Hannes Manninen /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen neljännen lisätalousarvion ja sitä täydentävän esityksen mukaan tuloarviot kasvavat noin 1,6 miljardia euroa ja määrärahoihin ilman nettokuoletuksia velanhallintaan tulee noin 170 miljoonan euron vähennys. Nettokuoletukseen ja velanhallintaan tulee lisäystä noin vajaat 1,8 miljoonaa euroa. Merkittävin tuloerien kasvu on tulovero, noin miljardi, ennen kaikkea yhteisöveron hyvän kasvun vuoksi. Autoveron arvioidaan puolestaan alenevan 192 miljoonaa euroa pääosin ensi vuoden alussa tapahtuvan veronalennuksen vuoksi, koska autojen ostoa siirretään ensi vuodelle.

Valtiovarainvaliokunnan käsittelyssä on lisätty ilman nettokuoletuksia ja velanhallintaa kaikkiaan 24,33 miljoonaa, joista mainitsen lyhyesti seuraavaa:

Kuntien harkinnanvaraisia avustuksia lisättiin 2 miljoonalla eurolla. Katsoimme, että koska vuosikatteeltaan negatiivisten kuntien määrä oli vielä 79, vaikkakin se on huomattavan vahvassa laskussa, niin tarvitaan tuo lisäys.

Toiseksi erityisenä kohteena tässä lisätalousarviossa olivat infrastruktuuriin tarvittavat menot. Perustienpitoon on varattu kaikkiaan nyt 18 miljoonaa euroa, josta valiokunta lisäsi 15,5 miljoonaa. Tällä on tarkoitus parantaa turvallisuutta ennen kaikkea rakentamalla kevyen liikenteen väyliä teemaohjelman mukaisesti ja rakentamalla myös pieniä alueellisia turvallisuutta lisääviä investointeja. Perusradanpitoon varataan 9 miljoonaa euroa, josta valiokunnassa lisättiin 6,5 miljoonaa. Tarkoituksena on, että tämä käytetään rautateiden tasoristeysten poistamiseen, sillä meillä on Suomessa noin 3 700 tasoristeystä, joista vain 750 on varustettu turvalaittein. Vuosittain tapahtuu 50 tasoristeysonnettomuutta, mikä on suhteellisesti neljä kertaa enemmän kuin muissa Pohjoismaissa, joten on suuri tarve tasoristeysten turvallisuuden parantamiseen.

Valiokunta kiinnittää mietinnössään myöskin huomiota merenkulun väylämaksujen ylikatteisuuteen, kun samanaikaisesti on vielä aloittamatta kahdeksan hanketta sisältävä meri- ja sisävesiväylien turvallisuuden parantamishanke.

Nettokuoletusten ja velanhallinnan momentilta vähennetään 54,33 miljoonaa euroa, jolloin momentin lisäykseksi jää 1 720 197 000 euroa. Tämä ja aiemmat budjetit ja lisäbudjetit huomioiden velkaa lyhennetään kuluvana vuonna noin 3 miljardilla eurolla.

Lopuksi haluan todeta, että valiokunta korostaa perustuslain 84 §:n velvoitetta budjetin täydellisyysperiaatteesta ja katsoo, että esimerkiksi poliisitoimelle Schengen-tietojärjestelmästä aiheutuvat menot ovat olleet tiedossa jo varsinaista budjettia laadittaessa.

Arvoisa puhemies! Edellä olevan johdosta valtiovarainvaliokunta ehdottaa, että ehdotus vuoden 2007 neljänneksi lisätalousarvioksi hyväksytään valiokunnan esittämin muutoksin ja että lisätalousarvioaloitteet 24—40/2007 hylätään ja että lisätalousarviota sovelletaan 10. päivästä joulukuuta 2007 alkaen.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Työttömyys vähenee, ja näin säästyy 120 miljoonaa euroa lisää. Velkaa lyhennetään ennätystahdissa, hyvä niinkin. Budjetti oli viritetty tälle vuodelle 160 miljoonan euron ylijäämätasoon. Nyt tiedämme, että ylijäämää kertyy 3 000 miljoonaa euroa, siis 3 miljardia.

Lyhyt katsaus Helsingin Sanomia 3.10. lainaten Suomen talouden tila ja ennen kaikkea valtiontalouden tilaa. Lainaan: "Suomen julkisen talouden ylijäämä nousee euroalueen säännöillä laskettuna tänä vuonna 4,4 prosenttiin bruttokansantuotteesta, joka on euromaista selvästi korkein lukema. Keskiarvo euroalueella on miinus 1,6 prosenttia. Suomen ylijäämä on yli kaksinkertainen verrattuna siihen 1,5—2 prosenttiin, joka viime vuoden budjetissa todettiin tavoitteeksi ikääntymisen aiheuttamien ongelmien hoitamiseen."

Tämä on kova luku: "Suomen EU:lle tekemän vakausohjelman mukaan ylijäämä tulee neljän vuoden aikana nousemaan 2,5 prosenttiin bkt:sta. Velan suhde kokonaistuotantoon laskee samana aikana ’hitaasti alle 35 prosentin’. Ylijäämä on siis tänä vuonna 4,4 prosenttia ja velkasuhde enää 29 prosenttia. Merkit viittaavat siihen, että ensi vuosikin on valtiontaloudelle hyvä."

Tässä on se lankku, jolta ponnistetaan. Olisi varaa tehdä vähän parempaakin politiikkaa suoraan sanottuna.

Kiinnitän huomiota myöskin näihin tuloarvioihin. Tässä Helsingin Sanomien artikkelissa on hyvät graafit, joilla esitetään, mitenkä systemaattisesti tulot ovat aliarvioituja vuoden 2000 alkupuolelta saakka. Käytän tästä lisätalousarviosta yhden esimerkin: Korkotuloarvio oli tälle vuodelle 100 miljoonaa euroa. Nyt sitä korjataan 80 miljoonalla, eli siis arvio on mennyt 80 prosenttia pieleen. Minkälaisella ammattitaidolla näitä mahdetaan arvioida? Kun 2006 tilinpäätöksen mukaan korkotuloja kertyi valtion kassavaroista valtiolle 135 miljoonaa euroa, niin tälle vuodelle arvio oli 100 miljoonaa. Nyt, kun se korjataan 180 miljoonaan, niin ensi vuoden talousarvioon, hyvät kollegat, hallitus esittää, että korkoja kertyy huikeat 130 miljoonaa euroa, joka siis on 5 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2006 tilinpäätöksen mukaan on kertynyt. Talous on vahvistunut ja korot ovat nousseet. (Ed. Pulliainen: Joku puhaltaa rahaa!) Joko tässä vedetään eduskuntaa ihan kölin alta, tai sitten ne henkilöt, jotka tekevät tämmöisiä arvioita, eivät ole olleet näillä luentotunneilla yliopistossa, niiltä on jäänyt joku kurssi suorittamatta. Tämä on aika systemaattista, että eduskunnalle hallituksesta riippumatta tulee tämmöisiä esityksiä, joissa tarkoituksella, tietoisesti tuloja aliarvioidaan.

Herra puhemies! Jotain vielä vähän tästä meidän vastalauseestamme. Olemme huolissamme tieverkkomme heikosta kunnosta, liikenneturvallisuudesta ja elinkeinoelämän kilpailukyvystä, muun muassa puun saannin turvaamisesta. Ylläpitovelkaa on kertynyt asiantuntijoitten mukaan jo 1,4 miljardia, ja valtiontalous on ennätyksellisen vahva. Nyt tämä kevyen liikenteen väyläinvestointi, jota tässä eduskunnan päätöksellä nostetaan 15,5 miljoonalla, ei riitä kovinkaan pitkälle, kun kevyen liikenteen väylien rakentamistarve on 5 000 kilometriä. Nykyresursseilla tehdään 100 kilometriä vuodessa. Näin ollen tarve tyydyttyy 50 vuoden aikana.

Puhumme myös usein rautateiden turvallisuusvajeesta. No nyt, hyvä niin, tehdään askel oikeaan suuntaan, 6,5 miljoonaa lisää. Mutta, aivan niin kuin puheenjohtaja Manninen totesi, kun 3 000 tasoristeystä odottaa vielä poistamista, niin tästä pitää ottaa ihan oma ohjelma.

Ja kolmantena kohtana olemme huolissamme merenkulunkin turvallisuudesta, ja siellä kun mälli käy, niin se on tosi iso mälli. Meillä on sukanvarressa rahaa, koska väylämaksuja on peritty ylikatteella. Meillä on 15 miljoonaa sukanvarressa, otetaan ne käyttöön, ja jos perustuslakivaliokunta on linjannut tämän veronluonteiseksi maksuksi, niin pitää toimia niin kuin on tarkoitettu, ei niin kuin on kirjoitettu. Eli teemaohjelmat pitää toteuttaa. Siinä on kysymys merenkulun turvallisuudesta.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Valtiovarainministeriö on toistuvasti vuodesta toiseen aliarvioinut valtion tulot ja sitä myöten myöskin tavallaan vienyt eduskunnan budjettivaltaa. Tämän vuoden tuloverokertymä on toisen ja neljännen lisäbudjetin osalta 1 377 miljoonaa euroa enemmän kuin budjetissa arvioitiin, ja jos oikein muistan, niin ensimmäisessä lisäbudjetissa tammikuussa tuloveroarvio kasvoi 200 miljoonalla eurolla arvioidusta. Elikkä noin 1,5 miljardia enemmän on kertynyt tuloveroja kuin arvioitiin, ja se on yli 10 prosenttia koko tuloveromäärästä. Minun mielestäni se on aika mahtava virhearviointi kyllä jo.

On selvää, että mieluummin näin päin, että tuloveroja tulee enemmän kuin vähemmän, mutta kyllä tässä tätä varovaisuuskerrointa on aika surutta käytetty. Tätä taustaa vasten valtiovarainministeri Kataisen puheet siitä, että meillä ei ole varaa pysyväisluontoisiin menojen lisäyksiin ... Jos mikä on pysyvää, niin tulovero on pysyvää. Ainoastaan suurtyöttömyys voi viedä tuloverokertymät alaspäin. Näin ollen täytyy kyllä sanoa, että ne perustelut, joilla vasemmiston esityksiä joittenkin menojen lisäyksistä on täällä torjuttu, eivät ole olleet kovin kestäviä.

Herra puhemies! Valtio maksaa tänä vuonna valtionvelkaa kolmella miljardilla eurolla pois. On tietenkin selvää, että jos kerta rahaa on paljon, niin on hyvä maksaa valtionvelkaakin pois, mutta ei se voi tapahtua niin, että se tehdään välttämättömien tarpeiden kustannuksella.

Täällä ed. Saarinen jo kertoi näistä liikennehankkeista. Myös vasemmistoliiton vastalauseessa tähän neljänteen lisäbudjettiin sisältyy lisärahoitusta liikennehankkeisiin: tiehallinnolle perustienpitoon, ratahallintoon ja myöskin joukkoliikenteen palvelujen ostamiseen.

Lisäksi meidän mielestämme kunnat on ajettu kohtuuttomaan ahdinkoon. Erityisesti Lapin alueen kunnille tarvittaisiin lisää rahaa ja myöskin muualla maassa on kuntia, jotka ovat suurissa taloudellisissa vaikeuksissa. Näin ollen kuntien harkinnanvaraisia valtionosuuksia tulisi korottaa tuntuvasti enemmän kuin hallitus nyt esittää. Kunnathan ne palvelut tuottavat, ja palveluistahan tässä ennen kaikkea on kysymys.

Lisäksi meitä ihmetyttää suuresti se, että työllistämis- ja koulutustoimista ollaan vähentämässä 4 300 000 äkillisten rakennemuutosten tukeen tarkennetusta rahasta. Kun viime viikkojen aikana on kuunnellut näitä rakennemuutosilmoituksia eri puolilta Suomea, niin tuntuisi siltä, että päinvastoin tähän tulisi lisätä entisestään rahaa eikä vähentää.

Tulemme esittämään lisäbudjetin yksityiskohtaisessa käsittelyssä vastalauseen mukaiset muutosehdotukset.

Kari Rajamäki /sd:

Herra puhemies! Lyhyesti ensinnäkin on todettava, että eduskunnan budjettivallan kannalta täällä käydään näköjään joka syksy suurin piirtein saman sisältöinen keskustelu nimenomaan siitä, millä tavalla budjetin täydellisyysperiaate ja budjetin tulot ovat eduskunnan käytettävissä sen päättäessä menoista ja kantaessaan tietysti edustuksellisen demokratian vastuuta tasavallan ja kansanvallan asioista. Tältä osin täytyy sanoa, että tämä lisäbudjetti on todella kritiikin arvoinen siinä, että ei voi kuvitella, etteikö näitä tuloja olisi ollut aikaisemmin saatettavissa myöskin eduskunnan tietoon ja että olisi voitu myöskin arvioida aikaisemmin aidosti, millä tavalla eduskunta budjettivaltansa osalta haluaa toimia.

Itse asiassa tällä lisätalousarviolla hallituspuolueet ikään kuin pehmentävät sitä painetta, jonka ensi vuoden talousarvion ahdistavat kehykset niille aiheuttavat, ja tällä tavalla sinänsä tärkeiden infran teemarahoitushankkeiden osalta ikään kuin puretaan ensi vuoden talousarvion paineita.

Itse asiassa minusta on nyt tärkeää kyllä jatkossa kiinnittää huomiota siihen, että eduskunta todella oikeasti pystyy talousarvion käsittelyllä, budjettikäsittelyllä, linjaamaan tulevia päätöksiä, ei niin, että leikitään näillä momenteilla. Otetaan vuoden 2002 ministeri Kataisen oppi-isän ministeri Niinistön syksy. Silloin eduskunta viimeisessä lisäbudjetissaan siirsi VR:n tuloutusta VR:n hyväksi. Se oli suuri, merkittävä poliittinen päätös. Nyt täällä valtiovarainvaliokunta liikennejaoston johdolla laittaa väylämaksuja väylänpitoon.

Kyllä pitäisi ehkä aidosti päästä pohtimaan vakaussopimuksen isoja linjoja siinä, millä tavalla kasvupanostukset todella tukevat maan kilpailukykyä, työllisyyttä ja oikeudenmukaista kasvua, millä tavalla todella infrapuolella niitä rakenteellisia jälkeenjääneisyyksiä turvallisuus- ja aluekehityksen takaamiseksi saadaan etenemään, tai oikeasti pohtia niitä arvovalintoja, joita talousarvion yhteydessä eduskunnan budjettivaltaa käyttävä eduskunta todella, ja valtiovarainvaliokunta, oikeasti käyttää syrjäytymisen estämiseksi ja sosiaalisen turvallisuuden lisäämiseksi maassa, ja pohtia, millä tavalla uskalletaan puhua oikeudenmukaisesta veropolitiikasta ja siitä, millä tavalla esimerkiksi budjetin sisällöllä tehdään oikeita arvovalintoja.

Esimerkiksi tämä tulovero- ja arvonlisäverokertymä sosialidemokraattien ensi vuoden vaihtoehtolinjauksessa mahdollistaa muun muassa perusvähennyksen nostamisen kunnallisverotuksessa ja aidosti jakaa tältä osin myöskin sosiaalista oikeudenmukaisuutta.

Katri Komi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ihan muutamaan kohtaan tässä, mihinkä valtiovarainvaliokunta on lisännyt rahaa. Eli vaikka kuntien talous onkin koko maan tasolla parantunut, niin noitten negatiivisen vuosikatteen kuntien määrä on ollut kuitenkin kohtuullisen suuri, 80 viime vuonna, ja sen vuoksi on ihan hyvä, että sinne tulee tuo 3,5 miljoonan euron lisäys kuntien avustamiseksi.

Perustienpidon lisäystä, kun laitetaan kevyen liikenteen turvallisuutta parantaviin hankkeisiin ja joihinkin pieniin alueellisiin investointeihin lisärahaa 15,5 miljoonaa euroa, pidän erittäin hyvänä. Tämä rahoitushan liittyy tuohon edellisellä hallituskaudella aloitettuun teemahankkeeseen, jolla parannetaan koulumatkojen olosuhteita maaseututaajamissa, ja täälläkin läsnä olevista edustajista Rajamäki ja Manninen ainakin olivat tuossa infratyöryhmässä silloin saamassa liikkeelle tätä teemahanketta. Se on mielestäni erittäin hyvä hanke. Toivon, että nyt vihdoin ja viimein monen vuoden siirron jälkeen myös Joroisten taajamahanke sieltä rahansa löytäisi. Monet lapsiperheitten vanhemmat ovat ottaneet yhteyttä tässä asiassa liikenneturvallisuuteen liittyen, ja siellä ovat myös lapset ja nuoret saaneet olla ideoimassa vähän sitä, miten liikenneturvallisuutta voitaisiin parantaa koulun ympäristössä keskustaajamassa.

Myös perusradanpitoon esitetään 6,5 miljoonan euron lisäystä tasoristeysten poistamiseen tuon sisällä olevan 2,5 miljoonan euron lisäksi. Tämäkin on tarpeeseen. Tavoitemäärä on tietysti aina paljon suurempi, kun niitä tasoristeyksiä riittää, mutta tämä lisää osaltaan liikenneturvallisuutta radoille.

Neljäntenä asiana, jonka haluan nostaa esiin, on tuolla ympäristöministeriön sisällä tuo 500 000 euroa, jota käytetään rakentamiseen liittyvien taustaselvitysten ja laskelmien tekemiseen rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi ja uusiutuvien energianlähteiden lisäämiseksi. Näitä apuvälineitä ihmiset todella kaipaavat, kun he miettivät rakentamistaan. Toivon, että niitä tulee nettiin, ja toivon, että yleensä energianeuvontaan saadaan hivenen lisää rahaa. Tätä todella tarvitaan.

Keskustelun nopeatahtinen osuus päättyi.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Kiinnitän huomiota vain yhteen myönteiseen asiaan, jossa on oltu veitsen terällä sanan varsinaisessa mielessä.

Pääluokka on 30. Momentille 30.40.42 petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen on ehdotettu toista miljoonaa euroa lisää varallisuutta käytettäväksi. Se tulee vihonviimeisellä hetkellä monessa mielessä. Nimittäin ensinnäkin sillä tavalla, että jos nyt tätä lisävarallisuutta ei tähän tarkoitukseen olisi tulossa, niin sehän olisi jo merkinnyt sitä, että tämän kuluvan vuoden jälkipuoliskon korvaukset olisi siirretty ensi vuodelle maksettavaksi ensi vuoden määrärahasta, ja siinä on otettava huomioon, mitä tällä itse rintamalla on tapahtunut, kun se porotalous on muutenkin ollut erittäin suurissa taloudellisissa vaikeuksissa ja aivan erikoisesti vielä nyt sitten Enontekiön, käsivarren paliskunnat ovat olleet suurissa taloudellisissa vaikeuksissa. Siihen on monenlaisia syitä, siinä on laidunten tila ja talvehtimisolosuhteet, mutta siinä on myöskin ahmakantatilanne. Nimittäin Suomen ahmakanta on tällä hetkellä käytännössä se yhteinen kanta, joka on Ruotsin ja Norjan kanssa, ja ne ahmat sattuvat nyt asuttumaan sitä käsivarren aluetta.

Se, että nämä vahinkomäärät ovat niin suuria kuin ne tässä osoittautuvat olevan, on tavallaan bagatelli juttu sen takia, että joka tapauksessa ruoka niille ahmoille on hankittava, ostettava. Siinä mielessä olkoon tuo luku oikein taikka väärin, se on joka tapauksessa se hinta, joka on maksettava. Se hinta on siinä mielessä tärkeä, että jos ei niitä poroja sillä alueella ole, ei niillä ahmoillakaan ole ruokaa, ja taas se porotalous on kiinni siitä, että se jollakin tavalla kannattaa itse itsensä näitten tukien höystämänä, elikkä tässä on semmoinen kierre, jossa se kokonaisuus ratkaisee, ja sillä tavalla ei passaa niuhottaa näitten vahinkolukujen kanssa vaan maksaa reilusti laskut, mitä siitä seuraa.

Tämän lisäksihän meillä on jokunen ahma tuolla Kainuun eteläosissa ja Pohjois-Karjalan puolessa ja sitten ne puolenkymmentä ahmaa, jotka on sieltä käsivarren alueelta Suomenselän alueelle siirretty, mutta kun niillä on se kiusallinen yksityiskohta, että ne ovat kaikki samaa sukupuolta, niin lisääntymisessä on pikkusen teknisiä vaikeuksia.

Pekka Ravi /kok:

Arvoisa herra puhemies! Edelliset puhujat ovat aika monet vähän kriittisesti arvioineet tällaista varovaisen miehen budjetinlaadintaperiaatetta, ja varmaan siinä kritiikin aihetta vähän onkin. Mutta aivan samoin kuin monet ovat todenneet, on tietysti parempi niin, että ei ainakaan tuloja yliarvioida ja menoja aliarvioida, koska silloin jouduttaisiin tietysti hyvin ikävään tilanteeseen. Meillähän on kuntasektorilla aika monessakin tapauksessa varsin kiusallisia esimerkkejä tähän suuntaan tapahtuvasta budjetinlaadintaerheestä.

Mutta kun eduskunta aivan lähiaikoina saa pääministerin ilmoituksen valtiontalouden tulevaisuuden kehitysnäkymistä, niin siinä yhteydessä varmasti on mahdollista sitten ottaa kantaa todella siihen, miltä tuo taloudellinen kehitys vähän pitemmällä tähtäimellä näyttää. Minä ainakin itse odotan siltä keskustelulta semmoista analyyttista otetta.

Mutta sitten ihan muutamaan kohtaan tässä mietinnössä.

Ensimmäiseksi haluaisin kiinnittää huomiota tuohon kuntien harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen nostoon, johonka valiokunta siis esittää 2 miljoonaa euroa lisää, ja erityisesti tuohon perusteluosaan, jossa todetaan nimenomaan kuntatalouden yleinen eriytymiskehitys, mutta ennen kaikkea se, että avustus kytketään entistä selkeämmin rakenteelliseen kehittymiseen ja palvelutuotannon uudistamisprosesseihin, mikä on hyvä asia. Näissä myöntämisperusteissa on tapahtunut vuosien mittaan minusta hyvin paljon positiivista kehitystä, ja avustukset kohdentuvat nyt paremmin kuin aikaisemmin.

Toinen asia ovat nämä infraan, sekä tieinfraan että myöskin ratainfraan, kohdistuvat merkittävät panostukset. Minä en oikein, arvoisa puhemies, ymmärtänyt sitä ed. Rajamäen äskeisessä puheenvuorossaan esittämää kritiikkiä, jossa hän asetti tässä lisäbudjetin kautta tulevat panostukset jollakin tapaa vähäarvoisemmiksi kuin jos ne olisivat tulleet ensi vuoden talousarviossa. (Ed. Pulliainen: Hän varmasti tarkoittaa sitä, että ne menevät pohjiin, jos ne eivät ole varsinaisessa!) — Minä ehkä en sitten aivan ymmärtänyt, mitä hän tarkoitti, mutta hän sanoikin sen ehkä hieman huolimattomasti.

Minusta on erinomaisen hyvä asia, että tässä saadaan todella merkittävät parannukset ja lisäykset erittäin tärkeään asiaan. Nimenomaan tiepuolella nämä kevyen liikenteen väylien rakentamiset ja liikenneturvallisuuden alueellisiin hankkeisiin panostaminen ovat erittäin tärkeitä asioita, ja varsinkin alueellisella puolella tällä panostuksella voidaan toteuttaa sellaisia hankkeita, jotka aivan varmasti muuten jäisivät toteuttamatta.

Sitten tähän perusradanpidon määrärahalisäykseen, joka oli siis 6,5 miljoonaa euroa. On erittäin tärkeätä, että näitä tasoristeyksiä pystytään nyt hieman nopeammalla aikataululla poistamaan. Paitsi että sillä voidaan merkittävästi parantaa liikenneturvallisuutta, sillä voidaan parantaa myöskin nimetyillä rataosuuksilla junaliikennöimisen nopeutta ja erityisesti Joensuusta tänne etelään suuntautuvalla radalla pystytään edes pieneltä osin paikkaamaan sitä puutetta, joka on olemassa ainakin nyt väliaikaisesti poistuneen yöjunayhteyden vuoksi. Siinä mielessä se on erittäin hyvä asia, ja sitä on tervehdittävä täydellä tyydytyksellä.

Jari  Koskinen  /kok:

Puhemies! Muutamat asiat ovat pysyviä, kun puhutaan eduskunnassa budjetista ja lisätalousarviosta. Aina on niitä, jotka ovat sitä mieltä, että valtiovarainministeriö systemaattisesti aliarvioi seuraavan vuoden tai seuraavien vuosien verotulot. No, en tiedä, tiesikö ed. Rajamäki yli vuosi sitten elokuussa hyväksyessään hallituksessaan vuoden 2007 talousarviota, että Suomen taloudella menee näin hyvin, että voidaan verotuloarviota korottaa ylöspäin. Ehkä ei tiennyt, tai ainakaan en missään nähnyt, että hän olisi näin sanonut. Jos verrataan eri tutkimuslaitoksia ja valtiovarainministeriötä, niin kyllä valtiovarainministeriöllä on ollut yleensä aika hyvä osumatarkkuus siitä, miten talous tulee kehittymään, ja sen pohjaltahan niitä arvioita tehdään, niin että siinä mielessä se kritiikki menee ehkä osittain ohitse.

Toinen pysyvä aihe on se — ja kaikki ovat samaa mieltä siitä — että panostukset infrastruktuuriin ovat aina riittämättömät, puhutaan sitten teitten kunnosta tai ratojen kunnosta tai mistä tahansa. Näillä lisäyksillä, mitä eduskunta nyt tähän lisätalousarvioon teki, saadaan taas muutamia hankkeita vietyä vähän eteenpäin. Ne eivät tietystikään mitään isoja asioita ratkaise, mutta pikkuhiljaa kuitenkin saadaan asioita vähän paremmalle tolalle, ja siinä mielessä on hyvä, että kevyen liikenteen väylähankkeita on ympäri Suomea, ja tästä varmaan jokaiseen tiepiiriin riittää rahaa muutamalle hankkeelle.

Janne Seurujärvi /kesk:

Arvoisa puhemies! Varovaisen miehen ja varovaisen naisen periaatteilla tehty lisätalousarvioesitys on kyllä perusteltu kaikkine sisältöineen. Nämä lisäykset, joita on infrahankkeisiin tehty, ovat hyvin tärkeitä, ja perustelut näissä osuvat kyllä hyvin kohdalleen.

Haluaisin nostaa esille tästä esityksestä petoeläinvahinkojen korvaamisasian, saman, minkä ed. Pulliainen nosti tuossa omassa puheenvuorossaan esille. Pidän erinomaisen hyvänä, että valiokunta on kuulemisen ja saadun selvityksen perusteella todennut, että määräraha on riittämätön ja siihen momentille tarvitaan lisäys. Tämä 330 000 euron lisäys tulee todella tarpeeseen, ja olen samaa mieltä, että se tulee viimeisellä hetkellä.

Nämä perustelut petoeläinten aiheuttamien vahinkokertymien lisääntymisestä johtuvista korvauksista kertovat siitä, että muun muassa porovahinkojen kasvu on ollut kuluvan vuoden aikana kohtuullisen voimakasta. Se taso, joka korvauksissa on tähän asti ollut, on ollut riittämätön. Kun katsoo ensi vuoden talousarvioesitystä, niin tietysti tilanteen mukaan meidän tulee seurata myös ensi vuoden korvausmäärien kehittymistä.

On tärkeää, että yleisen hyväksyttävyyden kannalta pidetään toisaalta petoeläinkanta kohtuullisena, mutta petoeläinkorvaukset tulee noin järjestelmän puitteissa maksaa täysisuuruisina, täysimääräisinä, ja korvaukset tulee myös maksaa ajallaan. Kyse on elinkeinotoiminnasta ja siitä aiheutuneista haitoista, niiden korvaamisesta, ja siksi on tärkeää, että järjestelmä yleisen uskottavuuden ja toisaalta petoeläinpolitiikan hyväksyttävyyden kannalta toimii. Siksi koen, että tämä valiokunnan tekemä lisäysesitys tässä kohtaa on oikeanlainen ja kertoo siitä linjasta, että meillä halutaan pitää myös kiinni siitä, että petoeläinvahinkojen korvaaminen jatkossakin tullaan tekemään järjestelmän mukaan täysimääräisenä ja oikea-aikaisesti.

Tätä seurantaa varmasti joudutaan tekemään tämän asian osalta jatkossakin niin, että tältä osin emme vaikeuta tämän elinkeinon harjoittamista, toisaalta poroelinkeinon lisäksi myös osittain maatalouselinkeinon harjoittamista, jossa vahinkoja myös syntyy. Siitä valiokunnalle kiitokset.

Pentti  Tiusanen  /vas:

Puhemies! Todella 3 000 miljoonaa euroa tänä vuonna valtionvelan lyhentämiseen on paljon. Itse olen sitä mieltä, että siitä olisi riittänyt kyllä ottaa rahaa enemmänkin perustienpitoon ja Ratahallintokeskuksen menoihin ja vähemmän sitten olisi pitänyt kohdistaa tähän valtionvelan lyhentämiseen. Kaikkein isoin ongelma on edelleenkin kuntatalous, ja siihen olisin toivonut enemmän ymmärrystä valtiovarainvaliokunnassa, jolla on kuitenkin, voisi sanoa, kassakaapin avaimet, ja näin ollen se olisi pystynyt autonomisesti tekemään eduskunnan enemmistön tuella kyllä ratkaisuja näissä asioissa.

Mutta hyvä asia, minkä täällä haluan vielä positiivisena todeta valtiovarainvaliokunnan työstä ja mietinnöstä, on todella tämä petoeläinvahinkokysymys ja sen parempi hallinta. Se on hyvä, ja aivan varmasti, niin kuin täällä ed. Pulliainen totesi, se on viime hetkellä tähän päästy nyt lisäämään. Toivon mukaan tämä auttaa myös siihen, että petoviha ei olisi niin suuri eikä tuottaisi niin suuria tappioita susi-, karhu-, ilves- ja ahmakannoille kuin viime aikoina on tapahtunut.

Hannes  Manninen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluan kiittää ed. Pulliaista, että hän, kuten aina ennenkin, on johdonmukaisesti edustanut sitä linjaa, että jos ja kun suojellaan ja pitää suojella, niin laskut on maksettava. Se on oikea periaate.

Sitten mitä tulee tähän eduskunnan budjettivaltaan, haluan todeta sen, kun täällä on sanottu, että varovainen tuloarvio vie eduskunnalta budjettivaltaa, että tänä päivänä tilanne ei kyllä ole näin. Sen jälkeen kun kehykset on hyväksytty, niin meillähän on menokehykset eikä tulokehykset. Me elämme menokehysten varassa, ja menokehyksiin eivät vaikuta tulokehykset, lukuun ottamatta valtionyhtiöiden osakkeiden myyntiä tietyn rajan yli. Näin ollen on väärin ja virheellistä väittää, että eduskunnalta olisi viety budjettivaltaa, vaikka tuloarvio olisikin ollut hiukan varovainen.

Marjo Matikainen-Kallström /kok:

Arvoisa puhemies! Kiinteistöjen energiankulutus on lähes 30 prosenttia energian loppukulutuksesta Suomessa. Suurin lämmitysenergian kuluttajaryhmä ovat pientalot, joiden osuus lämmitysenergian kulutuksesta on noin kolmasosa. Suomessa omakotitaloissa on 300 000 vanhaa öljykattilaa, 200 000 taloa lämpiää vesikiertoisella sähkölämmityksellä ja 500 000 suoralla sähkölämmityksellä.

Kärjistetysti voisi sanoa, että Suomessa on miljoona väärin lämmitettyä pientaloa. Tällä ei ole tarkoitus syyllistää näiden talojen omistajia vaan saada valtio tukemaan uudistuksia. Lämmitysjärjestelmät on rakennettu aikana, jolloin emme paremmasta tienneet. Nyt tiedämme, ja toisaalta myöskin tervehdin ilolla sitä, että hallitus nyt todella satsaa tähän tutkimukseen ja selvittää, mitkä ovat käytännössä ne oikeat ohjauskeinot saada rakennusten energiankulutusta alemmaksi.

Ruotsissa jo joka neljännessä asuintalossa on jonkinlainen lämpöpumppu. Maa-, järvi- ja ilmalämpöpumppuja on jo yli puolessa miljoonassa ruotsalaisessa pientalossa. Norjassa lämpöpumppuja asennetaan jopa 70 000 kappaleen vuosivauhtia. Suomessa lämpöpumppuja on yhteensä vain 50 000 ja ero Ruotsiin kasvaa koko ajan. Kun lämmitysjärjestelmää vaihdetaan tai rakennetaan uutta taloa, niin seitsemän ruotsalaista kymmenestä valitsee lämpöpumpun. Euroopassa lämpöpumppujen myynti on räjähtänyt 45 prosentin kasvuvauhtiin vuonna 2006.

Suomen valtion tuleekin tukea nykyistä enemmän kansalaisten oikean suuntaista toimintaa, esimerkiksi juuri kotitalouksien lämmitysjärjestelmien uudistuksia. Mikä tahansa energiansäästöön tähtäävä toimenpide tulee palkita. Johonkin tiettyyn teknologiaan sidotut tuet sen sijaan vääristävät tilannetta. Energiansäästöön perustuvien tukien laajempi myöntäminen kotitalouksille olisi osoitus uuden hallituksen modernista politiikasta myös energia- ja ympäristökysymyksissä.

Ongelma ei ole pelkästään pientaloissa, vaan se on myös kerrostaloissa kaupunkialueella, jolla voidaan uusiin sekä vanhoihin kerrostaloihin miettiä uudenlaisia keinoja energian säästämiseen ja siihen, miten sitä ilmaa ja lämpöä kierrätetään kerrostalojen sisällä.

Toivon, että tällä hallituksen lisäsatsauksella nimenomaan tähän selvittämiseen, tutkimukseen ja ohjauskeinojen keksimiseen todella saadaan oikean suuntaisia ratkaisuja jatkossa.