Janne Seurujärvi /kesk:

Arvoisa puhemies! Nyt käsiteltävänä oleva hallituksen esitys yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta on perusteltu ja kannatettava. Keskityn puheessani käsittelemään näistä jälkimmäistä.

Sairausvakuutuslain muuttaminen on näet korjaamassa erästä vallitsevaa epäkohtaa, joka on asettanut ihmiset eriarvoiseen asemaan eri puolilla Suomea. Sairausvakuutuslain vielä voimassa oleva laintulkinta lähtee nimittäin siitä, että odottavan äidin ennenaikaisen synnytyksen oireilu ja lääkärin päätös siirtää äiti terveydenhuollon toimintayksikön eli tässä tapauksessa synnytyssairaalan läheisyyteen, esimerkiksi Utsjoelta Rovaniemelle, ei ole ollut riittävä syy yöpymiskorvausten maksamiseen odottavalle äidille sairaalan lähellä vaikkapa potilashotellissa vietetyistä öistä.

Lapin sairaanhoitopiirin alueen synnytykset hoidetaan keskitetysti Rovaniemellä Lapin keskussairaalassa. Sairaanhoitopiirin maantieteellinen laajuus tarkoittaa sitä, että Lapin synnyttäjät joutuvat matkustamaan useita satoja kilometrejä Rovaniemelle synnyttämään. Pisin matka Nuorgamista Rovaniemelle on liki 500 kilometriä. Vertailun vuoksi helsinkiläinen synnyttäjä matkaisi saman matkan aina Keski-Pohjanmaalle Kokkolaan asti. Lääkärien suositus useimmiten on, että synnyttäjät siirtyisivät Rovaniemelle hyvissä ajoin, että heidän riskinsä synnytyksen käynnistymisestä matkalla ambulanssissa tai pahimmassa tapauksessa taksissa ei olisi liian suuri. Riskitapauksessa lääkäri määrää lähetteellä raskaana olevan äidin siirtymään synnytyspaikan lähelle.

Meillä pohjoisessa synnytyspaikan lähelle määrättävät odottavat äidit asuvat usein Rovaniemellä Lapin keskussairaalan potilashotellissa. Potilashotellissa yöpyminen maksaa 35 euroa, mutta jos yöpymisiä on useita, hinta on 30 euroa yöltä. Perhehuone maksaa 70 euroa yöltä. Potilashotellissa yöpyy vuosittain arviolta 5—8 naista 1—10 yötä odottamassa synnytyksen käynnistymistä. Kela maksaa sairausvakuutuslain 4 luvun 9 §:n perusteella yöpymisrahaa 20,18 euroa vuorokaudessa, jos potilas on joutunut tutkimuksen, hoidon tai liikenneolosuhteiden takia yöpymään matkalla. Yöpymisraha maksetaan, jos potilas on yöpynyt hotellissa, matkustajakodissa tai potilashotellissa.

Yöpymisrahan saamista varten tarvitaan selvitys siitä, että yöpyminen on ollut tutkimuksen, hoidon tai liikenneolosuhteiden vuoksi tarpeellista. Kela tulkitsee yöpymisrahaa koskevaa sairausvakuutuslain 4 luvun 9 §:ää siten, ettei se koske tilanteita, joissa vakuutettu odottaa synnytyksen käynnistymistä ilman, että äidille tai sikiölle tehtäisiin päivittäisiä kontrolli- tai hoitotoimenpiteitä. Yöpymiskorvausta ei Kela maksa myöskään siitä yöstä, jolloin synnytys tapahtuu, koska yöpymisrahaa ei ole tarkoitettu tutkimuksen- ja hoidonaikaisten yöpymiskustannusten korvaamiseen. Lääkärin näkemys siitä, että odottavan äidin tulisi olla sairaalassa tai sairaalan lähettyvillä, ei ole siis ollut tarpeeksi pätevä peruste yöpymiskorvauksien maksamiselle. Tämä tilanne asettaa Suomen odottavat äidit täysin eriarvoiseen asemaan riippuen heidän asuinpaikastaan.

Arvoisa puhemies! Nostin edellä ilmenneen epäkohdan esille täällä eduskunnassa viime keväänä tekemässäni kirjallisessa kysymyksessä. Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä lupasi vastauksessaan, että asia tullaan ministeriössä selvittämään. Tehtyjen selvitysten jälkeen prosessi lain muuttamiseksi saatiin ministeriössä ripeästi liikkeelle, ja korjausehdotukset voimassa olevaan lakiin tulevat nyt eduskunnan päätettäväksi.

Hallitus esittää sairausvakuutuslain yöpymisrahaa koskevaa säännöstä muutettavaksi siten, että odottaville äideille voidaan myöntää yöpymisrahaa niistä öistä, jotka he lääkärin määräyksen perusteella yöpyvät synnytyspaikan lähettyvillä. Hallitus lähtee siis esityksessään aivan oikein liikkeelle siitä, ettei synnyttävien äitien yöpymisestä aiheutuneita kustannuksia voi enää sysätä odottavien äitien harteille. Tämä on mielestäni merkittävä odottavia äitejä koskeva periaatteellinen kysymys, jossa lakia korjataan nyt olosuhdetekijän eli asuinpaikan osalta tasa-arvoiseksi.

Arvoisa puhemies! Hallitukselle ja vastuuministeri Hyssälälle on annettava iso kiitos nopeasta toiminnasta tämän epäkohdan poistamiseksi.

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa herra puhemies! Tämä laki kulkee ministeriössä nimellä Lex Seurujärvi. Haluan sanoa, että kyllä yksittäisenkin edustajan aktiivisuus joskus palkitaan. Elikkä tässä nyt on tällainen epäkohta, joka koski Lapin asukkaita, mutta voi olla muuallakin näitä. Nyt saadaan samanlainen kohtelu koko maassa, synnyttävien äitien oikeudenmukaisempi kohtelu sairausvakuutuslain taholta, ja haluan tämän puheenvuoron käyttää muistuttaakseni tästä. Vai ei muka kansanedustajilla olisi vaikutusvaltaa? On.

Rakel Hiltunen /sd:

Arvoisa puhemies! Toki voi kiittää ed. Seurujärveä ja ministeri Hyssälää ulkopuolinenkin, ettei mene ihan kahdenkeskiseksi. Mutta minusta yhtä hyvin voi kiittää Ylen televisio-ohjelmaa, jossa dokumentoitiin perheen tilanne Utsjoelta Rovaniemelle ja jonka ed. Seurujärvi tuossa kuvasi. Itse olin ajatellut, että jos ei kukaan muu tee, niin minä helsinkiläisenä teen tästä lakimuutosehdotuksen.

Mutta, arvoisa puhemies, toiseen asiaan. Tämä sairaankuljetuslupakysymys on hyvä, että esitetään täsmennyksiä luvan myöntämisedellytyksiin ammattitaidosta, kalustosta jne. Mutta tämä pitää sisällään nyt sen tosiasian, että harkinnanvaraisuudesta luovutaan. Lain perusteluissa kerrotaan, että on saattanut tulla ongelmia paikallisella tasolla ja kuntatasolla tästä nykymenettelystä. Helsinkiläisenä sanon, että ei ole ollut ongelmia siinä harkinnassa, joka on lääninhallituksen ja kunnallisen hallinnon ja pelastustoimen yhteistyönä tehty.

Toivon, että valiokuntakäsittelyssä nyt erityisesti kiinnitetään huomiota valvontaan ja turvallisuuden kannalta nimenomaan, mitkä ovat yh-teydet ensihoitoon, miten kiireellinen ja kiireetön sairaankuljetus tangeraavat toisiinsa. Siitä ei täällä lain perusteluissa ole mainintaa. Minun mielestäni on vielä paljon aukkoja tässä kysymyksessä, nimenomaan se, miten toimitaan paikallistasolla. Valvira ei pysty muuta kuin luvan myöntämisedellytykset tarkistamaan. Mutta kuinka tämä kokonaisuus korvaa todella sitten turvallisen sairaankuljetuksen, minusta se ei hahmotu tämän lakiehdotuksen perusteluissa. Eduskunnalla on tässä vielä töitä.

Timo V.  Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin täytyy myös Kainuun puolesta kiittää ministeriä ja ed. Seurujärveä Lex Seurujärvestä. Tämä koskee meitäkin tietyllä tavalla.

Mutta kun ministeri on paikan päällä, niin tähän lakiin yksityisestä terveydenhuollosta kaksi kysymyksenomaista kommenttia.

Luen täältä tekstiä. Sairaankuljetuspalvelujen tuottajalla tulee jatkossa olla lupaviranomaisen hyväksymä vastaava johtaja, jonka kelpoisuusedellytykset todetaan suurin piirtein niin, että kelpoisuusehtojen pitää olla riittävät.

Kysymykseni kuuluu: Olisiko kuitenkin paikallaan määritellä näitä tämän erittäin tärkeän henkilön kelpoisuusehtoja hiukan tarkemmin?

Toinen kysymys koskee sitten näitä lupakriteereitä kaiken kaikkiaan. Eli nykyisin tilanne on ollut läänien kesken sairaankuljetuksen lupakriteerien osalta aika kirjavakin. Kysynkin: Varmistetaanko tällä lakiesityksellä nyt se, että sairaankuljetuksen lupakriteerit ovat samanlaiset läpi koko maan?

Hannakaisa Heikkinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Kiitoksia todellakin ed. Seurujärvelle erittäin aktiivisesta työstä tämän synnyttäviä äitejä koskevan epäkohdan korjaamiseksi.

On tunnustettava se tosiasia, että kaikki on toisin Lapissa. Siellä esimerkiksi nämä välimatkat ovat ihan toista, mitä me täällä etelämmässä tiedämme. Mutta kuitenkin omassakin maakunnassani Pohjois-Savossa ja Ylä-Savossa jostakin Vieremän perukoilta matkaa Kuopioon synnyttämään yliopistolliseen sairaalaan kertyy helpostikin 200 kilometriä, ja aivan samoin tämän lakimuutoksen myötä saamme helpotusta tähän asiaan.

Sen verran puuttuisin ed. Seurujärven puheenvuoroon hieman ehkä leikiten, kun te sanoitte, että pahin tapaus, mitä voi sattua, on se, että äiti synnyttää taksissa. Vielä pahempi tapaus on mielestäni se, että äiti synnyttää henkilöautossa ja siinä on kuskina hätääntynyt isä, taikka vielä pahempi tilanne on se, että synnytys jostakin syystä alkaakin kotona ja kotona ei ole ketään toista.

Nyt toivonkin vain ja uskonkin, että kyllä Kelan kautta tiedotus tästä yöpymisrahan muutoksesta, jahka tämän saamme lainvoimaiseksi, sitten kiirii kaikkien äitien tietoisuuteen, ja vielä pisteenä i:n päälle muistutan siitä, että todellakaan kaikilla äideillä ei niitä kyyditseviä isiä ole, vaan on myös äitejä, jotka tulevat huolehtimaan sitten tulevasta pienokaisestaan ja sen maailmaansaattamisestakin aika yksin.

Janne Seurujärvi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Todellakin, muun muassa Lapissa noiden valtateiden varsilla on lukuisa joukko parkkipaikkoja, joissa lapsia on syntynyt, on syntynyt ambulanssissa ja on syntynyt taksissa. On onneksi lähes poikkeuksetta onnellisia tarinoita, mutta tiedetään niissä olosuhteissa, että tilanne voisi olla myös toisin. Siksi on hyvä, että tämä varautuminen mahdollisiin synnytystilanteisiin ja etenkin tällaisissa poikkeavissa tapauksissa nyt sitten lainsäädännöllä huomioidaan.

On aivan totta, mitä ed. Hiltunen totesi, että tämä asia nousi esille Yleisradion tv-ohjelmasta. Itse asiassa toimittaja Yleisradiosta laittoi minulle sähköpostia tästä asiasta — itse en sitä ohjelmaa ollut nähnyt — ja sitä kautta sitten asia lähti liikkeelle. Ed. Hiltusen ja monien muiden edustajien kanssa täällä asiasta kävin keskustelua, ja hyvin sympaattista, positiivista keskustelua kävimmekin. Uskon, että tässä talossa on laaja joukko edustajia, jotka ovat tyytyväisiä, että tällä tavalla tämä asia nyt on menossa eteenpäin.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Tämä Lex Yle—Seurujärvi on positiivinen asia tältä osin, mikä koskee odottavia äitejä. Meillä on toisin tänään tulossa sellaisia esityksiä hallitukselta, jotka eivät sitä ole.

Mutta toinen asia, joka liittyy tähän kysymykseen, mihin ed. Hiltunen jo ministerin suuntaan viittasi, nimittäin nämä sairaankuljetusluvat: Kun ne nyt lisääntyvät ja niiden myöntämisestä puuttuu harkinta, eli aina on myönnettävä, jos edellytykset täyttyvät, niin onko ministerillä mahdollisesti kommentoitavaa siihen, miten kiireetön sairaanhoito tulee järjestymään kunnissa ja sairaanhoitopiireissä? Tuleeko tässä ongelmallinen tilanne ehkä tarjousten hinnoittelun suhteen, ja miten kuntien järjestämä sairaankuljetus sitten jaksaa? Kunnat kuitenkin joutuvat kantamaan vastuunsa hälytysajoneuvopuolesta eli hälytysajoista ja onnettomuuksien hoitamisesta, ja kiireetön potilaskuljetus sitten ilmeisesti varsin usein tulee tarjousten kautta toteutetuksi. Onko ministerillä tähän kommenttia? Se liittyy myös osittain tuohon aikaisempaan asiaan, jota käsittelimme.

Outi Mäkelä /kok:

Arvoisa puhemies! On todellakin hyvä, että täällä kansanedustuslaitoksessa käydään välillä keskustelua näistä positiivisistakin asioista ja täällä todella kansanedustajat saavat jotain aikaiseksi. Tämä on hyvä esitys näiden muutosten osalta.

Jäin hieman miettimään ed. Timo Korhosen puheenvuorosta, kun hän totesi, että nämä lupakriteerit yhtenäistäisivät jatkossa käytäntöä sairaankuljetuksen osalta ja luvan myöntämisen osalta. Eikö ole päinvastoin, eikö tämä tuo nimenomaan joustavuutta ja mahdollisuutta ottaa huomioon sairaankuljetuksen erityispiirteet jatkossa? Tähän ehkä ministeriltä hieman lisää tarkennusta, jos mahdollista.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu on osoittanut sen, että Suomi tarvitsee Oy Yleisradio Ab:tä, ja jotta se olisi mahdollista, se tarvitsee mediamaksua. Tämän vahvempaa näyttöä mediamaksun oikeutukselle ei voi juuri ajatellakaan. Ilmiselvästi myöskin Suomen eduskuntalaitos on tarvinnut ed. Seurujärveä, onneksi olkoon, ja näin nopeasti vielä, ettehän te täällä kovin monta kymmentä vuotta vielä ole ollut kansanedustajana.

Mutta kiinnitän vielä, arvoisa puhemies, huomiota yhteen pikkuiseen näkökohtaan ministerin puheenvuorossa. Oliko niin, että kellot eivät olleetkaan sosiaali- ja terveysministeriössä kilkattaneet ilman Seurujärveä ja Oy Yleisradio Ab:tä? Silloin kannattaa vähän nokanvalkaisua harrastaa siinä suhteessa.

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Tämä sairaankuljetus tässä laissa kuuluu ministeri Risikon vastuualueeseen, enkä siihen ota kantaa, mutta tämä sairausvakuutuslaki, johon ed. Seurujärven mainitsema asia liittyi, on vastuullani. Sairausvakuutuslaissa on vielä tämänkin jälkeen varmasti epäkohtia, joita vuosien mittaan toivottavasti saadaan paikattua ja korjattua. Tämähän vaatii aina rahoitusta, elikkä rahoitusta kun saadaan, niin asioita saadaan eteenpäin. Mutta sairausvakuutus on vakuutettujen ja työnantajien pääasiallisesti rahoittamaa, ja näin ollen pitää aina katsoa se, mihin yhteiskunnassa milloinkin on mahdollisuuksia. Sairausvakuutusta on tällä vaalikaudella kyetty parantamaan muun muassa tältä osin, mutta sitten esimerkiksi hammashuollon osalta.