Sosiaali- ja terveysministeri  Liisa  Hyssälä

Arvoisa herra puhemies! Tässä laissa on tärkeä kohta. Siellä esityksestä luette sanan "veteraanilisä". Hallitushan päätti budjettiriihessä ensi vuonna tulevasta veteraanietuudesta elikkä erityisestä veteraanilisästä. Tämä veteraanilisä on ollut veteraanijärjestöjen yhteisenä toiveena ja tavoitteena. Tämä parantaa pienituloisten veteraanien taloudellisia mahdollisuuksia hankkia kotona asumista tukevia palveluja, tukipalveluja. Kun ajattelemme, että rintamaveteraanien keski-ikä on 86 vuotta, niin varmasti näille palveluille siellä kotona on paljon käyttöä.

Meillähän on hallituksen ohjelmassa, että erityisesti huolehditaan veteraanien ja sotainvalidien riittävistä kotipalveluista. Tavoitteena on myöskin sekä veteraanien että puolisoiden kotona selviytymistä helpottaa. Nyt sitten ne kotona olevat veteraanit, joiden toimintakyky on heikentynyt ja avun tarve on erityiskustannusten perusteella sellainen, että heidät on oikeutettu saamaan hoitotukea, voivat saada myöskin sitten tätä veteraanilisää. Meillähän ylimääräistä rintamalisää saavat ovat rintamaveteraaneista pienituloisimpia. Arvioiden mukaan 6 290 ylimääräistä rintamalisää saavaa on tässä ryhmässä, ja heille maksetaan sitten korotettua tai ylintä hoitotukea, ja he kuuluvat tämän nyt tulevan veteraanilisän piiriin.

Tämä lisä on suuruudeltaan 50 euroa kuukaudessa, ja sitä maksetaan ensimmäisen kerran ensi vuoden syyskuussa, ja sitä alettaisiin maksaa myöskin laitoshoitoon joutuvalle tai laitoksessa jo olevalle veteraanille. Tätä maksetaan ilman erillistä hakemusta. Kansaneläkelaitoksella on tarvittavat tiedot tämän lisän maksamiselle, ja tällöin veteraanien itse ei tarvitse hakea tätä etuutta. Olen varma, että tämä tulee tuiki tarpeeseen näille pienituloisille rintamaveteraaneille, ja uskon, että tässä on hallituksen ja eduskunnan puolelta yhteinen tahto, että haluamme näin olla näitä palveluja tukemassa.

Hannakaisa Heikkinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Mitä ministeri Hyssälä edellä mainitsi veteraanien tilanteen parantamisesta, mikä pohjautuu veteraanien omiin toiveisiin, tervehdimme todellakin ilolla.

Itse kiinnittäisin toiseen asiaan huomiota tässä puheenvuorossani, nimittäin vammaisetuuksien laitoshoitorajoitusten poistoon. Lakiesityksen myötä vammaisetuuksia voitaisiin maksaa yhtäläisesti niin avo- kuin laitoshoidon asukkaille. Tämä laitoshoitorajoituksen poistaminen vammaisetuuksista saattaa siten julkisessa laitoshoidossa olevat yhdenvertaiseen asemaan yksityisissä laitoksissa hoidettavien kanssa. Tätä myöten sitten vammaisetuuksien erilainen maksukäytäntö ei ole enää ohjaamassa hoitopaikan tarjontaa ja valintaa.

Toinen asia, arvoisa puhemies: Myöskään laitoshoidon jatkuvuudella ei olisi enää merkitystä vammaisetuuksien maksamisen kannalta, ja tämä puolestaan helpottaisi erityisesti intervalli- ja vuorohoidossa olevien asiakkaiden tilannetta, kun enää ei tarvitsisi omaisen tai itse vammaisetuutta nauttivan niin tarkasti seurata, kuinka monta päivää kuukaudesta hän on kotihoidossa ja kuinka monta päivää laitoshoidossa. Tämä on käytännön ongelma, mikä tämän lakiesityksen myötä poistuu, ja varmasti monen niin omaisen, vammaisen kuin hoitolaitoksessa tai muutoin vammaisten asioita ajavien elämää helpottaa. Tämänkin halusin tässä yhteydessä nostaa esiin.

Markku Pakkanen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys 192 on erittäin tervetullut veteraaneille, ja erityisesti siinä se kohta, että tätä tukea, lisämaksua, mitä heille sitten tulee, ei tarvitse erikseen hakea. Keski-ikä veteraaneilla alkaa olla jo 86 vuotta, niin kuin tässä esityksessä on kerrottu, ja se on heille suuri etu, että se tulee niin sanotusti kuin manulle illallinen ilman erityistoimenpidettä. Haluaisinkin kiinnittää huomiota siihen, mitä lähitulevaisuudessa sitten, muutamien vuosien kuluttua, kun tämä veteraanisukupolvi keskuudestamme jää pois, mitä sitten näille rahoille tehdään, mille ryhmälle tämä vastaava raha sitten kohdennetaan, ja haluaisin siitä kuulla ministerin näkemyksen.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Sinänsä tämähän tulee tietysti aika hitaasti ja myöhään, nämä lisät, ottaen huomioon, että veteraanijoukko pienenee ja on pienentynyt. Tietysti parempi nyt kuin ei koskaan, se on selvä. Mutta samalla kun ministeri on saanut tällaisen sinänsä hyvän esityksen saliin, olisi mielestäni hyvä miettiä myös omaishoitajakysymyksiä ja niiden ongelmien ratkaisua, koska se koskee myös veteraanisukupolvea, mutta se koskee myös kaikkia muitakin ikääntyneitä, huonokuntoisia ja yleensäkin vammautuneita ihmisiä laajasti tässä maassa. Ymmärrän, että sosiaali- ja terveysministeriössä on nämä ongelmat tiedostettu, mutta suurimpien ongelmien, kuten esimerkiksi alhaisten eläkkeiden ongelman, ratkaisu taikka omaishoitajakysymyksen ratkaiseminen, nimenomaan omaishoitotuki, ettei se mene vaan veroihin, odottaa edelleen tekijäänsä.

Mutta on sinänsä hienoa, että on menty eteenpäin tässä asiassa. Useammankin hallituksen aikana olisi jo voitu tehdä se.

Juha Mieto /kesk:

Arvoisa puhemies! Nyt pitää melekein kuiskutellen puhua. Kyllä täytyy sanoa, jotta kun meidän veteraaniin keski-ikä tosiaan on se 86 vuotta, hupenoo nopiaa tahtia, niin kyllähän me nyt voirahan sanoa, että täs vaihees totta kai on hienoa, jotta niiren elinoloja kohennetaan, mutta häpiäksi voirahan sanoa, että meirän keskuuresta on paljo jo pois sellaasia veteraaneja, joillekka se aikoonansa olisi kuulunu, ja sitten jos otetahan viel huomiohon se, mitä tosiaan teherähän sitten, ku veteraaneista aika jättää, sillä, mitä on tavallaan veteraanienkin omistuksessa, jotta täytyy sanoa, että hoiretahan nämä itsenäisyyren ylläpitäjät, jokka säilytti tämän itsenäisyyren meillä suomalaasilla täällä, että me saarahan vapaasti hengittää. Piretähän niistä loppuhun asti huoli.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Veteraanilisä, 50 euroa kuukaudessa, on erittäin hyvä asia ja kannatettava. Sitä maksettaisiin arviolta noin 6 500 ylimääräistä rintamalisää saavalle. Tässä esityksessä on erittäin hyvä asia, että sitä saa niin laitoshoidossa kuin kotona oleva veteraani.

Aivan samaa mieltä olen kuin ed. Tiusanen siitä, että ne veteraanit, jotka ovat kotona, ansaitsevat kyllä kaiken mahdollisen avun ja tuen sinne kotiinsa. Varmasti tätä asiaa kannattaa kehitellä ja parantaa.

Osittain kunnissakin on erilaisia käytäntöjä. Monissa kunnissa hoidetaan ihan viimeisen päälle kaikki asiat kuntoon, mutta ei vielä kaikissa kunnissa. Omasta kunnastani voin kertoa sen verran, Tuusulasta, että me hoidamme veteraanit erittäin hyvin. He saavat hammashuollon, jalkahoidon, saavat siivouspalvelua, kotihoitoa, pääsevät kuntoutukseen aina, kun hakeutuvat jne. Toivoisin, että yhtä hyvää palvelua veteraanit saisivat kaikissa Suomen kunnissa.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Tämä on hyvä lakiesitys ja tuo lisää mahdollisuuksia veteraaneille. Heillä on korkea keski-ikä, niin kuin täällä on todettu. Sillä lailla vaan eivät vieläkään oikein ole kumminkaan asiat niin kuin niiden kuuluisi olla mielestäni.

Tässä taannoin otti eräs veteraanin omaishoitaja ja veteraani yhteyttä ja kertoi, että veteraani olisi halunnut lähteä kuntoutukseen kodin ulkopuolelle ja olisi pitänyt olla sitten tämä omaishoitaja mukana siinä matkalla, että pystyy veteraani olemaan siellä kuntoutuksessa. Tälle omaishoitajalle ei myönnetty avustusta, vaikka tämä veteraani olisi halunnut lähteä vielä niillä viimeisillä voimillaan, jos näin voi sanoa. Kyllä pitäisi kaikki heidän toiveensa täyttää. Niin kuin täällä on kerrottu, he ovat tehneet erittäin kunniakkaan työn puolustaessaan Suomea, ja koko ajan vähenee se väki ja kustannukset pienenevät dramaattisesti. Ei pitäisi enää säästellä silloin näissä, mitä nämä veteraanit toivovat.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Edelliseen edustajaan ja muihinkin on helppo yhtyä, että väki vähenee ja voisi ... (Eduskunnasta: Ei pidot parane!) — Anteeksi puhemies, sopimatonta huumoria taustalta, tai ainakin olin kuulevinani. Asiaan. — Kuitenkin ainakin päätellä voisi, että tässä ovat sitten veteraaneistakin hengissä ne, jotka ovat saaneet sitten parempaa hoitoa rahalla ja ehkä muillakin sukulaisuussuhteilla. Toki varmaan muitakin on hoidossa, mutta sen ei saa antaa hämätä siinä, että tämä on tavallaan viimeinen mahdollisuutta, viimeiset ajat kansakunnalla osoittaa se kunniavelka. Vaikka hiljakseen ja pikkuhiljaa parannuksia tälle alueelle on tullut, niin voisi — vaikka tässäkin on hyvää — ne näkemykset, joita aikoinaan on ollut kunnollisesta, todella kattavasta sotaveteraanien hoidosta, ja jos vielä uskaltaisi kuntoutuksestakin puhua, laittaa kaikki vaan peliin ja kehiin. Koska muuten nämä määrärahat ovat tietyistä syistä itsestään ja automaattisesti vähentyneet, niin tässä ei kannata enää mitään muuta kuin osoittaa se, onpa hallitus sitten minkälainen tahansa, kuinka tärkeästä, syvästä ja kunnioitettavasta asiasta on kyse ollut.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys on monelta osin kannatettava, ja tällainen pieni ylimääräinen 50 euroakin näille veteraaneille, joille maksetaan ylimääräistä rintamalisää, on varmasti tervetullut.

Mutta kaiken kaikkiaan veteraanirahoista ainakin omalla seudulla voi sanoa sen, että jos heinäkuussa kuntoutusmäärärahat loppuvat, niin kyllä silloin jossakin on vikaa. Eli niin kuin täällä on tullut esille, tämä on nopeasti pienenevä joukko ja keski-ikä on 86—87 vuotta. Ne rahat kyllä varmasti tästä yhteiskunnasta löytyvät, että jokaiselle veteraanille voidaan järjestää kunnon kuntoutus avokuntoutuksena lähinnä, koska laitoskuntoutuksiin hyvin harva enää jaksaa osallistua.

Mutta eräs minun mielestäni suuri ongelma on tämä työkyvyttömyysaste prosenteissa, joka on perusteena määrättyihin kuntoutuksiin. Kyllä pitäisi kaikista tällaisista prosenttiluvuista päästä eroon. Se on häpeä minun mielestäni.

Ilkka Kantola /sd:

Arvoisa puhemies! Niin kuin täällä on todettu, tässä hallituksen esityksessä on hyvää ennen muuta se, että hallituksen esityksen perusteella eläkettä saavan korotettua ja ylintä hoitotukea alettaisiin maksaa 50 euron suuruisella veteraanilisällä korotettuna eläkkeensaajille, joille maksetaan ylimääräistä rintamalisää. Tämä on ihan oikein, ja tällainen on kannatettavaa.

Mitä muuten tulee tähän esitykseen, joka ei paperina ole kovin laaja, niin tässä on kuitenkin pääpaino vähän muualla kuin näiden veteraanietuuksien korottamisessa. Tämä jatkaa sitä kehityshanketta, joka hallituksella on ollut, jossa laitoshoidon ja avohuollon välistä maksupolitiikkaa pyritään sillä tavalla uudistamaan, että sellaisen erilainen tarpeettoman kikkailun tarve, jolla pyrittäisiin pääsemään sitten mahdollisimman edulliseen lopputulokseen, vähenee ja pyritään saamaan aikaan sellainen maksusysteemi, jossa sitten hoidon antaminen ja hoitopaikka määräytyvät yksinomaan hoidon tarpeen mukaan eivätkä näillä maksuilla kikkailemisen perusteella.

Esityksellä pyritään siis poistamaan eräänlainen kikkailun tarve, joka syntyy, kun laitoshoitoa vaativia ihmisiä on saatettu pitää avohoidossa siksi, että laitoshoito karsii joitakin etuuksia, jotka avohoidossa olevalle tulevat. Tällainen vastaava kikkailun vähentämiseen tähtäävä uudistus tehtiin hallituksen toimesta aikaisemmin, kun päätettiin siitä, että laitoshoidon jatkuminen yli 3 kuukauden ajan ei enää vähennä kansaneläkkeen suuruutta. Tietysti voi kysyä, kannustaako tämä uudistus nyt sitten ihmisiä valitsemaan laitoshoidon, vaikka yleinen suuntaushan meillä hoitosuosituksissa on täsmälleen päinvastainen. Mutta ei tämä tietysti siihen tähtää, vaan siihen, että hoitopaikka on se, mikä hoidon kannalta on paras mahdollinen.

Kun tätä kikkailua pyritään vähentämään, niin tästä seuraa sitten se — kun tähän lisätään se, että tämä muutos pyritään tekemään kustannusneutraalisti niin, ettei yhteiskunnan tai valtion rahaa jouduta pistämään enempää ihmisten hoitamiseen kuin aikaisemminkaan — että tämä hoitomaksu nousee nyt joillakin henkilöillä siitä, mitä se aikaisemmin oli.

Tämä kansaneläkkeen pienenemisen poistaminenhan merkitsi sitä, että kun aikaisemmin laitoshoidossa olevan maksu voi olla enintään 80 prosenttia henkilön tuloista, niin vuodesta 2008 lähtien tämä maksu voi olla enintään 82 prosenttia henkilön tuloista, ja nyt vastaavasti tämän uudistuksen johdosta, josta tulee siis kustannuksia, asiakasmaksuja korotetaan niin, että ne ovat enintään 85 prosenttia laitoshoidossa olevan henkilön nettotuloista. Näin siis esimerkiksi 1 000 euroa kuussa nettona saavan henkilön laitoshoidossa se asiakasmaksu nousee 30 euroa kuukaudessa, mikä voi olla merkittävä nousu, mutta tämä maksun korotus johtuu siitä, että näistä erilaisista leikkauksista pyritään pääsemään irti ja tätä kikkailun tarvetta vähentämään.

Olisi tietysti hyvä, jos tällaiset uudistukset voitaisiin tehdä niin, että se raha, joka menee tähän systeemin johdonmukaisuuden kehittämiseen, otettaisiin jostakin muusta kuin tämän laitoshoidon maksuprosentin ja sitä kautta maksujen korottamisesta. Hyvä on, että kikkailu vähenee, mutta rahoitus olisi pitänyt hakea kuitenkin jostakin muualta, ettei näitä maksuja jouduta korottamaan.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Totean lyhyesti, että ed. Kantola esitti ydinkohdan niistä näkökohdista, jotka ajattelin tuoda esille. Haluan lisätä tähän rahavirta-asiaan yhden näkökohdan, että kaikki tehdään tietysti sellaisena aikana, että siellä taustalla piilee se, että valtio ottaa 13 miljardia velkaa ensi vuonnakin. Tämä tarkoittaa sitä, että olisi ollut hirmuisen reilua, että tämän laatuiset asiat olisi tehty aikana, jolloinka ei olisi tämän laatuista taustatodellisuutta. Sitten menetellään juuri niin kuin ed. Kantola äsken totesi. Yleisesti ottaenhan tämä on tietysti positiivinen asia.

Juha Mieto /kesk:

Arvoisa puhemies! Täs edustajakolleegat Kantola ja Pulliaanen sai virittäytymähän pienen keskustelun sen suhteen, mitä Kantola otti asianmukaisesti ja ansiokkaasti esille. Kymmenen kertaa oli kikkailun makua siinä, mutta se kiemura meni oikiahan kohtahan. Mutta ed. Pulliaanen toi tämän ydinkysymyksen esille, että kun ensi vuonna otetahan 13 miljardia jälleen valtionvelekaa, eli me eletähän suossa, pitää muistaa, jotta jostakin nämä maksetaan, mutta toisaalta, miksei hyvinä aikoona voida teherä tiettyjä pelisääntöjä juuri näiren maksujen estämiseksi tai nostamiseksi. Silloin, kun on kylymät housuus, se on niin kuin jäläkiviisautta. Mutta toivotahan, jotta ajat paranoo ja suomalaasekki pysyy hengissä. Eli vaikka 13 miljardia velekaa otetaan, niin siitä huolimatta pystytään hommat hoitamaan.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Sillä, että hoitomaksuja korotetaan, kerätään 62, 2 miljoonaa euroa valtion kassaan.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! On hyvä, että tämä asia nyt tulee esille. Tosin ministeri Hyssälä tässä vaiheessa on poistunut, kun alamme puhua tämän esityksen kielteisistä puolista. Tätä 50 euron lisäähän kovasti kaikki aikaisemmat puheenvuorot tukivat, niin kuin pitääkin.

Mutta tämä laitoshoitomaksun nousu koskee kaikkia laitoshoidossa olevien asiakasmaksuja. Näin ollen se on merkitykseltään tietysti paljon suurempi, laajempi. Tämä 50 euroa koskee runsasta 6 000:ta ihmistä. Tässä mielessä tämä on kokoluokaltaan pienempi, mutta positiivinen asia ja tietysti myöskin tästä ikään kuin kunniavelkanäkökulmasta merkittävä.

Kaiken kaikkiaan nämä laitoshoitomaksujen korotukset ovat kielteisiä asioita. Kun ed. Mieto viittasi siihen, että jostakin ne rahat on saatava, on tietysti huono linjaus se, että ne otetaan sitten vaikkapa pitkäaikaissairailta heidän maksamistaan asiakasmaksuista.

Ilkka Kantola /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliainen on tietysti aivan oikeassa siinä, että nyt ei ole erityisen hyvä aika lisätä julkisia kustannuksia, mutta siitä huolimatta pidän tärkeänä, että nostetaan esiin myös kysymys asiakasmaksujen nostamisesta. Tämän hallituksen aikanahan on tehty sellaista politiikkaa, että asiakasmaksuja on korotettu, ja silloin se aina johtaa siihen, että se, joka on sairas, maksaa vähän enemmän omasta hoidostaan, on sitten laitoshoidosta tai muusta kysymys, ja sen, joka on terve, verotusta kevennetään ja hän pääsee entistä helpommalla. Tämä asiakasmaksujen korottaminen liittyy laajempaan poliittiseen kysymykseen, millä tavalla yhteisvastuuta ja tällaista universaaliperiaatetta meidän yhteiskunnassamme kehitetään.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ei ole mitään huomauttamista ed. Kantolan äskeisen johtopäätöksen suhteen.