Markku  Laukkanen  /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyseessähän on siis hallituksen esitys laiksi tie- ja katuverkon tietojärjestelmästä eli Digiroad-hankkeesta. Sopii tietysti kysyä, mikä tämä tällainen Digiroad-hanke oikein on. Tavoitteenahan on toteuttaa ja ottaa käyttöön koko maan kattava valtakunnallinen tie- ja katuverkon digitaalinen tietojärjestelmä liikenteen ohjauksen, tiedotuksen ja muiden liikenteen tarvitsemien palveluiden toteutuksen perustaksi. Tämän järjestelmän isäntänä ja toteuttajana toimii Tiehallinto, ja sitä on toteutettu nyt vuodesta 2000 alkaen pääosin niin sanotun eduskunnan tulevaisuuspaketin rahoituksella. Tavoitteena on, että tämä järjestelmä valmistuu tämän lainsäädännön valmistumisen myötä vielä kuluvan vuoden loppuun mennessä.

Ketkä sitten tällaisia digitaalisia tietietoja tarvitsevat? Kolme ryhmää erityisesti: julkinen sektori eli viranomaiset ja kunnat; erityisesti yritykset nykyisten ja uusien palveluiden toteuttamisessa; ja tietenkin sitten tavalliset tienkäyttäjät, tiellä liikennöivät kansalaiset. Tämä järjestelmä mahdollistaa paikkasidonnaiset, koko maan kattavat palvelut ja on liikenteen telematiikan eli uuden teknologian tehokkaan hyödyntämisen ehdoton edellytys Suomessa. Tämä on luonteeltaan tavallaan tällainen perusjärjestelmä, ja se luo palveluiden toteuttamisessa tarvittavan sisällöllisen perustan. Uusien liikenteen palvelujen toteuttaminen edellyttääkin vahvaa sisältöä, ja sen puuttuminen tällä hetkellä on jarruttanut alan kehitystä.

Digiroadin organisaation tavoitteenahan on pitää tietysti tiedot ajan tasalla. Tiedon tuottajia tulevat olemaan tietysti Tiehallinto itse, Maanmittaushallitus, kunnat ja myös tarvittaessa erilaiset yhteisöt ja yritykset. Tässä laissa esitetäänkin kunnille ilmoitusvelvollisuus muuttuvien tietojen, esimerkiksi uusien tiejaksojen, parantuneiden olosuhteiden ja tietöiden vaikutusten, osalta.

Muutama esimerkki siitä, mihin järjestelmän tietoja tullaan käyttämään: liikenteen ohjaukseen; tiedotuspalvelujen toteuttamiseen; poliisi-, palo- ja pelastusviranomaisten suorittamaan paikantamiseen; kuntien eri toimintoihin; yritysten kuljetusten ja toiminnan suunnitteluun, logistisiin palveluihin; joukkoliikenteen aikataulu-, reitti- ja matkustuspalveluihin; uusissa autoliikenteen palveluissa, kuten navigoinnissa ja reaaliaikaisessa tiedotuspalvelussa tarvittavien tietojen saamiseen, jotka vähentävät ruuhkia, häiriötekijöitä liikenteessä; matkailualan palveluihin; ja palveluiden tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä muuhun tutkimukseen.

Mihin sitten tarvitaan lakia? Lakia tarvitaan säätelemään tällaisen perustietojärjestelmän periaatteita: tietojen hankkimista ja luovuttamista, kustannusten kohdentamista ja hyödyntämistä mukaan luettuna myöskin jaettavien tietojen hinnoittelu, ja lähtökohtana on se, että tämä palveluissa tarvittava laadukas perustieto saadaan viranomaisten ja yritysten käyttöön edullisesti, koska se on välttämätön perustieto uusien ja liikenteen tarvitsemien paikkasidonnaisten palveluiden pohjaksi. Yleensä laadukkaat palvelut yhdistävät tämän perustiedon sitten muun muassa ajantasaisiin liikennetietoihin, esimerkiksi sää- ja kelitietoihin. Laki järjestää laadukkaan ja ajantasaisen tietojen keräämisen eri lähteistä ja mahdollistaa sen, että tiedot saadaan sitten riittävällä tarkkuudella jakelua ja käyttöä varten, ja se myös organisoi järjestelmän ylläpidon ja kehittämisen vastuineen ja järjestää rahoituksen.

Laissa on esitetty, että viranomaistehtäviä ja kehittämistarpeita varten tiedot saa käyttöönsä niin sanotulla irrottamiskustannusperiaatteella ja kaupallisesta käytöstä tullaan perimään rojaltipalkkio yrityksen liikevaihdon perusteella, mikä on valtion maksuperustelain hengen mukainen käytäntö. Kunnat taas ilmoittavat olosuhteiden muutoksista, ja Tiehallinto huolehtii viime kädessä tietojen keräämisestä ja jalostamisesta tähän järjestelmään. Kunnat saavat sitten vastapalveluna omat tietonsa vastikkeetta käyttöönsä ja sovittaessa selausoikeuden myöskin muihin tietokantoihin.

Voidaan arvioida, että tällä on tietysti paljon laajempaakin yhteiskunnallista merkittävyyttä ja hyötyä, ja ne syntyvät tietenkin sitten kehittyneistä palveluista, jotka tällaiset digitaaliset perusjärjestelmät mahdollistavat, ja ne luovatkin sitten tarvittavat edellytykset uuden teknologian tehokkaalle hyödyntämiselle.

Tässä voisin sanoakin näin, että Suomen poikkeuksellisen haastavat liikenneolosuhteet voisivat tehdä maastamme mielenkiintoisen liikenteen telematiikan laboratorion, josta saatavia kokemuksia voitaisiin hyödyntää myöskin muualla. Tällä hetkellähän Japania voidaan pitää edistyneenä telematiikan käyttäjänä esimerkiksi ruuhkaisen kaupunkiliikenteen hallitsemisessa ja Pohjois-Amerikan Minnesotan osavaltiota taas pitää Suomen kaltaisen haja-asutusalueen telemaattisten palvelujen edistyneenä käyttäjänä. Aika laajalti on myöskin keskisessä Euroopassa käytettävissä jo karttatietokantoja, joiden perusteella vaikkapa turisti löytää sitten oikeisiin kohteisiin, oikeat hotellit, ravintolat jne.

Eli voidaan sanoa myöskin näin, että tietoyhteiskunnan on aika laajentua myöskin liikenteeseen, jonka turvallisuutta ja tehokkuutta voidaan parantaa telemaattisten palvelujen alueella ja avulla. Suomea ei tällä hetkellä voida pitää tällä sektorilla kovinkaan edistyneenä maana verrattuna näihin äsken mainittuihin maihin, vaikka meillä periaatteessa olisi hyvät lähtökohdat. Meillä on hyvin pitkälle rakennettu, hyvin toimiva tietoliikenneinfra. Meillä on varsinkin mobiililaitteiden tiheä päätelaitekanta ja niihin tietenkin sitten käyttäjien hyvä käyttövalmius ja -tottumus. Siksi tässä, niin kuin sanottu, olisi eräällä tavalla Suomelle tällainen profiloitumisen paikka.

Tietenkään tällainen karttatietokanta ei riitä. Tarvitaan myös päätös yli 500 mittauspistettä käsittävän ajantasaisen liikenteen seurantaverkon toteuttamisesta. Verkko on välttämätön perusta ajantasaisen liikenteen seurantatiedon keräämiselle ja välittämiselle. Tietojärjestelmän rakentaminen tuleekin lisäämään myös kaupallisten palvelujen syntymistä liikenteeseen, mikä on hyvin keskeinen osa tätä Digiroadin laatimisen ja synnyttämisen perustetta.

Vtt:n laskelmien mukaan yhteiskunnan tekemät investoinnit seurantaverkon ja tietokannan tekemiseen maksavat itsensä takaisin muutamassa vuodessa liikenneturvallisuuden kasvaessa, elinkeinoelämän tavarakuljetusten tehostuessa ja liikenteen ympäristöhaittojen vähentyessä. On myös niin, että ajantasaiset liikenteen tietokanta ja palvelut helpottavat tienkäyttäjää varautumisessa muutoksiin keliolosuhteissa, matka-ajoissa ja liikenteen sujuvuudessa tai auttavat karttatiedon ja tunnistepalvelujen avulla valitsemaan parhaat reitit.

Meillähän on hyvä esimerkki ollut tämä tunnettu puutavara-autoilijoiden navigointijärjestelmä, joka perustuu satelliittipaikannukseen. He ovat tottuneet hakemaan puutavarapinoja hyvinkin hankalista paikoista metsäautoteiden varsilta. Myöskin Pääkaupunkiseudun takseihin on alkanut ilmaantua näitä karttatietojärjestelmiä, ja vaikka niissä eräänlaisia lastentauteja vielä onkin, ne on otettu vastaan erittäin myönteisellä tavalla.

Voidaan varmasti arvioida niin, arvoisa puhemies, että muutaman vuoden kuluttua kaikkien uusien autojen kiinteänä varusteena tulee olemaan navigoinnin ja paikannuksen mahdollistava ajoneuvopäätelaite siinä, missä esimerkiksi turvatyynyt tai ilmastointi alkavat olla jo tänä päivänä. Myöskin digitaalinen radio voi toimia tieliikenteen palvelujen ja liikennetiedon jakelun päätelaitteena. Informaatioteknologian kehittäminen älykkään liikenteen tarpeisiin tarjoaakin autoteollisuudelle myöskin suuria kehitysmahdollisuuksia varsinkin liikenneturvallisuuden parantamisen kannalta.

Matkaa tuon ensimmäisen telemaattisen palvelun, liikennevalojen, käyttöönottoon on taaksepäin ajatellen ehkä viisi vuosikymmentä. Nyt on hyvä aika ottaa jo uusia merkittäviä askeleita tällä sektorilla.

Tässä, arvoisa puhemies, valiokunnan mietinnön peruslinjauksia ja sitten puheenvuoroni loppupäässä vähän laveamminkin myös sen tarkastelua, mitä liikenteen telematiikka voisi Suomen tietoyhteiskuntakehitykselle parhaimmillaan merkitä.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi lakia tie- ja katuverkon tietojärjestelmästä. Järjestelmän toiminta perustuu siihen, että Maanmittauslaitos toimittaa tietojärjestelmään tallennettavaksi laissa tarkoitettuja liikenneväyliä koskevat sijaintitiedot ja ominaisuustiedot eli korkeuserot ja tiessä ilmenevät epätasaisuudet, nämä muun muassa, ja sen lisäksi vielä muuta. En vastusta hanketta, päinvastoin, mutta jos tällaiseen telematiikkaan ja huipputekniikkaan laitetaan paljon rahaa ja samaan aikaan tiet ovat huonossa kunnossa, vähän ihmetyttää. Minun mielestäni olisi tärkeämpää saada montut pois tiestä kuin tietää, missä ne ovat.

Esimerkiksi Heinolan ja Jyväskylän välinen tieosuus on huonossa kunnossa ja alempiasteisen tieverkon kunto on suorastaan huono. Milloin näihin ongelmiin tartutaan? Luulen ja oikeastaan tiedänkin, että autoilijat, jotka ajavat paljon, kuten kuorma-autoilijat ja linja-autonkuljettajat ym. tienkäyttäjät, kyllä tietävät tämän maan mäet ja montut ilman näitä ohjelmiakin. He eivät näitä laitteita tänä päivänä tarvitse, mutta toivovat moniongelmaisten tieosuuksien perusparannusta. Ammattiautoilijoitten ja muitten autoilijoitten viesti on, että tiestön kuntoa pitää parantaa, etteivät kallis kuljetuskalusto ja tavallisten ihmisten henkilöautot mene huonoilla teillä rikki.

Tällä puheenvuorolla en vastusta lakia, vaan päinvastoin tulee olla kehityksessä mukana. Suomi on tietotekniikan maa, ja se varmaan vie sitäkin teollisuudenalaa eteenpäin. Mutta kyllä samalla korostaisin teitten kuntoa. Budjetissa 2004 ei tule yhtään uutta investointihanketta eikä näillä näkymillä koko hallituskaudella. Toivottavasti ministerityöryhmä nyt marraskuussa saa sitten jotain aikaan ja saadaan rahaa tiestön kunnon ylläpitämiseen.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Valiokunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat jo kuvanneet tarkoin sen, mistä tässä on kysymys, niin että siitä ei nyt oikeastaan sen enempää. Toteaisin vain muutaman näkökohdan.

Ensinnäkin, tämä systeemihän nyt jo toimii. Takseissa esimerkiksi Oulussa on kaikki nämä navigointijärjestelmät, ja ne on saatu aikaan asiaankuuluvalla tavalla ja data on käytettävissä. Eilispäivänä kun tänne eduskuntaan tulin, niin vantaalaisessa taksissa oli jopa näytöllä, mihinkä kuskin pitää ajaa, että eduskuntaan lentoasemalta osuu. Siinä katsannossa tätä lainsäädäntöä ei oikeastaan tarvittaisi ollenkaan.

Arvoisa puhemies! Jatkossa olisikin paikallaan, että telematiikkakokonaisuutta varten luotaisiin aivan oma säädöstönsä, jossa sitten tämä on yksi detalji niiltä osin kuin se säätelyä todellakin tarvitsee. Niin kuin valiokunnan puheenjohtaja totesi, telematiikka on suuri mahdollisuus. Siinä olisi pitänyt olla liikkeellä jo varhaisemmin, niin että me olisimme siinä maksattaneet omat järjestelmämme ulkomaalaisilla tahoilla, niin kuin me kännyköitten kohdalla nyt teemme, elikkä kun olemme olleet siinä aika tavalla pitkälle edelläkävijöitä, niin maksatamme omat kännykkämme muilla.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Valiokunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, kuten ed. Pulliainen totesi, ovat käyneet läpi tätä hallituksen esitystä ja valiokunnan mietintöä monelta osin. Voi hyvin pitkälle yhtyä ed. Pulliaisen puheenvuoroon siitä, että meillä on jo tällä hetkellä, niin kuin valiokunnassa kuulimme, aika pitkälle mennyt yksityinen yritys, yhtiö, joka ainakin oman kertomansa mukaan on sopimussuhteessa lähes jokaiseen kuntaan ja kaupallisin perustein harjoittanut tällaista aineiston keräämistä ja sen myymistä edelleen nimenomaan liikesuhteessa.

Herra puhemies! Itseäni tässä järjestelmässä on hieman häirinnyt se, että ensinnäkin tuli tietoon, että meillä on tällainen yritys, ja lisäksi valiokunnassa tuli tietoon, että tällä hetkellä kaksi kansainvälistä yritystä tekevät parhaillaan Suomeen omia tie- ja katutietojärjestelmiä ja siihen liittyviä navigointiohjelmia. Valiokunnassa kuullun perusteella nämä järjestelmät tulevat mahdollisesti myös myyntiin tai käyttöön jo ensi kesänä.

Toisaalta sitten valiokunnalle ilmoitettiin, että tämän hankkeen arvioitu kokonaiskustannus on 40 miljoonaa euroa, josta Tiehallinnon rahoitusosuudeksi jää perustamisvaiheessa 17 miljoonaa ja vuotuiset kustannukset olisivat 1,2 miljoonaa euroa per vuosi. Jos me pohdimme sitä, niin kuin valiokunnan varapuheenjohtaja täällä totesi esimerkiksi perustienpidon rahoituksen osalta, että nämä uudet järjestelmät nyt rasittavat Tiehallintoa taas siltä osin, että yhä enemmän menee budjetoitua rahaa muualle kuin perustienpitoon, niin en oikein tahdo ymmärtää, minkä takia meillä pitäisi sitten mahdollisesti olla ensi kesänä neljä päällekkäistä toimintaa. Mutta valiokunnassa kyllä asiantuntijat perustelivat tätä hyvinkin tarkoin ja pitivät sitä järkevänä.

Eräs asia valiokunnassa tuli esille, oikeastaan varsinaisesti yhdessä lausunnossa, mutta kahdessakin asiantuntijalausunnossa siihen puututtiin, eli se, millä tavoin tämä tieto voitaisiin nykyaikana välittää autoilijoille silloin, kun suunnitellaan reitistöä jne. Pituuskaltevuustiedoista puhuttiin ja muista, jotka vaikuttavat energiankulutukseen ja päästöjen määrään. Eräässäkin asiantuntijalausunnossa todettiin, että jos on normaalia jyrkempi ylämäki, puhuttiin 5 prosentin noususta, silloin polttoainekulutus ja päästöt voivat kaksin—kolminkertaistua normaaliin tasaiseen tiehen verrattuna. Kun valiokunta on mietintönsä loppuosassa todennut nimenomaan kaltevuuseroista ja maininnut sanoina korkeuserot ja mäkisyyden, niin toivoisin, että tulevaisuudessa, kun nyt veronmaksajien rahoilla tällaista järjestelmää kehitetään ja viedään eteenpäin, niin jotta siitä olisi todellista hyötyä myös liikenteenharjoittajille erityisesti raskaan liikenteen osalta, hyvinkin nopeasti lähdettäisiin kehittämään tätä asiaa liikenne- ja viestintäministeriössä, tietenkin yhdessä Tiehallinnon kanssa, joka on tämän ylläpitäjä, sillä tavoin, että kaltevuustietojen keruu sisällytettäisiin hyvin nopeasti tähän uuteen järjestelmään.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Tässä edellä taisi olla ed. Pulliainen, joka totesi, että tätä tekniikkaa on jo nyt käyttöön otettu, ja siitä voi kiitoksen lausua, että Itä-Suomessa on näköjään hyvin investointeja tälläkin hetkellä ainakin valtateillä menossa juuri tämän uuden tekniikan käytön osalta. Toivon mukaan siinä nyt käy, niin kuin tässä on todettukin, että sitä hyödynnetään täysimääräisenä. Kahteen asiaan haluaisin tässä puuttua.

Kun kuitenkin ilmeisesti tämä mahdollistaa tehokkaamman valvonnan monessa mielessä ja kaiken näköistä keliolosuhde- ja muuta valvontaa, niin yksi asia, joka minua on häirinnyt aika paljon, kun yölläkin liikun tuolla teillä, on, että siellä jostain syystä vaan valot palavat, vaikka liikennettä ei juurikaan ole, tuolla hyvin syrjäisilläkin alueilla. Joskus aikanaan tein kirjallisen kysymyksen aiheesta. Siinä todettiin jopa ne kilometrimäärät, jotka ovat valaistuja. On nimittäin kymmeniätuhansia kilometrejä yhteensä tätä valoketjua olemassa Suomen teillä. Sen takia odottaisi, että nyt voisi tällä uuden tekniikan käyttöönotolla sen verran järkeistää sitä, että niitä lamppuja ei välttämättä poltettaisi, valaistus ei olisi päällä tuolla aamuyön tunteina, vaan lamput voitaisiin hoitaa järkevästi liikenteen mukaan, koska siitäkin syntyy kokemusta, missä kannattaa valaistusta pitää ja missä ei.

Toinen asia, jonka ed. Matti Kangas otti esille: Minusta kuitenkin olisi tarpeen, että tierahoitukseen, joka näyttää tulevan vuoden osalta aika heikolta ja jopa Itä-Suomen osaltakin siellä on alennusta aika reippaasti, pystyttäisiin tulevina vuosina ottamaan sen verran varoja tuolta valtion budjetista, jotta teiden kunto ei heikkenisi. Voitaisiin näitä uusia kohteitakin, turvallisuutta edistäviä kohteita, ottaa työn alle eikä olla semmoisessa jäädytystilanteessa, jossa tiet rapistuvat ja kunto heikkenee.