Jouko Jääskeläinen /kd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämän lakialoitteeni tavoitteena on vahvistaa naisten ja miesten tasa-arvoisuutta erityisesti palkkatyössä sekä eläkkeiden osalta. Euroopan komission julkaiseman raportin mukaanhan naisten alhaisempi työllisyysaste vaikuttaa heidän eläkkeisiinsä. Lasten saaminen heikentää naisten eläke-etuuksia lähes kaikissa jäsenvaltioissa ja kasvattaa sukupuolten välistä eläke-eroa. Muita sukupuolten välisiin eläke-eroihin vaikuttavia seikkoja ovat naisten lyhyempi työaika, lyhyempi työura ja keskimäärin pienemmät palkat sekä se, että naiset ovat miehiä todennäköisemmin työelämän ulkopuolella.

Euroopassa eläkejärjestelmät voivat eräissä maissa parhaimmillaan mahdollistaa sukupuolten välisten eläke-erojen tasaamista. Puolisoiden välisiä etuuksia tasaavat erityisesti lesken etuudet, joita maksetaan joko kertasuorituksena tai jatkuvana etuutena, mainittakoon maista Alankomaat, Suomi, Saksa, Itävalta, Tanska. Muita eläke-eroja tasaavia elementtejä ovat eläkkeen jakaminen avioeron yhteydessä, kuten Saksassa ja Isossa-Britanniassa ja pakollisten lisäeläkkeiden osalta Alankomaissa, eläkkeen karttuminen lastenhoitovuosilta sekä mahdollisuus anoa puolison vakuutushistoriaan perustuvaa eläkettä.

Arvoisa puhemies! Kaiken kaikkiaan yhteenvetona voidaan todeta, että naisten pidempi eläkeikä heijastuu eläkejärjestelmässä niin, että eläkevuosien määrä on miehiin verrattuna suuri, naiset saavat paremman tuoton eläkemaksuilleen kuin miehet ja eläkeajan suhde työvuosien määrään on korkeampi kuin miehillä.

Meillä Suomessahan on käyty hyvin paljon keskustelua nyt pakollisesta pappavuodesta, lapsilisistä, niin kuin tänäänkin käytiin, ja monista tämän alueen asioista. Itse olen aikaisemmin tehnyt aloitteen myöskin siitä, että äitiyslomalta tai vanhempainvapaalta palaavan henkilön, yleensä äidin, työeläkemaksua voitaisiin keventää. Tämä olisi helpotus yrittäjille ja työnantajille siinä suhteessa, että tässä tilanteessa olevia työntekijöitä kannattaa paremmin palkata.

Tässä aloitteessa tavoitellaan siis sitä, että kotihoidon tuen ajalta sen toisen puolison eläkeoikeudesta annettaisiin kolmasosa kotihoidon tuella lasta hoitavan puolison hyväksi. Useimmitenhan tapahtuu tietysti keskimäärin ottaen nykyisin niin, että äiti on kotihoidon tuella ja isä on palkkatyössä. Tässä siis esitetään, että samalla kun perheeseen anotaan kotihoidon tukea, anottaisiin myöskin tätä eläkeoikeuden siirtoa ja kolmasosa tällä tavalla siirtyisi työssä käyvän perheenjäsenen eläkeoikeudesta kotona hoivatyötä tekevän eläkeoikeuteen.

Sinänsähän meillä tässä asiassa on edetty jonkun verran kotihoidon tuen eläkeoikeuden suhteen. Vuodesta 2005 alkaen eläkettä on karttunut eräiltä palkattomilta jaksoilta, ja mitä tulee kotihoidon tukeen, alle 3-vuotiaan lapsen hoitovapaalta eläkettä kartuttava ansio on noin 706 euroa kuukaudessa. Tässä on tehty sinänsä aika pieni mutta oikeansuuntainen ratkaisu.

Nyt tämän lakialoitteeni mukaan tätä eläketasa-arvoa ja isän ja äidin, naisten ja miesten, tasa-arvoa voitaisiin kehittää tavalla, joka ei sinänsä vaadi hallinnollisia kustannuksia, ei valtiovallan lisäkustannuksia, ei lisäkustannuksia miltään muulta taholta, ainoastaan sovittaisiin huolta- jien, isän ja äidin, kesken siitä, että meillä tämä tasaus tehdään. Asia sekä parantaisi oikeudenmukaisuutta että herättäisi huomaamaan sen, että moni kotona hoivatyötä tekevä henkilö tänä päivänä oikeasti menettää eläkeoikeuttaan merkittävästi verrattuna työelämässä käyvään.

Leena  Rauhala  /kd:

Arvoisa puhemies! Edustaja Jouko Jääskeläisen lakialoitteessa on kysymys siitä, miten voitaisiin turvata äidille, joka hoitaa lasta kotona ehkä pitkänkin ajan, että hänen saamansa eläke, sitten kun hän eläkkeelle jää, olisi kohtuullisempi ja parempi, kun tiedämme, että monien kotona lapsiaan hoitavien äitien eläkekarttuma jää pieneksi, ja silloin vanhuudessa voi olla vaikeuksia selvitä.

Mielestäni tämä on hyvä malli, jossa otetaan huomioon perheen valinnanvapaus, tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus, ja niin kuin edustaja Jääskeläinen tuossa totesi, tämän esityksen, että kotihoidon tuen ajalta puolisolle maksetusta eläkeoikeudesta kolmasosa luetaan kotona hoivatyötä tekevän hyväksi ja tämä eläkeoikeuden jakaminen tapahtuisi nimenomaan anomuksesta, kaiken kaikkiaan aiheuttamat kustannukset ja hallinnollinen toiminta eivät ole mitenkään raskaita.

Tämä on lapsiperheitä ja ennen kaikkea äitejä ajatellen hyvä esitys ja hyvä malli kotihoidon tuella oleville, ja toivoisin, että tämä menisi eteenpäin.

Arja Juvonen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Jouko Jääskeläinen on tehnyt oikein hyvän lakialoitteen, ja siinä on paljon tärkeää sisältöä. On todellakin niin, että äiti vanhenee ja joku päivä sitten kotona lasta hoitanut äiti on ikääntynyt ja saa sitä pientä eläkettä, joka sitten joskus on aivan kohtuuttoman pieni, ja kuinka sillä ylipäänsä sitten pärjää?

Ikääntyneet pienituloiset naiset ovat Suomessa ja myös kansainvälisesti sellainen ryhmä, jolla ei ole helppoa tänä päivänä. Heitä on paljon. He eivät välttämättä ole omasta vapaasta tahdostaan yksinäisiä, vaan joko he ovat leskiä tai sitten puoliso on joutunut mahdollisesti jo laitoshoitoon, ja kustannukset kaiken tämän pyörittämiselle ovat ymmärrettävästi sitten kovat. Yksinäiset ikääntyneet naiset ovat myös lähettäneet paljon postia ja pyytäneet, että ottakaa heidän asiaansa esille, ja minun mielestäni tämä edustaja Jääskeläisen aloite on erittäin hyvä myös sisällöltään, koska olette todellakin nostanut tähän aloitteen esittelytekstiin myös heidän asiansa esille, ja tämä varmasti menee heillekin sillä tavalla tietoon, että he ovat iloisia siitä, että heidän asiaansa myös kuunnellaan.