1) Hallituksen esitys laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden
siihen liittyvien lakien muuttamisesta
Tapani Tölli /kesk(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Nyt käsiteltävänä oleva
hallituksen esitys 166/2007 ja siihen liittyvä hallintovaliokunnan
mietintö 26/2008 käsittelevät
ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamista.
Haluan todeta aluksi sen, että tässä ei
ole kysymys uudesta ulkomaalaislaista eikä ole kysymys
lain kokonaisuudistuksesta eikä ole kysymys uudesta ulkomaalais-
tai turvapaikkapolitiikasta. Kysymyksessä on voimassa olevan lain
muuttaminen. Keskeinen tavoite on panna täytäntöön
EU-direktiivi, jolla pyritään yhtenäisiin
turvapaikkaa ja toissijaista suojelua koskeviin määräyksiin
sekä turvaamaan suojelun tarpeessa oleville vähimmäistason
mukaiset edut kaikissa maissa.
Haluan tässä vaiheessa todeta, että hallintovaliokunta
muutti hallituksen esitystä kahdessa merkittävässä kohdassa,
jotka tulen käsittelemään tarkemmin.
Hallintovaliokunnan mietinnössä on kolme keskeistä asiaa.
Ensimmäiseksi implementoidaan niin sanottu määritelmädirektiivi.
Se koskee 88 §:ää. Toiseksi kirjataan
lakiin nykyisen oikeuskäytännön mukainen
humanitäärinen suojelu, eli 88 a §. Tähän
hallintovaliokunta teki selkeän rajauksen niin, että se
vastaa hyvin pitkälle nykyistä oikeuskäytäntöä.
Sitten kolmanneksi mahdollistetaan työnteko tilapäisen
oleskeluluvan saaneille. Tämä on merkittävä muutos.
Se koskee 51 a §:ää, jossa esitettiin
sitä, että teknisen esteen ilmaantuessa maastapoistamiselle
annetaan henkilölle jatkuva oleskelulupa ja sitä kautta
tulisi työnteko-oikeus ja perheen yhdistämisoikeus.
Nyt tämä työn tekemisen oikeus liitettiin
80 §:ään ja tämä 51
a § poistettiin. Tämä lyhyesti sanottuna
tästä kokonaisuudesta, ja sitten menen itse tähän
kokonaisuuteen.
Tämä EU-direktiivi kolmansien maiden kansalaisten
ja kansalaisuudettomien henkilöiden määrittelyä pakolaisiksi
tai muuta kansainvälistä suojelua tarvitseviksi
henkilöiksi koskevista vähimmäisvaatimuksista
sekä myönnetyn suojelun sisällöstä on
juuri se direktiivi, ja se on tällä tavalla tässä lain
esittelyssä selostettu. Lisäksi ehdotetaan muutettavaksi
ulkomaalaislain säännöstä, joka
koskee tilapäisen oleskeluluvan myöntämistä maastapoistamisen
estämisen vuoksi. Tämän direktiivin tavoitteena
on edistää jäsenvaltioissa annettavan
kansainvälisen suojelun ja siihen liittyvien etuuksien
yhdenmukaisuutta. Voi-massa olevan ulkomaalaislain säännökset
ja lain soveltamiskäytäntö vastaavat
pääosin direktiiviä.
Suojelun tarpeen perusteella myönnettävää oleskelulupaa
koskevaa säännöstä ehdotetaan kuitenkin
muutettavaksi niin, että se vastaisi direktiivin mukaista
toissijaista suojelua. Sään-nöksestä ehdotetaan
osa erotettavaksi uuteen humanitääristä suojelua
koskevaan säännökseen. Muutoksen myötä kansainvälisellä suojelulla
tarkoitettaisiin pakolaisuuden lisäksi toissijaista suojelua
ja humanitääristä suojelua. Lisäksi eräistä nykyisin
vakiintuneen soveltamiskäytännön varassa
olevista seikoista ehdotetaan säädettäväksi
laissa hakijoiden oikeusturvan ja yhdenvertaisen kohtelun sekä päätöksenteon
läpinäkyvyyden vahvistamiseksi.
Ulkomaalaislain säännös tilapäisen
oleskeluluvan myöntämisestä tilanteessa,
jossa maastapoistaminen ei ole tosiasiassa mahdollista, ehdotetaan
korvattavaksi uudella säännöksellä.
Sen mukaan ulkomaalaiselle myönnettäisiin jatkuva oleskelulupa
tilanteessa, jossa maastapoistaminen ei ole hänestä itsestään
riippumattoman teknisen esteen vuoksi mahdollista. Tästä minä äsken
mainitsin. Turvapaikan hakijalle voitaisiin myös myöntää jatkuva
oleskelulupa humanitäärisen suojelun perusteella,
jos maastapoistamisen esteen arvioidaan olevan pitkäaikainen
ja sen katsotaan johtuvan alkuperämaan yleisestä tilanteesta.
Esityksessä ehdotetaan lisäksi tarkistettavaksi viisumin
myöntämiseen liittyviä ulkomaalaislain
säännöksiä siten, että Schengen-viisumin oleskeluaikaa
voitaisiin pidentää.
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi myös maahanmuuttajien
kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annettua
lakia, asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta
annettua lakia, hallinto-oikeuslakia ja kansalaisuuslakia. Laissa
olevat viittaukset suojeluun muutettaisiin yhdenmukaisiksi ulkomaalaislakiin
ehdotettujen muutosten kanssa.
Nyt sitten valiokunnan kannanottoihin. Yleistä tästä kokonaisuudesta:
Maahanmuutto- ja turvapaikka-asiat kuuluvat ajankohtaisuutensa
vuoksi ja koko Euroopan unionia koskettavina jäsenmaiden
unionipolitiikan painopisteisiin. Olennaista maahanmuuttopolitiikassa
on sekä EU:n tasolla että jäsenmaissa
tapahtuva kokonaisvaltainen ja johdonmukainen sekä mahdollisimman
yhdenmukainen toiminta. (Hälinää — Puhemies
koputtaa) Muutoin on yhä vaikeampaa saavuttaa myönteistä kehitystä.
Eurooppaan kohdistuu voimakkaita maahanmuuttopaineita turvapaikkamenettelyn
kautta. Samanaikaisesti Eurooppaa uhkaa monilla aloilla työvoimapula.
Yhtenäinen eurooppalainen turvapaikkapolitiikka merkitsee
pitkälle menevää lainsäädännön harmonisointia
ja sen yhdenmukaista soveltamista viime kädessä EY-tuomioistuimen
ennakkoratkaisuin. Sanottu koskee myös muuta ulkomaalaiselle
annettavaa suojelua. Tämän vuoksi valiokunta pitää periaatteellisesti
tärkeänä edistysaskeleena myös
määritelmädirektiivin mahdollisimman
yhdenmukaista täytäntöönpanoa
jäsenmaiden kansallisissa lainsäädännöissä.
Direktiivin tavoitteena on varmistaa, että jäsenvaltioissa
sovelletaan yhteisiä perusteita kansainvälistä suojelua
tarvitsevien henkilöiden yksilöimiseen ja että nämä henkilöt
saavat vähimmäistason mukaiset edut kaikissa jäsenvaltioissa.
Valiokunta tähdentää, että direktiivillä pyritään
osaltaan vähentämään turvapaikanhakijoiden
liikkumista jäsenvaltioista toiseen, joka nyt tällä hetkellä on jonkinasteinen
ongelma. Direktiivin säännökset ovat
ainakin osittain vähimmäisvaatimuksia. Siitä,
mitä tämä tarkkaan ottaen tarkoittaa,
näyttää valitettavasti jäsenmailla
olevan erilaisia käsityksiä.
Arvoisa puhemies! Sitten kansainvälisestä suojelusta.
Kansainvälisen suojelun myöntämisen
edellytyksistä, menettelyistä kansainvälistä suojelua haettaessa,
hakemuksen ratkaisemisesta ja oleskeluluvan myöntämisestä kansainvälisen
suojelun tarpeessa olevalle ulkomaalaiselle säädetään voimassa
olevan ulkomaalaislain 6 luvussa. Kansainvälisen suojelun
sisältöä koskevia säännöksiä on
ulkomaalaislain lisäksi myös muussa lainsäädännössä,
esimerkiksi kotouttamislainsäädännössä.
Turvapaikan antamista koskeva ulkomaalaislain 87 § vastaa
muotoilultaan pakolaissopimukseen sisältyvää pakolaisen
määritelmää. Maassa olevalle
ulkomaalaiselle myönnetään voimassa olevan
88 §:n nojalla oleskelulupa suojelun tarpeen perusteella,
jos edellytykset turvapaikan saamiselle eivät täyty,
mutta henkilöä uhkaa kotimaassaan tai pysyvässä asuinmaassaan
kuolemanrangaistus, kidutus tai muu epäinhimillinen kohtelu
taikka henkilö ei aseellisen selkkauksen tai ympäristökatastrofin
vuoksi voi palata sinne.
Kansainvälisen suojelun sisällöstä on
syytä tässä yhteydessä mainita
myös ulkomaalaislain 147 §:ään
sisältyvä kielto käännyttää tai
karkottaa ketään alueelle, jolla henkilö voi
joutua kuolemanrangaistuksen, kidutuksen, vainon tai muun ihmisarvoa
loukkaavan kohtelun kohteeksi. Kielto koskee myös käännyttämistä tai
karkottamista sellaisille alueille, joilta hänet voidaan luovuttaa
edellä mainitulle alueelle. Lisäksi perustuslain
9 §:n mukaan ulkomaalaista ei saa karkottaa, luovuttaa
tai palauttaa, jos häntä uhkaa kuolemanrangaistus,
kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.
Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan
kansainvälisen suojelun myöntämisen edellytyksistä säädettäväksi
kolmen käsitteen, turvapaikka, toissijainen suojelu ja
humanitäärinen suojelu, pohjalta. Valiokunta katsoo, että turvapaikan
myöntämisen 87 §:ssä säädettyjä edellytyksiä ei
ole tarkoitus muuttaa, vaikka lakiin ehdotetaan otettavaksi määritelmädirektiivin
johdosta tarkentavat säännökset vainoksi
katsottavista teoista ja vainon syistä. Hallituksen esityksen
tarkoituksena on ottaa 88 §:ään määritelmädirektiivistä johtuvat
toissijaisen suojelun myöntämisen edellytykset.
Samalla on tarkoitus korvata nykyinen suojelun tarpeen käsite
termillä toissijainen suojelu. Sisällöllisesti
hallituksen esitykseen sisältyvä 88 § vastaa
asiallisesti nykyistä suojelun tarpeeseen perustuvaa sääntelyä sillä poikkeuksella,
että 88 §:ssä ei myöskään
ole aseellisen selkkauksen käsitettä samassa muodossa
kuin voimassa olevassa laissa.
Ulkomaalaislain 88 a §:ään ehdotetaan
esityksessä otettavaksi säännökset
humanitäärisen suojelun myöntämisen
edellytyksistä. Ehdotuksen mukaan maassa oleskelevalle
ulkomaalaiselle myönnetään oleskelulupa
humanitäärisen suojelun perusteella, jos 87 tai
88 §:n mukaisia edellytyksiä turvapaikan tai toissijaisen
suojelun antamiselle ei ole, mutta ulkomaalainen ei kotimaassaan
tai pysyvässä asuinmaassa tapahtuneen ympäristökatastrofin
tai siellä vallitsevien levottomuuksien, huonon ihmisoikeus-
tai turvallisuustilanteen, huonon humanitäärisen
tilanteen tai vastaavien olosuhteiden vuoksi voi sinne palata.
Arvoisa puhemies! Valiokunnalle esitetyn selvityksen mukaan
humanitääristä suojelua koskevan sääntelyn
tarkoituksena on säilyttää kansainvälisen
suojelun myöntämisen edellytykset nykyisellä tasolla.
Näin ollen tarkoitus ei ole laajentaa kansainvälisen
suojelun antamisen perusteita. Ehdotetun ulkomaalaislain 88 a § ei kuitenkaan
sanamuotonsa perusteella vastaa mainittua tarkoitusta muutoin
kuin ympäristökatastrofin osalta. Kuten edellä on
todettu, nykyisin ympäristökatastrofi sisältyy
voimassa olevassa 88 §:ssä säädetyn
suojelun tarpeisiin.
Tämän perusteella valiokunta ehdottaa, että hallituksen
esitykseen sisältyvän 88 a §:n 1 momentista
poistetaan ne ilmaisut, jotka ovat epämääräisiä ja
väljiä ja joiden sisältö ei
ilmene myöskään perusteluista. Kyseiset
käsitteet kiistatta laajentaisivat kansainvälisen
suojelun alaa nykyisestään. Valiokunnan ehdottamassa
muodossa suojelun antamisen edellytykset säilyvät nykyisellään.
Toisin sanoen siihen jäisi ehtoina, jos maassa on tapahtunut
ympäristökatastrofi taikka siellä vallitsee
huono turvallisuustilanne, joka voi aiheutua vaikeasta ihmisoikeustilanteesta
tai kansainvälisestä tai maan sisäisestä aseellisesta
selkkauksesta, siis tähän jäi vain nämä kaksi
kohtaa ja nyt pykälä on tarkkarajaisemmin määritelty
ja vastaa nykyistä oikeuskäytäntöä.
Arvoisa puhemies! Sitten tilapäisestä oleskeluluvasta.
Voimassa olevan ulkomaalaislain 51 §:stä ilmenee,
että Suomessa olevalle ulkomaalaiselle myönnetään
tilapäinen oleskelulupa, jos häntä ei tilapäisestä terveydellisestä syystä voida
palauttaa kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa taikka
hänen maastapoistamisensa ei ole tosiasiassa mahdollista.
Tilapäinen oleskelulupa myönnetään
henkilölle, jolla ei ole perusteita oleskeluluvan saamiseen,
mutta jota ei kuitenkaan ole mahdollista poistaa maasta ainakaan
välittömästi. Tällainen oleskelulupa
myönnetään ulkomaalaiselle siihen saakka,
kunnes este maastapoistamiseen on poistunut. Tilapäisyys
voi jatkua korkeintaan 2 vuotta, minkä jälkeen
on myönnettävä jatkuva oleskelulupa,
jos maastapoistaminen ei edelleenkään ole mahdollista.
Hallituksen esityksen 51 a §:ssä ehdotetaan jatkuvan
oleskeluluvan myöntämistä maastapoistamisen
estämisen vuoksi. Esityksen mukaan Suomessa olevalle ulkomaalaiselle
myönnetään tilapäisen oleskeluluvan
sijasta jatkuva oleskelulupa heti ensimmäisenä lupana,
jos henkilön maastapoistaminen ei hänestä riippumattoman
teknisen esteen vuoksi ole mahdollista. Jatkuva oleskelulupa merkitsee
oikeutta työntekoon ja perheen yhdistämiseen.
Samalla se merkitsisi sitä, että jatkuva oleskelulupa
myönnettäisiin heti, vaikka kansainvälisen
suojelun edellytykset eivät täyty.
Teknisen esteen sisältö ei myöskään
ilmene tästä lakiehdotuksesta, vaan se on jätetty
epätyydyttävästi perustelujen varaan.
Toissijaisesti jatkuva oleskelulupa myönnetään
esityksen mukaan, jos oleskelulupaa ei ole voitu myöntää, mutta
maastapoistamista ei ole henkilöstä riippumattoman
teknisen esteen vuoksi voitu panna täytäntöön
vuoden kuluessa siitä, kun päätös
on tullut täytäntöönpanokelpoiseksi.
Arvoisa puhemies! Tilapäiseen oleskelulupaan liittyvänä keskeisenä ongelmana
on pidetty sitä, että henkilö ei ole
ensimmäisen vuoden aikana saanut tehdä työtä.
Valiokunta pitää sanotun rajoituksen poistamista
tarpeellisena, jol- loin myös monin tavoin ongelmallinen
ehdotettu 51 a § voidaan poistaa kokonaan lakiehdotuksesta,
ja näin valiokunta esittää. Valiokunnan
ulkomaalaislain 80 §:ään ehdottaman muutoksen
perusteella ulkomaalaisella on heti 51 §:ssä tarkoitetun
tilapäisen oleskeluluvan saatuaan oikeus tehdä ansiotyötä.
Tämä on se toinen merkittävä muutos.
Arvoisa puhemies! Muista valiokunnan kannanotoista totean, että hallituksen
esityksen mukaan lakiehdotuksella ei ole välittömiä valtiontaloudellisia
vaikutuksia. Tämä ei vastaa valiokunnan käsitystä,
kun otetaan huomioon ulkomaalaislakiin hallituksen esityksessä muotoillut
ja perustellut 51 a ja 88 a §. Valiokunta tähdentää, että esityksessä olisi
ollut syytä tarkastella yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia
kokonaisuutena eri osatekijöineen ja laajemminkin selvittää maahanmuutosta
johtuvia taloudellisia vaikutuksia.
Kunnille pakolaisten vastaanotosta maksettavat korvaukset ovat
saadun selvityksen mukaan pysyneet muuttumattomina vuodesta 1993
lähtien. Tämän jälkeen kuntien
maahanmuuttopalvelut ovat kuitenkin laajentuneet ja yleinen kustannustaso
on noussut. Valiokunta näkee tarpeellisena, että tuetaan
kuntien halukkuutta ottaa vastaan kansainvälistä suojelua
saavia ulkomaalaisia.
Arvoisa puhemies! Valiokunta pitää tärkeänä, että suomalaisessa
yhteiskunnassa käydään avointa keskustelua
muun muassa turvapaikkapolitiikasta ja muista kansainväliseen
suojeluun liittyvistä kysymyksistä sekä eurooppalaisesta että kansallisesta
näkökulmasta. Tältä pohjalta tulee
pyrkiä toimimaan yhteisymmärryksessä ja kaikin
tavoin välttämään erilaisia
vastakkainasetteluja.
Kotouttamiseen valiokunta ottaa perusteellisesti kantaa käsitellessään
valtioneuvoston selontekoa kotouttamislain toimeenpanosta. Tämä on
parhaillaan valiokunnassa käsiteltävänä.
Arvoisa puhemies! Valiokunta esittää lausumaa,
voi sanoa, että hyvin vahvaa lausumaa, jossa valiokunta
edellyttää hallituksen tarkkaan seuraavan 1) tilapäisen
oleskeluluvan saaneiden määriä ja asemaa,
(Ed. Rajamäki: Entäs jos ei seuraa?) — se
ponsi velvoittaa — 2) maastapoistamisen esteiden päättymistä ja
maastapoistamisen tehokkuutta tilapäisten oleskelulupien
perusteiden lakatessa, 3) kansainvälistä suojelua
koskevien säännösten soveltamista eri
vaikutuksineen, 4) koko ulkomaalaislain toimivuutta ja maahanmuuton
erilaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia taloudelliset vaikutukset
mukaan lukien. Lisäksi eduskunta edellyttää hallituksen
5) toimivan yhtenäisen kansainvälistä suojelua
koskevan eurooppalaisen politiikan edistämiseksi ja 6)
ryhtyvän seurannasta johtuviin tarpeellisiin toimenpiteisiin
muun muassa lainsäädännön muutta- miseksi.
Tämä sisällöllisesti valiokunnassa
käsiteltiin yksimielisenä, mutta viime vaiheessa
sitten yksi valiokunnan jäsen esitti lain hylkäämistä.
Arvoisa puhemies! Tästä käytävässä keskustelussa
toivon rakentavaa keskustelua. Yksi keskeinen asia koko ulkomaalaislaissa
nousee esiin, ja se on vastuu. Meillä on vastuu siitä,
että meidän järjestelmämme on
mahdollisimman toimiva ja että maahanmuuttojärjestelmämme
on hyvin hallinnassa ja siihen tehdään tarvittavat
muutokset, jos niitä tulee esille, jotta pystyisimme hyvin
voimakkaasti vaikuttamaan siihen, että kaikissa EU-maissa
olisi mahdollisimman yhtenäinen käytäntö,
että mistään maasta ei tulisi sellaista,
johon turvapaikanhakijoiden määrä keskittyy.
Tämä asia on sellainen, että tämä on meillä joka
tapauksessa käsiteltävänä, tähän
on suhtauduttava ja tästä kokonaisuudesta me kannamme
vastuun.
Arto Satonen /kok:
Arvoisa puhemies! Turvapaikkapolitiikassa pitää olla
hyvä sydän, mutta se ei saa estää terveen
järjen käyttöä. Turvapaikkapolitiikka
perustuu kansainvälisen suojelun osalta kansainvälisiin
sopimuksiin ja oikeusvaltioperiaatteisiin. Sen tulee olla myös
kansalaisten hyväksyttävissä, ja sillä pitää olla
kansalaisten luottamus. Muutoin kasvava maahanmuutto voi johtaa
yhteiskunnan eriarvoistumiseen sekä rasismin ja muukalaisvihan
kasvuun, yleisesti ottaen tukkuun sellaisia kielteisiä ilmiöitä,
joita on ilmennyt aiemmin voimakkaan maahanmuuton kohteena olleissa
EU-maissa, joissa kotoutumista ei ole osattu oikealla tavalla hoitaa.
Suomessa maahanmuuttajien määrä on vielä varsin
vähäinen, ja meillä on mahdollisuus oikealla
politiikalla toimia tehokkaasti. Tärkein asia kotoutumisessa
on se, että mahdollisimman varhain onnistuu työllistyminen,
ja lisäksi on tärkeää, että saavutetaan
suomen kielen taito.
Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunta on tehnyt erittäin
hyvää työtä tämän
asian käsittelyssä ja muuttanut monelta keskeiseltä osalta
alkuperäistä esitystä, kuten täällä valiokunnan
puheenjohtaja Tölli juuri äsken kertoi. Olennaista
on se, että humanitaarisen suojelun käsitteen
osalta nykyinen oikeuskäytäntö säilyy.
Toinen tärkeä asia ja merkittävä uudistus
on se, että myöskin tilapäisiin oleskelulupiin
sisältyy oikeus tehdä ansiotyötä.
Tähän asti on käynyt liian usein niin, että olemme
järjestelmän kautta opettaneet turvapaikanhakijoita
ja pakolaisia elämään sosiaalituen varassa,
koska heillä ei ole ollut oikeutta edes hakea työtä.
Tämä uudistus on erittäin tärkeä,
ja voi hyvinkin olla, että työtehtäviä löytyy,
vaikka tilanne tällä hetkellä on tietysti
tässä suhteessa vaikeampi, mutta esimerkiksi monet
ulkomaalaiset opiskelijat ovat löytäneet työtehtäviä Suomesta,
ja sen vuoksi on hyvin tärkeää, että tällainen
uudistus saadaan aikaan.
Arvoisa puhemies! Turvapaikanhakijoiden määrä on
kasvanut edellisvuodesta yli 2,5-kertaiseksi. Sisäministeriön
maahanmuutto-osaston arvion mukaan turvapaikanhakijoiden määrä nousee
vuonna 2009 jälleen uuteen ennätykseen eli 6 000:een.
Tämä on siis sisäasiainministeriön
ennustus. On itsestäänselvää,
että jos määrä nousee näin
paljon, niin sillä tulee olemaan myös taloudellisia
seuraamuksia, mihin myöskin valiokunnan puheenjohtaja Tölli äsken
viittasi. Erityisen huolestuttavaa on se, että alaikäisten
ilman huoltajaa saapuneiden turvapaikanhakijoiden määrä on
7-kertaistunut ja heitä on ollut 647 vuonna 2008. Se pistää kysymään,
onko turvapaikkapolitiikassa sellaisia vetotekijöitä,
jotka erityisesti houkuttelevat ilman huoltajaa saapuvia alaikäisiä tai
heidän matkansa organisoineita henkilöitä valitsemaan
kohteeksi juuri Suomen, ja mitä mahdollisesti on vaikuttanut
se, että Ruotsi ja Norja ovat tiukentaneet turvapaikkapolitiikkaansa.
Yksin saapuvien alaikäisten joukossa on sellaisia nuoria,
jotka ovat aidosti hädässä olevia ja suojelun
tarpeessa. Heidän osaltaan meidän on vastattava
huutoon ja kannettava vastuu. Jokainen asia on tarkasteltava yksilöllisesti
aina lapsen edun näkökulmasta. Lasten oikeuksien
puolustamista ei kuitenkaan ole se, että luodaan järjestelmä,
joka palkitsee siitä, että lapsi lähetetään
yksin vieraaseen maahan.
Arvoisa puhemies! Valiokunnan eduskunnalle esittämä lausuma,
jos se tulee eduskunnassa hyväksytyksi, suorastaan velvoittaa
hallitusta olemaan hereillä turvapaikkapolitiikassa ja
tarvittaessa tuomaan uusia lainsäädäntöehdotuksia. (Ed.
Rajamäki: Olisi aika herätä!) Jos Suomen nykyinen
turvapaikkapolitiikka sisältää muihin EU-maihin
verrattuna merkittäviä hakijoiden määrää lisääviä vetotekijöitä,
niin silloin on tarvittaessa puututtava politiikkalinjauksiin ja
tehtävä lainsäädäntömuutoksia.
Turvapaikanhakuprosessin toimivuus varmistetaan riittävillä maahanmuuttohallinnon
ja poliisin resursseilla. Prosessin pitkittyminen vaarantaa muista
EU-maista tulevien ja näiden käsittelyvastuulla
olevien hakijoiden palauttamista, koska EU-asetuksen määräajat
palauttamiselle ylittyvät. Näin ei voida toimia.
Tässä suhteessa vastuuta on nyt myöskin eduskunnalla.
Täällä on parasta aikaa lisätalousarvioesitys
käsittelyssä, jossa Maahanmuuttovirastolle esitetään
miljoonan euron lisämäärärahaa
käsittelijöiden palkkaamiseksi, (Ed. Rajamäki:
Tarve on 4 miljoonaa!) jotta voidaan suma purkaa. On tärkeää,
että lisätalousarvion käsittelyn yhteydessä myönnetään
tälle momentille lisää rahaa, jotta me
saamme tämän suman purettua. On oikein niin, että Suomeen
pääsee sellainen turvapaikanhakija, joka on aidosti
suojelun tarpeessa, mutta se pääsy ei voi perustua
siihen, että asiaa ei ole riittävässä ajassa
pystytty käsittelemään ja sillä perusteella
on oikeus tulla maahan. Näin järjestelmä ei
voi toimia. Se ei kuulosta oikeudenmukaiselta, ei turvapaikanhakijoiden kesken
eikä suhteessa muuhun yhteiskuntaan, eli sen vuoksi on
hyvin tärkeää, että maahanmuuttohallinnolla
on käytettävissään riittävät
resurssit tämän asian hoitamiseen. On myöskin
hyvin tärkeää, että huolehditaan
neuvonnasta ja opetuksesta maahanmuuttajille sekä lähtömaissa
että Suomessa.
Arvoisa puhemies! Vielä muutama sana kotouttamisesta,
koska olen sitä mieltä, että kun me ensin
olemme oikealle tasolle määritelleet sen riman,
miten tänne Suomeen pääsee, niin meillä on vastuu
heidän kotouttamisestaan, jotka ovat tänne päässeet,
ja se on myöskin parasta maahanmuuttopolitiikkaa sitä kautta,
kun he integroituvat osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Painopisteen
on oltava käytännön toimissa erityisesti
opetuksen, koulutuksen ja sosiaalitoimen alueella. Yhteistyötä on
tehostettava kunnallisten toimijoiden kanssa ja kesken. Yhteisenä tavoitteena tulee
olla turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten nopea ja tehokas kotouttaminen.
Pikaisesti on selvitettävä, miten kunnallinen asuntotuotanto
ja asukasvalinta vaikuttavat pakolaisten keskittymiseen tietyille
alueille suurissa kaupungeissa. Samalla on syytä selvittää,
miten laajamittaista keskittymistä voidaan välttää ja ottaa
oppia niistä hyvistä esimerkeistä, joita
Suomesta eri puolilta on löydettävissä.
Ehkä yhtenä mainitsen Kotkan. Erityisesti Pääkaupunkiseudulla,
jossa suurin osa maahanmuuttajista asuu, on neuvonta- ja tukipalvelun
kehittämiseen kiinnitettävä erityistä huomiota.
Neuvontatoiminnassa tulee huolehtia myös korkean tason
asiantuntijoiden ja tutkijoiden erityistarpeista, eli vaikka emme
nyt puhukaan työperäisestä maahanmuutosta,
kotouttamisessa on huomioitava myöskin työperäiset
maahanmuutot.
Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi haluan sanoa sen, että johdonmukaisella
ja kokonaisvaltaisella maahanmuuttopolitiikalla ja turvapaikkapolitiikalla
luodaan luottamus suomalaisten ja tänne tulevien välille.
Yksi osa sitä on, että myöskin asenteellisesti
ja erityisesti työperäiseen maahanmuuttoon liittyen
työpaikoilla yhdessä ammattiliitot, elinkeinoelämän
järjestöt, yritykset tekevät työtä sen
eteen, että myöskin asenteelliset rajamuurit murtuvat
ja että me otamme tosissamme myöskin sen uhan,
joka rasismista ja sen uhasta kumpuaa. Mutta se ratkaisu on se,
että me löydämme uskottavan maahanmuuttopolitiikan,
ja tässä suhteessa hallintovaliokunta on mielestäni
tehnyt hyvää työtä oikean ladun
löytämiseksi.
Raimo Vistbacka /ps:
(Ed. Kimmo Kiljusen välihuuto) Arvoisa puhemies! Ed.
Kiljunen voisi vähän hillitä kielenkäyttöään.
Arvoisa puhemies! Nyt ensimmäisessä käsittelyssä oleva
hallituksen esitys ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien
lakien muuttamisesta on herättänyt eräillä tahoilla
monenlaista keskustelua, ja sen seurauksena maahanmuuttoasiaa on hieman
käsitelty myös julkisessa sanassa. Eräänä syynä tähän
saattaa olla se, että valiokunnan mietintö on
valmistunut jo 12. päivänä joulukuuta
viime vuonna ja vasta nyt asia on ensimmäisessä käsittelyssä eikä kaikilla
ehkä ole ollut tiedossa hallintovaliokunnan tekemän
mietinnön sisältö.
Hallituksen esityksen arvostelu on varmasti ollut paikallaan,
mutta rehellisyyden nimissä on todettava, että hallintovaliokunta
on saanut tehtyä hallituksen esitykseen monia välttämättömiä muutoksia,
jotka ovat mielestäni oleellisesti parantaneet hallituksen
esitystä vastaamaan enemmän niitä näkemyksiä,
joita minulla on asian suhteen.
Valiokunnan perustelut siltä osin, kun hallituksen
esitystä on muutettu, ovat myös monilta osin ymmärrettäviä,
kuten: "Teknisen esteen sisältö ei myöskään
ilmene laista, vaan se on jätetty esityksessä epätyydyttävästi
perustelujen varaan." Valiokunta on mielestäni myös
varsin hyvin perustellut ehdotetun 51 a §:n poistamista.
Arvoisa puhemies! Valiokunnan laajennetut perustelut voimassa
olevaan lainsäädäntöön
erityisesti 88 a §:n osalta ovat mielestäni turhia.
Perusteluissa viitataan siihen, että ne ovat asiallisesti
sopusoinnussa vallitsevan oikeuskäytännön kanssa,
mutta sitä asiaa ei ole voimassa olevassa ulkomaalaislaissa
ainakaan kirjattuna. Mikäli olen ymmärtänyt
oikein, kyse on lähtömaan väitetystä huonosta
turvallisuustilanteesta. Tämä jos mikä on
mielestäni täysin tulkintakysymys. Siitä asiasta
voidaan esittää minkälaisia väitteitä tahansa.
Tältä osin viittaan Ruotsin käytäntöön, jossa
on jouduttu käsitykseni mukaan lainsäädännön
kautta tulkintakysymyksiin, jotka on testattu oikeudessa. Nykyinen
tulkinta lienee se, että turvapaikan tai oleskeluluvan
ehdoksi ei enää riitä se, että henkilö tulee
turvattomalta alueelta, vaan hänen pitää pystyä itse
näyttämään toteen se, että hänellä itsellään
on henkilökohtaisen suojelun tarve. Onko tämä tulkinta
ollut eräänä syynä siihen, että kun
vuonna 2007 Suomesta turvapaikkaa haki noin 1 500 hakijaa,
niin vuonna 2008 heitä oli jo hieman yli 4 000?
Hakijoiden määrähän laski vuosittain
2000-luvun puolenvälin paikkeilla. Kukahan muuten silloin
oli sisäministerinä? Tämän vuoden
tammikuussa turvapaikanhakijoita oli jo noin 500.
Saman suuntainen tilannehan on ollut niin sanottujen ankkurilasten
kohdalla. Viime vuonna heitä tuli reippaasti yli 600, kun
aikaisempina vuosina heidän määränsä oli
muutamia kymmeniä, kuten ed. Satonen täällä äskettäin
totesi. Olisikohan tähän eräänä syynä muun
muassa Norjan käytännön tiukkeneminen
siten, että lähellä täysi-ikäisyysrajaa
tulevan alaikäisen perhettä ei automaattisesti
otetakaan vastaan?
Arvoisa puhemies! Oma valistumaton käsitykseni on,
että nykyhallituksen vapaamielinen maahanmuuttopolitiikka
on kiirinyt ammattimaisesti ihmisiä välittävien
tahojen käsiin, kun samaan aikaan muissa Pohjoismaissa
on maahanmuuttopolitiikkaa tiukennettu. (Ed. Laakso: Mitkä ovat
Ruotsin luvut?) — Ed. Laakso, siellä on kyllä omia
ongelmia tällä hetkellä. Sen takia siellä on
tiukennettukin. — Itse pelkään pahoin,
että mikäli hallitus ei pikaisesti muuta omaa
politiikkaansa maahanmuuton suhteen, niin pian se räjähtää käsiin.
Nytkin jo on eri puolilla maata maakuntalehdissä otsikoita
siitä, että vanhat vastaanottokeskukset ovat täynnä ja
uusia pitäisi saada. Lisäksi riittämättömien
henkilöresurssien johdosta asioiden käsittely
viipyy ja viipyy. Se ei liene kenenkään etu. Lisäksi
kotouttamisessa on suuria ongelmia.
Hallituksen käsittämättömästä ulkomaalaispolitiikasta
haluan vielä todeta sen käsittämättömyyden
mielestäni, että tiedossani on muutama tapaus
aivan lähimenneisyydestä, jossa iäkäs
ja sairas vanhus yritetään passittaa takaisin
Venäjälle sellaisiin olosuhteisiin, ettei niissä kerta kaikkiaan
voi pysyä hengissä, vaikka vanhuksen oma lapsi
on Suomen kansalainen ja yrittäisi hoitaa äitiään
täällä. Viranomaisten mukaan kyse ei ole
jostain syystä lähiomaisesta. Näinhän
eräs tapaus uutisoitiin tämän kuun 11.
päivänä, ja näistä mummoista
näyttää tänään
olevan parin sivun juttu toisessa iltapäivälehdistämme.
Kyllä hallitus ja erityisesti maahanmuuttoministeri Thors saisivat
mielestäni katsoa peiliin ja kysyä erityisesti
näissä tilanteissa: onko ulkomaalaispolitiikkamme
kestävällä pohjalla?
Arvoisa puhemies! Oma lukunsa ovat niin sanotut lumeavioliitot,
joiden kautta ovi Suomeen voi myös aueta. Lisäksi
muutama sana pääministerin tammikuisesta toteamuksesta,
että Suomi tarvitsee enemmän työperäistä maahanmuuttoa. Varmasti
näinkin voi olla, mutta silloin kyllä henkilöillä pitää olla
sekä työkykyä että työhaluja.
Valitettavasti aina vain niin ei ole. Lisäksi näille
välitetyille on taattava samat työsopimukset ja
palkkaus kuin on suomalaisillakin. Juurihan lehdissä on
ollut esillä maahan tuotujen yli kymmenen puolalaisen sairaanhoitajan
kohtelu itäisessä Suomessamme.
Oma lukunsa ovat sitten työntekijöitä välittävät
yritykset. Palkkiot lienevät huomattavia, ja vaarana on
myös välitetyn työntekijän sitominen kohtuuttomiin
sopimuksiin. Tältä osin viranomaisvalvontaa pitää välittömästi
lisätä. Aika ajoin on tullut mieleen kysymys siitä,
miksi ei jo maassa asuvia ja henkilöitä, joilla
on oikeus tehdä työtä, kouluteta ammatteihin,
joissa esiintyy työvoimapulaa, eikä otettaisi
välittäjien kautta tänne uusia. Eikö se
olisi parasta kotouttamista?
Arvoisa puhemies! Mietinnön ponnesta haluan lopuksi
vain todeta sen, että onhan siihen kirjattu monta hyvää asiaa,
kuten valiokunnan puheenjohtaja totesi, mutta olisin odottanut,
että jos hallitus havaitsee jotain ponnessa mainittuja seikkoja,
niin olisi edes edellytetty, että hallituksen tulee pikaisesti
ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin muun muassa lainsäädännön
muuttamiseksi. Näinhän tekstissä ei ole
todettu.
Hannakaisa Heikkinen /kesk:
Arvoisa puhemies! Maahanmuuttoon liittyvä keskustelu
on viime aikoina voimistunut ja lisääntynyt. Vilkastuneeseen
keskusteluun on varmasti osasyynä nyt käsittelyssä oleva
hallituksen esitys ulkomaalaislain muuttamisesta. Viime aikoina
maahanmuuttokeskustelua on käyty tiiviisti muun muassa
blogeissa, nettikeskusteluissa ja lehtien palstoilla.
Itse olen saanut viime viikkojen ja päivien aikana
monia, erityisesti tähän ulkomaalaislakiin liittyviä sähköposteja
huolestuneilta kansalaisilta. Nämä laajat yhteydenotot
ja vilkas keskustelu todistavat sen, että aihe on ihmisille
tärkeä. Jo monesti aiemmin ja eri asioissa on
tullut todistetuksi, että usein epätietoisuus
lisää ihmisten epävarmuutta ja toisaalta
on sellaisia näkökantoja ja mielikuvia, joissa
kaikki ei sitten nojaudukaan todelliseen tilanteeseen ja faktoihin.
Tämä on selvä viesti siitä,
että tässäkin suhteessa vaaditaan entistä enemmän
toimenpiteitä niin yleisesti viranomaistaholta kuin meiltä päättäjiltä:
toimivia lakeja, mutta toisaalta selkeää, kansantajuista
tiedottamista muutoksista ja niiden todellisista vaikutuksista.
Viitaten ihan tämänkin talon jo pelkästään
tämänpäiväisiin niin sanottuihin
käytäväkeskusteluihin aina on ensiarvoisen
tärkeää tietää, mistä puhutaan
ja mihin milläkin lailla ja toimenpiteillä tähdätään
ja vaikutetaan.
Jotta myös kansalaiset saisivat oikeaa tietoa nyt käsiteltävänä olevasta
asiasta, on tärkeää käsittää ero
työperäisen maahanmuuton ja nyt käsiteltävänä olevan
ulkomaalaislain vaikutuspiirin välillä. Toivon,
että myös jäljessäni tulevat
puhujat huomioivat, mistä laista tässä hallituksen
esityksessä on ennen kaikkea kysymys. Tällä hallituksen
esityksellä emme linjaa työperäistä maahanmuuttoa
emmekä siihen liittyviä kotouttamistoimenpiteitä.
Sen keskustelun aika on myöhemmin keväällä kotouttamisselonteon
yhteydessä, kun sitä koskeva hallintovaliokunnan
mietintö valmistunee huhtikuun lopussa.
Arvoisa puhemies! Tämänpäiväisessä Savon Sanomissa
Kuopion yliopiston erikoistutkija Vesa Puuronen mainitsee viime
syksyn kunnallisvaalit jonkinlaisena käännekohtana
maahanmuuttokeskustelussa. Keskustelu on nyt ainakin saatu avattua,
mutta toisaalta se on paikoin hyvinkin epätasapainossa.
Dominoivassa asemassa ovat ihmiset, jotka esittävät
hyvinkin äärimmäisiä näkökantoja.
Maahanmuuttokriittisten mielipiteiden taustalta voi löytyä monia
eri syitä. Joillakin on huonoja omakohtaisia kokemuksia
kohtaamisista maahanmuuttajataustaisten ihmisten kanssa ja toisilla
ylipäänsä epäilys tämänhetkistä kuin
myös tulevaisuuden maahanmuuttopolitiikkaa kohtaan ja sitä kohtaan,
mihin maahanmuuttopolitiikka ylipäänsä perustuu.
Erilaiset näkökulmat ovat tärkeitä keskustelussa,
mutta eri foorumeilla käydään valitettavasti
myös keskusteluja, joissa ei aina pysytellä asiallisella
ja rakentavalla linjalla. Ensiarvoisen tärkeää kuitenkin
on, että emme leimaa kriittisten mielipiteiden edustajia
yksiselitteisesti rasisteiksi.
Arvoisa puhemies! Tämän hetken sekä tulevaisuuden
tärkeä ja keskeinen tavoite on hallittu maahanmuutto
niin Suomessa kuin koko Euroopassa. Tämä edellyttää yhtenäistä maahanmuuttopolitiikkaa
ja tavoitteita ennen kaikkea EU:n tasolla. Tässä yhteydessä myös
Suomen pitää täyttää EU:n
vähimmäisvaatimukset kuitenkaan ylittämättä niitä siten,
että maahanmuutto muuttuisikin yhtäkkiä hallitsemattomaksi
ja Suomesta tulisi niin kutsuttujen kiertolaisten ykköskohdemaa.
Hallintovaliokunta on mietinnössään
tehnyt hallituksen esitykseen tärkeitä muutoksia
sekä tiukennuksia. Mielestäni keskeisin valiokunnan tekemä muutos
on tilapäisen oleskeluluvan saaneen ulkomaalaisen mahdollisuus
ansiotyöhön heti luvan saatuaan. Hallituksen esityksestä poiketen
valiokunnan mietinnössä perheen yhdistäminen
ei ole edelleenkään mahdollista. Tärkeää on,
että jokaisella on mahdollisuus ihmisoikeuksien mukaiseen
kohteluun ja tällaista käsittelyä ei saa
joutua myöskään missään
nimessä odottamaan kuukausi- tai vuositolkulla.
Talouden taantumalla on varmasti ollut myös oma osansa
lisääntyneeseen maahanmuuttokeskusteluun. Tällä hetkellä liian
moni joutuu kantamaan huolta oman työpaikkansa puolesta
ja tässä yhteydessä myös maahanmuuttajat
saattavat syyttä lisätä tällaista
pelkoa. Ulkopoliittisen instituutin tutkija Toby Archer huomautti
tänään Savon Sanomissa, että maahanmuuttoon
ja sen ongelmiin kiinnitetään yleensä enemmän
ja herkemmin huomiota juuri talouden taantuessa. Vastaavasti talouden
ollessa hyvä yhteiskunta pystyy sulauttamaan maahanmuuttajat
paremmin sisälleen. Tämänhetkisestä taloudellisesta
tilanteesta huolimatta Suomen tulee kuitenkin jo nyt varautua työvoimapulaan,
sillä tulevaisuudessa maan väestökehitys
johtaa eläkkeelle siirtyvien määrän
huomattavaan kasvuun. Tästä syystä tulevina
vuosina myös työperäisen maahanmuuton
tarve tulee mitä todennäköisimmin kasvamaan
nykyisestään.
Arvoisa puhemies! Lopuksi: Nyt talouden vaikeina aikoina on
tärkeää huolehtia kaikin tavoin yhteiskuntamme
eheydestä. Meidän suomalaisten on puhallettava
entistä enemmän yhteen hiileen, mutta on tärkeää,
että emme toisaalta kylvä perusteettomia ennakkoluuloja
maahamme tulijoita kohtaan. Suvaitsevaisuus ei saa olla valikoivaa.
Kari Rajamäki /sd:
Arvoisa puhemies! On huomattavasti miellyttävämpi
olla tässä nyt kuin 6.2.2008 varsin yksinäisenä.
Voisi todeta, että kiitos STT:n tästä lähetekeskustelusta
oli edes pieni maininta. Valitettavasti se kritiikki, mitä jouduin
silloin tähän esitykseen osoittamaan, on eräiltä osin
edelleen tarpeellista. Oli erittäin omituista, että hallituksen
yksimielisenä esityksenä annettiin huomattavasti
EU-direktiivin ulkopuolelle menevä, ihan ulkomaalaislain
sisällön turvapaikkapolitiikan perusteita muuttava
esitys ja se tuotiin vaivihkaa eduskunnan iltaistuntoon Kansallisteatterin
"Tuntemattoman" jälkeisenä päivänä ikään
kuin rutiiniasiana valiokuntaan lähetettäväksi.
Haluan heti tässä yhteydessä kiittää hallintovaliokuntaa,
sen puheenjohtaja Tölliä ja myös sosialidemokraattisen
valiokuntaryhmän vetäjää Valto
Koskea ja kaikkia jäseniä siitä, että hallintovaliokunta
otti lainsäädäntöön
ja yhteiskunnalliseen vastuuseensa liittyvän tehtävän.
Varsin poikkeuksellista oli tietysti, että edellisen hallituksen
maahanmuutto- ja turvapaikka-asioita hoitaneelta ministeriltä pyydettiin
kirjallinen lausunto hallintovaliokunnalle, ja tietysti tunne on hyvä siinä,
että hallintovaliokunta on yhtynyt esittämääni
kritiikkiin. Ne muutokset 88 §:n, humanitaaripykälän,
osalta ja sitten 51 a §:n pysyvää oleskelulupaa
koskevilta osilta ovat myöskin näkemyksiäni
vastaavia. Tosin tähän humanitaaripykälään
liittyy tietysti varmasti keskustelua, jota on syytä täällä edelleen
käydä.
Hallituksen osalta selvästi näkyy, että maahanmuutto-
ja turvapaikkapolitiikan kokonaisuus ei ole käsissä.
Sisäministeriö on pilkottu kahteen osaan. Ministeri
Thors vastaa maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikasta. Sisäministeriä ei
kiinnosta sisäisen turvallisuuden laaja ulottuvuus enää,
eikä tunnu myöskään puheenjohtajia
Vanhanen ja Katainen kiinnostavan. Tämä esitys
surullisessa muodossaan helmikuussa 2006 tuli hallituksen yksimielisenä esityksenä.
(Ed.
Zyskowicz: 2008!) — 2008, anteeksi.
Maahanmuuttopolitiikan on oltava sellaista, että todella
kansalaiset katsovat sen perustelluksi ja lailliseksi. Siten todella
ehkäistään parhaiten rasismia ja syrjintää ja
suojellaan oikein perustein maahan tulevia ja täällä oleskelevia
ulkomaalaisia.
Määrällinen ja laadullinen maahanmuuton hallinta
mahdollistaa myös työmarkkinoiden vakauden ja
myös kotouttamisen onnistumisen. On erittäin tärkeätä,
että kansalaiset voivat luottaa siihen, että turvapaikkajärjestelmää ei
voida käyttää väärin,
ja myöskin Euroopan unionissa tehtyjen yhteisten linjaustemme
pohjalta, joita vahvistettiin myös joulukuussa 2006 Eurooppa-neuvostossa,
on ehdottoman tärkeätä, että yhteisellä maahanmuutto-
ja turvapaikkapolitiikalla estetään ihmissalakuljetuksen
ja ihmiskaupan järjestäminen. Yhtenäiset
menettelytavat Euroopan unionissa ovat senkin takia tarpeelliset,
että paine eri alueilla on entistä kovempi, muun
muassa Välimeren alueella, ja turvansaantioikeudet ja menettelytavat
eivät ole vielä riittävän yhtenäisiä ja
hyväksyttäviä.
Erityinen tarve on estää lasten käyttö organisoiduissa
turvapaikan järjestämisissä. Tältä osin perheiden
yhdistämiskäytäntöä on
pikaisesti Suomessa tarkistettava, koska nyt esimerkiksi on syytä epäillä,
että turvapaikan hakemiset tapahtuvat ainakin osittain
organisoidusti järjestäjien kautta. Tuhat alaikäiseksi
ilmoittautunutta viime vuonna, ilman että tämän
kanssa olisi ryhdytty toimenpiteisiin, on eräs merkki Suomessa.
Turvapaikanhakijoiden valmius tehdä töitä on
johtanut myös alipalkatun työvoiman käyttöön.
Se korostaa nimenomaan työntekijöiden asemasta huolehtimista
ja toisaalta koko harmaan talouden torjunnan tarvetta.
Tältä osin on syytä olla huolissaan
hallituksen muusta toiminnasta erityisesti Euroopan unionin oikeus-
ja sisäasiainministerineuvoston osalta. Siellä on
keskeisesti mukana ministereitä, jotka vastustivat täällä muun
muassa Suomen liittymistä rajat ylittävän
järjestäytyneen rikollisuuden, terrorismin ja
laittoman muuttoliikkeen torjuntaan. Sitä tuki silloin
muun muassa oppositio, mutta hallituspuolueiden piirissä ei
välttämättä ollut aina tukea.
Samoin hallituksen piirissä on harmaan talouden ja
talousrikollisuuden torjunnassa selvästi sisäministeriössä jarru
päällä. 2004 krp:hen perustettu ulkomaisen
laittoman työvoiman valvontayksikkö on sulautettu
viime vuonna krp:n muuhun toimintaan. Työsuojeluhallintoa
viedään alas. Työehtojen valvonta heikkenee.
Nämä ovat vakavia asioita.
Haluan tässä yhteydessä nyt korostaa
sitä, että meidän on EU:n yhteisen turvapaikkapolitiikan osalta
myös varmistettava tehokkaat palautukset. Maahanmuutto-
ja turvapaikkapolitiikka ei toimi, elleivät myös
tehokkaat palautukset toimi. Myöskin tämä kansallinen
käsissäpito näissä kotouttamistoimissa
on puutteellista juuri sen takia, että tällä hetkellä ministeriö ei
ole pystynyt arvioimaan kotouttamispaineiden kasvua, ei taloudellisia
vaikutuksia, ja erityisesti hallitsemattoman maahanmuuton vaikutukset
tulevat tätä kautta olemaan myöskin sisäiseen
turvallisuuteen ulottuvia.
Me olimme selvästi alkuperäisen ministeri Thorsin
esityksen myötä menossa vanhan Ruotsin tielle,
täysin EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikasta poikkeavalle
tielle, joka oli synnyttämässä nimenomaan
väylän laittoman maahantulon parempaan hoitamiseen
Suomessa. Tämä ongelma on edelleenkin olemassa,
koska signaalit ovat olleet koko ajan Suomesta väärät. Poiketen
Ruotsin, Norjan ja Tanskan käytännöistä meillä ei
ole reagoitu tähän muuttuneeseen tilanteeseen.
Ruotsi on muun muassa käynyt yksilöllisillä käsittelyillä läpi
myös irakilaisten ja somalialaisten hakijoiden tilannetta.
Ei tehdä yleistä humanitaariturvallisuusarviota,
vaan käydään yksilöllisesti
asioita läpi.
Tältä osin sanoisin, että EU-direktiivi,
jota nyt käytetään ikään
kuin sumuverhona tälle lainsäädännölle,
ei edellytä humanitaaripykälän säätämistä,
vaan EU lähtee nimenomaan siitä, että turvapaikka
ja toissijainen suojelu on EU-direktiivissä määritelty,
ja mikäli halutaan säätää kansallisesti
näistä humanitaariperusteista, siitä on
säädettävä erikseen. Tämä on
niin kuin lähtökohtana kuitenkin hyvä todeta,
ettei tässä käytetä vääriä perusteita
sille, että tässä asiassa nyt toimitaan.
Mutta haluan, herra puhemies, vielä lukea EU:n Lissabonin-sopimuksen
63 a artiklan, jossa on kiteytettynä kaikki se työ ainakin,
mitä edellinen hallitus teki EU:n oikeus- ja sisäasiainministerineuvostossa
myös Suomen puheenjohtajuuskaudella: "Unioni kehittää yhteisen
maahanmuuttopolitiikan, jolla pyritään kaikissa
vaiheissa varmistamaan muuttovirtojen tehokas hallinta, jäsenvaltioissa
laillisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten oikeudenmukainen
kohtelu sekä laittoman maahanmuuton ja ihmiskaupan ehkäiseminen
ja tehostettu torjunta."
Tämän takia on myös nähtävä se,
että ei pidä myöskään
tehdä vääränlaisia, vetovoimaan
väärällä tavalla vaikuttavia
tekijöitä, vaan Suomen on palattava aktiivisemmin
EU:n yhteiseen valmisteluun komission kanssa ja suoraan sanoen tältä osin
pyrittävä saamaan myöskin kansallisesti
tätä tilannetta paremmin hallintaan.
EU:n on lisättävä kolmansien maiden
kanssa tehtävää yhteistyötä,
nimenomaan mitä tulee niiden sosiaalisten, taloudellisten
ja yhteiskunnallisten olojen tukemiseen, eriasteiseen kriisinhallintaan,
mutta siihen liittyy myöskin Ranskan lailla palauttamiseen
liittyvä tukeminen, esimerkiksi niiden turvapaikanhakijoiden
tukeminen yrittäjinä, jotka palaavat kotimaihinsa.
Meillä en ole kuullut ministeri Thorsin ja hallituksen
tehneen mitään erityisiä toimenpiteitä tämän
EU:n aktiivisemman palauttamispolitiikan kehittämiseksi,
jota EU ja komissio esimerkiksi ovat pitäneet tärkeänä.
Herra puhemies! Minusta on hyvä, että näistä asioista
nyt puhutaan rehellisesti ja rohkeasti. Vain hallitulla ja myös
kansalaisten luottamuksen saavalla turvapaikkajärjestelmällä me
voimme viedä eteenpäin meille aivan välttämätöntä työperäistä maahanmuuttoa.
Kansalaisten on ymmärrettävä, että viranomaiset
paitsi tuntevat vastuunsa laillisesta maahanmuutosta ovat myös määrätietoisia
vastustamaan laitonta maahanmuuttoa, jonka varjolla turvapaikkajärjestelmän hyväksikäytöllä,
esimerkiksi alaikäisten käytöllä,
voidaan toimia ihmissalakuljetuksesta aina ihmiskauppaan saakka.
EU-puheenjohtajuuskaudella otin ihmiskaupan torjunnan keskeiseksi
painopisteeksi. Istuimme sen kanssa ministereiden ja komission kanssa
monta kertaa, myös YK:n viranomaisten kanssa. Meidän
viranomaisemme, rajavartio ja poliisi, eivät myöskään
olleet — enkä usko vielä tänäkään
päivänä — riittävästi
heränneet tunnistamaan ihmiskaupan tunnusmerkkejä ja
ihmiskaupan uhreja, jotka eivät välttämättä organisoidussa
etappimaahantulojärjestelyssään itse
edes tiedä, mikä on seuraava vaihe ja mihin ovat
päätymässä. Tämä ei
onnistu, elleivät viranomaiset tee määrätietoista
työtä, yhteistyötä, Euroopan unionin
puitteissa ja myös kansallisesti.
On erittäin tärkeätä, että lopetamme
sellaisen politiikan, jossa ovet ja ikkunat ovat auki ja silmät
kiinni. Meidän täytyy myös taloudellisesti inhimillisesti
katsoa, mitä seuraamuksia maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikasta,
joka tällä hetkellä ei ole hallituksella
hallinnassa, on seuraamassa.
Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors
Ärade talman, arvoisa puhemies! Itse asiassa hallitus
antoi yksimielisesti jo joulukuussa 2007 tämän
esityksen. Sen tarkoituksena on saattaa voimaan direktiivi vuodelta
2004, joka tuli voimaan jo lokakuussa 2006. Valitettavasti tuomioistuin
antoi tässä kuussa Suomen valtiolle tuomion jäsenyysvelvoitteiden
noudattamatta jättämisestä, koska Suomi
ei ollut saattanut direktiiviä kansallisesti voimaan.
Direktiivi on osa eurooppalaisen turvapaikkapolitiikan ensimmäistä vaihetta.
Se sisältää vähimmäisvaatimukset
kansainvälisen suojelun antamiselle ja myönnetyn
suojelun sisällölle. Sen tarkoituksena ei ole
harmonisoida kaikkia suojelumuotoja, vaan se pyrkii määrittelemään
yhteiset perusteet niin sanotun toissijaisen suojelun antamiselle.
Jäsenvaltiolla voi edelleen olla käytössään
tätä määritelmää täydentäviä kansallisia suojelumuotoja.
Kansainvälisellä suojelulla tarkoitetaan voimassa
olevan ulkomaalaislain mukaan pakolaisasemaa ja suojelun tarpeen
perusteella myönnettävää oleskelulupaa,
siis pakolaisuutta ja suojelun tarpeen perusteella voimassa olevaa
lupaa. Suojelun tarpeen perusteella myönnettävä oleskelulupa
on Suomessa annettava niin sanotun toissijaisen suojelun muoto.
Se on ollut meillä käytössä jo
1990-luvun alusta lähtien.
Hallituksen yksimielisen esityksen tarkoituksena ei ole alentaa
Suomessa myönnetyn suojelun tasoa, joka on noudattanut
ja jatkossakin noudattaa niitä kansainvälisiä ihmisoikeusvelvoitteita,
joihin Suomi on sitoutunut. Tästä periaatteessa
sekä perustuslakivaliokunta että hallintovaliokunta
ovat samaa mieltä. Direktiivin myötä yksi suojelun
kategoria, joka direktiivissä on nimetty toissijaiseksi
suojeluksi, pyritään yhdenmukaistamaan EU:ssa.
Det är alltså verkligen inte, såsom
ordförande Tölli sade, fråga om att vi
stiftar någon ny utlänningslag utan vi ändrar
vissa saker, och man kan egentligen säga att vi strävar
till samma nivå. Det som vi har velat ge är arbetsrätt,
möjlighet för personer som vistas här
med tillfälliga uppehållstillstånd att
förtjäna sitt upphälle. Det är
verkligen ingen lag. Den skillnad som kanske råder mellan
utskottet och oss är att vi i regeringen sett över
de tidigare lagarna och deras motiveringar, hur de var skrivna.
Utskottet har enbart sett på rättspraxis. Men
vi är eniga om att man inte ska sänka skyddsnivån.
On oikein, että me kohta siirrymme niin sanotun turvapaikkapolitiikan
toiseen vaiheeseen. Huhtikuussa komissio antaa vielä uudet
esitykset myös tämän direktiivin muuttamiseksi,
eli me olemme vähän myöhässä.
Toivottavasti ehdotus vie eteenpäin tavoitetta yhteisestä eurooppalaisesta
turvapaikkapolitiikasta samalla, kun se selkiyttää direktiiviä.
Suomi todella pitää tärkeänä, että EU:hun
luodaan mahdollisimman yhdenmukainen ja selkeä lainsäädäntö.
EU:ssa tulee olla yksi yhteinen, tehokas ja oikeusturvan takaava turvapaikkamenettely
ja yhteiset kansainvälisen suojelun myöntämisen
perusteet.
Viimeksi eilen, kun tapasin tulevaa puheenjohtajamaata Espanjassa,
tähdensin, että toisaalta Lissabonin sopimus on
se väline, joka antaa meille mahdollisuuksia toteuttaa
tehokkaampaa yhteistä turvapaikkapolitiikkaa, ja se antaa
meille myös tehokkaamman mahdollisuuden tehdä niin
sanottuja palauttamissopimuksia, joista tässä on
puhuttu. On ongelma tällä hetkellä, että EU:n
neuvottelut eivät ole tehokkaita ja yksittäiset
maat tekevät näitä sopimuksia, ei EU
yhtenäisesti. Mutta EU:n on tässäkin
suhteessa yhdessä osoitettava voimansa niin kuin kaikissa
ulkosuhteissa.
Sitten niin sanotut tilapäiset oleskeluluvat: Kun me
valmistelimme direktiivin täytäntöönpanoa,
julkiseen keskusteluun nousi esille se epäkohta, joka liittyi
ulkomaalaislain 51 §:n perusteella turvapaikan saaneiden
asemaan. Kyseinen pykälä, hyvät edustajatoverit,
oli tarkoitettu sovellettavaksi vain hyvin harvoissa tapauksissa, näin
ainakin hallituksen esityksessä sanottiin. Säännöksen
soveltamiskäytäntö osoittautui kuitenkin
laajemmaksi kuin oli odotettu. Suomessa oleskeli tilapäisillä oleskeluluvilla
useita satoja ulkomaalaisia, joiden maasta poistaminen ei ollut
mahdollista, koska palauttamiset eivät onnistuneet tiettyihin
maihin. He olivat pystyneet turvapaikanhakijoina tekemään
työtä mutta eivät enää tilapäisen
luvan saatuaan. Käytäntö osoitti, että Suomessa
oleskelu pitkittyi, koska esteet eivät poistuneet.
Jos oleskelu muodostuu pitempiaikaiseksi, vaarana on luvan saaneen
ulkomaalaisen syrjäytyminen. Tämä syrjäytymisvaara
haluttiin välttää uudella 51 §:llä.
Tarkoituksena on vahvistaa sellaisten ulkomaalaisten oikeudellista
asemaa, jotka ovat myötävaikuttaneet itse täytäntöönpanoon
eivätkä ole sitä vastustaneet. Niille,
jotka vaikeuttavat asiansa käsittelyä ja maasta
poistamista, ei olisi edelleenkään myönnetty
oleskelulupaa. Tavoitteena oli siten vahvistaa niiden ulkomaalaisten
asemaa, joiden maahan jääminen johtui heistä riippumattomasta
esteestä.
Meillä, hallituksella ja eduskunnan hallintovaliokunnalla,
päämääränä oli
yhteisesti löytää keinoja, joilla 51 §:n
perusteella luvan saaneiden asemaa voidaan parantaa. Hallintovaliokunta
ehdottaa, että heille annetaan työnteko-oikeus, ovathan
he saaneet myöskin kotipaikkaoikeuden. Tämä on
aineellinen parannus, joka on toivottava, sillä tällä tavalla
he voivat myöskin laillisesti hankkia elantonsa.
Arvoisa puhemies! Kansainvälistä suojelua hakevien
määrä on Suomessa kasvanut vuonna 2008
edellisvuosiin verrattuna. Viime vuoden loppuun mennessä turvapaikkaa
haki 4 035 henkilöä. Kuitenkin kansainvälisesti
vertaillen määrä on edelleen alhainen.
YK:n pakolaisasiainvaltuutetun mukaan vuoden 2008 ensimmäisellä vuosipuoliskolla
EU:ssa jätettiin yli 100 000 turvapaikkahakemusta
eli kokonaisuudessaan yli 200 000 koko vuonna 2008 koko
EU:ssa.
Pakolaisuus on valitettavasti mittava maailmanlaajuinen haaste,
ja Suomi on monin kansainvälisin sopimuksin sitoutunut
kantamaan oman vastuunsa. Suojelujärjestelmän
tarkoituksena on varmistaa, että jokainen vainon kohteeksi
joutunut saisi suojelua vainolta ja vakavilta ihmisoikeusloukkauksilta.
Suomen tavoitteena on tämän järjestäminen
ja vahvistaminen niin kansainvälisin kuin kansallisin keinoin.
On totta, että määrän nopea
kasvu asettaa suuria haasteita sekä turvapaikanhakijoiden
vastaanottotoimille että valmisteleville viranomaisille
ja stressiä henkilöille itselleen. On tärkeää,
että turvapaikkatutkintaan ja päätöksentekoon
voidaan osoittaa riittävästi voimavaroja sekä poliisille
että maahanmuuttovirastolle, Migrille.
Turvapaikkahakemusten ruuhkautuminen heijastuu kasvavina menoina
myöskin vastaanottotoimessa, ja voin vakuuttaa kollegani
Holmlundin puolesta, että hän on myöskin
kantamassa omalta osaltaan vastuuta näistä asioista.
Niin kuin olemme todenneet, ed. Satonen, ensimmäisessä lisätalousarviossa
esitetään määrärahaa
20 henkilön palkkaamiseen turvapaikka-asioiden käsittelyyn
ja poliisi on kohdentanut vastaavasti 20 lisävirkaa turvapaikkatutkintaan.
Sen lisäksi sisäasiainministeriö päinvastoin kuin
aikaisemmin selvittää mahdollisuuksia solmia palautussopimuksia
Afganistanin ja Irakin kanssa, ja sellaisessa muodossa, jossa Unhcr
olisi mukana. Siihen liittyy tietenkin useita oikeudellisia ja muita
kysymyksiä, joita tarkastellaan yhteistyössä ulkoasiainministeriön
kanssa. Meillä on myös nykyään
käytössä eurooppalaisen paluurahaston
varat.
Vi har alltså i motsats till tidigare regeringar startat
en diskussion om så kallade återtagandeavtal,
särskilt med Irak och Afghanistan. Vi hoppas på ett
trepartsavtal där Unhcr kan följa upp vad som
händer med personer som återsänds.
On mainittu täällä keskustelussa,
että viime vuonna saapui ilman huoltajaa lähes
700 alaikäistä turvapaikanhakijaa. Joidenkin osalta
on osoittautunut, että he ovat täysi-ikäisiä.
Me selvitämme parhaillaan mahdollisten lainsäädäntömuutosten
tarvetta iänmäärityksen järjestämisen osalta.
Ongelmallista kuitenkin on, että tällaiset lääketieteelliset
iänmääritykset eivät ole erityisen
tarkkoja. Muissa Pohjoismaissa on luovuttu niistä, koska
niistä ei ole ollut riittävästi apua, mutta
voisi tämä jotenkin vähän selventää tilannetta.
Poliisille varatun arviomäärärahan käyttöalaa
on tämän vuoden alusta laajennettu kattamaan myöskin
turvapaikanhakijan henkilöllisyyden selvittämisestä aiheutuvat
kulut, joten meillä on varoja tähän.
Lisäksi myös nykyinen sisäministeriö selvittelee
niin sanottujen kielitestien käyttöä tapauksissa,
joissa testi auttaisi turvapaikanhakijoiden henkilöllisyyden
selvittämisessä, jotta me tiedämme, että henkilö tulee
sieltä, mistä hän on sanonut tulevansa.
Eräs keskeinen ongelma on, niin kuin myöskin
arvoisa puheenjohtaja Tölli totesi, turvapaikanhakijoiden
(Puhemies: Nyt on 10 minuuttia kulunut!) kuntiin sijoittaminen.
Kunnille maksetaan valtion varoista laskennallista korvausta saapuneista
kolmen vuoden ajalta, ja me toivomme, että me saamme tukea
siihen, kun korvausten alimitoitukseen pitäisi vastata.
Me olemmekin tavoitteeksi asettaneet 2 000 kuntapaikan saamisen
vuonna 2009. — Ehkä jatkan sitten debatissa.
Tapani Tölli /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! On erittäin tärkeää,
että saamme rakennettua ja ylläpidettyä maahanmuuttopolitiikassa
ja turvapaikkapolitiikassa järjestelmän, joka
meillä on kaikin puolin hallinnassa niin, että tämä kokonaisuus
on myös hallinnassa. Sitten haluan todeta, että kun
valiokunta valmisteli mietintöään, olimme
yhteydessä myös ministeri Thorsin kanssa ja pääsimme
sitten myös näistä asioista yksimielisyyteen.
Sitten haluan kommentoida perussuomalaisten ed. Raimo Vistbackan
sinänsä hyvin rakentavaa puheenvuoroa, mutta olen
hiukan pettynyt siitä, että esitätte
tätä lakiehdotusta valiokunnan mietinnön
pohjalta hylättäväksi. Lähinnä sen vuoksi
olen pettynyt siitä, koska missään vaiheessa
yli puoli vuotta kestäneen käsittelyn aikana ette
esittäneet mitään muutosta tähän
asiaan. Yhteiseen vastuuseen kuuluu myös se, että esitetään
niitä muutoksia. Sinänsä oli erittäin
mieluisaa ... (Eduskunnasta: Kertokaa totuus nyt!)
Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Toivoisin, että muistaisimme kaikki,
että sivistysvaltion perinteisiin ja tehtäviin
kuuluu huolehtia omista kansalaisistaan mutta kansainvälisten
sopimusten mukaan myös niistä, jotka sorron ja
vainon takia tarvitsevat turvaa. Kun tässä puhuttiin
näistä luvuista, niin niistä 4 000
turvapaikanhakijasta, jotka viime vuonna tulivat, 1 200
tuli Irakista ja Somaliasta, maista, joissa kummassakin käydään
sotaa. Haluaisin myös muistuttaa, että Suomi ei
aina ole ollut turvanantaja, vaan viime sodan aikana myös
suomalaisia lapsia lähetettiin tuhatmäärin
Ruotsiin, ja vastaavasti silloin me saimme apua, kun sitä tarvitsimme.
Näistä luvuista vielä. Tässä on
kovasti vedottu siihen, että ruotsalainen käytäntö on
tiukentunut. Siitä huolimatta viime vuonna Ruotsista 16 000
ihmistä sai turvapaikan ja edellisvuonna 36 000,
eli kun vertaamme näitä (Puhemies: Minuutti on
kulunut!) suomalaisiin lukuihin, niin huomaamme, että me
emme suinkaan ole niitä suurimpia avunantajia.
Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä on tärkeää se,
että se mahdollistaa Suomeen tulleille ihmisille, jotka
ovat tulleet jostain sellaisesta maasta, jossa turvallisuustilanne
on niin heikko, että sinne palauttaminen ei ole mahdollista,
mahdollisuuden saada oikeus oleskella Suomessa ja tehdä töitä Suomessa.
On suomalaisen turvapaikkajärjestelmän ja suomalaisen
yhteiskunnan etu, että turvapaikanhakijat prosessin aikana
ja mahdollisesti myös sen jälkeen voivat integroitua suomalaiseen
yhteiskuntaan työtä tekemällä.
Ed. Rajamäeltä ehkä tämä unohtui
hieman, että juuri hänen aikanaan luotiin laaja
kategoria sellaisia ihmisiä, jotka oleskelivat täällä laillisesti,
mutta joilla ei ollut mahdollista tehdä työtä.
Päivi Räsänen /kd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Olen tyytyväinen hallintovaliokunnan
työskentelyyn tässä asiassa, ja kristillisdemokraattinen
eduskuntaryhmä kannattaa ulkomaalaislain hyväksymistä hallintovaliokunnan
muotoilemassa mallissa, mutta haluan kuitenkin kiinnittää huomiota
ulkomaalaislain perhekäsitteeseen, joka on johtanut käytännössä epäinhimillisiin
ratkaisuihin erityisesti sellaisten Euroopan unionin ulkopuolelta
kotoisin olevien Suomen kansalaisten kohdalla, joilla on iäkäs vanhempi,
joka asuu ulkomailla tai väliaikaisen viisumin turvin sitten
on kotona täällä omaistensa hoidossa.
Periaatteessahan voimassa oleva ulkomaalaislaki sallii perheen yhdistämisen
heidän kohdallaan, mutta käytännössä nämä asetetut
ehdot kiinteästä perhe-elämästä tai
täydestä riippuvuudesta on tulkittu niin tiukasti,
että nämä yhdistämiset eivät
ole onnistuneet, ja toivon, että (Puhemies: Minuutti on
kulunut!) tähän epäkohtaan nyt ihan erityisesti
tartuttaisiin.
Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Tämä on vaikea kokonaisuus. Haluan
vielä korostaa, että itsekin olen ollut valmistelemassa
ministerineuvoston puolelta tämän direktiivin
lähestymistapaa, mutta tähän direktiiviin
ei kuulu, eikä se säätele humanitäärisiä perusteita,
vaan ne jäävät kansallisesti säädeltäviksi.
Tässä on käytetty tätä ministeri
Thorsin toimesta ikään kuin kuviona, ja uskomattomin
on 51 a §, jossa palauttamiseen liittyvä tekninen
estekin olisi antanut pysyvän oleskelu-, työssäolo- ja
perheen yhdistämis- ym. oikeudet. Tällaista ei ole
missään maailmanjärjestelmässä,
ja tämä oli tärkeätä,
että nimenomaan näihin nyt pystyttiin puuttumaan,
mutta ne eivät ole siis direktiivillä hoidettuja,
vaan ne ovat nyt ministeri Thorsin maahanmuuttaja-turvapaikkapolitiikkaa.
Nämä valiokunnan ponnet ovat tärkeitä,
mutta niillä pitäisi olla myöskin takaseinä.
Pitäisi saada myöskin parempi ote nyt tästä maahanmuuttohallinnasta.
Haluan korostaa sitä, että vuonna 2006 luodut
rahastot — ne, mitä EU:ssa on, kotouttamisrahasto,
palauttamisrahasto — pitää ottaa todella
aktiivisemmin Suomen hallituksen käyttöön.
Ongelmahan on se, että alaikäisten lasten osalta
te olitte muistaakseni hyvin aktiivisesti vastustamassa aikoinaan
esitystäni siitä, että alaikäisten
lasten, jotka hakeutuvat Suomeen, taustat ja matkareitit pyritään selvittämään.
Waxholmissa Pohjoismaiden maahanmuuttoministereiden kanssa käynnistimme työryhmän
kadonneitten kiinalaislasten osalta. Ei teitä huolettanut,
että Suomesta hävisi 12 kiinalaislasta. Ruotsista
jäi jäljelle 96 samanlaista selkäreppua.
Nämä ovat vakavia asioita (Puhemies: Minuutti
on kulunut!) silloin, kun lapset ovat yksin maailmalla.
Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Ed. Rajamäki viittasi tähän
EU:n määritelmädirektiiviin. Minua vaan hämmästyttää se,
että meille ei riitä se minimitaso, minkä määritelmädirektiivi
määrittelee.
Arvoisa puhemies! Kun täällä on puhuttu
ankkurilapsista, niin joskus hämmentää se
ajatus, minkä takia esimerkiksi alle 14-vuotiaita lapsia ei
rekisteröidä Eurodac-järjestelmään,
että tiedettäisiin pallotellaanko heitä maasta
toiseen EU:n alueella.
Arvoisa puhemies! Sitten valiokunnan puheenjohtaja ed. Töllille:
Muistakaa se, kun me yhdessä valtiosalissa edeltävänä päivänä — kun te
valiokuntaneuvoksen kanssa esittelitte sen mietinnön sisällön — teimme
sopimuksen siitä, että sellaisenaan menee, mutta
valiokunta muutti seuraavana aamuna sillä tavoin tekstiä,
että me emme ehtineet analysoida ja keskustella asiantuntijoitten
kanssa, mitä tarkoittaa laajentaminen siltä osin.
Eli kyllä, ed. Tölli, te pitkäaikaisena parlamentaarikkona
tiedätte sen, että etukäteen ei voi tietenkään
sanoa, että varmasti hylkäämme, kun valiokunta
puolen vuoden aikana koko ajan tekee loivennuksia.
Christina Gestrin /r(vastauspuheenvuoro):
Ärade talman! Det viktigaste i den nya lagen är att
de som fått B-lov får rätt att arbeta.
Vi vill att de som blir kvar i landet ska beviljas uppehållstillstånd
som möjliggör integration i samhället. Det
mår vårt samhälle och invandrarna bra
av.
Maassamme on myönnetty turvapaikanhakijoille satoja
sellaisia oleskelulupia, jotka eivät mahdollista työntekoa.
Tähän tulee nyt muutos, ja se on tärkeä asia.
Kotoutumisen näkökulmasta on tärkeää,
että maahan jäävälle henkilölle
annetaan mahdollisuus elättää itsensä.
Tapani Tölli /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Vistbackalle totean: Me keskustelimme
ja kävimme läpi asioita ja katsoimme, millä pohjalla,
mutta ei kukaan teidän puolestanne esittänyt sitä,
että tämän me hyväksymme, vaan
te esititte vain hylkäämistä. Eli valiokunnassa
nämä asiat käsitellään,
näinhän se etenee.
Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Suomen turvapaikkapolitiikassa on kokoomuksen
mielestä muun muassa seuraavat ongelmat:
Ensinnäkin, turvapaikkaprosesseja on ehdottomasti nopeutettava.
Ne saisivat kestää mieluummin päiviä tai
viikkoja kuin kuukausia, vuosista puhumattakaan.
Toiseksi, oleskeluluvan saaneiden ihmisten kotouttaminen on
aloitettava mahdollisimman pian. Tähän on varattava
riittävät voimavarat. Niille ihmisille, jotka
saavat Suomesta turvaa, on annettava riittävät
edellytykset ja lähtökohdat hyvään
elämään Suomessa.
Kolmanneksi, ne ihmiset, jotka eivät ole saaneet oleskelulupaa,
on poistettava maasta välittömästi. Tämän
prosessin tulee kestää mieluummin päiviä tai
viikkoja kuin kuukausia tai vuosia.
Sitten, herra puhemies, toinen asia. Tämän päivän
lehdissä kerrottiin irakilaismiehestä, joka on
tuonut Suomeen huumeita 150 000 euron arvosta. Edelleen
on kerrottu, että hän on Suomessa turvapaikanhakijana
sen jälkeen, kun hänet on karkotettu Hollannista
sen jälkeen, kun hän on istunut siellä useita
vankilatuomioita. Ministeri Thors, kuinka tämä on
mahdollista?
Kimmo Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Sallittaneen tässä ensin
vähän filosofisempi huomio. Mitä tarkoittaa
käsite laiton maahanmuutto? Linnut lentävät
rajojen ylitse, laittomasti vai laillisesti? Mistä syntyy
käsite laittomuus, jos ihminen etsii paikkaa maapallollamme,
missä toteuttaa itseänsä, missä elää? Minä tiedän,
arvoisa puhemies, mistä se syntyy. Se syntyy meidän
lainsäädännöstämme,
jota me teemme. Tämä täytyy olla se peruskonteksti,
kun arvioimme tätä esitystä.
Minä yhdyn niihin näkemyksiin, kun täällä puututaan
ihmiskauppaan. Minä yhdyn niihin näkemyksiin,
että me voimme todeta, että turvapaikkahakemuksissa
saattaa olla epäeettisyyttä, jopa laittomuutta.
Minä yhdyn siihen, että meillä on työperäistä maahanmuuttoa,
jossa on erilaisia välitysfirmoja ja muita, joissa selkeästi
työntekijöiden oikeuksia poljetaan. Mutta minä en
yhdy siihen, että tältä pohjalta me arvioisimme
ja vaikeuttaisimme entistä enemmän niiden ihmisten asemaa,
jotka ovat muuttamassa, jotka hakevat perustellusti elintilaa, toimintatilaa
ja suojaa naapurimaistamme. (Puhemies: Minuutti on nyt kulunut!)
Täällä viitattiin lumeavioliittoihin
ed. Vistbackan puolesta. Mitä on se lumeavioliitto ...
Jaakko Laakso /vas(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Yksi kaikkein kovimmista arvostelun kohteista
ulkomaalaispolitiikassa ja maahanmuuttopolitiikassa on ollut se,
että ne, jotka ovat saaneet tilapäisen oleskeluluvan
Suomessa, eivät ole saaneet tehdä työtä.
Valtaosa suomalaisista ei edes tiedä sitä, että lainsäädäntö on
estänyt työnteon. Mutta nyt, kun me olemme muuttamassa
tätä ja sallimassa työnteon, perussuomalaiset äänestävät
tällaista muutosta vastaan. Onhan se kummallista, että te
ette salli sellaisissakaan tapauksissa, joissa ihmiset haluaisivat
tehdä työtä, ihmisten voivan tehdä työtä.
Te haluatte pitää tämän lainsäädännöllisen
esteen, että maahanmuuttajat eivät tulevaisuudessakaan voisi
tehdä työtä. Minä en ymmärrä tätä teidän politiikkaanne
ollenkaan.
Juha Mieto /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Lakiesitys varmahan on sinällään
hyvä, mutta ed. Laakso mun mielestä tarttuu kipiähän
asiahan, eli siihen, että ei anneta niille mahrollisuutta
tehdä töitä. Mull on sellaanen käsitys,
jotta meirän pitää perehtyä oikein
tosissaan siihen, että maahanmuuttajat, takavuosinakin,
ovat jostain syystä mieluummin töitä vieroksunu,
kun töitä teheny. Tämä ei ole
kritiikkiä. Tämä on kritiikkiä meirän
päättäjiä kohtahan siinä,
että meirän pitää valvoa se,
että ne pistetähän samalla lailla töitä tekemähän
kun oman maan kansalaiset. Nyt, kun tänne uusia tuloo, niin
lähretään siitä, että annetahan
maahanmuuttajille töitä.
Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Olen erittäin tyytyväinen,
että tämä keskustelu ainakin tähän
saakka on ollut asiallista ja asiapitoista. Meillä on ongelma
tietenkin siinä, että tänne on tulossa
lisää ja lisää pakolaisia, mutta
niin on koko Euroopassa. Eihän Suomi eikä Eurooppa
voi olla kaikkien köyhien, onnettomien ihmisten turvapaikkasatama,
elikkä jotain tälle pitää tehdä ihan
yhdessä EU:n piirissä. Minä olen erittäin
tyytyväinen siitä, että rakennetaan Euroopan
yhteistä turvapaikkapolitiikkaa. Se vie terän
kotimaiselta arvostelulta, niin kuin vie terän sekin, että nyt
todellakin oleskeluluvan saaneet voivat tehdä töitä ja
elättää itsensä eikä heitä sen
perusteella pidetä huonoina suomalaisina ja huonoina kansalaisina.
Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Olemme sosialidemokraattisessa eduskuntaryhmässä erittäin
tyytyväisiä siitä, että tämä esitys
muuttui juuri siihen suuntaan kuin halusimme ja vallitsi laaja yhteisymmärrys.
Kun kuuntelin tarkasti ed. Vistbackan puheenvuoron tuolta pöntöstä,
niin sanoisin näin, että se oli hyvin maltillinen
ja asiallinen puheenvuoro. Tulipa mieleen, että olisi ollut
tarve siihen, että kokenut kansanedustaja Vistbacka olisi
ollut hallintovaliokunnassa ja ikään kuin sitoutunut
henkisesti siihen yhteiseen päätökseen,
jonka ymmärsin siellä tapahtuneen. Tämä nyt
ei ole tietystikään sinällään
mikään moite ed. Pirkko Ruohonen-Lerneriä kohtaan,
mutta koen asian tällä tavalla, että meillä on
laaja yhteisymmärrys suomalaisesta ulkomaalaispolitiikasta.
En pidä nyt fiksuna ja rehellisenä sitä,
että jo kun ollaan kalkkiviivoilla (Puhemies: Minuutti
on nyt kulunut!) ja sen yli, niin perussuomalaiset sitten hyppäävät karsinasta
pois.
Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Sama uutinen, mistä ed. Zyskovicz
sanoi, tarttui silmääni myös tästä Hollannissa
olleesta rikollisesta, joka hakee turvapaikkaa Suomesta. Todella
ihmettelen, miten tämä on mahdollista. Totta kai
on varmasti aidosti turvapaikkaa tarvitsevia, mutta on myös
turvapaikkashoppailua. Mielestäni hallintovaliokunta on
oikein tätä lakia nimenomaan sorvannut, niin että jatkuvaa
oleskelulupaa ei myönnetä maasta poistettavalle,
mutta lupa työntekoon myönnetään, että ei
tarvitse vilunkikonsteilla rahaa tienata, ja niin, että rikoksen
tehnyt ei voi valiokunnan esityksen jälkeen tuoda mukanaan
niin sanottuja ankkurilapsia Suomeen, kunnes hänet karkotetaan.
Humanitäärisen suojelun osalta hallintovaliokunta
tarkensi oikein lakiehdotusta. Oleskelulupa voidaan myöntää,
jos kotimaassa on huono turvallisuustilanne, esimerkiksi aseellinen
selkkaus.
Kokonaan toinen asia on — ja sitä täytyy
kansalaisille tietysti aina tähdentää — työperäinen maahanmuutto.
Sitä me puolustamme, että sama palkka samasta
työstä myös maahanmuuttajalle, ja myös
sitä, että kotouttaminen hoidetaan hyvin, ettemme
tee samoja virheitä, mitä muualla Euroopassa on
tehty.
Tapani Mäkinen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Alkuun pitää antaa kiitos
ed. Rajamäelle, joka hallintovaliokunnan työskentelyä kiitti.
Se varmasti ansaitsi sen kiitoksen, nimittäin valiokunta
teki puheenjohtajansa johdolla määrätietoista
työtä ja pyrki nimenomaan tavoitteeseen, johon
koko eduskunta olisi voinut yhtyä. Tältä osin
perussuomalaisten varsin hiljainen valiokuntatyöskentely
yllätti, että näin sitten kävi
lopputilanteessa.
Nythän kysymyksessä, arvoisa puhemies, ei ole
uusi laki, vaan direktiivin implementointi Suomessa. Tältä osin
tämä humanitäärinen osuus laissa
on pelkästään oikeuskäytännön
mukaan ottamista lainsäädäntöön,
ja toisaalta tilapäisen oleskeluluvan saaneille annetaan
työnteko-oikeus. Pelkkiä hyviä asioita.
Pari huomiota. Resurssit: Resursseihin tulisi kiinnittää entistä enemmän
huomiota. Tämä nyt arvioitu 1 miljoonaa euroa
on vasta puolitiessä, 2—3 miljoonaa euroa olisi
inhimillisesti katsoen oikea luku. Pohjoismainen vertailu on varmasti paikallaan.
Meidän pitää käydä vielä tämmöistä poliittista
keskustelua maahanmuuttopolitiikan sisällöstä.
Pääkaupunkiseudun ja valtion aiesopimus, mikä liittyy
(Puhemies: Nyt on minuutti kulunut!) metropoliohjelmaan, ansaitsee
myöskin huomion jatkossa.
Tommy Tabermann /sd(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Tämän lain sisältöön
sen kummemmin puuttumatta minun täytyy tunnustaa, että minua
hämmentää ja surettaa koko tämän
keskustelun ympärillä ja yllä leijuva
suvaitsemattomuuden henki. Jos me sen hengen päästämme
pullosta ulos, niin paha meidät perii. Jos maahanmuuttaja
tekee työtä, hän vie työpaikan suomalaiselta;
jos hän ei tee työtä, hän siipeilee. Valitse
sitten siitä. Samaan aikaan puhutaan vaikkapa yliopistouudistuksesta,
monikulttuurisuudesta, me puhumme rajojen avaamisesta, siitä,
että me haluamme hyviä aivoja maailmalta tänne
auttamaan meitä uuteen taloudelliseen nousuun. Haluamme
siis rusinat pullasta. Sekö on meidän suvaitsevaisuutemme?
Heidi Hautala /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tämän lain parhaita puolia on
myöskin se, että se hälventää tällaista
keinotekoista jakoa taloudelliseen maahanmuuttoon ja humanitääriseen
maahanmuuttoon. Vihreä eduskuntaryhmä on jo monta
vuotta kiinnittänyt huomiota siihen, että tänne
tulevat turvapaikanhakijat ja täällä tilapäistä tai
pysyvää suojelua saavat ihmiset ovat erittäin
tärkeä voimavara. He ovat tulleet tänne
kuitenkin kaikesta huolimatta vapaaehtoisesti, koska heille ei ole
ollut mahdollista elää kotimaassaan. Nyt tämä mahdollistaa
sen, että kun on saanut tilapäisen oleskeluluvan,
niin pääsee töihin.
Ed. Mieto, miettikää nyt tarkkaan, ketä syytätte
tästä työn vieroksunnasta sitten.
Ministeri Thors, te mainitsitte, että näitä lisäresursseja
on tulossa turvapaikkamenettelyä nopeuttamaan, mitä me
kaikki kannatamme, totta kai. Mutta miten on sitten tämä kotoutuspuoli? Oletteko
nyt sitten pohjustanut asiaa niin, että saatte niitä resursseja,
ja mitä odottaisitte hallitukselta ja eduskunnalta?
Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Suomessa asuvien ja oleskelevien ulkomaalaisten
kokonaismäärää ei tällä hetkellä tiedä kukaan.
Vaikka nyt käsitellään ulkomaalaislakia,
niin täytyy muistaa, että Suomessa on tuhansien
ulkomaalaisten vuokratyöntekijöitten joukko ja
näitten työntekijöitten panos ei ole
missään kirjoissa tai kansissa. Se työvoima
on tullut maahan laillisesti, mutta sitä käytetään
täysin laittomasti. Taloudellisen laman syvetessä on
vaara, että tämä harmaa työvoima
syrjäyttää velvoitteensa hoitavan työvoiman
ja tästä syystä ja riittämättömästä perusturvasta
kumpuava muukalaisvastaisuus ja suoranainen rasismi kohdistuu kaikkiin
ulkomaalaisiin aivan erottelematta, ja valitettavasti sitä käytetään
häikäilemättä poliittisesti
hyväksi. Viral-linen Suomi on antanut tälle mahdollisuuden
vaikenemalla tietyistä selvistä ongelmista, ja
minä ainakin ajattelen niin, että orastavalta
rasismilta ei voida muuten taittaa niskaa kuin keskustelemalla (Puhemies:
Minuutti on kulunut!) myös näistä kipeistä asioista
avoimesti.
Oiva Kaltiokumpu /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kansalaisten piirissä käytävä keskustelu
tästä ulkomaalaislainsäädännön
uudistuksesta on ollut osin kovin kuumaveristä. Toisaalta
voi kuitenkin todeta, että se on ollut ihan tarpeellista.
Me emme voi avata kaikkia ovia jokaiselle maahan tulevalle, ja se
ei suinkaan osoita suvaitsemattomuutta, vaan yhteistä eurooppalaista
ulkomaalais- ja pakolaispolitiikkaa. Suomea sitovat kansainväliset
sitoumukset, ja sivistysvaltiona Suomi haluaa pitää niistä kiinni,
ja jotta Suomi pysyisi sivistysvaltiona kansojen joukossa, näin
täytyy tehdäkin.
Erityisen tärkeää on kotouttaminen,
että me huolehdimme niistä maahantulijoista, jotka
tänne saavat tulla laillisesti ja voivat olla Suomessa, ja
se ei ole kyllä tällä hetkellä parhaalla
mahdollisella tolalla.
Petri Salo /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Täällä on
heitelty näitä lukuja, miten meillä turvapaikanhakijoiden
määrä on ihan lähivuosina muuttunut.
Pari vuotta sitten keitä oli noin 1 500, viime
vuonna 4 350, ja täällä esitettiin
jo sisäasiainministeriön arvio, että heitä olisi
kuluvana vuonna yli 6 000. Eli hyvin lyhyellä aikavälillä turvapaikanhakijoiden
määrä Suomessa kuitenkin nelinkertaistuu.
Samanaikaisesti länsinaapurissa Ruotsissa määrä on
vähentynyt 36 000:sta 16 000:een eli
se on vähentynyt noin 60 prosenttia. Samanaikaisesti Ruotsi,
Norja ja Tanska ovat laittaneet kuitenkin pohjapatoja omaan lainsäädäntöönsä,
ja näyttää siltä, että sillä on
ollut heti vaikutus siihen, onko näitä maita pidetty
houkuttelevina turvapaikan hakumaina. Nyt eduskunnan hallintovaliokunta on
tehnyt tämän saman pohjapatosäännöksen meidän
lainsäädäntöömme, ja
panin merkille, että eduskunnassa vallitsee suuri tyytyväisyys
yli puoluerajojen siitä työstä, mitä eduskunnan
hallintovaliokunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat tehneet.
Minäkin yhdyn siihen ja kiitän siitä,
että esitystä on parannettu.
Jaakko Laakso /vas(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Lukuihin täytyy suhtautua siten, että katsoo,
mitä ne luvut pitävät sisällään, ed.
Salo. Ruotsin 36 000 turvapaikanhakijaa vuonna 2007 tulivat
huomattavalta osaltaan Irakista. Kun Ruotsin turvapaikanhakijoiden
määrä on pudonnut 16 000:een
viime vuonna, se ei osoita, että Ruotsin käytäntö olisi
muuttunut, vaan Irakin tilanne on muuttunut, ed. Salo. (Ed. Salo:
Hehän muuttivat myös lainsäädäntöä!)
Tässä keskustelussa ed. Rajamäki
ja eräät muut yrittävät ikään
kuin osoittaa, että Suomen käytäntö on
nyt muuttumassa sellaiseksi, että me olemme houkutteleva
maa. Ei tästä ole kysymys. Kun me katsomme näitä lukuja,
niin kaikki Pohjoismaat vetävät huomattavasti
enemmän turvapaikanhakijoita kuin Suomi. Tässä annetaan
väärä kuva nyt siitä, mitä Suomessa
on tapahtumassa.
Pertti Virtanen /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kieroilua alussa, kieroilua jutun lopussa,
loppumetreillä, niin kuin kohta tulee selviämään.
Toki luulin, että ed. Tabermann tarkoitti suvaitsemattomuuden
hengellä sitä, kuinka perussuomalaisia tässä kohdellaan.
Nimittäin Aamulehti lopulta, juuri kun ministeri Thors
oli vetämässä tosta noin löysän
lain kehiin, toi esiin kaikki heikkoudet, ja sitten hallituspuolueetkin heräsivät,
ja sitten meni uudestaan hallintovaliokuntaan valmisteluun koko
juttu. Sitä ennen ministeri Thors oli onnistunut torpedoimaan
kaiken leimaamalla kaiken keskustelun rasismiksi, ja sitten, kun
tämä meni vielä aamutelevisioon, sitten
kun tämä laki vielä kerran avattiin,
niin ministeri Thors sanoi, että "minua kohdellaan eri
tavalla kieleni takia". Kysyisinkin ministeri Thorsilta, tarkoititteko,
että media leimasi teidät kielirasistisesti vai
hallituspuolueet tässä vaiheessa, koska tämä oli
niin alhainen väite Suomessa, jossa on, kaksikielisessä maassa,
ollut tasa-arvo, että te tuotte tämmöisen
vielä näitten rasistiväitteitten päälle
siihen, että teitä nyt ministerinä kohdeltiin
eri tavalla. Eli tämä (Puhemies: Minuutti on kulunut!)
loppunäytös oli tavallaan saman shown jatke, jossa
leimattiin perussuomalaiset.
Maria Guzenina-Richardson /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Vastuun ottaminen humanitääristä apua
tarvitsevista ihmisistä on hyvä asia. On hyvä asia,
että heille annetaan mahdollisuus tehdä työtä täällä Suomessa. Lain
säätäminen on yksi asia, mutta sitten
myös siitä konkretiasta, joka seuraa laista, pitäisi
pitää huolta. Kun kokoomus on täällä useassakin
puheenvuorossa todennut, että te olette valmiita nyt panostamaan
kotouttamistoimenpiteiden tehostamiseen, niin onko tämä hallituksen
uusi linja, koska sosialidemokraatit viime syksynä ehdottivat
20 miljoonaa kotouttamistoimenpiteiden tehostamiseen, mutta se ei
teille silloin kelvannut? Jos se kelpaa nyt, niin olemme erittäin
iloisia.
Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Vastaan ed. Guzenina-Richardsonille niin,
että kotouttamiseen pitää ehdottomasti
panostaa, mutta ennen kuin tämä turvapaikkajärjestelmä toimii
tehokkaalla tavalla, niin mikään kotouttamiseen
liittyvä raha ei tätä asiaa ratkaise.
Tässä on sellainen tilanne nyt, että kolmannes
niistä turvapaikanhakijoista, jotka meiltä hakevat
turvapaikkaa, on hakenut sitä jo jostain muusta Euroopan
unionin maasta. Haluan peräänkuuluttaa sitä,
että me saamme eurooppalaiset pelisäännöt
siihen, miten tämä järjestelmä hoidetaan
ja miten tämä toimii. Se ei voi olla kenenkään
etu, ei edes sen turvapaikanhakijan etu, että hän
joutuu risteilemään tässä maasta
toiseen. Ymmärrän sen, että meidän
tulee auttaa vaikeuksissa olevia maita ja siellä olevia
ihmisiä, mutta sen tavan pitää olla joku
muu kuin tämä systeemi, mikä tällä hetkellä on.
Niistä yksittäisistä henkilöistä,
jotka joutuvat vainon kohteeksi, meidän pitää kantaa
vastuu, ja se täytyy jatkossakin hoitaa, mutta järjestelmän
on toimittava ja siihen yhdistettävä kotouttaminen.
Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Koulutus on kotoutumisen edellytys, se on
aivan selvää. Oph:n tuoreen raportin mukaan kaikkein
hankalimmassa asemassa sekä koulumenestyksen, toisen asteen
koulutukseen pääsyn läpäisyn
että myös työllistymisen osalta ovat
muista kuin EU-maista tulleet ensimmäisen polven maahanmuuttajanuoret.
Heidän hyväkseen meidän on tehtävä paljon
nykyistä enemmän. He ovat pahimmassa syrjäytymis-vaarassa.
Kysynkin, aiotaanko näihin kotouttamistoimiin, muun muassa
opetuksen suuntaamiseen ja resursointiin, paremmin kiinnittää huomiota.
Esa Lahtela /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Osahan kuitenkin näistä pakolaisista
on elintasopakolaisia. Heidän erottamisensa siitä porukasta,
joka ovat aitoja pakolaisia, on kai se ydinkysymys tässä.
Niitä, jotka tarvitsevat apua, meidän pitää auttaa.
Sitten toinen kysymys tässä niistä, mitä nämä avainkysymykset ovat,
on tietysti se nopeutettu käsittely ja nopeutettu palautus.
Elikkä se on se, mikä pitää saada toimimaan.
Sitten kolmas asia tähän liittyen on tämä,
että on se vaara, että täällä käytetään
ihmisiä hyväksi, siis työnantajat käyttävät
hyväksi. Siinä tapauksessa hallituksen kyllä pitäisi
tarkistaa nyt tätä, ettei työsuojelupiireistä tarkastajia vedetä ollenkaan
pois, vaan tarkastuksen pitäisi toimia, koska jos toteutetaan
ne luvut, jotta kolmannes sitä porukkaa häviää,
niin se tiedetään, jotta myös paikallisten
työnantajien vilungin mahdollisuus siinä kasvaa.
Tuomo Hänninen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Elämme koko ajan kansainvälistyvässä maailmassa.
Esimerkiksi EU:ssa tähdätään
työvoiman vapaaseen liikkuvuuteen. Maahanmuutto liittyy
tähän kehitykseen. Ulkomaalaislain päivittäminen
on välttämätöntä. Asiallinen
ja perusteellinen keskustelu tämän lain käsittelyssä on
ihan paikallaan. Hallintovaliokunta on tehnyt perusteellisen ja
höyryjä purkavan mietinnön hieman ristiriitaisesta
hallituksen esityksestä. Valiokunnan muutokset, tarkennukset
ja seurantaan liittyvä lausuma ovat paikallaan. Meillä on
oltava selkeät periaatteet maahanmuuttoon liittyen. Ulkomaalaislakiin
liittyvä maahanmuuttajien tehokas kotouttaminen on välttämätöntä maahanmuuton
hyväksynnän ja työllistymisen kannalta.
Kodin ja koulutuksen merkitys ratkaisee kotouttamisen onnistumisen.
Tarja Tallqvist /kd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tänne meille Suomeen tuotetaan nyt
kolmansista maista lähihoitajia ja hoitajia paikkaamaan
tätä meidän kurjaa tilannettamme täällä.
Tuottajafirman mukaan he oppivat tämän meidän
vaikean suomen kielen ihan tuosta noin, ovat he sitten Puolasta
tai Filippiineiltä. Mutta haluaisin kysyä, kuka
pitää huolta näistä hoitajista,
jotka minun mielestäni lähinnä, tuntuu,
että vähän niin kuin orjavoimana tuodaan tänne.
Kuka vastaa heidän asuinoloistaan, heidän hyvinvoinnistaan,
heidän palkastaan, että ne vastaavat niitä lupauksia,
joita heille on annettu? Nyt jo on tullut esimerkiksi puolalaisten
hoitajien valituksia ja todella hätähuutoja, että tämä ei tosiaankaan
toteudu. Tässä kärsivät suomalaiset hoitajat,
tässä kärsivät nämä hoidettavat.
Elikkä minusta tämä on hyvin pelottava
suunta, mihin ollaan menossa, jos ollaan menossa.
Maarit Feldt-Ranta /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Minusta on surullista, jos Suomen eduskunnasta
lähtee sellainen viesti, että maahanmuuttajat
ja turvapaikanhakijat ovat työtä vieroksuvia,
ei-toivottuja muukalaisia. Ed. Miedon ja kumppaneidenkin on hyvä muistaa, että he
ovat samanlaisia ihmisiä kuin me, monet heistä hädänalaisia.
Sen sijaan, että mietittäisiin keinoja, miten
heitä voidaan syrjäyttää yhteiskunnasta,
on etsittävä keinoja, miten heitä voidaan
osallistaa yhteiskuntaan. Tässä nyt käsiteltävässä laissa
on positiivinen uudistus sikäli, että tämän
lain hyväksymisen jälkeen maassa ei enää olisi
suurta joukkoa ulkomaalaisia, jolla ei olisi oikeutta työhön.
Tämä on sellaista hyvää kotouttamispolitiikkaa,
jota tulee jatkaa.
Hannakaisa Heikkinen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Joistakin puheenvuoroista voisi päätellä sen,
että tulisi ensin perehtyä aina siihen, mistä kussakin
hallituksen esityksessä on kyse. Jotkut puheenvuorot jo
sivuavat aika kaukaa sitä, mistä tässä tänään
on kyse. Elikkä kyse on ulkomaalaislain tietyistä päivityksistä,
ja se tarve pohjautuu Euroopan neuvoston antamiin direktiiveihin,
jotta Eurooppaan saataisiin yhteneväinen kohtelu tänne
pyrkiville pakolaisille.
Haluaisin kuitenkin kysyä ministeriltä: Miten realistisena
te näette, että Euroopan unionin jäsenmaat
kykenevät yhtenäiseen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaan?
On aivan selvää, että iso osa turvapaikanhakijoista
pyrkii tänne todellisen hädän, vainon
ja turvattomuuden takia, mutta osa käyttää järjestelmäämme
hyväksi. (Puhemies: Minuutti on kulunut!) Suomen ongelmat
ja haasteet ovat kovin erilaisia kuin Ranskassa ja Espanjassa.
Pentti Oinonen /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Suomessa eletään laman kourissa,
työttömiä tulee satoja päivittäin.
Kuinka on mahdollista, että tänne laman keskelle
yhä kiihtyvällä vauhdilla rahdataan turvapaikanhakijoita sosiaalitoimiston
asiakkaiksi? Toki siellä on tänä päivänä yhä kiihtyvällä vauhdilla
myös suomalaisia. Minusta olisi mielekästä,
että turvataan suomalaisille jokapäiväinen
leipä, ja sitten kun on ajat paremmat, katsotaan asia uudelleen
turvapaikanhakijoiden suhteen.
Minna Sirnö /vas(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Suurin osa suomalaisista ei ole samaa mieltä kuin
edellinen puhuja vaan osallistuu tänäkin vuonna
yhteisvastuukeräykseen, jolla me vastuuta kantavat suomalaiset
haluamme jakaa hyvinvointiamme niille, jotka apuamme tarvitsevat.
Arvoisa puhemies! Täällä on väitetty,
että Euroopan ja Suomen ovet ovat olleet sepposen selällään.
Näin valitettavasti ei todellakaan ole ollut, vaan tämä elektroniikkavetoinen
Eurooppa on rakennettu laittoman siirtolaisen työpanoksella.
Nyt kun näille ihmisille ensimmäisenä osoitetaan
ovea, samaan aikaan maailmanlaajuinen lama, ruokakriisi ja se, että raukkamaiset
EU-valtiot jättävät maksamatta kehitysyhteistyöapujansa
kehittyville maille, tekevät sen yhteissumman, että tämä laki
ja sen takana oleva direktiivi ovat auttamattomasti vanhentuneita.
Tulemme näkemään seuraavien kuukausien
ja seuraavien vuosien aikana sellaisen siirtolaisuuden ja maahanmuuttajuuden
pyräyksen, johon tämä välttämättä ei
anna vielä (Puhemies: Minuutti on kulunut!) meille välineitä.
Miten hallitus aikoo edistää Euroopan laajuista
toimintaa niin, että laillisen maahanmuuttajuuden keinoja
saadaan lisää?
Ville Niinistö /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Hallituksen esityshän sisältää lähinnä täsmennyksiä,
jotka ottavat huomioon nykyisen oikeuskäytännön
ja mahdollistavat inhimillisen kohtelun tietyissä erityistilanteissa ja
helpottavat työntekoa. Siinä mielessä mielikuvat
siitä, että tänne ollaan luomassa jotain
maahanmuuttoautomatiikkaa, eivät pidä paikkaansa ja
ovat virheellisiä. Edelleenkin on syytä todeta, että muissa
Pohjoismaissa on keskimäärin kansainvälisen
suojelun taso lainsäädännössä ja
oikeuskäytännössä korkeampi
kuin Suomessa tulee olemaan tämän lain jälkeen,
keskimäärin. Joissakin asioissa siellä onkin
tapahtunut tiukennuksia.
Mutta, puhemies, haluaisin korostaa sitä, että EU:n
direktiivi on ensi askel yhteisen humaanin ja kestävän
suojelupolitiikan luomisessa, jotta me voimme yjhdessä hallita
näitä laajoja pakolaisvirtoja koko Euroopassa.
Se on erittäin tärkeää, että siinä yritetään
nostaa kaikkien maiden standardeja, jotta tämä ensimmäisen
maan periaate voi toimia, jolloin voidaan myös puuttua
järjestäytyneeseen rikollisuuteen siten, että ensimmäisessä maassa,
johon turvapaikanhakija tulee, voi hakea turvapaikkaa ja että siinä taataan
riittävän korkeat standardit, niin että sitten
ei tarvitse olla tätä nykyistä käytäntöä,
että sitten täällä EU:n sisällä kuitenkin
hakeuduttaisiin muihin maihin, (Puhemies: Minuutti on kulunut!)
ja voidaan luottaa järjestelmään. Tässä Suomen
ja Pohjoismaiden pitää olla yhdessä aktiivisia.
Arja Karhuvaara /kok(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Edellisten edustajien, Sirnön ja Ville
Niinistön, puheisiin viitaten haluaisin kysyä myös
ministeriltä: Mitä te olette tehnyt tai mitä on
suunnitteilla nimenomaan EU:n rajojen ulkopuolelta tulevien siirtolaisten
ja myöskin turvapaikanhakijoiden rekisteröinnissä?
Elikkä tarkoitan lähinnä, onko tulossa
joitain tiukennuksia dna- taikka sormenjälkirekisteröintiin.
Toinen asia koskee kehitysyhteistyömäärärahoja,
EU:n roolia nimenomaan siinä, miten kehitysyhteistyömäärärahojakin
voidaan käyttää siihen, että sitoutetaan
lähtömaan päättäjät
ja yhteiskunta aidosti huolehtimaan yhteiskunnastaan niin, että sieltä ei
tarvitse lähettää työikäisiä ihmisiä muualle.
Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors
Arvoisa puhemies, värderade talman! Ensinnäkin
ihmiskauppaan, joka on tärkeä aihe. Tämä hallitus
on luonut ihmiskaupan uhreille auttamisjärjestelmän,
tämä hallitus on asettanut ihmiskauppaa varten
seurannan, niin sanotun raportoinnin, jota tässä edellytetään,
ja sillä tavalla saamme eri viranomaisia enemmän
tietoisiksi näistä ohjelmista. Meidän
tavoitteenamme on, että ihmiskauppa-asiat vahvistuvat seuraavassa
pitkäaikaisessa ohjelmassa, mahdollisesti niin sanotussa
Tukholman ohjelmassa tai Tampere 3:ssa. Tämä on
meidän tavoitteemme, ja me olemme tämän
asettaneet.
Moni edustaja kysyi sitten asioista, jotka liittyvät
kotouttamiseen. Meidän pyrkimyksemme on, että hallituksen
niin sanotussa puolivälitarkastelussa keskustellaan työperusteisesta
maahanmuutosta ja kotouttamisesta, ja sisäministeriö on
tehnyt esityksiä kehysehdotukseen. Toivon, että me
pääsemme sitten kotouttamisselonteon osalta keskustelemaan
pian esimerkiksi näistä koulutuksen haasteista.
Haluan tässä viitata koulutuksen haasteisiin ensimmäisen
sukupolven osalta. Arajärven esitys on, että esiopetus
olisi pakollinen kaikille, koska minä luulen, että tällä hetkellä nimenomaan
syrjäytymisvaarassa olevat ja maahanmuuttajalapset jäävät
esiopetuksesta paitsi, ja silloin heillä on huonompi lähtökohta.
Ed. Mustajärvi kysyi tästä niin sanotusta
mörkertalista. Emme tiedä, montako on täällä lähetettyinä työntekijöinä,
ja tämä on totta. Vaikka me hyväksyimme
tilapäisen lain, joka päättyy huhtikuussa
tänä vuonna, että piti rekisteröidä täällä työskentely
14 päivän kuluttua, vain 4 000 on rekisteröitynyt.
Se osoittaa, että tämä ei ollut toimiva.
Me tarvitsemme enemmän yhteistyötä eri
viranomaisten kanssa, ja tähän viranomaiset ovat
valmiita.
Sitten on viitattu siihen, että te toivotte tämän lain
seurantaa. Itse asiassa hallituksessa sovittiin jo esimerkiksi tilapäisluvista,
että me seuraamme, miten lukumäärät
kehittyvät. Tämä oli yksi edellytys,
että annettiin tämä yksimielinen hallituksen
esitys, ja me olemme aivan valmiita siihen, että tätä seurataan,
miten nämä tilapäiset luvat kehittyvät.
On esitetty hyvin paljon erilaisia tilanteita, mistä ihmiset
tulevat, on esitetty väitteitä hyvin paljon siitä,
mikä on tilanne muissa Pohjoismaissa. Ruotsissa haettiin
viime vuonna 24 000 kertaa turvapaikkaa, päätöksiä oli
ed. Lapintien mainitsemat 16 000. Norjassa haettiin 15 000
kertaa turvapaikkaa. Norja ei ole saattanut kaikkia lakeja voimaan
vielä. He ovat esittäneet ohjelmansa. Se edellyttää lainsäädäntömuutoksia
muun muassa alaikäisten osalta. Täällä tutkitaan
kaikkien hakemukset yksilöllisesti. Se on ollut uudistustilanne
joissakin maissa, joihin nyt viitataan, mutta meillä aina
näin tapahtuu.
Ehkä voisi saada väittää,
että meidän määrämme
lisääntyminen on seurausta — tällaisten
väitteiden mukaisesti — siitä, mikä muutos
tapahtuu muissa maissa, mutta ennen kaikkea siitä tilanteesta,
joka on muualla. Ehkä tämä tärkein
tekijä, jotta me voisimme saada asiat hallintaan, on se,
että ulkoministeri Stubb on asettanut ed. Pekka Haaviston
Somalian omaksi erityislähettilääksi.
Vain parantamalla tilannetta Somaliassa voimme saada rakentavaa
yhteistyötä ja vähentää sitä tarvetta.
Se on erittäin tärkeää.
Panen myönteisesti myöskin merkille, että on saavutettu
rauha itäisen Kongon ja Ruandan välillä.
Nkunda ei enää toimi siellä, ja meillä on
parempia toiveita siinä. Tämä on se kokonaisvaltainen
ulkopolitiikka, jossa otamme huomioon kriisit mutta myöskin
sen, miten ne vaikuttavat meidän tilanteeseemme.
On totta, että tällä hetkellä Euroopan
valtiot arvioivat Irakin turvallisuustilannetta hyvin eri tavoin.
Joissain myönnetään humanitäärista
suojelua Irakista tulleille, joissakin ei. Me tarvitsemme vertailutietoja,
yhteistyötä nimenomaan Irakin tilanteen osalta.
Mutta ed. Zyskowiczin esille ottama tapaus, jota minä en
tunne myöskään muuten kuin lehtitietojen
perusteella, viittaa siihen, että on tehty poistamispäätös,
mutta palauttamispolitiikka ei ole tehokas. Nyt me käytämme
niin sanottua Eurodac- ja Dublin-systeemiä hyväksemme.
Me tiedämme, että alaikäisistä hakijoista
huomattava osa on hakenut turvapaikkaa jossain muualla. Sen me tiedämme,
koska tämä kuuluu järjestelmän
piiriin. Voisimme myöskin arvioida, että yksi
tekijä, miksi meillä täällä pohjoisempana ovat
lisääntyneet itäisen Välimeren
kautta tulevat turvapaikanhakijat, on nimenomaan Kreikan tilanne
tällä hetkellä. Siellä ei toimita
ihan yhteisten sääntöjen mukaan, joten
tämä on yksi arvio siitä.
Olemme keskustelleet tästä turvapaikanhakijoiden
työskentelyoikeudesta, ja myöskin nyt annamme
työskentelyoikeuden tilapäisen luvan saajille.
Haluan muistuttaa teitä, että turvapaikanhakija
on nyttemmin — ei 90-luvulla, kun tuli ensimmäinen
suuri vyöry, silloin ei saanut tehdä töitä — saanut
tehdä töitä kolmen kuukauden oleskelun
jälkeen, mutta sitten se loppui, kun tuli tilapäinen
lupa. Minä tiedän vastaanottokeskuksia, jonne
on soitettu ja josta on pyydetty työvoimaa, ainakin paremmassa
taloudellisessa tilanteessa, ja meillä on alueellisesti
eri tilanteita. Minä annan kunnioituksen kaikille niille
työnantajille, jotka noin tekevät. Mutta yhdyn
täysin siihen, mitä tässä sanottiin,
että emme voi syyllistää, jos ei tässä tilanteessa
sitten löydy heille työtä.
Me pyrimme todellakin tehostamaan yhteistä politiikkaa.
Lissabonin sopimus antaa edelleen suurempia mahdollisuuksia tehostaa
yhteistä politiikkaa sekä sisäisesti
että ulkoisesti, ja tämä on meidän
päämäärämme, ja se
tulee olemaan tärkeä osa sitä tulevaa
Tukholman ohjelmaa, jos näin voi sanoa.
Valitettavasti komissio on ollut vähän hidas liikkeissään
ennen kuin se on hyväksynyt niitä neljää oikeus-
ja sisäasioiden rahastokäsittelyä, mutta
olemme saaneet nyt julistettua haettaviksi näitä rahoja,
ja ne tulevat pian käyttöön.
Kiitos tästä analyyttisestä keskustelusta,
mutta toivon, että me huomioimme, että on ulkoisia tekijöitä,
jotka ennen kaikkea vaikuttavat tilanteeseen. Ensimmäinen
tekijä on rauhattomuus eri alueilla, ja siinä mielessä kehitysyhteistyö,
kriisinhallintatyö vaikuttavat myöskin meidän
turvapaikanhakijoidemme määrään,
ja tämä on kokonaisuus, joka Suomen ulkopolitiikassa
on muistettava.
Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! En muuten haluaisi puhua tästä yksittäistapauksesta,
mutta kun yksittäistapausten kautta saamme käsitystä siinä,
missä meidän nykyinen systeemimme menee, niin kysyn
ministeriltä kaksi kysymystä:
Jos henkilö Hollannista karkotetaan Irakiin, siis palautetaan
ja katsotaan, että Irak on hänelle riittävän
turvallinen maa, ja hänet karkotetaan, koska hän
on siellä tehnyt rikoksia, niin onko mahdollista, että hän
hakee Suomesta turvapaikkaa ja että Suomessa silloin katsotaan,
että Irak ei olekaan hänelle turvallinen maa?
Toinen: Kun tällainen henkilö nyt hakee Suomesta
turvapaikkaa, joka aikaisemmin on hakenut Hollannista ja on sieltä sitten
tunnetusta syystä palautettu Irakiin, niin kuinka kauan
tällainen prosessi kestää, kun Hollannista
epäävän päätöksen
ilmeisesti saanut ja kotimaahansa palautettu irakilainen hakee uudelleen
Suomesta turvapaikkaa? Kuinka kauan tämmöinen
prosessi kestää Suomessa?
Lauri Oinonen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Jos itse olisin pakolainen, minulla olisi
kaipaus, milloin pääsen kotiin. En minä ajattelisi,
että minun on jäätävä siihen
maahan, mihin olen päässyt turvapaikkaan. Kaipaus olisi
kotiin. Tämän vuoksi haluankin, että edistettäisiin
juuri sitä, kuinka tämä keskeinen tavoite
voisi pakolaisen ja turvapaikansaajan kohdalla toteutua. Minusta
ei pidä sekoittaa työperäistä maahanmuuttoa,
se on normaalia elämää, eikä sitten
turvapaikanhakua, jossa on kyse hätätilasta. Nämä ovat
minusta kaksi eri asiaa. Ne voivat tietysti liittyä yhteen
siten, jos turvapaikanhakija kokee maan hyväksi olla ja
siinä ovat kotouttamiset ja nämä muut
mukana. Minusta aivan liian paljon sotketaan turvapaikanhaku ja
maahanmuutto. Ne ovat eri asioita.
Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen
varapuhemies Seppo Kääriäinen.
Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Suomen puheenjohtajakaudella Eurooppa-neuvostossa
hyväksyttiin aloite eurooppalaisen yhteisvastuun syventämisestä maahanmuutto-,
rajavalvonta- ja turvapaikkapolitiikassa. Keskeinen lähtökohta
on siinä, että Geneven pakolaissopimusta sovelletaan
täysimääräisesti ja oikeutta
hakea turvapaikkaa kunnioitetaan koko Euroopan unionin alueella.
Tältä osin muun muassa EU:n varoista tulevan taakanjaon vastapainona
on oltava jokaisen jäsenmaan vastuu siitä, että maahanmuutto-
ja rajaviranomaiset toimivat yhdenmukaisesti yhdessä hyväksyttyjen
eurooppalaisten menettelytapojen mukaisesti. Ja nyt tätä aloitetta
Suomen hallituksen pitäisi pitää voimallisemmin
kyllä esillä. Se tarkoittaa muun muassa rajavalvontaviranomaisille
sitä, että he eivät voi vastuutaan välttää,
ja myöskin maksut tulisi kytkeä sitten tietysti
Eurodac-rekisteröintiin ja laittomasti saapuneiden henkilöllisyyden
selvittämiseen, tehdä läpinäkyvämpi
tästä koko järjestelmästä.
Mutta, herra puhemies, on valitettavasti todettava, että kaikki
merkit viittaavat siihen, että meidän turvapaikkajärjestelmämme
lievästi sanottuna on nyt poissa hallinnasta, voi sanoa
jopa sekaisin. (Puhemies: Minuutti!) Käsittelyajat ja tämä määrällinen
kasvu eivät ole nyt käsissä, ja tältä osin
minusta pitää pikaisesti käydä nyt
kyllä, toivon mukaan myös hallintovaliokunnan
toimesta, läpi, että hallitus todella (Puhemies:
Minuutti on mennyt!) ryhtyy pohtimaan, ettei Suomesta synny vääriä vetotekijöitä verrattuna
Pohjoismaihin ja Euroopan unionin yleiseen linjaukseen.
Pekka Haavisto /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Olisi toki tärkeätä,
että kohtelemme inhimillisesti pakolaisia ja turvapaikanhakijoita
Suomessa. Eivät nämä ihmiset meitä millään
tavalla uhkaa. Kyllä meillä on varaa heitä auttaa.
Ed. Lauri Oinonen täällä nosti esille
sen, että jokaisella on koti jossakin. Olen seurannut aika läheltä Suomen
somaliyhteisöä, joka aina silloin, kun on jonkinlainen
toivo rauhasta tai rauhantilasta ollut Somaliassa, on jo lähtenyt
tutustumismatkoille, käynyt Mogadishussa, käynyt katsomassa
kotialuettaan, joko voisi palata, voisiko siellä elää ja
asua. Jotkut heistä ovat perustaneet yrityksiä,
esimerkiksi Somalimaahan. Minultakin kysyttiin, mitä te
olette tehneet Suomessa näille somaleille, kun heistä on
tullut niin yritteliäitä. Tämä on
hyvä kysymys. Ne, jotka perustavat sinne kauppoja ja pitserioita
ja muuta tällä hetkellä Hargeisaan, ovat
siellä Suomesta ehkä oppinsa saaneita somaleita,
jotka ovat saaneet täällä myöskin
ammatillisen koulutuksen. Minusta tämä on luonnollista,
ja tällaista vuorovaikutusta tapahtuu enemmän
ja enemmän paitsi Suomen ja Somalian myöskin näiden
muiden maiden välillä, joista meillä on
täällä ollut pakolaisia ja turvapaikanhakijoita,
mutta ei meidän näitä ihmisiä pidä syyttää siitä,
että heidän maansa asiat ovat vielä sekaisin.
Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors
Arvoisa puhemies! Ed. Zyskowicz, 75 päivää on
tällä hetkellä se keskimääräinen
käsittelyaika tällaisten tapausten osalta, mistä puhuitte.
Ja koska henkilö on aikaisemmin hakenut turvapaikkaa eikä sitä ole
myönnetty, niin Schengen- ja Eurodac-järjestelmän
Dublin-säännösten mukaisesti luultavasti
hänelle ei myönnetä meillä turvapaikkaa.
Tämä on käytäntö. Ja
on erittäin tärkeää, että poliisilla
on voimavarat tehdä ne tarvittavat kuulustelut tähän
liittyen, koska se on yksi pullonkaula tällä hetkellä,
että me saamme sen toimimaan, että poliisit pystyvät
nopeasti tekemään työnsä, ja
toivoisi myöskin, että voisimme tavallaan nopealla
tavalla tehdä näin, jos henkilö on aika äskettäin
hakenut ja löytyy turvapaikka muualta Euroopasta.
Ed. Haavisto, on mielenkiintoista myöskin todeta, että äitiysneuvolaidea
on viety Somaliaan, sellaisena hyvänä esimerkkinä mainittakoon. Kyllä uskon
myös, että moni haluaa palata, kun vain on mahdollista,
se on aivan luonnollista, mutta jos seuraava sukupolvi on tänne
jäänyt, niin silloin syntyy näitä uusia
vaikeuksia.
Kaikilla tavoin pyrimme edistämään,
että poliisilla, Maahanmuuttovirastolla ja muualla on mahdollisuudet
nyt tehdä päätöksiä ja
ne oikeat toimenpiteet, koska on suuri rasite sekä turvapaikanhakijoille
itselleen että järjestelmälle, että meillä ei
ole riittäviä kapasiteetteja, kun muutos on tapahtunut
näin nopeasti.
Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:
Arvoisa puhemies! Uusi ulkomaalaislaki on viimeisen vuoden
aikana kohdannut monta mutkaa ja muutosta. Alun perin koko lakiesitys
tuli eduskuntakäsittelyyn hallituksen yksimielisenä esityksenä. Sittemmin
hallintovaliokunta joutui tekemään itse lakitekstiin
useita pykälämuutoksia, jotka ilman muuta paransivat
alkuperäistä lakiesitystä huomattavasti.
Kun hallintovaliokunta laati lakiesityksestä mietintöä,
jouduttiin mietintötekstejä kirjoittamaan moneen
kertaan uudestaan ja aina uusilla ilmaisuilla, joilla on erilainen
merkitys, kun lakia sovelletaan käytännön
työssä.
Arvoisa puhemies! Positiivisena seikkana hallituksen esityksessä mainittakoon
maahanmuuttajien työn tekemisen mahdollisuuksien helpottaminen.
Tähänastinen käytäntö,
jonka mukaan oleskeluluvan saaneet henkilöt eivät
ole voineet työskennellä Suomessa, on ollut epäoikeudenmukainen.
Ihmisillä täytyy olla mahdollisuus ansaita oma
elantonsa, ja työn parissa tulevat tutuiksi myös
yhteiskunnan tavat, kulttuuri ja kieli.
Maahanmuuttajien kielen oppimista tulisi muutenkin tukea nykyistä tehokkaammin,
sillä se on kotoutumisen kannalta aivan välttämätöntä.
Tällä hetkellä erityisesti naisten tilanne
on heikko. Meillä on henkilöitä, jotka
ovat olleet maassa jopa 15 vuotta, mutta tarvitsevat edelleen tulkkia
pystyäkseen keskustelemaan esimerkiksi lastensa kouluasioista
heidän opettajiensa kanssa. Luonnollisesti myös
lasten tilanne on vaikea, jos vanhemmat eivät puutteellisen
kielitaidon vuoksi pysty auttamaan heitä läksyissä ja uuteen
ympäristöön sopeutumisessa.
Opettajat ovat jo vuosia puhuneet tilanteen haastavuudesta ja
ennustaneet ongelmien kärjistyvän tulevaisuudessa.
He ovat olleet oikeassa. Oppitunnit ovat tietyissä Pääkaupunkiseudun kouluissa
jo melko kaoottisia ja uudet oppilaat ja yhä paisuvat ryhmäkoot
vaikeuttavat tilannetta entisestään. Yksin maahan
tulleet niin sanotut ankkurilapset rikkinäisine taustoineen
ovat vaikeita opetettavia, ja yksittäisten oppilaiden oireilu
vaikuttaa epäsuotuisasti koko luokkaan. Resursseja ongelmaoppilaiden
yksilölliseen tukemiseen ei kouluilla ole.
Arvoisa puhemies! Nykyinen, voimassa oleva ulkomaalaislaki on
lisännyt huomattavasti Suomen maahanmuuttajamääriä.
Hallituksen esityksen mukainen muutos tulisi lisäämään
näitä määriä entisestään.
Tällöin tarvitaan todella mittavaa panostusta
kotoutustoimiin. Ihmettelen vaan, mistä sellaiset resurssit
löytyvät nykyisessä taloustilanteessa,
kun ei niitä tähänkään
mennessä ole löytynyt.
Turvapaikanhakijoiden tilanne on tällä hetkellä kestämätön,
kun vastaanottokeskukset ovat täynnä väkeä,
asioiden käsittely kestää ja kunnat ovat
haluttomia ottamaan maahanmuuttajia vastaan. On epäinhimillistä pitää jo
valmiiksi kovia kokeneita ihmisiä odottamassa kuukaudesta
toiseen päätöstä kohtalostaan.
Käännyttämispäätökset
pitäisi pystyä tekemään nopealla
aikataululla ja jokaiselle maahan tulevalle tulisi mahdollisimman
pikaisesti nimetä kotikunta, jotta he voisivat asettua
aloilleen, opiskella ja hakea työtä. Jos Suomeen
otetaan ihmisiä muualta, on oltava sekä rahaa
että tahtoa hoitaa kunnialla kaikki maahanmuuttoon ja kotouttamiseen
liittyvät asiat. Nyt näin ei ole.
Arvoisa puhemies! Aivan kuten ed. Vistbacka jo totesi, perussuomalaisten
eduskuntaryhmä ehti jo kertaalleen hyväksyä erään
hallintovaliokunnan mietintöluonnoksen tekstin, mutta jo seuraavana
aamuna oli tekstit taas pantu uusiksi. Mielestämme tämä kaikista
viimeisin mietintöteksti sisältää enemmän
tulkinnanvaraa kuin se versio, jonka olimme valmiita hyväksymään. Tulkinnanvarainen
ulkomaalaislaki yhdistettynä ministeri Astrid Thorsin harjoittamaan
muita Pohjoismaita vapaamielisempään maahanmuuttopolitiikkaan
on yhtälö, jota emme voi hyväksyä.
Siksi tulemme lakiesityksen toisessa käsittelyssä esittämään
sen hylkäämistä.
Heli Järvinen /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tätä puhetta kuunnellessa tuntuu
siltä kuin olisimme olleet eri hallintovaliokunnassa asiaa
käsittelemässä. Mutta muutama tarkennus.
Nyt ei olla siis laatimassa uutta lakia. Äskeisessä puheessa
ja toisaalta myöskin perussuomalaisten vastalauseessa korostetaan
sitä, että tämän lain myötä laajennetaan
kohtuuttomasti Suomen suojeluperusteiden tasoa EU:n määritelmädirektiivin
minimitasosta. Korostan, että nyt emme ole laajentamassa
suojeluperusteiden tasoa, vaan pitämässä nimenomaan
suomalaista oikeuskäytäntöä ennallaan
vahvistamalla sen vain lailla.
Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Järvinen, miettikää nyt lain
88 a §:ää, minkä takia se ei
ole EU-määritelmädirektiivin minimitasoa.
Silloinhan on asia erikseen. Tämähän
poikkeaa nimenomaan siitä.
Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Hallintovaliokunnan tehtyä näitä erittäin
tärkeitä muutoksia on yksi kohta, jossa todetaan,
että "- - vaikeasta ihmisoikeustilanteesta johtuvan
huonon turvallisuustilanteen - -". Onko tämä sellainen
asia, johon tullaan vetoamaan sellaisessa tilanteessa, jolloin maassa
vallitsee rauha mutta ihmisoikeustilanne on vaikea? Eli on erittäin
tärkeätä, että nyt ministeri
ja hallintovaliokunta eduskunnan kuullen toteavat, leveneekö soveltamisala
tällä tulkinnalla vai pysyykö se aikaisempana.
Tämä on erittäin tärkeätä tietysti,
kun suhtaudutaan nyt tähän lopputulokseen.
Heli Järvinen /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Jos olisimme lähteneet supistamaan
Suomen lakia EU-direktiivin tasolle, se olisi tarkoittanut sitä,
että suojelun taso olisi Suomessa Euroopan alhaisin. Direktiivi
päinvastoin vaatii montaa muuta maata nostamaan omaa suojelun
tasoaan.
Vertailun vuoksi näitä lukumääriä,
kun täällä pidetään
suomalaista suojelun tasoa huippuhyvänä tai avoimena:
Suomesta esimerkiksi viime vuonna sai turvapaikan 93 ihmistä,
kun vastaavaan aikaan esimerkiksi Ranskasta sai turvapaikan yli
11 000 ihmistä.
Tapani Mäkinen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Ed. Rajamäen nostamaan arvuutteluun
siitä, mitä tarkoittaa tämä 88 a §:n
humanitaarinen kohta: Tässä täytyy muistaa
nyt, että perusteluissa sanotaan, että "- -
siellä vallitsevan huonon turvallisuustilanteen vuoksi, joka
voi johtua kansainvälisestä tai maan sisäisestä aseellisesta
selkkauksesta tai vaikeasta ihmisoikeustilanteesta". Elikkä siihen
viitataan, että "joka voi johtua". Nimenomaan tämä loppulause pitää ottaa
mukaan.
Arvoisa puhemies! Haluaisin kumminkin tässä yhteydessä nostaa
esille sen, niin kuin täällä on todettu,
että kotouttaminen on yksi tärkeimpiä asioita,
kaiken tämän ohella kotouttaminen on tärkeimpiä asioita.
Hallitusohjelmassa on aivan loistava kirjaus metropoliohjelman osalta, että siellä
viisi
kärkihanketta, joista yksi on maahanmuuttajiin liittyvä kokonaisuus,
ja se on määritelty erikseen. Tältä osin
Pääkaupunkiseudun kunnat ja valtio ovat tehneet
aiesopimuksen jo viime vuoden puolella, joka odottaa voimaantuloaan
sen takia, että odotamme valtion taloudellista panosta,
vähäistä sellaista, tähän.
(Puhemies: Minuutti!) Tämä on TEMin asia, ja tässä ministeri
Cronbergilla olisi oma näytön paik-kansa.
Ensimmäinen varapuhemies:
Vielä valiokunnan puheenjohtaja Tölli, vastauspuheenvuoro, sitten
puhujalistaan.
Tapani Tölli /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Rajamäelle se, että valiokunnan
selkeänä tavoitteena on ollut se, että 88
a § vastaa nykyistä oikeustilaa.
Maarit Feldt-Ranta /sd:
Arvoisa puhemies, herr talman! Kuluvaa vuosisataa voidaan hyvällä syyllä kutsua
liikkuvien ihmisten vuosisadaksi. Jotta tämä massiiviseksi
kasvanut ihmisten liikkuminen maiden ja maanosien välillä voisi
tapahtua hallitusti ja mieluiten kaikkien turvallisuutta lisäten,
tarvitsemme yhteisiä periaatteita.
Ulkomaalais- ja maahanmuuttopolitiikassa pyrkimyksenä tulee
mielestäni olla mahdollisimman yhdenmukainen ja johdonmukainen
toiminta, muuten on vaikeaa saavuttaa positiivista, myönteistä kehitystä.
Tämä merkitsee muun muassa mahdollisimman pitkälle
menevää lainsäädännön
harmonisointia ja sen yhdenmukaista soveltamista. Nyt käsittelyssä olevan
ulkomaalaislain taustalla oleva määritelmädirektiivi
yhtenäistää kansainvälisen suojelun
myöntämisen perusteita ja kansainvälistä suojelua
saavien henkilöiden oikeuksia ja etujen vähimmäistasoa EU:n
jäsenvaltioissa. Tästä syystä tämä direktiivi
ja sen toimeenpaneminen Suomessakin ovat tervetulleita.
Täälläkin olemme kuulleet, että maailmanlaajuinen
taantuma muuttaa suhtautumistamme ja keskustelua, ulkomaalais- ja
maahanmuutto- keskustelua, Suomessa ja koko Euroopassa. Minulla
oli viime viikolla tilaisuus osallistua asiaa käsittelevään
parlamentaariseen konferenssiin Brysselissä. Paikalla oli
sekä eurooppalaisia, afrikkalaisia että muualtakin
maailmasta olevia parlamentaarikoita. Keskustelua hallitsi yhteinen
huoli muuttuneesta tilanteesta, sen vaikutuksesta muutto-, pakolais-
ja turvapaikanhakijavirtoihin. Vuoropuhelu maastamuuttomaiden ja vastaanottajamaiden
välillä on entistäkin tärkeämpää nyt,
kun näemme, että globalisaation edut ja haitat
eivät koskaan jakaudu tasapuolisesti sen enempää valtioiden
välillä kuin valtioiden sisälläkään.
Tällaisena aikana asiallinen ja hallittu yhteinen linjaveto
nousee entistäkin suurempaan arvoon.
Pidän myös tärkeänä,
että yhteiskunnassamme käydään
avointa keskustelua turvapaikkapolitiikasta ja muista kansainväliseen
suojeluun liittyvistä kysymyksistä sekä eurooppalaisesta
että kansallisesta näkökulmasta. On erittäin
tärkeää pyrkiä toimimaan yhteisymmärryksessä ja
kaikin tavoin välttämään erilaista
vastakkainasettelua. Siksi onkin valitettavaa, etteivät
perussuomalaiset halunneet millään tavalla olla
mukana tämän lain linjauksessa, vaan selittelevät
täällä nyt prosesseihin viitaten omaa
käyttäytymistään. Ryhdikästä suomalaista
politiikkaa on tehdä linjauksia ja kantaa niistä vastuuta.
Ulkomaalaispolitiikkaa linjattaessa on syytä katsoa
yli vallitsevien suhdannetekijöiden ja sitoutua kokonaisvaltaiseen
ja pitkäjänteiseen politiikkaan. Se pitää sisällään
niin kansainvälisten sopimusten noudattamisen kuin työvoimatarpeiden
pidempijänteisen arvioinnin. Eurooppaan kohdistuu juuri
nyt voimakkaita maahanmuuttopaineita turvapaikkamenettelyn kautta.
Tämä tiedostaen myös meidän
tulee seurata oleskeluluvan saaneiden määrää ja
asemaa. Koko ulkomaalaislain toimivuutta, sen taloudellisia vaikutuksia,
myös resurssitarpeita, ja muiden, meidän kannaltamme
keskeisten maiden linjauksia tällä alueella on
seurattava. Lainsäädäntöä ja
resursointia on voitava tarvittaessa muuttaa uusien, syntyvien tilanteiden
pohjalta, ja on hyvä, että hallitus on myös
tehnyt päätöksen näin toimivansa.
Lain käsittelyn yhteydessä hallintovaliokunnassa
lakiin tehtiin tarpeellisia muutoksia, niin kuin täällä on
monesti todettu, jotka toisaalta pyrkivät säilyttämään
turvapakkamenettelyn tason nykyisellään, toisaalta
poistamaan nykytilaan liittyviä epäkohtia. Nyt
käsittelyssä olevan ulkomaalaislain ehkä positiivisin
uudistus on se, että lain hyväksymisen jälkeen
maassa ei enää oleskelisi suuria määriä ulkomaalaisia
tilapäisillä oleskeluluvilla ilman oikeutta työntekoon. Tämä vähentää osaltaan
maahan tosiasiallisesti jäävien ulkomaalaisten
syrjäytymisen vaaraa. Jatkossa meidän tulee vielä pyrkiä ratkaisemaan maahan
jäävien turvapaikanhakijoiden mahdollisuus tulla
kotouttamistoimenpiteiden piiriin. Tähän otamme
kantaa myöhemmin, kun käsittelemme kotouttamisselontekoa.
Mielestäni meidän tulee jatkossakin sitoutua siihen
peruslinjaan, että samalla kun tuetaan aktiivista työperäistä maahanmuuttoa
ja pyritään yhteiseurooppalaisiin sosiaalisesti
kestäviin turvapaikkakäytäntöihin,
on laitonta maahanmuuttoa määrätietoisesti
torjuttava. Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä oleva
ulkomaalaislaki antaa tähän asialliset lainsäädännölliset
puitteet.
Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti vaan ed. Feldt-Rannalle: Itse
olin neuvottelemassa tuossa valtiosalissa edeltävänä päivänä,
kun te teitte päätöksen, ja silloin — kysykää valiokuntaneuvos Ossi
Lantolta, jos ette usko valiokunnan puheenjohtajaa Tölliä — silloin
oli se sopimus, ja seuraavana aamuna oli uusi teksti, ja siitä johtuu
tämä. Myönnän, että tässä on
... Kun olisi ollut enemmän aikaa, mutta se oli fataali
päivä mitä ilmeisimmin.
Kimmo Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kuuntelin ed. Vistbackan puheenvuoroa erittäin
huolella ja ymmärrän hyvinkin, että hän
löytää teknisiä selityksiä sille,
minkä takia perussuomalaiset ottavat nyt etäisyyttä tästä esityksestä.
Olennaisempaa on kuitenkin se henki, millä te otatte tätä etäisyyttä,
siitä me puhumme. Te jatkuvasti tuotte esille sitä,
että tätä oikeusperustaa laajennetaan
täällä, mikä koskee maahanmuuttajien
asemaa. Tosiasiassa tilanne on se, että minun kysymykseni
on, välihuuto ollut jo moneen kertaan, miksi ei laajennettaisi, mikä ongelma
siinä on. Ei meidän tarvitse edes ruveta puolustamaan
sitä lähestymistapaa, että pitkällä juoksulla
tämä täytyy turvata, aivan niin kuin
ed. Feldt-Rannan puheenvuorossa äsken kuulimme. Tässä on
vielä kotouttamistoimien yhteydessä suuria ongelmia
eräillä maahanmuuttajakategorioilla, jotka liittyvät
suomalaisen perusturvan käyttämiseen esimerkiksi.
Täällä meillä on ehdottomasti
tehtävää vielä, että me
pystymme saattamaan ihmiset tasa-arvoiseen asemaan suomalaisessa
yhteiskunnassa.
Maarit Feldt-Ranta /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Hyvät perussuomalaiset, lainsäädäntötyötä ei
tehdä valtiosalissa. Lainsäädäntötyö tehdään
valiokunnassa ja tässä salissa. Tosiseikka on,
että yli puolivuotisen käsittelyn aikana perussuomalaiset
eivät millään tavalla osallistuneet tämän
lain laatimiseen eivätkä muutosten tekemiseen.
Ryhdikäs päätöksenteko edellyttää sitä,
että uskalletaan tehdä linjauksia eikä täällä selitellä prosessisyytöksillä omaa
toimintaa.
Tapani Mäkinen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Voin tukea ed. Feldt-Rannan näkemystä tästä tilanteesta.
Tilannehan on itse asiassa niin, että valiokunta tekee päätöksen.
Pitkän ja perusteellisen selvityksen jälkeen,
asiantuntijoita on kuultu, päästään
tilanteeseen, että on mietintö edessä,
mietinnöstä on kenties muutamia eri vaihtoehtoja,
mutta lopulta kuitenkin tilanne on niin, että ollaan valiokuntahuoneessa
ja valiokunta yhdessä päättää.
Jos puhutaan erilaisista versioista, mitä on ollut olemassa,
niin kuitenkin jokaiseen versioon liittyy se, että on aina
ollut mahdollisuus käydä neuvotteluja ryhmän
jäsenten ja muiden edustajatovereiden kanssa. Aika ei ole
koskaan loppunut kesken. Viimeisinkin versio on ollut käytettävissä neuvotteluun,
käytettävissä ryhmien kanssa käytävään
keskusteluun. Ihan turha mennä tällaisen valtiosalikeskustelun
taakse tässä asiassa. Pysytään
substanssissa.
Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Toteaisin vaan lyhyesti, että minä olen
tässä talossa ollut hieman yli 20 vuotta ja minä olen
ollut aika monta kertaa neuvottelussa ryhmien kanssa jostakin sisällöstä.
Ne päätökset tietysti tehdään
valiokunnissa, mutta kun meillä oli täysistunto
täällä, niin valiokunnan puheenjohtaja
halusi, että istunnon aikana keskustellaan, ja paikalle
kutsuttiin vielä valiokuntaneuvos. Tämä on
vaan se tosiasia.
Oiva Kaltiokumpu /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tässä osaltaan on turhanaikaista
tämä väittely. Olennaisempaa on se, että julkisuudessakin,
kun nyt käydään keskustelua, minkälaista
ulkomaalaislakia ollaan tekemässä, sitä käydään
hallituksen esityksen pohjalta, josta tämä kritiikkikin
käynnistyy, johonka myöskin perussuomalaiset tarttuivat.
Mutta nyt me käsittelemme valiokunnan esitystä,
joka ei ole hallituksen esityksen sisältöinen,
joka on korjattu, joka vastaa nimenomaan Euroopan unionin ja Euroopan
valtioiden yhteistä ulkomaalais- ja maahanmuuttopolitiikkaa
ja joka vastaa Suomen voimassa olevaa lainsäädäntöä.
Kaikki tämä väittely siitä,
mitä käytiin käytävillä,
on minusta ihan turhanaikaista. Nyt on olennaista se, että me tiedostamme,
että hallituksen esitys oli tosiasiassa kovin lavea ja
avokätinen maahanmuuttoa käsiteltäessä,
ja valiokunta linjasi sen, ja nyt käsitellään
valiokunnan mietintöä.
Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Olisi todellakin ollut hienoa, jos me olisimme
saaneet tästä yksimielisen viestin ulospäin
eduskunnasta. Kyllä itsekin näen sen, että kun
tätä lakia käsiteltiin yli puoli vuotta valiokunnassa,
niin meillä jokaisella puolueella oli mahdollisuus mielipiteemme
sanoa. Kuten tässä tapauksessa näimme,
sillä oli myös merkitystä: hallintovaliokunta
merkittävästi muutti tämän lakiesityksen
sisältöä. Sen takia pidän kyllä jotenkin
ihmeellisenä perussuomalaisten asennetta, että näin
jälkikäteen tässä vaiheessa
tämä asia hylätään
ja annetaan sitten tämmöinen vies-ti maahanmuuttopolitiikasta
ulospäin. Tämä on niin merkittävä asia
yhteiskunnassamme tällä hetkellä.
Mutta sitä haluaisin kysyä vielä ministeri Thorsilta,
että nyt kun meillä on nämä vastaanottokeskukset
hyvin täysiä ja prosessit kestävät kauan,
niin onko tälle mitä tehtävissä,
miten pikaisesti ja minkälaisia taloudellisia vaikutuksia tällä asialla
olisi.
Jouko Laxell /kok:
Arvoisa puhemies! Hallituksen esitystä maahanmuuttolaiksi
on käsitelty jo yli vuoden. Kansalaiset ovat suhtautuneet
lakiesitykseen ristiriitaisin tuntein. Taloudellisessa taantumassa
kansalaisten mieleen ei ensimmäiseksi tule maahanmuuton
lisääminen, kun taloustaantuman takia ihmisiä on
jäänyt työttömäksi. On
myös ilmeistä, että kansalaisten suhtautuminen
maahanmuuttajiin on kielteisempää kuin poliittisten
päättäjien. Maahanmuuttolain käsittelyn
ajoittaminen ei siis osu aivan parhaimpaan aikaan.
Selviönä voidaan pitää sitä,
että maahanmuuttajia on aina tarjolla. Monet pyrkivät
pääsemään parempiin taloudellisiin
tuloksiin. Korkea sosiaaliturva, taatut kansalaisoikeudet sekä työmahdollisuudet
kiinnostavat monia itäeurooppalaisia puhumattakaan kehitysmaista
tulevista ihmisistä. Euroopan maita pidetään
jonkinlaisina onneloina, joissa on hyvä asua. Moniarvoinen
ja liberaali suhtautuminen ulkomaalaisiin on eurooppalaisille valtioille
tunnusomaista, ja se houkuttelee myös valitettavasti keinotteluun
maahanmuutolla.
Talouskasvun vuosina keskusteltiin siitä, että suurten
ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle tekee suuren
loven työvoimaan. Seuraavan 20 vuoden aikana lovi kasvaa
30 000 henkilöön. Vaikka tietoteknologia
ja työjärjestelyt kehittyvätkin, on selvää,
että jossain vaiheessa tarvitaan ulkomaista työvoimaa
korvaamaan eläkkeelle siirtyneet. Se tosin ei ole aivan
lähellä. Tästä taantumasta selviämiseen
menee varmasti vuosia. Ennakoisin, että vuosien 2015—2017
aikana työvoimapula saattaa muuttua todeksi. Tämä tietysti
sillä edellytyksellä, että ripeä talouskasvu
on saavutettavissa. On myös ennakoitu, että edessä ovat matalan
talouskasvun vuodet, minkä takia työvoiman tarve
on ennakoitua pienempi.
Arvoisa herra puhemies! Ulkomaalaislaki ei valitettavasti tietenkään
vastaa kaikkien odotuksiin. Tulevina vuosina maahanmuuttopolitiikan painopistettä
on
siirrettävä humanitäärisestä pakolaispolitiikasta
työ- ja yritysperäisen maahanmuuton edistämiseen.
Käytännössä tämä merkitsee
sitä, että korostaisimme sellaisten ulkomaalaisten
vastaanottamista, joilla on halu tehdä työtä,
olla aktiivisia ja menestyä suomalaisessa yhteiskunnassa.
Työ- ja yritysperäisen maahanmuuton mahdollistamiseksi
tarvitsemme yritys-, työllistämis- ja neuvontapalveluja,
joiden avulla hyvin koulutetut ja osaavat ulkomaalaiset voivat sijoittua
Suomeen työntekijöiksi ja yrittäjiksi.
Suomalaisen yhteiskunnan palveluja, työelämää ja
yritystoimintaa on syytä tehokkaasti markkinoida. Ulkomaalaisille
tarkoitetut markkinointi-, rekrytointi- ja yrityspalvelut sopivat
hyvin osaksi edustustojemme toimintaa. Osa kielikoulutuksesta sekä työelämä-
ja yritysvalmennuksesta voitaisiin toteuttaa edustustojen yhteydessä.
Kansalaisuuden saavuttamisen pitäisi olla kieli- ja
ammattiosaamisen päässä. Niinpä maahanmuuttajille
onkin ensin tarjottava optiota kansalaisuuden saavuttamiseksi. Kansalaisuus
saavutettaisiin, kun suomen tai ruotsin kieli on hallinnassa ja
ammattiosaamisen taso ja sopeutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan
on osoitettu. Nyt kansalaisuuden voivat saada maahanmuuttajat, joilla
ei ole edes alkeellista kielitaitoa. On selvää,
että kielitaidon puute estää asioinnin,
kansalaisvelvollisuuksien täyttämisen sekä osallistumisen
työelämään. Siksi kotimaisten
kielten taitamisen pitää olla ensimmäisenä edellytyksenä kansalaisuuden
saavuttamisessa, olkoonkin, että maahanmuuttaja on tullut
Suomeen pakolaisena.
Arvoisa puhemies! Meillä on paljon opittavaa maahanmuuttajien
kotouttamisessa. Sen sijaan, että kotouttaisimme erilaisuutta,
tulisi painottaa suomalaisen elämäntavan omaksumista
eli maassa maan tavalla -periaatetta. Emme voi lähteä esimerkiksi
vieraaseen maahan mestaroimaan, miten siellä pitää elää.
Tämän takia maahanmuuttajien kotouttamisessa keskeistä on
oppia suomalainen elämäntapa sekä kansalaisen
oikeudet ja velvollisuudet. Jos maahanmuuttaja näitä oikeuksia
tai velvollisuuksia rikkoo, on asiaan puututtava. Esimerkiksi väkivaltaisuutta
ei saa hyväksyä kulttuurisin perustein. Oleskeluluvan saaneet
maahanmuuttajat, jotka ovat syyllistyneet rikoksiin, tulee palauttaa
takaisin kotimaahansa.
Maahanmuuttajille, jotka ovat saavuttaneet riittävän
kotimaisen kielen tason, on tarjottava työpaikka. Heidän
on otettava työpaikka vastaan, jos se on sopivalla etäisyydellä asuinpaikasta
ja vähänkin vastaa ammattitaitoa. On tärkeää, että maahanmuuttajat
tulevat osaksi työyhteisöä. Nyt meillä on
joukoittain maahanmuuttajia, joilla ei ole edellytyksiä työn
tekemiseen puuttuvan ammatti- tai kielitaidon johdosta.
Arvoisa puhemies! Erityisesti nuoriin maahanmuuttajiin on syytä kiinnittää huomiota.
Heidät on saatava intensiivisen kieliopetuksen kautta koulutukseen
tai työelämään. Sellainen tilanne
pitää estää, että maahanmuuttajanuori
jätetään huomioimatta. Juuri nuoret ja
lapset ovat parhaimpia sopeutujia. Myös iäkkäiden
maahanmuuttajien kotouttamiseen ja kielitaitoon on kiinnitettävä huomiota.
Ei pidä sellaista hyväksyä, että kieliopinnoista
kieltäydytään iän perusteella.
Suomalaisten asenteet maahanmuuttajiin eivät ole kaksisia.
Tiedämme, kuinka vaikeata maahan muuttaminen on. Suomessa
tämä koettiin sodan jälkeen, kun puoli
miljoonaa karjalaista asutettiin uudelleen maahan. Asenteet karjalaisiin
olivat usein melko kielteisiä. Kysymys oli paitsi kulttuurisesta
erosta myös siitä, että omaisuutta jouduttiin
jakamaan tulokkaille. Niin silloin kuin nytkin maahanmuuttajien
arvostus riippuu siitä, kuinka ahkeriksi työntekijöiksi
heidät koetaan. Täällä karjalaiset
lunastivat hyvin arvokkaasti panoksensa.
Suomalaiset arvostavat edelleen kovaa työntekoa. Työn
kautta maahanmuuttajatkin saavat tunnustusta ja asenteet muuttuvat.
Aila Paloniemi /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Hallintovaliokunta on mielestäni
tehnyt perusteltuja viilauksia hallituksen esitykseen ulkomaalaislain
muuttamisesta. Valiokunta säilytti humanitäärisen
suojelun perusteet nykyisen oikeuskäytännön
mukaisina.
Erittäin tärkeätä, kuten
täällä on jo moneen kertaan tullut esille,
on se, että tilapäisen oleskeluluvan saanut ulkomaalainen
voi heti luvan saatuaan hakea ansiotyötä. Ansiotyötä on
kuitenkin erittäin vaikea saada, ellei kotoutuminen ole
onnistunut, ja avainasemassa kotoutumisessa on aivan varmasti koulutus.
Koulutus on kotoutumisen edellytys niin uusille maahanmuuttajille
kuin täällä jo olevillekin.
Suomessa on nyt noin 25 000 kouluikäistä maahanmuuttajataustaista
lasta ja nuorta. Valtaosa heistä, kuten tiedetään,
asuu Etelä-Suomen kaupunkimaisissa kunnissa ja Pääkaupunkiseudulla.
Vuonna 2025 jo joka viidennen Pääkaupunkiseudun
koululaisen ennustetaan olevan maahanmuuttajataustainen.
Pidän erittäin tärkeänä vastikään
Opetushallituksessa julkaistua selvitystä Suomessa asuvien maahanmuuttajanuorten
koulutustilanteesta. Tuoreen raportin mukaan maahanmuuttajien osaaminen — se
ei liene yllätys — jää heikommaksi
kuin suomenkielisen vertailuryhmän esimerkiksi juuri kielitaidon
puutteen vuoksi, mutta heidän suhtautumisensa opiskeluun
sen sijaan on suomenkielisiä myönteisempää.
Maahanmuuttajat eivät ole — se on muistettava — homogeeninen
ryhmä, vaan oppilaiden ja opiskelijoiden tilanne vaihtelee
huomattavasti sen mukaan, mikä on muuttajan kulttuuritausta,
Suomessa oloaika ja suomen kielen taito ennen kaikkea. Kaikkein
hankalimmassa asemassa selvästi tämän
raportin mukaan sekä työllistymisen, koulumenestyksen
että koulutuksen läpäisyn osalta ovat
nämä muista kuin EU-maista tulleet ensimmäisen
polven maahanmuuttajanuoret. Olen kyllä sitä mieltä,
että heidän hyväkseen meidän pitää voida
tehdä enemmän. He ovat pahimmassa syrjäytymisvaarassa,
ja se meidän täytyy kyllä estää.
Tuosta Opetushallituksen mainiosta raportista selviää kyllä sekin,
että tällä hetkellä viranomaisyhteistyö maahanmuuttajien
opetusjärjestelyissä takkuaa, että taloudellisia
resursseja pidetään riittämättöminä ja
että sopivia opettajia ei aina kyetä löytämään — sekään
ei ole mikään ihme tietenkään.
Pulmia on myös kodin ja koulun välisessä yhteistyössä.
Näihin kaikkiin asioihin meidän täytyy
löytää jonkunlaisia ratkaisuja.
Hälyttävä tieto on myös
se, että kun kantaväestöstä toisen
asteen opetukseen jätti hakematta tai jäi sen
ulkopuolelle taikka keskeytti opiskelun erittäin varhaisessa
vaiheessa 5,5 prosenttia opiskelijoista, niin vastaava luku EU-maiden
ulkopuolelta tulleilla ensimmäisen polven muuttajilla oli
15,4 prosenttia. Oph:ssa arvioidaan — uskon tuohon arvioon — että yhtenä syynä tähän
on
ammatillisen opetuksen kielikoe. Eli erityistä huomiota
pitäisikin kiinnittää toisen asteen koulutukseen
siirtymisen tukemiseen.
Toisen asteen tutkinnon suorittaneet maahanmuuttajanuoret ovat
selvityksen mukaan keskimäärin heikommassa asemassa
kuin kantaväestöön kuuluvat tutkinnon
suorittaneet ja ilman tutkintoa olevat suomalaisnuoret työllistyvät
paremmin kuin toisen asteen tutkintoa vailla olevat vieraskieliset
nuoret, niin että aina ei kuitenkaan ole siitä maahanmuuttajan
haluttomuudesta kyse, vaan kyllä kysymys on erittäin
paljon siitä, että heitä pitää auttaa
integroitumaan ja kotoutumaan tähän suomalaiseen
yhteiskuntaan.
Arvoisa puhemies! Toisen polven maahanmuuttajien tilanne on
huomattavasti parempi kuin vastatulleilla, se kannattaa huomata.
Todistusten keskiarvoja verrattaessa toisen polven maahanmuuttajat
menestyivät parhaiten, jopa paremmin kuin kantaväestö.
Osa toisen polven maahanmuuttajista mieltää jopa
suomen kielen äidinkielekseen, ja heikoimmat keskiarvot
saivat jälleen muista kuin EU-maista muuttaneet.
Mutta summa summarum: Jos aiomme onnistua maahanmuuttopolitiikassamme
kokonaisuutena, meidän täytyy suunnata näitä kotouttamistoimenpiteitä,
muun muassa koulutusta, oikein, oikea-aikaisesti, ja kyllä meidän
on sille puolelle voitava lisätä resursseja.
Sanna Lauslahti /kok:
Arvoisa puhemies! Ed. Rajamäki piti tiukan ja hyvän
puheen. Sinisilmäinen ei kannata olla. Suomen ei tule tehdä omaa
lainsäädäntöänsä löysemmäksi
kuin muilla on. Rikollisia ei maahamme kaivata, eikä meidän
tule tänne heitä houkutella. Turvapaikkakeinottelu
on estettävä. Turvapaikan on oltava aidosti sitä aidosti
tarvitsevalle.
Se tietenkin pohdituttaa, keitä meidän turvapaikanhakijamme
ovat. Varmastikaan he eivät ole niitä kaikista
köyhimpiä turvapaikanhakijoita. Harvemmalla köyhällä on
varaa ostaa lentolippua, saati lähteä matkustamaan
pitkin Eurooppaa. Tässä herää kysymys,
miten me pystymme poimimaan näistä alkuperämaista
ne ihmiset, jotka tosiasiassa ovat turvapaikan tarpeessa ja kipeästi
sen tarpeessa.
Hallintovaliokunnan lisäys on erittäin tarpeellinen,
ja ed. Pentti Oinoseen haluaisin tässä vielä viitata,
että vaikka taloustilanne on nyt tällainen ja
työttömyys lisääntyy, tilanne
on kuitenkin ohimenevä. Tilanne tulee vaihtumaan. Suomi
tulee tarvitsemaan lisää käsiä ikääntymisen
vuoksi muun muassa hoivatyössä, eivätkä yhtään
Suomen kilpailukyvylle pahitteeksi ole myöskään
ne lisäaivot, joilla pystytään vahvistamaan
omaa kilpailukykyä. Siltä osin hallintovaliokunnan
lisäys, joka koskee tilapäisen oleskeluluvan omaavaa
henkilöä, on erittäin tervehenkinen.
Työkykyistä tai työhaluista ihmistä ei
kannata jättää laakereille makaamaan.
Oikeastaan keskustelu, joka on julkisuudessakin ollut, ja ne
useat viestit, joita olemme saaneet, kertovat siitä, että meillä on
suomalaisessa yhteiskunnassa kateus ja vieraan pelko, ja ne ovat
kohtuullisen voimakkaita tekijöitä. Sen vuoksi
onkin hyvin tärkeätä, että me
mahdollistamme mahdollisimman nopeasti se, että turvapaikanhakija
tai ulkomaalainen, joka tulee maahamme, pystyy lähtemään
omalla työpanoksellaan maksamaan elinkustannuksiaan ja
samalla myöskin tutustumaan suomalaisiin ja suomalaiseen
yhteiskuntaan.
Turvapaikanhakijoiden kustannukset vastaanottokeskuksissa vaihtelevat
iän mukaan 16 600 eurosta 57 500 euroon
vuodessa. Pidemmän maassaolon aikana maksettaviksi tulevat
myös kalliit työttömyyskustannukset,
mikäli maahanmuuttaja ehtii jäädä työttömyysloukkoon.
Pitkittynyt työttömyyskorvausten tai toimeentulotukien
varassa eläminen pitää maahanmuuttajat
jatkossakin yhteiskunnan laidalla ja myös pahimmillaan
lietsoo muukalaisvihaa ja rasismia.
Meillä tietyt ryhmät pelkäävät
maahanmuuttoa enemmän kuin toiset, ja oikeastaan siellä saattaa
tulla esiin se, että maahanmuuttajan pelätään
vievän sen suomalaisen työpaikan. Maahanmuuton
vaikutukset näkyvät myös erittäin
voimakkaasti jo valmiiksi köyhissä ja huono-osaisissa
kaupunginosissa johtuen siitä, että meillä on
tapahtunut hyvinkin paljon keskittymistä. Lisäksi
nykyinen kireä taloustilanne tulee varmasti kasvattamaan
muukalaisvihaa. Siltä osin on hyvinkin tärkeätä,
että me teemme hallittuja ja hyviä päätöksiä tällä saralla.
Elsi Katainen /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Käsiteltävänä oleva
hallintovaliokunnan mietintö ulkomaalaislaista ei siitä syntyneestä kohusta
huolimatta ole uusi laki eikä edes uusi linjaus maahanmuuttoon
liittyvistä asioista. Valiokunnan hyvin yksituumainen työskentely muutti
hallituksen esitystä lopulta kahdelta merkittävältä osalta.
Hallintovaliokunnassa päädyimme tiukentamaan hallituksen
esitystä niin, että nykyiset käytännöt
pääosin säilyvät. Teknisen syyn
tiukentamisesta huolimatta henkenä on, että turvapaikanhakija
saa määräaikaisella oleskeluluvalla työluvan.
Tämä on merkittävää siitä näkökulmasta,
että Suomessa vallitsee varsin laaja yhteisymmärrys
työperäisen maahanmuuton oikeutuksesta. Lisäksi
hallintovaliokunta hallituksen esityksestä poiketen painotti
myös taloudellisten vaikutusten arviointia, sitä,
kuinka paljon maahanmuuttotoimenpiteet tulevat yhteiskunnalle maksamaan.
Arvoisa puhemies! Tämän lakikäsittelyn
aikana on käynyt selväksi yksi asia yli muiden:
ulkomaalaisasiat ja maahanmuuttopolitiikka ansaitsisivat uudenlaisen
keskusteluympäristön Suomessa. Vallitsevassa tilanteessa
esitetään mielipiteinä vain toistensa
vastakohtia, ääripäitä. On kuitenkin
niin, että me tarvitsemme maahanmuuttajia ja he tarvitsevat
meitä. Maahanmuuttajien mahdollisimman tehokas kotouttaminen,
yhteiskuntaamme integroiminen, on kaikille osapuolille eduksi. Suomalaisilla
on oikeus puolustaa myös omaa kulttuuriaan ja lakejaan:
maassa maan tavalla.
On kannettu paljon huolta siitä, leviävätkö suomalaisten
keskuudessa rasistiset asenteet. Toivottavasti eivät, enkä itse
usko, että näin olisi käymässä.
Pitää kuitenkin myöntää,
ettei tämän sektorin yhteiskunnalliselle keskustelulle
ole annettu riittävästi sijaa. Kansalaisille sisällöltään täysin
vieraita termejä ovat vaikkapa kansainvälinen
suojelu, tilapäinen suojelu, tekninen este tai humanitaarinen
suojelu.
Kulttuurien poikkeavuus aiheuttaa myös väärinkäsityksiä.
Esimerkiksi perhekäsityksemme on erilainen kuin useimpien
maahanmuuttajien kulttuureissa. Nämä termit ja
kulttuurierot ovat tämänkin lakimuutoksen käsittelyssä olleet
aivan keskeisiä käsitteitä. Me siis puhumme
täällä eri kieltä kuin suomalaiset
kodeissaan ja kaduilla. Ei ihme, että muutokset herättävät
väärinymmärrystä ja pelkoa.
Tämänhetkinen taloudellinen taantuma edellyttää myös
hienovaraisuutta. Avoin kilpailu työpaikoista ei tunnu
välttämättä oikeudenmukaiselta
niistä suomalaisista, jotka valinnoissa jäävät
ilman työtä. On siis pystyttävä joustamaan
ja reagoimaan, etteivät pitkän aikavälin
maahanmuutto- ja työllisyystavoitteet vaarannu.
Arvoisa puhemies! Kotouttamistoimenpiteet ovat erottamaton osa
maahanmuuttopolitiikkaa. Suomeen muuttaneiden kotoutumista on edistettävä riippumatta
maahanmuuton syistä. Koska työperäinenkin
maahanmuutto kasvaa, kotouttamismenetelmiä pitää monipuolistaa
myös maahanmuuttajien perheenjäsenten tarpeisiin.
Tämä tarkoittaa kieliopintoja ja myös
sitä, että kotikunta tuottaa kaikille kuntalaisille
ne peruspalvelut, joita ihmiset tarvitsevat. Tämä tarkoittaa
myös sähköisiä palveluja ja
muita moderneja palvelumenetelmiä.
Maahanmuutossa tukea tarvitsee muun muassa tänne tulevien
kotoutuminen niihin kuntiin, joihin maahanmuutto käytännössä tapahtuu.
Jos käytännön toteutusta siirretään
entistä enemmän kunnille, on kuntien saatava siitä todellisuutta vastaava
korvaus. Viimeksi kustannuksia on tarkasteltu vuonna 1993 eli aivan
liian kauan sitten. Tällä on vaikutusta myös
siihen, kuinka kunnissa kotouttamiseen suhtaudutaan. Maahanmuuttopoliittinen
vastuunkanto kasvaa myös kunnissa, jos siihen annetaan
tarvittavat resurssit, samoin kuin myös suhtautuminen näihin
ulkomaalaislain muutoksiin.
Oiva Kaltiokumpu /kesk:
Arvoisa puhemies! Sivistysvaltiona Suomen on pidettävä kaikissa
tilanteissa huoli kaikkien ihmisten inhimillisestä ja oikeudenmukaisesta
kohtelusta, kansainvälisistä sopimuksista ja lain
säädöksistä. Tämä edellyttää sitä,
että me suomalaiset voimme hyväksyä Suomen
ulkomaalais- ja pakolaispolitiikan sekä ulkomaalaisten
kotouttamiseen liittyvät päämäärät
ja toimet. Suomesta ei voi tehdä sellaista valtiota, joka
avoimin ovin kerää erilaisia maahanmuuttajia ja
maahanmuuttajaryhmiä vastoin kansainvälisiä,
yhdessä sovittuja pelisääntöjä ja
direktiivejä. Suomi ei voi myöskään
menetellä kansainvälisten ihmisoikeus- ja pakolaissopimusten
tai EU:n valtioiden säännösten vastaisesti
kieltäytymällä noudattamasta sivistysvaltion
periaatteita ihmisoikeuksista ja kansainvälisistä sopimuksista
johtuvista velvollisuuksista.
Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä oleva ulkomaalaislain
muutosesitys on noussut voimakkaasti julkisuuteen. Se on ollut vilkkaassa
kansalaiskeskustelussa, mikä sinänsä on
hyvä asia. Ymmärrän hyvin kansalaisten
huolen tässä lainsäädäntöasiassa
ja voin määrätyiltä osin yhtyä niihin
näkemyksiin, joissa kannetaan huolta siitä, onko
Suomella vaarana siirtyä sellaiseen lainsäädäntöön,
joka mahdollistaa lähes vapaan maahanmuuton ja siitä mahdollisesti
seuraavan eri etnisiä ryhmiä edustavien kansalaisten
vastakkainasettelun. Tämän lainsäädännön
sisällöstä huolestuneita kansalaisia
voin kuitenkin lohduttaa sillä, että nyt käsittelyssä oleva
lakiesitys ei ole kiistellyimmiltä osiltaan se lakiesitys,
jonka vastustamiseksi nuo kymmenettuhannet ihmiset ryhmittyivät.
Hallituksen alkuperäinen esitys ulkomaalaislain muuttamiseksi
oli mielestäni puutteellisesti ja huonosti valmisteltu.
Se ei ollut laadukasta lainsäädäntötyötä,
valmistelutyötä. Esityksestä jäi
sellainen käsitys, onko joku ministeriön eri maailmoja
syleilevä virkamies saanut kirjoittaa lakiesitykseen kaikki
haluamansa näkemykset ja lievennykset olemassa olevaan
ulkomaalaislainsäädäntöömme.
Ulkomaalaislain muutosesitys ei hallintovaliokunnassa edennyt
hallituksen esittämällä tavalla. Valiokunta
lähti siitä, että nykyinen ulkomaalaislainsäädäntö mukautetaan
EU-direktiivin vaatimuksiin eikä sitä laajenneta
nykyisen lainsäädännön ja Suomen
oikeuskäytännön ulkopuolelle. Lakiesityksessä on
määritelty turvapaikan saannin perusteet ja menettely,
toissijainen suojelu sekä humanitäärinen
suojelu. Kaikissa lainkohdissa sanamuoto pitäytyy tarkasti
direktiivin vaatimuksissa, vaikka humanitäärinen
suojelu erotettiinkin selvyyden vuoksi eri pykäliin toissijaista
suojelua koskevasta pykälästä.
Arvoisa puhemies! Haluan vielä todeta, että nyt
esitettävä ulkomaalaislaki ei sisällä niitä hallituksen
esityksen kohtia, joista valtakunnallinen kohu ja vastustus nousi.
Nykyisen lainsäädännön tulkinnoissa
oikeuskäytäntö eri valitusasteissa on
johtanut samoihin sisältöpäätöksiin,
jotka ilmenevät nyt uudesta humanitääristä suojelua koskevasta
pykälästä.
Tässä yhteydessä en lähde
erittelemään niitä kohtia, joita valiokunta
hallituksen esityksestä muutti, mutta voin todeta sen,
että hallituksen esitys ulkomaalaislain muuttamiseksi olisi
toteutuessaan mahdollistanut ehkä Euroopan liberaaleimman
ulkomaalaispolitiikan ja voinut tuoda Suomeen massoittain eri maihin
eri syistä pyrkiviä ulkomaalaisia. Se olisi toteutuessaan
todennäköisesti johtanut myös siihen,
että erilainen rikollinen lasten ja muiden ihmisten rekrytointi Suomeen
olisi saattanut voimakkaasti kasvaa nykyisestään.
Arvoisa puhemies! Sivistysvaltiona Suomen on toimittava sivistysvaltion
tavoin. Suomen yhteiskuntarauhan ja menestyksen edellytyksenä on,
että me suomalaiset osaamme suhtautua oikealla tavalla
ja kiihkottomasti Suomeen muuttajiin ja että ulkomaalaisten
kotouttamista Suomeen kehitetään merkittävästi
nykyistä paremmalle tasolle. Tämä edellyttää lainsäädännön ajantasaistamista
ja valtion ja kuntien viranomaisten riittävää resursointia
ja rahoituksen täydentämistä. Jokaisen
maahanmuuttajan on voitava sopeutua suomalaiseen yhteiskuntaan.
Maahanmuuttajan tulee saada riittävää suomen
kielen ja muuta opetusta ja sopeutumiskoulutusta, ja hänellä tulee
olla mahdollisuus sijoittua Suomeen tuottavaan työhön
ja menestyä omassa elämässään.
Osattomuus yhteiskunnastamme, kulttuuristamme ja maahanmuuttajien
omien mahdollisuuksien menettäminen ovat Suomessa asuvien
nykyisten ja tulevien sukupolvien kannalta suurimpia menetyksiä,
joita suomalainen yhteiskunta voisi kohdata.
Arvoisa puhemies! Korostan vielä valiokunnan mietinnössä lausumaponsia,
jotka edellyttävät hallitukselta sen seurantaa,
mitä ulkomaalaispolitiikassa ja lainsäädännön
soveltamisessa tapahtuu.
Tuulikki Ukkola /kok:
Arvoisa puhemies! Aivan aluksi on kiitettävä hallintovaliokuntaa siitä,
että se on muuttanut käsittelyssään
ulkomaalaislakia siihen suuntaan, joka on ollut järkevää ja
jota on jo odotettu. Elikkä oleskeluluvan saaneet pääsevät
nyt tekemään työtä oman uuden
kotimaansa tai oleskelumaansa hyväksi eikä heitä oma
Suomi pakota tulemaan toimeen pelkällä sosiaalituella.
Minä ensiksi puuttuisin pariin täällä esitettyyn
kannanottoon, puheenvuoroon.
Ed. Satonen sanoi minusta hyvin tämän koko ulkomaalaispolitiikan
idean, että se osoittaa sitä, että meillä on
hyvä sydän, mutta hyvä sydän
ei saa estää meitä näkemästä ulkomaalaispolitiikan ongelmia
ja puuttumasta niihin. Ja tätähän tämä laki
nimenomaan selkeyttää. Jotta kansalaisten luottamus
säilyy, ulkomaalaispolitiikan ja ulkomaalaisten kohtelun
täytyy olla oikeasuhteista ja sen täytyy olla
oikeaa ja humaania. Muuten rasismi ja muukalaisviha yhteiskunnassa
vahvistuu ja kasvaa, ja tästähän meillä on
pelottavia esimerkkejä jo tällä hetkellä.
Puuttuisin samalla toiseen asiaan elikkä ed. Lauslahden
esiin tuomaan mielipiteeseen tai tosiasiaan siitä, minkälaisia
pakolaisia ja minkälaisia ulkomaalaisia tänne
muualta, Euroopan ulkopuolelta, tulee. On aivan varmasti totta se,
että kaikkein köyhimmät Afrikasta, kaikkein
köyhimmät Lähi-idästä eivät
varmasti pysty matkustamaan Suomeen. Ei heillä ole varaa
maksaa tuhansia euroja siitä laittomille välittäjille,
salakuljettajille, jotka järjestävät
reitit ja tuovat heidät rajan yli. Se on tietenkin sellainen
asia, johon meidän viranomaistemme tulee puuttua. Kaikenlainen
väärinkäyttö ulkomaalaispolitiikassa
ja pakolaispolitiikassa nimenomaan nostaa sitä rasismia
ja muukalaispelkoa, jota me tällä hetkellä tässä yhteiskunnassa
pelkäämme ja jota meidän on todella syytä kavahtaa.
Suomalaisten täytyy oppia elämään
yhteistyössä, yhteisymmärryksessä toisenlaisten
kanssa, muualta tulleitten kanssa. Ja myös muualta tulevien
on opittava suomalaisen elämän pelisäännöt,
meidän lakimme, meidän tapamme. Tarvitaan yhteisymmärrystä ja
suvaitsevaisuutta puolin ja toisin. Meidän on pystyttävä suvaitsemaan erilaisuutta,
erilaisia olosuhteita ja erilaista perhekäsitystä,
mutta me voimme ja meidän tulee sallia pitää omat
tapamme ja omat käsityksemme omista hyvistä asioistamme.
Elikkä meidän tulee, jos minä käytän
yhtä esimerkkiä, saada laulaa Suvivirsi kesällä,
kun koulu päättyy, ja lasten tulee saada leikkiä joulupukkia
ja enkeleitä koulussa, kun joulu on. Tätä oikeutta
ei suomalaisten tarvitse hävetä eikä sitä voida
meiltä viedä.
Lopuksi haluaisin sanoa vaan sen, että kaikkein tärkeintä on
jatkossa, kuten ministeri Thors aikaisemmin puheessaan sanoi, että me
saamme Eurooppaan yhtenäisen turvapaikkapolitiikan. Muuten
me emme selviä Suomessa eikä selvitä muuallakaan.
Järjestelmien täytyy olla samanlaisia kaikkialla.
Lakien täytyy olla samanlaisia kaikkialla. Tavan, millä otetaan
vastaan ja kotoutetaan, täytyy olla suurin piirtein samanlainen kaikkialla.
Ja ennen kaikkea sen järjestelmän, keitä tulee
ja minne tulee, täytyy olla samanlainen kaikkialla Euroopan
unionin maissa. Tässä asiassa meillä on
todella paljon työtä, mutta tämä on
erittäin tärkeä asia, jotta myös
Suomessa pystytään hyväksymään
ulkomaalaiset ja ulkomaalaispolitiikka.
Timo Soini /ps:
Arvoisa herra puhemies! Aloitetaan ihan perusteluista ja perusteesta.
Eli me olemme täällä lainsäätäjiä,
ja meidän tehtävämme on säätää sellaiset
lait, jotka ovat tarkkarajaisia, eivät ole tulkinnanvaraisia
ja jotka toimivat käytännön elämässä,
ovat oikeudenmukaisia ja toimivat käytännössä.
Eli on kaikkien etu, että tämä tunteita
ja intohimoja herättävä laki saadaan
kerralla niin hyväksi, ettei sitä jälkikäteen
tarvitse ronkkia tai edes hienosäätää.
Annan tässä tunnustuksen hallintovaliokunnalle
siltä osin, että lakiesitystä, joka oli,
huomatkaa, hallituksen yksimielinen esitys — mitä minä hieman
ihmettele, keskustan, kokoomuksen, Rkp:n ja vihreiden ministerit
antoivat yksimielisesti sellaisen hallituksen esityksen — hallintovaliokunta
erittäin merkittävästi muutti. Tämä muutti
kyllä parempaan suuntaan, siitä ei ole kysymys.
Kysymys on enemmänkin siitä, nukuttiinko hallituksessa
silloin, kun tätä asiaa sieltä tuotiin
eteenpäin.
Arvoisat kollegat, minä olen kansanedustaja, kuten
teistä jokainen, ja meidän työmme ja
ammattimme on tehdä niin selkokielisiä ja ajatukseltaan
kirkkaita lakeja, ettei niitten tarkoituksesta tarvitse juristijoukkojen
tehdä tulkintataidetta. Tästä olen huolissani,
jos lait ovat epäselviä, eivät ole tarkkarajaisia,
sillä sekä Maahanmuuttovirastossa, poliisissa,
Tullissa että ihmisoikeusjärjestöissä,
joka paikassa viranomaisilla, jotka työkseen käsittelevät
näitä asioita, pitää olla lait ja
asetukset puolellaan ja ohjaamassa sitä työtä ja selväsanaisina,
jotta he voivat tämän työnsä tehdä.
On peräti onnetonta, jos oikeudesta, hallinto-oikeuksista,
korkeimmista hallinto-oikeuksista ja muista, sitten haetaan tulkintaohjeita
ja tehdään riitatupia sadoilla ja jälleen
sadoilla asioilla. Jos lait ovat selvät, näitä prosesseja
ei tarvita.
Arvoisat kollegat, lailla maata on hallittava, ja viranomaiset
perustavat toimintansa lakeihin ja asetuksiin. Ongelma ei ole lainmukainen
työperäinen maahanmuutto. Ongelma, erittäin
paha, Euroopan tasolla on nimenomaan laiton maahanmuutto. Nämä ovat
ne ongelmat yhteiskunnassa, jotka aiheuttavat närää,
pelkoa ja kritiikkiä. Suomalainen on ihmisystävällinen
ja varmasti haluaa, että hädänalaisia
autetaan. Sellainen ainakin on perussuomalainen.
Arvoisat kollegat, sitten muutama sana käsittelystä.
Olen täällä ollut kansanedustajana nyt kuusi
vuotta ja tehnyt vastalauseita, eriäviä mielipiteitä,
ollut ryhmäkansliassa töissä. Eli toki
on näin, että kun hallitus antaa esityksen valiokuntakäsittelyyn,
niin siellä voi olla luonnoksia ja ne voivat elää eri
vaiheissaan, mutta lopullisesti kantaa siihen lakiin otetaan, kun
on lopullinen käsittely, ja jos sitä ei hyväksy,
niin siihen esittää sitten vastalauseen tai eriävän
mielipiteen, ja niin ed. Ruohonen-Lerner on hallintovaliokunnassa tehnyt,
ja perustelut ovat tässä.
Arvoisa puhemies! Täällä on käyty
paljon hyvää keskustelua: edustajat Vistbacka,
Ruohonen-Lerner, Rajamäki, monet sellaisia puheenvuoroja,
joihin täysin yhdyn, ja monia muitakin hyviä puheenvuoroja
sekä hallitus- että oppositiorintamasta. Mutta
yhden asian haluan tehdä ja teen täysin selväksi,
että maahanmuuttopolitiikkaa voi perustellusti arvostella
olematta rasisti. Olen erittäin selväsanaisesti
ilmoittanut aina ja kaikille, että Timo Soini ja perussuomalainen
puolue ei ole rasistinen. Toivon, että tämä tulee
kaikille selväksi, niin yleisölle kuin kollegoille.
Jos tässä asiassa on sanomista, niin toivon, että tullaan
sanomaan se suoraan silmästä silmään
ja edestäpäin. Me emme suvaitse ihmisvihaa. Se
asia on täysin selvä.
Tämän poikkeuksellisen henkilökohtaisen mielipiteen
halusin myös sanoa siitä syystä, että minulla
on paljon maahanmuuttajaäänestäjiä. Olen
aktiivinen Pyhän Marian katolisen seurakunnan jäsen,
ja minulla on paljon maahanmuuttajaäänestäjiä,
ja heitä kyllä loukkaa, että heidän kansanedustajaansa
suorasti tai epäsuorasti kritisoidaan ihmisvihamieliseksi,
mitä hän ei ole ja mitä puolue ei ole.
Toivon, että tämä tuli nyt kertalinttuulla
selväksi kaikille.
Se on sitten aivan eri asia, että jos lainsäädännössä on
epäkohtia, niitä pitää voida
arvostella, ja niin me teemme ja olemme tehneet, mutta me emme koskaan,
nimenomaan, kun heikoin ihminen kärsii, tee minkään
näköistä sellaista kiihotustyötä,
joka voi yllyttää ihmisiä jopa väkivaltaan.
Meillä on ikäviä kansainvälisiä esimerkkejä Hollannista
ja muista maista, joissa on menty jopa fyysisen väkivallan
ja jopa hengenriiston asteelle näissä asioissa.
Eli nyt kannattaa todella välttää demonisoimasta
ihmisiä eri mielipiteiden perusteella.
Sanon sen aivan suoraan, että jos yhteiskunnan tasolla
on ihmisiä ja henkilöitä, jotka esittävät
rasistisia lainvastaisia mielipiteitä, heidät
pitää haastaa oikeuteen ja oikeudessa sitten tuomita,
jos ovat rikoksiin syyllistyneet. Mutta sellaista pikkuvihjailua,
että jotkut puolueet tai toiset kansanedustajat ovat tällä asialla
ratsastamassa, en pidä oikeana ja toivon, että jos
jatkossa tulee tästä asiasta epäselvyyttä,
niin tulette henkilökohtaisesti keskustelemaan kanssani
asiasta. Tästä ei ole kahta sanaa.
Hyvät ystävät, kannatan siis tämän
lakiesityksen hylkäämistä, mistä ilmeisesti
ed. Ruohonen-Lerner tulee tekemään ehdotuksen
toisen käsittelyn yhteydessä. Toivon, että tämä keskustelu omalta
osaltaan puhdistaa ilmaa, ja nimenomaan nyt on käsitelty
tätä lakiesitystä, jota on perustellusti
voitu myös kritisoida, aivan niin kuin edellinen sisäministeri
ed. Kari Rajamäki teki eilen muun muassa Aamulehdessä ja
täällä puhuessaan, mutta uskon kuitenkin,
että jokaisen kansanedustajan, niin teidän kuin
minunkin, tarkoituksena on tehdä hyvää lainsäädäntöä,
yksiselitteistä lainsäädäntöä ja
tehdä sellaista lainsäädäntöä,
jota viranomaiset voivat noudattaa ja pystyvät yksiselitteisesti
noudattamaan.
On sitten myöskin poliittinen mielipidekysymys, onnistuuko
se tällä lailla vai ei onnistu. Ja sitä varten
eduskunnassa on eri mielipiteitä, jotta nämä mielipiteet
ja erinäiset kannat voivat tulla esiin. Niin tapahtuu veropolitiikassa,
niin tapahtuu EU-politiikassa, maatalouspolitiikassa. Niin voi tapahtua
myös ulkomaalaislain käsittelyn yhteydessä.
Aivan lopuksi haluan todeta, että jos emme onnistu
tekemään hyviä lakeja, tarkkarajaisia, niin
aina heikoin häviää. Tässä tapauksessa
se on sekä maahanmuuttaja että myös sellainen
ihminen, joka kokee itsensä perusteetta leimatuksi.
Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Olen hyvin iloinen siitä, että ed.
Soini totesi tästä viimeksi esille ottamastaan
asiasta niinkin selväpiirteisesti kuin hän totesi.
Ne periaatteet, mitkä hänen puheenvuorossaan olivat,
kuulostavat hienoilta. Erikoisesti kiinnitän huomiota tähän
tarkkarajaisuusvaatimukseen. Tässähän
lainsäädäntö tarkkarajaistui askeleen
verran valiokuntakäsittelyn aikana näissä kriittisissä osissaan.
Mutta kiinnitän kuitenkin huomiota siihen, että silloin
kun on kysymys sen laatuisesta asiasta kuin tässä laissa
nyt on kysymys, niin absoluuttisuuteen pyrkiminen saattaa olla sen
humaanin ratkaisun ja oikeudenmukaisuuden vastakohta, ja sen takia
pitää katsoa vähän, missä käyttää verolainsäädännölle
tyypillisiä vaatimuksia, missä ei.
Pentti Oinonen /ps:
Arvoisa herra puhemies! Alkuperäiseen esitykseen uudeksi
ulkomaalaislaiksi sisältyy kohta, jonka mukaan sellaisille
turvapaikanhakijoille, joita ei voida jostakin teknisestä syystä johtuen
palauttaa lähtömaahansa, on myönnettävä automaattisesti
jatkuva oleskelulupa. Tämä on ollut todella vastuuton esitys
ja paljastaa, mistä lähtökohdista tätä lakia on
laadittu. Suomeen halutaan lisää elintasopakolaisia.
Tätä perussuomalaiset eivät voi hyväksyä.
Henkilöt, jotka tulevat tänne vaikeiden kulkuyhteyksien
päästä ja tahallaan kadottavat matkustusasiakirjansa
ja tekevät muuta vastaavaa niin, että syntyy tekninen
este palauttamiselle, eivät suomalaisessa yhteiskunnassa,
joka perustuu rehelliselle työnteolle, tule työllistymään.
Jos muuttaa Suomeen ja vielä ketunhäntä kainalossa ja
saa yhteiskunnalta kaiken kuin Manu illallisensa, niin kannustin
työntekoon ei ole järin suuri.
Arvoisa puhemies! Lakiesitys on epämääräinen
erityisesti siltä osin, ettei siitä käy
ilmi, mitä voidaan pitää huonosta turvallisuustilanteesta johtuvana
vaikeana ihmisoikeustilanteena. Pahimmassa tapauksessa lakiesitys
tarkoittaa sitä, että pieni Suomi alkaa ratkaista
kehitysmaiden ongelmia siirtämällä väestöä sieltä meille
tänne Suomeen. Meidän rahamme eivät riitä tällaiseen ylellisyyteen.
Meillä ei ole ollut siihen ennenkään
varaa, ja vielä vähemmän meillä on
siihen varaa nyt, kun olemme taantumassa. Meidän on huolehdittava,
ettemme missään nimessä tee sellaista
lainsäädäntöä, jolla
käytännössä viestitetään,
että tervetuloa tänne kaikki. Nyt pitää panostaa
apua tarvitseviin, suomalaisten hyvinvointiin ja erityisesti parantaa
lapsiperheiden asemaa. Näin suomalaisilla on aito mahdollisuus valita,
haluammeko me tulevaisuutemme perustuvan monilla tavoin epämääräiseen
maahanmuuttoon vai terveeseen syntyvyyden nostamiseen kotimaisin
voimin.
Lopuksi vielä, arvoisa puhemies, haluaisin lukea ikään
kuin muistutukseksi lainauksen Hufvudstadsbladetista, joka on ilmestynyt
vuonna 1940. Siinä käsitellään
karjalaisten asuttamista ruotsinkieliseen osaan Suomea. Mitä mieltä te, hyvät
edustajakollegat ja rouva ministeri, olette tästä seuraavasta
tekstistä? "Yli 30 vuoden aikana ovat suomalaiset jyrsineet
pala palalta meidän ruotsalaista maatamme ja kaikenlaisilla
metkuilla saaneet suomalaisia kouluja seuduille, minne niitä ei
tarvittaisi, ja kaikki tämä heidän suomalaistumisliittojensa
johdon alaisina. Mutta nyt se on lopussa. Nyt seisomme yhtenä miehenä,
kun uhataan pirstoa se, minkä me vuosisatojen kuluessa
olemme rakentaneet. Se on pyhää maata meille.
Sitä ei anneta muukalaisille, sillä he ovat meille
muukalaisia eli karjalaisia. Emmehän edes ymmärrä heidän
kieltään. Ja me olemme saaneet tarpeeksemme kaikista
niistä laiskiaisista, joita meidän on ollut pakko
pitää ja ravita viime talvesta alkaen, heidän
tekemättä puolestaan pienintäkään
hyötyä."
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä toivoo, ettei tällaista
ajattelutapaa esiinny missään eikä milloinkaan
tulevaisuudessa.
Lenita Toivakka /kok:
Arvoisa puhemies! Toivon, että olisin päässyt
puhumaan ed. Timo Soinin puheenvuoron jälkeen, niin olisin
voinut kiittää niistä rakentavista kommenteista,
joita tästä lakiesityksestä ja näistä hallintovaliokunnan
tekemistä muutoksista annettiin. Mutta tämä äskeinen
puheenvuoro sai lähes sanattomaksi vertailussa, jossa asetettiin
suomalaisten hyvinvointi vastakkain. Kun esimerkiksi viime vuonna
meille tuli tänne 4 016 turvapaikanhakijaa, tällä määrällä ei
varmaankaan suomalaisten hyvinvointi merkittävästi
vaarannu.
Tänään keskustelussa olevan ulkomaalaislain käsittely
hallintovaliokunnassa on ollut hyvin mielenkiintoinen prosessi,
ja kuten tämä keskustelu on täällä osoittanut,
niin myöskin tämä jälkiprosessi
sitten, mitä perussuomalaiset ovat omalta osaltaan tähän
keskusteluun tuoneet, on ollut mielenkiintoista kuultavaa.
Lain keskeisenä tavoitteena on panna täytäntöön
EU-direktiivi, ja yhtenäiset käytännöt
ovat kaikkien EU-maiden, myös Suomen, etu jatkossa. Tässä hallituksen
alkuperäisessä esityksessä, kuten olemme
kuulleet, tästä direktiivin sisällöstä oli
poikettu ja esitys oli väljempi kuin direktiivi edellytti.
Hallintovaliokunta teki työtä perusteellisesti
ja teki hyviä muutoksia tähän esitykseen.
Hallituksen esityksen muuttaminen näin voimakkaasti
on harvinaista, mutta tässä tapauksessa se oli
hyvin tarpeen toimivan ulkomaalaislain luomiseksi. Suomeen ei ole
tarpeen luoda väljempää turvapaikkakäytäntöä kuin
muissa jäsenmaissa etenkään, kun direktiivin
tarkoitus on nimenomaan harmonisoida eri maiden käytäntöjä.
Valiokunnan mietinnössä painotettiin kolmea seikkaa.
Ensinnäkin, on tärkeää saattaa
direktiivi pakolaisten tai muuta kansainvälistä suojelua
tarvitsevien henkilöiden vähimmäisvaatimuksista
voimaan.
Toiseksi, hallintovaliokunta halusi säilyttää kansainvälisen
suojelun tason ennallaan eikä laajentaa sitä ministeri
Thorsin esityksen edellyttämällä tavalla,
eli juuri tämä on se asia, minkä ed. Kari
Rajamäki täällä toi aikaisemmin
esille. Valiokunnan mielestä huono ihmisoikeustilanne on epämääräinen
ilmaus sellaisenaan eikä se yksistään
voi olla edellytys oleskeluluvan myöntämiselle.
Valiokunnan esityksen mukaisesti jatkossa huono ihmisoikeustilanne
yhdistettynä heikkoon turvallisuustilanteeseen on perusteltu
syy suojelun tarjoamiselle, mutta silloin tarvitaan nämä molemmat
näkökulmat, jotta tämä suojelun
tarve toteutuu. Tämä käytäntö vastaa
myös vallitsevaa nykyistä oikeuskäytäntöä.
Kolmanneksi, hallintovaliokunnalle oli tärkeää parantaa
tilapäisen oleskeluluvanhaltijan oikeutta tehdä työtä,
ja tämä onkin mielestäni merkittävä parannus
nykytilanteeseen.
Erityisen tärkeää on hallintovaliokunnan
mietinnössä kiistanalaisen 51 a §:n poistaminen. Poiston
seurauksena jatkuvaa oleskelulupaa ei jatkossakaan myönnetä henkilölle
maastapoistamisen teknisen esteen vuoksi. Sen sijaan valiokunta
piti keskeisenä muutosta, joka mahdollistaa ulkomaalaiselle
heti oleskeluluvan saatuaan ansiotyön tekemisen. Perheen
yhdistäminen ei edelleenkään ole tilapäisen
oleskeluluvan kautta mahdollista, ja oikeudet sosiaaliturvaan säilyvät myös
ennallaan eli ne eivät tämän lain myötä laajene.
Arvoisa puhemies! Valiokunnan kannanotossa vaaditaan hallitusta
seuraamaan tarkkaan tilapäisen oleskeluluvan saaneiden
määriä ja asemaa, maastapoistamisen esteiden
päättymistä ja poistamisen tehokkuutta
tilapäisten oleskelulupien perusteiden lakatessa sekä kansainvälistä suojelua
koskevien säännösten soveltamista. Syytä on
kaiken kaikkiaan kiinnittää huomiota koko tämän
ulkomaalaislain toimivuuteen sekä maahanmuuton yhteiskunnallisiin
ja myös sen taloudellisiin vaikutuksiin. Jos tarvetta ilmenee,
on myös harkittava lainsäädännön
muuttamista.
Ihmetystä herätti se, että alkuperäisessä esityksessä taloudelliset
vaikutukset oli arvioitu puutteellisesti. Esityksen mukaan näitä vaikutuksia
ei lain toimeenpanosta olisi syntynyt ollenkaan. Kuitenkin hallituksen
esityksen mukainen lainsäädäntö olisi
todennäköisesti johtanut oleskelupaikanhakijoiden
määrän kasvuun ja tästä puolestaan
olisivat ollut väistämättömänä seurauksena
myös kohonneet kustannukset sekä valtiolle että kunnille.
Nyt olisikin tärkeää saada tämän
valiokunnan korjaaman esityksen taloudelliset vaikutukset myöskin
arviointiin, jotta prosessi saadaan eteenpäin käytännön
tasolla kunnissa, ja kaiken kaikkiaan meidän on hyvin tärkeätä tietää,
mitkä nämä kustannukset myös
tämän lain osalta todellisuudessa tulevat olemaan.
Kaiken kaikkiaan meillä on tällä hetkellä eduskunnan
käsittelyssä selonteko kotouttamislain toimeenpanosta,
ja tämä keskustelu tulee olemaan myöskin
hyvin merkittävä sen osalta, miten tämän
lain toimeenpano käytännössä toteutuu.
Tämä keskustelu tulee olemaan hyvin tärkeässä asemassa.
Toivon siitä jatkossa sitten hyvin rakentavaa keskustelua.
Juha Hakola /kok:
Arvoisa herra puhemies! Suomeen tulleiden turvapaikanhakijoiden
määrä kasvoi huomattavasti viime vuoden
aikana. Suomeen saapui 4 035 turvapaikanhakijaa. Erityisesti
ilman huoltajaa saapuvien alaikäisten määrä kasvoi
huomattavasti ollen yli seitsenkertainen aiempaan vuoteen verrattuna.
Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön mukaan kasvu johtuu sekä hakijamäärän
lisääntymisestä tiettyjen kansallisuusryhmien
osalta että soveltamiskäytännön
muuttumisesta hakijoille myönteisempään suuntaan.
Toisaalta myös ilmeisen perusteettomaksi katsottujen hakemusten
määrän on arvioitu vähentyneen.
Ennusteiden mukaan tulevina vuosina Suomeen tulee arviolta yli 6 000
turvapaikanhakijaa. Maahanmuuttoviraston ylijohtajan Jorma Vuorion
mukaan osasyynä tähän on myös
Ruotsin ja Norjan kiristynyt ulkomaalaispolitiikka.
Koko Eurooppaan kohdistuu voimakkaita muutospaineita nimenomaisesti
turvapaikkamenettelyjen kautta. Tästä syystä maahanmuuttopolitiikan
keskeisenä lähtökohtana tulee olla Euroopan
unionin jäsenmaissa tapahtuva kokonaisvaltainen ja johdonmukainen
sekä mahdollisimman yhdenmukainen toiminta.
Tämä hallituksen esitys on saanut julkisuudessa
osakseen varsin voimakasta kritiikkiä. Kokonaisuutena tarkastellen
onkin tärkeintä kiinnittää huomiota
siihen, että maahanmuuttopolitiikan on onnistuakseen saatava
kansalaisten luottamus. Mikäli näin ei käy,
kasvava maahanmuutto johtaa yhteiskunnan eriarvoistumiseen, rasismin kasvamiseen.
Näistä kielteisistä ilmiöistä on
tuoreita esimerkkejä monista EU-maista, kuten esimerkiksi
Ranskasta ja muutamista muista voimakkaan maahanmuuton kohteena
olleista maista.
Arvoisa puhemies! Haluan nostaa esille kolme kohtaa, jotka liittyvät
tietyllä tavalla hämmästykseeni siitä,
että hallituksen esityksestä löytyy kirjaus,
ettei lakiehdotuksella ole välittömiä valtiontaloudellisia
vaikutuksia — aivan sama asia, mihin ed. Toivakka juuri
puheessaan viittasi.
Kirjaus on monellakin tapaa varsin erikoinen. Ensinnäkin
tällä hetkellä turvapaikkaprosessissa on
yli 3 700 turvapaikanhakijaa. Paraikaa käydään
kuntien ja maahanmuuttohallinnon viranomaisten välillä keskustelua
turvapaikanhakijoiden vastaanottopalveluihin liittyvien sopimusten uusimisesta
ja niiden päivittämisestä. Yksin Helsingille
tämä sopimus tietää tällä hetkellä 400:aa uutta
transit-tyyppistä majoituspaikkaa. Tämän hetken
hakijamääräarvioiden perusteella vuoden 2009
lopussa prosessissa ja vastaanottokeskuksissa on yli 10 000
turvapaikanhakijaa. Arvion mukaan turvapaikanhakijan kustannukset
vaihtelevat hakijan iän mukaan 16 600 eurosta
aina 57 500 euroon. Uskoisin, että näin
merkittävällä arviolla turvapaikanhakijoiden
määrästä sekä heidän
ylläpitoonsa liittyvistä kustannuksista on vääjäämättä valtiontaloudellisia
vaikutuksia.
Toisena nostan esiin kotoutumisen. Kaikkien maahanmuuttajien
osalta tavoitteena on oltava tehokas kotoutuminen. Se on aivan selvää.
Suomeen tulevat turvapaikanhakijat ovat pääsääntöisesti
vailla kielitaitoa ja toimeentuloa. Kun tiedostetaan se tosiseikka,
että vastaanottokeskukset ovat ääriään
myöten täynnä ja ottavat jo nyt enemmän
asiakkaita kuin heillä on majoituspaikkoja, on yhtälö kotouttamisen
järjestämiseksi vähintään
haasteellinen. Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jorma Vuorio onkin
todennut eräässä haastattelussa: "Henkilökunta
ei ehdi millään jakaa turvapaikanhakijoille edes
perusinfoa siitä, miten Suomessa tulisi elää ja
olla." Tänään haastateltu turvapaikkayksikön
johtaja Esko Repo taas toteaa hakijatulvan aiheuttavan merkittäviä käytännön
ongelmia. Nämä edellä mainitut lausunnot
ja haastattelut huomioon ottaen mielestäni tälläkin
on merkittäviä valtiontaloudellisia vaikutuksia.
Kolmantena kiinnitän huomiota turvapaikkatutkintaa
tekevien poliisien resursseihin ja toiminnan määrärahaan.
On tärkeää, että tutkintaa suorittaville
viranomaisille — tässä nostan esiin tietenkin
myöskin maahanmuuttohallinnon viranomaiset — taataan
mahdollisuudet niin henkilöstöllisesti kuin taloudellisestikin
hoitaa vaativa tehtävänsä parhaalla mahdollisella
tavalla. Muun muassa yksin tulleiden lasten iän määrittäminen tulee
nykytiedon valossa nostamaan turvapaikkatutkinnan kuluja. Lisäksi
turvapaikkaprosessin pitkittyminen vaarantaa muista EU-maista tulevien
ja niin sanotun Dublin-sopimuksen mukaan näiden käsittelyvastuulla — siis
näiden muiden maiden käsittelyvastuulla — olevien
hakijoiden palauttamisen, koska määräajat
palauttamiselle ylittyvät.
Arvoisa puhemies! On tärkeää, että Suomessa ja
koko EU:ssa kyetään toteuttamaan yhtenäistä eurooppalaista
turvapaikkapolitiikkaa. Jäsenvaltioissa tulee soveltaa
yhteisiä perusteita kansainvälistä suojelua
tarvitsevien henkilöiden yksilöimiseen ja siihen,
että nämä henkilöt saavat vähimmäistason
mukaiset edut kaikissa jäsenvaltioissa. Samaan aikaan on
kuitenkin pidettävä huolta siitä, ettei
suojelun saaneiden kautta leviä mahdollisuus laittomaan
maahanmuuttoon. Nykyisellään ollaan tilanteessa,
jossa muun muassa Ruotsi ja Norja ovat tiukentaneet linjaansa, mikä sinällään
saattaa lisätä pyrkimyksiä hyödyntää esimerkiksi
perheiden yhdistämiseen liittyviä oikeuksia laittomalla
tavalla.
Hallintovaliokunta on käsitellyt tätä lakiesitystä perusteellisesti
ja päässyt hyvään lopputulokseen.
Valiokunta teki hallituksen esitykseen erittäin tärkeitä muutoksia,
joita täällä on jo sinällään
käsitelty monessa puheenvuorossa, enkä käy
toistamaan niitä kaikkia. Totean kuitenkin, että tilapäisen
luvan saaneiden henkilöiden mahdollisuus tehdä työtä heti
luvan saatuaan on tärkeää kotoutumisen
kannalta. Mielestäni tärkeintä on, että hallintovaliokunnan
mietintö on linjannut ulkomaalaislainmuutoksen lähes
yksimielisesti siihen muotoon kuin se on mietinnössä luettavissa.
Erityisen tärkeänä pidän mietinnön mainintaa
siitä, että valiokunta edellyttää hallituksen
tarkkaan seuraavan muun muassa tilapäisen oleskeluluvan
saaneiden määriä ja asemaa, maasta poistumisen
esteiden päättymistä ja maasta poistumisen
tehokkuutta tilapäisten oleskelulupien perusteiden lakatessa
sekä kansainvälistä suojelua koskevien
säännösten soveltamista eri vaikutuksineen.
Kokonaisuutta on seurattava samoin kuin koko ulkomaalaislain toimivuutta
ja maahanmuuton erilaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia taloudelliset
vaikutukset mukaan lukien. On oltava mahdollisuus siihen, että hallitus
puuttuu tarvittaessa vaikka uudella lakiesityksellä niihin
mahdollisiin korjaustoimenpiteisiin, joita mahdollinen lain seuranta
edellyttää.
Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi haluan ottaa kantaa esityksen
ulkopuolelta hieman siihen, miten rikoksia tekeviin turvapaikanhakijoihin
tulisi reagoida. Tämänkin päivän
uutisten valossa turvapaikanhakijoiden joukkoon kaikesta huolimatta
soluttautuu henkilöitä, jotka eivät tosiasiallisesti
ole turvapaikan tarpeessa. Viittaan tässä esimerkiksi
tänään Helsingin Sanomissa olleeseen
juttuun, jonka mukaan turvapaikanhakijan hallusta takavarikoitiin
60 grammaa heroiinia sekä muita huumausaineita. Esimerkiksi
Norja on karkottanut turvapaikanhakijoita, jotka ovat syyllistyneet
huumeiden kaupusteluun Oslon kaduilla. On äärimmäisen
tärkeää, että Suomessa luodaan
yhteinen toimintaperiaate ja toimintamalli siihen, miten viranomaiset
kyseisessä tilanteessa toimivat. Viestin tulee olla yksiselitteisesti,
ettei sellainen peli vetele, ja johtaa asian nopeaan käsittelyyn
sekä henkilön mahdolliseen karkottamiseen.
Herra puhemies! Aivan lopuksi en malta olla ottamatta kantaa
ed. Pentti Oinosen täällä käyttämään
puheenvuoroon ja totean hieman sarkastisesti sen, että positiivista
puheenvuorossa oli se, että lain tulkinta ei perustu ed.
Oinosen lain analogiseen päättelyyn.
Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors
Arvoisa puhemies, värderade talman! Täällä on
lukuisissa puheenvuoroissa pyydetty arvioimaan taloudellisia vaikutuksia.
Taloudellisten vaikutusten arviointi on tämän
osalta yhtä vaikeaa kuin esimerkiksi vankiloiden tai rikosten
määrän vaikutusten arviointi. Ja saanen huomauttaa,
että me annoimme tämän esityksen vuoden
2007 joulukuussa. Se makasi täällä eduskunnassa
puoli vuotta, eikä silloin ollut tämmöisiä vaikutuksia,
että turvapaikanhakijoiden määrä lisääntyy.
Haluan ed. Hakolalle sanoa, että tehän viittasitte
nimenomaan siihen, että Ruotsin ja Norjan käytäntö on
mahdollisesti se, joka on vaikuttanut. Norja ei vielä ole
lainsäädäntöään
muuttanut, niin siinä mielessä. Ja kun me katsomme, mikä on
ehkä vaikuttanut meidän joihinkin määriimme,
niin oikeusistuimen päätökset ovat myöskin
vuoden 2007 alussa täällä joissakin tapauksissa
vaikuttaneet. Siinä mielessä on aina hyvin hyvin
vaikeaa etukäteen sanoa. Kansainvälinen tilanne
muuttuu, erityisesti se on se, mikä vaikuttaa.
Sitten täällä on puhuttu hyvin paljon
siitä, että pitäisi — ed. Kaltiokumpu
puhui siitä — olla yhtenäinen EU-politiikka.
Mutta meidän pitää nyt sanoa — pitääkö toistaa
kolmannen kerran — että kyseessä on vähimmäisdirektiivi,
että kyseessä on hallintovaliokunnan ja meidän
yhteinen pyrkimys, ettei alenneta nykyistä suojelun tasoa.
Pidetään se samana, ja tämä olikin
hallituksen lähtökohta kaikista vääristä todistuksista riippumatta.
Mutta sitten tietenkin on haasteellista saada samanlainen tulkinta
eri maista. Käytettäköön tšetšeenejä tämmöisenä perinteisenä ryhmänä, joista
joissakin Euroopan maissa, EU-maissa, yksi tai pari prosenttia saa
turvapaikan ja jossakin toisessa EU-maassa 90 prosenttia. Joistain erinäisistä syistä
tämä arvioidaan
eri lailla.
Kun me puhumme, mikä on huono ihmisoikeustilanne, miten
se vaikuttaa, niin tietenkin ensi sijassa lähdetään
siitä, että katsotaan, onko turvapaikan myöntämiseen
oikeutta, onko sellaista henkilökohtaista vainoa, onko
oikeutta toissijaiseen suojaan. Vasta kolmantena tulee humanitaarinen
suojelu. Katsokaamme nyt tämä tilanne siis kokonaisuutena,
mistä puhumme.
On mielestäni ollut rohkaisevaa, että halutaan välttää etnisten
suhteiden huononemista. Mutta emme me niitä edistä,
jos me vain puhumme maahanmuuton vaaroista, jos me levitämme
vääriä mielikuvia siitä, mitä tämä hallituksen
esitys on sisältänyt. Ehkä täällä salissa
monelle ei ole mennyt perille se, että tämä hallituksen
esitys niin sanotusta jatkuvasta luvasta ei ollut mikään pysyvä lupa
eikä siihen sisältynyt automaattista perheen yhdistämisoikeutta.
Siihen oli oikeus, jos toimeentulolla olisi sen saanut, niin kuin kaikki
muut maassa laillisesti oleskelevat sen saavat. Valitettavasti tästä on
levitetty vääriä mielikuvia.
Olisi erittäin tärkeää,
että me näemme, että turvapaikanhakijoita
on monen tyyppisiä, maahanmuuttajia on monenlaisia emmekä heitä sillä tavalla
demonisoi emmekä vääriä leimoja
anna. Toivon, että se henki, joka täällä on
ollut tänään, että on tärkeää,
että turvapaikanhakija työllistyy, myöskin
näkyisi muun muassa Yhteisvastuukeräyksen tuotossa,
jolla me haluamme työllistää maahanmuuttajia,
raivata pois työllistymisen esteitä.
Jos me olemme yhtä johdonmukaisia, niin eduskunnan
olisi pantava nyt todella kortensa kekoon tässä yhteydessä,
todellakin. Toivon, että me olemme valmiita kaikkinensa
vaikuttamaan niin, että turvapaikanhakijat myöskin
kotoutuvat hyvin. Täällä on ollut monta
asiaa, joihin me palaamme sitten kotouttamisselonteon yhteydessä.
Lopuksi haluaisin vain sanoa, että demonisoida ei myöskään
saa sillä tavalla, että 69 vuotta jonkin yksittäisen
lausuman jälkeen yhdessä lehdessä demonisoidaan
koko minun edustamani kieliryhmä. Näin ei myöskään
voi tehdä, jos toimii sillä tavalla kuin puheenjohtaja
Soini on edellyttänyt.
Juha Hakola /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Totean ministerille sen, että en
minä ole päästäni keksinyt tuota
16 600:aa ja 57 500:aa. Kyllä minä olen
saanut sen virkamiehiltä, joihin käsitykseni mukaan
teilläkin pitäisi ainakin olla yhteys.
Mitä sitten tulee siihen, että viittasitte
siihen, että asia on ollut pitkään käsittelyssä ja
esitys on tullut jo vaikka kuinka kauan sitten, totean kuitenkin
sen, että tässä on ollut useita kuulemisia
ja hallintovaliokunnan mietinnössäkin tähän
asiaan kiinnitetään huomiota. Uskon, että kai
joillain määreillä — vaikka
en ole talouden asiantuntija, niin pystyn sanomaan, että näin
merkittävät määrien kasvut,
ylijohtajan ja turvapaikkayksikön johtajan kommentit siitä,
että tilanne on kestämätön — kyllä niillä on
varmastikin ainakin allekirjoittaneen laskuopin mukaan valtiontaloudellisia
vaikutuksia, siitä ei päästä yhtään
mihinkään. Olkoot ne sitten tarkkoja tai epätarkkoja,
mutta kai niitä jossain vaiheessa voisi hieman täydentää.
Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Huolestuttavaa on se, ministeri Thors, että minä en
muista, että te olisitte paitsi puhunut niin tehnyt mitään
konkreettista laittoman maahanmuuton ja turvapaikkajärjestelmän
väärinkäytön poistamiseksi.
Tämä on se vakava kysymys. Ne signaalit, joita
teidän hallintonne ja teidän toimintanne antaa,
ovat nyt kyllä näkymässä.
Mitä tulee näihin taloudellisiin vaikutuksiin, niin
kyllä hallituksen esityksessä pitää olla
ministerin valmistelusta ja hallituksen valmistelusta nähtävillä se
kehitys ja sen seuraukset turvapaikanhakijoiden, maahanmuuttajien,
kotouttamispaineiden, ulkomaalais- ja maahanmuutto- viranomaisten,
vastaanottokeskusten kannalta. Kyllä tämä on
ollut nähtävissä, mihin tämä vyöry
johtaa. Joulukuussa valtiovarainvaliokunnassa minä peräsin
teiltä, tämän vuoden budjetin käsittelyssä joulukuussa,
mutta te ette osannut vastata ettekä kertoa tähän
asiaan mitään. Kyllä tämä osoittaa
sitä, että tämä ei ole hallinnassa myöskään
talouspuolelta nyt.
Esa Lahtela /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ministerin puhe hämmensi tässä enemmän
kuin selvensi, koska nyt valiokunta lausumaehdotuksessa sanoo, jotta
pitää pyrkiä Euroopassa tämmöiseen
yhtenäiseen käytäntöön.
Ministeri totesi, jotta ikään kuin se olisi mahdottomuus.
Tämä kyllä asettaa nyt jotenkin omankin
ajattelun kyseenalaiseksi, jotta voiko tämän taakse
enää mennä, koska minä näen
tämän yhtenäisen käytännön
sillä tavalla, jotta jos jossakin maassa on tutkittu jonkun
henkilön oikeus, onko hän oikeutettu turvapaikkaan
vai ei, ja on todettu vaikka, että ei ole ja potkaistaan
pois, niin silloin sen kyllä pitää sitoa
kaikkia EU-maita samalla tavalla, jotta ei tehdä päällekkäistä työtä,
koska tämähän johtaa pompotteluun; kierretään
maasta toiseen ja testataan, jotta mites tässä maassa
tämä nyt menee läpi. Minusta eurooppalainen
yhtenäinen käytäntö tarkoittaa
sitä, mitä sanoin tuossa.
Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kyllä lakiesityksen taloudelliset
vaikutukset on pystyttävä arvioimaan. Ne voidaan
aina tehdä senhetkisen tilanteen mukaisesti ja niitä arvioita
voidaan korjata, kun tilanne muuttuu. Me olemme näitä taloudellisia
vaikutuksia valiokunnassa pyytäneet yli puolen vuoden ajan
ministeriltä, ja minun mielestäni on jotenkin
outoa, että ne eivät tässä lakiesityksessä ole
mukana.
Jos näitä taloudellisia arvioita ei tehdä,
on myöskin mahdotonta budjetoida, asettaa vaatimuksia,
tavoitteita, miten näitä ongelmia ja puutteita
korjataan, eli tämä kaikkihan vaikuttaa sitten
kotouttamiseen ja siihen tarvittavaan rahaan. Jotta näitä ongelmia
päästään korjaamaan, niin kyllä meidän
pitää pystyä asettamaan hintalappu myös
niille tavoitteille, mitä me tässä yhteydessä tavoittelemme.
Heli Järvinen /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! On korkea aika, että Suomi tekee
oman osuutensa yhtenäisen eurooppalaisen turvapaikkakäytännön
luomisessa. Meillä laki on syntynyt hitaasti, mutta moni
muukin Euroopan unionin maa on ollut omassa prosessissaan hidas.
Haluaisinkin pientä selvennystä ministeri Thorsilta
siitä, miten tämä lainsäädäntötyö on
edistynyt muissa EU-maissa.
Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Maahanmuuttajille pitäisi välittömästi
heidän maahan saavuttuaan tarjota suomen kielen opetusta
ja heillä tulisi olla velvollisuus ottaa sitä vastaan.
Usein vedotaan siihen, että naisten on vaikea päästä kielitunneille,
koska heillä on paljon lapsia. Jo lasten takia olisi tärkeää,
että äidit oppisivat kielen ja pääsisivät
mahdollisimman pikaisesti sisälle yhteiskuntaan. Mitä ministeri
Thors aikoo tehdä, jotta myös maahanmuuttajaäidit
pääsisivät tai joutuisivat nykyistä paremmin
kielikoulutukseen?
Sitten, viitaten edustajien Zyskowiczin ja Hakolan puheenvuoroihin
rikoksiin syyllistyneestä irakilaismiehestä, joka
on ollut Hollannissa turvapaikanhakijana: Onko meidän velvollisuutemme
ja tahtomme todella ottaa vastaan muualla tuomittuja rikollisia,
jotta he voivat jatkaa rikollista toimintaansa meidän kustannuksellamme?
Pentti Oinonen /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Vastaisin ministerille, koska hän
viittasi minun puheenvuorooni. Viittasin puheessani karjalaisiin
siirtolaisiin, joiden asuttamisessa oli suuria vaikeuksia ruotsinkieliselle rannikkoalueelle.
Tilannehan oli lähes sama kuin tänä päivänä tässä pakolaiskysymyksessä.
Jotkut hyväksyivät heidät alueelle ja
jotkut eivät. Minun nähdäkseni myös
silloin, ja ainakin silloin, sukulaiskansaamme kohtaan eräät
väestöryhmät osoittivat rasistisia piirteitä.
Tapani Tölli /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Puutun vain tähän lakiesityksen
käsittelyaikatauluun.
Lakiesitys annettiin viime talvena, ja saimme mietinnön
valmiiksi joulukuun 12. päivä viime vuonna. Emme
makuuttaneet lakiesitystä, eikä se maannut, vaan
jo keväällä kuulimme asiantuntijoita,
mutta asiaa ei ollut helppo ratkaista. Joitakin asiantuntijoita
kuulimme useaan kertaan. Lakiesityksen muokkaaminen vaati paljon
työtä, neuvotteluja, keskusteluja, ja saimme sitten
kohtuullisen lopputuloksen. Mutta haluan todeta, että ehkä ei
ollut ihan tarkka ilmaisu se, että lakiesitys makasi. Se
oli jatkuvassa käsittelyssä.
Juha Hakola /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Vastaan ed. Ruohonen-Lernerille hieman tuohon,
kun hän viittasi tuohon minun puheenvuorooni.
Ei tokikaan ole näin, että meidän
pitäisi kantaa vastuu Hollannista tänne tulleesta
rikoksentekijästä. Kyllä lähtökohta
on se, että me voimme Dublin-sopimuksen perusteella hänet
palauttaa. Mutta oleellista on se, mitä peräänkuulutin
puheenvuorossani: Nyt asian käsittely pitää saada niin
nopeasti eteenpäin, että tämä määräaika
ei mene umpeen, joka estää sitten tämän
Dublin-sopimuksen mukaisen palauttamisen. Hollannilla on käsittelyvastuu
tästä.
Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors
Arvoisa puhemies! Esittelimme hallituksen esityksen eduskunnalle
vuoden 2007 joulukuussa, ja sitten oli lähetekeskustelu
viime vuoden helmikuussa, vuosi sitten. Ei silloin määrät
olleet lähteneet muuttumaan. Kesti hyvin kauan, kesti varmaan — minä viittaan,
ja ed. Hakolakin viittasi itse, siihen, että Ruotsin ja
Norjan muuttunut politiikka on se, joka on muuttanut meidän
määriämme. Nyt tämän
tilanteen jälkeen, kun meille rupesi tulemaan enemmän
turvapaikanhakijoita, me arvioimme ja me olemme esittäneet
monta arviota siitä, mikä on kokonaistaloudellisesti
järkevää.
Samalla tavalla kun ed. Hakola kantaa huolta, minä kannan
huolta siitä, että poliisi ehtisi tehdä kaikki
työnsä nimenomaan Dublin-asetuksen asettamien
aikarajojen puitteissa. Tämä on yksi todella tärkeä pullonkaula
muiden ohella. Täytyy varmistaa, että se kuulustelu,
jonka poliisi suorittaa, suoritetaan nopeasti, riittävästi,
niin että pysytään niissä aikatauluissa.
Tämä on se pullonkaula.
Taloudelliset vaikutukset me olemme kotouttamisselonteossa esittäneet.
Sen osalta me olemme nyttemmin budjettia valmistelleet, kun olemme
nähneet nämä muuttuneet luvut, jotka
muiden maiden tilanteesta, luulen myöskin Kreikan ja maailman
tilanteesta johtuen ovat lähteneet liikkeelle.
Ed. Rönni, haasteita on, koska vaikka me pääsemme
ja me pyrimme yhtenäisiin säännöksiin, niin
sitten on erilaiset arviot maiden tilanteista. Niihin pitää puuttua
toisella tavalla, ja me olemme toivottavasti perustamassa muun muassa
tukiviraston, joka toimittaisi kaikille maahanmuuttoviranomaisille
samaa tietopohjaa eri maiden tilanteesta. Tällainen yhtenäistäminen
on myöskin yhtä tärkeää kuin
lainsäädännön puolella. Päällekkäistä käsittelyä ei
ole, koska meillä on olemassa niin sanottu Dublin-asetus
ja sen mukaan toimitaan, ettei ole toistamiseen tällaista siirtymistä maasta
toiseen.
Mitä tulee tähän rikollisen syyllistymiseen, selvitin
sen asian jo edellisessä puheenvuorossa ed. Zyskowiczille.
Toivottavasti olemme myöskin siitä samaa mieltä,
että sekä turvapaikanhakijat että muut maahanmuuttajat
saavat sitä tarvittavaa suomen ja ruotsin kielen opetusta
ja olemme erityisesti kantaneet — jos ed. Ruohonen-Lerner
olisi lukenut kotouttamisselontekoa, niin siinä me kannamme — erityistä huolta,
ja tarvitaan erityisiä toimenpiteitä, jotta äidit
ja sen mukana heidän lapsensa voivat kotoutua tänne
paremmin.
Ei voi olla ilmeisesti keskustelua maahanmuutosta, tai sellainen
keskustelu on hyvin harvoin, jossa minä olen mukana ja
perussuomalainen on mukana ja jossa ei nostettaisi kysymystä karjalaisista.
Minun isäni seudulla on hyvin monta hautaa, jossa on selkeästi
karjalankielinen nimi, ja yhtä lailla siellä on
otettu vastaan karjalaisia.
Heli Järvinen /vihr:
Arvoisa puhemies! Pahoittelen edustajakollegani puolesta. Varmastikaan
kenenkään tarkoitus ei ole pahoittaa toisen mieltä.
Tänään käsiteltävän
ulkomaalaislain julkinen ryöpytys on ollut melko yllättävää ja
käsittämätöntä. Osin
virheellisistä ja ennakkoluuloisista käsityksistä on
syntynyt väärä kuva lain todellisuudesta.
Tätä julkista keskustelua ja ryöpytystä on
ollut mielenkiintoista seurata hallintovaliokunnasta, jossa keskustelu
on käynyt hyvin eri asioiden ympärillä kuin
julkisuudessa.
Lakiesityksessä on kyse saattaa ulkomaalaislaki vastaamaan
turvapaikkamenettelydirektiivin säännöksiä ja
luoda yhtenäinen eurooppalainen turvapaikkakäytäntö,
joka varmasti on myös Suomen etu. Tämän
esityksen myötä Suomi hoitaa kuntoon oman osuutensa
eikä yhtään liian aikaisin. Päinvastoin
jo nyt olemme saaneet huomautuksia hidastelusta.
EU:n direktiivi, joka on lainmuutoksen pohjana, on minimitason
direktiivi, jonka alle lainsäädännössä ei
saa mennä. Jos Suomi laskisi myöntämänsä suojelun
tason direktiivin tasolle, taso olisi Suomessa Euroopan alhaisin.
Siksi on perusteltua, että nyt päätettiin
pitää suojelun taso ennallaan.
Suuresta julkisesta kohusta huolimatta tällä lailla
ei avata rajoja vapaalle maahantulolle eikä aiheuteta pakolaistulvaa,
vaan selkeytetään ja vahvistetaan lailla jo olemassa
oleva ja toimiva oikeuskäytäntö. Ehdotuksen
mukaisesti säädetään lain tasolle
ja täsmällisesti useista seikoista, jotka ovat
aiemmin perustuneet tulkintakäytäntöihin
tai lakia alemmantasoisiin säädöksiin.
Tämän vahvistaa myös sisäministeriön
poliisiosasto, jonka mukaan ehdotettu säännös
vastaa pääsääntöisesti
poliisin ja Rajavartiolaitoksen toiminnassa noudatettavaa käytäntöä.
Uusi laki parantaa myös turvapaikkamenettelyn ennakoivuutta
ja avoimuutta sekä hakijoiden yhdenvertaista kohtelua.
Pakolaistulvien pelkääjille on ehkä syytä muistuttaa
parista luvusta. Viime vuonna esimerkiksi Ranska myönsi
yli 11 000 turvapaikkaa, kun Suomessa samaan aikaan myönnettiin
turvapaikkoja 93. Vastaavasti, jos ajatellaan, Irakista tulvii naapurimaihin
jopa miljoonia pakolaisia. Jos pakolaisten määrä meillä kasvaa — näin
voi tapahtua — se ei johdu tästä laista
tai sen puutteesta. Se johtuu muun muassa ilmastonmuutoksesta, ympäristökatastrofeista,
maailmanlaajuisesta talouskriisistä ja sodista ympäri
maailmaa.
Suomessa on tähän mennessä myönnetty
turvapaikanhakijoille satoja tilapäisiä oleskelulupia,
jotka eivät mahdollista työntekoa. Tähän
onneksi tulee nyt muutos. Kotoutumisen näkökulmasta
on tärkeää, että maahan jäävällä on
mahdollisuus ja oikeus elättää itseään,
sillä pakotettu työttömyys johtaa helposti
syrjäytymiseen ja joskus jopa rikollisuuteen. Käytännössä lakiesitys mahdollistaa
turvapaikanhakijan entistä nopeamman hakeutumisen työntekoon.
Samalla muutokset parantavat myös Maahanmuuttoviraston
päätösten laatua ja hakijoiden oikeusturvaa hallinnossa.
Sekään ei ole ihan pikkuasia, kun ottaa huomioon,
millaisista olosuhteista, kidutuksesta, väkivallan aallosta,
sodista, pakolaiset meille tulevat.
Uudistus on tervetullut myös siltä osin, että tilapäisen
oleskeluluvan myöntäminen ehdotetaan korvattavaksi
jatkuvalla oleskeluluvalla tilanteissa, joissa maasta poistaminen
ei ole hakijasta riippumattoman teknisen esteen vuoksi mahdollista.
Vähemmistövaltuutettu kiinnitti huomiota niihin
kohtuuttomiin ja ihmisoikeusnäkökulmasta epätarkoituksenmukaisiin
tilanteisiin, joihin niin sanotun B-luvan antaminen tämän
tyyppisissä tilanteissa johti.
Ihan toinen kysymys on sitten turvapaikanhakijoiden ja -saajien
kotouttaminen, joka ilman muuta kaipaa kipeästi lisää resursseja.
Siksi on hyvä, että hallintovaliokunta lisäsi
asiaan ponnen. On myös erinomaista, että Maahanmuuttovirastolle
esitetään lisätalousarviossa lisärahaa miljoona
euroa.
Kuntakorvauksia pitää jatkossa miettiä myös entistä tarkemmin,
sillä ne ovat valitettavasti ennallaan aina vuodesta 1993
lähtien, ja se ei varmastikaan edesauta kuntien innokkuutta
ottaa turvapaikanhakijoita vastaan.
Pitää kysyä näin valtionosuusjärjestelmää uudistettaessa
myös sitä, millä tavalla voisi huomioida
maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukumäärän
laskennallisena kustannustekijänä silloin, kun
puhutaan sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusjärjestelmän
uusimisesta.
Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Nyt on erittäin tärkeätä vielä oikein
kiveen hakaten todeta, että tähän direktiiviin
ei sisälly humanitaarista pykälämäärittelyä. Euroopan
unioni nimenomaan lähtee siitä, että jos
kansallisesti halutaan siitä säätää,
siitä on säädettävä erikseen.
Puhdas EU-direktiivi ja käytäntö, Euroopan
yhteinen käytäntö, olisi kaventanut soveltamisalaa,
olisi vähentänyt turvapaikkaperustelumahdollisuuksia
ja kiristänyt nykyistä Suomen käytäntöä.
Nyt on erittäin tärkeätä vaan varmistaa,
että missään nimessä nyt ei
levennetä soveltamisalaa tässä käsittelyssä.
Siitä nimenomaan pitää pitää huoli.
Valto Koski /sd:
Arvoisa herra puhemies! Olin ilolla kuulemassa, kun ed. Tabermann
puhui suvaitsevaisuudesta tämän maahanmuuttoasian
yhteydessä. Haluan liittää sen tähän
valiokuntatyöskentelyyn. Sosialidemokraattisen valiokuntaryhmän
vastaavana tein aika nopeasti selväksi, (Ed. Rajamäki:
Hyvää työtä!) että tässä asiassa
löytyy hyvää yhteistyötä valmistelussa. Lähtökohdat
siltä osin olivat sellaiset, ettei tavanomainen hallitus—oppositio-politiikka
ollut päällimmäisenä, vaan päällimmäisenä oli
tahto yhteistyössä löytää hyvä loppuratkaisu.
Näin on tässä yhteydessä todettava,
että tällä tavoin saadaan parhaat tulokset
aikaan. Hallintovaliokunnassa tämä on ollut enemmän
tapa kuin poikkeus, mikä osoittaa hallintovaliokunnan merkityksen.
Vasta silloin, kun tällä tavoin pystytään
menettelemään, sen valiokunnan arvovalta voidaan mitata.
Lähtökohtaisestihan Suomi tunnetaan maana, jossa
maahanmuuttajien tai pakolaisten määrä on pysytellyt
verrattain pienenä. Kun suunta on viime aikoina muuttunut,
on alkanut nousta erilaisia mielipiteitä pakolaisuudesta
ja ulkomaalaispolitiikasta ja maahanmuutosta. Monet kansalaiset
kokevat, että maahanmuuttajat tulevat tänne hyötymistarkoituksessa
ja elävät yhteiskunnan varoilla, jotka suomalaisilta
veronmaksajilta kerätään. Valitettavasti
tällöin tulevat leimatuksi kaikki maahanmuuttajat,
vaikka meillä on runsaasti esimerkkejä päinvastaisesta
toiminnasta maahanmuuttajien keskuudessa. Mielestäni tällainen
asenne johtuu pitkälti siitäkin, että tässä maassa
köyhyyden ja syrjäytymisen ongelmia ei oteta vakavasti.
Syntyy vastakohtia näiden ihmisten ja maahanmuuttajien
välille. Tätä asiaa pitäisi
pohdiskella tässäkin yhteydessä yhteismitallisesti.
Valitettavaa on vielä lisäksi, että tämän keskustelun
pohjana ei ole riittävästi tietoa siitä todellisuudesta,
mistä maahanmuuttopolitiikassa ja pakolaispolitiikassa
on kysymys. Voin sanoa, että sen on tämänkin
asian ympärillä käyty keskustelu osoittanut.
Mitä nyt sitten käsiteltävänä olevassa
hallituksen esityksessä maahanmuuton ja pakolaispolitiikan
osalta tapahtuu? Mikä oikeastaan muuttuu, ja pitääkö jonkun
olla tästä muutoksesta huolissaan? Mielestäni
ei juuri mikään poikkea voimassa olevasta ulkomaalaislaista.
Lähtökohtana on, että muutoksella saatetaan
voimaan EU-määritelmädirektiivi, jota
voidaan pitää myös minimidirektiivinä.
Direktiivin tavoitteena on edistää jäsenvaltioissa
annettavan kansainvälisen suojelun ja siihen liittyvien
etuuksien yhdenmukaisuutta, niin kuin täällä on
usein todettu. Voimassa olevan ulkomaalaislain säännökset
ja lain soveltamiskäytäntö vastaavat
pääosin direktiiviä.
Alun perin hallituksen esitys sisälsi hallintovaliokunnan
mietintöä pidemmälle meneviä esityksiä määräaikaisten
oleskelulupien myöntämisestä. Niin sanotuille
B-lupalaisille esitettiin tilapäisen määräaikaisen
oleskeluluvan sijaan jatkuvaa määräaikaista
oleskelulupaa tilanteissa, joissa maasta poistaminen olisi heistä itsestään
riippumattomasta syystä mahdotonta. Taustalla oli varmaan
ajatus integroida turvapaikanhakijoita entistä nopeammin
suomalaiseen yhteiskuntaan, missä sinänsä ei
ole mitään moitittavaa. Valiokunta ei kuitenkaan
katsonut tällä kertaa tätä tarpeelliseksi
ja teki seuraavat muutosesitykset, jotka haluan sen takia kerrata,
että näistä varsinaisista substanssikysymyksistä on
aika vähän käyty keskustelua.
a) Humanitaarisen suojelun alan rajaaminen: "Valiokunnalle esitetyn
selvityksen mukaan humanitaarista suojelua koskevan sääntelyn
tarkoituksena on säilyttää kansainvälisen
suojelun myöntämisen edellytykset nykyisellä tasolla. Näin
ollen tarkoitus ei ole laajentaa kansainvälisen suojelun
antamisen perusteita." Näin joistakin täällä pidetyistä puheenvuoroista
on voitu ymmärtää. "Ehdotetun ulkomaalaislain
88 a § ei kuitenkaan sanamuotonsa perusteella vastaa mainittua
tarkoitusta muutoin kuin ympäristökatastrofin
osalta. Kuten edellä on todettu, nykyisin ympäristökatastrofi
sisältyy voimassa olevassa 88 §:ssä säädetyn
suojelun tarpeen piiriin. Valiokunta ehdottaakin, että hallituksen
esitykseen sisältyvän 88 a §: n 1 momentista
poistetaan ne ilmaisut, jotka ovat epämääräisiä ja
väljiä ja joiden sisältö ei
ilmene myöskään perusteluista." Tämä oli
valiokunnan näkemys asiantuntijakuulemisten jälkeen.
"Kyseiset käsitteet kiistatta laajentaisivat kansainvälisen
suojelun alaa nykyisestään. Valiokunnan ehdottamassa
muodossa suojelun antamisen edellytykset säilyvät
nykyisellään."
b) Tilapäisen oleskeluluvan rajaaminen, nykytila: "Voimassa
olevan ulkomaalaislain 51 §:stä ilmenee, että Suomessa
olevalle ulkomaalaiselle myönnetään tilapäinen
oleskelulupa, jos häntä ei tilapäisestä terveydellisestä syystä voida
palauttaa kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa taikka
hänen maasta poistamisensa ei ole tosiasiassa mahdollista.
Tilapäinen oleskelulupa myönnetään
henkilölle, jolla ei ole perusteita oleskeluluvan saamiseen,
mutta jota ei kuitenkaan ole mahdollista poistaa maasta ainakaan
välittömästi. Tällainen oleskelulupa
myönnetään ulkomaalaiselle siihen saakka,
kunnes este maasta poistamiseen on poistunut. Tilapäisyys
voi jatkua korkeintaan kaksi vuotta, minkä jälkeen
on myönnettävä jatkuva oleskelulupa,
jos maasta poistaminen ei edelleenkään ole mahdollista."
Sitten hallituksen esittämä muutos tähän
nykytilaan: "Esityksen mukaan Suomessa olevalle ulkomaalaiselle
myönnetään tilapäisen oleskeluluvan
sijasta jatkuva oleskelulupa heti ensimmäisenä lupana,
jos henkilön maasta poistaminen ei ole hänestä riippumattoman
teknisen esteen vuoksi mahdollista. Jatkuva oleskelulupa merkitsee
oikeutta työntekoon ja perheen yhdistämiseen.
Samalla se merkitsee sitä, että jatkuva oleskelulupa
myönnetään heti, vaikka kansainvälisen
suojelun edellytykset eivät täyty."
Sitten hallintovaliokunnan muotoilema teksti: "51 §.
Tilapäisen oleskeluluvan myöntäminen maasta
poistamisen estymisen vuoksi. Valiokunta ehdottaa yleisperusteluissa
lausuttuun viitattuun 51 §:n poistamista lakiehdotuksesta,
jolloin pykälä jää sisällöltään
nykyiselleen."
"Tilapäiseen oleskelulupaan liittyvänä kes-keisenä ongelmana
on pidetty sitä, ettei henkilö ole ensimmäisen
vuoden aikana saanut tehdä työtä. Valiokunta
pitää sanotun rajoituksen poistamista tarpeellisena,
jolloin myös monin tavoin ongelmallinen ehdotettu ulkomaalaislain
51 a § voidaan poistaa kokonaan lakiehdotuksesta. Valiokunnan
ulkomaalaislain 80 §:ään ehdottaman muutoksen perusteella
ulkomaalaisella on heti 51 §:ssä tarkoitetun tilapäisen
oleskeluluvan saatuaan oikeus tehdä ansiotyötä."
Valitettavasti tällä kertaa maailman taloustilanne
on synkentänyt myöskin Suomen taloustilannetta,
ja tästä hyvästä sanamuotomuutoksesta huolimatta
saattaa olla vaikeata tätä käytännössä toteuttaa.
Hallintovaliokunta esittää siis työntekokiellon
poistamista niin sanotuilta B-lupalaisilta, mutta rajaa hallituksen
esityksen muut muutosehdotukset B-lupalaisten kohdalta pois. Tämä on
ollut yksi niistä ongelmista, jotka ovat antaneet kansalaisille
aiheen, jopa oikeuden, arvostella maahanmuuttajien huonoa työhön
sijoittumista.
Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan vielä korostaa valiokunnan
lausumaehdotusta ja sen merkitystä, valiokunta kun edellyttää "hallituksen tarkkaan
seuraavan 1) tilapäisen oleskeluluvan saaneiden määriä ja
asemaa, 2) maasta poistamisen esteiden päättymistä ja
maasta poistamisen tehokkuutta tilapäisten oleskelulupien
perusteiden lakatessa, 3) kansainvälistä suojelua
koskevien säännösten soveltamista eri
vaikutuksineen ja 4) koko ulkomaalaislain toimivuutta ja maahanmuuton
erilaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia taloudelliset vaikutukset
mukaan lukien. Lisäksi eduskunta edellyttää hallituksen
5) toimivan yhtenäisen kansainvälistä suojelua
koskevan eurooppalaisen politiikan edistämiseksi ja 6)
ryhtyvän seurannasta johtuviin tarpeellisiin toimenpiteisiin
muun muassa lainsäädännön muuttamiseksi."
Lisäksi valiokunta on tehnyt esityksen lain taloudellisten
vaikutusten osalta muun muassa kuntien rahoitusta koskien.
Christina Gestrin /r:
Ärade talman! Inledningsvis är det bra att
konstatera att regeringen avgav en enhällig proposition
för över ett år sedan. Riksdagen har
tagit god tid på sig att behandla lagförslaget
och också gjort vissa ändringar som ändå inte
kan betraktas som väldigt stora. Här i salen i
dag har man fått bilden av att ändringarna verkligen
varit större än de de facto är.
Heti alussa haluan kuitenkin todeta, että Suomen on
myös tulevaisuudessa kannettava vastuuta yhdessä muiden
Euroopan unionin maiden kanssa pakolaisten vastaanottamisesta, turvapaikanhakijoiden
oikeudenmukaisesta ja hyvästä kohtelusta ja humanitäärisen
suojelun tarpeessa olevien ihmisten auttamisesta. Todennäköisyys sille,
että pakolaisvirrat maailmassa loppuisivat, on epätodennäköistä.
Samoin Suomen pitää myös pyrkiä yhtenäisiin
käytäntöihin pakolaisten vastaanotossa
ja turvapaikanhakijoiden hakemusten käsittelyssä EU-maissa.
Siihen tämä lakiesitys myös tähtää.
Suomen tulee sen lisäksi toimia kansainvälisten
sopimusten mukaan.
Bakom regeringens förslag till ny utlänningslag
ligger problemet med B-loven, det vill säga de tillfälliga
uppehållstillstånd som gavs i hundratal till asylsökande
från Somalia, Irak och Afghanistan för några år
sedan. De som fick dessa lov stannade i Finland, men hade inte rätt
till hemkommun eller rätt att jobba. Uppehållstillstånden
gav innehavaren en osäkerhet om framtiden och försvårade
invandrarens möjligheter till en plats i samhället.
Eftersom loven även kunde ges åt minderåriga
fick inte många invandrarbarn gå i skola. Skolgång är
en grundläggande rättighet för ett barn
som en civiliserad stat som Finland borde kunna upprätthålla
oberoende av vad som står på barnets uppehållstillstånd.
Maassamme on myönnetty turvapaikanhakijoille satoja
oleskelulupia, jotka eivät mahdollista työntekoa,
ja tähän tulee nyt muutos. Kotoutumisen näkökulmasta
on tärkeää, että maahan jäävälle
henkilölle annetaan mahdollisuus elättää itseään.
Tämä on paras tapa estää syrjäytymistä ja muita
ongelmia. Mahdollistamalla työnteon integroituminen suomalaiseen
yhteiskuntaan tapahtuu nopeammin kuin muuten.
Jos halutaan verrata eri Euroopan maita, voi todeta, että Ranska
viime vuonna myönsi yli 11 000 turvapaikkaa, kun
Suomessa turvapaikan hakemisen jälkeen oleskeluluvan sai
793 henkilöä, joista 93 sai turvapaikan.
Problemen med B-loven är att innehavaren inte under
det första året har rätt att arbeta.
Vi är alla säkert överens om att arbete är
det bästa sättet för en invandrare att
integrera sig i det finländska samhället. Samtidigt är
det för alla parter att föredra att invandrare
kan jobba, försörja sig och betala skatter i stället
för att leva på utkomststöd.
Ur den synvinkeln är det ofattbart att finländska
myndigheter med vett och vilja tidigare gått in för
att bevilja uppehållstillstånd som tvingar innehavaren
till arbetslöshet. Och rent av absurt tedde sig förfarandet
i de fall där en asylsökande jobbat på basis
av asylsökandes rätt att arbeta efter tre månader
i landet men sedan fått B-tillstånd, som inte
gett rätt att fortsätta arbeta och på sätt
försörja sig själv och sin familj och
betala skatter.
I dag talar vi om behovet av en snabbare integrering av invandrare
i Finland. Politiken att bevilja B-lov var en politik som mycket
effektivt drog mattan under målsättningen att
integrera de invandrare som stannat i Finland. Därför är
det viktigaste i den nya lagen att de som får B-lov får rätt
att arbeta. Vi vill att de som blir kvar i landet ska beviljas uppehållstillstånd
som möjliggör en integration i samhället.
Det mår både vårt samhälle och
naturligtvis invandrarna bäst av.
Puhetta oli ryhtynyt johtamaan toinen
varapuhemies Johannes Koskinen.
Elisabeth Nauclér /r:
Ärade herr talman! Rötterna till dagens
diskussion ligger faktiskt i Tammerfors. Under Finlands första
ordförandeskapsperiod för EU 1999 var temat för
toppmötet i Tammerfors samarbetet i rätts- och
inrikesfrågor. I Tammerfors kom man överens om
att inom EU skapa en gemensam politik för asylfrågor,
the spirit of Tampere. Den framtida gemensamma asylpolitiken i Europa
skulle grunda sig på ett fullständigt iakttagande
av Genèvekonventionen från 1951, den så kallade
flyktingkonventionen.
I det första skedet skulle det skapas instrument som
definierade en miniminivå. Det är ett av dessa
instrument som ligger bakom dagens lagförslag. Det har
inte varit någon lätt process för EU
att komma överens om dessa miniminivådirektiv
inom politikområdet asyl. Speciellt gäller detta
direktivet om asylförfarandet men också det nu
aktuella direktivet ändrades på flera punkter
till det sämre.
Resultatet blev i bland en politisk kompromiss som sitter illa
i ett instrument som ska definiera rättigheter. Ett exempel
på en sådan politisk kompromiss är artikeln
om subsidiärt skydd. FN:s flyktingkommissariat Unhcr har
uppmanat alla medlemsländer i EU att i implementeringen av
direktivet upprätthålla de högre standarder medlemsländerna
har jämfört med miniminivådirektivet.
Unhcr har kritiserat artikeln om subsidiärt skydd för
att vara restriktiv. Den är dock trots sina brister ett
viktigt steg på väg mot en större harmonisering.
Det är viktigt att EU har en gemensam europeisk immigrationspolitik
och en gemensam asylpolitik. Vi ska ha en effektiv gränsövervakning så att
olika länder inte behöver ta ett större
eller mindre ansvar än andra. Först när
vi uppnått detta kan vi på riktigt tala om en
Europeisk union. Vägen dit är förhoppningsvis
inte alltför lång, men det viktigaste är
att vägen dit inte kantas av försök att
komma undan vårt ansvar på det internationella
planet. Unhcr är den ledande organisationen när
det gäller flyktingfrågor. Vi har all anledning
att beakta deras synsätt och lägga det till grund
för det fortsatta arbetet.
Orsaken till att vi behöver en harmonisering av asylfrågorna
inom EU, svårigheterna att nå samförstånd
mellan medlemsländerna om denna harmonisering och den diskussion
som förts om den nu aktuella lagändringen är
alla symptom på samma sak, the race to the bottom, och
så får det inte vara. Det får inte bli
en tävling mellan länderna i Europa om att erbjuda
flyktingar och asylsökande det minsta möjliga.
Det här leder till en tyst tävling mellan medlemsländerna
i att försämra villkoren för asylsökanden.
Harmoniseringen ska ha som mål att sätta stopp
för detta.
Det som återstår av harmoniseringen av asylpolitiken är
det andra skedet sådant som det definierades av Tammerforsprogrammet.
I det andra skedet ska det skapas bindande regler som är
gemensamma för alla. Enligt tidtabellen i Tammerforsprogrammet
och det efterföljande Haagprogrammet är tidsgränsen
för denna harmonisering 2010.
Herr talman! Vi vet av erfarenhet att samhällsansvaret
utsätts för stora prövningar under svåra ekonomiska
tider. Den ekonomiska världskris vi nu är inne
i är inget undantag. Under den förra ekonomiska
krisen sjönk biståndet i Finland med 62 procent
och i Japan med 44 procent under deras kris. Låt oss därför
vara eniga om att vi åtminstone på detta område
ska ta vår del av världsansvaret.
Jag vill slutligen tacka minister Thors för sina insatser
på ett område som visat sig vara långt ifrån
lätt.
Thomas Blomqvist /r:
Ärade herr talman! Det lagförslag, den ändring
av utlänningslagen som vi nu behandlar handlar ju om en
implementering av EU:s direktiv i den finska lagstiftningen. Jag
tycker att ändringsförslagen går i rätt
riktning. Ett av de stora problemen i Finland har ju varit att man
beviljat hundratals uppehållstillstånd som inte
gett innehavarna rätt att arbeta.
Ändringen i utlänningslagen rättar
till den här bristen och just det är en av lagens
främsta fördelar, vilket också betonas
i förvaltningsutskottets betänkande. I stället
för tillfälliga uppehållstillstånd
som kunnat gälla upp till två år och
som inte tillåtit arbete under det första året
går man nu in för ett system som ger utlänningar
rätt att jobba även under det första året
i landet. En förutsättning för en lyckad
integration är att de som stannar i landet har en laglig
möjlighet att stå för sin egen försörjning.
Den nya lagen bibehåller utlänningars fortsatta
rätt till socialskydd, vilket bör vara en självklarhet
i dagens Finland.
Likaså är det skäl att komma ihåg
att Finland har en lång tradition av att ge skydd åt
dem som flyr krig. Humanitärt skydd är verkligen
inget nytt inslag för Finland. Redan i början
på 1990-talet hade vi paragrafen om vägande humanitära skäl.
Den nya lagen garanterar det humanitära skyddet och ett
starkt skydd av de mänskliga rätttigheterna enligt
nuvarande rättspraxis.
Arvoisa herra puhemies! EU-tasolla tapahtuu tällä hetkellä paljon
juuri oikeus- ja sisäasiain sektorilla. Koko turvapaikkahakemusprosessista on
tehtävä joustavampi ja inhimillisempi. Tavoitteena
tulee olla yhtenäinen maahanmuuttopolitiikka, mikä myös
hallintovaliokunnan mukaan on välttämätöntä.
On helppo olla samaa mieltä siitä, että on
kestämätöntä jatkaa 27 eri järjestelmällä ja
tavalla tulkita sääntöjä.
EU-harmonisointi on kuitenkin vielä nyt vasta ensimmäisessä vaiheessaan,
mikä tarkoittaa minimitason harmonisointia. Juuri tämän
vuoksi en voi hyväksyä vaatimuksia, joiden mukaan Suomi
ei saisi soveltaa minimitasoa parempaa suojelua. Direktiivi määrittelee
minimitason, mutta Suomen tavoitteena tulee olla korkeampi taso.
Mietinnössä me pidämme kiinni siitä,
että humanitaarinen suojelu pysyy samalla tasolla, kuin
se on nykyisessä oikeuskäytännössä.
EU-harmonisointi tulee vähitellen todelliselle harmonisoinnin
tasolle.
Meidän on pyrittävä luomaan malli,
jota muut maat lähestyvät ja seuraavat eikä niinkään
laskemaan omaa tasoamme. EU:n turvadirektiivin avulla pyritään
vähentämään turvapaikanhakijoiden
liikkumista jäsenvaltioiden välillä,
mikä puolestaan sekä vahvistaa prosessin inhimillistä osuutta
että vähentää turhaa byrokratiaa.
Tämän vuoksi meidän kannattaa nyt satsata
aikaa ja resursseja toimivan järjestelmän luomiseksi
tavoitteena onnistunut kotouttaminen.
Kunnille maksettavat korvaukset pakolaisten vastaanotosta ovat
pysyneet samalla tasolla vuodesta 1993 saakka, vaikka pakolaisten
määrä on lisääntynyt.
Sen takia on äärimmäisen tärkeää, että valtio
tukee kuntia taloudellisesti ja on muutenkin kannustamassa kuntia
ottamaan vastaan ulkomaalaisia. Kotouttamisen on toteuduttava kaikilla
tasoilla, paikallisesti ja valtakunnallisesti sekä pohjoismaisella
että eurooppalaisella tasolla.
Herr talman! Det är viktigt att regelverket för mottagning
av flyktingar och asylsökande harmoniseras på EU-nivå.
Ingen gagnas av att det uppstår en konkurrens mellan EU-länder
om vem som ska ha de lägsta skyddsbestämmelserna
eller, sett ur flyktingarna syn på saken, var de behandlas
på bästa sätt. Det här gagnar
varken medlemsländerna eller flyktingarna.
Vi måste också i Finland bli bättre
på att följa upp hur man lyckats i våra
internationella förpliktelser och hur de kan koordineras
på EU-nivå för att bättre kunna överblicka
helhetssituationen. Vi ska alltså satsat på att
förbereda och planera integration, förverkliga
den samt följa upp och utvärdera hela processen.
Arvoisa herra puhemies! Lopuksi muutama huomautus. Olen iloinen
siitä, ettei minun tarvitse olla mitään
mieltä siitä, mitä ed. Pentti Oinonen
täällä sanoi, enkä myöskään
ole millään tavalla vastuussa siitä,
mitä on kirjoitettu johonkin lehteen neljännesvuosisata
ennen syntymääni. Samalla haluan kuitenkin todeta,
että olen toisaalta iloinen siitä, että ed.
Oinosen puoluetoverien, muun muassa edustajien Vistbackan ja Soinin,
puheet ovat olleet tosin kriittisiä mutta asiallisia ja
rakentavia, kuten myös koko tämän lain käsittely
hallintovaliokunnassa, missä olen saanut olla mukana.
Käsittely oli aika pitkä, mutta erittäin
perusteellinen. Mietintö on kuitenkin valmisteltu suuressa
yhteisymmärryksessä ja rakentavassa hengessä.
Kiitos siitä erityisesti puheenjohtaja Töllille
ja myös koko valiokunnalle. Pidän tätä suurta
yksimielisyyttä valiokunnassa ja toivon mukaan myös
täällä salissa jopa itseisarvona ajatellen
meidän tulevaa pakolais- ja turvapaikkapoli-tiikkaamme.
Toiseksi pidän erittäin tärkeänä sitä,
että tilapäisen oleskeluluvan saanut nyt tämän
lakimuutoksen myötä saa oikeuden työntekoon,
ja kolmanneksi sitä, että humanitaarinen suojelutaso säilyy
nykyisellä tasolla vallitsevan oikeuskäytännön
mukaisesti.
Outi Alanko-Kahiluoto /vihr:
Arvoisa puhemies! Hallituksen esitykseen ulkomaalaislain muuttamisesta
sisältyy hyviä ja nykytilannetta parantavia ehdotuksia.
Humanitäärisen maahanmuuton edistäminen
työperäisen maahanmuuton rinnalla on oikea tavoite.
Lain 88 §:ään esitetyt muutokset laventaisivat
kansainvälisen suojelun myöntämisen edellytyksiä,
minkä seurauksena Suomeen suuntautuva humanitäärinen
maahanmuutto todennäköisesti lisääntyisi.
Lakiin lisättäväksi ehdotetussa 51
a §:ssä laajennetaan perusteita, joilla teknisten
syiden takia maasta poistumasta estyneet henkilöt saisivat
tilapäisen oleskeluluvan sijasta jatkuvan oleskeluluvan.
Jatkuvien lupien suosiminen on perusteltua. Nykyisin tilanne on
ollut se, että tilapäisen luvan saaneet ovat lähinnä olleet
toimettomina vastaanottokeskuksissa vailla oikeutta työntekoon
tai sosiaaliturvaan. Odotusajat ovat keskimäärin
pitkiä, ilman huoltajaa tulleilla alaikäisillä jopa
yli vuoden. Tällainen käytäntö on
sekä yhteiskunnan kokonaisedun kannalta että inhimillisesti
katsoen väärä. Tilannetta on myös
hankaloittanut se, että käytäntö on
eri kunnissa ollut erilainen ja jotkut tilapäisen luvan
saaneet ovat saaneet myös kotikunnan ja oikeuden kotikunnan
perusteella taattaviin palveluihin, toiset taas eivät.
Oikeus työhön ja sosiaaliturvaan on taattava jokaiselle,
jonka oleskelu Suomessa on laillista ja näyttää muodostuvan
pysyväksi.
Arvoisa puhemies! Tällä kertaa eduskunta on ottanut
lakiin tiukemman kannan kuin hallitus esityksessään
ja ehkä myös konservatiivisemman kannan. Hallintovaliokunta
kritisoi hallituksen esitystä siitä, että siinä ei
ole riittävällä tavalla arvioitu, millainen
vaikutus esitetyillä muutoksilla olisi esimerkiksi taloudellisesti.
Turvapaikanhakijoiden määrä on selkeässä kasvussa.
Vuonna 2007 maahan tuli hiukan yli 1 500 hakijaa, vuonna
2008 yli 4 000 ja tänä vuonna tulijoita
saattaa olla yli 6 000. Moni tulijoista saapuu sotatoimialueelta
sietämättömistä ja hengenvaarallisista
oloista. Suomeen tulo merkitsee heille ensisijaisesti kuolemanvaaran
välttämistä. Meidän poliitikkojen
tulee kuitenkin huolehtia myös siitä, miten yhteiskunta
pystyy pitkällä aikavälillä huolehtimaan
tulijoiden hyvinvoinnista. On selvää, että ilman
riittävää taloudellista panosta se ei
onnistu. Ilman riittäviä taloudellisia resursseja
tulijoiden hyvinvoinnista ei voida huolehtia. Kunnille pakolaisten
vastaanotosta maksettavien korvausten tasoa ei ole nostettu sitten
vuoden 1993. Tämä vaikuttaa ymmärrettävästi
kuntien halukkuuteen ottaa pakolaisia vastaan. Samalla kun humanitääristä maahanmuuttoa
edistetään, on korvauksiin saatava parannusta.
Kun valtionosuusjärjestelmää uudistetaan,
olisi syytä miettiä, pitäisikö maahanmuuttajien
määrä kunnissa ottaa huomioon laskennallisena
kannustustekijänä esimerkiksi opetus- ja sosiaali-
ja terveystoimen valtionosuuksissa.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Muutama näkökohta siitä historiasta,
jonka kautta tähän on tultu. 1990-luvun alkupuolella
täällä salissa käytiin hyvin
mielenkiintoista ja aika tavalla toisenlaista keskustelua näistä turvapaikanhakijoista
ja ulkomaalaisasioista ylipäätänsäkin. Jos
tuon kaiken paljon puhumisen kiteyttää kahteen
sanaan, niin sekin on mahdollista, ja nuo kaksi sanaa ja käsitettä ovat
taakanjako ja toisaalta kotouttaminen.
Taakanjako, burden sharing, niin kuin täällä hyvin
halukkaasti asia ilmaistiin — oli opittu pari ulkomaankielistä sanaa
tähän debattiin — kuvasi siinä ajassa
sitä, kuinka haluttiin valtavien turvapaikanhakijajoukkojen
olosuhteissa Keski-Euroopassa sieltä käsin kääntyä muiden
Euroopan, sanotaanko Oecd-maitten, puoleen toivoen, että tehtäisiin
jonkinlainen taakanjakosopimus elikkä sovittaisiin eräällä tavalla
kiintiöistä, turvapaikan saaneitten ihmisten määrän
puitteissa kiintiöistä. Tällä asialla
oli erikoisesti silloinen Saksan ulkoministeri, joka hyvin voimallisesti ajoi
tätä asiaa, kävi myöskin täällä Helsingissä asioimassa,
mutta ei päässyt hyvää aloitettaan
pitemmälle.
Mielenkiintoista on se, että taakanjakokäsitettä ei
näissäkään kuulluissa puheenvuoroissa
ole käytetty juuri lainkaan. Sen sijaan joissakin on puhuttu
uudella tavalla siihen vivahtaen ja toisaalta sitten erikoisesti
on puhuttu yhteisvastuusta. Ymmärrettävästi
tämä yhteisvastuukäsite EU:laisittain
tuli käyttöön vuonna 1999, jolloin oli
täällä usein siteerattu ja mainittu Tampereen kokous,
jolloin EU-puheenjohtajuuden tiimoilta näitä asioita
käsiteltiin ja vietiin suomalaisten toimestakin eteenpäin.
Sitten tämä kotouttaminen, toinen hyvin mielenkiintoinen
asia. Olin silloin hallintovaliokunnassa, kun tämä termi
ilmestyi suomen käyttökieleen, ja muistan, kuinka
ministeriöitten virkamiehet opettivat hallintovaliokunnan
silloisia jäseniä, että tästä eteenpäin
ette saa käyttää mitään muuta
termiä kuin kotouttaminen, elikkä sillä tavalla
pitää juurruttaa tämä uusi termi
suomen käyttökieleen. Ja niin täällä kaikille
edustajille nyt on välitetty, sittemminkin eduskuntaan
ilmestyneille edustajille on tullut selväksi, että ainut
oikea sana on kotouttaminen. Näin pitää asiat
ymmärtää.
Jos ajatellaan sisällöllisesti sitä keskustelua, joka
käytiin silloin aikoinaan ja joka on käyty tämän
päivän aikana, niin kotouttamiseen liittyen on
ollut erittäin selvästi havaittavissa se, missä eräällä tavalla
tehtiin virhe. Tehtiin virhe siinä, että lähdettiin
kotouttamaan varsin vaatimattomin askelin. Tästä oli
seurauksena se, että turvapaikanhakijoiden joukossa myönteisen
päätöksen saaneista tai täällä oleskeluluvan
saaneista, siis niin kuin tavallaan Suomeen joksikin aikaa taikka
pitemmäksi aikaa jääneistä,
varsin moni koki tulleensa syrjäytyneeksi suomalaisesta
yhteiskunnasta ja erikoisesti sen takia, että ei saanut
tehdä työtä. Nyt tämä ongelma
poistuu, se on äärimmäisen myönteinen
ja hyvä asia. Elikkä toisin sanoen vihdoin viimein
tämä askel ollaan ottamassa, ja se on todella
erinomaisen hyvä asia.
Ajatellaan vielä parilla sanalla tulevaisuutta. Öljykriisi,
energiakriisi, finanssikriisi ja ilmastonmuutoksen aiheuttama lähtö entisiltä asuinalueilta
pois niitten tultua asuinkelvottomiksi tulevat vaikuttamaan siihen,
että varsin monet joutuvat jättämään
kotiseutunsa. Paluuta ei ole, ja se merkitsee sitä, että kolkuttelijoita
riittää.
Esa Lahtela /sd:
Arvoisa puhemies! Ihan muutamia hajanaisia havaintoja tästä esityksestä.
Ensinnäkin se lähtökohta, kun hallitus
antoi tämän esityksen, se oli tosi hyvä,
että sitä on näin pitkään
eduskunnassa käsitelty, koska todennäköisesti,
jos silloin hätäisesti olisi tehty ratkaisu siinä,
niin se olisi jouduttu korjaamaan tai se ei olisi ollut ainakaan
hyvä ratkaisu. Niin kuin täällä jo
ministerikin on todennut puheissaan, niin Ruotsin ja Norjan tekemiset
ja ratkaisut ovat vaikuttaneet myös meillä turvapaikanhakijoiden määrään,
ja siinä mielessä oli onni, kun tätä tällä tavalla
tarpeeksi pitkään täällä käsiteltiin,
jotta saatiin tämmöinen tulos. Valiokunta on tehnyt minusta
tässä kuitenkin hyvää työtä lopputuloksen
osalta. Ponnessa, mikä täällä todetaan,
siinä mielessä, jos nämä edellytykset
täytetään, tässä on
sinällään kaikki otettu huomioon. Mutta
se vaatii sitä, jotta ollaan tarkkaavaisia ja seurataan, mitä tapahtuu
maailmalla ja Suomessa.
Sitten toiseen asiaan, kun tässä on korotettu työtä,
että nyt sallitaan työnteko, niin tähän
sisältyy tietysti se riski, jotta kun katsoo lyhyellä jänteellä mahdollisesti
tätä vuotta ja ensi vuotta tai vielä kahta
vuotta eteenkin päin, niin voi olla, että näitä työnteon
mahdollisuuksia ei sillä tavalla ole. Tähän
kytkeytyy sekin asia, minkä ed. Mustajärvi taisi
todeta jo aiemmin illalla, jotta tässä voi nousta
tämmöisiä rasistisia ilmiöitä, koska
meillä on suomalaisia ihmisiä työttöminä paljon
ja näyttää, jotta joka päivä tulee
useita satoja lisää, jopa tuhansia työttömiä.
Siinä tilanteessa, kun niitä töitä ei
ole olemassa, niin voi olla, että työnantajalle
tulee kiusaus, jotta palkataan tämmöinen maahanmuuttaja,
joka ei hallitse kulttuuria, ei kieltä, ei osaa pitää puoliaan,
ja siinä tilanteessa tulee tämmöinen
alipalkkaushoukutus.
Siihen liittyen minä kyllä odotan, jotta tätä tuottavuusohjelmaa,
mikä hallituksella on työsuojelupiirien osalta,
nyt tarkastellaan siitäkin näkökulmasta,
miten tämä valvonta saadaan tarpeeksi aukottomaksi,
mitä laki edellyttää, jotta Suomessa
pitää soveltaa suomalaisia työehtoja, ja
olosuhteet ovat ihmisillä sellaiset, jotta ihmisiä,
ovatpa ne sitten ulkolaisia tai suomalaisia, ei sillä tavalla
ainakaan sorreta, ketkä täällä ovatkin
tekemässä työtä ja haluavat
tehdä työtä.
Tässä minusta nopeasti tehtäviä asioita
olisi, jotta käsittely pitäisi saada kyllä ripeäksi.
Sinnehän on tietysti varoja lisätty, mutta jos
se ei riitä, niin siihen on laitettava niin paljon, jotta
saadaan nopeiksi nämä käsittelyajat ja
sitten jos ei ole oikeutta turvapaikkaan, niin mahdollisimman nopeasti
kotiuttaminen, ei kotouttaminen, niin kuin ed. Pulliainen opetti
näitä termejä. Minusta silloin tulee
kotiutus kysymykseen elikkä laitetaan sinne omaan maahansa
lähtemään, jos ei ole oikeutta tämmöiseen
statukseen.
Äsken, kun olin työhuoneessani, niin — ilmeisesti
tämä näkyy nettisivuilla kansalle, joka
katsoo, mitä me täällä puhumme — ihminen
soitti tuolta pohjoisesta Karjalasta ja sanoi, jotta eiköhän
sinne Ahvenanmaalle pitäisi näitä laittaa,
ei millään sen takia, jotta siellä puhutaan
ruotsia eikä millään pahalla, mutta kun
Ahvenanmaalla on korkeampi tulotaso ja rikkaampia muutenkin ihmiset
ja siellä ilmeisesti suomalaiset eivät pysty maata
ostamaan, niin sinne avoveden ääreen voisi kanssa
laittaa näitä turvapaikanhakijoita tietyn määrän,
onko se sitten joku kiintiö. (Ed. Lauri Oinonen: Hyvä ajatus!)
Silloin ei ainakaan olisi sitä ongelmaa, minkä ed.
Oinonen, siis Pentti Oinonen, tuossa totesi, jotta joskus on aikanaan
sorrettu tuolla ruotsinkielisellä alueella. Nyt voisi osoittaa,
jotta Ahvenanmaa ainakin on hyvin lojaali ja ottaa pakolaisia vastaan.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Ministerikaudellaan Vanhasen ensimmäisen
hallituksen aikana ministeri Rajamäki teki mielestäni
hyvää työtä näissä kysymyksissä,
jotka liittyvät turvapaikan hakemiseen ja siihen liittyvään lainsäädäntöön
ja käytäntöön. Olisin toivonut, että näillä linjoilla
tätä työtä olisi edelleen haluttu
jatkaa.
Kansalaiset ovat viime päivinä lähettäneet
hyvin paljon huolestuneita vetoomuksia meille kansanedustajille
niistä ongelmista, joita saattaa tulla hyvää tarkoittavan
lainsäädännön väärinkäyttämisestä.
Nythän on muistettava se, että voidaan menetellä oikein
tai voidaan menetellä väärin, ja nimenomaan
se, että jos lainsäädäntöä käytetään
väärin, niin kansalaiset pelkäävät
siitä tulevan hyvinkin monitahoisia ongelmia. Mielestäni
perusvirhe käydyssä keskustelussa on se, että meillä sekoitetaan
käsitteet "turvapaikan hakeminen" ja "maahanmuuutto".
Muuten maahanmuutostakin olen huomannut, että kun siitä puhutaan,
kuinka paljon meillä tulee työvoimapulaa, niin
kohta sen jälkeen, kun näitä puheita
on puhuttu, maassa on taloudellinen taantuma. 90-luvulla tuli lama
ja maahan paljon työttömiä. Elikkä tuo
on hyvin lyhytkestoista puhetta, että maassa tarvittaisiin
kovinkin paljon ulkomaisia henkilöitä työhön.
Missään tapauksessa en vastusta sitä,
jos joku haluaa tulla Suomeen työhön, tänne
pitää olla oikeus tulla, ja hengenvaarassa olevalla
pitää olla oikeus siihen, että saa turvapaikan.
Mutta kuten jo päivällä käydyssä debattikeskustelussa
toin esille, kun henkilö tulee saamaan turvapaikan, niin
kyllä silloin ensisijainen tavoite on, että hän
pääsee takaisin sinne, mistä hän
on lähtenyt, mahdollisimman pian. Milloinka tuo mahdollisuus
sitten koittaa, se tietysti saattaa monista oloista johtuen vaihdella,
mutta minusta on peruslähtökohta se, että palataan
sinne, mistä on tultu. Täällä joku
viittasi päivällä siihen, että Suomestakin
sotien aikana lapsia meni Ruotsiin. Peruslähtökohta
oli se, että nämä lapset sitten palaavat
takaisin Suomeen, ja näin pääosin tapahtui.
Erinäisistä muista syistä johtuen lapsia
sitten jäi myös pysyvästi Ruotsiin, osin
muihinkin maihin, mutta pääsääntö oli
se, että kun olot Suomessa paranevat, niin tänne
palataan takaisin.
Edelleen näkisin sen, että maassa maan tavalla.
Meillä suomalaisilla pitää olla oikeus
suomalaiseen kulttuuriin, suomalaiseen elämänpiiriin, suomalaiseen
uskontoon, ja tänne muuttavien kohdalla toki heille oma
erilaisuutensa sallitaan, mutta tämä ei saa missään
tapauksessa vaarantaa meidän suomalaisuuttamme. Aidossa
ihmisystävällisyydessä jokainen arvaa
oman tilansa ja antaa arvon toisellekin.
Ed. Lahtela täällä viittasi aivan
oikein siihen, että kun turvapaikkakäsittelyä tehdään,
niin tämä pitää tehdä nopeasti
ja myöskin nopeasti tehdä kotiuttaminen, kotiuttaminen
sinne, mistä tänne on tullut, jos se on mahdollista.
Hallituksen esityksessä ja valiokuntamietinnössä,
näissä molemmissa, on hyvää se,
että henkilö voi päästä tekemään
työtä. On aivan oikein, että jokainen
elättää itsensä omalla työllään.
Ne henkilöt, jotka viime sotien jälkeen olivat
osan aikaa evakuoituina Ruotsissa — muun muassa Pohjois-Ruotsissa,
jonne osa meni työhön — menivät
sinne työhön, eivät he sinne jouten jääneet vaan
etsivät kaikki työtä ja elättivät
sillä itsensä. Tässä suhteessa
ehkä me suomalaiset emme ole riittävästi
antaneet niitä mahdollisuuksia, joita mielekkääseen
työntekoon on. Ja voi olla, että tämän
ajan yhteiskunnassa siihen ei sillä tavalla kätevää työtä heti
löydykään kuin joskus aikaisemmin.
Arvoisa puhemies! Kansalaisten huoli on monessa suhteessa vakava,
viitataan niihin ongelmiin, joita on syntynyt monikulttuurisuudesta vaikkapa
Ruotsissa tai vaikka Englannissa. Minulle tänään
junassa kertoi eräs pelastuspäällikkö,
että Ruotsissa on tilanne sellainen, että eräille
maahanmuuttaja-alueille ei palokunta uskalla mennä paikalle
ennen kuin poliisi on saapunut. Vasta kun poliisi turvaa sen, että palokunta
ja ambulanssihenkilöstö voivat toimia, niin sitten uskalletaan
mennä paikalle. Toivottavasti tätä ei Suomessa
tule.
Tuula Peltonen /sd:
Arvoisa puhemies! Täytyy ed. Oinoselle todeta, että nyt
Keski-Suomi on vahvasti edustettuna tässä salissa.
(Ed. Lauri Oinonen: 100-prosenttisesti!)
Puhemies! Kun nyt käsittelemme paljonkin kiistaa herättänyttä ulkomaalaislain
muutosta, olisi mielestäni kultaiseksi langaksi otettava
ajatus toisen ihmisen suvaitsemisesta, kunnioittamisesta ja lähimmäisen
vastuusta. Nyt kun elämme myös täällä Suomessa
ankeaa talouden aikaa, ovat suvaitsemattomuuden ilmapiirin merkit nousseet
yhä vahvemmin esiin. Kaiken lähtökohtana
tulisikin olla rasismin ja syrjinnän vastainen työ ja
siihen liittyvät toimenpiteet.
Mielestäni ulkomaalaisvihan ja syrjinnän kasvu
on erittäin huolestuttavaa. Eräs osoitus siitä ovat
ne monet, jopa aggressiiviset, yhteydenotot, joita tämän
lain käsittelyyntulo on saanut aikaan. Maahanmuuttajat
nähdään uhkana, jotka tulevat ja vievät
meiltä suurin piirtein kaiken. Tätä käsitystä pitää pystyä muuttamaan.
Siihen voimme vaikuttaa paljon myös onnistuneella lainsäädännöllä.
Arvoisa puhemies! Ulkopoliittisen instituutin tuoreen selvityksen
mukaan hyvinä taloudellisina aikoina yhteismarkkinat ja
työvoiman vapaa liikkuvuus näyttäytyvät
myönteisinä asioina; taantuman oloissa ne taas
nähdään helposti kielteisinä tekijöinä.
Työvoiman vapaa liikkuvuus EU:n alueella vahvistaa pelkoja
siitä, että maahanmuuttajat tai muut ei-paikalliset
saavat harvat jäljellä olevat työpaikat.
Hallitus antoi vuosi sitten meille esityksensä ulkomaalaislain
muuttamisesta. Kyse on minimidirektiivistä. Direktiivin
tavoitteena on edistää jäsenvaltioissa
annettavan kansainvälisen suojelun ja siihen liittyvien
etuuksien yhdenmukaisuutta. Voimassa olevan ulkomaalaislain säännökset
ja lain soveltamiskäytäntö vastaavat
pääosin direktiivia.
Perustuslakivaliokunta piti ehdotettua ratkaisua erityisesti
pakolaisten oikeusasemaa koskevan yleissopimuksen ja muiden Suomea
sitovien kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden täysimääräisen
toteutumisen kannalta perusteltuna. Huolta olisi kannettava nimenomaan
myös kansainvälisestä solidaarisuudesta
ja siitä, kuinka lain soveltaminen erityisesti humanitaarisen
suojelun osalta tulee toimimaan.
Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunnan muutosesityksissä esitettiin
hallituksen esityksestä poistettavaksi ne ilmaisut, jotka
ovat epämääräisiä ja
väljiä ja joiden sisältö ei
ilmene myöskään perusteluista. Kyseiset
käsitteet kiistatta laajentaisivat kansainvälisen
suojelun alaa nykyisestään. Muutos kuitenkin yhtenäistää EU:n
jäsenvaltioiden kansainvälistä suojelua
koskevaa kansallista lainsäädäntöä.
Sen tavoitteena on varmistaa yhtäältä se,
että jäsenvaltioissa sovelletaan yhteisiä perusteita
kansainvälistä suojelua tarvitsevien yksilöimisessä,
ja toisaalta se, että nämä henkilöt
saavat vähimmäistason mukaiset edut kaikissa jäsenvaltioissa.
Suomi haluaa ylläpitää korkeampaa kansallisen
suojelun tasoa kuin mitä eurooppalainen minimidirektiivi
meiltä edellyttää.
Arvoisa puhemies! Tilapäisessä oleskeluluvassa
on tällä hetkellä ongelmia. Voimassa
olevan ulkomaalaislain mukaan tilapäinen oleskelulupa myönnetään
henkilölle, jolla ei ole perusteita oleskeluluvan saamiseen
mutta jota ei kuitenkaan ole mahdollista poistaa maasta ainakaan
välittömästi, esimerkiksi sairauden vuoksi.
Tällainen oleskelulupa myönnetään
ulkomaalaiselle siihen saakka, kunnes este maasta poistamiseen on
poistunut.
Uuden esityksen mukaan Suomessa olevalle ulkomaalaiselle myönnettäisiin
tilapäisen oleskeluluvan sijasta jatkuva oleskelulupa heti
ensimmäisenä lupana, jos henkilön maasta
poistaminen ei ole hänestä riippumattoman teknisen esteen
vuoksi mahdollista. Taustalla on ajatus integroida turvapaikanhakijoita
nopeammin suomalaiseen yhteiskuntaan. Jatkuva oleskelulupa merkitsee
oikeutta työntekoon ja perheen yhdistämiseen.
On myös huomattava, että hallituksen budjetissa
vuodelle 2009 ei ole maahanmuuton kuntakorvauksiin tullut toivottua
korotusta. Me sosialidemokraatit esitimme, että pakolaisten
ja turvapaikanhakijoiden kotouttamisen toteuttamiseksi kunnille
maksettavia pakolaisten kotoutumisesta aiheutuvien kustannusten
korvauksia nostettaisiin.
Arvoisa puhemies! Ulkomaalaislain muutokset ovat mielestäni
tarpeellisia nimenomaan maahanmuuttajien sopeutumisen kannalta.
Tilanne, jossa ihmiselle myönnetään oleskelulupa
mutta ei oikeutta tehdä työtä, on kohtuuton.
Uudistuksella mahdollistettaisiin, että maahanmuuttajat työllistyisivät
nopeammin kuin tänä päivänä. Kaiken
kaikkiaan meidän tulee edistää toimia myös
kotouttamislain puitteissa, jotta maahanmuuttajataustaisten sopeuttaminen
uuden kotimaan oloihin olisi kaikille helpompaa, niin tulijalle
kuin vastaanottajille. Tähän kuuluvat niin kielen
oppimisen kuin myös muun koulutuksen tarjoamat mahdollisuudet.
Tapani Tölli /kesk:
Arvoisa puhemies! On sanottava tästä keskustelusta,
jota nyt kello 14:stä saakka on käyty, että pääosin
se on ollut hyvin rakentavaa ja asiallista ja maltillista, asioihin
pitäytyvää. Luulen, että sillä on
oma merkityksensä myös heijastumana julkiseen
keskusteluun. On erittäin tärkeää,
että meillä on maahanmuuttolainsäädäntö hyvin
toimiva ja koko maahanmuuttopolitiikka on linjattu ja sitä linjataan tarpeen
mukaan.
Arvoisa puhemies! Ed. Soini käsitteli hetkeä aikaisemmin
täällä salissa lainsäädännön
periaatteita. Olen hyvin samaa mieltä hänen kanssaan siitä,
että meidän on säädettävä lakeja,
jotka ovat täsmällisiä, ovat toimivia
ja riittävän tarkkarajaisia, ja samoin siitä,
että maata on lailla rakennettava. Niin kuin monet edesmenneet,
kokeneet parlamentaarikot ovat todenneet ja muun muassa sotien välisen
ajan ehkä merkittävin parlamentaarikkomme Kyösti
Kallio tapasi monta kertaa sanoa, maa on lailla rakennettava.
Tässä keskustelussa on myös noussut
esille se, annetaanko rikollisille turvapaikka ja tuleeko antaa.
Meidän on suhtauduttava rikollisiin niin kuin rikollisiin
suhtaudutaan.
Haluan myös nostaa esille sen, että on tärkeää,
että turvapaikkapolitiikassa ja maahanmuuttopolitiikassa
ja -toiminnassa ei puhuta massoista, vaan kysymys on yksilöistä.
Esimerkiksi turvapaikkahakemukset tulee käsitellä yksilötasolla.
Luulen, että tästä on hyvä jatkaa
eteenpäin. Näyttää siltä,
että sisältöön liittyviä muutosesityksiä ei
tule, joten näyttää siltä, että lain
sisältö hallintovaliokunnan esittämässä muodossa
tulee hyväksytyksi.
Reijo Paajanen /kok:
Arvoisa herra puhemies! Ulkomaalaislaki ja siihen kaavaillut
muutokset ovat nostaneet kohua ja kiivassanaista mielipiteen vaihtoa
jo viime syksystä alkaen. On selvää,
että kyseessä on asia, joka kiinnostaa laajalti
maamme kansalaisia. Asia on myös tietenkin tärkeä koko
Euroopan unionin kannalta.
Turvapaikanhakijoiden määrä Suomessa
on viimeisten tilastojen valossa rajussa kasvussa. Huomionarvoista
on, että Pohjoismaat ovat kautta linjan alkaneet hillitä pakolaisvirtaa
alueillaan. Mielestäni Suomen pitäisi mukailla
tätä kehityskulkua. Käytännössä hallituksen
esitys panee täytäntöön EU-direktiivin,
joka tähtää yhtenäisiin turvapaikkaa
ja toissijaista suojelua koskeviin määräyksiin.
Pääajatuksena on turvata suojelun tarpeessa oleville
vähimmäistason mukaiset edut kaikissa EU-maissa.
Unionissa on pystyttävä toteuttamaan yhtenäistä turvapaikkapolitiikkaa.
Direktiivillä muun muassa pyritään vähentämään
turvapaikanhakijoiden liikkumista EU:n jäsenvaltioista
toiseen. Se on mielestäni hyvä ja erittäin
tärkeä asia.
Hallitus haluaa myös laajentaa humanitaarisen suojelun
käsitettä nykyisestä. Tässä menen asiaa
vastustavan hallintovaliokunnan enemmistön kanssa samoille
linjoille. Oleskelulupaa ei jatkossakaan pidä myöntää pelkästään
maassa vallitsevan heikon ihmisoikeustilanteen perusteella. Tämä ei
ole ollut käytäntönä aiemminkaan.
Tiukka ihmisoikeuspolitiikka kuuluu tänä päivänä erittäin
monen EU-maan ominaispiirteisiin. Näen, että tarvitaan
järeämpiä tekijöitä oleskeluluvan
myöntämiseen.
Arvoisa herra puhemies! Tässä yhteydessä on otollista
pohtia, millaista kotouttamispolitiikkaa Suomi haluaa ja voi lainsäädäntönsä ja
resurssiensa puitteissa harjoittaa. Oleskelulupahakemuksien määrä on
kasvanut huimasti viime aikoina. Myös työperäinen
maahanmuutto on kasvanut. Nyt on ehdottomasti aika järkiperäistää maahanmuuttopolitiikkaamme.
Työperäinen maahanmuutto on mielestäni
kaikin puolin kannatettava malli, ja sen kehittämiseen
tarvitaan enemmän voimavaroja. Pidän erittäin
tervetulleena muutosehdotusta tilapäiseen oleskelulupaan.
Aiemmin se ei ole sallinut työskentelyä Suomessa
ensimmäisenä vuotena, mutta nykyinen ehdotus mahdollistaisi
työskentelyn heti. Näin annetaan turvapaikanhakijoille
mahdollisuus ottaa ensi askeleet suomalaiseen yhteiskuntaan kotouttamisessa
ja vähennetään vastaanottokeskuksissa
tyhjän panttina oleskelevien pakolaisten turhautumista.
Muutos ei mahdollista edelleenkään perheen yhdistämistä,
koska kyseessä on tilapäinen oleskelulupa.
Tällä hetkellä turvapaikkahakemukset
ovat ruuhkautuneet ja käsittelijöitä tarvitaan
lisää. Se ei onnistu ilman rahallisia painotuksia.
Pitää kuitenkin tarkkaan miettiä, onko
järkevää ottaa näin suuria määriä ihmisiä vastaan,
kun kaikki maahanmuuttoon varatut rahat menevät hakemusten käsittelyyn.
Kielteisten päätösten saaneiden palauttamiset
venyvät, kun resurssit puuttuvat. Samalla jo turvapaikan
saaneet jäävät ilman kunnollisia kotouttamistoimia.
Varat olisikin suunnattava paremmin jo maassa olevien pakolaisten ja
ulkomaalaisten avuksi.
Haluan ilmaista myös huoleni hallituksen näkemyksestä,
että ulkomaalaislain muutokset eivät aiheuta lisäkustannuksia
yhteiskunnalle. Tuota on vaikea uskoa, että se pitää paikkansa. Esimerkiksi
kunnille maksettavia tukia ei ole lähiaikoina tarkistettu.
Maahanmuuton taloudelliset vaikutukset on selvitettävä tarkasti
ja ryhdyttävä tältä pohjalta
ohjaamaan resursseja oikeanlaiseen toimintaan.
Myös kansalaisten mielipiteitä maahanmuutosta
on kuunneltava. Kansalaisnäkemys lakiesityksestä on
ollut tyrmäävä. Se koetaan liian löysänä ja
kestämättömänä hyvin
monelta kannalta. Kansalaispalautteessa on huomionarvoista ainakin
minun kohdallani se, etten ole saanut tai nähnyt yhtään
esitystä tukevaa mielipidettä, mutta sähköpostini
on ollut turvoksissa päinvastaisista kommenteista.
Arvoisa puhemies! Siunatuksi lopuksi: Hallituksen esitykseen
tehtiin valiokuntakäsittelyn aikana monia tiukentavia muutoksia.
Suomi on yksi Euroopan pienimmistä maista asukasluvun suhteen,
ja kun sijaitsemme omassa maantieteellisessä kolkassamme,
meidän pitää harjoittaa omien resurssiemme
mukaista maahanmuuttopolitiikkaa, jossa työperäinen
maahanmuutto on ykkösjuttu.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Ed. Paajasen puheenvuorossa oli monia näkökohtia,
joihin haluan yhtyä. Aivan samoin kuten ed. Paajasellekin,
minulle saapuneet sähköpostit ovat olleet yksisuuntaisesti
erittäin kriittisiä tätä maahanmuuttolakiesitystä kohtaan
tai suorastaan kielteisiä, ja niissä on tuotu
monia esimerkkejä Englannista, Ruotsista, Tanskasta, eräistä muistakin
maista. Puuttumatta noihin esimerkkeihin esitän vain toivomuksen,
että mikään niistä ei täällä Suomessa
toteutuisi. Me olemme kansakuntana väkimäärältämme
pienempi maa, ja meillä hyvin helposti, jos ongelmia tulee,
ne myöskin näkyvät.
Korostan vielä kerran, että jokaisen, joka
on hengenvaarassa, on saatava turvaa ja on saatava apua. Ymmärrän,
että työn perässä on oikeutettua
muuttaa, saada työtä ja ottaa vastaan työtä. Nämä ovat
hyviä periaatteita, jotka ilman muuta allekirjoitan. Mutta
viime vaalikaudella, kun työskentelin osan aikaa myös
hallintovaliokunnassa, kävimme niin Europolissa kuin Eurojustissa
ja eräissä muissakin paikoissa, ja siellä todettiin,
että kaikki se, mikä on tietynlaista edistystä,
rajojen avautumista, liikkuvuuden lisääntymistä,
kansainvälistymistä, vapautumista, on aina myöskin
haaste ja ongelma viranomaisille. Schengen-alueen hyvä liikkuvuus
mahdollistaa myöskin ne ilmiöt, jotka ovat kielteisiä.
Näissä suhteissa, jotta yhteiskunnan rauha ja
toimivuus säilyy, täytyy myös kaikkinaiset
vaaratekijät tiedostaa aina siitä lähtökohdasta
käsin, että jos puhtaasti maaomaisuutta siirtyy
kohtuuttoman paljon ulkomaiseen omistukseen, tämäkään
ei ole pitemmän päälle ongelmatonta.
EU:ssa parhaillaan kehitellään järjestelmää, jonka
kautta jäsenmaiden viranomaiset saisivat tiedon kaikista
unionin alueelle tulevista ja sieltä lähtevistä kolmannen
maan kansalaisista. Suomi liittyi Prümin sopimukseen vuonna
2006. Sen tarkoituksena on helpottaa sopimuskumppaneitten kesken
viranomaisten tietojenvaihtoa dna-, sormenjälki- ja ajoneuvotietojen
osalta rikollisuuden torjumiseksi. Suomen kohdalla dna-tietojen
vaihto pystytään aloittamaan todennäköisesti tämän
kevään aikana ja sormenjälki- ja ajoneuvotietojenkin
vaihto lähivuosina. Prümin sopimuksesta on tarkoitus
tulla muutaman vuoden sisällä koko EU:n kattava.
Sopii toivoa, että tällaiset turvallisuutta
lisäävät viranomaisten toimet saataisiin
kauttaaltaankin käytäntöön ja
toimiviksi. Yhteiskuntarauha ja turvallisuus kaikkien osalta on
hyvä asia. Tiedän, että maahanmuuttajat
ja vieraisiinkin uskontoihin kuuluvat odottavat sitä, että me
suomalaiset olisimme enemmän suomalaisia, omiin arvopohjiimme
tukeutuvia. Silloin myös heidän on täällä parempi
elää. Mutta edelleen näen sen, että on
myös hyvä periaate, jonka me suomalaiset joudumme
muualle muuttaessamme ja muualla liikkuessamme kokemaan ja joka
on hyvä periaate: maassa maan tavalla. Se on myöskin
osa rikkautta, ja sillekin pitää nähdä arvonsa.
Arvoisa puhemies! Haluan toivoa, että niiltä näkökohdilta,
jotka ovat mahdollisia ongelmatekijöitä, vältyttäisiin,
ja niiltä voidaan välttyä, jos ne tiedostetaan
ja otetaan huomioon muussa lainsäädännössä ja
käytännön toiminnassa.
Marko Asell /sd:
Arvoisa puhemies! Arvoisa ed. Lauri Oinonen! Tämä käsittelyssä oleva hallituksen
esitys laiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien
lakien muuttamisesta on hallintovaliokunnan käsittelyn
jälkeen muuttunut muotoon, jossa sen voi hyväksyä.
Alkuperäinen lakiesitys, jonka ministeri Thors ja koko
porvarihallitus yksimielisesti hyväksyivät, olisi
laajentanut aikaisempaa maahanmuuttokäytäntöä turvapaikanhakijoiden
kohdalla selvästi.
Yhdyn ed. Rajamäen kritiikkiin hallituksen maahanmuuttopolitiikan
osalta. Hän sanoi, että on lopetettava politiikka,
jossa ovet ja ikkunat ovat auki ja silmät kiinni. Suomen
ei pidä lähteä toimimaan saman mallin
mukaan kuin esimerkiksi Ruotsi tai Ranska ovat jo pitkään
tehneet. Ranskan osalta olemme saaneet nähdä,
mihin epäonnistunut politiikka maahanmuuttajien kohdalla
voi johtaa. Ulkomaalaiset eivät integroidukaan ympäröivään
yhteiskuntaan, vaan syrjäytyvät omiin slummeihinsa.
Se aiheuttaa katkeruutta, mellakoita, väkivaltaa jne.
Suomen tulee jatkossakin ottaa turvapaikanhakijoita, pakolaisia,
maahanmuuttajia hallitusti sellaisia määriä,
jotka kykenemme hoitamaan: työllistämään
ja sopeuttamaan suomalaiseen yhteiskuntaan tai palauttamaan kotimaahansa,
kun tilanne turvapaikanhakijan maassa on jälleen turvallinen.
Arvoisa puhemies! Tässä käsittelyssä olevassa
lakiesityksessä on merkittävimpänä muutoksena
se, että laki mahdollistaa turvapaikanhakijan työnteon.
Aikaisemmin tilapäisellä oleskeluluvalla maassa
asuneet eivät ole saaneet tehdä töitä.
Tämän lain myötä Suomeen tulleet
turvapaikanhakijat, jotka ovat joko tilapäisellä tai
jatkuvalla oleskeluluvalla, voivat osallistua välittömästi
yhteiskuntamme toimintaan työtä tekemällä.
Tällä on iso merkitys maahan tulleille henkilöille.
Heillä on mahdollisuus integroitua ja sopeutua ja oppia
maan tavoille.
Pidän erikoisena sitä, että ne henkilöt,
jotka eniten pitävät meteliä työttömistä ulkomaalaisista,
ovat nyt vastustamassa tätä lakia ja todennäköisesti
vain siksi, että haluvat kumarrella niiden äänestäjiensä suuntaan,
jotka vain periaatteen tai asennevammaisuuden vuoksi vastustavat
kaikkea, missä kehitetään ulkomaalaisten
mahdollisuuksia, vaikka se olisi heidän omakin etunsa.
Puheessaan puheenjohtaja Soini ja perussuomalaiset sanoutuivat
irti rasismista. Se ei ollut uutta, hyvä että ei
vihata erirotuisia ihmisiä, mutta se oli uutta, että ei
edes työmahdollisuuttakaan haluta antaa. Eikö olisi
perussuomalaisillakin tämän lain jälkeen
hyvä mahdollisuus kysellä maahanmuuttajalta, onko
hän hakenut töitä, ja ihmetellä,
jos ei töitä ole hakenut tai työ ei kiinnosta? Nykyisen
käytännön mukaan maahanmuuttaja voi vastata,
että laki estää työnteon. Laiskat
ja työtä vieroksuvat ulkomaalaiset, joihin ed.
Mieto täällä jo aiemmin viittasi, tulevat
varmaan jatkossa äänestämään
perussuomalaisia.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Ed. Marko Asellin mielestäni hyvän
puheenvuoron jälkeen, jonka ajatuksiin haluan yhtyä,
haluan vielä selvennykseksi sanoa, että ymmärrän hyvin
turvapaikanhakijoita. Olen ollut aiemmassa työtehtävässä paljonkin
heidän kanssaan tekemisissä. Olen esittänyt
muun muassa kotipaikkakunnalleni Haapamäelle kielikoulutuskeskusta maahanmuuttajien
eri kielten opiskelua ja opettamista varten ja muutakin koulutustoimintaa,
jotta ne, jotka tulevat työhön ja ovat valmiit
integroitumaan suomalaiseen yhteiskuntaan, voisivat sen mahdollisimman
hyvin tehdä, mutta perusperiaatteen pitäisi olla
se — jota itsekin toivoisin, jos olisin turvapaikkaa joskus
jostakin hakemassa — että tulisi aika, jolloin
mahdollisimman pian voisi kotiutua ja päästä sinne,
minkä itse kotiseuduksi tuntee.
Marko Asell /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Vielä jatkan tuossa ed. Lauri Oinosen
puheeseen. Olen samaa mieltä siitä, että varmasti
ne maahanmuuttajat ja turvapaikanhakijat, jotka tänne tulevat,
haluavat mahdollisimman nopeasti päästä mukaan
yhteiskunnan toimintaan.
On itsellä paljon noita tuttuja ulkomaalaisia, joita
on tullut. Eräs esimerkki on sellainen, jossa tulee esille
se, kuinka hankalaa ehkä työpaikan hakeminen täällä toisella
maassa voi olla. Eräs iranilainen vanha painija tuli ja
työvoimatoimistoon meni, ja kysyttiin, mikä hän
on ammatiltaan. Hän oli panssarivaununkuljettaja, niin
että se oli tietysti selvää, että siinä kohtaa
täytyi alkaa jonkin näköistä muuta
koulutusta antaa. Täällä ei panssarivaununkuljettajalle
ollut kovin paljon töitä. On kuitenkin haasteellista
myöskin kouluttaa näitä uusiin ammatteihin,
mutta intoa ja halua kyllä tälläkin oli.
Siinä mielessä olen eri mieltä siitä,
se on niin kuin stereotypia, että esimerkiksi maahanmuuttajat
olisivat laiskoja tai vieroksuisivat töitä.
Pertti Virtanen /ps:
Arvoisa puhemies! Kohtalaisen lyhyesti nyt, kun keskustelukin
on ollut aika ripeää, koska ilmeisesti asia ei
ole kauhean tärkeä.
Mutta tosiaan uutena ja vanhana kansanedustajana hämmästytti
kamalasti kyllä tämä alkuselkkaus ensin
tässä. Vaikka puheenjohtaja Soini asian selkeästi
ilmaisikin, että kyse ei ole ollut koskaan mistään
sellaisesta, millä on pyritty leimaamaan esimerkiksi perussuomalaisia,
niin kyllä oli ihmetystä herättävää seurata
eurooppa- ja maahanmuuttoministerin touhuilua tässä alkuvaiheessa,
varsinkin tosiaan, kun kysyinkin tänään
siitä, kun Aamu-tv:ssä sitten käsiteltiin
sitä, kuinka tämä laki nyt meinasi mennä näin
huonossa epäselvässä ja löysässä muodossa
läpi, kunnes Aamulehti pari päivää aikaisempaan
tai viikkoa aikaisempaan oli tarttunut asiaan ja kertoi tästä ja
asiaan sitten paneuduttiin.
Olen toki kuullut tänään, että hallituspuolueet olisivat
paneutuneet siihen ilmankin tätä, että media
olisi huomannut, kuinka epäselvä ja avara ja salliva
esitys oli, salliva nyt humanitaarisesti siis, mikä se
tarkka muoto nyt onkaan, humanitaarisen suojelun rajat olivat vähän
epämääräiset niin, että ne
olisi kuitenkin korjattu, että tässä nyt eivät
media ja perussuomalaiset sitten mitään vaikuttaneet
siihen asiaan.
Tänään uutisissa tai
niin kuin ministeri Thors ... Itse panin aikoinaan blogiin, että Eurooppa-ministeri
Thorsin on erottava Suomen brändinkin tähden,
koska kiusallisin asia oli, että kun perussuomalaiset leimattiin
sitten löysin perustein rasismista ja muusta vastaavasta, niin
ministeri Thors Aamu-tv:ssä ilmoitti, että hänen
kielensä takia häntä kohdellaan eri lailla. Kysyinkin
tänään, tarkoittiko hän sillä mediaa vai
omia hallituskumppaneita vai ketä, koska tuli ikään
kuin semmoinen kuva, että ministeri oman tavallaan huolimattomuutensa
tai välinpitämättömyytensä tai
jonkin muun takia yritti sysätä sitten jonkunlaisen
kielirasismin tai jonkun sen kaltaisen päälle
vielä tässä. Sitten kirjoitin tämmöisen
provosoivan jutun, joka olikin sitten monta päivää tai
parin viikon ajan esimerkiksi Aamulehden blogin suosituin juttu,
jossa näitä asioita sitten minulle hyvin tarkasti
ne ihmiset virkamiestasosta lähtien selvittivät.
Sitten tosiaan lyhyesti se, minkä ajattelin sanoa:
ihmettelen ministerin käyttäytymistä ja
sitä ikävää leiman antamista
yhdelle puolueelle, huolimattomien sanojen käyttämistä,
koska eihän maahanmuuttolain käsittelyn vastustaminen
voi olla mitenkään rasistista. Päinvastoin
täytyisi käyttää jotain landismia
tai mitä se nyt on, kantrismi tai landismi, tai ländäreitä sitten
tai muuvareita vai mitä nämä ovat, jotka
muuttavat tähän maahan. Tämä käsitehirviö tai
käsitesekamelska, mikä tähän
on tullut koko käsittelyn aikana, on todella alentavaa,
ja tosiaan vielä kerran se, että näin
tärkeä ministeri kuin eurooppa- ja maahanmuuttoministeri
leimaa tänne hädissään tuleville
ihmisille Suomen ikään kuin rasistiseksi maaksi
ja samalla antaa ulospäin sitä kuvaa, vaikka kuuluu
siihen vähemmistöön, joka on ainutlaatuisena
maailmassa saanut ainutkertaiset oikeudet paljon ylitse sen oman
määränsä, jolloin pitäisi
näyttää ja todistaa Ahvenanmaan ja Rkp:n
edustajien jokaisen, että Suomi on harvinaisen salliva,
harvinaisen vähemmistöjä ymmärtänyt
maa, harvinaisin maailmassa. Silloin meillä on tämän
kaltainen ministeri tässä tilanteessa, joka leimaa,
pelkästään löysäksi
ja huolimattomaksi jättämänsä esityksen
jälkeen, nämä vastustajat rasisteiksi.
Eli tässä kyllä osoitan syyttävällä sormella
tiettyyn suuntaan.
Tämä oli siis tätä alkupelehtimistä.
Sitten se, että me emme hyväksyneet tätä,
johtui siitä, että tässä lopussa
tehtiin tämän kaltainen ohari, että viime
hetkellä vihreiden ed. Heli Järvinen toi pari
löysää lausetta sinne, ja perussuomalaiset olivat
jo hyväksyneet koko jutun, ja nyt uutisia myöten
sitten ihmetellään, että miksei, vaikka nyt
töitä oikein saa tehdä ja me olemme vaatineet
sitä ja hyväksyneet sen, ja meidät leimataan jotenkin
häiriköksi tässä, vaikka tässä meidät
sivuutettiin. Meille tuotiin se viimeisenä, ja me emme
voineet tietenkään sitä mitenkään
käsitellä ja hyväksyä enää tässä vaiheessa.
Joten periaatteessa laki on aika yllättävän
hyvässä muodossa. Käsittelytapa, koko
prosessi, on minusta hävettävä suomalaiselle
parlamentarismille.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Eräs seikka, jota en ole välttämättä keskustelussa
vielä havainnut esille tulleen, mutta jonka haluan tässä yhteydessä tuoda
esille, on se, että tärkeää on,
kun vieraista kulttuureista tänne tullaan, tultakoonpa
mistä syystä tahansa maahan, että tänne
tulijat samalla, kun Suomeen tulevat, ovat Suomen lakien alamaisia
ja noudattavat Suomen lakeja.
Tarkoitan esimerkiksi tässä naisen asemaa. Naista
ei pidä alistaa, vaan myöskin maahanmuuttajan
ja turvapaikanhakijan statuksella tulleella tulee olla samat lain
oikeudet ja samat velvoitteet kuin Suomen kansalaisilla elikkä sama lain
suoja, joka on naisella ja eri terveydenhuollon kysymyksissä,
fyysisessä koskemattomuudessa. Näiden kaikkien
tulee olla Suomen lakien mukaan myös niillä, jotka
tänne tulevat muualta.
Pertti Virtanen /ps:
Arvoisa puhemies! Vielä sen verran, että aivan
kuten ed. Soini sanoi, pyrkimys oli tässä asiassa
selkokieleen. Virkamiesten toive oli, että laista saataisiin
hyvin selkokielinen, käyttökelpoinen, soveltamisvalmis.
Toki tietyt humanitääriset mahdollisuudet soveltaa
täytyy aina olla.
Mutta että vihreät tekevät tämän
kaltaisen sössökielisen, kapulakielisen hölmöilyn,
lauseen siihen loppuun, joka oikeuttaa ... Esimerkiksi tämän
päivän Ilta-Sanomissa vihreiden ilmeisesti tulevan
puheenjohtajan ed. Sinnemäen väitteeseen perussuomalaisista
kukaan ei älähdä, ei toimittaja eikä kukaan,
siihen että perussuomalaisten keskeisin teema on ollut
yhden ihmisryhmän vainoaminen, perussuomalaisten, kun ainoa
ihminen, jonka he ovat löytäneet tähän
mennessä, ei edes kuulu perussuomalaisiin, ja sitten leimataan
koko parlamentaarinen puolue, jonka ei kukaan ole todistanut mitenkään
rikkoneen näitä lakeja, leimaa kokonaan pelkästään
tämän lain käsittelyn yhteydessä olevien
epämääräisten vihjailujen vuoksi,
jotka lähtivät aikoinaan ministeristä,
joka tämän lain on tuonut tänne tai esittelee. On
se nyt, herra paratkoon, käsittämätöntä,
varsinkin kun vaaditaan ainoastaan selkeyttä lakiin, että jokainen
ymmärtää.
Esimerkiksi meikäläinen on ollut aikoinaan ekologisen
puolueen puheenjohtaja, niin että olen hyvin moniarvoinen
ja toivon hädissään oleville ihmisille,
kotoutettaville ihmisille, parasta mahdollista hoitoa monin tavoin
ja sitä, että heitä on se sopiva määrä,
että Suomen määrärahat siihen
riittävät. Siinä mielessä on
vielä hassua, että näistä määrärahoista
ministeri Thors tohtori Arajärven komiteasta sanoi sitten,
että kaikki muu, mutta täytyy huolehtia, että maahanmuuttajat
saavat kaksikielistä opetusta. Kun tulee Suomeen, niin
sitten täytyy vielä mennä koulunpenkille
ja saada ruotsiksi ja suomeksi opetusta sivistysvaltio-Suomessa
ja siihen riittää kyllä rahaa.
Yleiskeskustelu päättyi.