Tapani Tölli /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä kuntalain muuttamisesta tärkeimpänä asiana on se, että siinä säädetään peruspalveluohjelmamenettelystä. Lisäksi siinä ehdotetaan säädettäväksi liikelaitoskuntayhtymän johtokunnan tehtävistä kuntayhtymän hallituksen korvaavana toimielimenä sekä muutoksenhausta liikelaitoksen johtokunnan päätöksiin. Lisäksi ehdotetaan muutettavaksi eräitä kuntalain säännöksiä sen vuoksi, että kunnallishallintoa ja -taloutta koskevat tehtävät siirretään sisäasiainministeriön toimialalta valtiovarainministeriölle.

Arvoisa puhemies! Valiokunta on perusteellisesti käsitellyt lakiesitystä ja pitää lakiehdotusta hyvin tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena ja yksimielisesti puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä pienin muutosehdotuksin.

Valiokunta toteaa, että peruspalveluohjelma on jo tähän mennessä saanut vakiintuneen aseman. Peruspalveluohjelmamenettely on myös jatkuvasti kehittynyt antaen yhä kokonaisvaltaisemman ja systemaattisemman kuvan kuntien mahdollisuuksista järjestää peruspalveluja. Ohjelmassa on voitu myös entistä paremmin ottaa huomioon kuntasektorin tehtävien ja käytettävissä olevien voimavarojen suhde.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan peruspalveluohjelman lakisääteistämistä. Tätä asiaa ennakoidaan vuoden 2006 valtiopäivillä hyväksytyssä laissa kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta. Peruspalveluohjelmamenettelyllä tarkoitetaan osana valtion talousarvion valmistelua sekä osana kuntien ja valtion välistä neuvottelumenettelyä laadittavaa peruspalveluohjelmaa ja peruspalvelubudjettia. Peruspalveluohjelmassa arvioidaan kuntien toimintaympäristön muutokset, kuntatalouden kehitys ja kuntien tehtävien muutokset sekä tehdään ohjelma tulojen ja menojen tasapainottamisen edellyttämistä toimenpiteistä. Kuntataloutta arvioidaan kokonaisuudessaan osana julkista taloutta ja kuntaryhmittäin. Lisäksi peruspalveluohjelmassa tarkastellaan kuntien lakisääteisten tehtävien rahoitustarvetta, kehittämistä ja tuottavuuden lisäämistä.

Peruspalvelubudjetissa puolestaan arvioidaan valtion talousarvioesityksen laadinnan yhteydessä kuntatalouden kehitys sekä valtion talousarvioesityksen vaikutukset kuntien tuloihin ja menoihin. Peruspalveluohjelman ja -budjetin laatii valtiovarainministeriö yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön, opetusministeriön ja tarvittaessa muidenkin ministeriöiden kanssa. Todettakoon, että Suomen Kuntaliitto osallistuu pysyvänä asiantuntijana peruspalveluohjelmamenettelyyn.

Tämän tärkeän peruspalveluohjelmamenettelyn lakisääteistäminen merkitsee myös sitä, että nykyisen kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunnan tehtävistä perussäännökset on tarpeen ottaa lain tasolle. Neuvottelukunnalle säädetään peruspalveluohjelmaan liittyen valmistelutehtävä. Valiokunta tähdentääkin neuvottelukunnan työn merkitystä sekä valtion ja kuntasektorin yhteisen näkemyksen muodostumisen tärkeyttä koko peruspalveluohjelmamenettelyn toimivuuden kannalta.

Peruspalveluohjelman laadinta osana valtiontalouden kehysmenettelyä on lisännyt ohjelman uskottavuutta ja sen sitovuutta. Kuitenkaan se ei tähän mennessä ole täysin sitouttanut tai ohjannut ministeriöitä noudattamaan ohjelman linjauksia. Tässä suhteessa tilanne on kuitenkin pikkuhiljaa parantunut. Hallintovaliokunta tähdentää sitä, että nyt säädettävä peruspalveluohjelmamenettelyä koskeva kuntalain säännös on ministeriöitä sitova. Sen pohjalta on arvioitava kuntien tehtäviä, rahoitusasemaa ja kuntatalouden rahoitusedellytyksiä. Valiokunta korostaa, että peruspalveluohjelma on ensisijainen suhteessa hallinnonalakohtaisiin kehittämissuunnitelmiin. Peruspalveluohjelma ja lakisääteiset kehittämisohjelmat on sovitettava yhteen tästä lähtökohdasta valtiotalouden kehysmenettelyssä.

Arvoisa puhemies! Lakiehdotuksen 8 §:n 2 momenttiin sisältyy virke, jonka mukaan peruspalveluohjelmassa kuntataloutta arvioidaan kokonaisuutena, osana julkista taloutta ja kuntaryhmittäin. Selvyyden vuoksi valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että sanamuoto "osana julkista taloutta" ei tarkoita kuntatalouden alisteista asemaa julkisen talouden tai valtiontalouden tavoitteisiin nähden. Kysymys on siitä, että kuntatalous on osa julkista taloutta eikä julkisen talouden kehityksen arviointia voida tehdä ilman kuntataloutta.

Peruspalveluohjelmamenettelyyn liittyy luonnollisesti kysymys rahoitusperiaatteesta, jota hallituksen esitykseen sisältyvä sääntely osaltaan ilmentää, vaikka sinänsä rahoitusperiaatteen käsitettä ei laissa mainitakaan. Rahoitusperiaatteestahan on viime aikoina paljonkin keskusteltu.

Arvoisa puhemies! Kuntien itsehallinto, kuntien suhde valtioon sekä kuntalaisen asema kunnassa ovat saaneet aikaisempaa vahvemman ja täsmällisemmän oikeudellisen perustan viimeisimmässä, vuoden 2000 perustuslakiuudistuksessa. Rahoitusperiaatteesta ei perustuslaissa kuitenkaan ole nimenomaisia säännöksiä. Rahoitusperiaate todetaan nykyisin lain tasolla Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan 9 artiklan 2 kohdassa, jota on usein lainattu, ja se kuuluu näin: "Paikallisviranomaisten taloudellisten voimavarojen tulee olla riittävät suhteessa niihin velvoitteisiin, jotka niille on annettu perustuslaissa ja muussa laissa."

Rahoitusperiaate on ollut esillä perusoikeusuudistusta koskeneessa hallituksen esityksessä ja siitä annetussa perustuslakivaliokunnan mietinnössä. Mainituissa asiakirjoissa on korostettu, että kuntien tehtävistä säädettäessä tulee myös huolehtia kuntien tosiasiallisista edellytyksistä suoriutua tehtävistään.

Hallintovaliokunta pitää erittäin tärkeänä sitä, että oikeusministeriössä käynnistyneessä perustuslain toimivuuden selvittämistä ja mahdollisten muutostarpeiden arviointia koskevassa hankkeessa selvitetään ja arvioidaan rahoitusperiaate, mukaan lukien myös kunnallisen itsehallinnon toteutumiseen liittyvät kysymykset.

Arvoisa puhemies! Otto-oikeudesta valiokunta toteaa, että oikaisuvaatimusta koskevan lakiehdotuksen 89 §:n tarkoituksena on sovittaa yhteen oikaisuvaatimussäännökset liikelaitoksen johtokunnan lakisääteisen päätösvallan kanssa. Johtokunnan lakisääteisiä tehtäviä koskevista päätöksistä kunnanhallituksella ei ole otto-oikeutta. Kuntalain 89 §:n esillä oleva säätelyehdotus merkitsee oikaisu- ja otto-oikeusteiden yhdenmukaistamista.

Valiokunta, niin kuin alussa totesin, yksimielisesti ehdottaa tämän lakiehdotuksen hyväksymistä pienellä muutoksella 8 b §:ään.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Valiokunnan arvoisa puheenjohtaja esitteli jo tämän yksimielisen mietinnön. Kiinnitän vaan yhteen asiaan huomion: Kylläpä on tarpeellista kehittää kunnallisten liikelaitosten hallinnointia ja saattaa ne jonkinlaiseen järjestykseen. Jos ajatellaan sellaista viitteellistä tilannetta, että henkilö on ollut kunnanvaltuutettuna tuommoisessa keskikokoisessa kunnassa nykysysteemillä, jossa on liikelaitostettu lähes kaikki, niin jos hän sitten siirtyy merkittävän liikelaitoksen toimitusjohtajaksi, niin hänen valtansa kuntayhteisön sisässä lisääntyy rajattomasti, lähestulkoon. Otetaan esimerkkinä Oulun kaupunki, jossa tilanne on se, että ei riitä enää päätettävää valtuustolle, vaikka valtuusto on koolla vain kerran kuukaudessa, elikkä on tämmöisiä pilipalivaltuustoja, ja siinä katsannossa tässä on puututtu johonkin. Pitäisi puuttua paljon, paljon enempään, kun puhutaan kunnallisesta itsehallinnosta ja demokratiasta yhtä aikaa.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Tässä mietinnössä on itse asiassa puututtu varsinaiseen villakoiran ytimeen ainakin siinä kohdassa, kun täällä todetaan: "Selvyyden vuoksi valiokunta kiinnittää erityistä huomiota siihen, ettei sanamuoto ’osana julkista taloutta’ tarkoita kuntatalouden alisteista asemaa julkisen talouden tai valtion talouden tavoitteisiin nähden. Kysymys on siitä, että kuntatalous on osa julkista taloutta eikä julkisen talouden kehityksen arviointia voida tehdä ilman kuntataloutta." Näinhän se on.

Tältä pohjalta tulee tietysti kysyneeksi, koska tässä salissa oikeasti arvioidaan kuntatalouden ja valtiontalouden keskinäinen suhde. Niiden viiden vuoden ajalta, jotka minä olen tässä salissa istunut, täällä on lähinnä keskitytty tältä osin joko arvostelemaan menneitä hallituksia tai kehumaan nykyisiä hallituksia, kukin asemastaan riippuen ja välillä asemaa vaihdellenkin, mutta sitä keskustelua, kantaako valtiontalous toisaalta tai kuntatalous toisaalta riittävästi vastuuta niistä ihmisten peruspalveluista, ei ole oikeasti käyty.

Minusta tätä välillä käsittämätöntä jähnäystä, jota täällä kuntataloudesta yleensä käydään, kuten nyt seuraavan asian kohdallakin tullaan käymään, saattaisi helpottaa merkittävästi ja saattaisi jopa helpottaa kuntien ja niissä asuvien ihmisten asemaakin, jos me tekisimme itsellemme selväksi, mikä se valtion todellinen vastuu on ja mikä on kuntien todellinen vastuu, ja samalla muistaisimme sen, että kokonaisvastuu on kuitenkin yksi kokonaisuus.

Tuulikki Ukkola /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliainen tapansa mukaan onnistui minut nostamaan ylös tästä pulpetista. Hän sanoi Oulun esimerkiksi siitä, että siellä nyt on pilipalivaltuusto, kun kaikki menee liikelaitoksille. Eihän se nyt ihan näin ole. Minä mieluummin olisin huolissani kuntataloudessa niistä monista, lukemattomista kuntayhtymistä, joissa luottamusmiehet istuvat eivätkä tiedä tuon hölökäsen pölläystä, mitä päättävät, kuin siitä, että kuntien liikelaitoksia kuitenkin nyt johdetaan ihan yritystoiminnalle kuuluvin periaattein.

Mutta tästä peruspalvelubudjetista, mitä tässä lakiesityksessä nyt edellytetään, olisin kysynyt taikka toivonut ainakin ja kysynytkin, että toivottavasti se nyt merkitsee sitä, että jatkossa ei enää valtio lisää uusia peruspalveluvaatimuksia kunnille ilman, että se antaa rahaa. Näinhän on koko 90-luku tehty, kun sosialidemokraatit ovat olleet vallassa. Kunnat ovat saaneet uusia tehtäviä, mutta niiden perässä ei ole tullut rahaa. Ja toivottavasti tähän nyt tulee muutos niin, että jos uusia subjektiivisia oikeuksia luodaan ja edellytetään, että kunta ne myös hoitaa, niin samalla myös pannaan perään rahapussi.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Minun täytyy pyytää anteeksi kaikilta demarikansanedustajilta, että minä jälleen provosoin ed. Ukkolan haukkumaan teidät pystyyn.

Arvoisa puhemies! Jälleen kerran saatiin näyttö myöskin siitä, kuinka ed. Ukkolan kanssa meillä ei ole politiikassa mitään yhteistä sisältöä. Me näemme kaiken eri tavalla, ja demokratiakäsityksen suhteen me olemme jatkumon äärimmäisistä päistä.

Rakel Hiltunen /sd:

Arvoisa puhemies! Kyllä minusta tuo ed. Pulliainen on ihana, kun hän on niin suorasukainen ja loukkaamatta ketään hän sanoo, mitä ajattelee. Mutta haluan kyllä ed. Ukkolalle sanoa, että niin kauan kuin muistan 90-luvun alusta, joka ikinen puolue on ollut hallitusvastuussa vuorollaan. Se sama tilanne kunta—valtio-suhteen kissa—hiiri-leikissä on jatkunut. Ei ole ollut parempaa se aika, kun kokoomus oli valtiovarainministerin salkun haltijana, eikä voi yhtä puoluetta syyttää. Nyt on katsottava, kuinka tämä hallitus selviää siitä vastuusta, jonka se suuriäänisesti ilmoittaa kantavansa. Seuraava asiakohta osoittaa meille sen, että tämä hallitus on jatkamassa kuntakentän kuristamista niin, että kuntien edellytykset peruspalveluiden tuottamiseen edelleen heikkenevät.

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Helppo yhtyä edellisen puhujan näkemyksiin. Haluan juuri korostaa sitä ed. Ukkolallekin, että kun me seuraavaa asiaa käsittelemme, niin me siellä jälleen heikennämme tätä kuntien tilannetta. (Eduskunnasta: Emme heikennä!) — Kyllä, jos nämä prosenttiosuudet muuttuvat. Tulette sen kohta näkemään.

Valto Koski /sd:

Arvoisa puhemies! Siitä on seitsemän vuotta, kun olen itse kunnallishallinnossa ollut mukana, sen jälkeen pelkkänä veronmaksajana ja sivustakatsojana, mutta käsitykseni on kyllä saman tyyppinen kunnallisen itsehallinnon muuttumisesta kuin ed. Pulliaisellakin. Esimerkiksi meillä Kuusankosken—Kouvolan alueella kansanterveystyön luovuttaminen yksityiselle palveluntuottajalle taikka kunnan ulkopuoliselle toimielimelle, konserniyhtiöiden jatkuva määrän lisääntyminen ja kuntien päätöksenteon väheneminen ovat ihan täysin käytännössä tapahtunutta. Sitten kuitenkin se raha, mikä kunnilla on käytettävissä, johonka valtionhallinnon puolelta voidaan vaikuttaa, on tietysti mietittävä sillä tavoin, miten kunta sen rahan käyttää. Ehkä tähänkin olisi syytä puuttua, miten kunnat sen käytettävissä olevan rahan ohjaavat. Tämä keskustelu tarvitsisi kyllä ihan perin juurin käydä uudelleen.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Täällä mietinnössä on mielenkiintoisesti valiokunta ottanut kyllä esille tämän perustuslain viime vuosikymmenellä tehdyn uudistuksen ja sen yhteydessä sen ensimmäisen vaiheen 93—94, kun valiokunta toteaa, että silloin asiakirjoissa korostettiin, että kuntien tehtävistä säädettäessä tulee myös huolehtia kuntien tosiasiallisista edellytyksistä suoriutua tehtävistään. Nyt hallintovaliokunta toteaa, että se pitää erittäin tärkeänä, että käynnistyneessä perustuslain toimivuuden selvittämistä ja muutostarpeitten arviointia koskevassa hankkeessa selvitetään ja arvioidaan rahoitusperiaate mukaan lukien myös kunnallisen itsehallinnon toteutumiseen liittyviä kysymyksiä. Tämä on tavattoman tärkeää, ja olisi toivonut, että hallintovaliokunta olisi tarjonnut pontta jopa tästä rahoitusperiaatteesta, eli jos tehtäviä annetaan, niin myös valtio vastaa omasta rahoitusosuudestaan. On ihan totta, niin kuin ed. Hiltunen totesi, että kaikenlaiset hallitukset ovat tässä luistaneet aina. Valtiontalous on mennyt edelle. Kuntatalous on kärsinyt. Näin tapahtuu tänäkin päivänä ja tästä eteenpäin.