Täysistunnon pöytäkirja 91/2012 vp

PTK 91/2012 vp

91. TORSTAINA 4. LOKAKUUTA 2012 kello 16.02

Tarkistettu versio 2.0

Sairausloman karenssi

Tarja Filatov /sd:

Arvoisa puhemies! Kokoomuksen puoluevaltuusto esitti sairauspäivärahalle karenssipäivää ja sen lisäksi leikkausta tuohon päivärahaan. Tätä on perusteltu Ruotsin mallilla. Ruotsissahan tällainen on käytössä, mutta siellä tuo historia on toinen. Siellä oli ikään kuin luvallisia sairauspäiviä, joita sai käyttää tiettyyn pisteeseen asti. Miten te näette, onko tuosta Ruotsin mallista ollut siellä hyötyä sairauspoissaolojen suhteen, ja miten se on vaikuttanut, ja tuleeko tällainen esitys hallituksen työuravalikkoon keskusteluun?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Minä ajattelen niin, että sairauspoissaoloja meidän pitää toki yrittää vähentää työelämässä, mutta silloin pitää puuttua niihin syihin: mistä se johtuu, että meillä on sairauspoissaoloja, mistä se johtuu, että tulee pitkittyviä sairauspoissaoloja ja siitä seuraa työkyvyttömyyttä ja sitten suuri määrä ihmisiä joutuu työkyvyttömyyseläkkeelle. Tämä vaatii työelämässä paljon uudistuksia, ja sieltä päästä meidän pitää lähteä purkamaan tätä.

Toiseksi, suomalaisilla on työmoraali niin korkealla, että tullaan sairaana töihin. Se on melkein yhtä suuri ongelma kuin sairauspoissaolot, jos se ongelmana halutaan nähdä. Ihmisillä on aika korkea moraali, ja he tekevät näin. Tämä on se toinen puoli.

Kolmas asia on sitten se, että meillä työsopimuslaissa, sen 11 §:ssä on: sairausajan palkka, yhdeksän päivää, ja sen jälkeen mennään sitten muun turvan piiriin, päivärahan piiriin. (Puhemies koputtaa) Mutta vielä tärkeämpää on se, että sairausajan palkka ja karenssit määritellään kunkin alan työehtosopimuksessa, ja siellä pöydissä näistä pitää keskustella...

Puhemies Eero Heinäluoma:

Nyt minuutti on, arvoisa ministeri, täynnä. Oliko ministeri Häkämiehellä vielä vastaus?

Elinkeinoministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Tämä on hallituksen kyselytunti eikä kokoomuksen kyselytunti, mihin tässä ehkä haluttiin vähän erheellisesti viedä keskustelua.

Todellakin nämä kysymykset, millä saataisiin työllisyyttä parannettua, millä tavalla työllistämisen esteitä purettua, ovat luonnollisesti työmarkkinakysymyksiä, ja ne tulee sillä foorumilla myöskin ratkaista.

Mutta on totta, että joissakin muissa kysymyksissä voisimme Ruotsista ottaa opppia. Ruotsissa otettu tämmöinen niin kutsuttu työlinja, jossa on asetettu työllistäminen ja työn ensisijaisuus kaikessa politiikassa aika tavalla ensisijaiseksi, on monella tavalla semmoinen, jonka perään meidän kannattaa myöskin Suomessa katsoa ja ottaa sieltä oppia, vaikka vain hallituksen talousneuvoston. Juhana Vartiainen, joka on tunnettu ekonomisti, on tuonut tätä oppia myöskin Suomen hallitukselle. (Timo Soini: Oppi on mennyt perille!) Ruotsissa on työllistämisessä onnistuttu, ja meidän kannattaa myöskin miettiä, missä me voisimme sieltä ottaa oppia.

Tarja Filatov /sd:

Arvoisa puhemies! Minusta on tosi ilahduttavaa, jos kokoomus on tulossa tälle työlinja-ajattelulle, koska tähän asti te olette yleensä vastustaneet sitä, että me olisimme käyttäneet valtion rahoja, esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien ihmisten työllistämiseen, monessa asiassa. (Ben Zyskowicz: Ei kun me halutaankin oikeita työpaikkoja!) Sanon näin, koska olen näistä rahoista niin monta kertaa kokoomuslaisen valtiovarainministerin kanssa taistellut. Mutta olen iloinen tästä muutoksesta, joka kokoomuksessa on tapahtunut, ja toivon, että tuette jatkossakin esimerkiksi sitä, että nuorten yhteiskuntatakuussa on riittävästi resursseja.

Olisin kysynyt sitä, mitä voisivat olla ne keinot, joilla työpaikoilla käytäisiin kiinni niihin tilanteisiin, joissa on ihmisiä, joilla sairauspoissaolot kasautuvat. Meillä on olemassa vähän urbaanilegenda siitä, että ihmiset ovat ikään kuin huvikseen pois ja että maanantaipäivä olisi tällainen, jolloin ollaan pois, vaikka tilastot osoittavat sen, että silloin itse asiassa on vähiten sairauspoissaoloja. Mutta joillakin työpaikoilla nämä sairauspoissaolot kasautuvat. Mitä voisivat olla ne välineet, vai onko hallituksen ylipäätään mahdollista puuttua niin paikallisiin asioihin?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Minusta kestävämpiä ratkaisuja tehdään juuri sillä tavalla, että siellä työyhteisössä arvioidaan, mistä johtuu työpahoinvointi, mistä johtuvat sairauspoissaolot: yhdessä mietitään keinoja, jotka liittyvät osaamiseen, työn kiireisyyteen, ihmisten huoleen työstä ja selviytymiseen.

Kaikki tiedämme, että näitä sairauspoissaoloja on ennen kaikkea semmoisilla raskailla naisvaltaisilla aloilla — siivouksessa, palvelualoilla — joilla tehdään raskasta työtä. Itse asiassa se on heille myös taloudellinen kysymys. Jos ajatellaan, että on noin 2 000 euron kuukausipalkka myyjällä, ja jos tämmöinen karenssijuttu ja tasotarkistus alaspäin tehdään, niin se on kuitenkin 182 euroa. Se on aika iso raha heidän elämässään. Meidän pitäisi miettiä myös tällaisia asioita.

Työmarkkinajärjestöthän työurasopimuksessa sopivat myös siitä, että kiinnitetään työkykyyn, kuntoutukseen, työterveydenhuollon ennakoivuuteen paremmin huomiota ja niillä välineillä parannetaan. Meillä on paljon, kuulkaa, yrityksiä, missä on tehty (Puhemies koputtaa) hyviä tuloksia sairauspoissaolojen vähentämiseksi (Puhemies koputtaa) paikallisella yhteistyöllä.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Ja minuutti jälleen täynnä.

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Kun katsoo, että kuka lausui ja mitä lausui, kysymys oli pääministeripuolueen puoluevaltuuston päätöksestä. Onko teillä tarkoitus, ministeri Häkämies, noudattaa näitä päätöksiä, ajaa niitä hallituksen politiikan linjaksi? Pienen ihmisen te pistäisitte kyllä kyykkyyn. Kertokaa minulle, paljonko pääomatuloja kuittaava ihminen ottaa omavastuuta sitten, jos hän jää sairauspäivälomalle. Siis pääseekö pääomatuloja nauttiva ihminen kuin koira veräjästä tässä? Minkä näköiseen porukkaan te vasemmisto olette erehtyneet, kun pääministeripuolue ajaa tällaista linjaa?

Elinkeinoministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Palaan nyt vielä tähän asiaan. Erilaisissa puolue-elimissä tehdään erilaisia päätöksiä, joskus parempia ja joskus hyvempiä, mutta tämä kysymys on todellakin työmarkkinakysymys.

Mitä tulee nyt tähän Suomen taloudelliseen tilanteeseen, tästä irti pääsemiseen ja uuden kasvun luomiseen, ei ole kuin kaksi keinoa: työn tekeminen ja yrittäminen. Vain tätä kautta me voimme tästä tilanteesta päästä eteenpäin. Ja kyllä minä nyt, edustaja Filatov, ihmettelen tuota äskeistä lausuntoa. Kyllä kokoomuslaisessa kulttuurissa ja vaikkapa elinkeinoministerin työssä työ ja sen vastaanottaminen, yrittämisen edellytysten luonti on aina ensisijaista.

Kimmo Tiilikainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ministeri Häkämiehen kanssa on helppo olla yhtä mieltä siitä, että uutta työtä ja yrityksiä tarvitaan ja ilman niitä ei yhteiskunnassa hyvä seuraa.

Valitettavasti hallituksen työskentelyä leimaa epäluottamuksen kulttuuri. Kokoomus ei luota työntekijöihin: epäilette, että työntekijä petkuttaa. SDP ei luota yrittäjiin: te ette ole parantaneet yrittäjien tai heidän perheenjäsentensä sosiaaliturvaa, koska vallitsee epäluottamus, epäilette, että yrittäjä petkuttaa. Ellei Suomessa päästä tilanteeseen, että kannustetaan ihmisiä ja luotetaan ihmisiin, ei uutta työtä ja yrittäjyyttä synny.

Milloin alatte tehdä yrittäjyyden eteen toimenpiteitä, jotka eivät sorra työntekijöitä? Milloin luotte kannusteita, jotta uutta työtä ja yrittäjyyttä Suomeen saadaan keskinäisen epäluottamuksenne sijaan?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Vaikka tämä keskustelu on värikästä, niin ehkä on syytä muistuttaa, että tämä on hallituksen kyselytunti ja meillä on yhteinen hallitusohjelma, johon kaikki kuusi puoluetta ovat sitoutuneet, ja sitä hallitusohjelmaa me viemme hyvin määrätietoisesti eteenpäin. Tuon hallitusohjelman mukaisesti esimerkiksi ensi vuoden budjettiin sisällytetään 300 miljoonan euron edestä erilaisia kasvutoimenpiteitä, jotka muun muassa tukevat yrittäjiä, niin tutkimus- ja kehitysverokannustinta kuin pääomasijoittajan verokannustinta. Eli kyllä me olemme hallituksen keinoin tukemassa yrittäjyyttä ja myöskin tukemassa työllisyyttä, koska uskomme siihen, että vain työtä tekemällä Suomi tulee tulevaisuudessa pärjäämään ja hyvinvointivaltion rahoitus voidaan turvata.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Olen samaa mieltä siitä, että nimenomaan työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen panostamisella voidaan työuria pidentää myös sieltä keskeltä ja myös sieltä loppupäästä. Samalla mielestäni pitää voida käydä kiihkotonta keskustelua siitäkin, että jos meillä on esimerkiksi yrittäjä, jolla on kaksi työntekijää palveluksessaan, onko se ihan ongelmattomasti oikein, että kaikki riskit työntekijöiden sairastumisesta ovat tämän yrittäjän piikissä eivätkä lainkaan asianomaisen työntekijän itsensä piikissä. Yllätyin siitä, että edustajat Soini ja Tiilikainen, joiden olen luullut edustavan yrittäjäystävällistä katsantokantaa, eivät tähän kiihkottomaan keskusteluun ole kypsiä.

Mitä sitten tulee edustaja Filatovin puheenvuoroon työn linjasta: Hän heti rupesi puhumaan työllistämismäärärahoista. Me taas puhumme siitä, miten voidaan talouskasvua edistää ja sitä kautta edellytyksiä luoda sille, että syntyy aitoja, uusia työpaikkoja. (Puhemies koputtaa) Tähän liittyen kysyn: mitä hallitus on tehnyt ja on tekemässä sen hyväksi, että työnteko, pienipalkkainenkin työnteko, (Puhemies: Arvoisa edustaja, olette nyt runsaasti yliajalla, toisin kuin yleensä olette puheenvuoroissanne!) väliaikainenkin työnteko, olisi aina kannattava vaihtoehto joutenoloon verrattuna?

Puhemies Eero Heinäluoma:

Kiinnitän kaikkien edustajien huomiota tähän aikarajoitukseen, jotta mahdollisimman moni ehtii puhua. On kohteliasta pysyä tämän minuutin aikarajan puitteissa.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Tarvitaan panostuksia talouskasvuun, yrittäjyyden tukemiseen, mutta tarvitaan myöskin, totta kai, työllisyysmäärärahoja, joilla autetaan niitä ihmisiä, jotka ovat työttömänä, kouluttamaan itseään ja saamaan ikään kuin sillan uuteen työpaikkaan. Hallitus on tehnyt paljonkin tukeakseen pienituloisia palkansaajia. Yksi konkreettinen esimerkki, joka sisältyy ensi vuoden budjettiin, on työtulovähennyksen korottaminen. Sillä pyrimme luomaan kannusteita myöskin pienituloisille ihmisille ottamaan vastaan ja tekemään työtä ja sitä kautta elättämään itsensä ja perheensä työnteolla.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Tämä kysymys on tällä erää loppuun käsitelty.