien vuosien ja vuosikymmenen
aikana. Meidän menestys tässä mielessä,
aineellisen kehityksen menestys, on siinä, että työn
tuottavuutta, kokonaistuottavuutta — tuottavuus voidaan
jakaa useampaan komponenttiin — voidaan selvästi
parantaa. Kokonaistuottavuuden taustalla on taas osaaminen, ennen
kaikkea innovaatiorahoitus, ja nyt hallitus leikkaa innovaatiorahoitusta
erittäin merkittävästi, noin 60 miljoonalla
eurolla ja vaalikauden lopussa 85 miljoonalla, mikäli budjetti menee
läpi. Tämä on erittäin valitettavaa.
Tämä on täysin toinen tie ja linja,
mikä aiemmin lamojen alla ja aikana meillä on
ollut. Vuosien 91 ja 95 välisenä aikana Suomessa
lisättiin silloisia innovaatiorahoja neljän vuoden
aikaan 74 prosenttia tilanteessa, missä kaikesta mahdollisesta
piti muutoin leikata.
Arvoisa puhemies! Minusta tähän liittyy vaara,
että innovaatiovuoto, joka tänäänkin
on totta, vaikeutuu entisestään, siis se ilmiö,
että me rahoitamme kyllä osaamispotentiaalin mutta
emme sitä vaihetta innovaatioketjussa, jossa se osaaminen
pitäisi muuttaa tuotannollisiksi työpaikoiksi, siis
ensinnäkin tuotteiksi, jotka voidaan kaupallistaa ja joilla
työpaikkoja voi syntyä sitten Suomeen. Tämä homma
ei kauan toimi. Meillä ei ole rahaa, meillä ei
ole veroeuroja, millä rahoittaa sitä osaamispotentiaalia,
ellemme huolehdi tuosta vaiheesta, jossa se osaaminen muutetaan
yrittäjyydeksi, työpaikoiksi ja tuotteiksi, nimenomaan
sellaisiksi, joita täällä Suomessa tuotetaan.
Toivoisin todellakin, että hallitus vielä tarkistaa
näiltä osin kantansa ja edes se innovaatiokannustin,
mitä me yritimme jo viime vaalikaudella viedä eteenpäin,
jonka kokoomus silloin kaatoi, nyt edes 2013 saadaan vihdoin viimein
käyttöön.
Toinen asia, johonka haluan vielä toistamiseenkin kiinnittää huomiota,
ovat nämä energia-asiat. Hallitus leikkaa nyt
merkittävästi energiatukia. Minusta se on vahinko.
En väitä, että nyt ruineerataan sitä kokonaisuutta,
mikä viime vaalikaudella syntyi, ei niin voi sanoa, mutta
hallitus kuitenkin aloittaa uusiutuvan energiankin tuen leikkaukset,
ja se ei ole hyvä asia.
Oli Durbanin kokous, ja muun muassa edustaja Jaskari oli kokouksessa
paikalla. Hän kertoi sieltä, kuinka saksalaiset
ovat olleet iloissaan ja ylpeinä esitelleet sitä,
että Saksa ei enää tue jatkossa suoralla
tuotantotuella kivihiiltä, tämmöistä saastuttavaa
polttoainetta. Viime vuonna 2010 he tukivat vielä lähes
2,5 miljardilla eurolla, ei vain investointeja vaan sen käyttöä,
ja he aikovat jatkaa sen käytön tukemista.
No, meillä se, että me tätä uusiutuvaa,
puhdasta tukisimme edes pienellä osalla siitä,
on tavattoman tärkeä asia. Todella toivon, että hallitus heittää ajatukset
siitä, että mille tielle nyt on lähdetty,
sillä jatkettaisiin, että jatkossakin leikattaisiin,
kerta kaikkiaan romukoppaan.
Kolmas asia, ihan vihonviimeinen asia, on alueellinen kehityskuva,
mikä on Suomen ja suomalaisten edessä. Kyllä hallitus
monelta kohtaa nyt vääntää rahaa
pois ja voimavaroja pois sellaisista asioista, jotka ovat vähän
heikomman Suomen keskeisiä voimavaroja. En käy
ajanpuutteen vuoksi niitä luettelemaan, sanon vaan maakunnan
kehittämisrahan yhtenä esimerkkinä. Sillä on ollut
merkittävä, suurikin merkitys erilaisten hankkeitten
valmistelun rahoittajana, sellaisten hankkeitten, jotka voivat sitten
syntyä tai johtaa yritystoimintaan ja työpaikkoihin
eri puolilla Suomea. Äärimmäisen valitettavaa
tämäkin. Alle 20 miljoonaa leikataan, mutta sekin
on kuitenkin tärkeä periaatteellinen kohde, tärkeä periaatteellinen
väärä kohde, mihinkä nuo leikkaussakset käyvät.
Arvoisa puhemies! Tuo aika on nyt täynnä. Nämä kolme
asiaa valitettavasti kaikki ovat vähän sellaisia,
joissa ei pysty pelkästään kehumaan vaan
joutuu vähän moitteen sanaakin kertomaan. Positiivinen
viestini olkoon se, että ministeri Häkämies
on käynnistänyt uusiutuvista energiavaihtoehdoista
tuulienergian tiellä olevien erilaisten teknisten ja muiden
ongelmien poistamisen. Minä toivotan onnea ja menestystä sille hankkeelle.
Jyrki Yrttiaho /vr:
Arvoisa herra puhemies! Joukkoirtisanomisten myötä työttömyys on
kääntynyt ripeään kasvuun, pitkäaikaistyöttömyys
on ollut kasvussa syksystä 2008 lähtien. Samaan
aikaan hallitus karsii ensi vuoden budjettiesityksen mukaan työllisyysrahoja
54 miljoonaa tämän vuoden tasosta. Lisäbudjetit
mukaan lukien vähennys on 80 miljoonaa euroa. Budjetin
mukaan tavoitellaan ensi vuonna 26,5 prosentin työttömien
aktivointiastetta. Hallitusohjelmassa tavoite on 30 prosenttia.
Vertailun vuoksi Tanskassa aktivointiaste on 56 prosenttia.
Työ- ja elinkeinoministeriö käyttää työttömien
työllistämiseen voimavaroja eurooppalaisessa vertailussa
hämmästyttävän vähän.
15 EU-maan vertailussa Suomi on kolmanneksi heikoin. Vähemmän
työttömien työllistämiseen käytetään
resursseja vain Irlannissa ja Englannissa. Jopa valtion oma työllistäminen
vähenee puoleen nykyisestä. Lisäksi valtio
lisää omin toimin työttömyyttä tuottavuusohjelmalla
ja valtionyhtiöiden irtisanomisilla.
Arvoisa puhemies! Vasta kaksi vuotta toiminut valtionyhtiö Meritaito
Oy ilmoitti marraskuun lopulla aloittavansa 90:tä henkeä koskevat yt-neuvottelut
säästöohjelman seurauksena. Entisestä Merenkulkulaitoksesta
muodostettiin kolme uutta valtionyhtiötä vuoden
2010 alussa: Arctia Shipping Oy, Finnpilot Oy luotsaukseen ja Meritaito
Oy. Tielaitoshan yhtiöitettiin aiemmin Destia Oy:ksi jo
vuonna 2010. Siitä eriytettiin vielä omaksi yhtiökseen
Suomen Lauttaliikenne Oy. Muodostetut osakeyhtiöt ovat
sataprosenttisesti valtion omistamia. Ne tuottavat perusinfraan
kuuluvia palveluita, kuten ylläpitävät väyliä,
huolehtivat tiestön, merenkulun ja satamien toimintaedellytyksistä.
Entisten liikelaitosten yhtiöittämisen taustalla on
muun muassa EU:n päätös liikelaitosmallin soveltuvuudesta
EU:n sisämarkkinoilla, jonka mukaan liikelaitos ei voi
tehdä konkurssia ja nauttia verovapaista eduista. Niinpä entiset
valtion liikelaitokset, kuten Merenkulkulaitos, ovat historiaa.
Entisen yhden ja yhtenäisen viraston asioita hoidetaan
nyt useiden yhtiöiden ja viranomaistahojen alaisuudessa
ympäri Suomea ja kustannuksia syntyy.
Valtion virastojen hajauttamisten ja yhtiöittämisten
taustalla vaikuttaa vahvasti vuonna 2003 aloitettu valtion tuottavuusohjelma,
jota ammattiliitot ovat vastustaneet alusta lähtien. Ohjelman karu
totuus on tässä vuosien aikana paljastunut: Tuhannet
ovat saaneet lähteä, eikä eläkkeelle
jääneiden tilalle ole palkattu uusia. Työt
ja urakat on kilpailutettava, tuotantojen eriyttämisellä on
menetetty synergiaetuja, joilla aikoinaan saatiin luontaisia säästöjä.
Kokonaiskustannukset ovat nousseet ja nousevat.
Hallitus on luvannut ohjelmassaan korvata tuottavuusohjelman
vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla. Tuottavuusohjelman muututtua kirosanaksi
nimikettä on ollut pakko muuttaa. Mutta sama meno näyttää jatkuvan.
Ihan lopuksi pieni uutinen: Hernerokan ja muiden ruokien hinta
armeijassa nousee ruuan valmistuksen ulkoistamisen vuoksi, kertoo
Uutispäivä Demari. Varusmiehen lounas maksaa nyt
yhteiskunnallemme 4 euroa 10 senttiä, mutta ensi vuoden
alusta lähtien se maksaa 5 euroa. Näin kertoo
Aliupseeriliiton puheenjohtaja Petteri Leino. Tässä tuloksia
niistä päätöksistä,
joita viikko sitten tässä salissa äänestäen
tehtiin.
Juho Eerola /ps:
Arvoisa puhemies! Aivan ensimmäiseksi annan kiitosta
tälle yhteiskuntatakuulle. Silloin, kun on kiitoksen paikka,
pitää kiitos antaa.
Eläkeläinen voi eläkkeellä ollessaan
tienata suunnilleen jopa eläkkeensä verran, eikä se
vaikuta eläkkeen määrään.
Mielestäni työttömiä pitäisi
koskettaa suunnilleen sama asetus, jolloin satunnaiset pätkätyöt
eivät vaikuttaisi Kelan maksamiin etuisuuksiin. Työttömän
käteensaamat tuet ovat hieman yli 400 euroa työmarkkinatukea
ja sitten erinäinen määrä muita
asumiseen ja toimeentulotukeen liittyviä avustuksia. Jos näitä etuisuuksia
nauttiva työtön niin sanotusti erehtyy menemään
muutamaksi päiväksi tilapäisiin töihin,
leikataan etuisuuksia samassa suhteessa. Sinänsä oikeudenmukaiselta
kuulostava systeemi vaikuttaa siihen, että avustukset tulevat paljon
normaalia myöhemmin ja suoraveloituksessa olevat vuokrat
ja muut laskut jäävät tällöin helposti
maksamatta. Muutaman päivän palkalla ei kustanneta
koko kuukauden elämistä.
Tämä nykyinen systeemi ajaa monet työttömät
valitettavan passiivisiksi. On helpompi odottaa sitä Kelan
vakiotuloa kuin tehdä edes muutama päivä oikeaa
työtä. Syrjäytymisen seurauksena voi
käydä niin, että valmiudet ottaa pysyvääkään
työtä kuihtuvat olemattomiin. Ne henkilöt, jotka
eivät passivoidu, aktivoituvat harmaan talouden ja pimeiden
keikkojen pariin.
Työmarkkinatukea saavalla henkilöllä tulisi mielestäni
olla oikeus tehdä satunnaisia pätkätöitä ilman,
että se mitenkään vaikuttaisi näihin
saatuihin avustuksiin, aina noin 450 euroon asti. Tämä kannustaisi
syrjäytyneitä työttömiä hankkimaan
itselle lisäansioita ja toisaalta kannustaisi aktiivisia
työttömiä kerryttämään
omaa eläketuloaan verokortin kanssa. Valtion ja kuntien työttömyyskulut
eivät nousisi nykyisestä, vaan päinvastoin
verokertymä kasvaisi. Monelle työttömälle
aukeaisi mahdollisuus pysyvään työpaikkaan,
ja pienyrittäjyys myös lisääntyisi.
Maria Lohela /ps:
Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa todetaan, että Suomi
tarvitsee kaikkien kansalaistensa työtä. Jatkaisin
ajatusta siten, että Suomi tarvitsee kaikkien kansalaistensa
ja muuten maassa pysyvästi oleskelevien panosta yhteiskunnan
pyörittämiseen unohtamatta kuitenkaan sitä,
että jokaisessa yhteiskunnassa on aina myös sellaisia
henkilöitä, jotka eivät voi tehdä työtä syystä tai
toisesta, vaikka haluaisivatkin.
Jokainen meistä varmasti haluaa lisätä työpaikkoja,
pienentää työttömyyttä ja
luoda sellaisen tilanteen, jossa yksilöt voivat omalla
työnteollaan turvata elämänsä.
Tavoite ei tunne puoluerajoja, ja nyt kaikki ajatukset ovat tarpeen,
jotta voimme vastata epävarman taloustilanteen aiheuttamaan
haasteeseen.
Tarvitsemme työtä, jotta pidämme
yhteiskunnan rattaat pyörimässä. Toisaalta
on mielestäni aiheellista kysyä myös,
miten isoa talouskasvua on realistista tai edes järkevää tavoitella,
sillä kasvun rajat tulevat joskus vastaan, ainakin ympäristönäkökulmasta.
Perussuomalaiset haluavat, että kaikilla on ihmisarvoinen
elämä ja mahdollisuus hankkia toimeentulo itselleen
ja perheelleen. Yhteiskunnan on autettava niitä jäseniään,
jotka eivät kykene työhön. Nyt on tekojen
aika työttömyyden vähentämisessä,
sillä luvut erityisesti nuorisotyöttömyydessä ja
maahanmuuttajien työttömyydessä ovat
vähintäänkin huolestuttavat. Toisaalta
on jokseenkin irvokasta puhua työvoimapulasta, kun työttömiä on
yli 200 000 ja erilaisilla toimenpiteillä työelämään
sijoitettuja yli 110 000. Viittaan näillä luvuilla
lokakuun työllisyyskatsaukseen.
Tässä punnitaan hallituksen todellinen halu vaikuttaa.
Työttömyyden ja työn puutteen ratkaiseminen
ei varmasti ole helppoa, etenkään kun emme tiedä,
mihin Eurooppa on taloussotkuissaan menossa. Kenelläkään
ei taida olla valmista ratkaisua, sillä jos olisi, se olisi
jo käytetty.
Jätin itse ensi vuodelle yhden talousarvioaloitteen,
jossa esitin määrärahaa työllistämis-
ja koulutustoimiin Turun Varissuolla perusteena se, että Varissuo
on yksi niistä lähiöistä Suomessa, joissa
on monitahoisia työttömyyteen ja syrjäytymiseen
liittyviä haasteita. Varissuolla on esimerkiksi merkittävä maahanmuuttajien
osuus asukkaista, jo lähes 40 prosenttia. Koen tämän
aloitteeni olevan erittäin hyvin linjassa hallitusohjelman
kanssa, jonka mukaan pyritään kaikin keinoin vahvistamaan
maahanmuuttajien kiinnittymistä työelämään
ja puuttumaan esimerkiksi pitkäaikaistyöttömyyteen.
Varissuon kaltaisia lähiöitä on useissa
Suomen kaupungeissa, mutta talousarvioaloitteeni puitteissa ajattelin
sen soveltuvan erinomaisesti esimerkinomaiseksi kohteeksi tehokkaiden
työllistämistoimenpiteiden luomiseksi ja aidon
työllistymisen lisäämiseksi, olivat sitten
kyseessä kantaväestö- tai maahanmuuttajataustaiset
asukkaat.
Sosioekonomisesti syrjäytymisuhan alla olevien lähiöiden
ja alueiden pelastaminen on aloitettava nyt. Työttömyys
voi kroonistua, ja syrjäytymisen periytymisestä ollaan
yleisesti huolissaan. Tällainen kehitys pitää katkaista
välittömästi, sillä säästöt
näin tekemällä ovat huomattavat verrattuna
odotteluun. Lähiöt, joilla menee huonosti, ovat
syntyneet harjoitetun politiikan seurauksena, ja nyt on muutettava
politiikkaa, jotta tilanne voidaan korjata.
Mirja Vehkaperä /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Juuri tällä hetkellä Suomi
tarvitsee nopeita ja teräviä panostuksia työ-
ja elinkeinoelämään. Taantuman kynnyksellä tarvitaan
todellisia toimia erityisesti yrittäjyyden kannustamiseen
ja yrittäjäksi ryhtymisen edistämiseen.
Rahoituksen pullonkauloja on poistettava, ja investointeihin on
ryhdyttävä rohkeasti, vaikka kuinka taantuma kolkuttaa
ovia.
Keskustan eduskuntaryhmän mielestä Suomi tarvitsee
nyt pitkäjänteistä kasvun ohjelmaa taantumasta
huolimatta. Tuottavuuden kasvua ja kasvuyrittäjyyttä on
vauhditettava, satsattava osaamiseen ja innovaatioihin ja yrittäjyyttä kannustettava
mutta myöskin niitä työuria pidennettävä.
Tälle työuraproblematiikalle ovat jotkut puolueet
tässäkin eduskunnassa sanoneet jyrkästi "ei",
mutta toivon, että me pystymme kuitenkin sivistyneesti
siitä keskustelemaan, että joka tapauksessa työuria
sekä alku- että loppupäästä pitää tulevaisuudessa
pidentää. Investointeja odotetaan niin valtiolta
kuin tietysti yksityiseltä sektorilta. Viennin kasvua pitää kaikin
tavoin edistää. Suomi elää viennistä nyt
ja tulevaisuudessa.
Keskustan eduskuntaryhmä on tehnyt esityksen, että haluamme
panostaa erityisesti ensimmäisen työntekijän
palkkakustannuksiin niin, että ensimmäisen työntekijän
palkkamenoista 30 prosenttia tulisi valtion pussista ensimmäisten
12 kuukauden ajalta ja 15 prosenttia seuraavien 12 kuukauden ajalta.
Tämä palkkauskysymys on yksi pienyrittäjien
suurimmista asioista, siis toisen työntekijän
tai useampien vieraiden työntekijöiden palkkakustannukset
ovat liikaa monelle pienyrittäjälle, ja työntekijöitten
palkkaamisen vauhdittamiseksi valtiokin voisi muutaman euron pistää tähän
pussiin.
Arvoisa puhemies! Työ- ja elinkeinoministeriön
hallinnonalalta yksi päänvaiva on tämänkin päivän
maakuntahallituksen kokouksessa ollut maakunnan kehittämisrahan
leikkaus. Tällä maakunnan kehittämisrahalla
on saatu maakunnissa paljon aikaan. Se on ollut vipuvartena monessa monessa
yrityksessä, esimerkiksi monessa korkeakoulussa, jossa
on laitettu innovaatioita eteenpäin ja pystytty kehittämään
toimintaa. Hallitus aikoo nyt leikata tästä määrärahasta
lähes kaksi kolmasosaa pois, ja nyt kysymys kuuluukin,
miten tulevaisuudessa maakuntien toimintaa tullaan kehittämään.
Maakuntien kehittämisrahalla on vahvistettu maakunnallisia
tärkeitä asioita, kuten esimerkiksi pohjoisessa
on nyt pistetty näiden kaivoshankkeiden edistämiseen
paljon rahaa ja innovaatioita eteenpäin.
Kysymys siis todellakin kuuluu, kun tämän hallituksen
yksi tärkeimmistä ohjelmista on Itä- ja
Pohjois-Suomi -ohjelma, miten konkreettisesti tullaan rahoitus
turvaamaan näiden hyvien Pohjois- ja Itä-Suomen
asioiden, elinkeinoelämän tarpeista kumpuavien
asioiden, edistämiseksi, jos leikataan tässä vaiheessa
jo maakuntien kehittämisrahaa ja sillä tavalla
heikennetään maakuntien kilpailukykyä.
Paheksun tätä maakuntien kehittämisrahan
leikkaamista toden teolla, vaikkakin valtiovarainvaliokunnan käsittelyssä muutama
miljoona euroa tästä maakunnan kehittämisrahasta
palautetaan ilmeisesti takaisin.
Kaj Turunen /ps:
Arvoisa puhemies! Jatkan nyt siitä, mihin aikaisemmassa
puheessa jäin, kun jäi tuo aika hiukan lyhyeksi.
Jäin kertomaan uusista työpaikoista. Tietysti tutkimuksen
ja tuotekehityksen varojen leikkaus on väärä signaali
hallitukselta, kun puhutaan uusien työpaikkojen luomisesta.
Mutta itse näkisin suurimmaksi ongelmaksi lähinnä kankean,
byrokraattisen, vanhan järjestelmän, joka meillä Suomessa
on vielä kuitenkin käytössä.
Meidän pitäisi hyvin innovatiivisesti miettiä näitten
uusien työpaikkojen luomista, pyrkiä vähentämään
byrokratiaa yrityksen perustamisvaiheessa ja myöskin yritystoiminnasta
luopumisessa niin, että meillä voisi olla sellainen
järjestelmä, jossa yrittäjä,
jolla on yritysidea, voisi pankkitunnuksilla verottajalle ilmoittaa
olevansa yrittäjä, tältä yritysajalta
maksaa sitten tietyn könttäsummapäivämaksun,
jossa on kaikki ne lakisääteiset maksut, jotka
yrittäjälle kuuluvat. Ja jos tulee jossain vaiheessa
semmoiseen päätökseen, että tämä yritystoiminta
ei kulje, niin ilmoittaa verottajalle uudestaan, että luopuu
yritystoiminnasta eikä ole enää yrittäjä,
ja palaa sitten sosiaaliturvan piiriin. Tällä hetkellä,
niin kuin edustaja Sipilä täällä aiemmin
salissa sanoi, tämä on ongelma, että jos
ryhdyt yrittäjäksi, jäät saman
tien sitten myöskin suomalaisen sosiaaliturvan ulkopuolelle.
Edustaja Kauma toi ansiokkaasti esille myös ajatuksen
aikaisemmin illalla pitämässään
puheessa siitä, kun puhuttiin silloin nuorten yhteiskuntatakuusta
ja nuorten työllistämisestä, että myös
työnantaja ottaa vastuun tarjotessaan nuorelle ensimmäisen
työpaikan. Tämä ensimmäinen
työpaikka nuorelle voi olla sellainen työpaikka,
joka kulkee hänen koko elämän uransa läpi
aina vanhuuteen asti. Siinä ensimmäisessä työpaikassa
opitaan ne työpaikan säännöt.
Jos meillä on tämä ensimmäinen
työpaikka semmoinen, jossa työnantaja ei noudata
kunnolla työehtosopimuksia, työilmapiiri on heikko,
se on omiaan sitten sairastuttamaan — jos käytän
tämmöistä sanaa — tämän
nuoren koko elämän mittaisen työuran.
Tämä työnantajien vastuu: Minä puhun
pikkusen nyt omasta kokemuksestani, että minä olen 30
vuotta toiminut yrittäjänä ja nimenomaan nuorten
työllistäjänä kesäaikaan
kausiyrittäjänä ja olen tuonut nuoria
työelämään noin 300 kappaletta
ja tiedän sen ihan tarkasti, minkälainen vaikutus
sillä on, minkälaisessa työpaikassa nuori
ensimmäisen työsektionsa tekee. Sitten siinä on
se, että nyt me puhumme semmoisista aloista, mihin nuoria
työllistetään paljon, niin kuin kaupan
ala, joille on ominaista se, että on pätkätöitä, on
heikkoja esimiestaitoja. Kaupan ala on yleensäkin semmoinen
ala, jolla työntekijän asema pikkusen on ongelmallinen.
Jos se on nuorilla se ensimmäinen työpaikka ja
nuoret oppivat siinä työelämästä,
että tällaista on olla töissä,
niin se ei ole se paras vaihtoehto näitten nuorten kannalta.
Tämä oli se ensimmäisen puheenvuoron
loppuosa.
Katja Taimela /sd:
Arvoisa herra puhemies! Hyvät kollegat! Työllisyyden
hoitoon on tulossa paljon tärkeitä toimenpiteitä ensi
vuodelle. Tämä hallitus suhtautuu asiaan kiitettävällä aktiivisuudella.
Ykköshanke ensi vuonna on nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamisen
aloittaminen. Sen myötä jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle
ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-,
opiskelu-, harjoittelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään
kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi
joutumisesta.
Tässä yhteydessä kannan kuitenkin
huolta te-toimistojen resursseista. Nuorten palvelutarve kasvaa
yhteiskuntatakuun myötä, eikä tähän
ole mielestäni riittävästi varauduttu.
Yhteiskuntatakuun toteuttaminen vaatii, että nuori saa
hyvin henkilökohtaista ja tarkoin räätälöityä palvelua te-toimistosta.
Tämä vaatii henkilöstöresurssien lisäämistä.
Asia on huomioitava vuoden 2013 budjetissa omasta mielestäni.
Yhteiskuntatakuuseen sisältyy myös rahoituksen
lisääminen etsivään nuorisotyöhön
ja nuorten työpajatoimintaan. Etsivä nuorisotyö on äärettömän
tärkeätä erityisnuorisotyötä,
joka auttaa syrjäytyneitä nuoria kiinnittymään
takaisin yhteiskuntaamme. Nämä nuoret eivät
ilman tukea välttämättä osaa
tai halua hakea apua monimutkaisesta palveluverkostosta. Nuorten
työpajatoiminta puolestaan tarjoaa paitsi työtä myös monenlaista
muuta apua eri alojen ammattilaisten toimesta. Työpajan
kautta on mahdollista saada myös elämänhallinnallisia
eväitä, joiden avulla on mahdollista ratkoa niitä työttömän
nuoren mahdollisia muitakin ongelmia hyvin laaja-alaisesti.
Arvoisa herra puhemies! Työllistämisen tehostamiseksi
lähdetään hakemaan uudenlaisia joustavia
malleja kuntakokeilulla, jossa 12 kuukauden jälkeen työllistämisen
päävastuu siirretään kunnille.
Tätä kautta saadaan tuoretta otetta ja alueellista
näkökulmaa työllisyyden hoitoon. Valtakunnalliseksi
laajentuva työpankkikokeilu kannustaa osaltaan yrityksiä palkkaamaan
osatyökykyisiä, ja sitä kautta osatyökykyisen
on mahdollista aiempaa paremmin työllistyä niille tärkeille
avoimille työmarkkinoille. Myös palkkatuen kehittäminen
on tässä suhteessa tärkeää. Etenkin
palkkatyön määräaikaisuus asettaa
haasteita käytännön toteutuksessa, ja
sen poistamista tulisikin vakavasti harkita.
On miellyttävää huomata, että valtiovarainvaliokunta
on lisännyt budjettiehdotukseen työttömien
yhdistysten rahoitusta miljoonalla eurolla ensi vuodelle. Työttömien
yhdistykset tekevät tärkeätä työtä muun
muassa mahdollistaessaan työttömille tilaisuuden
sosiaaliseen kanssakäymiseen ja näin ehkäisevät
syrjäytymistä sekä samalla edistävät
työttömän mahdollisuuksia palata työelämään
takaisin. Näiltä pohjilta on hyvä lähteä toteuttamaan
työllisyyden kannalta erittäin kunnianhimoista
hallitusohjelmaamme.
Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi: TEMin pääluokkaa
käsiteltäessä on syytä myös
mainita ne suuret kiitokset työministeri Ihalaiselle historiallisesta
raamisopimuksesta. Sillä turvataan samanaikaisesti palkansaajan
ostovoima ja yritysten kilpailukyky. Sopimuksen syntyminen on mielestäni
suomalaista sopimista parhaimmillaan.
Pertti Hemmilä /kok:
Arvoisa puhemies! Suomen ilmastotavoitteena on nostaa uusiutuvan
energian osuus 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Viime
vuonna uusiutuvan energian osuus energian loppukulutuksesta oli
noin 30—31 prosenttia. Suurin osa, noin 80 prosenttia,
uusiutuvasta energiasta tuotetaan bioenergialla, ja valtaosa uusiutuvan
energian lisäyksestä tulee edelleen puubiomassoista.
Uusiutuvan energian ilmastotavoitteen toteutuminen nykyisillä toimenpiteillä ei
näytä olevan kovin todennäköistä.
Tuulivoimaa tuetaan suhteettoman paljon sen heikkoon hyötysuhteeseen
nähden. Esimerkiksi suunniteltu tukitaso tuulivoimalle
vuonna 2020 on jopa 200 miljoonaa euroa, kun taas puun tuelle on
arvioitu käytettävän yhteiskunnan tukea
vain 36 miljoonaa euroa. Tämä ei ole millään
tavalla järkevää, kun huomioidaan se
tosiasia, että uusiutuvien energioiden lisäyksestä tuulen
osuuden arvioidaan olevan vain 15 prosenttia mutta metsäenergian
55 prosenttia. Tuulivoiman tuottama teho on myös pientä suhteessa
puun tuottamaan energiamäärään.
Vuoteen 2020 mennessä tuulivoiman käyttöä on
tarkoitus lisätä 6 terawattituntiin. Se on vain
pieni osuus puulle suunnitellusta 25 terawattitunnista.
Herra puhemies! Tukien epäsuhtainen painotus vääristää tuotantoa
ja markkinoita ja samalla asettaa alan toimijoita hyvin epätasa-arvoiseen asemaan.
Tuulivoiman rakentamisessa pienyrittäjät jäävät
täysin suurten energiayhtiöitten jalkoihin. Liian
korkeat alarajat tuotantotukijärjestelmässä tekevät
pienimuotoisen yritystoiminnan alalla käytännössä mahdottomaksi.
Samalla hukataan erinomaiset mahdollisuudet monipuoliseen yrittäjyyteen.
Tuulivoiman kallis syöttötariffi syö myös
mahdollisuuksia kehittää kaikkea muuta bioenergiaa.
Vuoden 2012 talousarvioesityksessä uusiutuvan energian
tuotantotuet ovat 97 miljoonaa euroa, joista reilusti yli puolet
on suunnattu tuulivoimalle. Eri uusiutuvan energian tuotantomuotoja
tulisi tukea niiden tuotantopotentiaalin mukaisesti. Tuulivoiman,
jonka käyttöteho jää hyvin pieneksi,
tulisi saada tukea nyt kohdennettua huomattavasti vähemmän.
Samalla olisi pidettävä huoli siitä,
että eri alojen toimijoita kohdeltaisiin tasapuolisesti.
Vielä lopuksi, arvoisa puhemies, haluan nostaa esille
pienyritysten heikkenevät toimintamahdollisuudet. Jo hallitusohjelma
on tässä kohdin jäänyt puutteelliseksi,
sillä siinä ei merkittävällä tavalla
lisätä pienyritysten kehittymismahdollisuuksia.
Esimerkiksi pienyritysten mahdollisuuksia saada valtion takausta
ei lisätä juuri ollenkaan. Finnveran panos nimittäin
jää hyvin merkityksettömäksi
yritysten tarpeisiin nähden. Erityisesti heikon talouskasvun
takia pienyrityksillä on nyt todella heikot mahdollisuudet
menestyä.
Ongelmaan pitäisi puuttua nyt heti. Vuoden kuluttua
voi olla jo aivan liian myöhäistä. Suomi ei
tule säilyttämään nykyistä hyvinvoinnin
tasoa, paikkaamaan kasvavaa kestävyysvajetta, kääntämään
kauppatasetta jälleen ylijäämäiseksi
ja kohentamaan valtiontaloutta ilman yrityksiä, joissa kasvu
tapahtuu. Suomessa suurin osa yrityksistä on pienyrityksiä,
ja niiden mahdollisuudet selvitä suhdannevaihteluista ovat
rahoituksen loputtua hyvin heikot. Jos kasvun tielle halutaan palata,
on valtiolta tähän löydyttävä myöskin
joitain tukevia aineksia.
Mika Niikko /ps:
Arvoisa puhemies! Nuorten yhteiskuntatakuu, jossa jokaiselle
alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle
tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja-
tai kuntoutuspaikka kolmen kuukauden sisällä työttömäksi
jäämisestä, saa perussuomalaisten varauksettoman
tuen. Oppisopimuskoulutuksen paikkojen leikkaaminen samanaikaisesti ei
tosin siltä osin tue nuorten yhteiskuntatakuuta. Ilman
työtä ja yhteenkuuluvuutta nuori syrjäytyy,
ellei hän vastaavasti kiinnity yhteiskuntaan esimerkiksi
opiskelun kautta.
Täällä salissa on tänään
kuultu puheita ja kysymyksiä ministerille jopa siitä,
miten työttömiä nuoria voidaan kannustaa
yrittäjyyteen esimerkiksi byrokratiaa karsimalla. Mielestäni
osa kansanedustajista ei taida täysin ymmärtää sitä,
että useat — yli 40 000 syrjäytynyttä tai
siinä riskissä olevaa nuorta — eivät
kykene edes hakemaan omia perustoimeentulotukiaan tai niitä oikeuksia avustuksiin,
jotka heille kuuluvat, saati että he kykenisivät
yrittäjiksi ryhtyä.
Nuorten yhteiskuntaan kiinnittämiseksi nuorille tulee
luoda laaja-alaisesti erilaisia vaihtoehtoisia polkuja työelämään
tai opiskeluun pääsemiseksi. Nuorten tukemisessa
tulee myös huomioida heidän vapaa-aikansa tukeminen.
Ei riitä, että vaikeasti työllistyviä nuoria
laitetaan niin sanotusti päivähoitoon työpajoille
viideksi kuudeksi tunniksi päivässä,
jos vapaa-ajan käytöstä kukaan ei ole
kiinnostunut. Jotta syrjäytyneet nuoret saadaan pelastettua
ja takaisin yhteiskuntaan osallisiksi jäseniksi, on ministeriöiden
yhdessä luotava uudenlaisia toimenpiteitä nuorten
hyväksi. Vain uusien toimenpiteiden avulla ja laaja-alaisesti
nuorten tilannetta lähestymällä voidaan maassamme
syrjäytymisriskissä olevat nuoret pelastaa.
Arvoisa puhemies! Syrjäytyneiden ja syrjäytymisriskissä olevien
nuorten yhteiskuntaan integroimisessa tulee säilyttää joustavat
lähestymistavat hyvien tuloksien aikaansaamiseksi. Näin
ollen ei ole järkevää esimerkiksi yrittää saada
nuoria juoksemaan virastosta toiseen, vaan heidät tulee
ottaa kiinni yhden toimijan taholta.
Anneli Kiljunen /sd:
Arvoisa herra puhemies! Vielä muutama sana nimenomaan
erilaisissa haastavissa elämäntilanteissa olevien
ihmisten työllistämisestä.
Hallitus on sitoutunut hyvin laaja-alaisesti ja vahvasti muun
muassa syrjäytyneitten nuorten, osatyökykyisten
sekä myös vammaisten ihmisten työllistämiseen.
Olen Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön
hallituksen jäsen, ja minulla on ollut mahdollisuus sitä kautta
tutustua ennen kaikkea vammaisten lasten ja nuorten työllistämiseen.
Olin tänään todella iloinen, kun
hallituksemme kokoontui: olemme käynnistäneet
uudenlaisen tavan työllistää vammaisia
nuoria. Lähtökohtana on ennen kaikkea se, että työnantajia
valmennetaan kohtaamaan vammainen nuori ja vammainen ihminen. Sieltä poistetaan
asenteita, tuodaan tietoisuutta vammaisen ihmisen työkykyisyydestä,
ja sitä kautta työnantajalla on mahdollisuus sitoutua
entistä paremmin vammaisen henkilön työllistämiseen.
Tämän lisäksi työntekijä,
vammainen henkilö, valmennetaan ja koulutetaan tähän
työyhteisöön, ja sitä kautta
hänellä on paremmat mahdollisuudet sitoutua työelämään
ja hakea sitä kautta pysyvä työpaikka
itselleen.
Toinen ryhmä, jota on pohdittu paljon mutta joka ei
ole saanut oikeastaan tuulta purjeisiin, on kehitysvammaiset henkilöt.
Meillä on suuri joukko kehitysvammaisia henkilöitä,
jotka ovat työssä esimerkiksi marketeissa ja erilaisissa
varastoissa ja tekevät kohtuullisen pitkiäkin
työpäiviä. Meidän lainsäädäntömme
näkee tällä hetkellä sen, että kuntien
on annettava kehitysvammaiselle henkilölle niin sanottua
kuntouttavaa työtä, joka on sosiaalipalvelua.
Silloin nämä kehitysvammaiset henkilöt
saavat niin sanottua työosuusrahaa, joka on noin reilut
10 euroa. He maksavat sillä ruokailun työpaikallaan,
ja monessa tapauksessa tilanne kääntyy jopa siihen, että kyseinen
henkilö ansaitsee päivän aikana vain
euron tai pari tai pahimmassa tapauksessa jopa maksaa työssäolostaan.
Nyt kun kuntakokeiluja eri puolilla Suomea lähdetään
viemään eteenpäin, toivoisin, että tässä yhteydessä myös
arvioitaisiin kehitysvammaisten henkilöiden mahdollisuus
työllistyä normaalisti, esimerkiksi neljä viisi
tuntia päivässä tai miten se mahdollistuu
eri paikoilla, ja heille mahdollistettaisiin se, että he
voisivat saada TESin mukaista palkkaa ja sitä kautta työllistää itsensä, ja
he saisivat sitä kautta myös olla osallisena tässä yhteiskunnassa
täysivertaisina kansalaisina. Minun mielestäni
kyse on ihmisoikeudesta, yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta, ja
tämän takia halusin omalta osaltani myös
tuoda sen viitteen, että kun kuntakokeilua lähdetään
viemään eteenpäin, nähtäisiin
kehitysvammaiset ihmiset myös vahvasti osallisina meidän
työelämässämme.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Arvoisat edustajat, yllättävän hyvin
tuo akustiikka kiusallisella tavalla sieltä takaosasta
kiertää tänne etuosaan. Palaverit pysyvät
luottamuksellisempina, jos niitä pidetään
muualla.
Juha Sipilä /kesk:
Arvoisa puhemies! Olen jo muutaman kerran käynyt puhumassa
Tekesin määrärahojen ja bioenergian tuen
leikkaamisesta. Eduskuntaryhmän puurojuhlan liikuttamana nyt
päätin niin, että en täällä arvostele
hallituksen toimia vaan yritän antaa muutaman ilmaisen vinkin.
Riittääkö meillä rohkeus
päätöksenteossa kasvua tuoviin ratkaisuihin?
Olemme varmaan aika yksimielisiä siitä, että mitään
mullistavaa tai mitään rohkeaa tämä hallitusohjelma
ei tuo kasvun näkökulmasta.
Suomessa tehtiin merkittäviä yhteiskunnan
taloudelliseen kehitykseen vaikuttavia päätöksiä noin
30 vuotta sitten. Itse asiassa Pohjoismaiden neuvosto päätti
vuonna 69 asettaa niin sanotun nmt-työryhmän,
ja sen seurauksena Pohjoismaat päättivät
yhdessä rakentaa maailman ensimmäisen automaattisen
matkapuhelinverkon. Tuon rohkean päätöksen
seurauksena Suomeen nousi teollisuuden kolmas tukijalka, it-teollisuus.
Vaikka Aasian maat ovat nyttemmin vieneet melkein kaikki alan tuotannolliset
työpaikat, sillä on edelleen merkittävä rooli
esimerkiksi Oulun seudun työpaikoissa.
Olen aiemmin haastanut istuvia kansanedustajia kysymyksellä,
mikä on tämän eduskunnan nmt-päätös.
Löytyykö meiltä enää aikaa
miettiä päivittäisen hässäkän
ja eurokriisien keskellä pidemmän tähtäimen
asioita? Löytyykö sellaista viisautta tai edes
tuuria, että päivittäisten budjetti-
ja lainsäädäntörutiinien keskeltä syntyisi
jotain vastaavaa uuden alkua? Yhteisen matkapuhelinverkon rakentaminen
osoittautui uuden teollisuuden ja uuden osaamisen aluksi.
Keskustelin viime viikolla edustaja Jaskarin kanssa siitä,
voisiko vaikkapa yhteispohjoismainen älykäs sähköverkko
nousta vauhdittamaan Suomen ja muiden Pohjoismaiden yrityksiä ja vaikkapa
saattaa alkuun kokonaan uuden toimialan. Älykäs
sähköverkko on muutakin kuin sähkönjakelua.
Siihen voidaan liittää pientä sähköntuotantoa
vaikka joka mökistä. Siinä voidaan välittää tietoliikennettä,
sähköntuotannon ohjaustietoa ja vaikkapa kuluttajille
vinkkejä sähkön hinnasta sekä ohjata
kulutusta. Siinä voi yhdistyä uusiutuvan energiankäytön
optimointi ja vaikkapa pienen sähköntuotannon
kaipaama nettomittarointi.
Esimerkiksi USA:n muutamissa osavaltioissa on käytössä kyseinen
mittarointitapa, jolloin esimerkiksi pienellä tuulimyllyllä voidaan
vähentää oman sähkömittarin
lukemaa silloin, kun tuulimylly tuottaa sähköä.
Mittari siis pyörii tuolloin väärin päin
vähentäen sähkömittarin lukemaa.
Paikallisen sähköverkon haltija on velvoitettu
ottamaan tällaista pientuotantoa muutama prosentti jakelemastaan
sähköstä, esimerkiksi oman verkkonsa
verkostohäviöiden verran. Tä-mä yksityiskohta
on mainittukin hallitusohjelmassa selvitettävänä asiana.
Toivottavasti selvitys muuttuu toimenpiteiksi.
Yksi suuri ongelma on esimerkiksi Nokialta irtisanotun insinöörin
saaminen startup-yrittäjäksi. Olen käynyt
keskusteluja useiden kanssa, ja yksi keskeisimmistä syistä on
yrittäjän sosiaaliturvan puuttuminen. Yrittäjänä tiedän,
että kynnystä ei saakaan tehdä liian
pieneksi, mutta ilmeisesti meillä jää uusia
yrityksiä syntymättä tämän
kannustinloukun vuoksi. Yksi ratkaisu voisi olla yrityksen perustamisajankohdan
siirtäminen myöhäisemmäksi vaikkapa
projektirahoituksen turvin. Jos idea ei kannakaan, tekijät
eivät putoa sosiaaliturvan ulkopuolelle.
Myös yksityisvarallisuutta meidän tulisi saada
helpommin suunnattua listaamattomien yritysten taseisiin — me
puhumme tästä bisnesenkelirahoitusmallista. Mielestäni
paras, yksinkertaisin ja helpoin tapa lisätä yksityishenkilöiden kiinnostusta
sijoittaa kasvuyrityksiin on käsitellä pääomatuloja
yhtenä kokonaisuutena. Yhdessä korissa olisivat
kaikki pääomatulot, korot, vuokratulot sekä pääomasijoitustoiminnan
voitot ja tappiot. Pääomasijoitustoiminnan tulee
pitää sisällään kaikki
rahoitusinstrumentit pääomasatsauksista eri lainamuotoihin.
Ehkä metsätalous kannattaa erityisluonteensa vuoksi
käsitellä jatkossakin erikseen omana tulolähteenään.
Ruotsissa malli on otettu käyttöön, ja
kokemukset siellä ovat hyviä.
Eeva Maria Maijala /kesk:
Arvoisa puhemies! Valtion nykyisessä taloustilanteessa
ja tulevaisuuden lamaa enteilevässä tilanteessa
olisin odottanut toisenlaista talousarviota. Olin todella pettynyt,
että lähinnä passiivista työttömyyttä tuetaan
voimakkaasti. Kyllä työttömätkin
tietenkin rahansa tarvitsevat, mutta olisin odottanut, että rahaa
osoitettaisiin enemmän siihen, että ihmiset pääsevät
kehittämään itseänsä ja
aktiivisesti tekemään enemmän jotakin
hyödyllistä, ja ennen kaikkea luotaisiin uusia
työpaikkoja.
Erityisesti keskustan edustajat ovat jo tässä useamman
tunnin aikana puhuneet paljon tästä asiasta samalla
näkökulmalla kuin minä, joten en ala
niitä asioita enää toistamaan, mutta
kuitenkin sen verran, että erityisesti olen harmissani,
että talousarviossa on leikkauksien kohteena kuljetustuet,
maakuntien kehittämisrahat, koko ohjelma jne. Nämä kaikki
olisivat aktiivisesti tukeneet työllistymistä ja
kehittämistä eli tulevaisuutta, eikä niitä olisi
tässä yhteiskunnan tilanteessa kestänyt
ajaa missään nimessä alas. Työelämä-
ja tasa-arvovaliokunnassa me keskustalaiset teimme eriävän
mielipiteen. Erityisesti me olemme huolissamme kuntien roolista
ja yleensä aktivoinnista ja muista edellä mainitsemistani
asioista. Itse olisin odottanut ja toivon vieläkin, että hallitus
viimeistään laatiessaan pian lisätalousarviota
vuodelle 2012 ottaa tosissaan tulevaisuuden kehittämisen.
Vai otammeko mallia erilaisesta yhteiskunnasta näin joulun
alla?
Arvoisa puhemies! Korvatunturilla satoi lunta, vai oliko se
vain kaupunkilaiskeskittäjien unta? Mutta totta kuitenkin.
Oli työssä joukko joulupukin. Tehtiin töitä ahkerasti,
kuten keskustan porukat tottuneesti. Oli tehty paketteja kotimaisia,
eikä ollut otettu töihin ulkolaisia, niin, kun tontut
ovat kaikki salaisia, Korvatunturin kansalaisia. Kaikki siis painajaisia
työministerin, myös tuo tonttu kaikkein ahkerin.
Ei maksettu YELiä eikä MYELiä, ei sotuja
eikä eläkemaksuja. Veroja ei kukaan muista, eikä nähdä edes
unta mistään tuista. Ei Korvatunturilla tehdä talousarviota
eikä mitään eriävää mielipidettä,
muistiota. Nautitaan vain hymyillen työstä ja
pikkupakkasessa joulun odotuksesta. Lahjat kaikkien puolueitten
edustajille pakataan, ja kansanedustajien murheille vain nauretaan.
Kristiina Salonen /sd:
Arvoisa puhemies! Välillä tuntuu, että mistä sadusta
me oikein tänne olemme kukin tulleet, sen verran erilaisia
puheenvuorot ehkä ovat todellisuuteen verrattuna. Aika
ajoin täällä salissa kuulee puhuttavan
nuorista tai työttömistä, jotka ikään
kuin huvikseen elävät työmarkkina- tai
toimeentulotuella. Tällainen puhe kertoo enemmän
luuloista kuin tiedosta. Nuori, joka on välinpitämätön
ja haluton työllistymään, on helppo nakata Ö-luokkaan, luokkaan,
jolle ei voi mitään, kun omaa halua nuorella ei
ole.
Nämä tällaiset nuoret ovat juuri
niitä nuoria, joista tekin puhutte juhlapuheissa. He ovat
nuoria, jotka ovat perheessään saaneet mallin
työttömyydestä normaalitilana eli joiden
työttömyys on periytynyt. He ovat nuoria, jotka
ovat lapsuudessaan eläneet olosuhteissa, jotka ovat esimerkiksi
perheväkivallan kautta jättäneet syvät
jäljet kasvavaan lapseen. Nämä nuoret
ovat kokemansa kautta täysin lukossa. Heillä ei
ole uskoa yhteiskuntaan eikä tulevaisuuteen, eikä ihme. Nämä nuoret
ovat joidenkin mielestä järjestelmän
hyväksikäyttäjiä, nuoria, joita
tulee sanktioiden kautta aktivoida.
Eivät he sanktioita tarvitse, päinvastoin.
He tarvitsevat rinnalleen turvallisen ja luotettavan ammattilaisen,
joka pitkäjänteisesti alkaa luoda perustaa nuoren
tulevaisuudelle. Näiden nuorten kohdalla on aina kyse pitkästä ja
tiiviistä asiakasprosessista, johon meillä ei
nykyisellään näytä olevan halua
eikä varaa. Sen sijaan etsitään helppoja
ratkaisuja kepistä. Keppiin nämä nuoret ovatkin
jo tottuneet koko elämänsä, eikä sillä ole heihin
enää mitään vaikutusta.
Puhetta oli ryhtynyt johtamaan toinen
varapuhemies Anssi Joutsenlahti.
Markus Mustajärvi /vr:
Arvoisa puhemies! Vielä muutama asia työ-
ja elinkeinoministeriön pääluokasta.
Vaikka sosiaaliturvan esittelevätkin toiset ministerit,
niin kuitenkin yrittäjän perheenjäsenen
työttömyysturvaoikeuden pitäisi olla
työministerillekin ihan niitä ykkösasioita,
ja uskon kyllä, että ministeri Ihalainen tähän
paneutuu. Tulee mieleen yksi tilanne, jossa oli turveala ja yrittäjä.
Kun mies oli myynyt jo kalustonsa, sopimukset oli irtisanottu, kaikista
rekistereistä vetäydytty ja mies, yrittäjämies,
oli siirtynyt itse jo eläkkeelle, niin hänen puolisonsa
katsottiin vielä työllistyvän siinä yrityksessä,
mitä ei ollut enää olemassakaan. Eli
kyllä parannettavaa on aika lailla.
Mutta miten sitten voidaan kuvitella, että harjoitetaan
yksilöllistä palvelua työ- ja elinkeinotoimistoissa,
jos toteutetaan tämä uudistus, että esimerkiksi
Lappiin, joka on yksi kolmasosa Suomen pinta-alasta, jatkossa jäisi
vain yksi työvoimatoimisto? Kokemus kyllä kertoo
kaikilta valtionhallinnon aloilta, että ensin keskitetään hallinto
ja sitten keskitetään palvelut.
No, nuorten yhteiskuntatakuusta vielä se, että sehän
ei takaa sitä oleellista elikkä työtä.
Ilman muuta pitäisi mennä siihen suuntaan, että jos
ei muuta, niin julkisen sektorin tukitoimin järjestetään
se ensimmäinen työpaikka, että nuori
pääsee kuitenkin kokeilemaan koulutuksen jälkeistä ammattitaitoaan.
Näissä yhteiskuntatakuurahoissahan osa on lumerahaa.
Siellä muutetaan vaan passiiviaikainen tuki työmarkkinatuen
suuruisena niin sanotuksi aktiivitueksi ja koko summa lasketaan
lisäpanostukseksi, mitä se suinkaan ei ole. Ja
kun sitten nämä nuorten yhteiskuntatakuurahat
on niin sanotusti korvamerkitty työ- ja elinkeinoministeriön
määrärahoista, niin se tarkoittaa, että kun
kehykset ovat liian ahtaat jo ennestäänkin, niin
sitten joku muu ryhmä, esimerkiksi pitkäaikaistyöttömät,
joiden määrä on koko ajan kasvamassa,
jää entistä huonompaan asemaan.
Vesa-Matti Saarakkala /ps:
Arvoisa herra puhemies! Hallitus on sanonut, että Suomea
uhkaa ensi vuonna taantuma. Euron kriisistä johtuen jopa
suurlaman uhka on olemassa. Nuorten yhteiskuntatakuun osalta hallitus
ei kuitenkaan pidä kiirettä vaan aikoo odotella
vuoteen 2013, jolloin se aikoo runnoa läpi myös 2 200
opiskelupaikan leikkaukset ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoihin.
Miten hyvin tämä sopii siihen yhtälöön,
että nuorelle työttömälle luvataan
joko työ-, harjoittelu- tai koulutuspaikka? Se on kysymys,
joka jää vaille vastausta. Espanjassa nuorisotyöttömyys
lähentelee jo 50:tä prosenttia. Joutilaita on
paljon.
Monissa puheissa esiintyneessä oppisopimuskoulutuksessa
on yksi ongelmakohta: se, ettei yrityksissä löydy
aikaa ohjata koulutettavaa, koska työtahti on niin kiireinen.
Perussuomalaisten esitys ratkaisuksi on se, että käynnistetään
mestari—kisälli-kokeilu, jossa 300 eri alojen
senioria, työttömyysuhan alla
olevaa tai työtöntä ammattilaista,
koulutetaan mestarivalmentajiksi. Oppisopimuskoulutettavia vastaavasti
otettaisiin aluksi 3 000 henkilöä. 20
miljoonan euron määrärahaa käytettäisiin
mestarivalmentajien palkkoihin, oppisopimuskoulutettavien ja kisäl-lien
palkkatukeen ja toimintamallin käynnistämiseen.
Myös yritykset maksaisivat osan kustannuksista.
Arvoisa herra puhemies! Suomen Yrittäjät esittää nuorille
palkkatukijärjestelmää, jossa yritys
voisi maksaa aluksi nuorelle normaalia alempaa palkkaa ja yhteiskunta
antaisi sen päälle tuen, jolla palkka nousee yleissitovalle
tasolle. Mielestäni tämä on tutkimisen
arvoinen idea. Yhä useampi nuori on sitä paitsi
aivan varmasti sitä mieltä, että parempi
työ kuin ei työtä lainkaan. Tietyllä tavalla
siis toivoisin, että eturyhmäajattelusta päästäisiin
Suomessa eteenpäin, ennen kuin edessä oleva talouden
rakennemuutos ajaa siihen meidät hallitsemattomasti. Hyväkuntoisia
nuoria työttömiä olisi syytä saada
palkattua tuetusti myös avustaviin tehtäviin vanhusten
ja vammaisten hoitoon. Käsipareja tarvitaan, ja siinä työssä jos
missä oppii kyllä tehokkaaksi, kun tietää,
mihin jamaan Suomessa on vanhustenhuolto päästetty.
Tehokkuus revitään irti hoitajien selkänahasta.
Nuorten työpajatoimintaan ja etsivään
nuorisotyöhön laitetut paukut ovat kannatettava
sijoitus nekin, ja siksi paukkuja on lisättävä ainakin
10 miljoonalla eurolla, maksaahan jo yksi syrjäytynyt nuori
yhteiskunnalle yli miljoona euroa. Sinänsä on
sääli, että suomalaisessa yhteiskunnassa
asioihin puututaan vasta jälkijättöisesti.
Tasaisemman tulonjaon lisäksi tarvittaisiin enemmän
kuria ja järjestystä, ettei niin moni nuori syrjäytyisi.
Perussuomalaiset ovat esittäneet suuryrityksille suunnattujen
tukiaisten leikkaamista ja niiden sijaan innovaatiotoiminnan tukemista
pk-yrityksissä niin, että pienet yritykset pystyisivät saattamaan
tuotekehitystyön loppuun asti ja saamaan tuotteitaan markkinoille.
Eräiden työvoimavaltaisten alojen alv-helpotusta
ei ole mitään järkeä poistaa,
koska taantuman uhatessa on pelkona, että juuri kyseisten
yritysten palveluja tullaan käyttämään
nykyistä vähemmän ja siten ei olisikaan
enää kyse siitä, pystyvätkö nuo
yritykset lisäämään työpaikkoja,
vaan siitä, pysyvätkö ne yleensä pystyssä.
Halutaanko siis lisää porukkaa kortistoon vai
nostaa esimerkiksi ulkomailla valmistettavien kotiparturilaitteiden
menekkiä halpakaupoissa, vai mitä hallitus oikein
tavoittelee?
Arvoisa herra puhemies! 9 prosentin arvonlisäverokannan
ulottaminen tilattuihin sanoma- ja aikakauslehtiin kertoo paljon
hallituksen talousosaamisesta. Siinä ei ole mitään
järkeä: moni lopettaa lehden tilaamisen, mainostaminen
vähenee, monen toimittajan työ loppuu, ehkä kokonaisia
lehtiä katoaa, lehtijakelu vähenee. On sitä paitsi
sääli, että jos ja kun veron nosto osoittautuu
taloudellisesti kannattamattomaksi, sitä ei voida enää peruuttaa,
koska Suomen EU-jäsenyysneuvotteluissa saavuttama erivapaus
eli tilattujen lehtien nollaverokanta menetetään
omalla päätöksellä pysyvästi.
Markus Lohi /kesk:
Arvoisa puhemies! Ajattelin ottaa tässä puheessani
esille kaksi asiaa, joita jo päivällä käydyssä debatissa
sivuttiin mutta jotka asian tärkeydestä ja merkityksestä johtuen
kyllä ansaitsevat vielä tarkemman käsittelyn.
Debatissa nimittäin kysyin ministereiltä alueellisesta
kuljetustuesta, kun viime torstaina 15. päivä joulukuuta
hallitus teki päätöksen, että sitä tullaan
leikkaamaan tasoltaan noin 60 prosenttia. Saimme vastauksen ministeriltä,
että itse määrärahat tulevat
säilymään suurin piirtein samalla tasolla
mutta johtuen tämän tuen kysynnästä yksittäiselle
yritykselle tukitasoa lasketaan todella 60 prosenttia. Leikkaus
on erittäin suuri, eikä yksittäisen yrityksen,
joka sijaitsee tuolla alueella, näkökulmasta merkitystä ole
sillä, että moni muukin on hakemassa sitä tukea,
vaan oleellista on se, että se tuki säilyisi vähintään
nykyisen kaltaisena, jotta sillä on merkitystä,
tasaamassa niitä pitkiä etäisyyseroja,
mitä on, kun tuolta pohjoisesta tavaraa lähdetään
kuljettamaan tänne etelään.
Otan tähän asiaan liittyen pari käytännön
esimerkkiä, jotka kertovat sen, minkälaisessa
tilanteessa me tällä hetkellä elämme.
Toinen tulee oikeastaan siitä kilpailutilanteesta,
joka meillä on ruotsalaisten yritysten kanssa. Nimittäin
Pohjois-Suomessa olevat yritykset kilpailevat luonnollisesti Ruotsissa
olevien yritysten kanssa, ja siellä tuohon kuljetustukeen
käytetään noin kymmenen kertaa enemmän
varoja kuin Suomessa. Jos esimerkiksi Tornionjokilaaksossa oleva
tuotantoyritys lähtee viemään Norjaan,
niin kuin monia tapauksia on, betonielementtejä, niin käytännössä se
saa noin 4,4 prosenttia kuljetuskustannuksista tukea, kun taas sitten,
jos se yritys sijaitsisi tuolla rajan toisella puolella, tuki olisi
lähes 40 prosenttia kuljetuskustannuksista. Ero on erittäin
merkittävä ja vaikuttaa suoraan meidän
yritysten kilpailutilanteeseen. Sen takia tämä leikkaus
on mielestäni hyvin huonosti harkittu. Kysehän
on noin 5—6 miljoonasta eurosta, ja jos ajatellaan koko
yritystukipottia, niin se on häviävän
pieni osuus siitä, ja uskoisin, että olisi voitu
kohdentaa toisella tavalla nämä leikkaukset.
Toinen asia, joka nyt vaikuttaa näitten yritysten käytännön
tilanteeseen, on se, että sieltä on moni yritys
ollut yhteydessä, että he ovat tehneet tarjouksia,
jopa miljoonaluokan tarjouksia, tavallaan uskoen siihen, että tämän
kuljetustukiprosentin taso säilyy, ja nyt sitten kun tasoa
tullaankin yhtäkkiä leikkaamaan, näiltä tarjouksilta
on tavallaan pohja pudonnut pois ja kuljetuskustannukset nousevat
ja sitä kautta nämä kaupat voivat olla
jopa tappiollisia näille yrityksille.
Nämä esimerkit kertovat siitä, että näitten
yritystukienkin osalta olisi järkevää katsoa
pikkuisen pitemmälle ja tehdä hyvissä ajoin
näitä muutoksia, jotta yritykset siellä pohjoisessa
voivat sopeutua näihin muuttuneisiin olosuhteisiin.
Haluan vielä tästä kuljetustuesta
todeta sen, että vaikka taloudellisesti kysymys ei välttämättä ole
merkittävästä potista — osalle
yrityksistä toki on, mutta ei kaikille — niin
kyse on kuitenkin ennen muuta symbolisesta eleestä, ja
kyse on arvovalinnasta, kun lähdetään
leikkaamaan pohjoisen kuljetustukia. Hallitus tällä päätöksellä kyllä haluaa
kääntää selän Pohjois-Suomelle
ja siellä oleville yrityksille. Tämä viesti
ei ole hyvä, ja toivonkin, että kuljetustukea
lähdettäisiin kehittämään
ja se otettaisiin huomioon, jos ei tässä talousarviossa
niin ainakin sitten ensi vuonna saataisiin lisätalousarviossa
muutos tähän asiaan, joka nyt näyttää menevän
todellakin väärään suuntaan.
Reijo Tossavainen /ps:
Arvoisa herra puhemies! Aiemmin tänään
täällä arvostamani ministeri Lauri Ihalainen
totesi ikävän tosiasian, kun hän sanoi,
että 40 000 nuorta on hukassa. Se on järkyttävän
paljon. Ministeri on usein puhunut myös työhyvinvoinnin
puolesta. Olen pohtinut paljon samoja asioita, ja tässä on
oma ehdotukseni.
Suomen työllisyyden hoidon pahimpiin ongelmiin eli
nuorisotyöttömyyteen, rakennetyöttömyyteen
ja työurien pidentämistarpeeseen on olemassa yksinkertainen
lainsäädännöllinen ratkaisu,
joka ei vaadi lisärahoitusta, jos asia nähdään
kokonaisuutena yhteiskunnan kannalta. Ratkaisu on yksinkertainen:
nykyisen osa-aikaeläkejärjestelmän ikärajoja
muutetaan siten, että jo 55-vuotiailla olisi mahdollisuus
siirtyä osa-aikaeläkkeelle mikäli, siis
mikäli, työnantaja sitoutuu samalla palkkaamaan
vähintään yhden työttömän
osa- tai kokoaikaiseksi työntekijäksi ja vähintään
yhdeksi vuodeksi.
Suomesta löytynee jopa 100 000 työntekijää, jotka
ovat täyttäneet 55 vuotta ja jotka vapaaehtoisesti
lähtisivät puolipäivätyöhön,
jos työaika vähenee 50 prosenttia mutta käteenjäävä tulo osa-aikaeläkkeen
kanssa vain noin 15 prosenttia. Nämä ihmisethän
ovat jo tehneet töitä keskimäärin
35 vuotta, ja samalla he ovat joutuneet kokemaan työpaikoilla
kiristyneen työtahdin. Monet ovat jo lähellä loppuunpalamista.
Useat ovat sairauslomilla tai määräaikaisella
työkyvyttömyyseläkkeellä jne.
Lisäksi jatkossa pitäisi jaksaa työssä vielä kauemmin
työurien pidentämisen vuoksi. Työurien
pidentäminen mahdollistuu paremmin, kun työntekijät
päästetään osa-aikatyöhön.
Tällöin he jaksavat pysyä työtätekevinä veronmaksajina
nykyistä selvästi pidemmälle, parempikuntoiset
ehkä jopa 70-vuotiaiksi saakka.
Arvoisa herra puhemies! Jos esimerkiksi 100 000 työntekijää siirtyy
puolipäivätyöhön, syntyy 50 000
kokoaikaista työpaikkaa. Näihin vapautuneisiin
työpaikkoihin voivat nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömät
hakeutua jo olemassa olevien tukityökalujen kuten esimerkiksi
työvoimakoulutuksen oppisopimuksen avulla. Lisäetuna osa-aikaeläkkeelle
siirtyvällä työntekijällä oleva niin
sanottu hiljainen tieto siirtyy automaattisesti nuoremmille työntekijöille,
koska kokeneet taitajat ovat kuitenkin paikalla puolipäiväisesti.
Työnantajia kiinnostanee työllistämiskustannusten
aleneminen. Kokeneiden työntekijöiden osalta kustannukset
putoavat puoleen, ja uusien tulijoiden alkupalkkataso on pienempi
kuin vuosia työelämässä olleiden.
Ehdotettu järjestely on yhteiskunnan kannalta järkevä myös
kustannusten osalta, sillä lisääntyneet
eläkekulut korvautuvat säästyneinä työttömyysturva-,
sairausvakuutus- ym. kuluina ja lisääntyneinä veronmaksajina
työttömyysturvan nauttijoiden sijasta. Osa-aikaeläkkeeseen
tarvittavat varat löytyvät siis näistä säästöistä ja
lisääntyneistä tuloista. Lisäksi
työllisyydenhoitovaroja voidaan suunnata uudelleen. Esimerkiksi
yrityksille suunnattuja työntekijän työllistämistukia
voitaisiin vähentää tai ehkä lopettaa
ne lähes kokonaan.
Mikko Savola /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Nykytalouden ilmapiirissä on
vaikea sanoa, että eläisimme iloisia aikoja. Jokaisen
suomalaisen — kansalaisen, yrittäjän,
yrityksen — taivaalla näkyy tummia pilviä monestakin
suunnasta: Euroopan talous, voimavarojen kohdentaminen Suomessa,
väestön ikääntyminen ja uhkaava
työvoimapula muun muassa.
Herra puhemies! Työ on kivijalka, johon koko Suomi
nojaa. Yrittäjyys on voimaa, jossa kristallisoituu ihmisen
oma tahto olla oman onnensa seppä tehden sitä työtä,
mihin itse uskoo, mistä itse saa voimaa ja missä itse
on vahva. Nämä aatteet ovat myös keskustan
kantavia voimia. Yrittäjyyden kannusteita onkin mielestäni
luotava lisää.
Jyrki Kataisen hallitus on kuuden puolueen yhteinen, jolloin
on selvästi huomattavissa, kuinka eri aatesuuntia ja ajatuksia
on täytynyt paljon sovittaa yhteen jonkinlaisen kokonaisuuden
löytymiseksi. Yrittäjyyden osalta Kataisen hallitus esittää yhteisöverokannan
alentamista, jota kuitenkin sovellettaisiin vain osaan suomalaisista yrittäjistä eli
osakeyhtiöihin. Toiminimenä, avoimena yhtiönä tai
kommandiittiyhtiönä toimiviin yrittäjiin
ja maatalousyrittäjiin kohdistuu vain pääomaverotuksen
korottaminen.
Olen aiemminkin todennut tässä salissa, että kun
niukkuutta jaetaan, on kyse siitä, kuinka oikeudenmukaisesti
sitä jaetaan. Yrittäjä ottaa aina riskin
toiminnassaan, ja sen vuoksi riskinottajan palkitsemisen on oltava
myös mahdollista ja tasapuolista. Mikäli osakeyhtiöverokantaa
alennetaan, myös muissa yritysmuodoissa harjoitetun toiminnan
verotusta tulee alentaa samaan tahtiin osakeyhtiöiden kanssa.
Verotuksen kiristäminen voidaan estää säätämällä elinkeinotoiminnan
ja maatalouden pääomatulo-osuus, metsätalouden
pääomatulo sekä yhtymän osakkaan
tulo-osuuden pääomatulo 90-prosenttisesti veronalaiseksi — asia,
jota edustaja Kiviranta on täällä ajanut
ja jonka puolesta on paljon puhunut. Tämä tuo
tasapuolisuutta pienyrittäjille, etenkin nyt, kun pääomatuloprosentti ollaan
nostamassa 30 prosenttiin ja yli 50 000:n pääomatuloista
32 prosenttiin.
Herra puhemies! Suomessa on noin 260 000 yrittäjää,
joista 65 prosenttia on yksinyrittäjiä. Monet
yksinyrittäjät haluavat palkata työntekijän,
mikä helpottaisi heidän työtaakkaansa
ja mahdollistaisi lomien, sairauslomien ja vanhempainvapaiden pitämisen
tai toiminnan laajentamisen. Ensimmäisen työntekijän
palkkaamisen kynnys on kuitenkin korkea. Olemme keskustan ryhmänä ehdottaneet,
että yksinyrittäjä saisi avustusta ensimmäisen
työntekijän palkkame-noihin 30 prosenttia ensimmäisten
12 kuukauden ajalta ja 15 prosenttia seuraavien 12 kuukauden ajalta.
Nuoren työntekijän osalta tuki olisi korotettu
siten, että ensimmäisten 12 kuukauden osalta tukea
maksettaisiin 40 prosenttia ja seuraavien 12 kuukauden ajalta 20
prosenttia. Näin turvataan yksinyrittäjien potentiaalin
hyödyntäminen siinä tilanteessa, kun
on kriittinen hetki yrityksen mahdollisen kasvun ja laajentumisen kannalta.
Arvoisa puhemies! Huoli tulevaisuudesta on yrittäjälle
tuttua. Sukupolvenvaihdoksen tekeminen ja jatkajan löytäminen
on kuin kruunu tehdyn työn päälle. Uuden
sukupolven saaminen jatkamaan yritystä on asia, johon on
osoitettava voimavaroja. Kuntien ja valtion tuki on turvattava myös
sukupolvenvaihdoksissa.
Herra puhemies! Koko Suomen asuttuna ja elinvoimaisena pitäminen
vaatii tekoja täältä eduskunnasta käsin.
Yrittäjyyden edellytykset on pidettävä vahvana.
Me emme saa tehdä suomalaista elinkeinoelämää horjuttavaa
lainsäädäntöä emmekä byrokratiaa
lisääviä velvoitteita, tästä esimerkkinä kuljetusalayrittäjien
lainsäädäntö niin polttoaineen
hinnannousun kuin kuljetusaikavelvoitteiden myötä unohtamatta
tietysti infran kuntoa ja sen merkitystä eri alueille.
Herra puhemies! Vielä tiivistetysti keinoni Suomen
nostamiseksi kasvuun: verotus kannustavaksi, huojennus ensimmäisen
työntekijän palkkaamiseen ja henkinen ja taloudellinen
tuki yritysten sukupolvenvaihdoksiin. Näiden toimien lisäämisellä meillä on
edellytyksiä nousta taloudellisesta taantumasta ja rakentaa
entistä parempaa Suomea.
Mauri Pekkarinen /kesk:
Arvoisa puhemies! Liittyen edelliseen puheenvuoroon, edustaja
Savolan puheenvuoroon, keskustalla todella tässä on
ihan oma hyvä paitsi lakialoite myöskin määrärahan
lisäysesitys. Ehkä tässä kannattaa kuitenkin
sen verran muistaa, että tällainen järjestelmähän
on olemassa jo, mutta se on vain näillä tukialueilla
Itä- ja Pohjois-Suomessa ja niillä paikkakunnilla
tai seuduilla, jotka ovat olleet viimeisten vuosien aikaan rakennemuutosmenettelyn
piirissä. Elikkä hivenen vajaa puolet Suomesta
on tällä hetkellä tämän
menettelyn piirissä. Mutta keskustan aloite on sikäli
tarpeellinen, että se laajentaa koko maahan sen ja ottaa vielä nämä nuoret,
jotka olivat tässä vahvasti esillä, erityiseen
hoitoon niin sanotusti.
Arvoisa puhemies! Tulin tähän puhujakorokkeelle
sen takia, että kuuntelin edustaja Hemmilän puheenvuoron
siitä, mitä uusiutuvan energian kanssa oltaisiin
tekemässä hänen tietojensa mukaan. Minä arvostan
edustaja Hemmilää. Minä luulen, että hänen
näkemyksensä ovat paljossa ihan samansuuntaiset
kuin omani liittyen uusiutuvaan. Hän on ilman muuta uusiutuvien puolestapuhuja.
Ymmärsin myöskin niin, että hän
mielellään näkee nimenomaan biouusiutuvan
sellaisena päävaihtoehtona, millä Suomen uusiutuvan
velvoitteet hoidettaisiin.
Pari kolme huomiota tähän hänen puheenvuoroonsa.
Hän väitti, että suurin piirtein kaikki
itse asiassa se tuki, mitä käytettäisiin
uusiutuvaan vuonna 2020, olisi nimenomaan tuulivoiman tukea eli
lähes 200 miljoonaa siihen ja 36 miljoonaa, niin kuin hän
sanoi, olisi tähän biopohjaiseen. Tässä edustaja
Hemmilällä täytyy olla joku virhe, koska
tämä laskelma lähtee siitä,
että 340 miljoonaa on se laskennallinen tuen taso, mikä tarvittaisiin
vuonna 2020, ja tuulienergian — mikäli sähkön
keskihinta läpi koko tämän ajan on suurin
piirtein 45 euroa megawattitunti — tuki siinä laskelmassa
olisi noin 200 miljoonaa ja kaikelle muulle olisi yhteensä 140
miljoonaa, ja se kaikki muu yhteensä on lähes
yksinomaan biopohjaista elikkä lähinnä puupohjaista
ja joiltakin osin ehkä jotain muuta biopohjaista raaka-ainetta,
jonka energian hyödyntämiseen se tuki on tarkoitus
käyttää.
Tämä 36 miljoonaa on se pienpuun energiatuki,
joka maa- ja metsätalousministeriöstä valmisteltiin
ja esiteltiin ja joka vieläkin on notifikaation piirissä.
Sitten on erikseen tämä sähkön
muuttuvahintainen tuotantotuki. Sitten on erikseen näitten
pienten yksiköitten syöttötariffi, esimerkiksi
sahojen yhteydessä kun tuotetaan sähköä, chp:tä jnp.
Ja sitten kivihiililaitokset kun korvataan nimenomaan puupohjaisella
vaihtoehdolla, niin myöskin siihen tarvitaan tätä puulle
julkista tukea. Eli näistä koostuu yhteensä huomattavasti isompi
summa kuin 36 miljoonaa elikkä käytännössä yli
100 miljoonaa euroa tälle puupohjaiselle. Mutta nyt sanon:
ellei... Ja siinä Hemmilä saattoi olla oikeassa,
että hän indikoi, hän jotenkin jo väläytti
sitä, mitä hallitus aikoo tehdä. Jos hallitus
aikoo leikata kaikki uusiutuvat pois, niin silloinhan tuo on mahdollista,
mitä täällä edustaja Hemmilä aikaisemmin
puhui.
Minä toivonkin, kun kohta minun jälkeeni on puheenvuoro
edustaja Tynkkysellä, että hän nyt kertoisi
ja lupautuisi olemaan se vahva tukijalka, joka huolehtii siitä,
että hallitus ei nyt lähde ihan joron jäljille
kerta kaikkiaan. Te olitte mukana ja vaaditte paljon enemmän
itse asiassa uusiutuvien vaihtoehtojen käyttöönottoa
ja paljon suurempaa uusiutuvan pakettia, mutta mehän löysimme kompromissin
siitä kohdasta, mistä löysimme. Mutta
se, että te nyt sitten olette leikkaamassa näitä tukia,
on minulle kyllä äärimmäisen
vaikea ymmärtää ja käsittää.
Mitä vielä tulee edustaja Hemmilän
puheenvuoroon siitä, että pitäisi kaikki
se tuki käyttää edullisempaan energiavaihtoehtoon
uusiutuvaa, koko järjestelmähän on rakennettu
juuri tälle ajatukselle. Ensin kaikki vesikäyttöön,
mutta me kaikki tiedämme, että vettä ei
määräänsä enempää voida
ottaa käyttöön. Siis sinne ei tarvita
mitään tukea, vaan annetaan lupa rakentaa, mutta siinä on
omat rajoitteensa, suojelurajoitteet ja muut vastaavat. Sitä saadaan
vain tietyn määrän verran. Sen jälkeen
on nimenomaan biopohjainen uusiutuva energiaraaka-aine, ja sitä me
päätimme ottaa lisää niin paljon
kuin vaan suinkin metsäteollisuus ikipäivänä hyväksyy.
Tällekin määrälle on omat rajoitteensa,
ja tästä tietystä määrästä,
joka oli 13,5 miljoonaa kuutiota energiapuuta vuoteen 2020 mennessä,
päästiin yhteisymmärrykseen. Se tuki,
minkä se tarvitsee, jotta tuo määrä saadaan
käytettäväksi energiapuuta, mitoitettiin
sen suuruiseksi, mistä äsken tässä kerroin.
Ja kun nämäkään vielä eivät
riitä sen uusiutuvan velvoitteen hoitamiseen, niin sitten
se loppu ajatuksellisesti tulee tuulienergialla, ja se vaatii todellakin
enemmän tukea kuin bio- tai vesivoima konsanaan vaatii.
Näin tämä järjestelmä on
rakennettu ja laadittu. Katsoin tarpeelliseksi tämän
vielä kertaalleen käydä läpi,
koska niin monta kertaa tästä asiasta täällä liikkuu
ihan erilaisia väitteitä.
Ministeri Häkämiehen puheenvuoro sähkön muuttuvahintaisesta
tuotantotuesta kaipaa myöskin pienen tarkennuksen, mutta
kun aikaa on nyt kulunut 5 minuuttia, niin en käytä sitä enempää.
Merja Kuusisto /sd:
Arvoisa puhemies! Työ- ja elinkeinoministeriön
hallinnonalalla tehdään työtä,
jotta nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys
saadaan torpattua. Hallituksen työllistämisohjelma
ja työllisyystavoitteet vastaavat hyvin sosialidemokraattien
hallitusohjelmatavoitteita. Tavoitteeksi on asetettu muun muassa
72 prosentin työllisyysaste vaalikauden loppuun mennessä ja
työttömyyden painaminen 5 prosenttiin.
Nuorten yhteiskuntatakuu toteutetaan vuoden 2013 aikana. Yhteiskuntatakuun
toteuttamiseksi valtion budjetissa on määrärahaa
osoitettu 55 miljoonaa. Tästä määrärahasta
kohdennetaan 36 miljoonaa euroa elinkeinoministeriöön.
Yhteiskuntatakuu turvaa jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle
30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työ-, harjoittelu-, opiskelu-,
työpaja- tai koulutuspaikan viimeistään
kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi
joutumisesta. Tämä hallitus ei jätä nuoria
tyhjän päälle.
Arvoisa puhemies! Hallitus pureutuu myös pitkäaikaistyöttömyyden
vähentämiseen uudella ohjelmalla, jossa viimeistään
vuoden työttömyysjakson jälkeen vastuu
työllistämisestä siirtyy kunnalle, ja
se on hyvä asia. Kunnassa tunnetaan hyvin kuntalaiset ja
varmasti löydetään kaikista parhaimmat
keinot pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi.
Arvoisa puhemies! Hyvinvointivaltio rakentuu vaan sillä,
että jokainen ihminen osallistuu omalla panoksellaan tämän
yhteiskunnan rakentamiseen, saa työ- ja opiskelupaikan
ja pystyy olemaan hyödyksi. Korostan nimenomaan, että me
tarvitsemme jokaisen nuoren, me tarvitsemme jokaisen pitkäaikaistyöttömän
rakentamaan hyvinvointivaltiota, jotta voidaan turvata kansalaisille
hyvinvointipalvelut myös jatkossa.
Mika Niikko /ps:
Arvoisa herra puhemies! Haluaisin pari sanaa sanoa tästä talousarvioaloitteestani
Kuluttajaliitolle, joka tosin ei tullut hyväksyttyä,
niin kuin ei tainnut tulla mikään muukaan talousarvioaloite
täällä hyväksyttyä,
ehkä siellä oli yhtä kahta poikkeusta
lukuun ottamatta hallituksen esityksiä, mutta kaikki muut
taisivat mennä silppuriin.
Haluaisin kuitenkin hallitukselle vielä muistuttaa,
että tämä valtionavustus kuluttajajärjestöille
on yhteensä kuitenkin vain 673 000 euroa. Me tiedämme,
että kuluttajajärjestöt, jotka ovat kansalaisjärjestötoimintavetoisia,
ovat itsenäisiä ja riippumattomia kuluttajan oikeuksia
ajavia järjestöjä. Tällaisten
kansalaisjärjestöjen tukeminen on äärimmäisen
tärkeätä. Toki ymmärrän, että pitää niukkuutta
jakaa ja silloin tehdään leikkauksia, mutta en
tietenkään ymmärrä sitä,
että yhdeltä järjestöltä 150 000
euron leikkaus pudottaa sen valtionavustuksen sitten 504 000
euroon. Se on aika iso leikkaus yhdellä kerralla.
Kiinnitin huomiota tässä siihen, mihin tämä raha
oli sitten laitettu. Tämähän on taas
tosi mielenkiintoista. Kun rahaa tarvitaan valtion kassaan, niin
tämä raha on siirretty ja sanottu: "Määrärahan
mitoituksessa on otettu huomioon vähennyksenä 150 000
euroa siirtona momentille 32.01.01 - -." Tällä momentilla
tämä 150 000 euroa häviää tämmöiseen
paikkaan kuin työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot.
Voitte arvata tietenkin, että nämä ovat
isot toimintamenot, koska puhutaan ely-keskuksista ja lähes
kokonaan näistä työ- ja elinkeinoministeriön
toiminnoista, eli täällä on budjetti
394 366 000. Vuonna 2012 muutosta tulee nyt 37 142 000
euroa.
Vähän niin kuin uutena kansanedustajana ihmettelen,
että kyllä siinä on aika pokkaa tarvittu, kun
punakynää on vedetty yhdelle kansalaisjärjestölle
ja viety 150 000 euroa tämmöiseen kaivoon,
jossa se ei tunnu käytännössä sanottuna yhtään
missään. Mutta vastaavasti tämmöinen summa
tuntuu erittäin paljon tämmöisellä järjestöllä,
joka ajaa kuluttajan etuja, varoittaa epärehellisistä yrittäjistä ja
liiketoiminnasta. Hyvin monella kansalaisella on kokemuksia siitä,
kuinka he eivät ole saaneet tuotetta, kun he ovat tilanneet
netin kautta tai jostain muualta, tai on mennyt konkurssiin näitä matkanjärjestäjiä
ja
muita. Me tarvitsemme tämmöistä riippumatonta
kuluttajaneuvontaa ja valistusta Suomessa myös jatkossakin.
Toivoisin, ettei tämä linja jatku tämän hallituskauden
aikana, että me kuristamme hengiltä näitä kansalaisjärjestöjä,
jotka ovat paikkansa ansainneet.
Oras Tynkkynen /vihr:
Arvoisa puhemies! Keskityn kahteen asiaan.
Tänään on puhuttu paljon yritystuista,
ja rintamalinjat kai menevät suunnilleen niin, että osa haluaa
karsia vaikeassa taloudellisessa tilanteessa yritystukia, osa niitä puolustaa,
koska pitää niitä tärkeinä.
Itse katson, että yritystukia todella tarvitaan mutta määrän
sijaan olennaisempaa on ehkä kuitenkin se laatu. Ainakin
kahdessa suhteessa yritystukia voi olla mielekästä kohdentaa hieman
uudella tavalla.
Toinen koskee sitä jakoa, kuinka paljon yritystukia
käytetään uuden luomiseen ja toisaalta vanhan
ylläpitämiseen. Mielestäni yritystukia kannattaa
ensisijaisesti kohdentaa alkupäähän, siis
siihen vaiheeseen, kun kehitetään uusia tuotteita,
tekniikoita ja palveluita, tutkimus- ja kehitystukeen, innovaatioiden
kaupallistamiseen ja käyttöönottoon,
uuden teknologian kehittämiseen ja elinkeinojen uudistamiseen.
Toinen kohdentamiskysymys koskee sitä, missä määrin
vastuu uuden taloudellisen tuotteliaisuuden kehittämisestä voi
olla julkisella sektorilla ja kuinka paljon yksityisen sektorin
pitää siinä olla mukana. Piilaaksoa käytetään
usein esimerkkinä onnistuneesta innovaatioympäristöstä, ja
se toki poikkeaa monessa suhteessa Suomesta. Mutta yksi olennainen
ero on siinä, että siellä uusista yritysinnovaatioista
yksityinen sektori ja yksityiset pääomasijoittajat
kantavat selvästi suuremman vastuun kuin täällä Suomessa.
Siellä on, niin kuin edustaja Pekkarinen tuossa eturivissä vähän
päätä pyörittää,
toki myös julkisella sektorilla iso rooli. (Mauri Pekkarinen:
En mä sen takia pyörittänyt!) Siellä myös
valtio tukee innovaatioita ja yrityksiä niin kuin täällä Suomessa,
mutta yksityiset pääomasijoittajat ovat siellä vahvemmin
liikkeellä. (Mauri Pekkarinen: Ihan eri maailma!) — Se
on toki eri maailma monessa muussakin suhteessa, mutta tässä suhteessa
uskon, että sieltä kannattaa ottaa oppia.
Hyvä kysymys on se, mikä on sellainen innovaatio,
mikä on sellainen uusi ajatus, johon julkisen sektorin
kannattaa antaa tukea ilman, että löytyy yksityistä pääomasijoittajaa,
joka on valmis laittamaan euroakaan siihen samaan ajatukseen likoon.
Onko sellaista hanketta olemassa, jossa julkisen sektorin kannattaa
olla mukana mutta johon yksikään yksityinen sijoittaja
ei usko niin paljon, että olisi valmis laittamaan omia
eurojaan likoon? Tätä kannattaa pohtia.
Tänään on puhuttu paljon myös
energiatuista. Edustaja Hemmilän aiemmassa puheenvuorossa toistui
ihan tarpeeton vastakkainasettelu tuulen ja biomassan välillä.
Edustaja Pekkarinen sitä jo hyvin omassa puheenvuorossaan
käsitteli, joten voin pitää oman osuuteni
lyhyenä.
Tuulivoimalla on monia etuja, minkä takia juuri sitä kannattaa
tukea. Yksi on se, että tuuli laskee sähkön
markkinahintaa pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla.
Tuulella on aika vinha oppimiskäyrä, eli kun asennetaan
paljon uutta tuulivoimakapasiteettia, niin sen kustannukset tulevat
tulevaisuudessa vielä merkittävästi alas.
Tuulivoima on täysin päästötön,
siitä ei aiheudu pienhiukkaspäästöjä kuten
vaikka hyvin tarpeellisen kotimaisen biomassan käytöstä energiantuotannossa,
ja tuulella on myös hyvin merkittävä vientipotentiaali.
Mutta ehkä yksi syy siihen, minkä takia tuulta väheksytään
niin usein poliittisessa keskustelussa, on aikajänne. Jos
katsotaan seuraavia 5—10:tä vuotta, niin on aivan
totta, että biomassa on ylivertainen verrattuna tuulivoimaan,
tuulen merkitys tulee Suomen oloissa olemaan vielä melko
pieni. Mutta kun katsotaan vähänkään
pitemmälle tulevaisuuteen, kaikissa vähäpäästöisen
energiatalouden skenaarioissa tuulivoiman osuus tulee kasvamaan
sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti erittäin
merkittäväksi. Kun mennään vuosisadan
puoliväliin, niin tuulivoima on yksi tärkeimpiä sähköntuotantotapoja
maailmanlaajuisesti, sattumoisin aurinkovoiman ohella, eli tuulivoimalla
on huikea potentiaali pitkällä aikavälillä.
Jotta Suomi voi kansakuntana olla vahvoilla tässä globaalissa
kisassa tuulivoimateknologiasta ja maailmanmarkkinoista, niin kyllä silloin
meidän kannattaa olla varhain liikkeellä.
Kiinnostava vertailukohta on se, mitä Tanska on päättänyt.
Tanskan uusi hallitus on päättänyt, että Tanska
pyrkii tuottamaan peräti puolet kaikesta sähköstään
vuonna 2020 yksinomaan tuulivoimalla. Suomessa tavoite on reilusti
alle 10 prosenttia. Jopa tätä alle 10 prosentin
tavoitetta on täällä salissa kritisoitu.
Edustaja Pekkarinen kannusti minua toimimaan uusiutuvan energian
edistämisen takuumiehenä hallituksessa. No, olen
rivikansanedustaja, joten roolini on toki vähäinen,
mutta sen, minkä voin, taatusti tulen tekemään
uusiutuvan energian puolesta. Me tarvitsemme uusia keinoja uusiutuvan
energian edistämiseen nykyisin jo sovittujen päälle,
ja mainitsen niistä nyt tässä kolme.
Edustaja Sipilä ja edustaja Karimäki puhuivat aiemmin
erittäin hyvin nettomittaroinnista, josta on saatu hyviä kokemuksia
muun muassa Kaliforniassa — erinomainen, kustannustehokas
tapa edistää uusiutuvan energian hajautettua pientuotantoa.
Se tulee ottaa käyttöön Suomessa pikimmiten.
Me tarvitsemme demonstraatiotukea niille uusiutuvan energian
tekniikoille, jotka ovat niin uusia ja niin varhaisessa vaiheessa
kaupallistamista, että ne eivät omilla voimilla
pärjää. Nyt ajattelen erityisesti merituulivoimaa
ja biojalostamoja. Tähän tulee löytää riittävät
varat.
Ja jos ja kun olemme lähivuosina sellaisessa tilanteessa,
että käydään vilkas keskustelu
elvyttämisestä, siitä, mihin mahdollisia
elvytysvaroja kannattaa kohdentaa, niin silloin kannattaa pitää mielessä kotimainen
uusiutuva energia. Siihen kannattaa satsata.
Sinuhe Wallinheimo /kok:
Arvoisa puhemies! Vaikeasta taloustilanteesta huolimatta, tai paremminkin
sen takia, tämä hallitus panostaa voimakkaasti
kasvun ja työllisyyden vahvistamiseen. Budjetissa kasvua,
osaamista ja uusien innovaatioiden syntyä edistetään
2,5 miljoonan euron panostuksella ja vihreän talouden vahvistamista
piristetään myös 8,5 miljoonalla eurolla. Erityisenä painopisteenä on
pk-yritysten kasvun, kehittymisen ja kansainvälistymisen
tukeminen sekä näiden yritysten rahoituksen saatavuuden turvaaminen.
Finnveran riskinottokykyä lisätään ja
yhtiön korkotukilainavaltuuksiksi osoitetaan 263 miljoonaa
euroa. Vuoden 2012 alusta otetaan käyttöön
myös Finnveran omaan varainhankintaan perustuva viennin
jälleenrahoitus. Täysin mitätön
vaikutuksiltaan ei ole myöskään se, että energiaintensiivisen
vientiteollisuuden energiaveroleikkurin parannus astuu voimaan jo
vuoden 2012 alusta osana raamiratkaisua. Hallitus ansaitseekin tästä vastuunkannosta
ansaitut kiitokset.
Myös eduskunnan tekemät lisäykset
pelaavat samaan kasvun maaliin. Yritysten hankevalmisteluavustuksiin
ja markkinoille pääsyyn Venäjälle
osoitetaan miljoona euroa lisää tilanteessa, jossa
Venäjän rooli kaupassamme on kasvamassa vihdoin
toteutuneen WTO-jäsenyyden myötä. Toinen
eduskunnan ratkaisu, joka lisää kasvun mahdollisuuksia,
on Tekesin sisäisen rahanjaon muuttaminen. Muutoksen myötä Tekesin
velkariskivaltuuksia nostetaan 20 miljoonasta eurosta 40 miljoonaan.
Työvoimapolitiikassa sama vastuullisuuden politiikka on
tuottanut hyviä tuloksia. Hallitus ja työmarkkinajärjestöt
solmivat historiallisen raamisopimuksen, jolla turvataan työrauhaa
ja luodaan ennustettavuutta epävakaaseen taloustilanteeseen.
Samanaikaisesti hallitus on sitoutunut nuorisotyöttömyyden
vastaisiin talkoisiin. Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen aloitetaan
ensi vuonna ja saatetaan voimaan täysimääräisesti vuoden
2013 aikana. Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen varataan ensi
vuonna 55 miljoonaa euroa, ja siitä TEMin hallinnonalalle
kohdentuu 36 miljoonaa euroa. Yhdessä perusturvan korotusten
kanssa hallituksen työvoimapolitiikka pitää tulevaisuudenuskoa
yllä näinä vaikeina aikoina.
Arvoisa puhemies! Toki hallituksen politiikassa on kehitystarpeita,
joita varmastikin kannattaa pohtia vaikkapa tulevassa kehysriihessä. Yksi
tällainen on äkillisiin rakennemuutoksiin varatut
resurssit. Lähivuosina valtiontalouden sopeuttamistoimet
tuovat esiin tapauksia, joissa tiettyjen valtion toimintojen poisveto
ja lakkauttamiset voivat aiheuttaa merkittäviä, äkillisiä rakennemuutoksia
erityisesti pienemmillä työssäkäyntialueilla.
Erikoista tilanteessa on se, että rakennemuutosten aiheuttaja
on valtio itse. Kuten valtiovarainvaliokuntakin mietinnössään
toteaa, mahdollisimman laaja ja ennakoiva reagointi tuo parhaimpia
tuloksia rakennemuutoksen torjunnassa. Tässä työssä toivotan
hallitukselle rohkeutta olla riittävän avokätinen
tehtävien säästöjen haittavaikutusten
minimoimisessa.
Mika Kari /sd:
Arvoisa herra puhemies! Olen itse työskennellyt kahdeksan
vuoden ajan pitkäaikaistyöttömien ja
vajaakuntoisten ihmisten työkeskuksen osan vetäjänä ja
haluan kiinnittää huomiota työttömien
asioihin ja erityisesti pitkäaikaistyöttömien
ja vajaakuntoisten asioihin. Tämän kohderyhmän
aktivoinnin suurin este on tämän tukiverkoston
ja erilaisen määräaikaisen tukiverkoston
hajanaisuus ja tällainen määräaikaisuus,
johon myös työelämä- ja tasa-arvovaliokunta
on kiinnittänyt huomiota. Vajaakuntoisten työllistämisessä palkkatuella
on keskeinen merkitys. Palkkatuen käyttöä niiden
ryhmien työllistämiseen rajoittaa kuitenkin sen
määräaikaisuus.
Myös viime hallituksen aikana tehty uusi linja tähän
palkkatuen käyttöön on sellainen keskeinen
asia, jonka toivon nykyisen hallituksen tätä palkkatukijärjestelmää selvittävän
työryhmän miettivän uudelleen. Palkkatuen
lähtökohtana pitää olla asiakkaiden
eli pitkäaikaistyöttömien työllistymisedellytysten
parantaminen, eikä niin kuin tässä vielä edellisen
hallituksen linjauksessa tällainen ainakin henkinen lähestyminen
oli enemmänkin yritystoiminnan toimintaedellytysten kehittämistä ja
turvaamista, ja pitkälti palkkatukijärjestelmästä tulikin
keino auttaa myös yrityksiä tuossa edellisen taantuman
vaikeina hetkinä.
Toivon, että tämän palkkatukijärjestelmää selvittävän
työryhmän toimesta pystytään
löytämään uusia keinoja, joilla
palkkatuki saadaan kulkemaan työttömän
ihmisen mukana erilaiseen aktivointitoimintaan, on se toiminta sitten lajissaan
mitä tahansa, mitä kunta, kolmas sektori, erilaiset
yhdistykset ja erilaiset toimijat eri puolilla Suomea tuottavat.
Johanna Ojala-Niemelä /sd:
Arvoisa herra puhemies! Hallituksen kunnianhimoinen työllisyystavoite
72 prosentin työllisyysasteesta edellyttää työvoimapolitiikan
uudistamista ja vahvistamista sekä harmaan talouden kitkemistä.
Kuten tänään täällä salissa
jo kuulimme, meillä on 40 000 nuorta valtakunnallisesti
teillä tietämättömillä.
He eivät ole töissä eivätkä oppilaitosten kirjoissa.
Sen vuoksi ilolla tervehdin kyllä tätä nuorten
yhteiskuntatakuuta, joka takaa alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle
30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työ-, opiskelu- tai harjoittelupaikan kolmen
kuukauden kuluessa työttömyyden alkamisesta. Tässä on
tärkeää se, että reagoidaan
riittävän nopeasti, jotta syrjäytyminen
ei pääse alkamaan ja työttömyys
pitkittymään.
Talousarvio vauhdittaa talouskasvua myös tukemalla
rakentamista, perusteollisuutta ja uusia kasvualoja, mikä on
hyvä asia. Sen sijaan kritiikin siemen kyllä löytyy
täältä kuljetustuesta. Lapin erityisolosuhteet,
kuten arktinen ilmasto, pitkät etäisyydet ja harva
asutus, johtavat korkeisiin kuljetuskustannuksiin. Tulevaisuuden
kaivostoiminnan lisääntymisen johdosta kuljetukset
tulevat todennäköisesti Lapissa entisestään
lisääntymään. Tämän
matalan kuljetustuen vuoksi lappilaisten pk-yritysten kilpailuasema
on tällä hetkellä heikompi ruotsalaisiin
yrityksiin nähden. Olisin kyllä toivonut tätä tukea
nostettavan sen sijaan, kun kehitys nyt näyttää olevan
päinvastainen.
Kari Rajamäki /sd:
Herra puhemies! Nythän ei ole käsittelyssä keltainen
kirja vaan valtiovarainvaliokunnan mietintö. Tältä osin
edustaja Niikolle täytyy sanoa, että kannattaa
nyt käydä läpi se, mitä hallitusryhmät
ja hallituspuolueet ovat valtiovarainvaliokunnan myötä tehneet. Esimerkiksi
kuluttajajärjestöjen yhdistymisestä ensi
vuoden talousarvioon sisältyvä 150 000
euron leikkaus on kuitattu, eli valiokunta lisää momentille
150 000 euroa. Tämä on erittäin
tärkeä asia, yhtä tärkeä kuin
sekin, että pitäisi pikaisesti saada vihdoin tuloksia
sisäisen turvallisuuden ja muun muassa syrjäytymisen
kannalta tähän pikavippijärjestelmään.
Valtiovarainvaliokunta on jo useita vuosia vaatinut pikaista korjausta
ja myöskin tämän järjestelmän
lakkauttamista. Tässähän peritään
sellaisia korkoja ja perimiskustannuksia, että satamassa
perittyinä ne olisivat poliisiasioita. Nyt oikeusministeriön
on toimittava tässä asiassa, kuten valtiovarainvaliokunta
jälleen esittää.
Edustaja Wallinheimoon haluan yhtyä hänen puheenvuorossaan
esille tulleessa rakennemuutospaikkakuntien työkalupakin
parantamisessa. Tämä on vakava asia ja myös
sillä tavalla, että meidän ei pidä hyväksyä enää tätä negatiivista alueellistamista,
mitä tuottavuusohjelman soveltaminen puhtaasti henkilöstönvähennysohjelmana
aikaansaa valtionhallinnossa kautta linjan. Me pidämme
hirveätä meteliä 20 työpaikan
alueellistamisesta, mutta samaan aikaan menee satoja työpaikkoja
alueilla. Erityisesti oikeusministeriön puolella on ollut
tätä kaavamaisuutta kyllä yllin kyllin,
ainakin nyt ihan viimeisinä vuosina varsinkin. Eli tämä on
nyt sellainen asia, että tämän uuden
hallitusohjelman mukaista tuottavuusohjelman vaikuttavuusohjelmaksi
muuttamista pitää nyt hallituspuolueiden myöskin
vahvasti ottaa pöydälle.
Mika Niikko /ps:
Arvoisa herra puhemies! On mielenkiintoista olla ensimmäisen
kauden kansanedustajana täällä; sain
heti oman äskeisen puheenvuoroni jälkeen palautetta
konkarilta. Oppositiokollega tuli sanomaan, että tämä minun
talousarvioaloitteeni onkin hyväksytty mutta toista tietä kuin
luulin. (Kari Rajamäki: Ei me tiedetty kyllä,
että se oli sun aloite, mutta hyvä, että tuli hyväksyttyä!)
Nyt pieni moite tietysti henkilökunnalle: Tietopalvelutoimistosta
viime viikolla kävin kysymässä näitten
kahden talousarvioaloitteeni kohtaloa, ja siellä näytettiin
mustaa valkoisella, että ne eivät menestyneet,
joten ei se ainakaan viime viikolla ollut menestynyt. No, oli menestynyt,
koska täällähän lukee nyt selkeästi tämä homma,
elikkä tämä varmaan tarkoittaa sitä,
että oppositiossa kun tehdään talousarvioaloite,
se ensin hylätään mutta sitten valtiovarainvaliokunta
sen nostaa esille sieltä jostain ja hyväksyy sen,
jos se on tämmöinen must-juttu, joten hyvä,
että se tulee edes tälläkin tavalla hyväksyttyä.
Pääasia, että Kuluttajaliitto saa lisää rahoja tai
niiltä ei leikata sitä tärkeätä rahaa,
millä kansalaisjärjestötoiminnan kautta
ajetaan kuluttajan etuja. Kiitän tietenkin valtiovarainvaliokuntaa tästä määrärahalisäyksestä.
Mauri Pekkarinen /kesk:
Arvoisa puhemies! Pari kolme kommenttia. Ensimmäinen
liittyy työllisyysrahoihin: kuinka erinomaisia ne ovat
ja kuinka nuorisotakuu tässä tapahtuu. Älkää nyt
välittäkö, vaikka vähän
olen ilonpilaaja. Minä muistutan teitä, että ensi
vuoden budjettiesityksessä pohjaesitykseen tulee pieni
tarkennus. 51 momentin määrärahat vähentyvät
viime vuoden varsinaiseen budjettiin verrattuna 52 miljoonalla eurolla.
Tämän lisäksi lisäbudjetti hyväksyttiin
tälle vuodelle, 28 miljoonaa siihen vielä päälle,
että ne voimavarat, mitkä nyt ovat käytettävissä 2012,
ovat ihan eri maailmasta, paljon pienempiä kuin ne voimavarat,
mitkä olivat käytettävissä 2011.
Minunkin mielestäni kyllä elinkeinoelämävetoinen
politiikka, siis se politiikka, joka luo uusia työpaikkoja,
on järkevämpi, mutta sitäkään
nyt ei kyllä sitten tässä hallituksen
budjettiesityksessä näy.
Täällä edustaja Tynkkynen puheli
siitä ihan normaaliin tapaansa hyvin selkeästi
ja järjellisesti sinänsä, että on
tärkeää, että laitetaan yritystukia
nimenomaan uuden tukemiseen ja uuden synnyttämiseen eikä vanhan
ylläpitämiseen. Puheenvuorosta saattoi saada sen
käsityksen, että meidän yritysrahoitus
tällä hetkellä on vanhan säilyttämistä eikä uuden
tukemista. Näin ei ole asianlaita. Vanhan ylläpitämistä,
jos sillä tarkoitetaan jonkun olemassa olevan rahoittamista,
on todella vähän. Aivan ylivoimainen valtaosa
meidän yritysrahoituksesta on Tekesin rahoitusta. Se on
yli puolet. Sen lisäksi tulevat viennin ja kansainvälistämisen
rahoitus siihen päälle. Sen lisäksi tulevat
ensimmäisen vieraan työntekijän palkkaukset
ja tämäntapainen pieni sälä.
Hyvin pieni määrä on sellaista rahaa,
joka käytetään nimenomaan yritysten investointien
tukemiseen. Sitä ei tällä hetkellä meidän
budjetissa ole paljonkaan, ei tänä vuonna eikä ensi
vuonnakaan kovin paljon.
Ihan viimeinen kommentti edustaja Wallinheimolle: Minusta on
erittäin tärkeätä, että me saamme
semmoisen positiivisen fiiliksen aikaiseksi, ja aina, kun se perustuu
vahvoihin tosiasioihin, se on hyvä. Mutta mitä tulee
innovaatiorahoitukseen, niin sen kohdalla käy samalla tavalla.
Niihin hyviin asioihin, mihinkä, edustaja Wallinheimo,
viittasitte omassa puheenvuorossanne, nyt vaan on radikaalisti paljon
vähemmän rahaa vuonna 2012. Painopisteet olivat
oikeat, ja kernaasti ne kuittaan myös minä, mutta
paljon vähemmän niihin on rahaa.
Johannes Koskinen /sd:
Herra puhemies! Keskustelun lähestyessä loppuaan
pariin seikkaan korostusta. Ensinnäkin maakunnan kehittämisrahaahan
alkuperäisessä ehdotuksessa leikattiin todella
rajusti, 75 prosenttia. On hyvä, että valtiovarainvaliokunta
löysi sitten edes 2 miljoonaa paikkausta, mutta tämän
jälkeenkin leikkaus on todella julma vapaasti ohjattavan
maakunnan rahan kohdalla. Raha on edelleen kaksi kolmasosaa, 66
prosenttia suunnilleen, tuon lisäyksen jälkeenkin.
Miten tästä sitten maakunnissa selvitään?
Varmasti kannattaisi tuota rahaa suunnattaessa noudattaa muuta kuin
tasajakotaktiikkaa. Niillä maakunnilla, joilla on edelleen
Euroopan unionin aluekehittämisrahoja ja, EAKR-rahoja, runsaammin
käytettävissä, ei ole vastaavaa välttämätöntä tarvetta
tälle maakunnan kehittämisrahalle kuin niillä maakunnilla,
joissa tuo EAKR-rahoitus on kovin vähäistä.
(Mauri Pekkarinen: Ei niitä voi käyttää!)
Tässä mielessä täytyy hakea
jotenkin siedettävää mallia, että koko
maa säilyisi tällaisten kehittämistoimien
kohteena, mutta mielellään näkisi, että lisäbudjeteissa
voitaisiin tähän maakunnan kehittämisrahaan
palata.
Toinen kysymys on sitten se, joka on viime viikkojenkin uutisissa
näkynyt todella synkeällä tavalla. Suomalaiset
kasvavat yritykset myydään raakileina sen jälkeen,
kun on ensin pantu valtavat panokset tutkimukseen, tuotekehitykseen
julkista rahoitusta montaa eri kanavaa pitkin. Nyt viime viikkoinakin
on useita uuden teollisuuden aloja, esimerkiksi energiaintensiivisen,
energian säästöä tuottavan teollisuuden
puolella, tuulivoimaa tai uusiutuvia energialähteitä hyödyntävän teollisuuden
puolella, ollut semmoisessa vaiheessa, kun ne ovat vasta nousemassa
varsinaiselle kasvukäyrälle. Tyypillistä näille
tilanteille on, että sitten ne uudet työpaikat,
kun sitä ostettua yritystä sitten kehitetään
eteenpäin, syntyvät kokonaan muualle kuin Suomeen,
ja suhteellisen nopeasti on pelättävissä,
että ne tässäkin vaiheessa olevat työpaikat
muuttavat pois.
Me tarvitsemme selvästi ärhäkämpää,
aktiivisempaa omistajapolitiikkaa valtion, sen toimijoiden, TESin
ja muiden, toimesta, mutta tarvitaan myös laajemmin tämmöistä kansallisen
omistamisen strategiaa, johonka koottaisiin sitten institutionaalisia
omistajia eläkeyhtiöistä yksityisiin sijoittajatahoihin.
Mutta valtiolla, sen omistajapolitiikalla, on ensisijainen rooli
tämän uuden otteen varmistamisessa.
Vesa-Matti Saarakkala /ps:
Arvoisa herra puhemies! Tämän raamiratkaisun
yhteydessä korostettiin sitä, että hallitus
myös veropoliittisilla porkkanoilla edistää työllisyyttä.
Varmaan kokonaisuutena katsottuna näin voidaan tulkitakin, mutta
sitten kun katsoo toisaalta alueellista jakaumaa, kun kunnat nostavat
omaa verotustaan, kunnallisverotusta, niin kyllä siellä edelleen
on kiristyksiä kuitenkin monille työntekijöille
tulossa. Näin ollen päästäänkin
siihen, että kun ei yhdenmukaista verotusta tältä osin
ole mitenkään saatu aikaan, niin miksei samalla
laitettaisi oikeudenmukaisemmaksi koko järjestelmää.
Perussuomalaiset esitti tähän neljännen
tuloveroportaan marginaaliveron korottamista kahdella prosenttiyksiköllä ja
sitten uutta, viidettä porrasta, niin sanottua Wahlroos-veroa.
Myös varallisuusveron palautus olisi asiaa. Miksi laiskojen
pääomien annetaan olla toimettomina? Mieluummin
pääoma töihin, jos sitä pääomaa jollain
niin paljon on.
Kari Rajamäki /sd:
Puhemies! Ihan tästä budjettimenettelystä vaan
sen verran, että valtionvarainvaliokuntahan käy
jaostoissa kuulemisen ja sen pohjalta hallituspuolueet ensin jaostossa
ja sen jälkeen valtionvarainvaliokunnan tasolla sopivat
muutostasoista ja muutoskohteista. Tämä neuvotteluprosessi
käydään, ja tarvittaessa hallitusryhmän
johtokin on mukana. Tässä tapauksessa tämä syntyi
valtiovarainvaliokunnan sisällä. Eli kun esimerkiksi
tulee esille kuluttajajärjestöasia, niin tästä on
kantanut, voi sanoa, koko eduskunta vuosittain huolta, myös
sosialidemokraatit vuosittain. Kun tämä momentti
on ollut olemassa, niin se ei ole edellyttänyt mitään aloitteita,
mutta jos on ihan uusi menokohde, jota ei talousarviossa ole, silloin
talousarvioaloite on se, jonka kautta hallituspuolueet joutuvat
jopa opposition aloitteella avaamaan budjetin ja lisäämään
menoja.
Olen ollut tekemässä sinipuna-aikana muun muassa
menolisäystä, johon löydettiin, että saatiin
se momentti auki, yksi keskustan aloite. Mutta voin sanoa, että kyllä täällä on
nytkin semmoisia menolisäyksiä paljon, joissa
on kokoomuksen kansanedustajien esityksiä, talousarvioaloitteita,
myös sosialidemokraattien, omieni, mutta ei niitä mainita
täällä, kun ne ovat hallituspuolueiden
yhteinen esitys ja momentti on olemassa.
Oras Tynkkynen /vihr:
Arvoisa puhemies! Edustaja Pekkarinen totesi, että häviävän
pieni osa yritystuista käytetään vanhan
säilyttämiseen ja ylläpitämiseen.
Näinhän se on. Riippuu toki yritystuen määritelmästä.
Tänään on puhuttu paljon kuljetustuista,
mikä nyt kai pääsääntöisesti kohdistuu
ihan nykyiseen olemassa olevaan yritystoimintaan; meillä on
puhuttu energiaveroleikkurista, niin ikään pääosin
ihan nykyistä, olemassa olevaa elinkeinotoimintaa; aiemmin
paljon debattia on käyty metsätalouden ja liikenteen puolella
erilaisista tuista ja verohelpotuksista, joita on perusteltu metsäteollisuuden
kilpailukyvyn turvaamisella. Eli kyllä meillä on
laveasti ymmärrettynä myös sellaisia
elinkeinoelämään kohdistuvia tukia, jotka
kohdentuvat pääsääntöisesti
nykyisin jo olemassa olevaan toimintaan, ja osa niistä on
varmasti ihan perusteltuja. En lähde sitä kiistämään.
Edustaja Koskinen kantoi huolta siitä, että kasvuyritykset
myydään ulkomaille. Jaan tämän huolen
puoliksi, mutta itse näen kyllä, että suurempi
ongelma kuin se, että kasvuyrityksiä myydään
ulkomaille, on se, että niitten jälkeen ei tule uusia
kasvuyrityksiä. Siis sinänsähän
valtiontalouden ja kansantalouden kannalta ei ole välttämättä kovinkaan
suuri katastrofi, jos syntyy Suomeen merkittävä kasvuyritys,
joka menestyy niin hyvin, että se houkuttelee myös
ulkomaisia ostajia, se myydään ulkomaisille ostajille
ja näin tällä myynnillä saadut
rahat kanavoidaan jälleen uusiin yrityksiin. Mutta meiltä puuttuu
se seuraava sykli, se seuraava vaihe, jotta näitten kasvuyritysten
tuottamat voitot saataisiin sitten kanavoitua jälleen uusien
yritysten, jälleen uusien innovaatioiden kehittämiseen.
En ehkä itse lähtisi pitämään
kynsin hampain kiinni jokaisesta kasvuyrityksestä, että niitten omistuksen
on pakko pysyä Suomessa, mutta kannustaisin siihen, että kun
tätä uutta varallisuutta syntyy näistä hyvin
menestyvistä kasvuyrityksistä, se saataisiin kanavoitua
jälleen uusien yritysten perustamiseen ja sitä kautta
kiertämään tässä meidän
kansantaloudessamme.
Simo Rundgren /kesk:
Arvoisa puhemies! Hallitus valitettavasti vähättelee
kuljetustuen merkitystä, kun se leikkaa sitä 60
prosentilla. Tuo tuki on merkittävä sekä henkisesti
että käytännössä taloudellisesti
pohjoisen yrityksille ja Itä-Suomen yrityksille. Tilastojen
mukaan viisi yritystä saa sitä yli 100 000
euroa vuodessa vuonna 2010. Tämä asettaa pohjoisen
vientiä harjoittavat yritykset mahdottomaan tilanteeseen,
kun tavara on tuotava pitkien matkojen päästä etelän
satamiin ja kustannukset on itse kokonaan suoritettava. Tietenkin
kotimaahan suuntautuva kauppa on samassa tilanteessa.
Tornionlaaksossa tilanne on aivan katastrofaalinen: ei tarvitse
olla kuin kilometrin päässä, kunhan on
Ruotsin puolella yritys, joka tuottaa samaa tuotetta kuin suomalainen
yritys, niin se saa moninkertaisen kuljetustuen. Se on kestämätön kilpailutilanne.
Tämä pitäisi kyllä hallituksen
välittömästi korjata.
Sopii myös ihmetellä, miten tällaista
voi tapahtua meidän yhteisessä Euroopan unionissa. Miten
hallitus voi tämän sallia ja katsoa tumput suorana,
kun oman maan yritysten kilpailumahdollisuudet syödään
juuri niillä alueilla, missä on raaka-ainetta
jalostukseen ja työvoimaa tekemiseen? Kun tähän
vielä lisätään polttoaineitten hinnannousu,
ollaan selvästi nyt antamassa voimakkaita iskuja pohjoisen
ja itäisen Suomen yrityksille. Mitenkähän
hallituspuolueet selittävät tämän
yrittäjille, ja miten tällainen epäoikeudenmukaisuus
selitetään äänestäjille?
Mauri Pekkarinen /kesk:
Arvoisa puhemies! Edustaja Rundgren on ihan oikeassa siinä, että kun
me aina kaikessa vetoamme Euroopan unionin menettelyjen nimiin,
Euroopan unionihan toimii niin, että siitä noin
350 miljardin euron suuruisesta koheesiopolitiikan, alue- ja rakennepolitiikan
rahoituksesta aivan ylivoimainen valtaosa menee juuri kaikista heikoimmille alueille.
70—80 prosenttia käytetään niille
alueille, joilla on joku kehittymättömyydestä tai luonnonolosuhteista
johtuva haitta tai ongelma, ja niinhän meilläkin
on. Alueille, jotka ovat pitkien kuljetusetäisyyksien takana,
on tämä kuljetusmatka se kilpailuhaitta, jota
nimenomaan tarkoitus on kuljetustuella ollut kompensoida, tai investointituella,
silloin kun yritys investoi johonkin.
Mitä tulee, edustaja Tynkkynen, vielä näihin yritystukiin,
varsinkin vaalien alla se oli hirveän mukava ja helppo
kaikkien sanoa, kun kysyttiin, mistä leikataan, että totta
kai yritystuista. Minä muuten huomasin, että myöskin
perussuomalaiset olivat sitä mieltä, että yritystuista
leikataan, ja nyt he jo esittävät tässä omassa
vastalauseessaan lisää yritystukia. Hyvä,
että nyt esitätte, mutta vaalien alla kerroitte
tällä tavalla kuin tässä nyt kerron.
Suorat yritystuet vielä kertaalleen: siellä ei
ole tällaista ikään kuin vanhan tukemista
kovin paljon muuta kuin tämä kuljetustuki ja pieni määrä investointitukia.
Kaikki muu on tätä uuden innovatiivisuuden rahoittamista.
Mitä vielä, edustaja Tynkkynen, teidän
puheenvuoroonne tulee, kun vertaatte Yhdysvaltain ja Suomen tilannetta,
että siellä Yhdysvalloissa Piilaaksossa ja muualla
tulee markkinaehtoinen raha, kuin haukka näkee hyvän
hankkeen, sijoittaa siihen ja homma lähtee liikkeelle,
niinhän se on Amerikassa. Minäkin olen käynyt monta
monta kertaa sekä Piilaaksossa että MIT:ssä että Harvardissa
ja muualla katsomassa, miten se homma toimii, mutta siellä on
ihan erilaista, ei maailmassa ole missään sellaista
tavallaan pääomareserviä olemassa kuin
siellä ja niitä kehittyneitä markkinoita
tähän tarpeeseen.
Jos me haluamme pärjätä, niin meidän
on innovaatiorahoituksesta kohdennettava entistä enemmän
nimenomaan siihen vaiheeseen, jossa se osaamispotentiaali, joka
syntyy korkeamman koulutuksen ja tieteellisen perustutkimuksen kautta,
muutetaan uusiksi, innovatiivisiksi tuotteiksi, ne kaupallistetaan
ja viedään markkinoille. Tämä vaihe
tällä hetkellä meillä prakaa,
ja kun se prakaa, meillä on innovaatiovuodon vaara, ja näillä toimilla,
joille nyt on tämä budjetti rakennettu, pelkään,
että se vuoto tulee olemaan ihan oikein totta ja valitettavan
pian. Tästä syystä toivon, että hallitus
voisi nyt tähän budjettiin 2012 avaamaansa linjaa
mahdollisimman pian tässä mielessä tarkistaa.
Vesa-Matti Saarakkala /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Edustaja Pekkarinen kertoi, että perussuomalaiset
ovat kannattaneet yritystukia nyt. Se pitää siinä mielessä paikkansa,
että liikevaihtoon suhteutettuna perussuomalaisilla on
tällainen malli, joka nimenomaan työvoimavaltaisia
pienyrityksiä ja niitten tilannetta parantaisi. Tässä varmasti
myös edustaja Pekkarinen on meidän kanssamme samoilla
linjoilla. Tämä on positiivinen asia. Tämä meidän
mallimme on, toki täytyy myöntää,
tuontitavaraa Hollannista. Se on siellä koeteltu ja hyväksi
havaittu, ja miksi keksiä pyörää uudestaan?
Pannaan pyörät pyörimään
ja tästä lisää vauhtia suomalaisille
yrityksille.
Eero Suutari /kok:
Arvoisa puhemies! Edustaja Tynkkysen esille nostamaan kotimaisen
kasvuyrityksen kotimaisena pitämiseen on minun mielestäni
aika hyvä keino sen tyyppinen, että jos on yrittäjällä kasvuyritys,
joka on menestynyt, ja se myydään, niin siinä vaiheessa
yrittäjä yleensä katselee, voiko sitä sijoittaa
sitä rahaa ja mihin sitä sijoitetaan, ja nämä kasvuyritykset
ainakin oman kokemukseni mukaan ovat erittäin riskipitoisia,
elikkä siellä vaan osa menestyy, mutta kansantalouden
kannalta sillä on tosi iso merkitys, vaikka yksi kolmestakin
menestyisi niistä, joihin laitetaan rahaa. Sitten jos siitä saa esimerkiksi
myyntivoitosta helpotusta silloin, kun sijoittaa kasvuyritykseen,
ainakin osan siitä myyntivoitosta, niin sillä voisi
olla merkitystä nimenomaan siinä, että kotimainen
omistus kasvuyrityksissä säilyisi. Ja sitten on
se, että yksityiset rahat ottavat entistä isomman
osan riskistä.
Ari Jalonen /ps:
Arvoisa puhemies! Tulin pitämään
pikku puheen siitä, että suomalaista työtä ja
hyvinvointia on puolustettava, niin kuin liikenne- ja viestintävaliokunnassa
on usein sanottu. Toinen asia, mitä siellä on
sanottu, on näkökannat luonnonsuojeluun, ja siitä seuraavaa:
Kun vienti riippuu paljolti kuljetuskustannuksista ja ne sekä myös
tietysti energiantuotantomallit ynnä muut ovat iso osa
eri tehtaiden, eri tuotantoalojen menosta, niin ne ovat aina siitä lopputuotteen
hinnasta pois, jos se tehdään kuten on Suomessa
tehty ja keskitytty luonnonsuojeluun, eli se tuo hintaa lisää.
Nyt hallitus on useilla eri toimillaan, energiaveroilla, polttoaineveroilla,
nostanut ympäristöverojen nimissä näitä tuotantokustannuksia,
kuljetuskustannuksia, jotka taas näkyvät loppuhinnassa.
Samoin EU:n suunnasta tulee direktiivejä, kuten rikkidirektiivi pahimpana
esille nostettavana, jotka nostavat tuotteen loppuhintaa. Tämä taas
tekee sen, että Suomessa tuotetun tuotteen loppuhinta voi
olla korkeampi ja usein onkin korkeampi kuin niin sanotuissa halpatuotantomaissa
tehtynä.
Jos me ajattelemme luonnonsuojelullista puolta, niin kysymys
kuuluu, kummassa se sama tuote tuotetaan ympäristöystävällisemmin,
Suomessa vai kenties Kiinassa. Vastaavaa voisi pohtia esimerkiksi
turkistuotannon puolella, mutta ei mennä nyt tässä kohtaa
sinne. Näin ollen, koska tämä maapallo
on ainoastaan yksi ja ainoa ja ympäristö on yhteinen,
ilmastomme on yhteinen, on globaalisti ajateltuna järkevää tehdä se
maapallon yhteiskunnan tarvitsema tuote niin puhtaasti kuin se pystytään
tekemään. Näin ollen nämä hallituksen
tekemät energiapoliittiset linjaukset kääntyvät
itseään vastaan. Ympäristönsuojelun nimissä tehdään
ympäristörikoksia. Rasitetaan suomalaista tuotantoa
niin paljon, että tehtaat siirtyvät halpatuotantomaihin,
jolloin koko tarkoitusperä hämärtyy.
Nyt siis voidaankin kysyä hallitukselta: Millä suunnitelmilla
tai toimilla turvataan suomalainen työ ja hyvinvointi,
suomalaisen teollisuuden toimintaedellytykset ja sitä kautta
luonnonsuojelu? Aikooko hallitus esimerkiksi perua sen energiaveron
noston, ja kuinka paljon ja minkälaisia toimia tehdään
esimerkiksi rikkidirektiiviä vastaan ja tulevia polttoainedirektiivejä silmällä pitäen?
Lopetan puheeni siihen, että maailmanlaajuisesti katsottuna
suomalainen tehdas, suomalainen teollisuus on ympäristöteko.
Kaj Turunen /ps:
Arvoisa herra puhemies! Olisin vastannut edustaja Pekkariselle,
joka nyt salista onkin poistunut. Mutta jos edustaja kuulee minua
siellä jossakin, niin kun sanottiin, että perussuomalaiset
ennen vaaleja kertoivat olevansa sitä mieltä,
että yritystuista voidaan leikata, niin täytyy
todeta, että myöskin vaalien jälkeen perussuomalaiset
ovat sitä mieltä, että yritystuista voidaan
leikata suurten yhtiöitten osalta ja kohdistaa niitä leikkauksia
sitten pk-sektorille. Miksi näin? Suurille yrityksille
yritystuilla ei ole sellaista merkitystä, mitä se
on pk-sektorille. Maailmanmarkkinahinnat vaikuttavat niitten toimintaan
paljon enemmän. Hintojen heilahdellessa tehtaita täällä Suomessa
ostetaan tyhjennettäviksi, tulee joukkotyöttömyyttä näiltä osin.
Tuotantoa siirretään ulkomaille.
Mutta perussuomalaisten varjobudjetissa oli myöskin
suuyrityksille se porkkana, että jos Suomeen investoidaan,
niin myös siinä vaiheessa yhteiskunta voisi olla
tukemassa näitä Suomeen investointeja tuplaamalla
esimerkiksi poistojen määrän kahdella.
Perussuomalaisten varjobudjetissa on myöskin panostuksia
nimenomaan uuteen yritystoimintaan ja kasvuyrityksiin, joista luodaan
niitä uusia työpaikkoja. Näitten varojen käyttäminen
on paljon hedelmällisempää nimenomaan
tällä puolella, koska näistä pk-sektorin yrityksistä ei
tule niitä joukkoirtisanomisia.
Lauri Heikkilä /ps:
Arvoisa puhemies! Edustaja Tynkkynen totesi puheessaan, ettei
kasvuyritysten myynnistä ole haittaa, kun myyntitulot jäävät
Suomeen. Monesti menestyvän yrityksen synnyttäminen
vie vuosia ja vaatii valtion tutkimusrahoja ja kehityspanoksia paljon.
Uusia yrityksiä ei tule hetkessä, minkä myös
Tynkkynen totesi. Siksi kasvuyrityksiä tulisi pystyä kehittämään
edelleen, jotta valtio saisi verotuloja niiden menestyksestä pidemmän
aikaa, etteivät yhteiskunnan antamat tuotekehityspanokset
menisi hukkaan.
Oras Tynkkynen /vihr:
Arvoisa puhemies! Ihan selvennykseksi: ilman muuta meidän
kannattaa pyrkiä pitämään kasvuyritykset
Suomessa, jos suinkin vaan on mahdollista. Mutta itse ehkä jäin
lähinnä miettimään sitä,
että olennaisempaa on pystyä luomaan kokonaan
uusia kasvuyrityksiä koko ajan eikä vain kantaa
huolta siitä, että jos jokin menestyjäyritys
löytää myös ulkomaisia rahoittajia.
Mutta edustaja Jalonen esitti aiemmin, että hallituksen
energiapoliittiset ratkaisut heikentävät teollisuuden
kilpailukykyä. Tästä muuten ansiokkaasta
ja kiinnostavasta puheenvuorosta jäi vähän
epäselväksi, mihin ratkaisuihin tässä viitattiin.
Hallituksen päätös energiaveroleikkurin kehittämisestähän
päinvastoin vähentää teollisuuden
energiakustannuksia ja sitä kautta parantaa sen kilpailukykyä.
Mutta edustaja Jalonen esitti myös tärkeän
kysymyksen siitä, millä suomalainen teollisuus
sitten tulevaisuudessa globaalissa kilpailussa voi menestyä.
Me tiedämme, että meillä ei ole yhtä halpaa
sellua kuin Brasiliassa, meillä ei ole yhtä halpaa
sähköä kuin Venäjällä,
meillä ei ole yhtä halpaa työvoimaa kuin
Afrikassa. Näillä me emme tule tässä kilpailussa
pärjäämään. Millä me
sitten pärjäämme? Me pärjäämme
osaamisella. Me pärjäämme tehokkuudella.
Me pärjäämme laadulla. Me pärjäämme
innovaatioilla. Me pärjäämme uudistumisella,
ja me pärjäämme sillä kestävyydellä,
jota edustaja Jalonen myös sivusi. Eli uskon, että vain
olemalla osaava, tehokas, uudistuva ja myös ympäristöstä huolta
pitävä, vain sillä tavalla meidän
teollisuutemme voi menestyä 2000-luvulla.
Johanna Karimäki /vihr:
Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutoksen torjunta ja energiatehokas
tekniikka kuin myös ympäristöä suojelevat
tekniikat ovat kyllä se tulevaisuuden mega-trendi, millä Suomi
pärjää tässä globaalissa
maailmassa. Elämme tosiaankin globaalissa maailmassa, jossa
ilmansaasteet kulkevat maan rajojen yli ja jossa myös markkinatalous
on aivan maanlaajuista. Edustaja Jalosen puheesta sai sellaisen
käsityksen, että ikään kuin
me Suomessa voisimme täällä tehdä yksin
omin päin omia ratkaisuja ja saastuttaa vaikkapa omaa maatamme ja
siitä olisi meille jotakin erinomaista hyötyä tässä globaalissa
maailmassa.
Tuli erittäin elävästi mieleen perussuomalaisten
vaaliaikainen ilmasto-ohjelma, jossa esitettiin, että Suomi
sanoutuu irti kaikista kansainvälisistä ilmastoneuvotteluista,
päästökauppaohjelmasta ja ilmastosopimuksesta
ja sen jälkeen lähtee esittelemään
maailmalle jotakin utopistista uutta omaa ohjelmaansa, joka sitten
ikään kuin otettaisiin ilolla vastaan. Kyllä maailma
on globaali ja nämä haasteet ovat koko ihmiskunnalle, kaikille
meille aivan yhteisiä.
Kaj Turunen /ps:
Arvoisa puhemies! Tuosta edustaja Karimäen puheesta
hyvin kävi kyllä selville tuo vihreitten linja.
Vihreät ajaa tiukasti rikkidirektiiviä voimaan
2015, mikä käytännössä tarkoittaa
Suomen vientiteollisuudelle 1 miljardin lisäkulua — Suomen
vientiteollisuudelle, ei kaikille Euroopan valtioille eikä maailman valtioille,
vaan Suomelle. Tämä vääristää kilpailuasetelmaa
ja on tuhoisa Suomen vientiteollisuudelle. Tämäntyyppinen
toiminta on paljon vaarallisempaa kuin se, että leikataan
jotain yritystukea suuryrityksiltä, vientiteollisuudelta,
ja siirretään sitä pk-sektorille. Jos
ehdoin tahdoin isketään tällaisia kustannuksia
suomalaiselle vientiteollisuudelle, se on myöskin erittäin
tuhoisaa suomalaisille työpaikoille.
Ari Jalonen /ps:
Arvoisa puhemies! On hieno huomata, että olemme esimerkiksi
edustaja Tynkkysen kanssa samoilla huolenaiheilla liikkeellä.
Ympäristöystävällisyys, luonnonsuojelu on
molempien sydämenasia, ja myös laadun huipussaan
pitäminen ja sitä kautta suomalaisten hyvinvoinnin
ja työpaikkojen turvaaminen.
Mika Niikko /ps:
Arvoisa puhemies! Täytyy kompata edustaja Turusen ja
edustaja Jalosen huolta siitä, että nämä uudet
rikkidirektiivit ja muut ympäristömääräykset,
jotka tulevat niin voimakkaasti esille nimenomaan teollisuuden ja kuljetusalan
työntekijöille, kuten laivaliikenteessä,
väkisinkin ajavat Suomesta teollisuutta ja yrittäjyyttä pois.
Toki me ymmärrämme, eivät perussuomalaiset
ole sitä vastaan, että maailmaa yritetään
jollakin tavalla parantaa erilaisten sopimusten kautta, mutta ei
hinnalla millä hyvänsä, koska meidän
täytyy kuitenkin muistaa se, että me edustamme
vain reilua 5:tä miljoonaa ihmistä tässä maailmassa
emmekä me yksin pysty tätä maailmaa pelastamaan
ja sen takia meidän täytyy ajatella omaa talouttamme
ja omaa etuamme myös tässä yhteiskunnassa.
Erityisesti nostaisin vielä esille sen asian, että hallitukselta
olisin toivonut tässä hallitusohjelmassa jonkunnäköistä lääkettä tähän
suomalaisten yritysten karkaamiseen myös pk-sektorilla. Nimittäin
mehän tiedämme sen, että Viroon on rekisteröitynyt
valtavasti suomalaisomisteisia yrityksiä. Viron oikeusministeriön
mukaan Virossa toimii nyt 4 616 suomalaistaustaista yritystä,
marraskuussa oli tilasto. Sinne perustetaan noin 500 yritystä vuodessa,
ja moni tietää, että siellä on
verokohtelu vähän erilaista kuin täällä, joten
odottaisin hallitukselta myös tälle puolelle lääkkeitä,
että me pysymme tässä globalisoituvassa
kilpailussa mukana ja voimme puolustaa suomalaista yrittäjyyttä yli
rajojen.
Oras Tynkkynen /vihr:
Arvoisa puhemies! Hyvä, että rikkidirektiivi
tuli puheeksi. Itse kun olen seurannut ympäristöpolitiikkaa
sellaisen vajaat 20 vuotta, niin jos jonkin asian näitten
vuosien varrella olen oppinut, niin sen, että ympäristönsuojelun
kustannuksia järjestelmällisesti yliarvioidaan.
On kyse sitten ilmansuojelulainsäädännöstä,
on kyse ilmastotavoitteista, vesistöjen suojelusta tai
mistä tahansa ympäristönsuojelutavoitteesta,
niin kun siitä ollaan päättämässä kansallisissa
parlamenteissa, aina esitetään todella villejä väitteitä sen
kustannuksista. Sitten kun kuluu muutama vuosi, palataan sen lainsäädännön
vaikutuksiin, arvioidaan sen kustannuksia, niin todetaan, että itse
asiassa se oli mahdollista saavuttaa huomattavasti edullisemmin
kustannuksin.
Minkä takia näin? Se yleensä johtuu
siitä, että me lainsäätäjät
emme osaa kovinkaan hyvin arvioida yrittäjien ja teknologian
kehittäjien kykyä tuottaa uusia innovaatioita.
Me ajattelemme nykyisin käytössä olevaa
teknologiaa emmekä välttämättä tule
miettineeksi sitä, että uudella teknologialla
päästöjen vähentämisen
kustannuksia voidaan leikata merkittävästi.
Kun edustaja Turunen tässä esitti, että rikkidirektiivi
tuottaa suomalaiselle teollisuudelle miljardin euron kustannukset,
voidaan tehdä niin, että palataan asiaan viiden
vuoden päästä, palataan kymmenen vuoden
päästä, meillä on näissä eduskunnan
pöytäkirjoissa tallella kaikki nämä puheenvuorot,
katsotaan, mitkä olivat rikkidirektiivin todelliset kustannukset.
Veikkaan, että ne jäävät huomattavasti
alhaisemmiksi. Asiantuntijakuulemisissa on myös esitetty
huomattavasti alhaisempia lukuja.
Rikkidirektiivi on myös siinä mielessä hyvä esimerkki,
että kolikolla on aina myös se toinen puoli. Rikkidirektiivi
toden totta aiheuttaa kustannuksia suomalaiselle teollisuudelle,
mutta se myös luo uusia mahdollisuuksia. Suomalaiset yritykset
ovat etunenässä kehittämässä rikkipesureita,
joista voimme saada mahtavan vientituotteen ja uusia tuloja.
Kun tässä esitettiin, että vihreät
nyt ovat puskemassa tätä rikkidirektiiviä,
niin muistutan, että esimerkiksi liikenne- ja viestintävaliokunnan lausunto
rikkidirektiivistä, jossa esitettiin Suomelle siirtymäaika,
oli yksimielinen, ja vihreät oli siinä mukana.
Kari Rajamäki /sd:
Herra puhemies! On kyllä pöytäkirjaan
todettava kaksi asiaa. Ensinnäkin poliittinen ohjaus puuttui
tämän asian käsittelystä edellisen
hallituksen aikana, niin että tässä karkasi
asia. Ministeriö on päällikkövirasto,
jota johtaa ministeri. Kantojen pitää olla ministerin
johdolla tehtyjä. Ympäristöministeriön ja
liikenne- ja viestintäministeriön osalta näin
ei ollut. Siellä tarkastajat ja virkamiehet tekivät IMOssa
ratkaisuja ja EU:ssa sitouttivat Suomen sellaiseen tilanteeseen,
jossa meidän keskeinen vientiteollisuus ja meidän
kilpailukyky todella vaarannettiin. Tämän takia
hallitusohjelmassa on yksimielisesti, kuten edellinen puhuja totesi,
todettu, että IMOn ratkaisussa toteutus ja aikataulut on
varmistettava Suomen vientiteollisuuden kilpailukyvyn turvaavalla
tavalla. Tämä on erittäin tärkeä asia
maan osalta, joka on muutoinkin kuljetuskustannuksiltaan, logistiikaltaan
huonommassa asemassa kuin keskeiset muut Euroopan unionin jäsenmaat
ja kilpailijat ja jolla on tällä hetkellä perusteollisuuden
osalta paljon ongelmia, joista nyt on energiakustannuksia hallituksen
toimesta pyritty keventämään.
Tämä liittyy myöskin tähän
ratkaisuun, joka nyt ilmastopuolella on tehty tämän
hiilinieluasian yhteydessä. Tänä aikana,
kun tiedetään, että koko Suomen hyvinvoinnin
perusta ja paitsi aluekehitys myös kansallinen kilpailukyky
on meidän keskeisen vientiteollisuuden varassa, on kyllä erityisen
tarkasti katsottava, ettemme ammu omaan polvilumpioon näissä asioissa.
Nyt on kysymys siitä, että meidän on
varmistettava tosiaan selviytyminen tästä kriisistä.
Kaj Turunen /ps:
Arvoisa puhemies! Edustaja Rajamäellä oli
suhteellisen hyvä puheenvuoro tästä kriittisestä suhtautumisesta
rikkidirektiiviin, mutta edustaja Tynkkyselle täytyy sanoa, että tämän
rikkidirektiivin ongelma on nimenomaan tässä,
että tämä on Suomelle erittäin
epäedullinen ja asettaa Suomen eriarvoiseen asemaan Euroopan
muitten valtioitten kanssa, koska tämä ei koske
Välimeren aluetta, ei Mustaamerta eikä Atlantin
länsipuolta, mutta Suomi, kun Itämeri kuuluu tähän,
jää tänne pussiin ja kärsii
kaikista eniten tästä rikkidirektiivistä. Tämä on
se ongelma. Tämä ei ole tasapuolinen kaikille,
vaan Suomen vientiteollisuus maksaa tästä konkreettisesti
paljon enemmän kuin mitkään muut eurooppalaiset
valtiot. Tästä tulee se kilpailuvääristymä,
johon Suomi sitten joutuu. Minä toivoisin, että sosialidemokraatit
ja kokoomus eivät antaisi vihreitten nyt ihan hillua tämän homman
kanssa. Tätä sopimustahan ei ole vielä kuitenkaan
ratifioitu, niin että tässä on vielä mahdollisuudet.
Sinuhe Wallinheimo /kok:
Arvoisa puhemies! On totta, että rikkidirektiivi tulee
maksamaan Suomelle paljon, ei varmasti miljardia, mutta tulee kalliiksi
kuitenkin. Yhteen kolmasosaan laivoista voi laittaa rikkipesurin
kustannustehokkaasti. Yhteen kolmasosaan sen voi laittaa, ja yhteen
kolmasosaan sitä ei voi laittaa ollenkaan. Tämän
vuoksi me haemmekin liukuma-aikaa tähän, ja koetamme
saada vähintään viisi vuotta liukuma-aikaa,
jotta saataisiin tässä jonkunlainen ratkaisu aikaiseksi,
ja varsinkin niin, että se ei tulisi maksamaan Suomelle
niin paljoa kuin tällä hetkellä kuvitelmissa
on.
Mika Niikko /ps:
Arvoisa herra puhemies! Ihan edustaja Tynkkystä haluaisin
muistuttaa siitä, että eduskunnan talousvaliokunnan
muistioon 7.10.2011 on kirjattu komission tiedonannosta seuraavaa,
ja luen sen tästä: "Komissio on teettänyt
selvityksiä ehdotuksen taloudellisista vaikutuksista unionin
alueella. Komissio on arvioinut, että direktiivin täytäntöönpanosta
johtuvat korkeammat polttoainekustannukset nostavat yleisesti laivanomistajan
kustannuksia." Ja sitten: "Teollisuuden merirahtien hinnat nousisivat Suomessa
kerralla 30—50 prosenttia."
Johanna Karimäki /vihr:
Arvoisa puhemies! Tästä rikkidirektiivistä:
Tokihan on tärkeää, että se
olisi tasapuolisesti voimassa kaikkialla muuallakin EU:ssa, Välimerellä.
Sitähän me toki kaikki yhdessä ajamme,
se on meidän yhteinen tavoitteemme. Mutta se, että se
olisi vain ja ainoastaan Suomen aluevesillä, ei kyllä pidä paikkaansa.
Kyllä muun muassa Englannin kanaalin alue ja Pohjois-Amerikka
ovat tässä mukana. Itse asiassa Ruotsi on jo ottanut
käyttöön tämän matalarikkisen
polttoaineen, ja he kompensoivat omaa laivaliikennettänsä väylämaksujen
alennuksilla.
Täytyy myös muistaa se, että Suomessa
on Wärtsilä, joka pystyy valmistamaan näitä rikkipesureita,
ja Neste Oil pystyy valmistamaan matalarikkistä polttoainetta;
elikkä tavallaan meillä on myös teollisuutta,
joka pystyy hyödyntämään näitä mahdollisuuksia.
Mitä tulee ylipäänsä polttoaineen
rikkipitoisuuteen, niin kaikissa muissa ajoneuvoissahan tästä korkeasta
rikkipitoisuudesta on luovuttu jo aikapäiviä sitten.
Edustaja Tynkkynen erittäin hyvin esitti arvion siitä,
että voi olla, että jopa näitä kustannuksia
nyt hieman liioitellaan, koska onhan siinä luonnollisesti
vientiteollisuuden etu kyseessä. Tietysti he sitten antavat
meille sellaisia lukuja, että he itsekin voivat arvioida
niitä vähän ylitse. Mutta aika näyttää sitten,
kuinka käy ja saako Suomi tämän viiden
vuoden siirtymäajan, jota kuitenkin yksimielisesti olemme
hakemassa.
Lauri Heikkilä /ps:
Arvoisa puhemies! Edustaja Karimäki viittasi ilmastopolitiikkaan. Nuo
hiilinielut tulivat sitten toisten puheissa esille jälkeenpäin
ja se, että Suomessa hiiltä sitovia metsiä on
runsaasti. Niinistö oli noissa ilmastoneuvotteluissa, ja
siellä metsien olemassaolo muuttui Suomelle ja Suomen metsäteollisuudelle
melkein negatiiviseksi. Näissä ilmastoneuvotteluissa
ministeri Niinistö oli tyytyväinen, ettei Suomen
metsäteollisuudelle aiheutunut kuluja. Suomen päästökaupassa
on kokonaan sivuutettu yksityiset metsänomistajat niin
kaupungeissa kuin maaseudullakin.
Voisikin esittää kysymyksen, paljonko teollisuutemme
tai valtion pitää maksaa korvausta metsänomistajille
siitä, kun heidän metsiään käytetään
hiilinieluina ilmastokaupoissa, joita tehdään
Euroopan teollisuusyritysten välillä. Tästä ei
ole kovin paljoa ollut puhetta, mutta ehkä sekin kannattaisi
ottaa huomioon ja se voisi antaa ministerillekin selkänojaa
neuvotteluissa Euroopassa, että se metsien hiilinielu ei
ole suomalaisille ihan ilmainen eikä Suomen teollisuudelle. Voisi
semmoista laajempaa keskustelua käydä asiasta.
Merja Kuusisto /sd:
Arvoisa puheenjohtaja! Liikenne- ja viestintävaliokunnassa
kuulimme useita asiantuntijoita tästä rikkidirektiiviasiasta,
ja kyllä se kävi kaikille valiokunnan jäsenille
selväksi, että siirtymäaikaa on välttämättä saatava
se viisi vuotta (Vesa-Matti Saarakkala: Vähintään!) — Vähintään,
vähintään viisi vuotta. Näin
on. — Muuten tämä rikkidirektiivi tekee sen,
että meillä ei kerta kaikkiaan pystytä maailman
kilpailuun vastaamaan. Sen jälkeen on ihan mahdoton ajatus
sekin, että kaikki se tavara, mitä nyt kuljetetaan
meriteitse, laitettaisiin sitten joko junan kyytiin tai rekkojen
kyytiin. Sekään ei tule onnistumaan. Se tosissaan
söisi Suomen kilpailukykyä markkinoilla aivan
liikaa.
Mitä näistä rikkipesureista tuli,
niin kyllä meillä oli tästäkin
asiasta asiantuntija. Tämä tekniikka ei ole vielä valmista.
Sitä vielä kehitellään, ja sekin
vie aikaa. (Johanna Karimäki: Se on valmis, ollut 20 vuotta
jo!) — Ei ole valmis. Se ei ole valmis vielä.
(Johanna Karimäen välihuuto) — Se ei
ole käyttökelpoinen. Ehkä sitä on valmisteltu
ja se idea on löydetty, mutta se ei kerta kaikkiaan vaan
toimi vielä täydellisesti, se vaatii vielä lisätyötä.
Näin sanoi Wärtsilän edustaja noin kuukausi
sitten. Täytyy kyllä luottaa siihen, mitä asiantuntija
sanoo.
Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:
Edustaja Alatalo käyttää toivottavasti
viimeisen puheenvuoron tästä pääluokasta.
Mikko Alatalo /kesk:
Arvoisa puhemies! Tulin juuri kaupungilta, siellä ei
haissut rikki ollenkaan. Mutta haluan tähän nyt
vielä sanoa, kun kuulin, että te jo nyt käsittelette
liikenteen aluetta, että tämähän
oli tietysti surullisen kuuluisa (Eduskunnasta: TEMiä!) — vaikka
tämä on TEMiä, mutta siis liikenteeseen
puututte, tämä kuitenkin liittyy niin oleellisesti
vientiteollisuusasiaan. — Siitä, mikä tämä historia
on, voidaan olla monta mieltä, niin kuin täällä ilmeisesti
on siitä aikaisemmin käytetty puheenvuorojakin, mutta
se on tärkeää minusta, että nyt
liikennevaliokunta teki yksimielisen mietinnön ja vaati
tätä jatkoaikaa, ja myös suuressa valiokunnassa
sitä terästettiin.
Tärkeää on se, että nythän
Suomi saa tämän siirtymäajan, jolloin
saadaan tämä teknologia kuntoon pesureiden osalta
ja myös se polttoaine mahdollisesti saataisiin. Totta kai
me haluamme, että Itämerta myös suojellaan,
mutta ei niin, että se aiheuttaa epäedullisen
tilanteen vain Suomelle ja Virolle. Ruotsikin pääsee
suoraan Atlantille omasta maastaan, ja Venäjä on
sitten tapaus sinänsä, jota en ala nyt enempää kommentoida
tässä. Kaiken kaikkiaan hyvä asia, että eduskunnan tahto
oli kuitenkin kriittinen tälle asialle.
Yleiskeskustelu pääluokasta 32 päättyi.