Mikko Kuoppa /vas(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyselytunnilla puhuttiin jo verotuksesta, ja muutamista verotuksen yksityiskohdista haluan puhua tämän lakialoitteen yhteydessä.

Suomessa vanhustenhoito pohjautuu pitkälti edelleenkin omaisten suorittamaan hoitoon. Omaishoitajista valtaosa on eläkkeellä olevia, jotka hoitavat puolisoaan tai sitten vammaista lasta tai lähiomaista. Omaishoitotyö tunnustetaan raskaaksi, ja edelleenkin, muutamista parannuksista huolimatta, mitä omaishoitajien asemaan on tullut, heillä on melkoisia ongelmia sekä toimeentulon että jaksamisen suhteen.

Ensinnäkin omaishoitajien palkkion verotus on kireämpää kuin vastaavan palkkatulon verotus. Sitä ei voi pitää millään tavalla oikeudenmukaisena ottaen tämän työn huomioon.

Toiseksi, kun omaishoitajien palkkio lisätään heidän eläketuloonsa, se merkitsee progression kasvua ja varsin kireää verotusta pienistä tuloista. Tässä on huomioitava, että ne ovat valtaosaltaan erittäin pieniä tuloja.

Lisäksi, kun omaishoidettava viedään hoitopaikkaan, niin että omaishoitaja saa vapaapäivän, kunnat perivät hoidettavalta palkkiota 10 euroa 60 senttiä vuorokaudelta. Vaikka tämä on hoidettavalta, käytännössä sen maksaa kuitenkin useimmiten omaishoitaja. He kokevat myöskin tämän asian täysin vääräksi, koska eiväthän muutkaan, jotka pitävät vapaapäivää, joudu siitä erityisesti maksamaan.

Arvoisa puhemies! Tämän johdosta esitän tässä lakialoitteessa, että omaishoitajien palkkio olisi verovapaata. Elikkä muutos tuloverolain 92 §:ään, ja siihen tulisi uusi 26 kohta, jossa tämä verovapaus myönnettäisiin.

Toisena asiana on kunnallisverotuksen perusvähennys. Hallitus esittää, että ensi vuonna kunnallisverotuksen perusvähennykseen tehdään inflaatiotarkistus, joka on 50 euroa vuodessa. Se merkitsee 13 euron veronalennusta työmarkkinatuella olevalle elikkä hiukan yli euron kuukaudessa.

Kun täällä hallituspuolueet ja ministerit ovat puhuneet oikeudenmukaisesta verotuksesta, on kyllä syytä kysyä, että jos ministeri saa tänä vuonna reilusti yli tuhannen euron veronalennuksen, onko tämä yksi euro sitten se oikeudenmukainen veronalennus, joka tulee työmarkkinatukea saavalle työttömälle. Muutenkin työmarkkinatuki, kuten on jo todettu, on noin 30 prosenttia jäänyt reaaliansioista jälkeen. Näin ollen kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä tulee korottaa tuntuvasti 3 000 euroon, kuten tässä lakialoitteessa esitetään. Tämä parantaisi kyllä jonkin verran sitä tilannetta, sitä jälkeenjääneisyyttä, mikä työmarkkinatuen osalta on, koska työmarkkinatukeen ei ole tehty tasokorotusta pitkään aikaan. Näyttää olevan edelleen niin, että porvarihallitukselta työttömiä kohtaan on erittäin tyly linja ja korotusta tähän työmarkkinatukeen ja peruspäivärahaan ei ole tulossa. Tämä muutos, kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen korotus, tulee siis tuloverolain 106 §:ään.

Kun täällä verotuksesta puhutaan, on syytä katsoa, mitä nyt vuosina 2008—2010 on tapahtunut verotuksessa. Pari esimerkkiä: 20 000 euroa ansaitseva kaupan myyjä, joka on saanut siis 20 000 euroa vuodessa palkkaa. Jos oletetaan, että hänen palkkansa on pysynyt samana 2008—2010, niin hänen veronalennuksensa tänä aikana on 611 euroa. Vastaavasti hyvätuloisen 100 000 euroa ansaitsevan veronalennus on 2 734 euroa vastaavana aikana. Elikkä reilusti enemmän pelkkä veronalennus tekee hyvätuloisille euroja käteen, mitä pienituloinen kaupan työntekijä on saanut kuukaudessa palkkaa. Ei voi puhua mistään oikeudenmukaisesta verotuksesta tai yleensäkään siitä, että verotus olisi oikeudenmukaista, koska sellaista kauppaa ei ole, missä voitaisiin maksaa pelkillä prosenteilla, eikä ole myöskään sellaisia asuntoja, missä voitaisiin maksaa vuokra prosenteilla, vaan kaikissa täytyy käyttää euroja.

Arvoisa puhemies! Nämä ehdotukset tulevat tietenkin aikanaan käsittelyyn. Erityisesti tämä omaishoitajien asia ja myöskin sitten tämä pienituloisten työmarkkinatuella ja työttömyysturvan peruspäivärahalla olevien asia elikkä tämä perusvähennys tulisi mitä pikimmin saattaa parempaan kuosiin, mitä se tällä hetkellä on.

Annika  Lapintie /vas:

Rouva puhemies! Tämä ed. Kuopan esitys omaishoitajien palkkion verovapaudesta on aivan välttämätön, kun ottaa huomioon, kuinka pienillä rahoilla tätä omais-hoitajan arvokasta työtä tehdään. Omaishoita-jien asemaan liittyy toki paljon muitakin ongelmia, muun muassa se, että eri kunnissa, riippuen kuntien taloudellisesta tilanteesta, omaishoitajan asema voi olla hyvinkin erilainen ja moni, jolle se palkkio kuuluu, ei edes sitä saa. Samoin, niin kuin ed. Kuopan puheenvuorossa tässä tuli ilmi, myös omaishoitajan vapaapäivien käyttäminen on sekin kokonaisuudessaan ongelma, ja pieni kädenojennus eduskunnalta olisi, että tätä verorasitusta siihen ei enää tulisi. Toivottavasti tämä lakialoite saa oikein hyvän käsittelyn ja siitä puhutaan vakavasti myös täällä eduskunnassa eikä vain sitten aina tuolla vaalikentillä.

Paavo Arhinmäki /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Omaishoitajien asemaa pitää parantaa. Omaishoitajat tekevät erittäin arvokasta työtä. Se mahdollistaa inhimillistä elämää sellaiselle, joka muuten joutuisi olemaan laitoshoidossa, mutta samalla omaishoitajia pitää tukea. Monesti tilanne on se, että toinen sairas, toinen vanhus, hoitaa toista, joka on vielä huonommassa kunnossa. Sen vuoksi korvaustason pitää olla riittävä ja pitää olla mahdollisuus aidosti pitää myös vapaapäiviä.

Ed. Kuopan lakialoite on tältä osin erittäin tärkeä ja kannatettava, mutta myös se periaate, että kaikkein pienimmistä tuloista ei ylipäätänsä pitäisi maksaa veroa. Vasemmiston tavoite on tulevan neljän vuoden aikana se, että verotus muutetaan oikeudenmukaiseksi sillä tavalla, että kaikkein pienimmistä tuloista, alle 10 000 euron vuosituloista, ei tarvitsisi maksaa veroa. Tämä tarkoittaisi sitä, että monet työmarkkinatuen varassa elävät, pienien eläkkeiden varassa elävät omaishoitajat, jotka voivat joutua toimeentulotukiluukulle sen vuoksi, että pienen pienestä, surkean alhaisesta perusturvastaan maksavat veroa, saisivat mahdollisuuden vähän paremmin hallita omaa taloutta, omaa elämää, eivät joutuisi olemaan toimeentulotuen varassa. Toisaalta progressiivisesti pitää verottaa kaikkia tuloja yli 10 000 euron, olivat ne sitten pääomatuloja, osinkotuloja, palkkatuloja tai eläkkeestä, opintotuesta, mistä vaan tulevia. Tällä tavalla saadaan oikeudenmukaisuutta ja tällä tavalla saadaan laajennettua meidän veropohjaamme.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Kuoppa on tehnyt erittäin hyvän aloitteen. Näistä omaishoitajista tässä talossa on puhuttu todella paljon. Tahtoo vaan niin olla, että parannukset omaishoitajien asemaan tapahtuvat enemmän kuin hitaasti.

Me jokainen tiedämme, ja tuossa edellisessä puheenvuorossa myös viitattiin siihen, että hoidettavan kannalta toki on paljon inhimillisempää, että hän voi olla läheisen luona ja voi olla kotonaan. Toinen vaihtoehto voisi olla sitten laitoshoito. Toki myös, jos ajatellaan yhteiskunnan kannalta, erittäin suurista rahamääristä on kyse. Yhteiskunta säästää tässä erittäin paljon, joten siinäkin mielessä tämä verokorvaus tästä omaishoidosta olisi paikallaan.

Arvoisa puhemies! Tästä tuloverolain muutoksesta. Nythän henkilöt, joilla on kaikista pienimmät tulot, eivät ole päässeet osallisiksi näistä paljon mainostetuista veronalennuksista, jotka muka on painotettu pienituloisille. Tosiasiassahan sen ostovoiman ratkaisevat ne käteenjäävät eurot, ja kun on pienimmät tulot, nämä veronkorotukset on sitten voinut laskea muutamissa euroissa.

Edelleen viittaan muun muassa kotitalousvähennykseen, jota on parannettu ja laajennettu. Senkään hyväksikäyttö, tai tavallaan veroedun saaminen, ei onnistu pienempituloiselta, ja kaiken kaikkiaan, kun pienempituloiset jokaisen euron sitten käyttävät kulutukseen, niin toki olisi todella hyvä, että voitaisiin korottaa reilusti tätä perusvähennystä.

Aivan lopuksi, arvoisa puhemies, muistutan siitä, että tämä vähennys — toivottavasti sitten hoidetaan tämä korotus — kompensoidaan myös kunnille. Eli siitä pitää myös pitää huoli.

Mikko Kuoppa /vas:

Arvoisa puhemies! Vielä ihan lopuksi haluan todeta, että hallitus lisää pienituloisten verorasitusta kahdella eri tavalla, elikkä energiaverojen korotus kohdistuu myöskin näihin omaishoitoa suorittaviin ihmisiin eli yleensä se suoritetaan kotona. Totta kai sitä kautta sen omaishoitajan, kun asumiskustannukset nousevat energiaverojen korotuksen vuoksi, verotus kiristyy. Samoin myöskin arvonlisäveron korotukset kohdistuvat heihin aivan samalla tavalla kuin muihin kuluttajiin.

Näistä ei nimenomaan näille kaikista pienituloisimmille ihmisille korvauksia tule. Tämä lisää suhteessa kaikista pahiten juuri pienituloisten ihmisten verorasitusta. Tässä mielessä hallituksen ministereitten puheet tuolta ministeriaitiosta tulevat väkisin vähän outoon valoon. He kiertävät visusti vastaamasta todella tähän kysymykseen, kun kysytään, miten pienituloisten ihmisten verotus kehittyy ja kuinka se kiristyy.