Jouko Laxell /kok:

Arvoisa herra puhemies! Vaikka nyt käsittelemme työaikapankkiin liittyviä lainsäädännöllisiä kysymyksiä, on kysymys enemmänkin siitä, kuinka joustavasti työorganisaatio toimii. Työaikapankki sopii työhön, jossa on huippukausia ja välillä hiljaisempia kausia. Yritysten osalta kysyntä vaihtelee vuodenajasta ja toimialasta riippuen. Tämän takia työt pitäisi ajallisesti sijoittaa kysynnän mukaisesti. Monissa yrityksissä työajoissa tapahtuva jousto olisi välttämätöntä. Työaikapankkia ei voida hyödyntää työorganisaatiossa, jossa vallitsee huono ilmapiiri työntekijöiden välillä sekä työnantajien ja työntekijöiden välillä. Kun keskinäinen luottamus ei toimi, on vaikeaa sopia työn uudelleenjärjestelyistä, koska kaikki vahtivat toistensa perään.

Arvoisa puhemies! Toistaiseksi näyttää siltä, että työaikapankkia käyttävät muita useammin toimihenkilöt, joilla on korkeampi koulutus ja säännöllinen päivätyö. Niin sanottujen työntekijöiden puolella ei haluta erillisiä työaikajärjestelyjä, vaan sitoudutaan normaaliin työaikaan tai sitten palkalliseen ylityöhön.

Perheiden kannalta työaikapankki voi toimia hyvinkin. Normaalista poikkeava työaika pakottaa työssä olevat vanhemmat sopeuttamaan elämänrytminsä lasten tarpeiden mukaan. Vanhempien työelämä on usein jo valmiiksi organisoitu normaalista työajasta poikkeavasti, joten he ovat ehkä valmiimpia käyttämään työaikapankkia hyväkseen.

Jyrki Yrttiaho /vas:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta on laadittu samaan tapaan kuin jo aiemmin lukuisat työttömyysturvalain heikennykset. Lähtökohtana on ajattelu, josta tässä ed. Virtanen edellisen työjärjestyksen kohdan yhteydessä myös puhui, että työtön tai lomautettu etsii aina kuumeisesti porsaanreikiä saadakseen jotakin ylimääräistä hyötyä työttömyydestään. Tämä ajattelu näyttää siivittävän sosiaali- ja terveysministeriön näillä asioilla saivartelevia virkamiehiä. Lakiin syntyy uusia ja uusia rönsyjä, ja se käy sen myötä aina vaikeaselkoisemmaksi ja ristiriitaisemmaksi.

Työttömyysturvalain tulisi tarkoituksensa puolesta olla vakuutuslaki työttömyysajan toimeentulon varmistamiseksi. Mutta kun sitä lukee ja yrittää soveltaa, vakuuttuu, että valtaosa lain pykälistä ja momenteista on säädetty, jotta työttömyysturvaa ei tarvitsisi maksaa lainkaan tai sitä voitaisiin eri tavoin määrän tai keston perusteella rajoittaa. Jos miettii, mihin tuota lakia vertaisi kaikkine muutoksineen ja rönsyineen, tulee ensimmäiseksi mieleen kattilallinen ylikypsää spagettia. Se on takkuinen kasa, josta ei saa repimälläkään selvää. Siinä ei ole päätä eikä häntää.

Arvoisat edustajat, nyt hallitus on säätämässä lakiin uusia rönsyjä pyrkiessään tekemään tyhjäksi sen taloudellisen hyödyn, jonka työntekijä saa, kun tallettaa tekemäänsä lisä- tai ylityötä niin sanottuun työaikapankkiin. Lakiesityksen perusteluissa ja myös sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausumassa asia on käännetty täysin päälaelleen. Niissä puhutaan tavoitteesta helpottaa työaikapankkien käyttöönottoa. Kun luen huolella lakiesityksen sisällön ja perustelut, en voi väistää johtopäätöstä, että tällä työttömyysturvalain muutoksella ensinnäkin heikennetään työttömyysturvaa, toiseksi viedään lomautetulta ja työttömäksi joutuvalta se hyöty, jonka hän saisi tehtyään lisä- ja ylityötä työaikapankkiin, ja kolmanneksi tällä heikennetään työaikapankkien vetovoimaa. Sitä en todellakaan olisi uskonut tämän hallituksen haluavan, ainakaan jos lukee hallituksen ohjelmaa ja siihen tehtyjä mainintoja työaikapankkien ja erilaisten työaikamallien edistämisestä yrityksissä.

No, en ole kauhean murheellinen tästä, paitsi tietenkin tästä työttömyysturvan heikennyksestä. En ole koskaan ollut mikään työaikapankkien tai joustojen markkinamies, mutta olen suhtautunut työaikapankkeihin myönteisesti, jos työntekijät ovat katsoneet, että työaikapankkiin säästetyt työaika ja korvaukset sekä säästöjen käyttö helpottavat henkilökohtaisten työaikatarpeiden huomioimista ja työn ja perhe-elämän yhteensovittamista. Toki tiedän entisen työni perusteella — tein toimitsijatyötä, kenttätyötä ay-liikkeessä, 25 vuotta ja varsin läheltä olin myöskin seuraamassa ja keskustelemassa ja neuvottelemassa näistä järjestelmistä — että tavallisimmin aloite työaikapankin käyttöönotosta on tullut työnantajapuolelta. Silloin ensisijaisia perusteita ovat olleet toimitusten kireät aikataulut, kuormituksen jyrkät heilahtelut, toisin sanoen tuotannon erilaiset tarpeet. Tiedän myös, että monissa yrityksissä työaikapankkien avulla on voitu välttää toistuvia lyhyitä lomautuksia ja niihin liittyviä työttömyysturvan maksatusviiveitä, paperisotaa. Toimeentulo on ollut ennustettavampaa, kun on tiennyt, miten pitkälle työaikapankkiin säästetyt työpäivät ja normaali palkanmaksu ulottuvat ja miten pitkälle lomautusten alkaminen lykkääntyy.

Nyt tässä lakiesityksessä ehdotetaan, että kahden kuukauden kuluessa ennen lomautuksen alkamista tai lomautuksen aikana työaikapankista maksettu rahakorvaus estäisi työttömyysetuuden maksamisen ajalle, jolle rahakorvaus jaksotetaan. Kyseessä on aivan uusi säännös. Aiemmin eivät työssäoloaikana nostetut rahakorvaukset ole vaikuttaneet lomautusajan työttömyyskorvaukseen. Voitte kuvitella, miten käy, jos yrityksessä on rinnakkain työntekijöitä, joista toiset ovat vapaaehtoisen työaikapankin piirissä ja toiset tekevät tarpeellisen lisä- ja ylityön normaalein työaikalain mukaisin korvauksin. Työntekijä, joka säästää lisä- ja ylityöt ja rahakorvaukset työaikapankkiin ja nostaa ne rahapulassaan tai työnantajan patistelemana ennen lomautuksen alkua, menettää oikeuden jaksotuksen ajalta työttömyyskorvaukseen, mutta työntekijä, joka ei ole säästänyt työaikaa ja korvauksia työaikapankkiin vaan ottanut ylityökorvaukset normaalisti palkkajaksojen tahdissa, saa pitää ylityökorvaukset ja saa ne myös mukaan päivärahan määrittelyn perusteena olevaan palkkaan. Hän siis saa ylitöiden korottamaa työttömyyskorvausta heti henkilökohtaisten omavastuupäivien jälkeen, toisin kuin tämä tyhmä tallettaja. Tässä hallitus kyllä opettaa oikein kädestä pitäen työaikapankin ja työaikajoustojen turmiollisuutta. Oletteko, näiden lakimuutosten puolustajat, miettineet tätä puolta asiassa?

Edelleen, työntekijä, joka ei nosta talletuksiaan rahakorvauksena vaan siirtää ne lomautusjakson yli, hyötyy samalla tavalla kuin edellä kerrottu perinteisen ylityön tekijä. Hän saa lomautuksen ajalta täyden työttömyyskorvauksen vähentämättömänä ja pitää vapaat haluamanaan aikana liittäen ne lomiin tai tasaamisvapaisiin.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta kiinnitti lausunnossaan huomiota myös työaikapankkien vaikutuksiin niin sanottuun soviteltuun työttömyyspäivärahaan. Me tiedämme, miten heikko on soviteltua päivärahaa saavien asema. Työ on normaalisti osa-aikaista ja koostuu lyhytkestoisista pätkätöistä. Työaikapankkeja sovelletaan normaalisti vain pitkään soviteltua päivärahaa saaville osa-aikatyöntekijöille. Omasta kokemuksesta tiedän, että tällaisia on käytössä muun muassa elektroniikkateollisuuden alihankkijayrityksissä, joissa ei siis kyetä tarjoamaan täyttä työtä vaan ainoastaan osa-aikatyötä tai sitten lyhyitä työperiodeja, ja näissä nämä muutokset, joita tässä esitetään, johtavat kyllä aivan kohtuuttomaan lopputulokseen. Heidän kannaltaan lakiesitys johtaisi käytännössä käsittämättömään ja työn tekemisen mielekkyyden kannalta täysin järjettömään tilanteeseen. Palkkatulon ja työttömyyskorvauksen sovittelussa olisivat huomioon otettavaa tuloa sekä työaikapankkiin säästettynä oleva aika että sieltä nostetut ansiot pidetyltä vapaa-ajalta maksettu palkka mukaan lukien, ja tämä sovittelu tapahtuisi jopa moneen kertaan saman karttuman osalta. Tämä heikentäisi merkittävästi työaikapankkia käyttävien mahdollisuutta saada ylipäätään soviteltua päivärahaa. Toki se lisäisi myös byrokratiaa ja tulee aivan väistämättä lisäämään myös työttömyyspäivärahojen käsittelyaikoja, ja tietenkin tämä vähentäisi ilman muuta entisestään pätkätöiden vastaanottamisen ja tekemisen kannattavuutta, aivan toisin kuin hallitus kannustavuuspuheissaan kuvittelee.

Tämän lakiesityksen työaikapankkia koskevat säädökset ovat perin epäonnistuneita, ristiriitaisia, eriarvoisuutta lisääviä ja vielä kaiken lisäksi epäselviä. Näistä syistä johtuen olemme opposition voimin ehdottaneet työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa, että lakiehdotuksen 3 luvun 6 §:n 3 ja 4 momentit sekä 4 luvun 4 §:n 1 momentti poistetaan eli nämä kohdat, joissa tästä työaikapankkien ja työttömyysturvan suhteesta säädetään, ja varaan tätä varten mahdollisuuden tehdä muutokset lain yksityiskohtaisessa käsittelyssä valiokunnan lausunnon eriävän mielipiteen mukaisina.

Arja Karhuvaara /kok:

Arvoisa herra puhemies! En ota kantaa nyt tähän soviteltuun päivärahaan enkä siitä aiheutuvaan aika isoon kysymysmerkkiin nimenomaan matalapalkkaisten naisten kohdalla tämän lain kohdalla. Muuten olen sitä mieltä, että tämä laki on erittäin tervetullut. Tämä on kahdestakin eri syystä tervetullut. Julkisen sektorin kilpailu tulevaisuudessa työntekijöistä kiihtyy sitä mukaa kuin työvoima tällä hetkellä eläköityy ja työaikajoustot, lomajoustot ja perheen ja työelämän yhteensovittaminen nousevat entistäkin suuremmaksi kilpailuvaltiksi julkisen sektorin työpaikoilla.

Toinen asia, minkä vuoksi pidän lakiehdotusta erittäin tarpeellisena, on se, että me saamme osaltaan jo vanhuseläkkeelle jääneitä ihmisiä takaisin työelämän piiriin. Tuntuu aivan hölmöltä, että noin 50 vuoden ikäisenä omalta työuraltaan kyseisten säädösten jälkeen muun työvoiman käyttöön siirtyvä työntekijä jäisi vielä täydessä työkunnossa pyörittelemään peukaloitaan. Näin tapahtuu nimenomaan Puolustusvoimien, Rajavartioston ja muutaman muun ammattiryhmän kohdalla. Ja nyt pidän erittäin hyvänä uudistuksena sitä, että tällä lainsäädännöllä saadaan aktivoitua nämä kyseiset ihmiset entistä paremmin työelämän piiriin. Heillä on kuitenkin vielä noin 20 vuotta yhteiskunnalle hyödyllistä työikää käytettävissään.