Oras Tynkkynen /vihr:
Arvoisa puhemies! EU:n päästökauppa
on toiminut nyt runsaan vuoden ajan. Järjestelmän
tarkoituksena on vähentää päästöjä ja
torjua ilmastonmuutosta. Tämän sinänsä hyvän
järjestelmän mainetta on julkisuudessa tahrannut
se taitamaton tapa, jolla hallitus on päästökauppaa
toteuttanut. Vihreät varoittivat jo keväällä 2004,
että päästöoikeuksien hinta siirtyy
sähkön hintaan, niin kuin on siirtynytkin. Nyt
kuluttajat ja sähköä käyttävät
yritykset maksavat tästä töppäyksestä.
Ministeri Pekkarinen, te olette onneksi luvannut jo puuttua
tähän ongelmaan laittamalla energiayhtiöiden
ansiottomat voitot eli nämä niin sanotut windfall-voitot
verolle. Tästä vihreät tekivät
lakiesityksen jo viime vuoden puolella. Nyt kysyisinkin ministeri
Pekkariselta:
Milloin hallitus aikoo toteuttaa tämän windfall-veron?
Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Ed. Tynkkynen, jos joku poliittinen ryhmä tässä salissa
oli valmis ajamaan erittäin suuria velvoitteita Suomen
hoidettavaksi päästöjen vähentämisessä,
se taisi olla juuri se ryhmä, jota te edustatte. (Ed. Elo:
Vihreät!) Näiden velvoitteiden hoidossa väline
on päästökauppa, ja päästökauppa,
niin kuin mikä muu tahansakin väline, jota olisi
käytetty näihin päästötavoitteisiin
kuljettaessa, taatusti olisi nostanut sähkön hintaa
ja kaiken energian hintaa. Näin on käynyt meillä,
ja näin on käynyt kaikkialla Euroopan unionin
alueella, kuitenkin niin, että meillä on Euroopan
halvin sähkö yhdessä Ruotsin kanssa.
Tämä on se todellinen tilanne sähkön
hinnan suhteen.
Totta on myöskin se, että tähän
järjestelmään liittyy sellaisia, sanoisiko,
heikkouksia, joista tiedettiin jo etukäteen, että niitä syntyy.
Ansioton arvonnousu on yksi niistä, ja paraikaa työn
alla on esitys siitä, millä tavalla tätä ansiotonta
arvonnousua voitaisiin leikata. Tavoite on, että huhtikuun
loppuun mennessä konkreettiset esitykset näiltä osin
olisivat käsillä.
Oras Tynkkynen /vihr:
Arvoisa puhemies! Tietysti ensimmäisenä tästä ministeri
Pekkarisen vastauksesta herää kysymys, että jos
ja kun nämä heikkoudet tiedettiin jo etukäteen,
niin minkä takia hallitus ei puuttunut niihin hyvissä ajoin
silloin, kun ne tiedettiin. Mutta tärkeintä on
tietysti tässä tilanteessa puuttua niihin viimeistään
nyt.
Näitä windfall-voitoilla saatuja verotuloja
voitaisiin käyttää samalla myös
kestävän energiateknologian tutkimukseen, käyttöönottoon, kehittämiseen
täällä Suomessa. Sillä verolla
voitaisiin saada kohtuullisen suuria rahasummia, niin kuin näissä keskusteluissa
on esiin tuotu, jopa useita satoja miljoonia euroja vuodessa, moninkertaisesti
se summa, mikä nykyään valtion budjetissa
on varattu uusiutuvien energialähteiden käytön
edistämiseen.
Kysyisin nyt siitä, että kun keskustelussa
on ollut esillä kaksi eri vaihtoehtoa tämän
veron toteuttamiseksi, joko verotuoton kerääminen
valtion yleiseen kassaan tai rahastoiminen ja sitten näitten
varojen ohjaaminen energiayhtiöille erilaisina tukina,
niin, ministeri Pekkarinen, kumpaa mallia te pidätte toimivampana
ja miten aiotaan taata, että näitä mahdollisia
verotuottoja, jotka toivottavasti alkavat pikkuhiljaa valua käyttöön,
voidaan (Puhemies koputtaa) ohjata uusiutuvien energialähteiden
käytön edistämiseen.
Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Mitä nyt tulee tähän
päästökaupan malliin, niin muistutan
siitä, että se on direktiivi, jonka sisällön
linjat on tosiasiassa päätetty; saattaa kuulostaa
vähän nyt jo turhan jauhamiselta, mutta en nyt
malta olla kuitenkaan sanomatta sitä, että ne
on päätetty vuosia sitten, jolloinka tosiasiassa
jälleen kerran voi sanoa, että hallituksia on
ollut monenlaisia näiden vuosien aikaan, niin kuin me kaikki
tiedämme. Mutta ei sen taakse kannata mennä enempää.
Näiden ongelmien tiedettiin olevan olemassa. Ne ovat realisoituneet
meillä ja vielä enemmän muualla, ja monet
muutkin Euroopan maat yrittävät leikata näitä ansiottomia
arvonnousuja pois.
Se, mikä se malli on, joka mahdollisesti tulisi kysymykseen:
Hallitus ei ole tehnyt mitään lopullista päätöstä,
mikä mahdollisesti tulisi kysymykseen, enkä käy
sitä nyt ennakoimaan. Olen varma ja vakuuttunut siitä,
että sellaisia malleja, joilla voidaan tämä temppu
tehdä, kyllä löytyy. Poliittinen tahto
lähinnä sitten ratkaisee sen ja myöskin
tarkoituksenmukaisuus, mitä niistä kenties käytetään.
Markku Koski /kesk:
Arvoisa puhemies! Ed. Tynkkysen kysymys oli erittäin
ajankohtainen. Haluaisin esittää jatkokysymyksen
lähinnä siitä näkökulmasta,
että päästökaupan osalta on erittäin
suuria paineita bioenergian lisäämiseen suuntaan,
joka on eräs keino alentaa päästöjä Suomessa.
Hallitus valmistelee bioenergian tukipäätöksiä.
Missä vaiheessa näitä päätöksiä on mahdollisesti
tulossa, ja kohdistuvatko ne liikennepolttoaineisiin vai muuhun
bioenergiatuotantoon Suomessa?
Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Liikenteen biopolttoaineiden osalta valmistelu
on siinä jamassa, että tämän
kuun loppuun mennessä työryhmäraportti
valmistuu ja sen jälkeen katsotaan, mitä tässä voidaan
tehdä. Sen työn tavoitteena on yhtäältä löytää keinot,
joilla kysyntä liikenteen biopolttoaineiksi voidaan synnyttää,
ja toisaalta sen tehtävänä on katsoa,
millä tavalla tätä synnytettävää kysyntää voitaisiin
tyydyttää suomalaisella bioenergialla. Tämän
lisäksi tämän strategiaohjelman mukaisesti
edistetään biopohjaisten hankkeitten investointeja,
alan tutkimusta, ja lisäksi vielä paraikaa selvityksen
alla on se, voitaisiinko kotitalouksien lämmitysjärjestelmiä,
lähinnä öljypohjaisia ja sähköpohjaisia
lämmitysjärjestelmiä, muuttaa uusiutuvilla
energialähteillä käyviksi, ja tämä esitys
on tulossa hallituksen talouspoliittiseen ministerivaliokuntaan
ihan lähipäivien aikaan.
Jere Lahti /kok:
Arvoisa puhemies! Näistä windfall-voitoista
puhuttaessa olisi kyllä syytä pitää mielessä se,
että ne energiayhtiöt, jotka nyt ovat niitä tavallaan
saaneet aikaan, ovat tehneet sen tervehdyttämällä tuotantoaan,
käyttämällä ydin- ja vesivoimaa
fossiilisten sijasta. Pitääkö siis heitä nyt
rangaista verolla, joka on ilmeisen vaikea edes määritellä?
Onko teillä keinoja, vaihtoehtoja, joilla toki kohtuuttomat
arvonnousut voidaan leikata, mutta tämä motivaatio
pitää yllä, että puhdasta energiatuotantoa
säilyisi?
Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Minun mielestäni on erittäin
tärkeää, että niiltä toimijoilta,
jotka sen jälkeen, kun Kioton velvoitteet otettiin vastaan,
ja myöhemmin, kun päästökauppajärjestelmä käynnistyi,
näissä yhteyksissä ja tulevaisuudessa
investoivat uusiutuviin energialähteisiin, ei voida windfall-voittoa
missään tapauksessa periä. Tämä koskee
ehkä jotain vuoden 96 tai 97 jälkeistä aikaa.
Sen jälkeen tehtyjen investointien osalta varmastikin on
näin. Mutta ne investoinnit ydinvoimaan tai veteen tai
muuhun, jotka on tehty vuosikymmeniä sitten, niiden kohdalla tilanne
on toinen, ja sinne tämä windfall-voittojen leikkaus
voisi kohdistua. Ei sata vuotta sitten tehty kosken valjastaminen
tapahtunut sitä silmällä pitäen,
että sata vuotta myöhemmin elikkä tänä päivänä oltaisiin
päästökauppajärjestelmässä,
ei varmastikaan, ja tämä vaan osoittaa, että näihin
vanhoihin voidaan puuttua, mutta aivan kuten ed. Lahti sanoi, ei
näihin uusiin, tätä päivää koskeviin
hankkeisiin voida windfall-järjestelyjen kautta puuttua.
Kari Uotila /vas:
Arvoisa puhemies! Mikäli näihin suurelta osin
ansiottomiin voittoihin pystytään puuttumaan ja
sitä verotuloa tätä kautta keräämään
valtiolle, niin onko hallituksen piirissä keskusteltu tästä ideasta,
että tätä korvamerkittäisiin
ja tätä rahaa sitten jälleen laitettaisiin
kestävän energiatalouden kehittämiseen,
biopolttoaineiden kehittämiseen jne., kun hallituksella
on nämä kuuluisat tiukat menokehykset, jotka myöskin
estävät tämän kuntien pakkolainan
takaisinmaksun? Onko keskusteltu, kestävätkö sitten
nämä menokehykset tämän mahdollisen
verotulon kanavoimisen takaisin tärkeisiin kohteisiin?
Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Ehkä sen verran voi omaa kantaa tässä vaiheessa
jo paljastaa, vaikka tämä valmistelutyö on
vielä kesken, että suhtaudun aika epäilevästi
veron käyttöön välineenä windfall-voittojen
leikkaamisessa. Se saattaa olla mahdollista, mutta se ei ole parhaiten
toimiva. Ehkä parhaiten toimiva menettelytapa on se, että niille
yrityksille, joita tämä koskisi, tulisi vissi
velvoite tavallaan taseisiinsa sisällyttää tietyt erät,
jotka sieltä voidaan purkaa tietyn tyyppisiin toimiin,
vaikkapa uusiutuvan energiakapasiteetin rakentamiseen, tutkimukseen
tai vastaavanlaiseen toimeen. Se ei ole mikään
suhdannetalletus. Se on sellainen selvä järjestely,
joka nimenomaan tähtäisi siihen, että sitä kautta
edistettäisiin sitä asiaa, mistä täällä on
puhuttu monessa puheenvuorossa, nimenomaan jatkossa investointeja
puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan. Tämä on yksi
vaihtoehto. Niitä on ehkä muitakin vaihtoehtoja,
mutta niin kuin sanottu, vero välttämättä ei
ole paras tapa edetä asiassa.
Miapetra Kumpula-Natri /sd:
Arvoisa puhemies! Ongelmahan tässä koko päästökauppajärjestelmässä on,
että myös edullisesti ja kestävän
kehityksen mukaisella uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön
hinta on noussut, ja se tekee tästä järjestelmästä hieman
mutkikkaan. Alkujako ei voi mitenkään olla Suomen
kannalta oikeudenmukainen, mutta siinä elämme,
ja sen tietää kauppa- ja teollisuusministeri ja
toivottavasti tekee parhaansa jatkossakin.
Mutta niin pitkälle on päästy, että ideologisia eroja
tai uskomuseroja ei enää juurikaan ole siitä,
lämpeneekö ilmakehä vai ei, ja tiedetään,
että toimia täytyy tehdä. Nyt on ongelmana
se, millä lailla niitä tehdään,
ja ideologisia näkemyseroja on sitten toteuttamistavoista.
Toivoisin saavani hallitukselta sellaisen vastauksen, että meillä täällä ei
kuitenkaan energian hinta olisi se päätavoite,
että sen hinnan nostamisen kautta mentäisiin vasta
eteenpäin. Semmoistakin ilmapiiriä on haisteltavissa.
Uskon, että Suomella on se mahdollisuus tässä,
niin kuin monessa muussakin asiassa on tehty, (Puhemies koputtaa)
että kun tehdään hyvin, niin saadaan
hyvää ja maailman parasta vähän
halvemmalla.
Tarja Cronberg /vihr:
Arvoisa puhemies! Päästökaupan tavoitteena
oli markkinalähtöisesti vähentää päästöjä.
Windfall-voittojen lisäksi ongelmana on Pohjoismaiden sähkömarkkinoiden
toimimattomuus, ja haluaisinkin kysyä ministeri Pekkariselta:
Mitä hallitus aikoo tehdä, että pohjoismaiset sähkömarkkinat
tulevaisuudessa toimisivat paremmin ja, itse asiassa, tämä investointi
uusiutuvaan energiaan sitä kautta myös vauhdittuisi?
Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Monenlaista on vireillä sekä Pohjoismaiden
energiaministereiden että kantaverkkoyhtiöiden
välillä, millä pyritään ratkomaan
niitä vielä jäljellä olevia
sekä yhteiseen pörssiin liittyviä ehkä läpinäkyvyysongelmia
että muutoinkin sähkönsiirtoon liittyviä pulmakohtia,
jotka ovat niitä esteitä, jotka yhteisen markkinan
hyvän toimivuuden tiellä tällä hetkellä ovat.
Vissi merkki siitä, että kyllä tämä yhteinen
markkina nyt kohtuudella tai jotenkuten vähintäänkin
toimii, on kuitenkin se, kun katsotaan, miten kävi viime
vuonna. Viime vuonnahan kävi sillä tavalla, että Suomeen
tuotiin kaikkien aikojen ennätysmäärä sähköä Suomen
rajojen ulkopuolelta, erityisen paljon nimenomaan Pohjoismaista.
Sieltä tuotiin puhdasta, vedellä valmistettua
sähköä tänne meille, eikä meillä tarvinnut
tupruttaa näitä hiililauhteella tai jopa öljylläkin
toimivia laitoksia ollenkaan. Tietyllä tavalla tämä on,
voi sanoa, hyvä asia. Moni miettii, minkä takia
Fortum saattoi (Puhemies koputtaa: Minuutti!) myydä ...