Tuija Brax /vihr(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tarkastusviraston vuosikertomuksesta tarkastusvaliokunta on yksimielisesti nostanut kolme teemaa. (Hälinää) — Arvoisa puhemies! Sopiiko, että vähän rauhoitutaan? (Puhemies koputtaa)

Muutamalla sadasosasekunnilla neljänneksi tuli Iivo. Odotetaanko vähän aikaa, että täällä olisi hiljaista? (Eduskunnasta: Vasta neljäs!) — Neljäs sija on hieno.

Kiitoksia, arvoisa puhemies!

Siis kolme teemaa yksimielisesti nostettu valiokunnan mietintöön: Ensinnäkin poliittisen johtamisen ja virkamiesjohtamisen työnjaon ongelmat, toiseksi kuntoutus työurien pidentäjänä ja varsinkin se, että käytettävissä olevilla tiedoilla kuntoutusta ei käytetä siellä, missä siitä voisi olla todellista apua työllistymiseen. Kuntoutusta käytetään hyvin paljon muutenkin elämässä pärjäävien, meidän liikuntaa harrastavien keski-ikäisten, koulutettujen naisten lisäkuntoutukseen eikä suinkaan Pohjois- ja Itä-Suomessa, missä sillä varsinkin olisi paljon kysyntää. Ja kolmanneksi sitten erityisopetuksen vaikuttavuus, missä suoraan sanoen on kysymys hyvinkin pelottavasta löydöksestä siltä osin, että sopeutettua, yksilöllistä opetussuunnitelmaa, joka on tarkoitettu varhaisen puuttumisen metodiksi ala-asteen oppilaille, että he pärjäisivät kykyihinsä nähden parhaalla mahdollisella tavalla, käytetäänkin merkittävässä määrin vasta yhdeksännen luokan puolessavälissä, niin että ikään kuin siinä vaiheessa huomataan, että nyt asiat eivät etene, kun olisi pitänyt huomata ajat sitten, ja sitä käytetäänkin metodina saattaa paperilla peruskoulu loppuun — jos nyt näin suomeksi sanon suoraan. Näihin kolmeen asiaan valiokunta muutenkin hyvästä tarkastusviraston raportista päätti puuttua ja tuoda sen tänne saliin keskusteltavaksi.

Ensimmäisenä ohjausjärjestelmään valtioneuvostossa.

Siinä tarvitaan poliittisen johtamisen ja virkamiehille kuuluvan ammattijohtamisen ja asiantuntijavalmistelun nykyistä parempaa yhteensovittamista. Tämä on tullut toistuvasti esiin tarkastusviraston työssä. Muun muassa ministerien poliittisen esikunnan rooli ja koko ovat kasvaneet, eikä esikuntien rooli ole käytännössä selkeä. Siitä ei seuraa, etteikö se joskus olisi erinomainen, mutta roolit vaihtelevat hyvin paljon, eivätkä ne ole selkeitä. Myös valtiovarainvaliokunta on tällä vaalikaudella kiinnittänyt huomiota näiden esikuntien kasvamiseen.

Nykyinen valtiosihteerijärjestelmä käynnistyi vuonna 2005, ja uudistuksen yhtenä tavoitteena oli selkeyttää ja keventää laajaksi paisunutta ministerien poliittista avustajakuntaa. Perustuslakivaliokunta piti tuolloin tärkeänä, että — ja tämä on ihan selvää tekstiä perustuslakivaliokunnan mietinnöstä — valtiosihteerijärjestelmään siirryttäessä luovutaan ministeriöihin nimitettävistä muista poliittisista avustajista. Tarkoitus siis 2005 oli, että meillä on poliittisia valtiosihteereitä ja meillä on erityisavustajia mutta enää sitten virkamiessihteereitä ei ole, ja tämän on eduskunta yksimielisesti 2005 hyväksynyt.

Nykyisessä hallituksessa on 13 valtiosihteeriä, joten siis osalla ministereistä se on, osalta se puuttuu. Samaan aikaan kuitenkin joissakin ministeriöissä näitä valtiosihteereitä on useampia. Valtiosihteerin sijoittuminen vaihtelee vaalikausittain, ja taustalla ei näytä olevan mitään erityistä analyysiä sen vaalikauden sen ministeriön työn kuormittavuudesta. Satunnaisuus voi valiokunnan mielestä vaikeuttaa tehtäväkentän osoittamista valtiosihteerille ja aiheuttaa muitakin haasteita ministeriön johdossa.

Valiokunta nostaa esiin mietinnössään myös työnjaon ongelmat valtiosihteerin ja kansliapäällikön välillä ja käy läpi niihin johtaneita syitä. Valtiosihteerin tehtävänä on muun muassa edistää ja seurata ministerin toimialalla hallitusohjelman toteuttamista. No, nyt kun samaan aikaan on siirrytty hyvin yksityiskohtaisiin hallitusohjelmiin, saattaa tästä syntyä houkutus tai tosiasiassakin tilanne, jossa tähän hallitusohjelman toteutumiseen nojautuen poliittiset valtiosihteerit astuvat sille kentälle, joka taas on yksiselitteisesti kansliapäälliköiden johtoon kuuluva virkamieskenttä eli lakien varsinainen, lainmukainen, huolellinen, lainvalmistelun ohjeiden mukainen valmistelu. Tämä on yksi asia, johon valiokunta kiinnittää huomiota ja joka asiantuntijakuulemisessa tuli hyvin monin esimerkein esiin. Ja jälleen kerran on vaikka kuinka paljon esimerkkejä, joissa kaikki sujuu hyvin. Siis tämä ei tarkoita, että tämä menisi aina huonosti.

Toinen asia: Näyttää siltä, että valtiosihteerin vahva osallistuminen lainvalmistelun johtamiseen on joissakin tilanteissa syrjäyttänyt normaaleja lainvalmistelun laatukriteerejä. Valiokunnan mielestä on selvää, että ministerin ei tule delegoida vastuulleen kuuluvan lainvalmistelun ja budjetti- ja kehysvalmistelun poliittista ohjausta esikunnilleen vaan vastata siitä itse. Ministeri vastaa sitten siitä eduskunnalle, ja tämä on valtiosääntöisestikin tärkeätä. Hallinnossa on myös tärkeää huolehtia hyvän hallinnon periaatteiden noudattamisesta, josta vastaa ministeriön virkamiesjohto, ja periaatteet eivät voi vaalikausittain poiketa, vaan niiden kuuluu jatkuvuuden nimissä olla samoja vaalikausi toisensa jälkeen.

Valtioneuvoston kansliasta saadun tiedon perusteella valtioneuvostossa on viime vuoden lopussa ollut yhteensä 35 erityisavustajaa ja 13 heihin rinnastuvaa virkamiestä, jotka toimivat ministerin päätoimisina asiantuntija-avustajina. Nämä erityisavustajat, joista siis silloin 2005:kin ajateltiin, että he jatkavat poliittisten valtiosihteerien rinnalla, saavat palkkansa valtioneuvoston kansliasta, mutta sitten nämä 13 muuta saavat palkkansa kustakin ministeriöstä ja ovat siis senkaltaisia toimijoita, joista 2005 eduskunta katsoi, että heitä ei tarvitsisi enää olla.

Tarkastusvaliokunta pitää tätä epätyydyttävänä ja hallituksen esityksen ja perustuslakivaliokunnan kannan vastaisena, ja sen takia valiokunnan mielestä on aika tehdä kokonaisarvio ja johtopäätökset nykyisen järjestelmän toimivuudesta. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa saimme jo kuulla, että hallituskin oli päättänyt nimittää parlamentaarisen komitean miettimään laa-jemminkin johtamisen modernisointia, puutteiden korjaamista, ja tämä niin sanottu KEHU-komitea aloitti itse asiassa jo tällä viikolla työt — satun olemaan itsekin sen jäsen. Koska valiokunta tiesi, että tämä parlamentaarinen komitea tai toimikunta nimitetään, valiokunta katsoi, että silloin on järkevintä osoittaa nämä parannustarpeet tältä osin suoraan tälle parlamentaariselle työlle, ja tiedän, että se on näin jo lähtenyt käyntiin.

Kyseessä ei ole vain tämä epäselvyys työnjaosta poliittisten valtiosihteerien, muiden avustajien ja virkamiesten välillä. Kyse on muistakin johtamiseen liittyvistä ongelmista, joihin en nyt ajanpuutteen vuoksi käy mutta jotka näkyvät mietinnössä.

Arvoisa puhemies! Työurien ja kuntoutuksen osalta löydätte sieltä meidän mietinnöstämme tiedot muun muassa siitä, että vuonna 2012 Kansaneläkelaitoksen ja työeläkelaitosten käyttämät rahavarat olivat niinkin suuret kuin 449 miljoonaa. Sen lisäksi erinäistä rahaa, joka on osittain vakuutusrahaa, osittain semijulkista rahaa, osittain yksityisempää rahaa, on rutkasti vielä enemmän. Mutta tiedetään monista selvityksistä ja tarkastusviraston nyt nähdystä raportistakin, että tämä kuntoutus, jossa on siis merkittävästi veronmaksajien rahaa, ei pääsääntöisesti — se, mitä tiedetään siitä — osu niihin ihmisiin, joita pitäisi työmarkkinoille kuntouttaa. Kun me puhumme nyt kestävyysvajeesta, niin työkyvyttömyys aiheuttaa meidän kansantaloudelle suuremman kulun kuin työttömyys, ja silloin tietysti kysymys siitä, että kun kuntoutukseen käytetään miljardeja, niin ne osuisivat siihen, että työkyvyttömyydeltä siirrytään työllisiksi, olisi tärkeintä. Se, mitä nyt Aslak-kuntoutuksesta tarkastuksen mukaan voidaan sanoa, on, että vaikuttavuutta tältä osin ei voitu osoittaa lainkaan. Tiedetään, että Aslak-kuntoutus tosiasiassa palvelee meitä muutenkin jo aika paljon liikkuvia, koulutettuja, enemmän naisia kuin miehiä — sinänsä mukavaa mutta ei kyllä veronmaksajien rahalla tähän tarkoitukseen tarkoitettua — ja TYK-kuntoutuksenkin vaikuttavuus selvityksen mukaan oli hyvin vähäistä. Valiokunnan mielestä näin ei voi jatkua, ja katsomme, että sosiaali- ja terveysministeriön on tältä osin ryhdyttävä toimiin. Löydätte yksityiskohdat mietinnöstä.

Ja viimeisenä, arvoisa puhemies, siihen ehkä kuitenkin kaikista vakavimpaan näistä kolmesta, havaintoon sopeuttavasta ja myös erityisopetuksesta, joka on tarkoitettu alun perin siihen, että lapset huomataan jo esikoulussa tai viimeistään ensimmäisellä luokalla tai varhaisessa vaiheessa, jotta he voivat jatkaa normaaleilla luokilla, mikä nykyään on yksi näitä pääajatuksia, saavuttaakseen omien kykyjensä mukaisesti parhaan mahdollisen oppituloksen ja sitä kautta päästäkseen jatko-opintoihin ja työelämään. Keinoja, joita tähän varhaiseen puuttumiseen on suunniteltu, käytetään poikkeuksellisen paljon aivan liian myöhään, usein vasta yhdeksännellä luokalla, ja niitten tarkoitus on muuttunut itsensä vastaiseksi. Suomeksi sanottuna: kun on tarkoitus ollut auttaa nuorta, onkin tarkoitus lopussa tavalla tai toisella saada asiat näyttämään siltä niin kuin peruskoulu olisi suoritettu, niin kuin asiat olisivat menneet tämän yksilöidyn opetussuunnitelman tason tiputtamisen avulla sillä tavalla niin kuin he olisivat peruskoulussa saaneet sen opin, mitä heidän olisi kuulunut saada, niin kuin he olisivat oppineet oikeasti sen, mitä heidän olisi kuulunut oppia.

Mietinnöstä löydätte myös aika pelottavia lukuja siitä, kuinka erityisopetuksen määrä on tällä vuosituhannella kasvanut merkittävästi ja kuinka ero siinä, että tytöt ovat huomattavasti vähemmän erityisopetuksen parissa kuin pojat, on merkittävä. Näistä debatissa voin jatkaa lisää, mutta jotta meille jää aikaa keskusteluun, en käy tämän sinänsä kaikista tärkeimmän havainnon yksityiskohtiin nyt esittelypuheenvuorossa enempää.

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On hyvä asia, että valtiosihteerien asemaa on arvioitu tässä mietinnössä. Se arviointi olisi voitu osittain ulottaa vaikka tänne erityisavustajien puolelle: mikä heidän asemansa on suhteessa päämiehiinsä ja valtiosihteereihin. Itsellä on semmoinen kuva, että osan näistä henkilöistä, jotka noita tehtäviä hoitavat, asema on aika lailla epäselvä ja he käyttävät osin semmoista valtaa, mitä heidän ei kuuluisi käyttää.

Kun edustaja Brax kertoi kuntoutuksesta ja siitä, miten sitä oli tässä mietinnössä arvioitu, niin minusta olisi ollut siinä yhteydessä paikallaan arvioida myös sitä, kuinka paljon työ- ja elinkeinoministeriön asianomaiselta momentilta jää joka vuosi käyttämättä määrärahoja. Ne ovat niitä rahoja, jotka osin voitaisiin osoittaa kuntoutukseen, työkokeiluihin ja ennen kuntoutusta tapahtuviin toimenpiteisiin. Onhan se aika surkea asia, että vuonna 2012 näitä rahoja jäi käyttämättä 95 miljoonaa.

Tuula Peltonen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On erittäin tärkeitä asioita huomioon otettu tässä valiokunnan mietinnössä. Muun muassa tämä ministeriön toimivalta- ja vastuukysymysasia on tietenkin sellainen, johon on syytäkin kiinnittää huomiota, ja jos vastuissa ja vastuusuhteissa on epäselvyyksiä, niihin on tietenkin puututtava. Varmasti tiivistämistä ja tehostamista voi löytyä, ja myös tämä ministeriön yhdistämishanke on tietenkin mielenkiintoinen, että miten siinä pystytään puuttumaan myös näihin kysymyksiin.

Haluan muutamalla sanalla kiinnittää huomiota myös tähän erityisopetuksen kohtaan. Elikkä tämä on tietenkin asia, joka on syytä nostaa hyvinkin vahvasti esille, koska jos vaikuttavuus ei ole riittävää näillä toimenpiteillä, mitä nyt on tehty hyvinkin paljon tietenkin — ja myös on uudistettu erityisopetuksen aluetta vahvasti — eli jos näillä ei päästä niihin tuloksiin vielä, niin on tietysti syytä sitten katsoa, mitkä ovat seuraavat askeleet. Meillähän on tehty lainmuutoksia erityisopetuksen osalta niin, että erityistä tukea saavia lapsia on siirretty näihin yleisopetuksen ryhmiin, ja tämä ei ehkä kuitenkaan ole sitten kaikissa (Puhemies koputtaa) kunnissa mennyt riittävän hyvin läpi, eli siellä on ollut liian suuria ryhmäkokoja muun muassa.

Kauko Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Toivon näin riviedustajana, että pääministeri ja hallitus ottaisivat kantaa eri ministeriöiden eri nimikkeillä toimivien virkamiesten määrään ja toimenkuviin ja näin poispäin, jotta niin sanotuilta päällekkäisyyksiltä vältytään. Toivon, että arvoisa puhemies välittäisi nämä terveiset herra pääministerille.

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Oli järkyttävääkin oikeastaan kuulla, että valtioneuvostossa on 13 sellaista henkilöä, joista vuonna 2005 jo edellytettiin, että tämäntyyppistä virkamiehistöä ei valtioneuvostossa olisi. Siksi on hyvä, että tätä poliittista virkanimittämistä ihan objektiivisesti tarkastellaan. Se on varmasti vaikeaa meille kaikille, mutta se on juuri sitä Sipilän viitoittamaa tietä, jolle meidän tulisi pyrkiä. Siksi kysyisinkin: Kun tarkastusvaliokunta nyt on näinkin jämäkästi tämän asian nostanut, niin miten valtioneuvostossa aiotaan tähän reagoida? Aikooko tarkastusvaliokunta esimerkiksi pääministerin kanssa sitten käydä keskusteluja tästä aiheesta?

Lisäksi haluaisin kysyä Aslak-kuntoutuksesta: miten saisimme ohjattua sitä paremmin niille, jotka sitä todellakin tarvitsevat? On tärkeää, että kuntoutusrahat menisivät hyötyyn eivätkä sinänsä virkistymiseen, mikä sekin on (Puhemies koputtaa) ihan tärkeää.

Anu  Urpalainen  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Peltonen puhuikin tästä erityisopetuksen tilanteesta. Tämä Valtion tarkastusviraston tarkastushan koski aikaa 2001—2010, ja sen jälkeen on tehty jo perusopetuslain muutoksia erityisen ja tehostetun tuen osalta. Nyt sivistysvaliokunta on saanut raportin ministeriöltä, ja odotamme tietysti mielenkiinnolla, mitä se raportti meille kertoo tarkemmin ja millä tavalla sivistysvaliokunta sitä sitten käsittelee.

Toinen asia, joka on tietysti valmisteilla, on rakennepakettiin kuuluva oppivelvollisuuden laajentaminen, ja sinällään tämä tarkastusviraston tarkastus kertoo aika paljon asioita. Ja toinen, joka on valmisteilla: tuossa keväällä valmistuu tarkastusvaliokunnan nuorten syrjäytymisen tutkimushankkeeseen liittyvä mietintö — tutkimus on jo valmis. Ne molemmat kertovat sitä karua kieltä, että vain varhainen tuki ja ennaltaehkäisy ovat niitä keinoja, joilla pystytään puuttumaan. Ja kun näitä tarkastusviraston lukuja katsoo erityisesti sieltä yhdeksännen luokan osalta, kuinka (Puhemies koputtaa) ei päästä koulutukseen, niin toivon, että ministeriö erityisesti paneutuu molempiin, niin tähän viraston selvitykseen kuin sitten tarkastusvaliokunnan tulevaan mietintöön.

Aino-Kaisa Pekonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Brax otti tuossa puheenvuorossaan esille kuntoutuksen. VTV on tosissaan rajannut tutkimuskohteeksi Kelan Aslak- ja TYK-kuntoutuksen, jotka ovat kaksi työurien pidentämiseen liittyvää kuntoutuksen toimenpidettä muiden joukossa. Näiden edellä mainittujen kuntoutusten lisäksi Kela järjestää huomattavan määrän muutakin kuntoutusta, jonka tavoitteena on tukea kaikkien ikäryhmien työurien pidentämistä, ja on myös muita kuntoutusta järjestäviä tahoja, kuten edustaja Mustajärvi tässä jo edellä totesi. Tutkimuskohteena on ollut vain nämä kaksi kuntoutustoimenpidettä, vaikka asia on erittäin laaja ja useiden eri viranomaisten vastuulla. Minun mielestäni tämä näkökulma on suppea, ja siksi tarkastuskertomus ei anna riittävää kokonaiskuvaa kuntoutuksen vaikuttavuudesta työurien jatkamiseen. Koska työurien pidentäminen on yksi hallituksen tärkeistä hankkeista ja hyvin ajankohtainen asia, niin on erittäin kannatettavaa tehdä laajempi selvitys kuntoutuksesta ja sen vaikutuksista työurien pidentämiseen, kuten VTV on raportissaan ehdottanut.

Leena Rauhala /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitos tarkastusvaliokunnalle todella hyvästä mietinnöstä. Mielestäni tämä asia, joka liittyy kuntoutukseen työurien pidentäjänä, on erittäin hyvä ja kohdentuu oikein. Täällä todetaan kuntoutusasiain neuvottelukunnan tehtävät — ohjaus ja valvonta — ja kuitenkaan niitä tehtäviä tämä neuvottelukunta ei ole hyvin toteuttanut. Jäin vain miettimään tätä lausetta, kun täällä sanotaan, että "kuntoutusjärjestelmä on sekava, asiakkaiden siirtely toimijalta toiselle on yleistä ja toimijoiden vastuusuhteet ovat epäselviä". Hyvin vakavaa asiaa. Jos ajatellaan, että työuria pystyttäisiin kuntoutuksella parantamaan, niin näissä löytyy näitä esteitä. Aivan samoin täällä on, että "aiheen vaikeuden ja kuntoutusjärjestelmän lukuisten toimijoiden vuoksi varsinaisiin toimenpiteisiin kuntoutuksen tuloksellisuuden seuraamiseksi ei ole kuitenkaan ryhdytty". Että täällä on nostettu ainakin osin sitä, mistä mahdollisesti on kysymys, (Puhemies koput-taa) ja näitä pitäisi todella nyt jatkaa.

Tuija Brax /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kiitos näistä kaikista havainnoista. Muutamaan kysymykseen vastaus.

Edustajat Rauhala ja Pekonen hyvin kertoivat laajemmin, mitä mietinnössäkin on kerrottu, eli tarkastusviraston osalta oli vain Aslak ja TYK. Mutta mitä sitten asiantuntijakuulemisessa tuli esiin, niin tuli esiin muun muassa se, että meillä on ollut koko ajan neuvottelukunta, joka on itsekin asettanut jo monta monta vuotta itselleen tavoitteeksi saada kokonaisemman kuvan ja parantaa näitä tunnettuja ongelmia. Tämä neuvottelukunta on vasta nyt, tai toisaalta taas kerran, luvannut ja päättänyt ryhtyä toimeen. Tarkastuksessa näkyy myös selvästi laajemmin se, että tästä kokonaisuudesta on hyvin vaikea eduskunnan saada tietoa. Itse asiassa eduskunnalle ei tuoteta senkaltaista kattavaa tietoa, mitä edustaja Pekonen peräänkuulutti.

Edustaja Urpalainen täydensi hyvin omassa osuudessaan niitä osia tarkastuksesta, jotka jätin esittelyssä kertomatta. 2010 loppuu viraston käyttämä materiaali, asiantuntijakuulemisissa olemme käyttäneet tuoreempaa materiaalia. Ja vielä tänä keväänä pääsette keskustelemaan tästä kokonaisuudesta tarkastusvaliokunnan erillisen mietinnön nojalta koskien lasten ja nuorten syrjäytymisen vastaisten toimien tehokkuutta tai valitettavasti myös tehottomuutta.

Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Täytyy kyllä sanoa, että tarkastusvaliokunta on jälleen tehnyt erittäin hyvää työtä. Kun tämän mietinnön luki, niin tässä tuli hyvää evästystä hallitukselle, joka rakennepakettia vie eteenpäin ja kehysriiheen valmistautuu.

Aivan erityinen tavoite Kataisen hallituksella on se, että jokainen nuori pääsisi koulutuksen syrjästä, työn syrjästä kiinni, ja tämä havainto tässä, että mitä varhaisemmassa vaiheessa puututaan, on kyllä syytä opetusministeriössä ja hallituksessa lukea. Jos me vain keinotekoisesti, tilastollisesti, venytämme oppivelvollisuusikää, niin se ei auta ketään vaan siirtää ongelmia.

Erinomaisesti tässä nostettiin esille se, että valtiosihteerijärjestelmän arvioinnin paikka on tässä ja nyt. Tosiaan tällä viikolla aloitti valtionhallinnon kehittämistyöryhmä, KEHU-työryhmä, ja sovimme jo, että katsomme tätä valtiosihteerijärjestelmää.

Pidän hyvänä tätä raporttia, tämä raportti antaa hyvän pohjan. Mutta kysyisin vielä, kun täällä on valiokunnan puheenjohtaja, (Puhemies koputtaa) että pidättekö toimeksiantoamme siinä työryhmässä riittävänä, että tämä järjestelmä voidaan kunnolla arvioida ja riittävässä ajankohdassa, että seuraavaan hallitusohjelmaan saamme viimeistään kirjaukset.

Raimo Piirainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt on käsittelyssä Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus. Mielestäni myös tämä liittyy, minkä minä nyt nostan esille, valtiontalouteen ja nimenomaan kestävyysvajeeseen, elikkä vakuutuslaitokset ja heidän maksatuksensa.

Vakuutuslaitokset tällä hetkellä maksattavat omat vastuunsa yhteiskunnalla. Elikkä nämä vastuulääkärit, jotka eivät edes näe potilasta, eivät myönnä oikeaksi eivätkä ota huomioon näiden lääkäreiden näkemystä, jotka ovat asiakasta nähneet ja tapaturman todenneet ja sitä kautta vammautumisen. Näitä tämäntyyppisiä viestejä tulee alvariinsa. Tällä on erittäin suuri merkitys kestävyysvajeelle ja valtiontaloudelle, jos vakuutusyhtiöt eivät pidä omista vastuistaan huolta.

Arja Juvonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on jo paljon käsitelty niitä asioita, joita itsekin puheessani tulen ottamaan esille.

Valtiosihteerijärjestelmä on nyt ehkä yksi. Senhän tavoite oli selkeyttää ja keventää laajaksi paisunutta ministerien poliittista avustajakuntaa, mutta ministeriö on vuosien saatossa paisunut kuin pullataikina. Siellä on muita poliittisia avustajia valtiosihteerien ja erityisavustajien lisäksi, vaikka lainvalmistelun yhteydessä toisin edellytettiin. Onhan se itsestään selvää, että kun pullataikina tulee yli kulhon, niin tehtäväkenttä ja työ vaikeutuvat ja organisaatio ei taatusti pysy kasassa.

Aslak-kuntoutuksesta oli todella yllättävää kuulla ja lukea kertomuksesta, että sen vaikutusta ei ole pystytty arvioimaan. Sehän tarkoittaa sitä, että joudumme miettimään, syydämmekö me rahaa Kankkulan kaivoon ja mitkä olisivat todellisia syitä saada ihminen kuntoutettua takaisin työelämään, koska työnantajat ja kuntoutukseen menijät uskovat ja luottavat näihin kuntoutuksiin.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lainvalmistelu, päätöksenteko ja toimivalta- ja vastuukysymykset ovat tärkeät. Kysyisin valiokunnan puheenjohtaja Braxilta, millä tavalla olette käsitelleet sitä, että onko Suomessa jo liikaa ministereitä. Usein tuo aitio ei näytä riittävän, ja lähes kaikki ministeriöt on jaettu jo pienempiin salkkuihin. Välillä tuntuu, että ne ovat kovinkin kevyitä käsilaukkumalleja.

Sitten tähän erityisopetuskysymykseen toteaisin, että minun mielestäni olisi syytä vakavasti pohtia neuvolan viisivuotiskäyntien pakollisuutta. Se on se ensimmäinen vaihe, missä on havaittavissa lasten syrjäytyminen. Jos tekisimme viisivuotisneuvolasta pakollisen, sitoisimme sen esimerkiksi tulevien etujen maksamiseen, niin saisimme käymään tuossa viisivuotisneuvolassa nekin perheet, joille siitä on kaikista suurin hyöty.

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Muutama sana kuntoutuksesta ja sen vaikutuksista työurien pidentämiseen, jonka pitää tietenkin kuntoutuksen ensisijainen tavoite aina olla. Edustaja Kalmari mielestäni esitti erinomaisen kysymyksen, että miten tätä vaikuttavuutta pystytään lisäämään, jota me kaikki tietenkin toivomme. Luulen, että yksi tekijä, että sitä vaikuttavuutta ei ole saatu, on se, että työterveyshuollon ja työpaikan yhteys ei toimi. Työterveyshuoltoa on mielestäni luvattoman huonosti suomalaisessa yhteiskunnassa järjestetty. Joissain paikoissa se toimii aivan loistavasti. Tietenkin tässä vaiheessa jätän nyt sitten seurakunnan arvioitavaksi sen kuntoutuksen. 90-luvun puolessavälissä oli Aslak-kuntoutukset, ja kymmeneksi vuotta sieltä kuitenkin niin sanotuissa ihan oikeissa töissäkin se apu löytyi. Eli kyllä siinä työterveyshuollossa lääkinnällisten perusteiden pitää aina olla se ensisijainen lähtökohta, että ei sinne vapaa-aikaa mennä viettämään vaan kuntoutumaan sitä varten, että jaksetaan pidempään työelämässä.

Pauli Kiuru /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tarkastusvaliokunta on aiheellisesti kiinnittänyt huomiota erityisopetuksen vaikuttavuuteen. Lasten ongelmat ovat kasvaneet ja lisääntyneet viime vuosina. Taustalla voi olla, niin kuin mietinnössä todetaan, tilastoinnin tehostumista, diagnosoinnin tarkentumista, osaltaan myös pieneltä osin maahanmuuttotaustaisten oppilaiden lisääntyminen kouluryhmissä. Ongelmakohtia täällä ovat poikien ja tyttöjen väliset erot — se on tuotu täällä selkeästi esille, ja siihen pitää kiinnittää jatkossa huomiota — kuntien kasvaneet erot ja tärkeimpänä huomiona ainakin omasta mielestäni tämä, että tämä tuki painottuu nimenomaan sinne loppupäähän, kun sen pitäisi olla toisinpäin, niin kuin tässä nyt on todettu. Jokainen meistä tietää, että yksi syrjäytynyt lapsi maksaa yhteiskunnalle noin miljoona euroa, ja kun siihen otetaan inhimilliset tekijät päälle, niin tämä on aivan itsestään selvää. Mutta mielenkiintoista ja selvitettävää on se, missä tässä mennään, kun kouluihin on tullut kuraattoreja, psykologeja, koulunkäyntiavustajia ja henkilökuntaa lisää ja tuntuu vain, (Puhemies koputtaa) että ongelmat lisääntyvät eivätkä ratkea.

Markku Eestilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun täällä on valiokunnan puheenjohtaja paikalla, niin suomalaisia lapsia käy koulua myös ulkomailla, esimerkiksi Espanjassa ja Venäjällä, ja saamani tiedon mukaan Suomen valtio tietenkin maksaa näitä kustannuksia, mikäli lapset ovat ikään kuin kirjoilla Suomessa eli ovat suomalaisia lapsia. Nyt saamani tiedon mukaan esimerkiksi Fuengirolassa on mahdollista, että siellä on maksettu myös kor- vauksia lapsille, jotka eivät ole kirjoilla Suomessa, ja siellä on tällä hetkellä päällä erään koulun myyntitilanne. Kun yritin selvittää tätä, onko näitä maksatuksia tehty väärin perustein, ja mahdollisia takaisinperintöjä, niin minulle vastattiin ministeriöstä, että tämä tieto on salaista. Se on ollut salaista jo kaksi vuotta, joten oikeastaan en kysy teiltä mitään, koska ette varmaan yksityiskohtia voi tietää, mutta minä pyytäisin teiltä apua. Voisitteko hieman auttaa minua tässä asiassa?

Tuija Brax /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puheenjohtaja! Tähän viimeiseen itse asiassa kyllä on aika paljon yksityiskohtaistakin tietoa, mutta en saa sitä vielä kertoa. Tarkastusvaliokunta parhaillaan tarkastaa tätä koko tapausta ja myös sen tapauksen tarkastamista, ja sen tiedon olemme kertoneet julkisuuteen eräässä aiemmassa yhteydessä.

Edustaja Kärnän ja sitä ennen monien muiden syystä peräänkuuluttamat kuntoutuksen vaikuttavuuspohdinnan peruslähtökohdat, että sitä vaikuttavuutta voidaan tehdä ja arvioida paremmin, ovat, että sosiaali- ja terveysministeriön ja varsinkin siellä olevan neuvottelukunnan on nyt saatava aikaan paperille kokonaisnäkemys rahavirroista, niistä syistä ja keinoista, sekä suunnitelmansa siitä, millä tavalla he arvioivat, mikä kuntoutus oikeasti osuu ja on tarpeellista ja mikä ei. Jos tätä pohjatyötä ei tehdä ministeriössä, niin emme kukaan pääse arvioimaan edes tätä nyt ilmiselvästi sekavaa, keskenään ristiriitaista ja aivan varmasti Itä- ja Pohjois-Suomea ja siellä olevia työttömiä sortavaa järjestelmää. Tässä nyt pallo on pakko heittää sinne valmistelevaan ministeriöön ja siellä olevaan neuvottelukuntaan.

Edustaja Sarkomaalle ja muille: Katsoisin, että koska valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen valiokunnassa (Puhemies koputtaa) vakuuttaen oli kanssamme samaa mieltä, että tämä asia on saatava järjestykseen, tämä poliittisen johtamisen parantaminen, niin meidän toimeksiantomme siinä KEHU-työryhmässä ei ole millään muotoa este hoitaa tämä asia kuntoon. Sehän on parlamentaarinen työryhmä, jossa kaikki eduskuntapuolueet ovat mukana.