Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tällä paikalla pitäisi juuri nyt esiintyä valiokunnan puheenjohtajan ed. Lepän, mutta näinpä ei ole sen takia, että hänellä on force majeure ja hän on toisaalla. Myöskin pitäisi olla ministeri Anttilan täällä, mutta hän on Oulunsalossa parasta aikaa esiintymässä, elikkä hänelläkin on force majeure. Niinpä sitten sovimme, arvoisa puhemies, että 20 vuotta maatalousvaliokunnassa kupanneena esittelen pikkuisen tätä mietintöä.

Tämä mietintö on yksimielinen, ja se on melkoinen suoritus. Nimittäin tämä oli harvinaisen hankala asia valiokunnalle käsiteltäväksi, ja siihen erinomaisen tärkeä syy oli se, että kun tämä on puitelaki, jossa annetaan asetuksella valtuuksia säätää lähestulkoon kaikesta mahdollisesta, ja kun asetustekstiä, joka olisi plus-miinus-lopullinen, ei ollut ministeriössä valmiina, vain eräänlainen luonnoksen luonnoksen luonnos, niin siitä oli seurauksena sitten se, että valiokunnan täytyi ottaa potentiaalinen valta käyttöönsä. Samalla kun oltiin melkein kaikessa varsinaisessa lakitekstissä hallituksen esityksen kannalla, niin että siihen tehtiin perustuslakivaliokunnan ehdottamat muutokset, niin sitten muuten käytiin koko potentiaalinen asetusteksti, jolla varsinaisesti tästä rakennetukipaketista säädetään, sitten kerta kaikkiaan läpi ja neuvoteltiin ministerin kanssa aina sopivin väliajoin siitä, miltä tämä nyt kuulostaa, ja sitten kaikki tämä kokonaisuus merkittiin tänne yleisperusteluihin. Tämä on varsin poikkeuksellinen menettely, koska tässä eräällä tavalla liikutaan harmaalla alueella, mutta se harmaa alue syntyy siitä, että ministeriössä ei tämä asia ollut edennyt siinä vauhdissa kuin tässä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan perustuvassa maatalouden rakennetukiratkaisussa pitäisi päätyä. Että näin.

Erittäin merkittävänä pidän sitä, että opposition kanssa päästiin neuvottelemalla yksimielisyyteen kaikesta, niin että vastalausetta ei ole. Tämä merkitsee myöskin sitä, että yhteistyö jatkuu katkeraan loppuun saakka, siihen pisteeseen saakka, kunnes on valvottu, että asetusteksti on sen mukainen, mikä täällä on nyt sitten käsittelyssä.

Erittäin merkittävä muutos tässä kokonaisuudessa tulee olemaan se, että valiokunta on päätynyt siitä valmistelusta, joka ministeriössä oli ollut, poikkeavaan ratkaisuun elikkä kaksiportaiseen hakumenettelyyn.

Arvoisa puhemies! Kaikilla on tiedossa se, että maatalouden alalla tarvitaan erittäin merkittävää byrokratian purkua, oikein roppakaupalla. Tätä varten on selvityshenkilö Kai Suomela työssä, ja nyt sitten ei olisi oikein sopinut tähän se, että rakennetaan sellainen byrokratiamenettely, jossa nimenomaan kustannuspuolella on sellaiset pelot olemassa, että rahat menevät eikä mitään tulosta tule.

Tässähän taustamuuttuja on se, että kun ennen vanhaan on ehdot täyttävä hakemus ollut sisällä, se on täyttänyt lain ehdot, niin rahat ovat tulleet, elikkä se on siis ollut hallinnollinen päätös vaan. Mutta nytpä, kun rahat eivät riitäkään, niin nyt ei enää sillä mallilla voida edetä, vaan kysymys on silloin valinnasta, ja tässä nimenomaan valiokunta päätyi siihen, että on kysymys valinnasta eikä etusijaisjärjestyksestä. Siinä on hyvin selvä uudelleenarviointi tapahtunut, ja se tapahtuu siis kaksiportaisella menettelytavalla.

Hyvin tärkeä asia tässä kokonaisuudessa oli se, kun katsotaan nuorten tuottajien aloitustukea ja sitten maatalouden rakennetukea, mikä on näitten keskinäinen suhde, ja se on silloin se, että nuorten tuottajien aloitustuki menee ykköskategoriaan ja sitten rakennetuet muutoin tavallaan kakkoskategoriaan. Sitten siinä suhteessa, mikä on yrittäjätulo-odottama tässä, käytiin opposition kanssa neuvottelut ja päädyttiin kirjaamaan se aivan erikoisesti ylös, että nuorten tuottajien aloitustuessa kolmen ensimmäisen vuoden aikana se minimiraja on 10 000 euroa ja muissa 15 000 euroa, koska lähdetään siitä, että kun on sukupolvenvaihdos tapahtunut, niin on vähän hankalaa heti raappasta se yrittäjätulo niin korkeaksi, ja se silloin saattaa muodostua esteeksi.

Edelleen sitten kaikkeen, mikä koskee yksikkökokoja jnp., puututtiin ja päästiin ohjeellisesti siten, kuin mietinnöstä käy ilmi, yksimielisyyteen. Tämä kokonaisuus siis koskee vuosina 2007—2013 rakennetukia, joissa ideana on sen maatalouden harjoittamisen rakenteen ja kannattavuuden edistäminen. Se on kaiken taustalla. Mutta siinä arvioidaan silloin kokonaisuuksia nyt sen kannan mukaan, mikä valiokunnassa omaksuttiin.

Että tältä pohjalta.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Tuossa edellä ed. Pulliainen käsitteli jo hyvin monia kohtia tästä lakiesityksestä, ja itsekin puutun ihan yksittäisiin asioihin.

Eli todella melkoinen urakka valiokunnalla oli tätä mietintöä kasattaessa, ja keskeisiä tavoitteita tietysti tällä lakiesityksellä todella on, niin kuin nimikin sanoo, parantaa maatalouden toimintaedellytyksiä ja nostaa kilpailukykyä. Sitä kautta sitten toivottavasti ja tämänkin lain myötä pystytään paremmin turvaamaan maatalouselinkeinon harjoittamisen jatkaminen ja jatkuminen tässä maassa, ja sillä tietysti on heijastuksia huoltovarmuuteen ja ennen kaikkea kotimaisten turvallisten elintarvikkeitten saatavuuteen.

Niin kuin tuossa edellisessä puheenvuorossa viitattiin, niin tämän lakiuudistuksen vauhdittamiseen on merkittävästi vaikuttanut se, että tämänhetkinen käytäntö on ollut automaatio ja nämä tukien rahoitukseen käytettävissä olevat varat ovat olleet riittämättömiä. Investointikoot ovat kasvaneet, ja hakemusten määrä on kasvanut koko ajan samalla, eli tilanne on ollut kestämätön. Tietysti myös tämän myötä ovat hakemukset ruuhkautuneet. Yrittäjän kannalta myös se on ollut kestämätöntä, että nämä päätökset ovat, totta kai, viivästyneet. Toisaalta on tiedetty tosiaan, että kun tietyt edellytykset ovat voimassa, rahaa tulee, mutta milloin. Eli monia syitä on tähän uudistukseen.

Jatkossa tuen hakeminen muuttuu ja myöntäminen uudistuu ja tämä päätösprosessi on kaksivaiheinen. Valiokunta näin esittää. Nimittäin asiantuntijakuulemisessa tuli esille, että jos alkuperäisen esityksen mukaan toimittaisiin, niin ne paperit, joita tähän hakemukseen tarvitaan, ja luvat olisivat tietyissä tapauksissa euromäärältään jo varsin merkittävät ja tätä kautta tietysti myös riski kasvaisi, koska ei ennalta tiedettäisi, johtaako tämä positiiviseen päätökseen.

Eli valiokunta esittää, että olisi ensin tämmöinen ehdollinen rahoituslupaus. Tiettyjä papereita, totta kai, ja hakemus vaadittaisiin, mutta sitten toisessa vaiheessa työ- ja elinkeinokeskuksen esittelijät tekisivät tämän lopullisen päätöksen, jossa näiden hakemusten tulee olla täydennettyinä. Totta kai tämä päätösprosessi, jossa joudutaan panemaan näitä rakennetukiin liittyviä investointeja tärkeysjärjestykseen, edellyttää, että esittelijät ovat riittävän koulutuksen saaneet ja myös ohjeistus on riittävän tarkka.

Sitten siihen asiaan, josta eniten keskustelua oli loppuvaiheessa hallituspuolueitten ja opposition välillä, eli lain 8 §:n 2 momenttiin: "Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että hakijalla on tuen kohteena olevaa yritystoimintaa koskeva riittävä ammattitaito. Lisäksi edellytyksenä on, että tuen kohteena olevalla yritystoiminnalla on olennaista merkitystä hakijan toimeentulon kannalta. Tällöin tarkastellaan yritystoiminnasta saatavien tulojen osuutta hakijan vuosittaisista kokonaistuloista."

Kuten ed. Pulliainen totesi, niin tästä päästiin yksimielisyyteen, mutta toki valiokunnassa varmasti kävi selville, että meille olisivat sopineet hiukan korkeammatkin summat. Tässä nämä ovat entiset ja toki perusteltuja, ja niin kuin tiedämme, tämä on puitelaki, ja sitten asetuksella nämä lopullisesti määrätään, mutta varmasti valiokunnan mietintö on vahva viesti myös, kun tämä asetus aikanaan tulee.

Kaiken kaikkiaan tietysti sitten, kun näitä päätöksiä tehdään, siinä, ketkä sitten aina hakukerralla saavat nämä positiiviset investointipäätökset — tässähän eroteltiin tosiaan tavallaan nämä nuoren viljelijän aloitustuet — tietysti alueellisuus on yksi keskeinen tekijä, eri tuotantosuunnat ja sitten näitten investointien tuen kysyntä. Eli varmasti on eroavaisuuksia eikä juuri kaikki mene yksi yhteen valtakunnan eri puolilla, mutta toivottavasti mahdollisimman suuri tasapuolisuus kuitenkin saadaan aikaiseksi.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Käsittelyssä on varsin tärkeä lakipaketti maatalouden rakennetuista ja maaseudun kehittämisestä. Täällä jo kuultiin tätä ylistystä tälle maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnölle. (Ed. Pulliainen: Ei se nyt ylistystä ollut!) Ihan noin voimakkaita kehuja ei kyllä voi antaa tälle mietinnölle, tai mietintö on sinänsä hienosti laadittu, mutta ei sisällölle. Tämä on nimittäin loppujen lopuksi hyvin karua kohtelua maataloudelle ja Suomen maaseudulle. Tällä lainsäädännöllä hoidetaan asia sillä tavalla, että kun edes nykyinen hallitus ei halua antaa rahoitusta maatalouden kehittämiseen, niin se rahanpuutteen räikeä näkyvyys häivytetään säätämällä laki, jolla tehdään hakeminen ja rahan myöntäminen ja sen käyttö mahdollisimman hankalaksi. Tämä tuli erittäin kirkkaasti esille, kun valiokunnassa kuultiin kentän ääntä eli eräiden te-keskusten maaseutuosastojen johtajien kantaa tähän lakipakettiin.

Ymmärrän sen, että Euroopan unionin maatalouspolitiikka on sopimatonta Suomen oloihin monella tavalla, ja ymmärrän senkin, että meitä sitovat EU:n valtiontukisäännöt ja näin ollen liikkumarajat ovat aika ahtaat maatalouden ja maaseudun kehittämisen tukemisessa. Mutta sitä en ymmärrä, että rahanpuutteen takia kansallisesti ajetaan niin ahtaalle kuin tässä on nyt tehty lakipykälien avulla.

Herra puhemies! Tässä lakipaketissa on yhteensä noin 200 pykälää, joilla säädellään näissä eri laeissa maatalouden rakennetukia ja maaseudun kehittämistä. Tässä peruslaissa on 70 pykälää, ja näissä muissa laeissa, joista ainakin yksi on erittäin tärkeä, on vielä paljon pykäliä lisäksi; laskin, että yhteensä noin 200.

Viime vuonna, suunnilleen tasan vuosi sitten, käsiteltiin tässä salissa lakia valtion avustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi, ja tuossa lakipaketissa oli 35 pykälää. Maatalousyrittäjiä ahdistetaan 200 pykälällä, tavallisia muita yrittäjiä 35 pykälällä. Saattaa olla, että maatila on tien toisella puolella, vastapuolella on puusepänliike. Toisen yrittämistä kehitetään niin sanotusti 35 pykälällä, kun toisen parillasadalla. Tämä on oikeastaan maatalouspolitiikan byrokratiaa, maatalouden ja maanviljelijöitten tämmöistä simputtamista pitkälti, ja tähän nykyinenkin hallitus vain on alistunut, ja tällaista lakipakettia nyt käsittelemme.

Kuitenkin totean, että tämä vuosi sitten hyväksytty laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi on samojen EU:n valtiontukisääntöjen alaista. Rahanpuute sillä puolella ei ilmeisesti ole niinkään este. Niin ainakin ministeri Pekkarinen on aina meille vakuuttanut, että rahaa on vaikka kuinka paljon joka paikkaan ja sitä mielellään jaetaan, mutta maatalouden puolella on tilanne siis päinvastainen. Tämä on ikävä todeta, mutta jonkun on todettava, kun valiokunnan mietintö on yksimielinen eikä sinne ole näitä asioita kirjattu.

Herra puhemies! Tähän käsittelyssä olevaan lakipakettiin, oikeastaan tähän päälakiin eli 1. lakiin, valiokunta sai aika terävää palautetta todellakin te-keskusten maaseutuosastojen johtajilta, jotka tämän lainsäädännön soveltavat käytäntöön yhdessä viljelijöiden, maaseutuyrittäjien, kanssa, ja sitä ei ollut kyllä mitään herkkua kuunnella, miten tämä laki toimii. Mutta vaikka tämä kritiikki oli erittäin ankaraa, niin maa- ja metsätalousvaliokunta ei muuttanut yhtään pykälää, joista esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan te-keskuksen osastopäällikkö Ängeslevä esitti kritiikkinsä. Hän käsitteli useita pykäliä. Ensin hän totesi, että asioiden eriyttäminen kahteen lakiin on positiivinen asia. Sitten hän etsi näitä ongelmia ja löysi niitä monista pykälistä. Muutaman mainitsen.

Ensinnäkin tämä tuen myönnön edellytysten täyttyminen eli 8 § on ehdottomassa muodossa edelleen valiokunnan mietinnön mukaankin ja aiheuttaa ongelmia viljelijöille ja soveltaville viranomaisille, joille ei ole jätetty harkintavaltaa. Tämä johtuu tietysti siitä, että säästetään niitä rahoja, siitä lähinnä. Eli lain mukaan asiakirjoja ei voida täydentää haun jälkeen. Tämä kaksivaiheisuus, jonka valiokunta kirjoitti perusteluihin, on tietysti positiivinen asia, mutta kun pykälä on erilainen, niin on hieman kyseenalaista, miten sitten voidaan asetuksella poiketa lain pykälistä.

Sitten tuen saajaa koskevat edellytykset ovat tiukat ja aiheuttavat ongelmia. Edelleen tuettavaa toimenpidettä koskevien edellytysten kohdalla kentän ääni oli, että 1 momentti on kohtuuton. Muutosta ei kuitenkaan valiokunnassa tehty, eli kun hakemus on jätetty viranomaisille, niin hanke pitäisi voida aloittaa yrittäjän omalla vastuulla. Mutta pykälä on yksiselitteinen, näin ei voida tehdä. Esimerkiksi yritystukilain puolella, josta mainitsin, tämä on mahdollista. Miksi se ei ole maatalouden puolella?

14 §:ssä on myöntämisvaltuus ja määräraha kirjattu niin, että jos jompaakumpaa ei ole, niin silloin ei myöskään tukea voida myöntää. No, se on aika selvä asia, mutta se on juuri se peruskysymys, josta varmaan valtiovarainministeriö kovasti iloitsee.

Sitten tämä tuettavien toimenpiteiden etusijajärjestys: Siitä tuli varsin voimakasta kritiikkiä, nimenomaan sijainnin ja alueeseen liittyvien näkökohtien jättämisestä huomioon ottamatta. Siihen olisi ollut valiokunnan syytä tehdä pykälämuutos.

Herra puhemies! Toimenpiteen suoritusaika sai kritiikkiä. Todettiin muun muassa, että jos ja kun työ on toteutettu asianmukaisesti, jatkoaika tai maksatushakemuksen kohtuullinen myöhästyminen ei saisi estää tuen maksamista. Nyt kuitenkin on tällainen lähes simputuspykälä tämä 21 §.

Korkotukilainan nostamisen osalta tuli kritiikkiä, tukihakemuksen arvioinnin osalta myös. Investointituen maksamisessa tämä kuittirumba jäi valiokunnan mietinnön pykälään, niin kuin se oli hallituksen esityksessäkin. Ei yritystukilaissa ole tällaisia vaatimuksia. Maatalouden osalta kuittipeliä pitää käydä ja se on monessa tapauksessa varsin työlästä ja jopa kohtuutonta. Kyllä rakennustarkastajan tai te-keskuksen hyväksymän tarkastajan todistuksen pitäisi riittää.

Herra puhemies! Kun asetus, jonka luonnos on ollut liikkeellä ja joka on varsin karua luettavaa tämän suurtilalinjan näkökulmasta, jota hallitus aikoo ajaa voimalla eteenpäin, ei voi olla lain nimenomaisten määräyksien vastainen miltään osin, niin sen varaan ei voi jättää niin paljon asioita kuin täällä aikaisemmissa puheenvuoroissa annettiin ymmärtää. Laki on laki, ja asetus ei voi olla ristiriidassa lain säädösten kanssa.

Arvoisa puhemies! Ikävä on todeta, että tämä lakipaketti ei ole suomalaisen maatalouden edun mukainen, vaan se on byrokraattinen, lisää vaikeuksia, ja kun määrärahat ovat riittämättömät ja EU lisää ongelmia suomalaiselle maataloudelle ja maaseudun kehittämiselle, niin ei tästä voi antaa mitään kiitosta. Olen maa- ja metsätalousvaliokunnassa varajäsen ja kuuntelin muutaman asiantuntijalausunnon, mutta pöytään en olisi mahtunut päätöksenteon yhteydessä, joten toin nyt asiat, niin kuin ne täältä olen ymmärtänyt ja lukenut, mutta en ole tehnyt muutosesityksiä pöydälle.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Noinkin voidaan asiakirjoja lukea. Totean vaan pykälien määrän osalta, että suurin osa näistä 200 pykälästä ohjaa pankkimaailmaa ja virkamiehiä näitä rahavirtoja varten, rahoituspäätöksiä jnp. elikkä on sitä byrokratian pyörittämistä. Sen suhteen ed. Kankaanniemi on aivan oikeassa.

Mutta siitä Etelä-Pohjanmaan elinkeinokeskuksen lausunnosta se kaikkein keskeisin asia, kaksivaiheisuus, otettiin ja siltä pohjalta rakennettiin koko juttu uudestaan tavalla, joka on sopusoinnussa itse lain kanssa, koska se on siinä kuvassa mukana. Muutoinkin katsottiin, että se ohjeistus, mikä tehtiin, muuttaa sen, mikä tässä tilanteessa, kun rahat eivät kaikkeen riitä, voidaan ottaa huomioon. Se nähdään sitten, kun asetus on olemassa.

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tästä kaksivaiheisuudesta. Tämä nimenomaan vähentää sitä byrokratiaa, mitä me olemme sitoutuneet vähentämään hallitusohjelmassakin, ja Sirkka-Liisa Anttila on nimittänyt oikein selvitysmiehen tätä karsimaan. Tämä tulee vähentämään sitä nimenomaan niin, että siinä ensimmäisessä vaiheessa ei tarvitse sitä valtavaa paperisotaa käydä ja kymmenientuhansien liitevaatimuksia täyttää, vaan katsotaan, onko edellytyksiä toiselle hakukierrokselle. Tämä vähentää työtä ainakin hakijapuolella, toivottavasti myös siellä te-keskuksissa. Myös haluaisin ed. Kankaanniemelle huomauttaa, että juuri keväällä lisäsimme 100 miljoonaa euroa Makera-rahaan ja tulevina vuosina tulee 30 miljoonaa vuosittain. Itse asiassa rahoista tulee olemaan puutetta, mutta lisäys on joka tapauksessa huomattava.

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Pulliaiselle totean, että kyllä siellä yrityspuolella muualla, siis niin sanotulla tavallisella yrityspuolella, ovat samalla lailla pankit ja viranomaiset mukana, mutta ei siellä sillä lailla yrittäjää ahdisteta kuin maatalousyrittäjää tässä lainsäädännössä.

Mitä tulee tähän kaksivaiheisuuteen, se on positiivinen asia. Se kieltämättä pienentää jonkin verran byrokratiaa, mutta ei se muuta kuitenkaan näitä monia ongelmia, joita tuli esille, vaikka ed. Pulliainen luokitteli sen kaikkein tärkeimmäksi. Se saattaa olla, mutta tänne jäi tavattoman monta erittäin ikävää, ahdistavaa, maatalousyrittäjän henkisiäkin voimavaroja kuluttavaa kohtaa, jotka lamauttavat maaseudun ja maatalouden kehittämistä.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllähän tässä olennaista kuitenkin on se, millä tavalla maatilatalouden ja maaseudun kehittämisessä osaamme myöskin priorisoida ja painottaa nuorille päätoimisille, tilojaan kehittämään pyrkiville sitä tukea, jonka he ansaitsevat näinä aikoina. Tämä on erittäin tärkeätä tässä lainsäädännössä.

Jonkun verran, täytyy sanoa, kun halutaan niin monia tahoja miellyttää, myös muun muassa virkamiesviljelijöitä, tilansa ulkopuolella toimivia, tässä ehkä on tehty huonoja kompromisseja. Tämä tuloraja on siinä mielessä myös tärkeä, ettei se johda siihen, että nuoret päätoimiset joutuvat kärsimään, sanotaan, valtion tai kunnan palveluksessa olevien sivutoimisten viljelijöiden takia. Minusta tässä olisi tarvittu rehellisyyttä näitten tulorajojen osalta ehkä enemmän, ja hallitus saattoi olla tässä oikeammalla tiellä kuin jossain vaiheessa valiokunnan enemmistö.

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vielä ed. Kankaanniemen puheenvuoroon. Muun muassa ed. Kankaanniemi toi esille sen, miksi investointia ei voi aloittaa huolimatta päätöksen viipymisestä, koska sitten aikanaan päätös joka tapauksessa tulee ja on positiivinen, siis miksi tätä aloittamista ei ole mahdollistettu. Selkeästi tuotiin esille, että komissio sitä ei hyväksy.

Kaiken kaikkiaan kuitenkin haluan myös todeta, että valiokunnan tahto täällä ilmenee myös sillä tavalla tähän byrokratiaan nähden, jota tietysti on liikaa tälläkin hetkellä kaiken kaikkiaan myös maatalousyritystoiminnassa, että kyllä muun muassa näitten kuittien kiikutukseen ja tämän suuntaiseen asiaan hyvin voimakkaasti kiinnitetään huomiota ja tahtotila on, että tätä joutavaa byrokratiaa vähennetään.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Tämä asia oli myös ympäristövaliokunnassa lausunnolla, ja valiokunta käsitteli aika perusteellisesti tätä asiaa. Tässähän on tärkeä ympäristöulottuvuus. (Ed. Pulliainen: Ja se otettiin huomioon!) — Tulenkin siihen, ed. Pulliainen. — Nimenomaan otettiin huomioon yhdessä kohdassa: 1. lakiehdotus, Laki maatalouden rakennetuista, 1 §, Lain tavoitteet. Varmasti halusitte tuolla välihuudolla painottaa sitä, että se tapa, miten se otettiin huomioon, oli tärkeä, eli siihen 1 §:ään, joka tietysti on tärkein pykälä, Lain tavoitteet, on otettu tämä kestävän kehityksen periaatteiden noudattaminen mukaan, ja tämä on — kiitoksia teidän kauttanne koko valiokunnalle, ja muiden, jotka ovat paikalla — hyvä asia.

Kiinnitimme huomiota myös 15 §:ään, jossa on kysymys siitä, mikä on rakennetuen ensisijaisuusjärjestys ja millä tavalla eri asiat otetaan siinä pykälässä huomioon. Pykälässä toki on lueteltu myös asioita, kuten eläinten hyvinvointi, joka on tietysti erittäin tärkeä asia, ja luonnonvarojen kestävä käyttö tässä 2 momentin 3 kohdassa. Siihen olisimme halunneet ottaa myös ympäristönsuojelun mukaan ja teimme tästä esityksen. Se ei päässyt sitten lopulliseen mietintöön ja lakitekstiin. Tältä osin voi tietysti olla hivenen pettynyt. Muulla tavoin te olette tätä tuettavien toimenpiteiden valintaa koskevaa pykälää muuttaneet.

Mutta kokonaisuutena tuo kuuleminen oli mielenkiintoinen. MTK:n, Maataloustuottajien keskusliiton, asiantuntija viittasi omassa puheenvuorossaan siihen, että suomalaisessa maataloudessa ei ole sellaisia tuotantoyksiköitä, joissa ei tunnettaisi eläimiä nimeltä, niin kuin hän taisi sanoa. Kuitenkaan tuo eläinten hyvinvointi ja suuret yksiköt eivät kävele Suomessakaan käsi kädessä tai tassu tassussa, miten vaan, koska viimeaikaiset tiedot, joista viime viikon torstaina täällä myös keskusteltiin kyselytunnin yhteydessä, puhuvat toista. Siinä mielessä tämä rakennetukien tuettavan toimenpiteen etujärjestys ja siinä pykälässä oleva eläinten hyvinvointi on tietysti tärkeä asia.

Tähän eläinten hyvinvointiinkin liittyen kysyisin arvoisilta maa- ja metsätalousvaliokunnan jäseniltä — ed. Pulliainen tietänee tämän varmasti myös ehkä parhaiten, kun esitteli mietinnön — siitä, kun 31 §:ään on lisätty tämä: "Maatilakäyntiä ei saa suorittaa kotirauhan piiriin kuuluvissa tiloissa." (Ed. Pulliainen: Perustuslakivaliokunta!) — Se oli perustuslakivaliokunnan huomio. — Kysyisin näistä sikaloista ja kanaloista, joihin ovat Oikeutta eläimille -yhdistyksen jäsenet tehneet näitä käyntejä, kuvanneet, videoineet tilanteita kertomansa mukaan, ja videot on myös sitten näytetty kaikelle kansalle televisiossa. Kuuluvatko nämä kanalat ja sikalat sitten myös kotirauhan piiriin kuuluviin tiloihin? Oliko tästä asiasta keskustelua valiokunnassa?

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Juuri tästä asiasta ei ollut keskustelua. Tämä ei ollut akuutti millään tavalla. Me olemme käyneet valiokunnassa nämä asiat moneen moneen kertaan näitten viime vuosien aikana läpi, käyneet nämä tarkastusmenettelyt, ja erikoisen tärkeitä ovat juuri ne näkökohdat, jotka perustuslakivaliokunta on tuonut esille, ja niitten mukaan on toimittu. Mutta nyt näissä tapauksissahan, kaikissa missä aihetta on ollut, on tehty salamatarkastukset joka paikkaan, ja myöskin nämä tilat ovat käyneet tarkastamassa eri henkilöt kuin ne, jotka ovat olleet rutiinitarkastuksissa mukana, ja on samalla kerätty kaikki materiaali, mitä on tarkastuksista tältä vuodelta olemassa, niin että nämä tulevat perusteelliseen selvitykseen.

Pekka Vilkuna /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ensin aivan aluksi ed. Tiusaselle pieni eläinanatomian opetus. Tehotuotannossa olevilla hyötyeläimillä ei millään ole tassuja, ne ovat joko sorkkia tai kavioita. No, se siitä. (Ed. Tiusanen: On niitä tassujakin!)

Mutta yleensä maatalouspolitiikkaan koko tässä EU:n alueella, niin kyllä kai se näin talonpojan edustajana valitettavasti pitää todeta, että on turha narista, kun on vetelät housussa. Me olemme todella niin ankarassa komissiosta ja yleisestä eurooppalaisesta maatalouspolitiikasta johtuvassa ansassa, suomalaiset talonpojat ja koko suomalainen maatalouspolitiikka, että meillä on hyvin vähän siinä liikkumavaraa. Niin kuin ed. Kähkönen tuossa oikaisi, esimerkiksi tämä, että ei saa aloittaa sen jälkeen, kun on anomuksen heittänyt, ennen kuin päätös tulee, oli puhtaasti komission määräys.

Sitten tämä byrokratia, mitä tähän hommaan on saatu sopimaan kaikkinensa koko maatalouspolitiikkaan ja tähänkin lakiin, niin kuin ed. Kankaanniemi tuossa puheessaan hyvin ansiokkaasti julki toi, lähentelee simputusta, kerta kaikkiaan. Ei voi välttyä ajatukselta, etteikö täällä näitä maatalouspykäliä, lakitekstejä tekevällä porukalla olisi jonkunlainen keskinäinen kilpailu siitä, kuka keksii viheliäisimmän koukun, kuka keksii ovelimman lain ja lisäbyrokratian pykälän tähän maataloushallintoon, niin se tulee siitä pikkujoulussa jonkinlaisen ekstrapalkinnon saamaan. Muuten tätä innovatiivisuutta ei voi käsittää eikä ymmärtää. Jonkunlainen kilpailu heillä pitää olla.

Esimerkiksi tässä meidän lakiluonnoksessamme oli semmoinenkin vaatimus, että jos tila omistetaan puoliksi puolisoiden kesken — siitä ed. Kalmarin aloitteesta poistettiin se avio-sana — että jos puolisot keskenään omistavat tilan, niin silloin molemmilla hakijoilla täytyy olla maatalouskoulutus. Arvoisa puhemies! Eikö tässä jo silloin maataloushallinto puutu ihmisten rakkauselämään? Se ei kerta kaikkiaan voi olla näin. Tämän me valiokunnassa yksimielisesti poistimme, että tätä vaatimusta ei voida hyväksyä.

No, tämä oli hyvä asia, että saatiin nämä nuoret siinä etusijalle, ehdottomasti. Nuorissa on tulevaisuus, ja alalle pitää pystyä saamaan nuoria. Sukupolvenvaihdoksia pitää aktivoida, mutta toki muutakin investointitoimintaa on maatiloilla tehtävä. Meidän on huolehdittava rahan riittävyydestä.

No sitten yksi asia, joka oli minun mielestäni hyvin merkittävä valiokunnan yksimielinen kannanotto tähän varainsiirtoveroasiaan maatilakaupan yhteydessä ja tiluskauppojen yhteydessä: Nythän on niin, että jos tilaa kehittää ostamalla lisää maata ja saa siihen yhteiskunnan tukea, joko korkotukea tai avustusta, niin silloin automaattisesti vapautuu varainsiirtoverosta. Mutta jos taas isännät tekevät sen vapaaehtoisella kaupalla ilman yhteiskunnan tukea, silloin joutuu maksamaan varainsiirtoveron. Valiokunta otti tähän kantaa, että tämä varainsiirtoveropakko pitää poistaa, jos tilusjärjestelyitä tehdään nimenomaan tämän tuottavuuden parantamiseksi ja logistiikan ja tehokkuuden parantamiseksi. Tämä on siellä meillä tekstissä yksimielisenä valiokunnan kannanottona. Tämä ei tietenkään toteudu, ellei tehdä verolakiin muutosta, ja siinä mielessä meidän pitää, valiokunnan jäsenten, olla tässä asiassa aktiivisia ja painostaa ministeriötä, että tämmöinen pieni maatalouden rakennemuutosta tukeva ja valtiontaloudelle merkityksetön tulo poistetaan ja tehdään se laki, että varainsiirtoverosta vapautuvat ne, jotka tekevät tilusjärjestelyjä vapaaehtoisesti. Tässä tärkeimmät, mitä minä halusin tänään sanoa.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Vilkunalle tästä tassusta: ilmeisesti supilla on tassu, mutta en tietenkään väitä, että supia kanaloissa tai sikaloissa pidetään, mutta se on tuotantoeläin.

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa puhemies! Luettelen ihan vielä kertaalleen lyhyesti näitä positiivisia asioita, joita tässä valiokunnan mietinnössä saimme nostettua. Ja toisin kuin tässä esimerkiksi ed. Kankaanniemi epäili, että ei voi jättää lakitekstissä mainitsematta ja todeta vain mietinnössä tiettyjä asioita, että ne eivät pian tapahdukaan käytännössä, niin voin ihan kertoa, että siellä kentällä nämä mietinnön rajat esimerkiksi ovat jo neuvonnassa arkipäivää.

Tuossa tulikin jo kerrottua, että molempien puolisoiden ammattitaitovaatimus poistui. Se voi kuulostaa yksittäisenä asiana pieneltä, mutta näin maajussillekin voidaan ottaa morsian, joka ei ole käynyt välttämättä Tarvaalan maatalousoppilaitosta, ja sillä toki on iso merkitys, että saamme emäntiä sinne maaseudulle ja isäntiä.

Tämä byrokratian karsimisohjelma, kaksiportainen haku, tulikin tuossa jo mainittua. Ja vielä haluan senkin selventää, että valtion tuissa näitä kuitteja ei tarvitse, ainoastaan kiitos tämän EU-byrokratian EU-puolella sitten maksatuksissa kuitit täytyy olla.

Etusijaisjärjestys oli kauhean kuuloinen asia, ja niinpä nyt meidän valintakriteeristömme, mitä tänne ohjeistuksiin jäi, on hyvin paljon lievempi kuin tämä etusijaisjärjestys silloin ensi alkuun oli. Ja erittäin ylpeä ja iloinen olen siitä, että nämä kokoyksikkörajat eivät nyt enää sulje pois pienempiä kotieläintiloja. On käyty keskustelua tästä eläinten hyvinvoinnista, ja on aivan ratkaisevaa, että viljelijä voi rakentaa sen kokoisen tuotantoyksikön, jossa hän jaksaa toimia niitten eläintensä kanssa. Useinhan nämä eläinsuojelurikkomukset ovat nimenomaan seurausta siitä, että siellä tilalla ei henkisesti voida enää hyvin. Eli ei pidä olla tehotuotannon linjoilla.

Toinen tärkeä asia oli nämä tulorajavaatimukset, joista tässä on hieman keskusteltukin jo, ja nimenomaan, koska on aloittajan elämä hyvin usein tiukkaa monta vuotta sen aloittamisen jälkeen, niin on kohtuullista, että tämä tulorajavaatimus tiputettiin 10 000 euroon. Ja samaten investoinnissa se on 15 000 euroa, mikä tavallaan takaa sen, että sitten katsotaan, että se rakennekehitys jollain lailla etenee. Ei ole kyse ihan niin sanotusta harrasteluviljelystä.

Mitä miinuksia ...

Minulla on niin lyhkäsesti asiaa, että jos vaan sanon, että miinuksena minun mielestäni tähän jäi se, että aloittaa ei voi ennen kuin tukipäätös on tehty. Ja toinen erittäin vakava miinus on se, että ensi vuonna meillä menevät viimevuotisiin rästeihin vuoden 2008 Makera-rahat lähes kaikki, ja niinpä investointitukia C-alueella ei voi ehkä aukaista. Toivon lisää rahaa sitten, kun siitä on keskustelu.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Tämä aviopuolison muuttaminen puolisoksi oli tietysti nykyaikaa, että avopuoliso ja samaa sukupuolta olevakin voidaan näin sitten viedä lakiin tai hyväksyä se ammattitaito, joka on vain toisella. Mutta siinä sanamuoto jäi kyllä sellaiseksi, että jos kaksi veljestä tai sisarusta viljelee, niin nyt tarkkaan ottaen tämän mukaan heiltä vaaditaan molemmilta tämä ammattitaito.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Varmuuden vuoksi tulen tänne puhujakorokkeelle käyttääkseni eräänlaisen kokoavan vastauspuheenvuoron.

Ensinnäkin ed. Kankaanniemelle: Siis kaikki se kritiikki, mitä te nyt esitätte, on ihan hyvä. Byrokratiaa on, ja sitä on hillittömästi. Yritystukiin kun verrataan, niin tässähän on ihan kokonaan eri asiasta kysymys, koska yrityspuolella ei ole EU:n yhteistä yritysjärjestelmää muuta kuin laajojen puitteitten osalta. Tässä on yhteinen maatalouspolitiikka, ja sitten on eri asia, käytetäänkö EU-tukia vai käytetäänkö kansallisia tukia. Ja juuri ed. Kalmari kertoi sen kuittien osalta, mitenkä ne jakautuvat, ja se on selvitetty täällä mietinnössä. Ja sitten se homman aloittaminen, käynnistäminen, johtuu EU-säädöksistä ihan kokonaan. Te olitte paikalla silloin, kun sitä käsiteltiin. Kiitos siitä, että olitte varajäsenenä paikalla.

Sitten ed. Tiusaselle: Mietinnön sivulla 4 käsitellään tätä ympäristövaliokunnan kannanottoa. Ensinnäkin sanotaan: "Maatalouden ympäristötoimenpiteistä säädetään erillisessä laissa, jonka välittömänä tavoitteena on viljelymenetelmiin sekä maatilan maan käyttöön vaikuttaminen." Tämä on keskeinen ero myös lain tavoitteista ja toimenpiteistä säädettäessä. Ja sitten sanotaan sivulla 5 juuri teidän laatimaanne lausuntoon viitaten: "Valiokunta korostaa lisäksi sitä, että ympäristönsuojelullisia investointitukipäätöksiä tehtäessä toimenpiteiden tuottavuusvaikutuksia tulee arvioida ympäristönsuojelun näkökohdista." Tästä aivan erikoisesti kannettiin huolta, mitenkä tämä, mikä sitten säädetään viime kädessä asetuksella, millä tavalla tämä on niin pitkälle saakka tekninen. Lähdetään siitä ykköspykälästä ja sitten mennään sinne toteutuspäätökseen, niin että kyllä tämä pitäisi olla nyt niin hyvin otettu huomioon, kun mahdollista. Tästä erityisesti kannettiin huolta.

Sitten ihan tämmöinen pikku kommentti tuonne ministeriön virkamieskuntaan, joka näitä valmistelee, niin kuin heidän tehtäviinsä kuuluu. Kyllä tämä puolisoitten ammattitaitoa koskeva vaatimusosio oli uskomattoman, mitenkä sanoisin, persoonallisella mielikuvituksella rakennettu malli. Elikkä nyt ohjataan rakastumista. Tietysti voidaan lähteä siitä, että maatalouden harjoittaminen on sen verran kova homma, että rakastumisella sinänsä ei ole merkitystä, esimerkiksi, että ei kerta kaikkiaan rakastamiseen jää aikaa. Silloin tietysti voidaan kumpaakin käsitellä niin kuin yhtäläisesti, että molemmilla pitää olla se ammattitaitovaatimus osoitettuna. Mutta jos tähän otetaan tämmöinen inhimillinen aspekti edes jossakin katsannossa huomioon, sitten voidaan jopa ehdottaa eduskunnan edellyttämäksi ponneksi, että tilanteissa, joissa puolisot yhdessä hakevat nuoren viljelijän aloitustukea, tulee vain toisen heistä täyttää ammattitaitoa koskevat vaatimukset, mikäli Euroopan yhteiset säännökset eivät muuta edellytä. Tämäkin on jännä loppukaneetti, joka oli pakko ihan laittaa tänne mukaan.

Timo V. Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä käsillä oleva lakikokonaisuus on hyvin moniulotteinen, ja voi sanoa, että tarkkojen kantojen ottaminen on vaikeaa vertaamatta samalla sitten alempiasteisia säädöksiä. Mutta kokonaisuutena kyllä näyttää siltä, että maa- ja metsätalousvaliokunta on totta kai tehnyt erittäin mittavan työn ja käsitellyt tuota lakiesitystä erinomaisen hyvin ja maatilatalouden toimintaedellytysten kannalta aivan oikein, mitä tässä edustajat Pulliainen ja Kalmari muun muassa ovat monessa puheenvuorossa todistaneet.

Toivottavaa tietysti on nyt sitten jatkossa tehtäessä asetusta lopulliseen muotoon, että maa- ja metsätalousministeri ja valiokunta pitävät ohjat hyvin tiukasti käsissään, ettei ministeriön — kunnioituksella sanottuna — virkamieskunnan tällainen käytännön elämästä etäällä oleva byrokraattisuus pääse liikaa lävitse. Riskinähän tässä kaiken kaikkiaan on se, että nuo säädökset ovat enemmän rajoittavia kuin kehittäviä.

Jatkossa on sitten erittäin suuria kysymyksiä, muun muassa tämä, onko meillä rahaa riittävästi käytettävissä maatilatalouden investointeihin. On aivan pöyristyttävä tieto, jos todella pitää paikkansa tämä, mitä ed. Kalmari totesi, että C-alueen investointitukiin ensi vuonna ei olisi käytännössä rahaa, uutta rahaa, lainkaan. Täysin pöyristyttävä tieto.

Hannu Hoskonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Nyt käsittelyssä oleva maatalouden rakennetukilakiesitys on äärimmäisen haastava ottaen huomioon tämän Euroopan unionin maatalouspolitiikan jo muutenkin mielettömän monimutkaisuuden ja sitten tietenkin sen, että näihin maatalouden rakennetukiin varattuja rahoja on todella liian vähän. Sitten kun sorvaa tästä lakiesityksestä vielä hyvän mietinnön, niin kyllä minä pidän oikeana sitä ed. Pulliaisen kantaa siitä, että tämä oli vaikea asia. Se oli justiinsa näin, että se oli äärimmäisen vaikea, erittäin haastava ja ennen kaikkea kun valiokunta pääsi yksimieliseen mietintöön, niin annan sille erittäin suuren arvon, eikä ed. Pulliaisen työ tämän mietinnön yksimieliseksi aikaansaamiseksi ollut suinkaan vähäinen. Hän kyllä oli erittäin hyvä, kokoava voima käsittelyn aikana. Siitä erilliset kiitokset.

Tätä lakia sovelletaan Euroopan unionin osaksi rahoittamiin tai kokonaan kansallisin varoin rahoitettaviin kohteisiin ja hankkeisiin. On syytä muistaa, että monesti ihmiset kuvittelevat, että Suomi saa tehdä omilla varoillaan mitä mieli tekee, mutta tässä asiassa ikävä kyllä se ei vaan niin ole, koska kysymys on yhteisestä maatalouspolitiikasta ja siinä pitää mennä sitten koko Euroopassa yhteisin liikennesäännöin, mikä nimenomaan on se vaikea pykälä, kun elämme täällä äärimmäisen pohjoisessa, pohjoisimpana maatalousmaana koko Euroopan unionin alueella.

Lain tarkoituksena on tukea maatalouden rakenteen muutosta. Tukea saa lain mukaan joko maataloustuotannon toiminnan aloittava viljelijä, nuori viljelijä tai sitten jo viljelyä harjoittava henkilö, toimintansa kehittämiseen. Tavoitteena on tukea maatalouden rakennekehitystä, ja tavoite on Suomessa äärimmäisen vaativa ottaen huomioon nykyisten viljelijöiden ikärakenteen. On äärimmäisen tärkeää, että saadaan tämä positiivinen rakennetukikehitys käyntiin niin, että nuoria viljelijöitä saataisiin mukaan, koska ilman sitä viljelytoimintaa Suomessa myös kotimainen elintarviketuotanto on uhanalainen, ja se on sitten taas jo paljon isompi juttu.

Valitettavasti, kuten alussa sanoin, myönnettävää tukea on rajallinen määrä ja tästä johtuen tuen jakoperusteiden oikeudenmukaiseksi saaminen on äärimmäisen haastavaa. Suomessa se on vielä senkin takia erittäin vaikeaa, koska täällä ovat nämä kolmen, A-, B- ja C-alueen, tilat, jotka oikeastaan toimivat kaikki hieman eri ilmasto-olosuhteissa, ja näitä sitten pitäisi kohdella hakumenettelyssä ihan perustuslakimme mukaan tasapuolisesti. Lainlaatijalle ja eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnalle näissä olosuhteissa lain laatiminen ja mietinnön laatiminen on äärimmäisen vaikea tehtävä. Mutta mielestäni tässä onnistuttiin, vaikka oppositio on antanut erittäin kummallista kuvaa tässä keskustelussa. Siitä huolimatta pidän onnistumista vähintään kohtuullisena. Tiedän, että ed. Kankaanniemi on kanssani asiassa vahvasti eri mieltä, mutta ottaen huomioon vaikeat lähtökohdat pidän onnistumista kohtuullisena, kuten sanoin.

Tukea haettaessa ei toimenpidettä voi aloittaa ennen rahoituspäätöstä. Tämä pykälähän nosti jonkun verran keskustelua. Tähän asti ollut menettely, että voitaisiin aloittaa etukäteen, ei nyt komissiolta tiedustelun kannankaan mukaan enää ole mahdollista, ja sen tietysti siltä pohjalta ymmärtää, että kun ollaan yhteistä maatalouspolitiikkaa harjoittamassa, niin siinä sen ehtoja tulee myös noudattaa. Tätä todellakin on kysytty komissiolta, ja vastaus on yksiselitteisen selkeä: etukäteen aloituslupaa ei tule, jos aikoo rahaa saada investointituista. Haku tapahtuu kaksi kertaa vuodessa, ja haku toteutetaan kaksivaiheisena. Ensin tutkitaan tuen saannin edellytykset, toisessa vaiheessa viranomainen tekisi ehdollisen lupauksen, joiden perusteella sitten viljelijä toimittaa tarkemmat suunnitelmat, ja niiden perusteella tehdään sitten aikanaan rahoituspäätös.

Kuten mietinnössä korostetaan, kun kaksi kertaa vuodessa haku on, niin se tarkoittaa myös sitä, että viranomaisilta tämä vaatii ripeää toimintaa, etteivät nämä hakemukset pääse kasautumaan sinne te-keskuksen pöydille ja jarruta sitä kautta rakenteellista muutosta, jota maatalous nimenomaan vaatii. Nuorten viljelijöiden hakemuksille valiokunta mietinnössään antaa etusijan, mikä on äärimmäisen tärkeää nimenomaan sukupolvenvaihdosten takia. Kuten äsken totesin, niin nykyinen viljelijäjoukko alkaa olla ikääntynyttä, ja tähän kehitykseen voimme vastata vain sillä, että tuemme positiivisesti viljelijöiden sukupolvenvaihdoksia. Paljon keskusteltuun lain pykälään siitä, tuleeko molemmilla puolisoilla olla ammattitaitovaatimus, valiokunta otti vahvasti kantaa nimenomaan niin, että vain toiselta puolisolta se vaaditaan. Valiokunta keskusteli tästä asiasta pitkään, ja on todellakin niin, että ei tällaisella lain pykälällä saa ihmisten käyttäytymistä mennä rajaamaan. Kyllä siinä yrityksessä, kun ammattitaito löytyy toiselta osapuolelta, on syytä olettaa, että se tieto leviää myös toisen puolison tietoon käytävissä keskusteluissa. Siihenhän yleensä puolisolla on runsaasti aikaa varattuna, toivon mukaan vuosia, vuosia eteenpäin.

Valiokunta kiinnitti aivan oikein huomiota byrokratian mahdollisimman suureen karsimiseen, ja vain yli 500 000 euron hankkeilta vaaditaan tarkka selvitys hankkeen toteuttamisesta ja siihen liittyvistä asiakirjoista. Tämä mielestäni on äärimmäisen tärkeää, koska onhan maatalouden puolella parhaillaan menossa tämä byrokratian vähentämistutkimus, jonka perusteella voidaan sitten tulevaisuudessa todeta, että niistä sadoista, sadoista hakemuksista päästäisiin vaikka muutamiin kymmeniin. Se olisi jo hyvä saavutus. Tulorajavaatimus nuorille viljelijöille asetettiin 10 000 euroon, ja investointitukea haettaessa jo toimivalle viljelijälle se on sitten 15 000.

Sitten yksi asia, arvoisa herra puhemies:

Tämän valiokunnan kannan mukaan maataloustuotannon kokoyksikkövaatimus asetettiin 30 kokoyksikköön, joka on myös Suomen pienten perheviljelmien kannalta äärimmäisen tärkeä, että voidaan jatkaa tätä perhemaatalouteen perustuvaa viljelymenettelyä. Emme pärjää eurooppalaiselle maataloudelle, joka perustuu selkeästi teolliseen tuotantoon, mutta tämä suomalainen, mielestäni oikea tapa viljellä ja harjoittaa maataloutta on terve tapa. Niissä maissa, joissa on menty suuriin teollisiin tuotantoyksiköihin, ovat myös suurimmat ongelmat, jotka liittyvät muun muassa eläinten elinolosuhteisiin ja ennen kaikkea eläinten terveyteen.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Vielä tuohon keskusteluun ympäristövaliokunnan lausunnosta. Kun maa- ja metsätalousvaliokunta vastaa ikään kuin meidän esityksiimme perusteluissaan toteamalla, että laatu on se termi, mitä käytetään kestävän luonnonvarojen käytön suhteen ympäristönsuojelun tavoitteet huomioiden, niin kuitenkin onneksi tähän 1 §:ään on tuotu tämä kestävän kehityksen käsite mukaan. Kiitos siitä.

Mutta kun juuri siihen 15 §:ään ympäristövaliokunta kuitenkin esitti selkeästi tämän ympäristönsuojelutavoitteen määritelmää mukaan, niin siteeraan sen kohdan lausunnosta: "Valiokunta katsoo, että kun perusteluissakin todetaan, että tukea voidaan myöntää ratkaisuihin, jotka säästävät energiaa, tehostavat sivutuotteiden käsittelyä tai edistävät muutoin ympäristönsuojelua tuotantotoiminnassa, tulisi myös asianomaisiin pykäliin, kuten 15 §:n 2 momentin 3 kohtaan, lisätä maininta ympäristönsuojelutavoitteesta." Näin ollen ehkä juuri tuossa tavoitteen määrittelyssä tähän valintajärjestykseen, millä voidaan tuottavia toimenpiteitä sitten tukea, oli meillä se ajatus, että se selkeästi sanotaan siinä monien muiden hyvien asioiden vuoksi, jotka voidaan ottaa huomioon.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Ed. Pulliaiselle pari huomiota.

Ensinnäkin rakastaa voi missä tahansa ajasta ja paikasta riippumatta, mutta toki rakkauden hedelmien (Ed. Pulliainen: Asiantuntija puhuu!) aikaansaaminen vaatii aikaa ja läheisyyttä.

Sitten toinen huomio: Yritysten valtionavustusta koskevan lain 1 §:n 2 momentissa edellytetään, että noudatetaan kilpailunäkökohtia sekä Euroopan yhteisön ja kansallisen alueen rakennepolitiikan tavoitteita, ja siitä huolimatta 16 §:ssä sanotaan, että kirjallinen hakemus avustuksen saamiseksi on toimitettava ennen hankkeen aloittamista työvoima- ja elinkeinokeskukseen. Siis samoja säädöksiä on noudatettava, mutta siitä huolimatta saa aloittaa ennen kuin tuki on myönnetty.

Kolmas asia, johon kiinnitän vielä huomiota: Perustuslakivaliokunta antoi viidestä eri pykälästä huomautuksen, ja maa- ja metsätalousvaliokunta neljä niistä selitteli pois ja päätti, että ei muuteta perustuslakivaliokunnan esittämällä tavalla näitä pykäliä. Tämäkin kertoo siitä, että aikamoista peliä pelataan suomalaisen maatalouden osalta, kun perustuslakivaliokunnankaan huomioita ei oteta huomioon. Päätösvalta on siis Brysselissä.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin ed. Tiusaselle vastauksena, että tämä luettiin moneen kertaan, mitä te valiokunnasta ehdotitte, ja pyydettiin, että se tulee sillä tavalla mukaan, että se vaikuttaa koko tähän lainsäädäntöön. Sen takia se on kirjoitettu näin. Siis asiantuntijat sanoivat, että näin se menee kollektiivisesti jokaiseen erillislakiinkin.

Sitten ed. Kankaanniemelle: Me nyt luemme tätä raamattua kyllä eri tavalla, ja sille ei nyt voi mitään. Se jää ikuiseksi arvoitukseksi, mitä mieltä me olemme lainsäädännöstä ylipäätäänkin.

Hannu Hoskonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Lyhyesti. Jäi sanomatta vielä se, että valiokunnan puheenjohtaja Jari Leppä teki tämän mietinnön sorvaamisessa, ennen kaikkea tämän vaikean paketin kokoamisessa, yhdessä muiden valiokunnan jäsenten kanssa ja varapuheenjohtaja Hemmilän ja valiokuntavastaavien kanssa erittäin ison työn, ja siitä pitää antaa myös kiitos, koska vain sillä hyvällä yhteistyöllä voitiin päästä näin kohtuullisen hyvään lopputulokseen. Totta kai siitä aina voi kritiikkiä esittää, mutta mielestäni se yksi päämäärä on tässä tärkein, ja myös kaikki suomalaiset ymmärtääkseni tätä tukevat. Suomalaisen maatalouden tuotannosta on pidettävä kiinni, että turvaamme kotimaisen elintarviketalouden ja ennen kaikkea pidämme kiinni siitä elintärkeästä huoltovarmuudesta.