Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa rouva puhemies! Yhdyskuntapalvelusta annettua lakia on tarkoitus muuttaa siten, että eräät yhdyskuntapalvelun täytäntöönpanossa todetut ongelmat saataisiin poistettua. Muutettaviksi ehdotetut asiat ovat seuraavat:

Muun kuin työn osuutta yhdyskuntapalvelussa lisättäisiin 10 tunnista 30 tuntiin. Kyse on esimerkiksi päihdehuollosta ja uusintarikollisuuteen vaikuttavista toimista. Työn osuuden olisi kuitenkin oltava vähintään puolet tuomitusta tuntimäärästä.

Toiseksi: Yhdyskuntapalvelun täytäntöönpanoa varten nimitettäisiin valvoja tai apuvalvoja. Heidän keskeisistä tehtävistään säädettäisiin laissa. Tavoitteena on, että täytäntöönpanon vastuusuhteet ovat selkeät.

Kolmanneksi: Rikosseuraamuslaitos voisi lykätä tai keskeyttää yhdyskuntapalvelun täytäntöönpanon määräajaksi esimerkiksi sairauden tai päihdekuntoutuksen takia. Aloituskielto tai keskeytys voisi olla enintään vuoden mittainen. Nykyisin tällaisesta asiasta päättää tuomioistuin, ja se on aivan liian raskas tehtävä tuomioistuimelle, jolla on tärkeämpääkin tekemistä.

Neljänneksi: Tuomitun velvollisuuksista säädettäisiin yksityiskohtaisesti lain tasolla. Tähän liittyen säädettäisiin kielto käyttää huumausaineita yhdyskuntapalvelun täytäntöönpanon alettua.

Arvoisa puhemies! Siis sekä päihdekuntoutukseen että toisaalta sitten selvästi valvontaan siitä, että muun muassa huumeita ei käytetä koko aikana, on tarkoitus lisätä voimavaroja ja saada myös lain tuki tälle työlle.

Viidenneksi: Jos tuomitun epäillään olevan päihtynyt ja päihtymystilan epäillään johtuvan huumausaineesta, hänet voitaisiin velvoittaa antamaan sylki- tai virtsanäyte, ja niistä kieltäytyessään häneltä voitaisiin ottaa verinäyte. Voimassa olevassa lainsäädännössä on puhalluskokeen suorittamisvelvoite. Käytännön täytäntöönpanossa on pidetty välttämättömänä sekä edellä olevaa käyttökieltoa huumausaineiden osalta että tehostavaa päihteettömyyden valvontaa. Yhdyskuntapalvelun suorittajien päihteettömyydellä on suuri merkitys palvelupaikkojen saatavuudelle ja pitämiselle. Voitte vain kuvitella sen turvallisuudentunteen parantamisen ja esimiesten mahdollisuudet ottaa turvallisin mielin yhdyskuntapalvelun suorittavia sen jälkeen, kun voidaan lain nojalla ja tarvittavin keinoin varmistaa, ettei yhdyskuntapalvelua suorittava ja tuomittu ole huumausaineiden alainen.

Kuudenneksi: Valtio korvaisi palvelupaikan järjestäjälle ja sen henkilökuntaan kuuluvalle henkilölle syntyneen esine- tai henkilövahingon, jonka tuomittu on tuottamuksellisesti aiheuttanut yhdyskuntapalvelun suorittamisen yhteydessä. Kyse olisi enintään 5 000 euron suuruisesta korvauksesta. Näin varmistetaan, että näitä paikkoja jatkossakin löytyy. Nämä paikat ja mahdollisuus kuntoutua, hyvittää tekemänsä vääryys yhdyskuntapalvelulla ovat erittäin tärkeitä asioita, mutta silloin meidän pitää varmistaa, että niitä paikan tarjoajia kohdellaan oikein ja hyvin.

Viimeiseksi, arvoisa puhemies: Lakiin ehdotetaan tehtäväksi eräitä teknisluontoisia muutoksia, kuten palvelusuunnitelman muuttaminen toimeenpanosuunnitelmaksi ja viranomaisnimen muuttaminen rikosseuraamusalan tämän vuoden alusta voimaan tulleen organisaatiouudistuksen mukaisesti Rikosseuraamuslaitokseksi. Yhdyskuntapalvelusrangaistuskin tulee tarkasteltavaksi professori Pekka Koskisen johtamassa yhdyskuntaseuraamustoimikunnan työssä, joten nyt tehdään nämä välttämättömät uudistukset, ja kun toimikunnan työ päättyy vuoden 2011 lopussa, niin siinä yhteydessä olemme toivottavasti yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa päässeet tilanteeseen, missä myös sähköisen valvonnan avulla ja muilla keinoin pääsemme löytämään uusia tehokkaita vankilan ulkopuolisia rangaistuksia rikollisille, joidenka takaisin rikoksettomaan elämään saattamisessa muu kuin vankila on tehokkaampi ja parempi keino.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys on tehty ja perusteltu käytännön kokemuksesta. Se on mielestäni myös hyvä. Toki valiokuntakäsittelyssä siihen voi tulla vielä parannuksia, ja hyvä, jos niin tapahtuu. Oma puheenvuoroni on pääasiassa kommentteja lakiesityksen eri pykäliin.

Monet kokeneet kriminaalipolitiikan toteuttajat pitävät yhdyskuntapalvelua, nuorisorangaistusta, riita- ja rikosasioiden sovittelua parhaana, mitä kriminaalipolitiikassa sitten 70-luvun on tapahtunut. Ehdottoman vankeusrangaistuksen haitalliset vaikutukset erityisesti nuorelle ovat niin selvät ja kohtalokkaat, että vankeudelle oli ja on etsittävä myös jatkossa vaihtoehtoja. Yhdyskuntapalvelu on yksi niistä.

Yhdyskuntapalveluun liitettiin aikanaan paljon ennakkoluuloja, mutta siitä tuli pienin poikkeuksin ehdottoman vankeuden toimiva vaihtoehto. Sillä ei ole vankeuden haitallisia seurauksia, ei tuomitulle itselleen eikä varsinkaan hänen läheisilleen. Yhdyskuntapalvelusta ja erityisesti sen täytäntöönpanosta on ennättänyt kertyä kokemuksia, jotka tekevät lain päivittämisen ja käsillä olevan esityksen hyvinkin perustelluksi. Niin vangeilla kuin yhdyskuntapalveluun tuomituillakin on keskimääräistä enemmän päihdeongelmia. Kun päihdeongelman ratkaiseminen on otettu osaksi vankeusrangaistuksen suorittamisen sisältöä, on perusteltua se tehdä myös yhdyskuntapalvelun suhteen, kuten tässä lakiesityksessä heti sen 1 §:ssä esitetään tehtävän, ja tämän myös asianomainen ministeri äsken totesi. On tärkeää, että mahdollisuus sosiaaliseen kuntoutumiseen on sisällytetty myös lakiesitykseen.

Yhdyskuntapalvelun toteuttamisesta saadut kokemukset luovat perustan määritellä niin palvelun suorittajan kuin tätä valvovan virkamiehenkin tehtävät ja velvollisuudet uudelleen ja tarkemmin kuin voimassa olevaan lakiin silloin aikanaan osattiin kirjoittaa. Tuomitun velvollisuudet esitetään nyt yksilöitäviksi niin tarkasti, että tulkinnallista kiistaa tuskin voi enää syntyä. Varmaa on ainakin se, että jos sitä syntyy, niin huomattavasti vähemmän kuin tähän saakka.

Erityisesti on pantava merkille, että epäilys tuomitun päihtymyksestä yhdyskuntapalvelua suoritettaessa voitaisiin tämän esityksen mukaan nyt vahvistaa tai kumota tavalla, joka vahvistaa selkeästi myös oikeusturvaa. Palveluspaikkojen henkilökunta ja työnjohto ovat käytännössä joutuneet toimimaan valvojan silmänä ja korvana ilman laissa määriteltyä asemaa. Apuvalvojan käyttöönottaminen on uskoakseni käytännön sanelema ratkaisu. Yhdyskuntapalvelun suorittajan lähellä toimivan henkilön nimeäminen apuvalvojaksi velvollisuuksineen ja valtuuksineen on varmasti käytännölliseksi osoittautuva ratkaisu puolin ja toisin.

Yhdyskuntapalvelun täytäntöönpanon arjesta on uskoakseni löydettävissä myös perustelut esitetylle uudelle 5 a §:lle, joka määrittelee täytäntöönpanon lykkäyksen ja keskeyttämisen perusteet. Yhdyskuntapalvelun suorittajan velvollisuuksien rikkominen esitetään määriteltäväksi myös aikaisempaa huomattavasti yksiselitteisemmin. Samalla esitetään kirjoitettavaksi lakiin kuulemisvelvoite, miten rikkomus selvitetään. Molemmat tarkoittavat myös aikaisempaa parempaa oikeusturvaa. Kun edelleenkin vähintään puolet yhdyskuntapalveluksesta on työtä — sekin tuossa äsken todettiin — on mahdollista, että työssä sattuu vahinkoja, joiden korvaaminen on ollut määrittelemättä. Tämäkin puute esitetään nyt korjattavaksi, ja siihen myös asianomainen ministeri viittasi ja sitä selvitti.

Arvoisa puhemies! Lakiesitys on perusteltu, ja sen valmistelu nojaa käytännössä hankittuihin kokemuksiin, niin kuin aiemmin viittasin. Vaikka tämä lakiesitys on hyvä, näin oletan, se ei poista tarvetta kriminaalipoliittiseen keskusteluun eikä kriminaalipolitiikan jatkuvaan kokonaisvaltaiseen uudistamiseen. Harjoitettavalla kriminaalipolitiikalla tulee olla tuntuva kosketuspinta muuhun yhteiskuntaan, ennen muuta harjoitettavaan sosiaalipolitiikkaan.

Juha Hakola /kok:

Arvoisa puhemies! Kiitokset ministeri Braxille ja ed. Kähköselle hyvästä esittelypuheenvuorosta. Ihan muutaman asian nostan vaan esille tässä, koska nämä olivat niin tyhjentäviä, että siihen laajempaan tarkasteluun ei liene enää tarvetta.

Tuo esityksen tavoite, jossa yhdyskuntapalvelun täytäntöönpanossa havaittuja ongelmia on tarkoitus poistaa, kyllä varmasti hyvin pitkälle pystytään tällä lakiesityksellä saavuttamaan. Kiinnitän huomiota kuitenkin siihen, että yleisin täytäntöönpanojen tämänhetkinen keskeytys johtuu nimenomaisesti päihteiden väärinkäytöstä ja siitä, että henkilö, joka yhdyskuntapalveluun on tuomittu, on tavalla tai toisella päihteiden vaikutuksen alaisena. Yhdyn täysin siihen, mitä ministeri Brax totesi turvallisuudesta, turvallisuusnäkökohdista, jotka nostavat niin valvovan henkilöstön kuin sitten näiden työpaikkojenkin henkilöstön turvallisuuskysymyksiä. On nimittäin varsin merkittävää huomioida se, että 595 tällaista yhdyskuntapalvelua muutettiin vuonna 2008 vankeusrangaistuksiksi. Se on mielestäni suuri määrä. Se löytyy täältä esittelytekstistä, ja hämmästyin itse tuota noin suurta määrää, että se on tällä tavoin.

Kokonaisuus siitä, että päihteiden valvontaa voidaan jatkossa puhallustestin ohella sylki-, veri- ja virtsanäytteillä todentaa, on mielestäni erittäin perusteltua myöskin. Tuon päihteettömyyteen pyrkimisen täytyy olla koko homman ydin. Siitä lähdetään. Hieman oudoksuin — tai sanotaan näin, että en oudoksunut, koska peruste on hyvin avattu täällä lakiesityksessä — esityksen johtopäätöstä siitä, että yhdyskuntapalveluun tuomitulta edellytetään, ettei saa käyttää huumeita, koska johan se nyt on käyttörikos, rikoslain 50 luvussakin kielletty. Tuo on mielestäni varmuuden maksimointia, mutta hyvä niin. Se on nyt siellä ja kaikille selvä.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tästä varmuuden maksimoinnista. Kun vilkaisin tätä hallituksen esitystä, niin päädyin hyvin samanlaisiin johtopäätöksiin kuin ed. Kähkönen hallituksen esityksen myönteisestä sisällöstä. Äsken mainittuun ed. Hakolan puheenvuoroon viitaten lyhennän puheenvuoroni vieläkin entisestään ja kysyn arvoisalta ministeriltä, kun tämä näyttää aika silotellulta, lukuun ottamatta näitä vankeusrangaistuksiksi muuttamisia — se ei kyllä ole silottelua ollenkaan — oliko tässä mitään sellaista niin sanotusti arveluttavaa kohtaa näiden valintojen tekemisessä. Tässä on kuitenkin tarkkarajaisesti sanottu, että tehdään noin ja tämä muutetaan näin ja luvut muutetaan noin ja kymmenen onkin kolmekymmentä jnp. Oliko jotakin semmoista, mikä arvelutti, että tälle tielle lähdettiin?

Juha Hakola /kok:

Arvoisa puhemies! Aivan yksi asia jäi kysymättä itse asiassa ajan puutteen vuoksi. Kun ministeri on paikalla, niin kiinnittäisin huomion tuohon 7 b §:ään "velvollisuuksien rikkomisesta". Siellä sanotaan: "Rikosseuraamuslaitoksen on annettava suullinen tai kirjallinen huomautus tuomitulle, joka ei noudata 7 §:ssä säädettyä velvollisuutta". Siinä on tuo kohtuullisen tyhjentävä luettelo, joka mielestäni aika monelta osiltaan olisi sellainen, että se johtaisi tuohon 8 §:ssä mainittuihin toimenpiteisiin. Ajattelin, voisiko ministeri hieman avata, mitä tällä 7 b:lla nyt tarkoitetaan. Joku ihan konkreettinen esimerkki siitä, mitä tarkoitetaan sillä, että tulee kirjallinen huomautus esimerkiksi siitä, että ettei suostu päihdetestiin.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Kiinnostaa, että kun henkilö on yhdyskuntapalvelun suorittanut moitteettomasti loppuun, niin onko mitään tilastoja, miten sen jälkeen. Onko hänen moitteettomuutensa jatkunut, vai onko muita probleemia tullut sen jälkeen?

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa rouva puhemies! Jos aloitetaan tästä viimeisestä, niin en muista tilastoja ulkoa, mutta on nimenomaan selvää, että yhdyskuntapalveluksesta on erittäin hyviä kokemuksia silloin, jos on samalla onnistuttu tämän päihdekierteen katkaisussa. Tästä kuulimme kyllä mitä parhaimman puheenvuoron edellä.

Sen takia juuri, ja tämä on nyt ed. Pulliaiselle, vaikka ensin mietittiin, onko oikein muuttaa näitä suhteita näin paljon, työn korvaamista päihdekuntoutuksella, niin juuri niillä tilastoilla ja tuloksilla silloin, jos ihmisen rikoskierteen perimmäinen syy on päihdeongelma, on järkevää, että tätä rangaistusta apuna käyttäen ikään kuin hänet pakotetaan, houkutellaan nimenomaan siihen päihteettömyyteen, päihdekuntoutukseen ja päihteettömään elämään sen jälkeen. Tämä oli se, mitä pohdittiin, ja todettiin, että tämä on yhteiskunnalle huomattavasti hyödyllisempää kuin mahdollisesti aika tehotonkin työpanos, mikä sinä aikana annetaan.

Tämän varoituksen ja sitten saman tien vankilaan siirtämisen osalta on hyvä esimerkki, että jos on ensimmäisen kerran ja ymmärrettävistä syistä tai jotenkin vielä varsinkin, kun puhutaan nuorista, myöhästyy, niin voidaan lähteä siitä, että on varoituksen paikka. Mutta sitten pidemmän päälle näistä ajoista pidetään todella tiukkaan kiinni, ja jos ei niitä noudateta ja niissä pysytä, niin silloin ei ole soveltuva yhdyskuntapalvelukseen.

Outi Mäkelä /kok:

Arvoisa puhemies! Tämän lain tavoite päihteettömyyden tukemisesta ja siihen kannustamisesta on erinomainen asia, ja toivottavasti todellakin tällä uudistuksella päästään siihen, että uusintarikosten määrä päihteiden vuoksi vähenee. Tässä on erittäin hyviä seikkoja ja monta asiaa jo valjennutkin, mutta yksi seikka, joka itselleni tässä pisti silmään, oli tämä, että kun ehdotuksen mukaan on näistä ei tahallisesti aiheutetuista vahingoista suoritettava korvaus, niin miten on pohdittu tätä tahallisuutta. Kuinka voidaan välttää se, että näissä tapauksissa jollain tavalla tämä tahallisuus tai tahattomuus olisi epäselvä. Vaikka nyt vihanhallintaa ja muuta näihin hoitojaksoihin liittyy, niin varmaankin voi olla myös turhautuneisuutta ja ehkä jonkun verran vahingontekoakin.