Arvoisa herra puhemies! Eilen tuli julkisuuteen synkkiä lukuja kuntien taloudesta. Kuntien tilikauden tulos oli jo toisena vuonna peräkkäin alijäämäinen. Useamman kuin joka kolmannen kunnan vuosikate oli negatiivinen. Velkamäärät kasvavat, veroja on korotettu ja menot kasvavat paljon reippaammin kuin tulot. Me kokoomuksessa olemme useaan kertaan täällä esittäneet, että kuntien pakkolaina maksettaisiin takaisin. Sen takia kysynkin ministeri Heinäluomalta:

Onko nyt jo aika miettiä uudestaan hallituksen linjaa, kun tuoreimmatkin luvut ovat tiedossa? Lisäksi muistaakseni viime päivinä myös ministeri Manninen on jossain vaiheessa väläyttänyt sitä, että pakkolainasta voitaisiin luopua ja maksaa se jo paljon aikaisemmin takaisin. Ministeri Heinäluoma:

Aikooko hallitus jo kuluvan vuoden aikana maksaa pakkolainan takaisin kunnille?

Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma

Arvoisa puhemies! Kuntatalouden osalta on todella tärkeää, että saamme kuntatalouden tasapainoon. Siihen liittyy myös huolehtiminen terveydenhuollon, koulun ja ikäihmisten palvelujen tärkeistä menoista. Tämä hallitus on todellakin satsannut erittäin voimakkaasti näihin palveluihin, kuntien valtionosuuksia on lisätty noin miljardilla eurolla. Terveydenhoitoon pelkästään on käytetty keskimäärin jokaisena vuonna lähes se summa, mitä kokoomus oli valmis käyttämään koko vaalikauden aikana terveydenhoidon tukemiseen. Tämä siis kuuluu hallituksen työn painopisteisiin, ja hallitus tulee omalta osaltaan huolehtimaan siitä, että kaikki mahdollinen kuntien taloustilanteen hyväksi tehdään. Samalla on tärkeätä, että kunnat pystyvät itse tekemään omaa uudistustyötään, joka oli myös terveydenhoitouudistuksen yksi tavoite, jotta kuntien menokehitys saadaan hallintaan. Nythän se on ollut tuolla 5 prosentin lukemissa ja tällä tavalla aivan liian korkea suhteessa verotulokehitykseen.

Arvoisa herra puhemies! Aivan selvä juttu, että kuntien, totta kai, pitää tehdä omaa uudistustyötä. Sitä uudistustyötä saattaisi pikkuisen helpottaa se, että ne saisivat ne rahat itselleen, jotka niille kuuluvat.

Kun äsken en saanut vastausta kysymykseeni, aikooko hallitus kuluvan vuoden aikana maksaa pakkolainan takaisin kunnille, niin kysyn uudestaan. Ministeri Heinäluoma:

Aikooko hallitus maksaa kunnille pakkolainan takaisin kuluvan vuoden aikana kokonaisuudessaan? Vastaukseksi minulle riittää kyllä tai ei.

Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma

Arvoisa puhemies! Muistelen jotenkin, että tästä aiheesta olisi puhuttu ennenkin tässä salissa. (Naurua) Jotenkin on semmoinen mielikuva, että hallitus tässä asiassa aikoo pitää aikaisemmat lupauksensa ja toimia sillä tavalla kuin kuntien kustannusten korvauksissa on toimittu myös silloin, kun kokoomus oli hallituksessa. Ne tullaan siis maksamaan.

Arvoisa herra puhemies! Tilannehan on se, että kuntatalous on kriisiytynyt ihan täydellisesti. Kyllähän tässä nyt hallituksen joku linja pitää valita. Teidän ministerinne kulkee pitkin maata. Yksi lupaa harkinnanvaraisia mahdollisesti ehkä joskus lisää. Yksi lupaa pakkolainasta, että se maksetaan takaisin. Ministeri Heinäluoma, kyllä hallituksen pitää nyt sanoa, maksetaanko takaisin pakkolaina, joka kunnilta on kohtuuttomasti otettu. Valtiontalous on kunnossa, kuntatalous on romahtanut, samanaikaisesti on leikattu harkinnanvaraisia.

Aiotaanko niitä harkinnanvaraisia lisätä? Maksetaanko nämä pakkolainat takaisin? Pitäisiköhän nyt hallituksen rivit saada sen verran suoraksi, ettei pitkin maakuntaa kuljeta julistamassa jotakin muuta totuutta, mitä hallitus aikoo tehdä, niin kuin tähän saakka on tapahtunut. Vastatkaa nyt puheistanne kerrankin ja vastatkaa reilusti, että ei, jos te olette aidosti kokonaisuutena sitä mieltä.

Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma

Arvoisa puhemies! Ed. Korhosen puheenvuoro oli jotensakin arvattavissa ja oli erittäin tyylikäs sellainen, niin kuin ed. Korhosen puheenvuorot aina ovat tyylikkäitä.

Mutta tähän kuntien alijäämätilanteeseen. Ajattelinkin, että tämä puheenvuoro tulee, ja niinpä pyysin selvitystä, miten kuntien alijäämä on kehittynyt, ja se on tässä minulla vieressäni. Voin sen verran kuitenkin lohduttaa, että näiden alijäämäisten kuntien määrä nyt viimeisen tilinpäätöksen mukaan viime vuodelta ei kuitenkaan ole vielä sillä tasolla kuin silloin, kun ed. Korhonen oli kunta-asioista vastaava ministeri, eli silloin oli 228 kuntaa alijäämäisessä tilinpäätöksessä, ja nyt ollaan 187:ssä. Hallitus tekee kaikki nämä toimet, joihin se on sitoutunut, ja niihin kuuluu myös se, että kuntien kustannukset korvataan jaksotetulla tavalla.

Arvoisa puhemies! Tässä arvoisan ministerin äskeisessä vastauksessa juuri paljastui se, että hajonta kuntien kesken on varsin suuri. Mutta siellä on sitten se 87, ja kun sitten niitten kohdalla katsoo sitä kaikkein kurjimmassa taloudellisessa tilanteessa olevien ryhmää, niin joutuu ensinnäkin toteamaan, että eihän sitä velkaantua voi ihan määräämättömästi. Toisekseen se johtaa kysymykseen:

Aiotaanko kaivaa Lex Karkkila -laki esiin ja tuoda se eduskuntaan niitten kuntien osalta, joittenka tilanne on ajautumassa siihen tilanteeseen kuin Karkkilan kaupungilla oli aikoinaan, kun Lex Karkkila tuli tänne eduskuntaan käsiteltäväksi taloustilanteen hoitamiseksi kuntoon?

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Hallitus tietysti seuraa ja analysoi hyvin tarkoin kuntien tilinpäätökset ja tilastot ja tekee riittäviä päätöksiä niin, että ne peruspalvelut, jotka lain mukaan edellytetään, niin nehän meidän perustuslakimme mukaan tietysti tarjotaan.

Ehkä selvennyksenä tuohon voi todeta, että viime vuoden ennakkotilinpäätökset ovat kutakuinkin kopio edellisestä vuodesta eli keskimäärin tilanne ei ole juurikaan huonontunut, mutta ei valitettavasti myöskään parantunut. Tulopuoli on ollut selvästi parempikin kuin ennustettu, mutta menopuoli näyttää edelleen kasvaneen yli 5 prosentin. Se on vain sellainen taso, että sillä tasolla ei voida edetä tulevaisuuteen, koska minkään valtion talous ei kestä niin voimakasta kasvua vuosittain. Se johtaa tuhon tielle, ja (Puhemies koputtaa) sen takia tarvitaan useita hyvin erilaisia (Puhemies: Minuutti!) toimenpiteitä.

Arvoisa herra puhemies! Kuntaa ja valtiota voidaan tietenkin verrata vaikkapa perheeseen, ja jos nyt perheessä yhdellä perheenjäsenellä on rahaa, mutta myöskin velkaa toiselle perheenjäsenelle ja sitten se velkoja sanoo sille velalliselle, että ota ulkopuolelta lainaa, niin en minä usko, että yksikään ministeri sanoisi puolisolleen, että ottakaa pankkilaina, jotta pärjäisitte, kun teillä itsellänne on rahaa. (Naurua) Tämä on aivan sama tilanne. Ei voi olla järkevää, että valtio sallii sen, että kunnat velkaantuvat samanaikaisesti, kun valtiolla on velka kunnille. Sen takia minun piti yksinkertaistaa tämä niin, että huomaisimme kaikki, miten järjetön tämä tilanne on. Ministeri Heinäluoma, te sanoitte, että se maksetaan kyllä takaisin, niinhän Venäjäkin sanoi, että maksetaan velat Suomelle takaisin ...

... mutta ei maksa, vaikka sillä on rahaa, ja nyt te olette ihan samassa asemassa kuin Venäjä. (Puhemies koputtaa) Kysyn uudelleen:

Milloin ne rahat tulevat?

Herra puhemies! Hallitus on todella lisännyt valtionosuuksia tällä kaudella, kuten täällä ministeri Heinäluomakin totesi. Mutta kunnat ovat myös aikamoisessa ahdingossa siitä syystä, että meillä on hyvin tervetullut hoitotakuu, joka on nostanut aika paljon sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia, ja myös monia uusia toimintamuotoja haetaan ja usein silloin, kun haetaan näitä uusia toimintamuotoja, niin kulut kasvavat. Sen tähden on todella tärkeää, että nämä kuntien saatavat jaksotetaan hiukan nopeammassa tahdissa. Esitänkin kysymyksen:

Onko mahdollista arvioida tätä tilannetta uudelleen niin, että kunnat eivät nyt tekisi turhia paniikkireaktioita ja sanoisi ihmisiä irti? Jos saamme tämän tasaantumaan tulevina vuosina, niin uskomme, että kustannuksia voidaan hillitä näillä uusilla toimintamenetelmillä.

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Kyllähän hallitus arvioi kokonaistilannetta joka kerta, kun sillä on budjettiriihi, kehysriihi tai muut vastaavat, joissa talousasioita käsitellään, ja arvioinnin perusteella tehdään sitten tietysti päätöksiä. Etukäteen ei varmasti kukaan voi julistaa, että joku päätös tehtäisiin. Mutta asioiden pohjaksi tehdään erilaisia selvityksiä ja kokonaisarvioinnista tehdään sitten aikoinaan johtopäätökset.

Arvoisa herra puhemies! Jatkaisin tätä ed. Lindqvistin kysymystä nyt ministeri Heinäluomalle. Te vihjasitte, että terveydenhuolto pitäisi uudelleen järjestää kunnissa. Tarkoititteko, että terveydenhuollosta voidaan vielä säästää? Kun me nyt Oecd-raportin mukaan käytämme vain 7,6 prosenttia bkt:stä ja Ruotsi käyttää 9,6, niin meiltähän puuttuu ainakin 3 miljardia euroa terveydenhuollosta meidän naapurimaahamme verrattuna.

Pitääkö vielä säästää, vai voimmeko kasvattaa terveydenhuollon kustannuksia maltillisesti?

Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma

Arvoisa puhemies! Terveydenhuolto kuuluu niihin alueisiin, joihin meidän täytyy olla valmis käyttämään lisää voimavaroja lähivuosien aikana. Maailma ei ole tässä mitenkään muuttunut siitä ajasta, kun tämä hoitouudistus laitettiin edellisen hallituksen aikana liikkeelle. Sen uudistuksen keskeisiin tavoitteisiin kuuluu silloisen hallituksen sitoumus lisätä terveydenhoidon voimavaroja ja toisaalta sitten kuntien sitoumus siihen, että haetaan uudistuksia, joilla voidaan tehdä aikaisempaa paremmin asioita ja tehdä sitä kautta järkevää säästöä, jotta etulinjan palveluihin saadaan voimavaroja eli lääkäreitä ja hoitajia. Näihin uudistuksiin kuuluu muun muassa sairaanhoitopiirien osalta leikkaustoimintojen keskittäminen. Niihin kuuluu myös sähköisen asioinnin kehittäminen. Pelkästään jos pääsisimme resepteissä siihen, että voitaisiin käyttää sähköistä asiointia, se merkitsisi arvioiden mukaan tuhansien miestyövuosien säästöä. Saman tyyppistä mahdollisuutta meillä on muuallakin, ja on tärkeätä, että kunnat ovat tässä etulinjassa mukana tekemässä näitä uudistuksia.

Peruspalveluministeri  Liisa  Hyssälä

Arvoisa puhemies! Kansallinen terveyshanke on edennyt hyvin, ja se on tuonut säästöjä. Toimintakäytäntöjä on muutettu, kuten edustaja hyvin tietää. Nyt huolimatta julkisuudessa olleista pessimistisistä tiedoista myöskin hoitotakuu on edennyt hyvin, koska lokakuussa 2002 meillä oli 66 000 henkeä siellä jonoissa ja nyt on arvioitu, että kesäkuussa olisi noin 5 000. Tässä on tapahtunut todella suuri muutos, ja tämä kaikki on tuonut säästöjä ja tuo edelleen, kuten myöskin Kansallisen terveyshankkeen teknologiaosiot, joihin ministeri Heinäluoma viittasi. Näillä kaikilla saavutetaan säästöjä, ja nämä säästöt voidaan käyttää siellä kunnissa sitten edelleen tämän laadun parantamiseksi ja kehittämiseksi.

Arvoisa puhemies! Nyt olisi varmaan syytä meidän kaikkien olla rehellisiä. Eduskunta, hallitus on antanut kunnille uusia tehtäviä: hoitotakuuvelvote, lasten iltapäivähoito. Kun te sanotte, valtiovarainministeri Heinäluoma, että kunnat ovat saaneet lisää rahaa: kyllä, jos katsotaan vain, miten rahasumma on noussut. Mutta valtionosuuden nosto tai valtionosuus näihin uusiin toimintoihin on vain murto-osa, ed. Lindqvisthän sen täällä totesi, se on vain murto-osa siitä kustannuksesta, mitä kunnille tulee. On aivan selvä, että kunnilla ovat nousseet nämä kustannukset. On turha syyttää kuntia siitä, minkä me olemme itse aiheuttaneet. Minusta meidän pitää nyt kantaa vastuu. Ministeri Hyssälä, ei auta se, että te sanotte, että kesäkuussa on 5 000 hoitojonossa. Nyt on 11 000, lainmukainen hoitotakuujärjestelmä ei toimi tänä päivänä. Minä toivon, että valtiovalta nyt harkitsee kehysriiheen mennessä, että te satsaatte tietyn erityissumman, että voidaan purkaa hoitojonot, ja että satsataan lasten psykiatriseen hoitoon enemmän kuin valtio-osuuden verran.

Peruspalveluministeri  Liisa  Hyssälä

Arvoisa puhemies! Se, että jonoja ei pystytä sillä tahdilla purkamaan kuin haluttaisiin, ei johdu aina rahasta vaan siitä, että meiltä puuttuu erityisosaajia. Meiltä puuttuu joistakin paikoista ortopedeja, puuttuu plastiikkakirurgeja, puuttuu kuulonhuoltajia, ja nämä pullonkaulat ovat näillä pienillä erityisaloilla, joille osaajia ei saada ostamallakaan.

Alun perin kun Kansallista terveyshanketta vietiin eteenpäin, niin arvioitiin, että se maksaa 900 miljoonaa euroa, ja 200 miljoonaa euroa siitä arvioitiin tulevan rationointihyötyinä. Se saavutetaan. Lopusta on sovittu, että kunnat ja valtio maksavat puoleksi. Tämä on lisärahoitus, mikä on tullut tähän, ja sitä kautta näitä asioita on hoidettu. Mielestäni me voimme olla tyytyväisiä siihen, miten kentällä on toimittu. Henkilöstön panos on ollut tietenkin ratkaiseva sairaanhoitopiireissä, terveyskeskuksissa.

Herra puhemies! Arvoisat hallitusherrat ja -rouvat, te voitte olla tyytyväisiä kuntien talouteen, mutta ihmiset tuolla kunnissa tietävät, minkälaisia suuria ongelmia on esimerkiksi opetuspuolella, kouluja lakkautetaan, terveydenhuollossa, vanhustenhoidossa ja monilla muilla sektoreilla, jotka ovat nimenomaan kuntien vastuulla ja joissa kuntien voimavarat ovat aivan keskeinen selittäjä sille, miksi näitä ongelmia on.

Ministeri Manninen, te olette nyt tuolla kuntapäättäjien edessä jo useamman kerran viitannut siihen, että tämä pakkolaina maksettaisiin aikaisemmin kuin hallitus tähän saakka on uhannut, ja nyt te kuitenkin sanotte täällä, että ei voida etukäteen sanoa, että tehdään jokin päätös. Totta kai voidaan etukäteen sanoa, senkun sanotte, että hallitus maksaa pakkolainan esimerkiksi jo ensi vuoden tai tämän vuoden aikana. Kysyn vielä kerran:

Aikooko hallitus näin toimia vai kurittaa lisää kuntia?

Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma

Arvoisa puhemies! Tilanne on se, minkä tuossa ensimmäisessä puheenvuorossani sanoin, elikkä hallitus pitää kaikki aikaisemmat sitoumuksensa voimassa. Mutta täytyy sanoa, että tämä kokoomuksen linja ei ole miltään osin uskottava. Se on siis ihmisten harhaanjohtamista. Vaaleissa te olitte valmiit käyttämään terveydenhuoltoon 100 miljoonaa euroa. Hallitus on käyttänyt sen nyt jo moninkertaisesti tähän mennessä lisärahoituksena. Te esitätte nyt paljon suurempia lupauksia kuin mihin te olitte silloin valmiita, kun te kuvittelitte tulevanne hallitusvastuuseen ja tiesitte, että raha ei riitä kaikkeen. Hallitus tekee oman osuutensa ja voitavansa, mutta on selvää, että tässä tarvitaan yhteistoimintaa, jossa kuntauudistus on tärkeällä sijalla, jotta me saamme voimavaroja etulinjan palveluihin. Täytyy olla varaa uudistaa hallintoa, vähentää byrokratiaa, saada sieltä voimavaroja juuri terveydenhuoltoon. Tulkaa tähän talkooseen mukaan, tehdään siitä yhteinen.

Arvoisa herra puhemies! Kokoomus puhuu mielellään pakkolainasta. Tämäkin valtionosuustarkistus kuntien ja valtion välille on syntynyt itse asiassa sen hallituksen aikana, jossa kokoomus on omalta osaltaan ollut mukana, ja nyt sitä maksetaan. (Kokoomuksesta: Ei!) Se, että puhutaan pakkolainasta, on toinen kysymys. Tämän järjestelmän korjaaminen itse asiassa on tärkeä kysymys, kun tullaan tähän alkuperäiseen lähtökohtaan, missä aikataulussa maksetaan kunnille kuuluvat osuudet. On toivottavaa kuntien kannalta, jotta se taloudenpitoa helpottaisi, että se 2008 voitaisiin aikaistaa.

Mutta kysynkin valtiovarainministeriltä, miten tätä järjestelmää — hallitus on tästä kertonut jo näkemystään aiemmin — miten tätä järjestelmää voidaan niin uudistaa, että ei synny tällaisia näin pitkiä jaksotuksia kuin tähän mennessä? Se on kuntien vakaan talouden kannalta olennainen kysymys.

Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma

Arvoisa puhemies! Juuri tämän jaksotusongelman poistamiseksi lainsäädäntö on uudistettu ja meillä on uusi järjestelmä käytössä seuraavalla vaalikaudella. (Ed. Zyskowicz: Ja se ei auta!) Se kertoo siitä, että reagoimme niihin ongelmiin, jotka tässä ovat syntyneet, asianmukaisella tavalla. Mutta senkin jälkeen on tietysti tähdellistä huomauttaa, että kun täällä puhumme kuntien ja valtion rahoista ja siitä, maksaako valtio vai maksavatko kunnat, niin viime kädessä aina maksaa veronmaksaja.

Arvoisa herra puhemies! Kyllähän nyt totuus tietenkin on se, että tässä toimii tämmöinen boakäärmeen logiikka, että hallitus panee nyt kunnat siihen tilanteeseen, että ne taloudellisesti kuristetaan niin tiukalle, että siellä ei ole itse asiassa muuta vaihtoehtoa kuin palvelujen supistaminen, verojen korottaminen, ja pahimmassa tapauksessa jossakin vaiheessa tulevat ne irtisanomiset, johon tässä keskustapuolueen toimesta jo viitattiin.

Onhan tämä absurdi tilanne sikäli, että valtiontalous on parempi kuin se on ollut, no, sanotaan nyt mies- tai naismuistiin, ylijäämäinen, velkaa maksetaan pois, ja samanaikaisesti 3 miljardia annetaan kaikista rikkaimmalle väestönosalle verohelpotuksia. Siihen vielä varallisuusvero kaiken kukkuraksi päälle. Ja te sanotte, että ei ole varaa hyvinvointipalveluihin. Te sanotte, että hyvinvointipalveluja pitää kehittää, niitä pitää rakentaa, mutta te viette resurssit pois. Ei niitä voi rakentaa, jos siellä ei ole resursseja. Ja, arvoisa herra ministeri Heinäluoma, haluaisin nyt tiedustella:

Jos harkinnanvaraisten osalla on se tilanne, että siellä tarvitaan joku 10 miljoonaa euroa lisää kaikista huonoimpien (Puhemies koputtaa), kaikista heikoimpien kohdalle, niin eikö sitä hallitus voisi kehyksissä edes nostaa?

Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma

Arvoisa puhemies! Ei hallitus ole kuristamassa kuntia eikä lopettamassa palveluja. Päinvastoin, tämä hallitus satsaa enemmän kuin edeltäjänsä kuntapalveluihin. Terveydenhuolto on aivan kärjessä. Miljardi euroa, miljardi euroa laitetaan valtionosuuksiin pelkästään kunnille lisää, arvoisa ed. Korhonen. Se on huomattava tuki meidän peruspalvelujemme hoitamiseen. Mutta on selvää, että ei ole missään semmoista rahasampoa, josta tulisi rahaa tyhjästä, vaan kaikki on viime kädessä kansalaisten maksettava, myös se raha, joka tulee valtion kautta.

Kyllä tämä uudistuslinja on välttämätön, että kunnissa tehdään myös uudistuksia, joilla saadaan byrokratiasta rahaa tänne etulinjan palveluihin niin kuin terveydenhoitoon. Tähän työhön mahtuu ed. Korhonenkin hyvin mukaan, koska sitten kun nämä tehdään yhdessä, lisää rahaa ja uudistuksia, niin nämä palvelut toimivat kohtuullisella kustannustasolla.

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Heinäluoma, annoin teille jo viime viikolla kotiläksyksi tutustua tarkemmin kokoomuksen viime vaaliohjelmaan, mutta ette muilta kiireiltänne ole sitä näköjään ehtinyt tehdä, koska edelleen levitätte täällä väärää tietoa tuosta ohjelmasta.

Toinen asia on se, että tämän satojen miljoonien pakkolainan tämä hallitus, ed. Rossi, tämä hallitus on ottanut kunnilta, sitä ei ollut varmasti ei SDP:n eikä kenenkään muunkaan vaaliohjelmassa. Nyt on kyse siitä, että kun valtiolla on rahaa, pelkästään Fortumin osingoista tulee teille enemmän kuin pakkolainaa on jäljellä, niin kysymys on siitä, oletteko valmiit helpottamaan kuntien mahdollisuuksia pitää huolta peruspalveluistaan, koulutuksesta, terveydenhuollosta, vanhustenhoidosta jne. Oletteko valmiit helpottamaan kuntien tilaa sillä, että maksatte tuon pakkolainan pois aikaisemmin kuin tähän saakka olette uhanneet? (Puhemies koputtaa) Nyt ministeri Manninen on sitä lupaillut. Eikö hallitus voisi yhtyä tähän lupaukseen?

Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma

Arvoisa puhemies! Todellakin tämä kokoomuksen kuuden kohdan ohjelma kuuluu kyllä iltalukemisiini, vähintään kerran viikossa käyn sen lävitse. Se on nimittäin todella tärkeä poliittinen asiakirja. Toivon, että siihen laajasti tutustutaan, koska siihen aikaan teillä oli vielä realismi asioissa mukana. Täällä todellakin lukee ihan selvästi, ed. Zyskowicz: "Kuuden kohdan ohjelman kustannusvaikutukset vuositasolla vuoteen 2007 mennessä". Sitten on kolmoskohta: "Hyvät terveyspalvelut on taattava kaikille." "Hoitotakuun toteuttaminen", menojen lisäys 100 miljoonaa euroa, ed. Zyskowicz.

Mitä tulee vielä kerran tähän kustannusten korvausten jaksottamiseen, ed. Zyskowicz, niin tämä on sama käytäntö, mikä oli silloin, kun valtiovarainministerinä oli teidän presidenttiehdokkaanne Sauli Niinistö. Sauli Niinistön linjalla tässä ikävä kyllä vielä jonkun aikaa ollaan.

Arvoisa puhemies! On tietysti vähän hassua, että vuoden 2003 vaalilupauksia, vaaliohjelmia, käydään läpi silloin, kun keskustellaan siitä, miten huonosti tällä hetkellä sairaalat, terveyskeskukset, vanhustenhoito, koulut voivat lähes kaikissa Suomen kunnissa. Kunnat joka tapauksessa, kun ne, ministeri Hyssälä, teidän alueenne peruspalveluja heikentävät, viittaavat huonoon taloudelliseen tilanteeseen, joten eikö, arvoisa valtiovarainministeri, nyt kuitenkin ole valtiovallan vastuulla se, että perustuslaki toteutuu ja ihmiset saavat nimenomaan perustuslaissa säädetyt terveyspalvelut esimerkiksi? Silloin valtiolla kyllä lienee vastuu tästä, että kunnat pystyvät ne antamaan. Eikö olisi nyt hyvä vastata myönteisesti myös tähän kysymykseen tästä valtion ottamasta niin sanotusta pakkolainasta?

Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma

Arvoisa puhemies! Ed. Tiusanen, tämä kustannusten korvausten jaksotus on sama käytäntö, joka oli voimassa silloin, kun te olitte hallituksessa. Uskon, että te tunnette sen. Olen kertonut jo täällä, että tämä hallitus satsaa erittäin voimakkaasti juuri terveydenhoidon palvelujen rahoittamiseen. Se on aivan kärkihanke, johon on laitettu runsaasti lisää rahaa. Kunnissa on käynnissä hoitotakuun mukaiset uudistukset. Yhdessä nämä kaksi asiaa toteuttavat hoitotakuun päämäärät eli hoitoon pääsyn määräajassa. Olemme aivan oikealla tiellä, ja tällä tiellä aiomme sinnikkäästi ja kärsivällisesti jatkaa tästäkin eteenpäin.