Kimmo  Tiilikainen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Vanhasen hallituksen vakaa talouspolitiikka ja työllisyyden parantaminen jatkuu myös tämän budjetin myötä. Kuten viimeisistä työllisyystilastoista totesimme, työllisyys on kohentunut edelleen, ja erityisen ilahduttavaa oli osa- ja määräaikaisten työsuhteiden muuttuminen pysyväksi kokopäivätyöksi, muutos 33 000 työpaikkaa tähän suuntaan vuodessa. Toivon, että erityisesti vasemmistoliitto on pannut tämän merkille.

Budjettiesitys sisältää edelleen monia toimenpiteitä työllisyyden parantamiseksi. Panostaminen tutkimukseen ja tuotekehitykseen on näistä toimista tärkeimpiä. Se parantaa Suomen kilpailukykyä pitkällä tähtäimellä, mutta toimiva yhteiskunta tarvitsee työmahdollisuuksia kaikilla aloilla, pelkät huipputyöpaikat eivät riitä. Tarvitaan työpaikkoja ja tekijöitä myös aloilla, jotka eivät edellytä korkeakoulututkintoja.

Kotitalousvähennys on todettu tehokkaaksi keinoksi työllisyyden parantamiseksi, ja siksi sitä laajennetaan edelleen. Vähennys kaksinkertaistetaan kotitalous-, hoito- ja hoivatyössä. Matalapalkkatuen käyttöönotto parantaa yli 55-vuotiaiden työllistymismahdollisuuksia. Olisi toki ollut parempi, jos sivukulujen tuntuva alennus olisi voitu ottaa käyttöön kaikissa ikäryhmissä, mutta koska käytettävissä oli vain noin 100 miljoonaa euroa, oli kohdentaminen perusteltua. Juuri ikääntyvien työntekijöiden on ollut vaikea työllistyä uudelleen, jos entinen työpaikka on mennyt alta.

Työmarkkinatuen aktivointi on uudistus, joka sisältää sekä mahdollisuuksia että riskejä. Osalle työttömistä työllistyminen avoimille markkinoille on utopiaa. Siksi aktiivitoimenpiteiden kirjoa on laajennettava työvoimakoulutuksen, tuetun työn ja valmennusten ohella käsittämään aktiivista toimintaa kansalaisjärjestöissä. Pitkään työttömänä olleille henkilöille on tarjottava mahdollisuus tuntea osallisuutta yhteiskuntaan omien voimavarojensa mukaan. Emme saa ummistaa silmiämme todellisuudelta.

Arvoisa puhemies! Vanhasen hallituksen vakaa talouspolitiikka pitää sisällään tuporatkaisun yhteydessä sovitut palkkaveron alennukset. Kokoomuksessa on haluttu nähdä Vanhasen hallituksen verolinja kokoomuksen linjana. Kokoomus maksatti kuitenkin palkkaveron alennukset kunnilla, kun nykyhallitus on kompensoinut verojen alennukset täysimääräisesti. Kokoomus kiristi yritys- ja pääomatuloveroja, tämä hallitus on alentanut yritys- ja pääomatuloveroja. Samoin olemme toteuttaneet yritysten sukupolvenvaihdosten verohuojennuksen, olemme toteuttaneet pienimmille yrityksille merkittävän alv-liukuvuuden ja poistamme varallisuusveron yritysverouudistuksen täydennyksenä. (Ed. Kuosmanen: Se on ainut hyvä!) Ed. Kuosmanen jakoi näistä eilen rehtiä tunnustusta. Kiitos siitä. Ja ed. Kuosmanen oli siinäkin oikeassa, että tähän ei voi pysähtyä. On koko ajan mietittävä, miten yritystemme toimintaedellytyksiä voidaan parantaa. Seuraava askel täytyykin ottaa yrittäjien sosiaaliturvan epäkohtien poistamisessa. Työryhmä on epäkohdat listannut, hallituksen on ne tällä vaalikaudella poistettava.

Arvoisa puhemies! Huoli lapsiperheiden tilanteesta on noussut ilahduttavan usein esiin keskustelussa. Moni edustaja on viitannut tuoreisiin tutkimuksiin. On kuitenkin syytä muistuttaa, että tutkimukset laahaavat aina jäljessä: viimeisinkin lapsiperheiden köyhyyttä kuvaava tutkimus kuvaa tilannetta vuodelta 2002. On kuitenkin hyvä, että edes tämä tutkimus on viimein herättänyt monet päättäjät.

Keskustan ei tarvinnut odottaa tutkimusta lapsiperheiden ahdingon tunnistamiseksi. Me näimme ja tunsimme sen jo ennen viime vaaleja, ja perhepolitiikan suunta onkin perusteellisesti käännetty yhdessä SDP:n ja Rkp:n kanssa. Vanhasen hallitus korotti lapsilisiä, korotimme pienimpiä äitiys- ja vanhempainrahoja, korotimme lasten kotihoidon tukea ja yksityisen hoidon tukea ja näin tarjosimme vaihtoehtoja lastenhoitoon, laajensimme osittaista hoitovapaata, toteutimme maksuttoman kuljetuksen esiopetukseen, mutta tähänkään ei saa pysähtyä. Esimerkiksi alimmat vanhempainrahat ovat edelleen työmarkkinatukea matalampia.

Arvoisa puhemies! Budjetin valmistelussa nähtiin myös arvoton liikennenäytelmä, kutsuisinko sitä nyt Heinäluoma—Kalliomäki-showksi. Tämä näytelmä uhkasi perustienpidon rahoitusta, se höllensi budjettikuria ja kiristi turhaan eduskunnan ja valtiovarainministeriön välejä. Yhteisesti sovitusta kiireellisyysjärjestyksestä poikkeaminen käynnisti turhan maakuntien välisen huutokaupan. Eduskunta on kiirehtinyt 15 tärkeimmän liikennehankkeen käynnistämistä ja perännyt lisärahoitusta rataverkon ja tiestön ylläpitoon. Eduskunnan pitäisi näistä pitää edelleen kiinni.

Eduskunta voi lisätä liikennerahoitusta myös pitämällä kiinni sovituista kehyksistä. Se on mahdollista kolmen toimenpiteen avulla. Ensinnäkin elinkaarihankkeiden budjetointitapaa voidaan muuttaa. Se ei ole hallitusohjelmaan kirjattu. Edelleen valtionyhtiöiden myyntivoitoista voidaan suurempi osuus ohjata liikenneinfran parantamiseen. Kolmas keino kehysten puitteissa rahoittaa lisää liikenneinvestointeja olisi käyttää edellisten vuosien budjettiylijäämää tähän tarkoitukseen. Muistaakseni viimekertainen valtiontalouden tilinpäätös kertoo, että noin runsaat 600 miljoonaa euroa kehysten puitteissa sovituista määrärahoista jäi käyttämättä. Tätä edellisten vuosien ylijäämää voitaisiin osittain mielestäni ohjata liikenneinvestointeihin.

Lopuksi, arvoisa puhemies: Ilmasto- ja energiapolitiikka on nyt ajankohtaista, ja tätä hetkeä ei saa hukata. Myös kotitalouksia on houkuteltava kantamaan vastuuta kasvihuonekaasupäästöjen alentamisesta. Olenkin jättänyt talousarvioaloitteen, jossa energiatukea laajennetaan myös omakotitaloihin, kun ne siirtyvät käyttämään uusiutuvia energialähteitä, kuten maalämpöä tai pellettiä tai puuta muussa muodossa. Toivon tälle aloitteelle laajaa tukea läpi puoluekentän, ja se aloite muuten sattuu olemaan allekirjoitettavana tuolla pääoven vahtimestareilla.

Jari Koskinen /kok:

Herra puhemies! Tänään varmaan kaikki ovat kuunnelleet uutisia, ja voi sanoa, että koko maailma kauhulla odottaa, mitä tapahtuu tuolla Yhdysvalloissa päin. Hirmumyrsky Rita etenee yhä voimistuvalla vauhdilla, ja tällä hetkellä tietysti kaikki oikeastaan toivovat, että hirmumyrsky ei ole niin paha eikä synny sellaista jälkeä, kuin siellä muutama viikko sitten syntyi. Joka tapauksessa, kun niitä markkinavoimia edelleen on olemassa, niin tämä hirmumyrskyn eteneminen on näkynyt jo polttonesteiden hinnoissa, eli tilanne tulee olemaan sama, mikä muutama viikko sitten: hinnat lähtevät nousuun, ja sillä on monia vaikutuksia kansantalouteen aina täällä Suomessa asti.

Muistaakseni ministeri Pekkarinen jossain vaiheessa totesi, että 1,40 euroa on tietynlainen kipuraja, että jos sen yli hinnat kohoavat, niin jotain pitää hallituksen tehdä. Toivonkin nyt sitten, että hallitus tällä hetkellä vakavasti miettii ja nopeasti myös kertoo, mitä sitten tehdään, jos tämä kipuraja ylitetään. On selvää, että jos polttonesteiden hinnat nousevat kovasti, niin ongelmia tulee monella puolella. Kuljetusyrittäjät ovat tällä hetkellä tosi kovassa ahdingossa. Ahdinkoon on tietysti kaksi selitystä: kevään työmarkkinaselkkaukset ja sitten toiselta osalta myös polttonesteiden hintojen korotus.

Mutta polttonesteiden hinnat vaikuttavat kuljetusyrittäjiin myös linja-autoliikenteen harjoittajien osalta. Eilisissä uutisissa kerrottiin, että hallituksen kaavailema ja budjettiin esitetty joukkoliikenteen tuen alentaminen vaikuttaa linja-autovuorojen vähenemiseen. Itä-Suomessa on laskettu, että se noin miljoonan euron vähennys, mikä kohdistuu heidän osalleen joukkoliikenteen tuen osalta, tietäisi 173 linja-autovuoron lopettamista Itä-Suomessa. On selvää, että siellä maaseudun ihmiset ovat varmaan huolissaan, mitä tapahtuu, jos enää linja-autot eivät kuljekaan sillä tavalla kuin aiemmin, ja kun polttonesteiden hintojen noustua myös bensan hinta on noussut voimakkaasti, myös se lisää kustannuksia heidän elämisessään. Eihän tilanne voi olla näin, kyllähän jotain täytyy tehdä. Ja toivottavasti — tässä on pari päivää vielä tällä viikolla aikaa — hallitus voi kertoa, mitä se aikoo tehdä, jos tämä hintojen nousu on sellainen, kuin miltä näyttää. Tänään vaikka kyselytunnilla on helppo antaa hyviä vastauksia.

Mutta, herra puhemies, sitten toiseen ajankohtaiseen aiheeseen: Tänään avataan Pietarissa uusi jätevedenpuhdistamo. Se on hyvä ratkaisu. Se on Itämeren kannalta hyvä ratkaisu, se on monessa mielessä hyvä ratkaisu. Mutta Suomessa tällä hetkellä myös on se tilanne, että uusi jätevesiasetus on voimassa. Taloilla, ihmisillä, on aikaa noin kymmenen vuotta tehdä omia ratkaisujaan haja-asutusalueilla ja muuallakin, eli nyt on se hetki, jolloin pitäisi panostaa voimakkaasti jätevesijärjestelmien kehittämiseen maassamme, varsinkin haja-asutusalueilla, missä on paljon talokohtaisia järjestelmiä ja osa jo, voi sanoa, niin vanhoja, että ne ovat tiensä päässä. Eli nyt on se hetki, jolloin pitäisi panostaa. Pitäisi olla selkeä painopiste, että saataisiin aikaan lisää ylikunnallisia jätevesipuhdistamoja, lisää verkostoja.

Luulisi, että tämä hetki olisi myös sellainen hetki, että hallitus sitä hyödyntäisi. Mutta kun budjettikirjaa katsoo, niin valitettavasti täytyy todeta, että hallitus hyödyntää tämän hetken tasan päinvastaisesti. Ympäristötöistä momentilta on vähennetty 1,5 miljoonaa euroa, vesistö- ja vesienhuoltotöistä on 1,2 miljoonaa euroa vähennystä. Eli nyt pitäisi panostaa sinne rahaa, jotta saataisiin myös maaseudulla vesiasiat kuntoon — sehän koskettaa monia taajamiakin, että myös maaseudulla saadaan jätevesiasioita kuntoon. Tarvitaan lisää rahaa avustuksiin, koska vain tällä tavalla tämä asia voidaan saada kuntoon. Jos näihin asioihin ei satsata lisää yhteiskunnan taholta, niin tilanne johtaa siihen, että monet yksittäiset kansalaiset joutuvat tekemään omia ratkaisujaan. Ne voivat olla kalliimpia pitkän päälle eivätkä välttämättä ollenkaan niin tehokkaita kuin ne olisivat, jos ne tehtäisiin järjestetyssä muodossa.

Toivottavasti hallitus nyt muuttaa linjaansa, ja yleensähän eduskunnassa aina maatalousjaostossa on lisätty vesihuoltoon varoja. Tänä vuonna varmaan täytyy tehdä niin jälleen ja täytyy toivoa, että maatalousjaostossakin tämä on se painopiste eikä niitä rahoja sirotella sinne sun tänne vaan näihin kaikkein tärkeimpiin asioihin.

Jyri Häkämies /kok:

Arvoisa puhemies! Aivan alkuun palailen vielä tuohon sosialidemokraattien ryhmäpuheenvuoroon, jonka piti puolueen varapuheenjohtaja Pia Viitanen, ja näin ollen siinä oli aivan erityistä painoarvoa.

Tuossa puheessa heitettiin haastetta vasemmistolaiselle liikkeelle, että vasemmisto yhdessä etsii keinoja, joilla kansainvälisille markkinavoimille saataisiin ihmisen kokoiset raamit. Tuosta puheesta sitten ei kauheasti ilmennyt, mitä tällä halutaan tarkoittaa. Näin ollen on asetettava kysymyksiä. Oletan ainakin, että tämä vaatimus liittyy siihen, että SDP:ssä on puheenjohtaja vaihtunut ja puheenjohtaja Heinäluoma on tullut valtiovarainministeriksi, ja näin ollen nämä toiveet ja vaateet kohdistuvat hänelle. Miten tämä kansainvälisten markkinavoimien suitsiminen sitten Suomen toimesta tapahtuu? Suljetaanko rajat, estetäänkö esimerkiksi Nokian amerikkalaisia osakkeenomistajia jatkossa omistamasta tätä yhtiötä, aikooko Suomi kenties eurooppalaisilla foorumeilla puheenjohtaja ja valtiovarainministeri Heinäluoman johdolla olla aktiivinen EU:n valtiovarainministerien kokouksessa tekemään esityksiä? Me jäämme odottamaan näitä. Muistan, kun puhuttiin turvatakuukysymyksestä, jossa siis Euroopan tasolla on syntynyt yksimielisyys, niin Heinäluoma sanoi, että Suomi ei saa lähteä kolistelemaan eurooppalaisilla areenoilla, mutta nyt nähtävästi Suomi aikoo tällä markkinavoimien suitsimisella lähteä kolistelemaan. Tähän varmasti meille tarjoutuu mahdollisuus kuulla vastauksia sitten, kun valtiovarainministeri Heinäluoma asettuu tuohon valtiovarainministeri Kalliomäen paikalle.

Mutta vakavasti puhuen, totta kai huoli suomalaisten työpaikkojen tulevaisuudesta on tässä salissa yhteinen. Paljon on syytetty globalisaatiota siitä, että suomalaisia työpaikkoja valuu rajojemme ulkopuolelle. Näin on tietysti tapahtunut, mutta on hyvä tietysti muistaa, että globalisaatio on tarjonnut monille, erityisesti ict-alan yrityksille sen kasvun mahdollisuuden, että yleensä meillä on tuo toimiala kehittynyt tuon kokoiseksi. Toisaalta aika monet tutkimustulokset kertovat, että ne yritykset, jotka ovat kasvaneet ulkomailla, ovat verrokkiyrityksiin nähden pärjänneet Suomessa paremmin. Ne ovat Suomessa vähentäneet työvoimaa vähemmän tai kenties eivät ollenkaan tai kenties kasvaneetkin vielä Suomessa. Eli globalisaatio tässä mielessä on myöskin positiivinen asia.

Mutta tietenkin meidän pitää pitää Suomi kilpailukykyisenä, että kansainväliset investoijat, ulkomaiset investoijat, ovat kiinnostuneet investoimaan Suomeen, omistamaan suomalaisia yrityksiä, mutta valitettavasti tiedot viime ajoilta eivät ole kauhean rohkaisevia. Mielenkiinto kohdistuu muihin Euroopan maihin, perinteisiin Keski-Euroopan maihin ja uusiin EU:n jäsenmaihin. Näin ollen toistan sen, mitä kokoomuksen ed. Koskinen eilen totesi: ne yritysverotuksen kiistattomat epäkohdat, jotka liittyvät osinkoverotukseen, tulisi tässä yhteydessä korjata, ja tällä tavoin omalta osaltaan näitä esteitä purkaa.

Osaaminen on tietenkin kaiken a ja o, ja niin kuin tiedämme, korkeakoulu, perusopetus, t&k, ja niiden rahojen osalta puolestani viittaan ed. Karjulaan, joka totesi, että se taso, johon hallitus on tyytymässä, ei riitä. Meidän täytyy olla eturintamassa kasvattamassa t&k-menoja ja osaamista.

Työmarkkinoitten joustot. Onko Suomi tässä suhteessa riittävän houkutteleva? Ymmärtääkseni valtiovarainministeri Kalliomäki on kutsunut työmarkkinaosapuolet lokakuussa pohtimaan, mitä työmarkkinoilla voitaisiin vielä ikään kuin tupon lisäksi tehdä. Jäämme näitä odottamaan.

Venäjää on Suomessa toistuvasti ja pysyvästi aliarvostettu tässä suhteessa. Viittaan nyt pariin viimeaikaiseen selvitykseen. Toisaalta liikenneministeriö teetti Venäjän markkinapotentiaalin hyödyntämistä tutkailleen logistiikkaselvityksen, ja Sitra julkisti, ihan taisi olla toissa viikolla, oman raporttinsa. Siinä on monia ehdotuksia, näkemyksiä, joista ehkä erityisesti nousi se, että Venäjä-suhteitten, myöskin kaupallisten suhteitten, vaaliminen pitäisi siirtää pääministerin kansliaan ja pääministerin hoteisiin. Tätä on syytä odottaa ja toivoa.

Vielä työllisyyteen, ja kun valtiovarainministeri Kalliomäkikin täällä on paikalla, siteeraan häntä keväältä 2003. Hallitusohjelmakeskustelun yhteydessä valtiovarainministeri Kalliomäki totesi: "Seuraajalle" — tuo hetkihän on nyt käsillä — "jätetään perinnöksi aleneva valtionvelka suhteessa kansantuotteeseen ja tuleville vuosikymmenille suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisen turvaava julkinen talous." Onko näin nyt sitten tapahtumassa? Velan osalta tuo kirjaus sinänsä pätee, vaikka ensi vuonna velkaa lisätäänkin ainakin nyt näillä näkymin riippuen siitä, miten valtion omaisuutta sitten ensi vuonna myydään, siinä suhteessahan valtiovalta on ollut aktiivinen. Mutta jos kaiken kaikkiaan katsomme, niin velkaa lisätään, monia taloudellisesti isoja kakkuja siirretään tuleville vuosille, tuleville hallituksille: kehitysyhteistyö, liikennemäärärahat suurelta osalta — nuo, mitä ensi vuoden budjettiin sisältyy isoista liikennehankkeista, ovat aloitusrahoja, suurin osa siirtyy tuleville vuosille. Eli oikeastaan ainut vaihtoehto on ollut, niin kuin on tapahtunut, myydä valtion omaisuutta ikään kuin palsta kerrallaan.

Monesti on myös sanottu, että Suomen talous on hyvässä kunnossa verrattuna Keski-Euroopan maihin. Näinhän on ollut, mutta kysymys on, onko kasvu riittävää, ja vastaus on, että ei ole. Hallitus on saanut aikaan vain 13 000 uuden työpaikan syntymisen tähän maahan, ja se on aivan liian vähän. Suunta on sinänsä oikea, mutta vauhti ei riitä. Nimittäin jos katsotaan ensi vaalikautta, niin jos me emme työllisyysasteessa pääse niihin tavoitteisiin, joita valtiovarainministeri Kalliomäki on lukemattomia kertoja tässäkin salissa toistanut, on hyvin kyseenalaista, pääseekö Suomi enää sillä alenevalla työvoimamäärällä, alhaisella työllisyysasteella, niihin vähintäänkin 3 prosentin kasvulukuihin.

Pääministeri Vanhanen täällä kertaili eri vaaliohjelmia ja totesi, että kokoomuksella nuo vaatimukset, tavoitteet kokoomuksen kuuden kohdan ohjelmassa olivat liian vaatimattomia, että kokoomus ei esittänyt tulonsiirtoihin tai joidenkin palveluitten lisäämiseen riittävästi menoja. Kokoomuksellahan on ollut aina periaate, että enemmän tekoja, vähemmän sanoja, mutta kun täällä on siteerattu Luxemburgin pääministeri Junckerin lausetta, että kaikki tietävät, mitä pitäisi tehdä, mutta kukaan ei tiedä, miten voittaisi vaalit, niin tuntuu, että keskustalla oli käytössä Junckeria mukaellen lause, että kai keskusta tiesi, miten voittaa vaalit, mutta ei sitten sen jälkeen, miten lunastaa lupaukset. (Kokoomuksen ryhmästä: Hyssälä tiesi!) — Hyssälä tiesi. — Kun on kuunnellut keskustan kansanedustajien puheenvuoroja budjetin käsittelyn yhteydessä, niin kyllä kauhean paljon on toiveita hallitukselle, mutta aika vähän on tapahtunut, oli sitten kysymys eläkkeistä tai tiemäärärahoista. Mutta niin kuin sanottu, kokoomus on tehnyt vaikkapa infran osalta omat budjettialoitteensa, ja toivomme niille tukea.

Eilen illalla täällä taajaan kiiteltiin liikenneministeri Luhtasta ja samaan hengenvetoon todettiin, että liikennemäärärahat eivät ole kehittyneet riittävästi. Itse osoittaisin kiitokset työministeri Filatoville liittyen niin kutsuttuun matalapalkkatukeen. Oli koko ajan nähtävissä, että SAK tuohon malliin tämän 2,5 vuoden aikana, mitä hallitus on valmistellut, suhtautui kielteisesti ja vähätellen, ja täytyy onnitella Filatovia, että hän tuossa tavoitteessaan onnistui. Aika pieneksi tuo tuki jäi, se supistui 100 miljoonaan. Keskustan vaaliohjelmissa tavoiteltiin 700:aa, 350:tä jne. Ymmärrän hyvin ed. Tiilikaisenkin toiveen, ja monien keskustalaisten, että sen potentiaalin, joka palvelusektorin työnantajamaksujen alentamisella olisi tähän työllisyystilanteeseen voinut olla, tämä hallitus määrätietoisesti on jättänyt käyttämättä.

Puhemies, ihan lopuksi: Puheenjohtaja Katainen totesi, että pitää uskoa ja pitää ottaa riskejä. Yksi iso haaste meillä lähivuosina on totta kai yritysten sukupolvenvaihdostilanne. 70 000 yritystä on siinä tilanteessa, että jatkajasta on kysymys. Näin ollen kokoomuksen esitys siitä, että yritysten perheen sisäisessä omistajapolven vaihdoksessa edettäisiin perintö- ja lahjaveron poistamisessa, on mielestäni kannatettava. Se on noin 100 miljoonan panostus, mutta kannattaa, jos sillä turvataan tuo Suomen kannalta aivan keskeinen ja tärkeä tavoite, että turvataan näiden yritysten siirtyminen seuraavalle sukupolvelle.

Hallitus on ilmoittanut, että asiassa ei tällä vaalikaudella edetä. Näin varmasti on, mutta on hyvä, että vaaleissa eri puolueet kertovat suhtautumisensa perintö- ja lahjaveroon ja sen poistamiseen. Kokoomus on esittänyt ja tulee esittämään sitä, että tuossa asiassa ensinnäkin yritysten osalta ja sitten kansalaisten osalta asteittain ja määrätietoisesti edettäisiin. Olen ymmärtänyt niin, että keskustassa on ymmärtämystä tälle asialle myöskin, mutta että sosialidemokraatit ajattelevat toisin.

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja

Herra puhemies! Vuoden 2006 budjettiesitys maa- ja metsätalousministeriön osalta ei sisällä uusia painopistemuutoksia. Uudistuksia sen sijaan on käynnissä erittäin paljon. Tärkein näistä on capin uudistus eli tilatukimallin käyttöönotto, joka tapahtuu ensi vuonna. Myöskin energiaverohuojennuksen toimeenpano tapahtuu ensi vuonna, ja tietysti sitten jo tänä vuonna toimeenpantu lfa-tuen lisäosan käyttöönotto vaikuttaa merkittävästi kansallisten tukien kokonaisuuteen. Tärkeitä organisatorisia uudistuksia, joita on työn alla, on muun muassa Elintarviketurvallisuusviraston toiminnan aloittaminen, mikä tapahtuu myöskin ensi vuonna. Elintarviketurvallisuusvirastoonhan tulee kolme nykyistä virastoa, ja tällä tavalla toimintaa keskittämällä voidaan saada kustannustehokkuutta ja muuta tuloksellisuutta huomattavasti parannettua.

Esitys pitää sisällään tukien osalta jonkin verran kasvanutta rahoitusta, joka liittyy yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksiin, ja toiseksi on näkyvissä maaseudun kehittämistoimien maksatuksien osalla lisäystä, missä näkyy se, että rahoituskausi on tulossa loppuun ja viimeiset rahoitukset toteutuvat tulevan vuoden aikana.

Arvoisa puhemies! Maatalouden budjetin osalle liittyy monia haasteita, emmekä ole esityksessä voineet kaikilta osin päästä sille tasolle, jota olisimme toivoneet. Erityisesti maaseudun kehittämiseen liittyvä kokonaisuus — maaseudun horisontaaliset kehittämistoimet, ruuan laatuun liittyvät laatuhankkeet ja kotimaisen ruuan käytön edistäminen — kärsii kevään kehysleikkauksen paineista, samoin meidän piirissämme oleva nuorisojärjestöjen tuki eli 4H:n avustus.

Toinen suuri kokonaisuus, metsävarat: Tarvetta, voi sanoa, olisi melkeinpä rajattomasti ja myöskin työllisyyden kannalta hyvin perusteltuja käyttökohteita, mutta rahoitus on rajallinen. Kuitenkin metsärahoituksen osalta olemme pystyneet säilyttämään likipitäen kansallisen metsäohjelman vaatiman tason.

Viime budjetin yhteydessä esillä oli biomassatuki erillisenä lakiesityksenä, joka käsiteltiin vuosi sitten. Tämäntapaista esitystä nyt käsillä olevassa budjetissa ei ole. Asia tulee ratkaistavaksi, kun energia- ja ilmastopoliittinen selonteko valmistuu ja hallitus sen yhteydessä päättää, minkälaisia tukitoimia tässä kokonaisuudessa tullaan käyttämään. Biomassatuki olisi hyvä sijoittaa tai arvioida Kemera-rahoituslain uudistuksen yhteydessä. Tämän lain uudistustyöhän on parhaillaan meneillään.

Vaikkei Suomessa hirmumyrskyjä esiinnykään, on kuitenkin eräs alue, jossa myös meillä on aika paljon haasteita. Se liittyy vesitalouteen, niin erilaisiin tulvasuojelukysymyksiin kuin puhtaan veden huollon turvaamiseen. Ilmastonmuutos näyttää merkitsevän sitä, että tällaiset ääri-ilmiöt lisääntyvät, mikä toisaalta tietää suuria sateita, tulvia ja tuo haasteita tälle sektorille, ja toisaalta kuivat kaudet näyttävät lisääntyvän, ja se puolestaan luo painetta vesihuollon järjestämisen osalle. Meillä on paljon hyviä hankkeita odottamassa rahoitusta, ja tietysti toivottavaa olisi, että näihin kohteisiin rahaa voitaisiin ohjata aikaisempaa tai nykyistä tasoa enemmän.

Täällä keskustelussa on edellisinä päivinä noussut esille Makeran tilanne. On totta, että kun investointien tuet ovat korkeita ja investointiaktiivisuus maaseudulla on hyvä, Makeran rahoitustilanne on heikentynyt, ja on selvää, että tulevaisuuden toiminnan turvaamiseksi tarpeellisia toimia on toteutettava. Nyt tulevassa lisätalousarviossa tullaan Makeraan siirtämään varoja sen suunnitelman mukaisesti, joka hallitusohjelmaa laadittaessa tehtiin. Mutta niin kuin sanottu, Makeran rahoituksen turvaaminen näidenkin toimien lisäksi edellyttää kyllä harkintaa ja päätöksiä siitä, miten pitkällä aikavälillä tältä osin tullaan toimimaan.

Herra puhemies! Hallituksen budjettiesitys kaikkinensa sisältää monia muitakin maaseutuun vaikuttavia ratkaisuja. Kansaneläkkeen tasokorotus on erityisesti maaseudun asukkaille tärkeä asia. Matalan tuottavuuden alan työtehtäviä on maaseudulla paljon. Myöskin liikenteen investoinnit ja rahoitus koskevat laajasti maaseutua. Yksityisteiden avustuksissa olisi ehdottomasti tarve saada lisää rahaa ei ainoastaan maaseudun henkilöliikenteen turvaamisen näkökulmasta, vaan myös häiriöttömän puuhuollon ja puunkuljetuksen turvaamiseksi.

Sirkka-Liisa Anttila /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri täällä pääpiirteissään kertoikin ensi vuoden maatalouspääluokan määrärahoista. Yhteen asiaan vaan haluaisin kiinnittää huomiota, ja se on maataloustupossa sovitun energiaveron helpotuksen käytännön toteutus. Vetoan vakavasti siihen, että se tehdään mahdollisimman helpolla tavalla eikä niin, että sillä työllistetään ja sitä kautta sitä määrärahapottia vähennetään. Viljelijät todella tässä tilanteessa tarvitsevat jokaisen euron, joka sitä kautta on saatavissa. Sen takia vetoan sekä valtiovarainministeriin että maa- ja metsätalousministeriin: Hakekaa sellainen toteutustapa, joka on mahdollisimman joustava. Se on mahdollista varmasti tehdä. Kyllä nyt valmistevero ja arvonlisävero pitäisi voida pystyä pitämään paperilla erillään ja sitä kautta vähentää sitä.

Heikki A. Ollila /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ministerin puheenvuorosta rivien välistä kyllä sai selkeästi kuulla, että vaikeaa on rahansaanti tälle sektorille, ja kyllähän se näkyy tuosta budjetistakin. Otan esimerkkinä bioenergian, josta ministeri totesi, että siihen palataan energia- ja ilmastopoliittisen selonteon yhteydessä. No, siinä yhteydessä ei sinänsä rahasta kyllä varmasti tehdä päätöksiä. Nyt kysynkin: miten ja minkälaisissa suuruusluokissa sitten liikutaan, että siinä asiassa vihdoin päästäisiin eteenpäin, koska sillä on maaseudun kannalta erittäin keskeinen merkitys?

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jatkan tästä samasta aiheesta, jos nyt yhtään ymmärsin, mitä arvoisa ministeri äsken sanoi. Siis viime vuoden puheet tässä tilanteessa plus sitten nyt tässä budjetissa oleva nmh-energiatuen miinusmerkkisyys, sehän merkitsee noin 6:ta miljoonaa euroa. Elikkä ymmärsinkö minä nyt oikein, että nämä plus paljon muuta on tulossa sitten siinä ilmastokertomuksen yhteydessä? Mutta normaalistihan nämä ovat budjettiasioita eivätkä kertomusasioita, että tässä on vähän niin kuin monttu auki, että mitenkä tässä nyt oikein mennään.

Tämä sama linja: Tänä päivänä valiokunnalle kerrottiin, että Makera on kuiva vuoteen 2012 mennessä tällä menolla, siis toisin sanoen rahat häipyy johonkin. Tosin nyt ministeri ilmoitti, että joku hyppynen tulee sinne kuitenkin täydennyksenä välittömästi.

Ja kolmas asia: lihantuotantohan kohta on sillä tavalla, että me syömme brasilialaista lihaa.

Nils-Anders Granvik /r(vastauspuheenvuoro):

Värderade herr talman! Under hela vår EU-tid har lantbruksinkomsten varit synnerligen negativ i förhållande till andra yrkesgrupper. Den enda medicinen som vi egentligen har bjudits på är en snabb strukturomvandling. För min del anser jag att det här inte räcker till, vi kommer aldrig att kunna konkurrera på allmäneuropeiska villkor. Det här förutsätter också att vi kan behålla vårt nationella stöd. Tyvärr så ser det väldigt dåligt ut och jag hemställer till regeringen att regeringen i alla sina lantbrukspolitiska ställningstaganden utgår ifrån att man fattar sådana beslut som inte äventyrar vår rätt till vårt nationella stöd.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On hyvä asia, että ministeri Korkeaoja viittaa ilmastonmuutoskysymykseen. Kuitenkin kotiläksyä Vanhasen hallitukselle kaiken kaikkiaan voi siitä antaa, ettei valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2006 yleisperusteluissa ole ollenkaan ilmastonmuutosasiaa otettu sen ansaitsemalla ja vaatimalla vakavuudella esille. Siellä pitäisi olla oma kappaleensa tästä asiasta ja pitäisi avata tätä ongelmaa, miten sen eri tavoin eri pääluokkien kohdalla pitäisi myös sitten rahallisestikin toteutua, sen estämispuolen toisaalta, toisaalta valmistautumisen siihen.

Lopuksi, puhemies, todellakin se 5 euroa, kun viittasitte kansaneläkkeen korotukseen ensi vuoden syksyllä, on todella vähän. Siitä on täällä puhuttu, onko se pilkkaa vai aliarviointia vai mitä se on. Eläkkeensaajat kyllä ovat reagoineet siihen aika voimakkaasti.

Marjaana Koskinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ihan kaksi asiaa eri aihepiiristä ministerille:

Ensin kalastukseen liittyen: Mielestäni budjettikirjassa kalastuskohtaa on aika ylimalkaisesti käsitelty, ja lähinnä puutun siihen, että ammattikalastajien kohdalla ei juurikaan ole muuta mainintaa kuin se, että ammatinharjoittajien määrä tulee vähenemään. Ja näin tuleekin käymään, se on aivan totta. Minun mielestäni meidän pitäisi enemmän kiinnittää siihen huomiota, että meillä on ammattikalastajia, jotka verkkojen kanssa kalastavat, ja se on todellista luomua. Siihen pitäisi panostaa enemmän, koska siellä on tällä hetkellä esimerkiksi polttoaineverovähennysoikeus. Tullin kautta saa korvausta, mutta se on oikeastaan ainoa, mikä on valtion tuki näille ammatinharjoittajille.

Toisaalta, jos ajatellaan esimerkiksi sitä, että meillä on kuitenkin kalankasvatusta ja on troolausta, niin molemmissa on ongelmia. Kalankasvatuksen kohdalla on ympäristöongelmat, ja troolauksen kohdalla tulee se ongelma, että sieltä vedetään kaikki kalat, jotka vaan on olemassa. Eli kaipaan budjettiin enemmän sitä, että nähdään myös tämä ammattiryhmä. Se ikääntyy koko aika, se vähenee koko aika, (Puhemies koputtaa) ja valtion tuki ei ole kovinkaan mimmoinenkaan.

Ja toinen, mikä puuttuu, on eläinsuojelulaki (Puhemies: Minuutti!) ja siihen liittyvät uudistukset. Esimerkiksi viime kesänä oli Valkealassa pentutehdas, jonka kohdalla todettiin, että meidän eläintenpitokieltopykäläämme ei valvota, ja toisaalta, että eläinsuojelulainsäädäntöön (Puhemies koputtaa) tarvitaan myös korjauksia.

Jari Koskinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kolme asiaa. Ensinnäkin kestävän metsätalouden rahat jälleen kerran vähenevät. Tiedetään, että hallintoon tässä asiassa kuluu aivan liian paljon rahaa. Koska saadaan sellainen uudistus, että rahat menevät pääasiassa sinne töihin eivätkä niin paljon hallintoon kuin tällä hetkellä?

Toinen asia: Ministeri otti täällä esille maaseudun vesihuoltoasiat. Se on hyvä asia. Toivon, että nyt maa- ja metsätalousministeri ja ympäristöministeri yhdessä katsovat, millä tavalla voidaan hoitaa rahoitusta maaseudun vesihuoltoon ja jätevesiasioitten hoitamiseen. Tiedetään tämä kymmenen vuoden siirtymäaika. Nyt on se hetki, jolloin pitää jotain tehdä.

Ja kolmas asia: Viljelijät, jotka viljelevät sokerijuurikasta, ovat aika paljon huolissaan, onko nyt menossa viimeinen nosto, milloin tapahtuu ratkaisuja tässä EU:n sokeriuudistuksessa, milloin tiedetään, koska kannattaa mahdollisesti tilata ensi vuoden siemeniä tai lannoitteita tai muita vastaavia. Pikkuhiljaa tarvittaisiin päätöksiä. Toivottavasti Suomen sokerijuurikastuotantoa puolustetaan viimeiseen asti siellä EU:ssa.

Jukka Vihriälä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Jatkaisin ed. Granvikin puheenvuoroa siitä, että maataloustulo tämän budjettikirjankin mukaan vuodesta 1994 vuoteen 2004 saakka on pudonnut 32 prosenttia. Maataloustuotanto sinänsä ei ole pudonnut, mutta tulot ovat pudonneet. Kun nyt siirrytään tähän uuteen tukijärjestelmään ensi vuonna, myöskin budjetin mukaan, niin tässä selvästi todetaan, että tulot tulevat edelleen alenemaan erityisesti maito- ja naudanlihatiloilla.

Kysyisinkin nyt, mitä toimia ministeriössä on mietitty, vai onko mietitty mitään, miten viljelijän tulotasoa voitaisiin turvata.

Ja myös yhteen asiaan: nyt kun varallisuusvero tultaneen poistamaan ensi vuonna, niin siinä yhteydessä, kun tätä lainsäädäntöä muutetaan, ei missään tapauksessa saa lähteä siitä, että aktiiviviljelijöiden asemaa vaikeutetaan, koska tämmöisiä tietoja on nyt olemassa siitä valmistelusta, mitä valtiovarainministeriössä on tämän lain suhteen.

Matti Kauppila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihan muutama sana tästä maaseutuvirastosta, sen menosta Seinäjoelle. Onnittelen Seinäjokea ja Poria siitä. Mutta onko nyt varauduttu budjeteissa tähän muutosvastarintaan? Elikkä nyt mitä ilmeisemmin henkilöstö vastustaa aika rankastikin. Lehtitietojen mukaan henkilöstö ei ole kovin halukasta siirtymään kovinkaan pohjoiseen täältä Helsingistä. Onko nyt varauduttu tulevissa budjeteissa siihen, että sinne joudutaan kouluttamaan uusi henkilöstö moneen asiaan, ettei sitten virasto, kun lähtee vuonna 2008 toimimaan, aiheuta katkoksia? Näin lahtelaisena Lahti olisi ollut paras paikka.

Harry Wallin /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kun eduskunta kesällä 2002 teki päätöksen ydinvoiman lisärakentamisesta, niin siihen päätökseen liitettiin lausuma numero 3, jossa todetaan näin: "Eduskunta edellyttää, että uusiutuvan energian tutkimusta, kehittämistä ja käyttöönottoa tuetaan ilmastostrategiaan sisältyvän edistämisohjelman mukaisesti, kuitenkin niin, että biomassan käyttöä edistetään ohjelmaa enemmän muun muassa veropolitiikan, investointitukien ja teknologian kehittämistukien sekä kestävän metsätalouden metsänparannusvarojen lisäresursseilla - -." Ja nyt, niin kuin ed. Jari Koskinen totesi, niin tässä budjettiesityksessä on kaksi miljoonaa euroa vähemmän metsänparannusvaroja kuin tänä vuonna. Tämä on täydessä ristiriidassa tämän eduskunnan ponnen kanssa, jonka johdosta ydinvoiman lisärakentaminen sai selvän enemmistön täällä eduskunnassa.

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ajattelin, että jos puhemies sallii, niin ministerin vastaus ensin näihin runsaisiin kysymyksiin, mitä tässä on edellä ollut, ja kysyisin vasta sen jälkeen, mutta kun kerran puheenvuoron sain: Ministeri totesi, että 24 miljoonaa euroa on tämä ensi vuoden budjetti nyt laihempi kuin tälle vuodelle oli varattu. Tätä miinusmerkkistä lukua on selitetty tänään viimeksi siirtomäärärahoilla. Kysyisin ministeriltä, minkä verran edellisinä vuosina tälle vuodelle ja viime vuodelle on näitä vastaavia siirtomäärärahoja ollut.

Toinen asia sitten, joka on ollut täällä jo esillä, on tämä maaseudun kehittämisrahaston rahatilanne. Kuten ed. Pulliainen totesi, se on syöty kuiviin vuoteen 2012 mennessä näillä näkymin valtiovarainministeriöstä tänään saadun tiedon mukaan. Kysymys kuuluu ministerille: Miten maaseutua aiotaan kehittää? Miten investointi- ja korkotukia aiotaan järjestää sen jälkeen, kun ei tätä Makera-rahaa enää ole?

Eero  Lämsä  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Granvik ja ed. Vihriälä kiinnittivät huomiota tähän maatalouden tulokehitykseen. Ja niin kuin budjettikirjassa tuodaan esille se, vuodesta 94 se on ollut alenevaa. Kuitenkin kun siinä tuodaan esille myös se, että ministeriön politiikkasektorin tavoitteissa on tuotannon kannattavuus ja viljelijöiden työmotivaation lisääminen, niin mitkä ne toimenpiteet ovat jatkossa?

Myös toinen asia, jonka haluan tässä tuoda esille, on tämän tilatuen käyttöönotto ensi keväänä. Nyt siinä on tämä toimeenpano menossa ministeriössä. Missä vaiheessa se on? Kun tähän sitten liittyy myös koulutus elikkä niin sanotusti maakuntiin ja viljelijöille tuleva koulutus, niin millä tavalla nyt ministeriössä on varauduttu tähän rahoitukseen? Tätä on kysytty muun muassa tuolta tuottajain liitoista, koska nehän ovat hyvin vahvasti mukana tässä kenttätyössä. Mutta tähän on saatava rahoitus. Koska on erittäin merkittävästä asiasta kysymys, niin sitä rahaa tarvitaan.

Janina Andersson /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minäkin haluaisin kysyä ministeri Korkeaojalta, että eikö ole niin, että luonnonkala on kuitenkin se paras kala sekä ihmisten terveyden kannalta että meidän ympäristömme kannalta. Nyt kun Ahvenanmaan maakuntahallitus on laittamassa kalanviljelyä kuriin monin eri toimenpitein ja myös investointituillaan, niin että voidaan siirtyä suljettuihin kasseihin, niin ollaanko nyt tekemässä samaa Suomessa ja miten nopeasti teemme samaa? Se, että Helcom hot spot -listalta saatiin pois tämä kalaviljely, oli aikamoinen virhe tavallaan, josta meritutkijat olivat eri mieltä, ja silloin luvattiin, että nyt vasta ruvetaan toimiin. Sitä ei voi käyttää nyt tekosyynä sille, ettei tarvitse tehdä yhtään mitään. Elikkä milloin me teemme saman kuin Ahvenanmaa kalaviljelyn suhteen?

Esa Lahtela  /sd (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Byrokratia vie aina aika merkittävän osan näistä varoista. Yksi Joensuun yliopiston tutkimus, joka on parasta aikaa ilmeisesti julkaistu, on tämä, että Kemera-varoista elikkä varoista niihin hankkeisiin, jotka kestävän metsätalouden rahoilla tehdään, noin puolet menee tähän hallinnointiin ja byrokratian pyörittämiseen. Onko tässä nyt ajateltu jotain kevennystä saada aikaan, jotta niihin hankkeisiin jäisi enemmän rahaa ja saataisiin kevennyttyä sitä väliporrasta, että ei se söisi niitä rahoja, mitkä kuuluvat metsänhoitoon?

Petri Salo  /kok (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Niin kuin täällä ovat jo monet edustajat todenneet, niin maataloustulon kehitys ja viljelijän tuntipalkan kehitys eivät ole varmasti olleet viime vuosien aikana tyydyttäviä. On osin jopa ihmeteltävää, kuinka esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla nuoret viljelijät uskaltavat kuitenkin aika voimakkaasti edelleen investoida, mikä on hyvä seikka. Mutta tulevaisuudenuskoa kaipaisi myöskin turkistalous, joka on merkittävä työllistävä elinkeinonhaara. Ruotsissa puhutaan jo tänä päivänä siitä, että turkistalous ajetaan Ruotsissa kokonaan alas. Suomessa turkistalous tarvitsisi ympäristöinvestointeja ja eläintenhoitoon liittyviä investointeja, jotta tämä elinkeino pystyttäisiin pitämään Suomessa. Onko ministeriössä mitään ajatusta, että myöskin tähän elinkeinonhaaraan lisättäisiin panostuksia?

Susanna Haapoja /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tulonmuodostuksesta täällä on jo paljon puhuttu ja eilen erityisesti ministeri Leena Luhtasen puheenvuoron aikana käsiteltiin paljon sellaista pitkän tähtäimen linjakkuutta tässä politiikan tekemisessä. Niin myös maatalouden ja metsätalouden osalta se olisi toivottavaa, ja se on sangen vaikeaa, koska monta eri elementtiä vaikuttaa näihin asioihin. Täällä käytetään varmasti vielä, aavistan niin, kaikki oleelliset asiapuheenvuorot, mutta haluaisin nostaa merkittävänä vaikuttimena 4H-järjestön tulevaisuuden maaseudulla ja nuorten toiminnan kannalta sen sektorin määrärahojen tulevaisuuden pitkällä tähtäimellä.

Jari  Leppä  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Täällä budjettikirjassa lukee näin, että vaikuttavuustavoitteena maa- ja metsätalousministeriöllä on maaseutualueiden kehitys tasapainoisena suhteessa koko maan kehitykseen. Ministeri Korkeaojalle täytyy antaa kaikki tuki siinä, kun hän totesi, että tiemäärärahoja, liikennemäärärahoja, pitäisi nykyisestä lisätä. Se on yksi tärkeimpiä maaseudun kehittymisen elementtejä. Toivon myöskin, kun täällä on valtiovarainministeri Kalliomäkikin vielä hetken aikaa, että hän voisi tälle asialle vihreää valoa vielä viime hetkillä näyttää. Siitä jäisi miehestä erinomaisen hyvä kuva silloin.

Toinen asia on maaseutuyrittämisen kehittäminen täällä kirjassa. Sitä ei kyllä tue se, että pienennetään maaseutuneuvonnan määrärahoja. Toivoisin, että myöskin siihen asiaan kiinnitettäisiin huomiota. Osaaminen on äärimmäisen tärkeää.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämän syksyn alussa suomalaiset ympäristöjärjestöt toivat eduskuntaan vetoomuksen, jossa 100 000 suomalaista kaikista Suomen kunnista oli allekirjoittanut vetoomuksen eteläisen Suomen metsiensuojelun puolesta. Tähän vetoomuksen oli paljon syitä, koska metsäluonnon monimuotoisuus eteläisessä Suomessa on vakavasti uhattuna. On itse asiassa vaikea kuvitella Suomessa montaakaan sellaista aihetta, joka saisi 100 000 ihmistä huolestumaan. Tämä tietenkin kertoo siitä, että metsät ovat suomalaisille erittäin tärkeitä. Onko ministeriössä noteerattu tämä vetoomus ja otettu se vakavasti? Mihin toimenpiteisiin aiotaan ryhtyä, ja millä tavalla ministeri suhtautuisi siihen, jos eduskunnassa budjettikäsittelyn yhteydessä siirrettäisiin määrärahoja sillä tavalla tai lisättäisiin määrärahoja niin, että arvokkaita suojelualueita yksityisiltä metsänomistajilta voitaisiin hankkia eteläisessä Suomessa nykyistä enemmän?

Timo  Soini  /ps (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kymmenen vuotta EU:ta ja 30 prosenttia takapakkia. Ei tullut esiinnyttyä valheprofeettana silloin, kun sanoin, mihin tämä johtaa. Kun ministerin kotivaalipiirissä kävin ja kun siellä aina hyvin usein arvostellaan EU:ta, niin sanoin emännälle, että Ahon hallitushan Suomen vei EU:hun, ja sieltä tuli vastaus: "Ka vei, kuka vei." Usko on vielä vahva, Etelä-Pohjanmaallakin joku investoi. Kun seuraavat kymmenen vuotta menevät, niin häipyykö toinen 30 prosenttia? Ei tässä kovin suuri ennustaja tarvitse olla, kun katsoo tätä kolhoosia. Mutta arvoisalta ministeriltä kysyisin: minä vuonna Suomen kansanedustajat täällä eduskunnassa saavat päättää jälleen itsenäisesti omasta leivästään, eli minä vuonna maatalouspolitiikka palaa kansallisesti päätettäväksi?

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja

Arvoisa puhemies! En varmaan tyhjentävästi pysty kaikkiin kysymyksiin vastaamaan tässä, (Ed. Pulliainen: Helppo ensin — ed. Soinille!) mutta pyrin vastaamaan kuitenkin mahdollisimman moneen. Ed. Pulliaisen pyynnöstä vastaan ed. Soinille ensimmäisenä, milloin palataan kansalliseen maatalouspolitiikkaan. Kyllä yhteinen maatalouspolitiikka on Euroopan unionin politiikan aivan oleellinen osa, ja varmasti niin kauan kuin tämä unioni toimii, niin sillä on myöskin yhteinen maatalouspolitiikka. Jos ed. Soini haluaa siitä eroon, niin sitten pitää suoraan esittää, että Suomi eroaisi unionista. (Ed. Soini: Aivan oikein, aivan oikein!)

Täällä erittäin monessa puheenvuorossa kosketeltiin energiapolitiikkaa. Tästä on ollut esillä, että selonteon yhteydessä asia tulee laajasti esille. Tässä on kuitenkin syytä todeta, että kyllä meillä bioenergian käyttö on huomattavasti lisääntynyt. Puun käyttö on lisääntynyt, samoin muun muassa ruokohelven. Joskin on vielä aika pieni tämä peltoenergiapuoli, se on kaksinkertaistunut joka vuosi, eli hyvällä uralla ollaan. Selvää on, että pääsääntöisesti tämän kehityksen vauhdittajana on fossiilisten polttoaineiden hinnannousu ja myöskin sitten päästökauppajärjestelmään siirtyminen. Ei tarkoitus ole valtion tukirahoilla ensisijaisesti tätä edistää, jos markkinaehtoisesti päästään tässä kehityksessä hyvin eteenpäin. Sen sijaan meillä on tarpeen, ja sitä on koko ajan tehty, tukea erilaisia hankkeita, muun muassa nykyaikaista yhdistettyä sähkön- ja lämmöntuotantoa pienissä yksiköissä, jota KTM:n budjetista tuetaan, myöskin sitten biokaasun käytön edistämistä, pilottilaitoksia, joita tämän vuoden aikana on lähtenyt käyntiin. Se on semmoinen asia, jossa monta hyötyä tulee samalla kertaa. Niitä on tarkoitus jatkossakin tukea ja tällä tavalla pitää huolta siitä, että uusinta teknologiaa otetaan niin nopeasti käyttöön kuin se on mahdollista.

Täällä puhuttiin myös maatalouden tulokehityksestä. Tämäkin asia tulee olemaan keskeinen kysymys maatalouspoliittisessa selonteossa, jonka valmistelu on aivan loppusuoralla, ja se tulee kohta eduskuntaan. Toteaisin siitä, että kyllä peruslähtökohta maatalouden kannattavuuskehityksen turvaamisessa on kaikki toimenpiteet tuottavuuskehityksen parantamiseksi. Se tarkoittaa sitä, että rakennetta pitää kehittää, mutta se tarkoittaa myöskin sitä, että osaamista kaikilla tavoin pitää parantaa niin, että kilpailukykyisyys säilyy. Totta kai me tarvitsemme pohjoisissa olosuhteissa myöskin kattavan tukijärjestelmän. Sen kehittäminen on tarpeen ja sen turvaaminen, että myöskin kansallisia tukia voidaan jatkossa myöntää, mitä ed. Granvik puheenvuorossaan kysyi. Mutta kun maatalouden tuki-intensiteetti on jo erittäin korkea Suomessa, niin lähtökohtaisesti pitää katsoa asioita sillä tavalla, miten muilla toimin kuin tukia kasvattamalla kannattavuusedellytyksiä voidaan parantaa. Jos eritellään sitten maatalouden kannattavuutta, katsotaan eri tuotantosuuntia ja siellä kvartiileja, niin kuva muodostuu vähän toisenlaiseksi kuin pelkästään keskiarvoja tarkastelemalla eli ei ole ollenkaan niin synkkä kuva kuin ehkä näistä keskiarvoluvuista voisi päätellä. Se näkyy sitten myös siinä, että investointiaktiivisuus on kohtuullisen hyvä eli nuoret viljelijät kuitenkin näkevät mahdollisuuksia elinkeinon kehittämiseen, mikä on tarpeellista ja välttämätöntä, ja on hienoa, että näin tapahtuu.

Täällä oli esillä monia tärkeitä asioita. Poimin sieltä kysymyksen metsätalouden Kemera-varojen riittävyydestä ja hallinnon raskaudesta. Tämä on tosiasia, ja hallitus on jo iltakoulussa talvella tehnyt päätöksen, että metsäkeskusorganisaatiota pyritään keventämään. Tarkoituksena on myös Kemera-lainsäädäntöä uudistaa sillä tavalla, että kaikkinaiset hallinnolliset tehtävät vähenevät niin, että todella voidaan siirtää varojen painopistettä byrokratiasta itse metsässä tapahtuvaan työhön. Tässä pyrimme hyvin määrätietoisesti ja voimakkaasti etenemään sekä tämän Kemera-lainsäädännön uudistamisen avulla että muilla toimilla, joilla muun muassa sähköistä asiointia lisätään metsäkeskuksissa. Muutoinkin metsäkeskusten toimintaa kehitetään organisaatiouudistuksella ja ohjauksella, organisaatiouudistuksella, josta laki tulee eduskuntaan aivan pikapuoliin.

Kalastuksen osalta olen pyrkinyt toimimaan sekä kansallisella tasolla että unionin yhteisen kalastuspolitiikan kehittämisen osalta niin, että nimenomaan meille tyypillinen rannikkokalastus voisi menestyä ja sen vaatimat toimet otettaisiin huomioon muun muassa uudessa kalastusrahastoasetuksessa, joka on tällä hetkellä työn alla ja tulee EU:n ministerineuvostoon todennäköisesti joko ensi tai sitä seuraavan kuun kokouksessa. Kalankasvatuksen ympäristöhaitat ovat vähentyneet parempien ruokintamenetelmien myötä, ja varmasti tässä on syytä pyrkiä kaikin tavoin jatkamaan tätä kehitystä. Meillähän on nyt meneillään kalankasvatuksessa vaihe, jossa kirjolohen rinnalle on tulossa muita kalalajeja, jotka varmasti lisäävät tämän elinkeinon kannattavuutta ja antavat parempia lähtökohtia, kun tuodaan markkinoille siika, ehkä myöskin kuha jatkossa, jolloin tästä kilpailutilanteesta halvan norjalaisen lohen kanssa vähän päästään eroon. Tämä on tervetullut kehityssuunta, jossa on aivan oleellinen tekijä se, miten Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkimustyöt edistyvät, ja tästä tullaan siihen, että nämä tutkimuksen rahoitukset pitää hoitaa.

Haluaisin ehkä vielä lopuksi todeta tästä, että kun Ruotsissa ollaan tekemässä turkistaloudesta sellaisia päätöksiä kuin ollaan tekemässä, olisi tarpeen, että Suomen eduskunnassa ja hallituksessa sopivassa yhteydessä todettaisiin se, että turkistalous on tärkeä suomalainen elinkeino, jota halutaan kehittää ja kaikin puolin sen toimintaa edistää. Tämän kaltainen sisältö on hallitusohjelmassa. Hallitus on muun muassa erilaisilla toimilla ja ministeriö rahoitustoimilla huolehtinut siitä, että turkistalouden kehittämistoimet ovat menneet eteenpäin, mutta voisi olla syytä vaikkapa tämän budjettimietinnön yhteydessä, kun tämä on ajankohtainen asia, todeta yleiselläkin tasolla se, että turkistalouden merkitys Suomessa on tärkeä. Sillä on myös tärkeä ympäristöllinen merkitys siinä mielessä, että silakan ja muun Itämeren kalan kalastuksen kautta merkittävä fosforikuorma siirretään turkistalouden kautta tänne kansantaloutta hyödyttämään ja poistetaan fosforia Itämerestä tämän kalastuksen kautta.

Voin lopettaa puheenvuoroni toteamalla, että me olemme onnistuneet kalakannan hoidossa sillä tavalla, että toisin kuin lähes kaikkialla muualla Euroopassa tärkeimpien saaliskalojen kannat ovat romahtaneet ja hyvin huonossa kunnossa, meillä silakkakannat ovat hyvässä kasvussa ja olemme voineet nyt monta vuotta peräkkäin lisätä kalastusta. Näkymä on edelleenkin semmoinen, että kanta vahvistuu ja kalastusta voidaan lisätä.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Hyvät kollegat! Yleinen taloudellinen kehitys maassamme näyttää valoisalta. Tässä mielessä pitää olla tyytyväinen tilanteeseen ja myös hallituksen yleisen talouspolitiikan kuten veropolitiikan onnistumiseen. Se, että talous toimii tällä hetkellä hyvin ja näyttää valoisalta, perustuu myös tiettyihin keskeisiin viime vuosina tehtyihin oikeisiin ratkaisuihin. En nyt puhu Ahon hallituksen tai Lipposen ykkös- ja kakkoshallituksen yleisestä talouspolitiikasta mutta mainitsen suurina historiallisina, yhteiskunnallisina ratkaisuina muun muassa jäsenyyden Euroopan unionissa, euroalueeseen liittymisen, viidennen ydinvoimalan rakentamisen ja tuoreimmista ratkaisuista tietysti pitkäkestoisen tulopoliittisen kokonaisratkaisun ja harjoitetun veropolitiikan. Nämä ovat kaikki asioita, joita nykyinen pääministeri enemmän tai vähemmän kiivaasti on aikaisemmin vastustanut, kuten ed. Katainen täällä keskustelussa totesi.

Ajattelin, herra puhemies, tässä kommentoida eräitä tässä budjettikeskustelussa esillä olleita tärkeitä asioita.

Työllisyyskehitys, uusien työpaikkojen syntyminen on kaiken a ja o. Jokainen tiedämme, että sillä, kuinka suuri osa työikäisistä suomalaista voi olla töissä, kuinka paljon meillä on työpaikkoja, on aivan ratkaiseva vaikutus julkiseen talouteen tietysti tulopuolella eli verotuloihin, mutta myös menopuolella työttömyyskorvauksiin, asumistukeen, toimeentulotukeen jne. Näin ollen, kun kaikki olemme huolissamme esimerkiksi kuntien mahdollisuuksista turvata kansalaisille ne arvokkaat, tärkeät hyvinvointipalvelut, joita kaikki kannatamme, jotka liittyvät koulutukseen, sosiaali- ja terveydenhuoltoon, vanhustenhoitoon jne., niin tästä on suora linkki työllisyyskehitykseen. Mitä parempi työllisyyskehitys meillä on, sitä paremmin kunnat voivat huolehtia näistä peruspalveluista, koska työllisyyskehitys vaikuttaa sekä suoraan kuntien talouteen että valtiontalouteen, jolla on tietysti taas omat vaikutuksensa kuntien talouteen.

Näin ollen työllisyyskehityksen turvaaminen ja hallituksen työllisyyslupauksessa, joka on siis se vähintään 100 000 uutta työpaikkaa vaalikauden vaihteeseen mennessä, onnistuminen tai epäonnistuminen on aivan avainasemassa esimerkiksi hyvinvointipalvelujen kannalta, ja näin ollen työllisyyskehitys on tärkeätä kaikille muillekin suomalaisille kuin työttömille. Työttömille se on omakohtaista traagisuutta, että on työttömänä, ja heidän perheilleen, mutta kaikkiin suomalaisiin, opiskelijoihin, eläkeläisiin, niihinkin, joilla on varma ja turvattu työpaikka, kaikkiin heihin vaikuttaa se, miten tässä työllisyyden hoidossa onnistutaan.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että hallitus epäonnistuu tässä työllisyyslupauksensa lunastamisessa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että vaalikauden vaihteeseen mennessä syntyisi noin ehkä 60 000—80 000 uutta työpaikkaa, joista niistäkin tietysti pitää olla tyytyväinen. Olemme kuitenkin todenneet, että tämän budjetin yhteydessä eli budjettiriihessä olisi ollut hallituksella viimeinen tilaisuus tehdä sellaisia uusia päätöksiä, joilla olisi työllisyyttä voitu parantaa siitä urasta, jolla tällä hetkellä ollaan. Jos nykyinen ura, joka menee positiiviseen suuntaan, johtaa tuohon 60 000—80 000 uuteen työpaikkaan vaalikauden vaihteeseen mennessä, niin budjettiriihessä olisi tullut tehdä ne päätökset, joilla tältä uralta olisi voitu nousta sellaiselle uralle, joka voisi johtaa tähän vähintään 100 000 uuteen työpaikkaan.

Olemme sanoneet, että budjettiriihessä hallitus ei tehnyt ainuttakaan uutta työllisyyttä edistävää päätöstä. Tämän väitteemme kimppuun on sitten käyty tässä keskustelussa. Esimerkiksi sosialidemokraattien ryhmäpuhuja Pia Viitanen sanoi: "Kokoomus väittää ikään kuin tosissaan, ettei budjetti tuo mitään työllisyyteen, vaikka sitä edistäviä toimia on - - satojen miljoonien edestä."

Herra puhemies! Kuten totesin, emme väitä, ettei budjetissa ole mitään. Päinvastoin, olemme tarkoin perehtyneet budjettiin. Väitämme, että budjettiriihessä ei tehty ainuttakaan uutta ratkaisua. Siellä tietysti kirjattiin ne ratkaisut budjettiin, jotka oli hallituksessa aiemmin keväällä tehty. Jos ed. Viitanen tai joku muu väittää, että riihessä tehtiin uusia työllisyyttä tukevia päätöksiä, niin kertokaa minulle, mitä ne päätökset olivat. En tiedä, onko ed. Viitasella ollut vaikeuksia luetun ymmärtämisessä vai onko kyseessä perinteinen luullun ymmärtäminen. On tietysti selvää, että hänen on helpompi osua maaliin niin kuin meidän muidenkin, jos pääsee itse ensin siirtämään maalia.

Mitä sitten olisi voitu tehdä? Olisi voitu esimerkiksi tätä palkkatason mukaan porrastettua työnantajamaksu-uudistusta viedä eteenpäin paljon suuremmalla panostuksella kuin nyt hallitus esittää. (Ed. S-L. Anttila: Mistä rahat?) Hallitushan esittää 100:aa miljoonaa. Keskustan vaaliohjelmassa esitettiin 700—500 miljoonaa. — Mistä silloin rahat, ed. Anttila? — Hallitus itse uskoo tähän keinoon, eihän hallitus muuten esittäisi tätä uudistusta. Jos tähän keinoon uskotaan, miksei siihen satsata tuntuvammin, jolloin tulokset olisivat myös parempia?

Herra puhemies! Toinen kysymys, joka on ollut esillä, on verotus. Ministeri Kalliomäki on nähnyt paljon vaivaa jo vuosi sitten ja nyt uudestaan todistellakseen, että hallituksen veropolitiikka ei ole ainakaan kokoomuksen veropolitiikkaa. Pakko myöntää, että emme ilenneet vaalien alla esittää varallisuusveron poistamista, mutta sitä esitimme, että tuloverotusta alennetaan kaikilla tulotasoilla noin prosenttiyksikön verran vuodessa, mikä olisi johtanut yli 2 miljardin euron panostukseen vuositasolla vuonna 2007. Ministeri Kalliomäki, juuri tämän on hallitus toteuttanut, ja se on toiminut. Näillä veroratkaisuilla on tuettu kotimaista kysyntää ja ylläpidetty työllisyyttä. Esimerkiksi puheenjohtaja Kalli sanoi keskustan ryhmäpuheenvuorossa näin: "Vaalikauden aikana veronkevennyksien kokonaissumma tulee olemaan 2,8 miljardia euroa. - - Kevennykset tukevat kotimaista kysynnän kasvua ja työllisyyttä. Veronkevennykset ovat olleet oikea toimenpide - -" jne. Ja näin on toimittu. Puhuiko ed. Kalli tai kukaan keskustan edustajista näin eduskuntavaalien alla? Ehkä ed. Ala-Nissilä puhui, en tiedä, mutta en usko, että ainakaan kukaan muu.

Mitä sitten hallituspuolueet vaalien alla puhuivat veroista? Herra puhemies! Tässä on sosialidemokraattien vaaliohjelma, SDP:n vaaliohjelma, 12.2.2003, viisi sivua hyvin pientä pränttiä. Mitä täällä esitetään verojen alentamiseksi? Tätä joutuu lukemaan tarkkaan, hyvin tarkkaan, ja kun sen lukee kolmannen kerran, sieltä löytyy seuraava virke: "Verotuksen liikkumatilaa on käytettävä maltillisesti ja tarkasti työllisyyttä tukien." Tämä on se, mitä SDP vaalien alla esitti verotuksen keventämisestä. Kun kokoomus esitti toteutettavaksi sen vero-ohjelman, jonka hallitus nyt tällä vaalikaudella tulee toteuttaneeksi, niin puoluesihteeri Heinäluoma antoi tammikuussa 2003 tiedotteen, jossa luki seuraavaa: "Puoluesihteeri Heinäluoma varoittaa kokoomusta verohuutokaupasta. Kokoomuksen isot veronalennuslupaukset vaarantavat julkiset palvelut ja ovat pettymys SDP:lle." Miltä, ministeri Kalliomäki, tuntuu, kun teidän toteuttamanne veropolitiikka on pettymys SDP:lle? Nyt nähtäväksi jää, mitä ministeri Heinäluoma, valtiovarainministeri Heinäluoma, tulee talouspolitiikasta ja veroista ajattelemaan. Olen aikaisemminkin sanonut, että me emme tiedä, onko hän talouspolitiikassa lintu vai kala. Eräästä hänen edeltäjästään eli Sorsasta tiedettiin ainakin se.

En tässä yhteydessä lainkaan kiinnitä huomiota siihen, mitä veroista puhui esimerkiksi ministeri Tuomioja siihen aikaan, puhumattakaan ed. Pia Viitasesta, koska hänen veropuheistaan en ole tarkoin perillä, koska omaan seurantavastuuseeni vaalien alla kuuluivat ministeri Hyssälän vaalilupaukset ja ed. Viitasen vaalilupaukset taisivat kuulua ed. Sasin seurantavastuuseen. Mutta aika lailla laitan pääni pantiksi siitä, että ed. Viitanen ei Tampereella vaaleihin käydessään vaatinut varallisuusveron poistamista ja useamman miljardin euron tuloveronalennuksia.

Mitä sitten tulee keskustan veropuheisiin, niitä on jonkun verran täällä jo käsiteltykin, mutta esimerkkinä tästä Taloussanomat helmikuulta 2003, jossa on koko sivu Anneli Jäätteenmäkeä otsikolla "Haastaja vaihtaisi veronkevennykset palveluihin". Täällä Jäätteenmäki todistelee, miten hän ei alenna veroja, oululaiselle insinöörille. Hän pitää huolta, että oululaisella insinöörillä on hyvät palvelut. Sitten on tämä keskustan silloinen Suslov, Kari Hokkanen — nykyinen Suslov taitaa olla Seppo Kääriäinen — ja hän tiesi kertoa keskustan äänestäjille, että jos tuloveroa alennetaan, on joko leikattava palveluja tai korotettava kuntien veroja, elleivät ne kykene tarpeeksi leikkaamaan omia palvelujaan. Ja siitä keskusta päätyi vaatimaan, että veroja ei pidä alentaa vaan pitää palveluihin panostaa ja torjua kokoomuksen veronalennusvaatimukset.

Herra puhemies! Aika loppuu, joten totean lopuksi, että kaiken kaikkiaan olen tyytyväinen siitä, että hallituspuolueet ovat 180 astetta kääntäneet veropolitiikkansa suuntaa, ja isänmaan kannalta on parempi, että vaalien alla puhutaan hölmöjä ja politiikka, jota toteutetaan, on järkevää, kuin että vaalien alla puhuttaisiin järkeviä ja politiikka, jota toteutetaan, olisi hölmöä.

Pia Viitanen /sd (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä sitä näköjään kokoomuskin osaa maalia siirtää, kun moisiin syytöksiin puheenvuorossaan syyllistyi. SDP:n veropoliittinen linja on pitänyt, ja se pitää. SDP:n veropoliittiseen linjaan on koko ajan kuulunut, että tuloveronkevennykset tehdään työllisyyspainotteisesti ja painottuen pieni- ja keskituloisille. Samoin olemme pitäneet tärkeänä, että tuloveronkevennykset liitetään tuporatkaisuihin, mikä kokoomukselle ei ole ollenkaan tärkeä asia. Verolinjamme ovat kuin yö ja päivä, SDP:n ja kokoomuksen. Ed. Zyskowicz on hyvä käyttämään sanoja ja vääristelemään näitä tosiasioita, mutta jos tosiasioissa pysytään, meidän verolinjamme ovat kuin yö ja päivä. Meillä on selkeitä painotuseroja, ja linjamme on pitänyt. (Hälinää)

Mitä tulee saivarteluunne siitä, mitä päätettiin budjettiriihessä tai mitä ei, niin hyvinpä olette Suomen kansalta salanneet sen, että joka tapauksessa satoja miljoonia euroja panostetaan työllisyyteen. Ja jos nyt puhutaan saivartelunomaisesti budjettiriihestä, mihin ed. Zyskowicz viittasi, niin kyllä sielläkin tuli työllisyyttä edistäviä toimia, muun muassa tukien muutoksia, niin että pitkäaikaistyöttömän on helpompi vastaanottaa työtä, (Puhemies: Minuutti!) mikä parantaa työllisyyttä.

Puhemies! Minä en tämän kaiken perusteella tiedä, onko nykykokoomus lintu vai kala.

Valtiovarainministeri   Antti  Kalliomäki

Puhemies! Oli lintu tai kala, mutta naurun hyrskettä piisaa. Sen pitäisi kylläkin laantua, kun muistelette omaa veropoliittista linjaanne, sitä, mihin ed. Viitanen viittasi. Kesällä 2004 ennen budjettiriihtä te lähditte siitä, että siellä pitää tehdä veropäätökset, työn verotuksen keventämispäätökset pitää tehdä siellä eikä tupon yhteydessä. Se tarkoittaa sitä, että ette olisi saaneet tupoa ettekä veronkevennyksiä. Siinä se kokoomuksen verolinja on, siinä on se 180 astetta eroa meidän linjaamme.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Viitanen on oikeassa siinä, että vaalien alla kokoomuksen ja demareitten veropolitiikassa oli eroa kuin yöllä ja päivällä. Kokoomus vaati veronalennuksia sen suuruisina kuin nyt on toteutettu. Demarit eivät vaatineet. Ed. Sasi tässä, joka oli teidän paimenenne vaalilupausten suhteen, totesi, että ei ed. Viitanen missään esitteessään varallisuusveron poistamista vaatinut tai parin miljardin euron veronalennuksia. Ja kun sanoitte, että kyllä riihessä tehtiin uusia päätöksiä, esimerkiksi työmarkkinatukiuudistus, niin eihän sekään pidä paikkaansa. Tämä työmarkkinatukiuudistushan päätettiin keväällä hallituksessa.

Eli toistan kysymykseni, ed. Viitanen: mikä on se uusi työllisyyttä edistävä päätös, joka budjettiriihessä tehtiin?

Kimmo  Sasi  /kok (vastauspuheenvuoro):

Kunnioitettu puhemies! Olen tosiaankin seurannut ed. Viitasen kaikkia vaalilausumia ja brosyyreitä, ja totuus on kyllä se, että hän oli huolissaan siitä, että tuloverotusta edelleen kevennettäisiin, ja sanoi, että missään tapauksessa mitään kevennyksiä ei pidä antaa suurituloisille ja rikkaille, ja nyt hän on täällä toteuttamassa varallisuusveron poistoa. Se ei varmasti mene kaikkein köyhimmille; se menee ed. Kuosmaselle ja muutamalle muulle edustajalle ja Björn Wahlroosille, mutta he eivät ole tämän yhteiskunnan kaikkein köyhimpiä.

Mitä tulee sitten kokoomuksen linjaan, silloin kun Sauli Niinistö oli valtiovarainministeri, pienituloiset hyötyivät tuloveronkevennyksistä enemmän kuin tämän hallituksen aikana. Kaivakaa vanhat tilastot esiin. Pienituloiset saivat suurempia kevennyksiä kuin suurituloiset Niinistön aikana. Se oli kokoomuksen linja.

Mitä tulee sitten määriin, niin määräthän vastaavat varsin tarkkaan sitä, mitä kokoomus ennen vaaleja ilmoitti veronkevennyksenä ja mitä te kauhistelitte. Ed. Viitanenkin siellä Pirkanmaan vaalipiirissä kauhisteli, että nämä ovat täysin mahdottomia, vaarantavat kaikki Tampereen palvelut. (Puhemies koputtaa) Näinhän missään tapauksessa ei ollut. (Puhemies: Minuutti on kulunut!) Niinistön aikana kaikki kevennykset tehtiin tupojen yhteydessä.

Pia Viitanen /sd (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämähän on suorastaan häkellyttävää. Minä en tiennyt, että minä olen seurannassa. Minä en tiennyt, että minulla on paimen, oli sitten hyvä tai huono paimen. Tämä viittaa entiseen Neuvostoliittoon. En olisi kyllä ikinä uskonut, että kokoomuksella on tällainen entisen Neuvostoliiton linja tässä suhteessa, että paimennetaan ja seurataan kuin jokin pahempikin KGB.

Puhemies! Jos nyt halutaan oikein saivarrella, ed. Zyskowicz, niin budjettiriihessä tulivat nämä asumistukeen tehtävät muutokset, jotka kannustavat pitkäaikaistyötöntä ottamaan vastaan työtä. Mutta eikö pääasia ole se, mitä tässä budjetissa on sisällä, toimia, jotka edistävät työllisyyttä? (Välihuuto kokoomuksesta) — Niin, mutta te olette saivarrelleet tässä. — Näitä työllisyyttä edistäviä toimia on satojen miljoonien eurojen edestä. Tästä kokoomus ei pääse mihinkään. Ehkä teitä harmittaa, että siellä on niitä niin paljon, että teidän on pakko sitten saivarrella jostakin budjettiriihi-sanasta. En ymmärrä kyllä tällaista saivartelua, kun olen tottunut siihen, että asiat ratkaisevat eikä se, missä yhteydessä näitä päätöksiä tehdään.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kun avasin keskustelun, mielestäni on reilua vastata, ja kiitos siitä, että annoitte vielä mahdollisuuden vastata.

Sanon vaan lyhyesti siitä, kun ed. Viitanen ei ole tiennyt olevansa seurannassa. Kun olen katsonut hänen puheitaan täällä ja tekojaan verrattuna siihen, mitä hän puhuu tuolla Tampereen Tammelantorilla, niin olen todella ymmärtänyt, että hän ei ymmärrä, että hänen julkisia vaalipuheitaan ja tekojaan seurataan. Mutta kyllä niitä seurataan, ja kun niitä seurataan, huomataan, että se, mitä puhuitte vaalien alla veroista, ja se, mitä olette toteuttaneet täällä veroista, ovat täysin ristiriidassa keskenään.