Arvoisa puhemies! Liikunnan harrastaminen on terveyden kannalta keskeistä. Liikunta harjaannuttaa elimistöä, vähentää kipuja, edistää toimintakykyä ja henkistä hyvinvointia. Vammaisen lapsen kannalta liikunta on myös osa sosiaalista kanssakäymistä ja auttaa lasta kehittymään ikätovereidensa joukossa. Liikkumalla vammainen lapsi kehittyy hallitsemaan kehoaan ja löytää omat tapansa toimia kehon rajoituksista huolimatta. Valitettavasti monien vammaisten on kuitenkin vaikea harrastaa liikuntaa yleisesti tarjolla oleviin vaihtoehtoihin nojaten. Tarvitaan tukitoimia, välineitä ja ohjausta. Haluaisinkin kysyä asianomaiselta ministeriltä:

Miten hallitus aikoo edistää vammaisten lasten liikunnan harrastamista?

Kulttuuriministeri  Tanja Karpela

Arvoisa herra puhemies! Opetusministeriöhän rahoittaa vammaisten liikuntaa yli 2 miljoonalla eurolla, josta osa menee kuntien liikuntatoimintaan ja osa suoraan vammaisliikuntajärjestöille. Kuntien liikuntatoimessa toimii tällä hetkellä noin 90 vammaisille suunnattua työtä tekevää erityisliikunnanohjaajaa, eli ohjatusta erityisliikunnasta noin puolet on nimenomaan suunnattu vammaisliikuntaan. Tämän lisäksi on olemassa erilaisia hankkeita, jotka nimenomaan suuntautuvat siten, että vammaisilla olisi käytössään apuvälineitä, jotta he voisivat liikuntaa mahdollisimman hyvin harrastaa.

Arvoisa puhemies! Haluaisin vielä tarkentaa ja kysyä: Miten systemaattista on vammaisliikkujien ja nimenomaan lasten ottaminen huomioon ja nimenomaan liikuntapaikkarakentamisessa ja sen suunnittelussa?

Kulttuuriministeri  Tanja Karpela

Herra puhemies! Meillähän on olemassa hanke, Solia-hanke, joka nimenomaan tähtää siihen, että olisi apuvälineitä vammaisurheiluun. Tämän lisäksi liikuntaneuvostohan esittää liikuntapaikkarakentamisen suuntaviivat. Erityisjaostoahan johtaa kansanedustaja Leena Harkimo, joka tullee esittämään minulle marraskuun loppupuolella suunnitelmat siitä, millä tavalla liikuntapaikkarakentamista tulisi edistää.

Opetusministeri  Tuula Haatainen

Arvoisa herra puhemies! Koulun kauttahan lapset tavoittavat myös liikunnan, ja perusopetuslain mukaanhan vammaiset lapset ja erityisopetusta tarvitsevat lapset saavat sitä erillisissä opetusryhmissä tai integroituna opetuksena riippuen lapsen vamman laadusta ja asteesta.

Kun täällä rahoituksesta kyseltiin aiemmin, niin perusopetuksen osaltahan yksikköhintoja korotetaan sen mukaan, kuinka paljon lapsi opetuksessa tarvitsee erillisiä lisätoimia. Vammaisoppilaiden osalta tämä yksikköhinnan korotus on kaksinkertainen ja vaikeimmin kehitysvammaisten osalta kolme- ja puolikertainen. Tällä pyritään turvaamaan sitten kaikki ne edellytykset, joita muun muassa liikunnan opetuksen osalta hänen kohdallaan tarvitaan.

Arvoisa herra puhemies! Liikunnan ja terveystiedon opettajat järjestivät eilen täällä eduskunnassa seminaarin edistääkseen lasten ja nuorten liikkumista. Siellä seminaarissa tuotiin vahvasti esille juuri se, että koulussa vammaisia lapsia usein integroidaan liikuntatunnilla, niin kuin ministeri Haatainen juuri totesi itsekin. Hyvä niin, mutta ongelma tässä on se, että liikunnan opettajilla harvemmin kuitenkaan on erityisosaamista tämän erityisliikunnan suhteen. Kysyisinkin, mitä hallitus aikoo tehdä tämän asian korjaamiseksi.

Opetusministeri  Tuula Haatainen

Arvoisa herra puhemies! Tämä on aivan totta. Kaikkien erityisryhmien osalta opettajien täydennyskoulutukseen kiinnitetään huomiota, jotta heillä olisi normaaliopetuksessa paremmat valmiudet vastata näiden oppilaiden tarpeisiin, koska erityisopetuksessa olevien lasten määrä eri syistä on voimakkaasti lisääntynyt. Ei ole mitään järkeä, että kaikkia opetettaisiin erillisissä ryhmissä eriasteisten haittojen vuoksi. Kaksi kolmannesta erityisoppilaista sai opetuksen erityisopetuksen ryhmissä viimeisimmän selvityksen mukaan ja runsas kolmannes kokonaan tai osittain muun opetuksen yhteydessä. Se on tietysti opettajien osaamiskysymys. Nyt kyllä satsataan opettajien lisäkoulutukseen, jotta he pystyisivät myös täyttämään näiden lasten ja nuorten erillistarpeet.