Tuula Peltonen /sd:
Arvoisa puhemies! Henkilöstöä lomauttavia
kuntia tulee kaiken aikaa lisää. Yhtenä ryhmänä kuntien
lamatalkoissa ovat opettajat. Opettajien lomautukset vaarantavat
jo jopa 80 000 lapsen tulevaisuuden. Lomautukset ovat jo
niin mittavia, että Valtiontalouden tarkastusvirasto pitää niitä suomalaisen
perusopetuksen suurimpana ongelmana. Lomautuksia voidaan pitää myös
lainvastaisina, koska ne vaarantavat oppilaan oikeuden saada opetusta.
Nyt synnytettäviä vahinkoja on vaikea ja kallista
korjata myöhemmin. Koululaisten opiskelu vaikeutuu kahta
kautta, oppituntien määrää karsitaan
ja lomautettavien opettajien poissaolosta aiheutuu turvattomuutta.
Kysyn arvoisalta opetusministeriltä:
Miten ajattelitte hoitaa kuntoon lomautusten aikaan saamat vahingot
koulutyössä?
Opetusministeri Henna Virkkunen
Arvoisa puhemies! Todellakin, Suomessa on vuosittain ollut
kymmenkunta kuntaa, jotka ovat käyttäneet henkilöstön
lomautuksia säästötoimena. Varmaan olemme
kaikki samaa mieltä siitä, että se on
kyllä erittäin lyhytnäköistä,
kun lasten ja nuorten tulevaisuudesta lähdetään
säästämään.
Teimme sivistysvaliokunnalle juuri selvityksen siitä,
mikä tällä hetkellä on tilanne,
ja näyttää siltä, että 17
kuntaa aikoo käyttää lomautuksia säästötoimena.
Perusopetuslaki lähtee siitä, että kaikilla
lapsilla on oikeus perusopetuksessa saada opetussuunnitelman mukaista
opetusta kaikkina koulupäivinä ja oikeus turvalliseen
oppimisympäristöön. Lääninhallituksille
tehdyissä kanteluissa on kyllä voitu havaita,
että lomautuksia on yleensä mahdotonta toteuttaa
niin, että perusopetuksen tavoitteet tulisivat täytetyiksi.
Tämän vuoksi nyt keskustelemmekin tulevien avien
kanssa siitä mahdollisuudesta, että nyt jo aiempaa
aikaisemmin puututtaisiin näihin kuntien suunnitelmiin,
koska tällä hetkellä lääninhallitukset
ovat voineet vasta jälkikäteen kanteluiden pohjalta
perehtyä tähän tilanteeseen ja selvittää sen.
Selvästi on tarve siihen, että nyt voitaisiin
puuttua asiaan jo aiemmin ja tarkistaa, ovatko suunnitelmat (Puhemies:
Minuutti on kulunut!) sellaiset, että perusopetus voidaan
taata lomautustilanteessa.
Tuula Peltonen /sd:
Arvoisa puhemies! Lain mukaan oppilaalla on oikeus opetukseen
jokaisena koulupäivänä. Hyvän
ja säännöllisen opetuksen saaminen auttaa
ennen kaikkea heikoimpia ja syrjäytymisvaarassa olevia
oppilaita. Maksamme yhä edelleen edellisen laman aikana
opetustoimen leikkauksien ja opettajien lomautusten seurauksena
syntyneitä vaurioita. Opettajat ovat toki vain yksi ryhmä lomautuksen
uhreina, mutta kunnissa lomautetaan yhtä lailla vanhustenhoitajia,
keittiötyöntekijöitä, toimistotyöntekijöitä jne.
Kysyn kuntaministeri Kiviniemeltä:
Haluammeko nyt todella toistaa edellisen taantuman virheitä,
vai olisiko ministerillä vihdoin aikeita panostaa kuntatalouteen
niin paljon, että nämä kuntien henkilöstön
lomautukset voitaisiin lopettaa?
Puhemies:
Ministeri Kiviniemi ei näytä olevan nyt paikalla
kylläkään. — Pääministeri
Vanhanen, olkaa hyvä.
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! On hyvä kohdistaa aina asianomaiselle ministerille.
Kuntien taloutta on tunnetulla tavalla tuettu. Näissä talouskriisin
oloissa kunnat menettävät tulopohjaansa, verotulot
ovat alhaisemmalla tasolla kuin normaaliaikoina. Valtiovalta on
eri tavoin, yhteisöverotuottojen jakoprosenttia muuttamalla,
valtionosuuksilla ja muutoin, pyrkinyt parantamaan kuntien taloutta,
ja näiden toimien yhteisvaikutushan tulee vuositasolla
olemaan noin 700—800 miljoonaa euroa. Sekään
ei riitä estämään kuntien alijäämiä,
mutta näissä talouskriisin oloissa se on kuitenkin
kohtuullinen suoritus.
Maria Guzenina-Richardson /sd:
Arvoisa herra puhemies! Tämän vuoden sosiaalibarometrin
mukaan ennakoidaan kolmentoista myönteisen vuoden jälkeen
merkittävää käännettä huonompaan
väestön hyvinvoinnissa. Sosiaali- ja terveysturvan
keskusliitto ennakoi tämän johtuvan juuri siitä,
että kuntataloutta ei ole hoidettu tarpeeksi. Sosiaalibarometrin
mukaan vain alle puolet sosiaalijohdosta piti oman kuntansa sosiaalipalveluita
riittävinä, ja lautakuntien puheenjohtajien näkemykset
olivat vieläkin kriittisempiä. Sosiaalijohto oli
erityisen huolissaan lastensuojelupalveluista ja lautakuntien puheenjohtajat
vanhuspalveluista. Millä tavalla hallitus vastaa tähän
asiaan?
Peruspalveluministeri Paula Risikko
Arvoisa puhemies! Hallitus on hyvin monin eri keinoin pyrkinyt
lisäämään kuntien varoja, ja
huolimatta siitä, että me tiedämme, että meillä on
esimerkiksi verotulojen suhteen ensi vuonna huono tilanne, valtiovalta
on kuitenkin kuntia auttamassa siinä. Te huomaatte sen
siitä ensi vuoden budjetista. Samanaikaisesti myöskin
teemme rakenteellisia muutoksia ja kehitämme rakennetta
ja myöskin erilaisia menetelmiä, että me
pystyisimme pitämään ne palvelut siellä kunnissa.
Pitää muistaa, että osa näistä on
ihan kunnan omassakin päätöksenteossa.
Paavo Arhinmäki /vas:
Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri ja pääministeri
ovat täällä viikosta toiseen vakuuttaneet,
että kuntien taloutta tuetaan ja kuntien taloudella menee
paremmin kuin valtion taloudella. Itse en usko, että edes keskustalaiset
tai kokoomuslaiset kuntapäättäjät ovat
niin kovasydämisiä, että he ihan vain
huvikseen ja pahaa pahuuttaan haluavat lomauttaa työntekijöitä eri
aloilla ja opettajia ennen muuta. Tämä osoittaa,
että kunnilla on todellinen huutava tarve peruspalveluiden
ja -opetuksen turvaamisesta.
Perusopetuslaki lähtee, aivan niin kuin ministeri Virkkunen
sanoi, siitä, että jokaisella oppilaalla on oikeus
jokaisena päivänä kunnolliseen opetukseen.
Nyt kunnissa rikotaan lakia. Kokoomus on markkinoinut itseään
koulutuspuolueena.
Eikö teitä, ministeri Virkkunen, hävetä se,
että kunnissa rikotaan lakia? Mikä on teidän
konkreettinen toimenne, millä pidätte huolta siitä,
että jatkossa jokainen oppilas saa kunnollista opetusta
jokaisena koulupäivänä?
Opetusministeri Henna Virkkunen
Arvoisa puhemies! Suomen lainsäädännössä on
niin, että tällä hetkellä lääninhallitukset
ovat ne instanssit, jotka valvovat sitä, että peruspalvelut toimivat
kunnissa, ja ensi vuoden alusta alkaen nämä avit.
On todellakin niin, että lääninhallitukset
ovat joutuneet puuttumaan näihin kuntien lomautuksiin.
Näyttää siltä, että suurin
osa kunnista pyrkii toteuttamaan lomautuksia niin, että ne eivät
kohdistuisi koulupäiviin, mutta siitä huolimatta
muun muassa Kuopiossa juuri lääninhallitus kehotti
keskeyttämään lomautukset, koska siellä opettajalla
saattoi olla jopa 50 tai 80 oppilasta kerralla opetettavanaan. On
aivan selvää, että ei tällaisissa
olosuhteissa voida varmistaa sitä, että perusopetussuunnitelman
mukaiset tavoitteet toteutuisivat. Nyt ennen kaikkea täytyy varmistaa
avien tulossopimuksissa, että jatkossa jo aiemmin kunnilta
saadaan nämä tiedot ja pystytään
jo ennen lomautuksia arvioimaan se, vaarantuvatko peruspalvelut,
jos väkeä lomautetaan.
Mutta kaiken kaikkiaan voi tietysti sanoa, että ei
tämä ole mikään kunnan talouden
kannalta kestävä tapa, että jatkuvasti
lomautetaan, koska näemme kyllä, että tietyt
kunnat tekevät tätä joka vuosi henkilöstölle.
Paavo Arhinmäki /vas:
Arvoisa puhemies! Nyt te, ministeri Virkkunen, menitte lääninhallitusten
taakse. Kysyin teiltä konkreettisia keinoja. Esitän
kaksi. Toinen on se, että peruskoululuokkiin säädetään
maksimikoko. Silloin ei voi 50:n, 60:n tai 80 oppilaan luokkia olla
lomautusten aikana. Toinen keino on se, että kunnille annetaan
korvamerkittyä lisärahoitusta koulutuksen hoitamiseen.
Oletteko, ministeri Virkkunen, valmis viemään
nämä kaksi konkreettista esitystä eteenpäin,
joilla huolehditaan siitä, että lapset eivät joudu
koulussa heitteille?
Opetusministeri Henna Virkkunen
Arvoisa puhemies! Hallitus ei ole pienentänyt perusopetuksen
rahoitusta siitä huolimatta, että oppilasmäärä on
vähentynyt koko tämän hallituskauden.
Tuo niin sanottu laskennallinen säästö,
joka koituu siitä, että oppilasmäärä vähenee,
kohdennetaan takaisin perusopetuksen laadun parantamisena. Ensi
vuonna tuo summa on 62 miljoonaa euroa, ja siitä 30 miljoonaa
euroa kohdistetaan kuntiin nimenomaan ryhmäkokoihin. Kunnat
joutuvat ensi vuonna hakemaan tätä lisärahoitusta,
ja sitä voidaan käyttää jakotunteihin, uusien
opetusryhmien perustamiseen tai resurssiopettajien palkkaamiseen.
Haluamme tukea kuntia siis siinä työssä,
että opetusryhmät pystyttäisiin pitämään
maltillisen kokoisina, vaikka talou-dellisia paineita kunnissa on.
Anneli Kiljunen /sd:
Arvoisa herra puhemies! Meillä on lomautuksia myös
päivähoidossa ja sosiaalityössä,
muun muassa lastensuojelussa. Käytännössä tämä on
ilmennyt siten esimerkiksi päivähoidossa, että vanhempia
kehotetaan järjestämään lasten
päivähoito jollakin muulla tavalla, esimerkiksi
pyytämään isovanhempia apuun päivähoidon
järjestämiseen. Useat sadat lastensuojeluilmoitukset
ja -selvitykset ovat tekemättä määräajassa.
Siitä huolimatta sosiaalityöntekijöitä lomautetaan
kunnissa. Lasten oikeudet hoitoon ja suojeluun eivät siten
toteudu maassamme. Kun puhutaan lastensuojelusta, tilanne on edennyt
jo pitkälle. Tämä on ollut tietoista
toimintaa kunnissa. Kuntien valvonnan osalta läänit
puuttuvat vasta sitten, kun tilanne on muuttunut akuutiksi.
Arvoisa puhemies! Mitä hallitus aikoo tehdä lomautusten
osalta, jotta lasten perusoikeudet eivät vaarannu ja lapsille
turvataan riittävä hoito ja perusturva?
Peruspalveluministeri Paula Risikko
Arvoisa herra puhemies! Hyvin monessa kunnassa on totta se,
että näin tehdään. Mutta sehän,
niin kuin kysyjä itsekin tietää alan
ihmisenä, ei ole pitkäjänteistä toimintaa
eikä osoita hyvää toimintaa. Mielestäni
erilaisilla keinoilla pystytään selviämään.
Vaikka meillä on taantuma, me olemme kuitenkin siitä huolimatta
pystyneet lisäämään valtionosuuksia
ja myöskin erilaisia hyviä käytäntöjä on
kuntiin levitetty. Tiedän, että se ei ole helppoa
näinä aikoina, mutta mielestäni kaikkein
tärkeintä olisi ennalta ehkäistä,
että niitä lastensuojelutarpeita ei tulisi. Nythän
menevät kaikki rahat niihin lastensuojelutoimenpiteisiin,
kun pitäisi estää niitä.
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Uskon, että kukaan ei varmastikaan
tällaisia lomautuspäätöksiä ole
jotenkin vapaaehtoisesti tekemässä, ja hallitus
ei missään tapauksessa pidä niitä omassa
välinevarastossaan. Palvelut pitää pyrkiä toteuttamaan.
Mutta jotenkin tämä keskustelu on siltä osin
vino, että tietysti syy näihin lomautuksiin johtuu
tästä maailmantalouden kriisistä, jonka
seurauksena Suomen vienti on pitkin tätä vuotta
joka kuukausi mennyt noin 35 prosenttia alaspäin normaalitilanteesta. Meidän
teollinen tuotantomme on neljänneksen normaalia alempana.
Voidaan sanoa, että meidän kansantaloutemme tulot
ovat pudonneet vuosien takaiselle tasolle mutta meno- ja kulutaso
on nykyhetkessä. Meillä on tämmöinen
rakenteellinen alijäämä johtuen tästä talouden
kriisistä. Mutta me emme halua keskellä lamaa
leikata yhteiskunnan toimintoja vaan olemme nyt velanotolla valmiita
pitämään mahdollisimman hyvin pyörät
pyörimässä. Sen takia lamasta huolimatta
valtio käyttää omaa velanottoaan tukeakseen
kuntia. Sekään ei näemmä aivan
kokonaan riitä, mutta minä toivoisin jonkinlaista
ymmärtämystä sille, että eivät
nämä kunnat tätä vapaaehtoisesti
tee.
Pauliina Viitamies /sd:
Arvoisa puhemies! Sivistysvaliokunta teki eilen lausunnon talousarviosta
ensi vuodelle, ja siinä lausunnossa otetaan kantaa siihen,
että valtion tulisi omilla toimenpiteillään
kannustaa kuntia aikaistamaan koulujen korjaamista, homekoulujen
ja muiden korjaamista, eikä päinvastoin, niin
kuin tällä hetkellä tuntuu käyvän.
Tällä hetkellä opetusministeriöstä on lähtenyt
maakuntiin viesti siitä, että korjaushankkeita
tullaan rahoittamaan ainoastaan siinä tapauksessa reaaliaikaisesti
rakennusaikana, kun kunnalla on tarpeeksi velkaa tai kunnan veroprosentti
on tarpeeksi korkea. Tätä logiikkaa en itse ymmärrä eivätkä sitä ymmärrä kunnatkaan.
Ymmärtääkö arvoisa opetusministeri,
ja jos ymmärtää, voiko kertoa sen?
Opetusministeri Henna Virkkunen
Arvoisa puhemies! Sekä tälle että ensi
vuodelle valtio tukee poikkeuksellisen paljon juuri näitä koulujen
peruskorjauksia ja uudisrakentamista, koska olemme nähneet
tärkeänä sen, että nämä ovat
investointeja, jotka on joka tapauksessa tehtävä,
ja nyt on hyvä aika tehdä niitä, kun
rakentamisen kustannukset ovat tulleet alas ja on tärkeää ylläpitää työllisyyttä alueilla.
Tälle vuodellehan kunnille myönnettiin kaikkiaan
101 miljoonaa euroa valtion puolesta valtionosuuksia koulukorjauksiin,
ja ensi vuodelle tuo summa on 86 miljoonaa euroa, josta todella
suuri osa on tätä jälkirahoitteista rahaa,
joka tulee kunnille myöhemmin maksuun, mutta se on kunnille
joka tapauksessa tervetullutta. Tärkeää on,
että kunnat saavat näitä hankkeitaan
liikkeelle ja saavat päätöksen siitä,
että valtio sitten aikanaan maksaa jälkirahoitteisesti
kunnalle tämän oman osuutensa tästä takaisin.
Tietysti taustalla on myös se, että valtion täytyy
jatkuvasti arvioida omaa velkaantumistaan. Kuntien kannalta on tärkeää toisaalta,
että saadaan investoinnit liikkeelle ja saadaan valtionosuutta
sitten, osa tosin vasta myöhemmin, ne, joilla on talous
paremmassa mallissa.
Bjarne Kallis /kd:
Arvoisa herra puhemies! Kyllä varmasti me jokainen
olemme sitä mieltä, että opettajia ei
pitäisi lomauttaa ja oppilaille pitäisi antaa
sellaista opetusta, mitä laki edellyttää. Ed.
Arhinmäki totesi, että on vain kaksi vaihtoehtoa:
opetusryhmään puuttuminen tai sitten lisää rahaa
kunnille.
Mutta kyselytunnilla voi myöskin kommentoida vastauksia
ja kysymyksiä, ja totean, että onhan niitä muitakin
vaihtoehtoja. On mahdollista korottaa veroprosenttia kunnissa, jottei
tarvitse lomauttaa opettajia. On mahdollista myöskin vähentää muita
menoja, jotta näitä kaikkein tärkeimpiä palveluja
voidaan ylläpitää. Minusta myöskin
vastuullisen oppositiopuolueen, kuten kristillisdemokraattisen ryhmän,
meidän kaikkien, pitää miettiä,
missä maailmassa eletään nyt (Puhemies:
Minuutti on täyttynyt!) ja minkälainen on tulevaisuus.
Pietari Jääskeläinen /ps:
Arvoisa puhemies! Hyvät oikeudenmukaiset kansanedustajat! Tulevat
hallituskumppanit! Lipposen ja Vanhasen hallitukset ovat systemaattisesti
heikentäneet kuntien valtionrahoitusta kuntien opetustoimen
turvaamiseksi. Kuntien tehtäviä on lisätty
ja rahoitusta vähennetty.
Eikö hallituksen tule vihdoinkin lisätä opetustoimen
rahoitusta niin, että opetustoimi turvataan ja lomautukset
vältetään?
Opetusministeri Henna Virkkunen
Arvoisa puhemies! Varmasti olen tyytyväinen jokaisesta
lisäeurosta, joka niin valtion kuin kuntienkin puolella
opetukseen käytetään. Todellakin toistan
sen, että ei valtio ole vähentänyt rahoitustaan
opetustoimesta. Päinvastoin, vaikka ikäluokat
pienenevät, olemme suunnanneet sinne tuon koituvan säästön
opetuksen laadun parantamiseen. Kyllä tässä mielestä tietysti
tärkeää on jatkuvasti arvioida valtion
ja kuntien rahoitussuhdetta, mutta valtio on viime vuosina kyllä ruokkinut
kuntia varsin runsaasti valtionosuuksien avulla, ja myös
verotulot kasvoivat monen vuoden ajan. Ne kunnat, jotka eivät
saaneet talouttaan kuntoon noina hyvinä kasvun vuosina,
ovat kyllä tänä vuonna olleet talousvaikeuksissa.
Itse olen myös huolissani siitä, että aika
moni kunta näyttää olevan valmis nipistämään
opetuksesta. (Ed. Arhinmäki: Entäs se korvamerkintä?) Toisaalta,
jos on niin, että 17 kuntaa on lomauttamassa opettajia
ja henkilöstöä, niin täytyy muistaa,
että kuitenkin meillä on sitten noin 370 kuntaa,
jotka eivät aio näin toimia.
Tuomo Puumala /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Ehkä olemme kaikki samaa mieltä siitä, että lomautukset
ovat erittäin vakava asia, ja otamme ne kaikella vakavuudella
vastaan. Ehkä kuitenkin hieman yliampuvaa ja liioiteltua
on sanoa, että kysymys on nuorten tulevaisuudesta. (Ed.
Arhinmäki: Siitähän nimenomaan on kysymys!)
Nuorten tulevaisuus ei varmastikaan yksinomaan tällä asialla
ratkea, siinä varmasti tarvitaan aika monia muitakin lääkkeitä,
mutta vakavasta asiasta on kysymys ja olemme sen kanssa tosissamme.
Ehkä kohtuutonta on vierittää myöskin
koko taloustaantuma hallituksen niskaan. Kyllä me tarvitsemme
yhteisiä lääkkeitä ja yhteisiä eväitä.
Siinä samassa veneessä olemme ihan jokainen, ihan
kaikki meistä täällä kyselytunnilla.
Mutta tuohon ed. Arhinmäen lääkkeeseen:
En missään tapauksessa kannata lainsäädännöllistä alarajaa.
Tästä maksimista tulee kovin helposti myöskin
minimi. Me tarvitsemme erilaisiin tilanteisiin erilaisia lääkkeitä eri
puolilla Suomea. Tarvitsemme lisää rahaa, ja sitä hallitus
tuo. Kysyn ministeriltä:
Tuleeko rahaa vielä tulevina vuosina lisää,
jos tarvitaan, jos tarve niin vaatii? Seuraatteko tilannetta tarkkaan,
ministeri?
Opetusministeri Henna Virkkunen
Arvoisa puhemies! Perusopetuksen osalta tämä hallitus
on linjannut sen, että tämän hallituskauden
aikana perusopetuksen rahoitusta lisätään.
Ensi vuonna se on noin 60 miljoonaa euroa vähän
reilusti, mikä tulee siitä, että oppilaiden
määrä vähenee, ja seuraavana
vuonna noin 80 miljoonaa euroa. Tietysti toivon, että myös
seuraava hallitus jatkaa samalla linjalla. Myös aikaisemmalla, edellisellä hallituksellahan
oli sama kirjaus, mutta sitä ei toteutettu.
Ensi vuonna laadun parantamiseen käytettävä rahoitus
suunnataan ryhmäkokoihin, oppilaiden kerhotoimintaan, erityisopetuksen
vahvistamiseen ja, mikä tärkeää,
opettajien täydennyskoulutukseen, koska näemme,
että opettajat ovat olleet varsin eriarvoisessa asemassa
työnantajasta riippuen siinä, miten heillä on
ollut mahdollisuus täydennyskouluttautua. Ensi vuonna valtion
rahoituksella pääsee täydennyskoulutukseen 34 000
opettajaa, mikä on tärkeä osa myös
työssäjaksamista ja oman ammattitaidon ylläpitämistä.
Sanna Lauslahti /kok:
Arvoisa puhemies! Kiitos opetusministerille selkeistä kannanotoista,
että lasten ja nuorten perusopetuksesta ei saa nipistää.
Se on tärkeä viesti kunnille. Valitettavan monen
kunnan sisällä on leikkauslistoilla tällä hetkellä perusopetus.
Tietenkin tästä herää pohdinta,
kun meillä on Perusopetus paremmaksi -raha 60 miljoonaa
euroa, miten me kohdennamme sitä rahaa. Tietenkin herää kysymys
tässä, kun siellä on kieliohjelmien laajentamista,
voi pohtia, onko tämä juuri se hetki, jolloin
kieliohjelmia laajennetaan, kun on lomautukset ja syntyy myös
näitä paineita suurentaa luokkakokoja. Tältä osin
kysynkin. Voisimmeko me pohtia sen 60 miljoonan euron kohdentamista
siten, että se estäisi lomautukset ja mahdolliset
säästöpaineet kunnissa?
Opetusministeri Henna Virkkunen
Arvoisa puhemies! Tuossa aiemmin jo yritin kuvata sitä,
että ensi vuodelle on tehty suunnitelma tuosta rahasta,
että sitä käytetään
näihin neljään kohteeseen: ryhmäkokoihin
puolet ja sen jälkeen erityisopetuksen vahvistamiseen,
kerhotoimintaan ja opettajien täydennyskoulutukseen. Tuo
kerhotoiminta on kyllä osoittautunut menestykseksi. Nimittäin
viime vuonna, kun hallitus ja opetusministeriö käynnistivät
kerhotoiminnan rahoittamisen, viime vuonna käynnistyi peruskouluissa 5 000
kerhoa, tänä vuonna käynnistyy 7 000
kerhoa. Ensi keväänä Suomen peruskouluissa
toimii 12 000 kerhoa ja niissä on 200 000
oppilasta. Eli tämä on todella myönteinen
uutinen siihen nähden, että tiedämme,
että viime laman aikana kunnat lopettivat käytännössä koulujen
kerhotoiminnan. Se on monelle lapselle tänä päivänä se ainoa
harrastus, ja on hyvin tärkeää, että kouluissa
opetuksen lisäksi on myös muuta toimintaa. Näitä kerhoja
vetävät nimenomaan opettajat.
Paavo Arhinmäki /vas:
Arvoisa puhemies! Arvostan sitä suurta luottamusta
jota oppositiota kohtaan täällä eduskunnassa
koetaan, että hallituksen kyselytunneista tulee oppositiopuolueen puheenjohtajan
kyselytunteja.
Ed. Puumala sanoi, että minimistä tulee maksimi.
Jos maksimi on 20 oppilasta, niin se on hyvä minimi myös
niissä luokissa, joissa on 36 ja lomautusten jälkeen
60 oppilasta. Kysynkin ministeri Virkkuselta — ette vastannut
kysymykseen siitä — pitäisikö säätää lailla
maksimikoko luokille, esimerkiksi, että perusopetuksessa
saisi olla ainoastaan maksimissaan 20 tai 25 oppilasta.
Onko se, että maksimista tulee minimi, 25 oppilasta,
teidän mielestä parempi luokkakoko kuin esimerkiksi
36, joka tällä hetkellä on ilman lomautuksia,
tai 60—70, mikä on pahimmillaan lomautusten aikana?
Opetusministeri Henna Virkkunen
Arvoisa puhemies! Viime vuonna ensimmäistä kertaa selvitettiin
Suomessa opetusryhmän koko, ja keskimäärin
se on 21 oppilasta suomalaisessa perusopetuksessa. Ensi vuonna toistamme
tämän kyselyn, jolloin saamme vertailutietoa samalla aineistolla,
mikä näyttää kehityssuunta olevan. Mutta
on niin, että lähes kaikissa kunnissa ja useimmissa
kouluissa on jopa 36 oppilaan ryhmiä, (Ed. Arhinmäki:
Ilman lomautuksia!) ja tätä varten ensi vuonna
kohdennamme tämän 30 miljoonan euron rahoituksen,
jota kunnat voivat hakea juuri näihin ongelmallisen suuriin
opetusryhmiin, jakaa niitä jakotunteihin, palkata resurssiopettajan
tai perustaa uusia opetusryhmiä. Mielestäni on
paikallaan se, että näissä tilanteissa voidaan
käyttää paikallista harkintaa, koska
tänä päivänä opetusryhmä pitää lain
mukaan perustaa sillä tavalla, että opetussuunnitelman
mukaiset tavoitteet voidaan täyttää.
Kouluissa on aika erilaiset mahdollisuudet järjestää opetusta.
Osassa ryhmistä työskentelee muun muassa kaksi
opettajaa yhtä aikaa luokassa, on koulunkäyntiavustaja,
erilaisia mahdollisuuksia organisoida sitä. Varsin kaavamainen
oppilasmäärä ei välttämättä ole
(Puhemies: Minuutti on kulunut!) sitten paras lähtökohta
lainsäädännön tasolla.
Miapetra Kumpula-Natri /sd:
Arvoisa puhemies! Perustuslaissa kai vastuu suomalaisista kuuluu
kuitenkin valtiolle. Meillä on aika pitkälle viety
kunnallinen itsehallinto, mutta voiko se olla sellainen kilpi, jonka
jälkeen hallituksella ei olisi enää vastuuta
ihan perustavan laatuisista oikeuksista, mitä meillä on
lapsilla, mitä meillä on sairailla, mitä meillä on
esimerkiksi lastensuojeluasiakkuutta odottavilla ihmisillä?
Tämän lisäksi, että me puhumme
kuntataloudesta, sinne vilahtaa tehtäviä, ja se
on kai ikuinen ongelma, kun näin on. Seuraavana on tulossa
esimerkiksi kauppojen aukioloaikaa, vuoropäivähoitotarvetta, jota
hallitus ei ole kai mitenkään selvittänyt
ainakaan minun tietojeni mukaan. Seinäjoellakin ollaan
ongelmissa, minkä ministeri Risikko varmaan tietää.
Mutta odotamme myös hallituksen toimia.
Pääministeri, sanoitte, että tämä keskustelu on
vino. Minusta nyt näyttää siltä,
että meillä alkaa olla Suomessa vino arvomaailma
sen suhteen, mihin me käytämme ne rahat. Me emme ole
nyt köyhempiä kuin mitä me olemme olleet, kun
peruskoulujärjestelmä, sosiaalihuoltojärjestelmä on
luotu, mutta nyt näyttää siltä,
että me joudumme kysymään vakavasti,
mihin meillä on varaa.
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Joo, emme me ole köyhempiä kuin
silloin, kun peruskoulujärjestelmä luotiin, mutta sen
jälkeen meillä on kustannukset ikään
kuin tämän vuoden tasolla, mutta tulot ovat 2006
vuoden tasolla, ja siinä on erittäin iso ero.
Meidän teollisuutemme ja vientimme ei tällä hetkellä tuota
meille sitä, mitä me elintasomme ylläpitämiseksi
tarvitsemme. Tässä on aito rakenteellinen alijäämä olemassa,
jonka yli nyt yritetään kohtuullisin vaurioin
päästä ottamalla erittäin paljon
velkaa valtiolle, jotta myös kunnille pystyttäisiin
tämä silta rakentamaan. Tähän
mennessä nämä vauriot eivät
ole vielä onneksi suuria. Jos tämä maailman
kriisi jatkuu, niin silloin tämä aukko, joka meillä on,
aidosti tulee heijastumaan meillä hyvinvointiin ja elintasoon.