Maria Kaisa Aula /kesk:

Arvoisa puhemies! Nyt on lähetekeskustelussa eduskunnan ja Valtiontalouden tarkastusviraston historiaa ajatellen aika ainutlaatuinen asia eli Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus eduskunnalle omasta toiminnastaan, mikä sisältää myös Tarkastusviraston lausunnon valtion tilinpäätöksestä ja hallinnon toimivuudesta. Tarkastusvirasto sinänsähän on ollut paikallaan jo varmaan yli sata vuotta, jos ei enemmänkin, ja on tehnyt näitä kertomuksia ja raportteja, mutta tämä on ensimmäinen kerta, kun se antaa kertomuksen eduskunnalle ja eduskunnalla on mahdollisuus tähän ottaa kantaa ja antaa kommentteja ja jatkoevästyksiä niin virastolle kuin myöskin hallitukselle. Tämähän on seurausta perustuslain uudistuksesta, jossa VTV siirrettiin eduskunnan yhteyteen. Jo nyt voi sanoa, vaikka tässä ollaan vasta toista vuotta menossa tällä uudella menettelyllä, että valtiovarainvaliokunnan näkökulmasta tämä uudistus on ollut erittäin hyödyllinen ja se on lisännyt kansanedustajien tietoisuutta valtiontalouden ulkoisista tarkastuksista ja myöskin, voi sanoa, vahvistanut ylipäätänsä Valtiontalouden tarkastusviraston asemaa.

Valtiovarainvaliokunta on juuri aloittamassa tämän kertomuksen käsittelyä. Tarkoituksena on, että valiokunnan jokainen jaosto osaltaan perehtyy oman alansa hallinnosta annettuihin huomioihin ja VTV:n kannanottoihin ja selvittää niihin myöskin ministeriöiden näkemyksen. Varsinaisen mietinnön laatimisesta vastaa hallinto- ja tarkastusjaosto.

Jo nyt voi sanoa, että tämä kertomus on hyvin napakka, kantaa ottava, tiivis mutta silti samalla informatiivinen kokonaisuus, jota voi suositella kyllä kaikkien edustajien luettavaksi. Se tuo lisäarvoa valiokunnan työhön ja myös valtion talousarvion käsittelyn perustaksi. Paitsi että se palvelee eduskuntaa, uskon, että se palvelee myös hallintoa ja ministeriöitä, kun ne pyrkivät parantamaan oman taloushallintonsa laatua.

Valtiontalouden tarkastusvirastollahan on oma uusi neuvottelukunta. Siellä olikin jo keskustelua valtiovarainministeriön edustajien kanssa, että tämän kertomuksen tiimoilta on tarpeen pitää myöhemmin syksyllä hallinnon, eduskunnan ja VTV:n vuoropuhelua edistävä seminaari siinä vaiheessa, kun myöskin eduskunnan kannanotot tähän kertomukseen ovat valmistuneet.

Toivottavasti myös viimeistään silloin saadaan eduskunnassa aikaan keskustelua myös näistä kertomuksen johtopäätöksistä. Nimittäin jos katsotaan vähän pidemmällä sihdillä valtion talousarvion ja taloushallinnon kehitystä, nehän ovat 10—15 viime vuoden aikana menneet sellaiseen suuntaan, että talousarviovuoden jälkeen tehtävän arvioinnin, raportoinnin ja myös valtiontalouden ulkoisen valvonnan merkityksen pitäisi saada tässä talossa enemmän painoarvoa. Talousarviohan hyväksytään aika yleispiirteisenä. On siirrytty tulosohjaukseen, on liikelaitostettu, päätösvaltaa on siirtynyt kunnille. Entistä olennaisempaa olisi eduskunnan pysyä perillä siitä, onko talousarvio toteutunut eduskunnan tarkoittamalla tavalla ja onko ne tulokset saavutettu, joista talousarviossa on sovittu. Kertomusmenettelyt ja valtiontalouden ulkoinen valvonta tulisi mieltää nykyistä paljon aktiivisemmaksi osaksi eduskunnan budjettivaltaa.

Nyt meillä on siis käsissä ensimmäinen ulkoinen tilintarkastuskertomus valtion talousarvion toteutumisesta ja noudattamisesta. Tätä käsittelyä tietenkin vähän epätasapainottaa se, että meillä on nyt tavallansa tilintarkastuskertomus mutta meillä ei ole tilinpäätöstä eikä edes ole käsissä vielä hallituksen omaa kertomusta valtiontalouden hoidosta ja tilasta, joka tulee eduskuntaan vasta myöhemmin syksyllä. Jatkossa on kuitenkin toiveessa saada tähän tilanteeseen parannusta. Eduskunnassahan on parhaillaan lausunnolla eduskuntaryhmissä valtiontalouden kertomusmenettelyjen uudistamista miettineen työryhmän mietintö. Siinä on tehty monia ehdotuksia, joilla voitaisiin tehostaa näiden valtiontalouden kertomusten hyödyntämistä eduskuntatyössä, reivata niiden sisältöä eduskunnan näkökulmasta mielekkäämpään suuntaan ja muuttaa käsittelyaikataulut myös nykyistä järkevämmiksi.

Lyhyesti sanottuna tuo työryhmä ehdotti kertomuskäsittelyä kehitettäväksi tulevaisuudessa niin, että vahvistetaan tilinpäätösajattelua, tilinpäätöksen merkitystä eduskunnassa, ja samalla tuodaan vahvemmin esille hallituksen tilivelvollisuus eduskunnalle myös menneen budjettivuoden toiminnasta. Työryhmä ehdotti sitä, että valtiontalouden tilakertomuksesta uudistettaisiin tilinpäätöskertomus, joka annettaisiin tänne eduskuntaan jo keväällä. Siinä olisi mukana numerotilinpäätös, talousarvion toteutumisen analyysi ja myös tietoja talousarvioissa tehtyjen ratkaisujen ja hallinnon toimien yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. Siinä olisi osana myöskin hallinnonalojen toimintakertomukset. Sitten VTV:n kertomus, joka meillä nyt on käsissä tässä muodossa, olisi jatkossakin luonteeltaan juuri ihan samanlainen kuin se nytkin on, tilintarkastajien kertomus, mutta tässä nyt olevien tietojen ohella siinä kertomuksessa myös arvioitaisiin valikoivasti hallituksen omassa tilinpäätöskertomuksessaan antamia tietoja.

Tavoite olisi, että VTV:n kertomus tulevaisuudessa tulisi eduskunnalle vielä vähän nykyistä aiemmin elikkä niin, että tämän tilinpäätöskokonaisuuden käsittely voitaisiin aloittaa ihan heti eduskunnan alkaessa toimintansa. Kun varsinainen seuraavan vuoden talousarvio jatkossakin tulee eduskuntaan syyskuun lopulla, silloin jäisi valtiovarainvaliokunnalle noin kuukauden pituinen aikajakso syyskuuhun käsitellä edellisen vuoden tilinpäätöskertomusta, tulosraportteja siitä, mitä rahoilla on aikaansaatu, käsitellä näitä tilintarkastajien havaintoja ja antaa niistä lausunto. Tätä kautta nämä tarkastustiedot välittyisivät varmasti aiempaa tehokkaammin talousarvioprosessiin. Nythän nämä aikataulut ovat aika epätarkoituksenmukaiset ja myöhäiset, jolloin kertomusten käsittely siitäkin syystä jää rutiininomaiseksi ja, voi sanoa arkikielellä, vähän pakkopullaksikin joskus.

Arvoisa puhemies! Olisi jatkossa myös hyvä harkita sitä, voitaisiinko ajatella, että VTV:n pääjohtaja esittelisi tämän asiakirjan eduskunnan täysistunnolle, koska nythän ei semmoista mahdollisuutta ole. Meillä oli edellä esimerkkinä oikeuskanslerin kertomus, jossa hän oli itse mukana keskustelussa, ja sehän vaikutti ihan mielekkäältä. Myöskin näitä puolia on varmaan jatkossa syytä harkita.

Mutta tosiaan, koska ei muuta esittelyä nyt tälle kertomukselle ole, otan ihan muutaman asian esille tästä sisällöstä. Tässähän on kolme eri osaa. Ensimmäinen käsittelee varsinaista VTV:n toimintaa virastona, mitkä ovat sen oman toiminnan painopisteet, oma talous, tarkastuksen suuntaamisen kriteerit. Tätä on osittain jo käsitelty silloin, kun eduskunta antoi keväällä mietinnön VTV:n oman talouden tilintarkastuksesta, mutta tämä osa kertomusta tietysti antaa myös mahdollisuuden eduskunnalle nyt antaa palautetta viraston oman toiminnan sisällöstä.

Kertomuksen toinen ja painokkaampi, tärkeämpi osa on se varsinainen tilintarkastuskertomus, eli se sisältää viraston näkemyksen valtion talousarvion noudattamisesta. Tässähän tuodaan esille, että kertomuksen mukaan 115 tilivirastosta peräti 50 sai niin sanotun laillisuusmuistutuksen tilinpäätöksestään elikkä se tilinpäätös ei vastannut talousarviolain ja -asetuksen säännöksiä. Näin ollen tilanne ei näytä aivan hyvältä, koska muistutuksen saaneiden määrä oli kasvanut edelliseen vuoteen nähden. Aika monia muistutuksia tuli yliopistoille. Ne koskivat lahjoitus- ja sponsorivarojen budjetointia. Tähän osasyynä olivat Valtiokonttorin puutteelliset kirjanpito-ohjeetkin. Myös yliopistojen tehtävät ovat muuttuneet nopeasti tavalla, jossa ilmeisesti taloushallinto ei ole kyennyt seuraamaan mukana. Sitä tulisikin uudistaa. Toinen muistutuksia saanut ala olivat te-keskukset, joiden taloushallinnossa näyttää olevan paljon parantamisen varaa.

No, nämä muistutukset eivät kuitenkaan ole VTV:n näkemyksen mukaan siinä mielessä olennaisia, että ne estäisivät niin sanotun puhtaan lausunnon antamista valtion tilinpäätöksestä. VTV siis ehdottaa, että valtion tilinpäätös voitaisiin vahvistaa, mikäli meillä sellainen käsittely eduskunnassa olisi. Tämä, että lausunto on myönteinen, ei tietenkään poista tarvetta hallinnossa korjata mahdollisimman pikaisesti näitä esille tulleita puutteita.

Toinen osa tätä kertomusta käsittelee VTV:n arviota hallinnon tilasta tilintarkastuksen ja toiminnan tarkastuksen havaintojen perusteella. Tässä kohtaa on keskitytty erityisesti tulosohjauksessa ilmenneiden puutteiden arviointiin, ja niitä onkin aika paljon. En mene niihin nyt sen tarkemmin, mutta aivan keskeistä olisi ministeriöiden parantaa omaa ohjausotettaan, eli ministeriön tulisi nyt ensinnäkin aina antaa virastoille tulostavoitteet ja myös taloudellisuustavoitteet — onhan aika vaikea viraston saavuttaa tavoitteita, jos niitä ei ole ensinnäkään niille annettu. Tämmöisiäkin tapauksia meillä edelleen vielä turhan paljon on.

Tulosohjauksen toimivuutta vaikeuttaa Valtiontalouden tarkastusviraston mielestä myös se, että monella alalla valtion rooli on muuttunut luonteeltaan edistäväksi, jolloin näitten toimintojen tulokset ja hyödyt eivät ole aina yksiselitteisiä sillä tavalla kuin on aikoinaan tulosohjausta kehitettäessä oletettu. Ylipäätään valtionhallinnossa raportointijärjestelmät ovat puutteellisia, eilenhän puhuimme täällä valtion liikelaitosten toiminnan raportoinnissa olevista puutteista muun muassa. Kun edellä oli puhetta valtiontalouden tilakertomuksen kehittämisestä, on aika vaikea siinä tarjota eduskunnalle laadukkaita tietoja, jos nämä raportointimenettelyt eivät ole kunnossa eivätkä tilivirastojen tilinpäätökset anna oikeita ja riittäviä tietoja. Tulosohjauksen kohentaminen tulisi VTV:n mielestä nähdä myöskin sisäisen valvonnan kehittämisen kysymyksenä.

Tässä kertomuksessa on myös mukana tiivistelmät VTV:n tekemistä toiminnantarkastuksista vuoden 2001 alusta aina tämän vuoden kesäkuun alkuun saakka. Näitä kannattaa vilkaista, niissä on eräissä aika kiperiäkin huomioita ja havaintoja. Mainittakoon nyt vaikka esimerkkinä ympäristönsuojelun edistämisavustuksia koskeva kertomus, jossa todetaan, että ympäristöministeriön harjoittaman ympäristökeskusten toiminnan seurannassa ja ohjauksessa on sen verran paljon puutteita, epäselvyyksiä ja erilaisia vaihtelevia menettelyjä, että nämä ovat haitanneet koko tämän ympäristönsuojelun edistämisavustusjärjestelmän toimivuutta, lisänneet riskiä epätarkoituksenmukaisiin, jopa säännösten vastaisiin avustuspäätöksiin sekä asettaneet avustuksenhakijat eri puolella Suomea eriarvoiseen asemaan. Korjauksen tarvetta tällä alueella näyttää olevan.

Toinen kiinnostava kertomus, jonka haluan lopuksi ottaa esille, koskee EU-rahoituksen toteutumista ohjelmakauden 95—99 rakennerahastohankkeissa. Suomelle on myönnetty näistä EU-rahastoista yhteensä noin 10 miljardia markkaa tällä kaudella. Virasto toteaa, että tarkastuksessa on havaittu, että Suomi on pääasiassa maksanut EU:n puolesta menoja ennen kuin EU:lta on saatu tuloja, mistä on aiheutunut valtiolle korkomenoja. Korkomenoa on aiheutunut myös viiveistä maksatushakemusten lähettämisessä EU:lle sekä EU:n noudattamasta maksukäytännöstä. Tarkastuksessa havaittiin myös sellaisia puutteita, joiden vuoksi Suomelta jää ilmeisesti saamatta sille ohjelmakaudelle kuulunutta Euroopan sosiaalirahaston rahoitusta. Maksatustiedot, joihin nämä hakemukset perustuvat, olivat esimerkiksi noin 480 miljoonaa markkaa valtion kirjanpidon tietoja alemmat. Nämä puutteet olisi poistettava pikaisesti, jotta ohjelmakaudelle 2000—2006 myönnettävä Euroopan sosiaalirahaston tuki voitaisiin täysimääräisesti hyödyntää, eli näissä on aivan tämmöisiä rahan arvoisia havaintoja ajatellen sitä, että veronmaksajien rahoja mahdollisimman tehokkaasti ja lisäarvoa antavasti käytetään.

Liisa Hyssälä /kesk:

Arvoisa puhemies! Puutun vain yhteen kohtaan tässä kertomuksessa, nimittäin yliopistojen ulkopuoliseen rahoitukseen, josta täällä on esimerkkitapaus. Tätä varmasti käsitellään sivistys- ja tiedejaostossa, ja se ehkä jatkossa saattaa johtaa lainsäädännöllisiin toimiin ihan tämänkin perustalta. Tämä on hyvin problemaattista, ja tiedämme, että siinä on ollut jopa rikollista käyttäytymistä, ja tältä osin varmasti täytyy lainsäädäntöä terävöittää tai tarkentaa. Opintomatkallamme Norjassa huomasimme, että esimerkiksi Bergenin yliopistossa ulkopuolisen rahoituksen osuus on kokonaan eriytetty erilliseen yksikköön, yliopiston yhtiöön, joka on tavallaan yliopiston ulkopuolella, vaikka toimii kuitenkin kiinteästi yliopiston väen kanssa yhteistyössä. Näin ollen tämä kohta tulee varmasti erityistarkasteluun.

Jukka Vihriälä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus, jota täällä valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja ansiokkaasti ja myöskin menettelytapoja selosti, on nyt eduskunnalla ensimmäisen kerran. Jos oikein ymmärsin, näitä kertomuksia on tehty jo yli 170, taisi olla 177, vuotta, ja nyt käsitellään täällä ensimmäisen kerran. Eduskuntakaan ei ole tässä paikassa niin kauan istunut. Tämä on siinä mielessä aika historiallinen hetki, että nyt tämä on täällä eduskunnan arvioitavissa ja myöskin, kuten puheenjohtaja täällä totesi, tulee valtiovarainvaliokuntaan ja jokaiseen jaostoon. Kiinnitän huomiota varsinkin siihen, mitä valiokunnan puheenjohtaja totesi näistä menettelyistä. Varmasti tähän suuntaan pitäisi järjestelmää kehittää ja uudistaa. Se ehkä olisi hyväksi myöskin koko parlamentaariselle järjestelmälle kokonaisuudessaan.

Mutta sitten talousarvion noudattamiseen ja eräisiin huomioihin, jotka jo täällä tulivat edelläkin esille: Kaksi ministeriötä tällä hetkellä tässä on ylitse muiden eli opetusministeriön ja kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala.

Erityisesti kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalla se koskee voimakkaasti näitä uusia te-keskuksia. Ne eivät ole toimineet riittävän, miten sanotaan, ehkä tehokkaasti, mutta ennen kaikkea myöskään kolmen ministeriön yhteistyö ei ole toiminut te-keskussektorilla, niin kuin olisi toivottu. Tietenkin pitää muistaa, että te-keskukset ovat toimineet vasta hyvin lyhyen aikaa, ja johtopäätösten tekeminen saattaa olla myöskin ennenaikaista. Mutta itseäni tietenkin ihmetytti se, että liiteosassa on mainittu 14 te-keskusta, mutta Etelä-Pohjanmaan te-keskusta ei mainita lainkaan, se on jäänyt siitä pois. Mutta tietenkin perustellusti on jäänyt tällä kertaa pois, kun siitä ei ole ollut semmoista huomautettavaa.

Mutta täältä löytyy, arvoisa puhemies, kyllä monia asioita, joihin mielestäni jaostojen on syytä huolella paneutua. Tästä saa, niin kuin valiokunnan puheenjohtaja täällä totesi, erittäin hyvän tietopaketin myöskin päivittää asioita, katsoa, mitä on tapahtunut.

Ajattelen omaa jaostoani, maatalousjaostoa. Täällä puututaan rakenteen kehittämiseen. Tarkastusvirasto huomioi lisämaan ostokysymyksen, onko se tarkoituksenmukainen, myöskin maitokiintiöjärjestelmän, joka on hyvin akuutti asia maataloudessa, ja kun ajatellaan myöskin EU:n maatalouspolitiikkaa, mitä siinä tulee tapahtumaan, tämä vaatii meiltä varmasti lisäselvitystä. Samaten on maatalousyrittäjien luopumistukikysymys täällä aika perusteellisesti selvitetty ja avattu. Siinä nähdään myöskin se, että "eduskunnan budjettivallan asianmukainen toteutuminen edellyttää määrärahojen aitoa perustelemista". Eli tässä tullaan siihen, että ministeriö, joka tämänkin esityksen on antanut, ei ole perustellut riittävän hyvin.

Täällä on kirjattu hyvin merkittäviä puutteita. Täällä jo puututtiin te-keskustoimintaan, ja myöskin puheenjohtaja otti sen esille. Samoin maatalousyrittäjien lomituspalvelut: Me tiedämme, että on tässäkin salissa monta kertaa niin, että vaikka laki on velvoittanut antamaan lomituspalveluihin niin ja niin paljon rahaa, on lisäbudjeteilla jouduttu paikkaamaan monena vuonna lomituspalvelujen kohdalla, ja on aika suurista rahoista kuitenkin ollut kysymys. Tässä pitäisi selkeyttää sosiaali- ja terveysministeriön ja Melan, jotka nyt asiasta päävastuun kantavat, päätöksentekojärjestelmää ja varmasti seurantaa.

Herra puhemies! Täällä puututaan myöskin näennäisviljelyyn, joka on maatalouspolitiikan kannalta hyvin keskeinen asia, ja todetaan: "Tarkastusvirasto katsoi, että maa- ja metsätalousministeriön tulisi nykyistä tarkemmin määritellä tavanomaisen viljelytavan panoskäyttöä ja tuotosten tavoitetasoja. Nykyinen viljelytapamääritelmä on liian tulkinnanvarainen. Tarkastusvirasto esitti, että ministeriön tulisi kehittää keinoja, joilla varmistutaan siitä, ettei maataloustukia makseta perusteettomasti. Valtion ja viljelijän välinen tuotantosopimus voisi olla yksi tällainen keino." Täällä otetaan hyvin merkittävä maatalouspoliittinen kanta myöskin aika isoon kysymykseen, kun ajatellaan Fischlerin esityksiä ja juuri sitä, mitä nämä uudistukset tulisivat merkitsemään sitten näennäisviljelyn suhteen.

Mutta, herra puhemies, asia, joka tulee puhuttamaan varmasti tämän käsittelyn yhteydessä, on myöskin Vuosaaren satamahanke, joka on varmasti ajankohtainen ensi vuoden budjetin käsittelyssä: "Tarkastusvirasto totesi, ettei valtiolla ole voimassa oleviin normeihin perustuvaa velvollisuutta ottaa osaa hankkeeseen liittyviin investointeihin. Vuosaaren satamahankkeen mahdollisesti päästessä toteutusvaiheeseen valtion osallistuminen riippuu poliittisella tasolla tehtävistä, vain poliittiseen harkintaan perustuvista päätöksistä." Näinhän asia lienee. On mielenkiintoista, jos liikennejaosto tästä kuuntelee asiantuntijoita, mihin tässä päädytään.

Olavi Ala-Nissilä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tässä edellä oli varsin hyvät puheenvuorot tämän kertomuksen johdosta. Voin todeta ensinnäkin sen, että vaikka tämä on ensimmäinen Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus, tämä vaikuttaa onnistuneelta jo tässä vaiheessa.

Mielestäni ehkä keskeisin kysymys, joka tässä yhteydessä kannattaa nyt valiokuntakäsittelyssä pohtia, on juuri tämä tulos- ja omistajalinjausasia. Tällä tarkoitan paitsi valtion laitoksia, virastoja, ministeriöitä, liikelaitoksia, myöskin valtioenemmistöisiä yhtiöitä. Ministeriöiden ja virastojen osalta voidaan todeta, että on paljon puutteita vielä tulosohjauksessa ja sen suhteen on syytä eduskunnankin evästää, jotta tehoa ja ohjattavuutta saadaan enemmän.

Toki tässä on todella mielenkiintoisia kysymyksiä: Ed. Vihriälä viittasi näennäisviljelyyn ja Vuosaaren satamahankkeeseen. Nämä on mahdollista nyt valtiovarainvaliokunnan jaostokäsittelyssä ottaa esille, mutta itse nostaisin tämän tulos- ja omistusohjauksen tällaiseksi kärkiasiaksi, jota nyt kannattaa eduskunnan yhdessä pohtia.