Oikeusministeri  Anna-Maja  Henriksson

Arvoisa puhemies, värderade talman! Perustuslain 25 §:n mukaan Suomi jaetaan eduskuntavaaleja varten Suomen kansalaisten lukumäärän perusteella vähintään 12 ja enintään 18 vaalipiiriin. Ahvenanmaan maakunta muodostaa lisäksi oman vaalipiirinsä yhden kansanedustajan valitsemista varten.

Voimassa olevan vaalilain mukaan Manner-Suomessa on 14 vaalipiiriä. Suhteellisuuden toteutumisesta eduskuntavaaleissa on keskusteltu vuoden 1906 vaaliuudistuksesta lähtien. Erisuuruisten vaalipiirien on katsottu asettavan pienten ja suurten vaalipiirien äänestäjät keskenään eriarvoiseen asemaan. Vuonna 1998 eduskunta edellytti kahteen otteeseen, että hallitus selvittää suhteellisuuden toteutumisessa eduskuntavaaleissa olevat ongelmat ja tarvittaessa valmistelee vaalilainsäädännön muutokset suhteellisuuden vahvistamiseksi ja toisaalta poliittisen kentän pirstoutumisen ehkäisemiseksi.

Värderade talman! Sedan 1906 års valreform har det pågått en diskussion om hur proportionaliteten vid riksdagsval förverkligas. Variationerna i valkretsarnas storlek har ansetts försätta väljarna i små och stora valkretsar i en ojämlik ställning. År 1998 förutsatte riksdagen i två repriser att regeringen utreder proportionalitetsproblemen vid riksdagsval och vid behov bereder sådana ändringar i vallagstiftningen som dels stärker proportionaliteten och dels förhindrar en splittring av det politiska fältet.

Arvoisa puhemies! Edellinen hallitus ehdotti eduskuntavaalien vaalijärjestelmää muutettavaksi siten, että vaalipiirit muodostaisivat vaalien tuloksen laskentaa varten koko maan käsittävän vaalialueen. Eduskunta kuitenkin hylkäsi tuon esityksen 7.10.2011.

Hallitus esittää vaalilakia muutettavaksi niin, että Manner-Suomessa olisi nykyisten 14 vaalipiirin sijasta 12 vaalipiiriä. Kymen vaalipiiri ja Etelä-Savon vaalipiiri yhdistettäisiin uudeksi Kaakkois-Suomen vaalipiiriksi ja Pohjois-Savon vaalipiiri ja Pohjois-Karjalan vaalipiiri yhdistettäisiin uudeksi Savo-Karjalan vaalipiiriksi. Esityksessä ei ehdoteta muutoksia muihin Manner-Suomen vaalipiireihin eikä Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiriin.

Hallituksen esityksen mukaiset vaalipiirit olisivat nykytilanteeseen verrattuna suhteellisuutta selvästi parantavalla tavalla tasaisemman suuruiset. Se laskennallinen osuus vaalipiirissä annettavista äänistä, jolla varmasti saa yhden kansanedustajan paikan, niin sanottu piilevä äänikynnys, olisi muodostettavissa kahdessa uudessa vaalipiirissä selvästi matalampi kuin nykyisissä pienemmissä vaalipiireissä. Nykyisen väestömäärän perusteella Kaakkois-Suomen vaalipiiristä valittaisiin eduskuntavaaleissa 17 ja Savo-Karjalan vaalipiiristä 16 kansanedustajaa.

Enligt regeringspropositionen ska Sydöstra Finlands valkretsnämnd sammanträda i S:t Michel och Savolax-Karelens valkretsnämnd i Kuopio. Både S:t Michel och Kuopio har varit sammanträdesstäder för valkretsnämnderna redan sedan lantdagsvalet 1907.

Hallituksen esityksen mukaan Kaakkois-Suomen vaalipiirin vaalipiirilautakunta kokoontuisi Mikkelissä ja Savo-Karjalan vaalipiirilautakunta Kuopiossa. Sekä Mikkeli että Kuopio ovat olleet vaalipiirilautakunnan kokouskaupunkeja vuoden 1907 eduskuntavaaleista lukien.

Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan siten, että uutta vaalipiirijakoa sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Vuoden 2014 europarlamenttivaalien toimittamisesta huolehtisivat nykyiset vaalipiirilautakunnat.

Hallituksen ohjelmassa on vaalipiirien uudelleenjärjestelyn lisäksi sitouduttu perustuslain muuttamiseen siten, että vaalipiirien enimmäismäärä Manner-Suomessa olisi vähintään 6 ja enintään 12. Hallitus ei esitä perustuslain muuttamista tässä yhteydessä. Asiaa valmistelemaan oikeusministeriö tulee myöhemmin asettamaan erillisen parlamentaarisen valmisteluelimen.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Suomalaisessa vaalijärjestelmässä ongelmana on ollut suhteellisuuden puute, ja sitä varsin hyvin kuvaa se, että meillä pienin vaalipiiri on 6 edustajan vaalipiiri ja suurin, Uudenmaan vaalipiiri, 35 edustajan vaalipiiri. Se merkitsee sitä, että Uudellamaalla uusien, pienten puolueitten on mahdollista tulla valituiksi, päästä eduskuntaan. Sen sijaan jopa keskisuurella puolueella on vaikeuksia saada edustajia kaikkein pienimmissä vaalipiireissä. Tähän ongelmaan perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt jo runsaan kymmenen vuoden ajan huomiota, että asialle täytyy tehdä jotakin, jotta suhteellisuusperiaate toteutuu Suomessa ja vaalit olisivat mahdollisimman demokraattiset.

Edellinen hallitus antoi hallituksen esityksen, jossa ehdotettiin äärimmäisen sekavaa ja vaikeasti hallittavaa järjestelmää eduskunnalle. Täytyy sanoa, että kun siinä pyrittiin mahdollisimman suureen objektiivisuuteen suhteellisuuden suhteen, se toteutti suhteellisuusperiaatetta erittäin hyvin, mutta sen vaikeaselkoisuuden takia, ja kun ei välttämättä tiennyt, mistä viimeiset paikat tulevat valituiksi, voidaan sanoa, että läpinäkyvyys ja selkeys vaalijärjestelmästä olisivat selvästi hävinneet.

Asian käsittely perustuslakivaliokunnassa viime kaudella oli jossain määrin ongelmallista. Voidaan todeta, että hallitusohjelmassahan sovittiin erilaisten hankauksien jälkeen siitä, että pyritään lähtemään kuitenkin liikkeelle perinteisestä vaalijärjestelmästä. Pidän tätä erittäin hyvänä ratkaisuna. Lähdetään siitä liikkeelle, että vähennetään vaalipiirien lukumäärää niin, että yhdistetään pienempiä vaalipiirejä ja mahdollisesti voidaan myöskin jakaa kaikkein suurimpia.

Täytyy sanoa, että tämä malli on ollut kyllä jo Lipposen ykköshallituksen aikana pöydällä, siitä keskusteltiin, mutta hallituksessa ei vain ollut kykyä tehdä ratkaisua tämän linjauksen mukaisesti, koska aina on ollut joku, joka on puolustanut yhtä vaalipiiriä. Ja täytyy antaa vihreille kiitos siitä, että he ovat painaneet asiassa niin paljon päälle, että vihdoinkin syntyy ratkaisu, jossa ryhdytään vaalipiirien kokoa yhdenmukaistamaan.

Mielestäni, kun meillä on 5,5 miljoonan kansakunta, noin kymmenen vaalipiiriä kooltaan aika lähellä 500 000 asukasta olisi sellainen suhteellisen optimaalinen järjestely, mutta täytyy sanoa, että samalla kun näitä yhdistämisiä tehdään, täytyy ehdottomasti pitää huolta siitä, että pyritään pitämään kaikkien maakuntien omista piirteistä huolta ja pitämään huolta siitä, että kaikki maakunnat ovat myöskin uusissa vaalipiireissä oikealla tavalla edustettuina.

Arvoisa puhemies! Kuten totesin, mielestäni hallituksen ehdotus on aivan oivallinen. Tässä tapauksessa otetaan ensimmäinen askel — haluan korostaa sitä: ensimmäinen askel — jossa yhdistetään Kymen vaalipiiri ja Etelä-Savon vaalipiiri ja toisaalta Pohjois-Savon vaalipiiri ja Pohjois-Karjalan vaalipiiri. Täytyy sanoa, että kun katsotaan väestökehitystä näissä neljässä vaalipiirissä, niin sanoisin, että tämä jako on kaikkein tarkoituksenmukaisin. Aikaisemminhan keskusteltiin siitä, että voitaisiin yhdistää Etelä-Savo ja Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala, mutta sen jälkeen meille olisi syntynyt ongelma Kymen vaalipiirin osalta, ja voidaan sanoa, että kun katsotaan, että kuitenkin Etelä-Savo suuntautuu varsin pitkälti kohti itää, niin tässä suhteessa Kymen vaalipiirin yhdistäminen on hyvinkin perusteltu ratkaisu. Tämän jälkeen joudutaan sitten arvioimaan muun muassa Lapin vaalipiirin asemaa ja myöskin Satakunnan vaalipiirin asemaa, koska tärkeätä on se, että kaikkein pienimpiä vaalipiirejä myöskin jatkossa yhdistettäisiin.

Mutta, arvoisa puhemies, nyt noudatetaan niitä periaatteita, joita Suomen vaalilainsäädännössä on pitkään noudatettu. Kansalaiset ymmärtävät järjestelmän toimivuuden, ei synny minkäänlaisia ongelmia tässä suhteessa, ja tämä on erittäin tärkeä ja arvokas asia. Ja nyt sitten aloitetaan tämä prosessi, mutta pitää muistaa se, että tämä ei ole viimeinen vaalipiirien yhdistäminen. Toimenpiteitä tulee jatkossa, koska tavoitteena pitää olla mahdollisimman hyvä suhteellisuuden toteuttaminen vaaleissa.

Anu Vehviläinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys vaalilain muuttamisesta tarkoittaa siis vaalipiirien vähentämistä 14 vaalipiiristä 12 vaalipiriin. Poistettavien vaalipiirien listaan joutuvat Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Kymenlaakso ja Etelä-Savo. Tilalle hallitus esittää uusia Savo-Karjalan ja Kaakkois-Suomen vaalipiirejä. Hallituksen esityksen mukaan perustelut kahdelle uudelle suurvaalipiirille löytyvät poliittisen suhteellisuuden edistämisestä — ja vain siitä. Tämä tarkoittaa sitä, että edistäessään poliittisen suhteellisuuden parantamista, eli laskiessaan piilevän äänikynnyksen rajaa lakkautettavissa vaalipiireissä, hallitus samalla lyö korville toista keskeistä vaalilain tavoitetta: alueellisen edustavuuden turvaamista eduskunnan kokoonpanossa.

Tämä esitys on monelta kantilta katsoen susi. Ensinnäkin hallituksen esityksen valmistelusta muutama sana. On onnetonta, että hallitus ryhtyy muuttelemaan vaalipiirien rajoja vain yhdessä kolkassa Suomea. Poliittisen suhteellisuuden parantaminen olisi pitänyt tehdä koko maata koskevana uudistuksena, ei vain ropeloimalla Itä-Suomen vaalipiirejä. On onnetonta, että hallituksen esityksen keskeinen sisältö lyötiin kiinni poliittisin perustein. Vihreäthän tekivät maaliskuussa, kehysriihen alla, Itä-Suomen vaalipiirien yhdistämisestä hallituskysymyksen, ja kokoomus ja SDP taipuivat vihreiden edessä. On onnetonta, että hallitus ei antanut valmisteluissaan sijaa parlamentaarisuudelle vaan jätti opposition ulkopuolelle ja ryhtyi tekemään politiikkaa perustuslailla ja vaalipiireillä. Se ei riitä parlamentaariseksi valmisteluksi, että ministereiden Katainen, Urpilainen, Arhinmäki, Niinistö, Wallin ja Räsänen keskenään sopimasta ratkaisusta pyydetään oppositiopuolueiden lausunnot, kuten nyt kävi.

Hallituksen esitystä suurvaalipiireiksi on katsottava ensisijaisesti demokratian ja kansanvallan toteutumisen kannalta. Tällöin keskiössä ovat sekä poliittinen suhteellisuus että alueellinen edustavuus. Huomiotta ei voi jättää myöskään vaalilain toteutumisen käytännön seikkoja, kuten puolueiden ja ehdokkaiden vaalityön sujumista ja kansanedustajiksi valittujen työn hoitamista uusissa suurvaalipiireissä. Mielestäni on vaara, että nyt toteutettava vaalipiiriuudistus ei lisää demokratiaa vaan pikemmin kaventaa sitä alhaisten äänestysprosenttien Itä-Suomessa. Vai uskooko joku, että tämä uudistus sinkauttaisi ihmisten äänestysinnon uusiin lukemiin?

Hallituksen olisi tullut ottaa huomioon vaaliasiantuntija Sami Borgin näkemys vaalipiirien niputtamisesta. Hänen mukaansa vaalipiirien suurentaminen lisää eri väestöryhmiin kuuluvien ehdokkaiden epätasa-arvoisuutta kamppailtaessa edustajapaikoista. Borgin mukaan kampanjakustannukset nousevat laajenevissa vaalipiireissä, ja erityisesti tästä kärsivät nuoret ehdokkaat ja jossain määrin naisehdokkaat. Borgin mukaan eduskuntavaalien vaalijärjestelmää olisi tullut muuttaa koko maata koskevalla uudistuksella.

On todellinen riski, että suurvaalipiirien myötä alueellinen edustavuus eduskunnassa heikkenee. Sinänsä suuralueisiin perustuvat vaalipiirit istuvat hyvin hallituksen keskittävään ja suuryksiköitä suosivaan linjaan. Aiheellinen kysymys on: Mitä tämä kuuden puolueen hallitus todellisuudessa ajattelee maakunnista? Joutavatko nekin mennä? Onko pian odotettavissa hallituksen esitys suuraluepohjaisista maakunnista, joilla ei enää ole mitään tekemistä historiallisten tai nykyisten toiminnallisten maakuntien kanssa? (Ilkka Kanerva: Historiallisesti niitä oli yhdeksän!)

Alueellisen edustavuuden kannalta pidän riskinä, että suurvaalipiireistä valittaisiin kansanedustajiksi yhä useammin vain kaupunkikeskusten edustajia. Heille löytyy yleensä jo omasta kotikunnastaan iso äänipotti pohjustamaan tietä edustajan paikkaa kohti. On tunnettua, että Lapissa on erittäin pitkät sisäiset matkat niin vaalityöhön kuin edustajan tehtävän hoitamiseen. Silti en hyväksy sitä perusteeksi, että "turhaan te siellä Itä-Suomessa valitatte vaalipiirien yhdistämisestä, onhan Lapissakin pitkät matkat". Minusta hallituksen ja eduskunnan ei pidä vähätellä välimatkojen merkitystä vaalitoiminnassa tai kansanedustajan oman vaalipiirin hoidossa. Savo-Karjalan suurvaalipiiri tarkoittaa sitä, että nykyisen Kesälahden kunnan reunalta Vieremän kunnan reunamille on noin 400 kilometriä matkaa. Jos vaalipiirin sisäiset matkat ovat satoja kilometrejä, se ei voi olla vaikuttamatta vaalityöhön ja myös edustajien tehtävänhoitoon. Vaalipiirin tulisi olla sen kokoinen, että valituilla edustajilla on aito mahdollisuus olla koko vaalipiirinsä edustajia.

Kalle Jokinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Vaalipiirien suurentuessa suuri haaste on todella tuo alueellisen edustavuuden turvaaminen ja myös se, miten se muokkaa kansanedustajan työtä ja ajankäyttöä, kun vaalipiiri on maantieteellisesti laaja. Haluaisinkin kysyä ministeriltä, miten tätä alueellisen edustavuuden turvaamista on ajateltu tämän uudistuksen yhteydessä: miten se turvataan?

Jouni Backman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus on keskeinen asia, ja sikäli on ymmärrettävää ja puolustettavaa, että myös meidän vaalijärjestelmäämme tehdään uudistus, joka tasoittaa suhteellisuutta eri osissa maata, jolloin kansalaiset ovat tästä näkökulmasta tasavertaisempia.

Mutta vaalijärjestelmä ei ole pelkkää matematiikkaa, se on myös alueellista näkökulmaa. Tässä suhteessa on todettava, että sosialidemokraatit tämän lain valmistelun yhteydessä olisivat nähneet mielellään itäsuomalaisen yhteyden säilyvän. Eli Etelä-Savo—Pohjois-Savo—Pohjois-Karjala-kokonaisuuden, jolla on paljon vuosikymmenten aikana tapahtunutta yhteistoimintaa ja sellaisia sidoksia, jotka myös vaalipiiriratkaisuissa olisi tullut huomioida.

On syytä ehkä loppuun kuitenkin todeta, että tämänkin esityksen kanssa voidaan elää, ja uskon, että ajan myötä vasta voidaan katsoa, oliko tämä onnistunut ratkaisu vai ei.

Vesa-Matti Saarakkala /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaiset ottivat tehtäväkseen huolehtia tasapuolisuuden toteutumisesta vaalijärjestelmän osalta siten, että esitimme hyväksyttäväksi edellisen hallituksen ajamaa koko maan laajuista järjestelmää, joka olisi toteuttanut tämän tasapuolisuuden ja suhteellisuuden parhaalla mahdollisella tavalla.

Se ei ikävä kyllä saanutkaan kannatusta samoilta poliittisilta voimilta, jotka olivat sitä edellisellä kaudella ajaneet, ja siten se hautautui nyt sitten näitten uusien ajatusten alle, joita nyt on tuotu tänne. Se on sinänsä sääli, koska ne esimerkit esimerkiksi siitä, että äänestäjä ei enää tietäisi kenelle ääni menee, olivat jokseenkin erikoisia.

Meillä on nyt jo sellainen tilanne Uudellamaalla, että siellä on tullut valituksi edustajia, jotka olisivat teoriassa voineet vetää mukanaan vaikka yhden äänen — vaikkapa vain oman äänensä — saaneen ehdokkaan, ja tämä olisi tullut valituksi eduskuntaan. Jotenkin tämä teoria ja pelottelu sillä, että äänestäjä ei enää tietäisi, kenelle ääni menee, oli kyllä erittäin ontuvaa.

Seppo Kääriäinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Suhteellisuuden parantaminen on tietysti erittäin oikea tavoite vaalijärjestelmässä, mutta sen takia täytyykin kysyä, minkä takia koko tätä Suomen systeemiä, kaikkia vaalipiirejä, ei otettu tarkastelun kohteeksi, vaan pelkästään vain Itä-Suomi. (Ilkka Kanerva: Kyllä ne otettiin!)

Tämä ratkaisu tarkoittaa sitä, että Itä-Suomi ja Savo hajotetaan poliittisessa mielessä, mutta myös etujen valvomisen mielessä, kun Etelä-Savo riuhtaistaan Kaakkois-Suomen yhteyteen. Minä pidän sitä erittäin valitettavana asiana. (Ilkka Kanerva: Siellähän yhdistetään eikä eroteta!)

Kun vaalipiiri suurenee, käy niin kuin edustaja Vehviläinen totesi: valta keskittyy keskuksiin ja on iso riski olemassa, että äänestysprosentti edelleenkin laskee, ja se on Itä-Suomessa erittäin alhaalla nytkin, pelottavan alhaalla jo nyt. Kun vaalipiiri kasvaa, niin raha ratkaisee entistä enemmän vaalikampanjan. Sitä ei voi pitää hyvänä asiana.

Ilkka Kanerva /kok(vastauspuheenvuoro):

En ole, arvoisa puhemies, juuri tähän kohtaan, mutta mielelläni totean, että ne periaatteet, joiden varaan tämä uudistus rakentuu, ovat huomattavasti läpinäkyvämpiä ja demokratian kannalta suhteellisuutta myöskin aidommin toteuttavia kuin esimerkiksi se uudistus, johon edustaja Saarakkala täällä viittasi.

Päinvastoin kuin äskeinen puhuja väitti, on todettava, että tämän uudistuksen tarkastelussa olivat kaikki vaalipiirit. Mutta sellaista riittävää poliittista tahtoa ei ole löytynyt tämän hallituksen sisältä toistaiseksi, että koko maassa olisi kyetty tekemään vastaavan kaltaisia uudistuksia. (Seppo Kääriäinen: Se on hallituksen vika!) — Hallitus vastaa tästä uudistuksesta, ja tämä on hyvä edistysaskel siihen suuntaan, jota tämän esityksen perusteluissa esitetään. (Seppo Kääriäinen: Itä-Suomea sorretaan!)

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä on tämän hyvän hallituksen tähän saakka ylivoimaisesti huonoin esitys. (Seppo Kääriäinen: Järjen ääni! — Markus Mustajärvi: On niitä huonompiakin!)

Edustaja Sasi täällä sanoi, että ihmiset nyt ymmärtävät vaalijärjestelmää paremmin. Itäsuomalaiset ihmiset eivät ymmärrä. Se on aivan tosiasia. Tämä on todellakin mielenkiintoinen esitys. Ensimmäisen kerran taidan olla perussuomalaisten kanssa samaa mieltä. Kun edustaja Saarakkala sanoi, että täällä jo kertaalleen hyväksytty esitys olisi ollut parempi kuin tämä, niin sitä se todellakin olisi ollut, vaikka se nyt tässä tapauksessa olisikin edustaja Kalliorinteen tipauttanut eduskunnasta. (Risto Kalliorinne: Se olisi ollut huono! — Naurua)

Tuija Brax /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämä esitys kuitenkin vie selvästi Suomea kohti perustuslaillisesti oikeudenmukaisempaa ja laillista tilannetta. Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus on tämän esityksen läpimenon jälkeen lähempänä kuin tänä päivänä, ja kaiken lisäksi — se suoraan sanottakoon — tämän esityksen hyväksymisen jälkeen on päivänselvää ja vielä räikeämpää se eriarvoisuus, joka jää nyt korjaamatta, ja uskon, että se tulee sen jälkeen korjattua seuraavassa vaiheessa, koska kansalaisten eriarvoisuus esimerkiksi Satakunnan suhteen jää vielä selvemmäksi ja räikeämmäksi, kun nämä nyt merkittävät askeleet otetaan, joten seuraavakin askel on pakko ottaa mahdollisimman pian. (Ilkka Kanerva: Näin se on!)

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On päivänselvä asia, että tässä esityksessä ja ratkaisussa poliittiset intohimot ja poliittinen peli ovat kyllä jyllänneet. Toisin kuin edustaja Virtanen minä tiedän hyvinkin paljon ja paljonkin heikompia hallituksen esityksiä, mitä tämän puolentoista vuoden aikana on tähän saliin tuotu. Mutta tässä asiassa olen edustaja Virtasen kanssa täysin samaa mieltä.

Yllätyin siitä, kun edustaja Backman sanoi, että aika näyttää, oliko tämä hyvä vai huono ratkaisu. Kyllä näin perustavaa laatua olevassa kysymyksessä olisi pitänyt tehdä kokonaisharkintaa. Totean, että esimerkiksi Satakunnassa piilevä äänestyskynnys jää 10 prosenttiin, Lapissa 12,5 prosenttiin. Kyllä siinä ratkaisussa, joka olisi tehty, olisi pitänyt ottaa huomioon väestönmuutokset ja myöskin se, niin kuin on todettu täällä, miten tämä ratkaisu vaikuttaa alueelliseen äänestysaktiivisuuteen. Kysymys kyllä herää, kun vihreät niin mielellään esiintyvät kaikissa asioissa moraalinvartijoina, mitä kaikkia muita poliittisia kytkentöjä tähän ratkaisuun liittyy. (Tuija Brax: Kyllä tämä oli ihan oma kysymyksensä! — Seppo Kääriäinen: Hallituksessa pysyminen!)

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vaalipiirien suurentaminen vahvistaa tietysti suhteellisuutta ja demokratiaa, mutta kyllä on vakava virhe aluekehityksen ja hallituksen erityiskohteena olevan Itä-Suomen kannalta, että koko Savon ja Itä-Suomen kehitys pirstotaan näin rajusti kuin tässä esityksessä tehdään. Hallituksen erityinen tehtävä on osoittaa, että ylimaakunnallinen Itä-Suomen kehittämisen ote vahvistuu. Nyt keskeltä Savoa laitetaan rajat, ja ihan puhtaasti vihreiden ja ilmeisesti Mikkelin kokoomuksen matematiikalla tätä rakennetaan.

Mitenkä on, arvoisa ministeri, jos Savon maakunnat haluavatkin varmistaa yhteisen edunvalvontansa ja kehittämisensä ja maakunnat tekevät ratkaisun yhdistymisestä, niin pirstotteko te maakuntaa? Tai jos kunnat vaihtavat maakuntaa nyt varmistaakseen yhteisen edunvalvonnan niin, että siinä on laajemmin Keski-Savo samassa vaalipiirissä, niin hyväksyttekö te tämäntyyppisen kunnista lähtevän vaikutuksen?

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Pääministeri totesi taannoin, että puheet koko maan asuttuna pitämisestä alkavat olla vanhanaikaisia. Tämä vahvistaa käsitystä siitä, että hallitus ajaa reuna-alueitten tyhjentämistä. Tässä on viime vuosien aikana koettu varuskuntien lakkauttamisia Pohjois-Karjalassa, sisäinen turvallisuus heikkenee, ja nyt vielä puututaan kansanvaltaan. On aivan selvää, että näillä pienemmillä alueilla, reunaisimmilla alueilla, missä etäisyydet ovat suuria, olisi tarvittu oma vaalipiiri. Nyt ollaan ajamassa suurempiin vaalipiireihin, ja saattaa käydä niin, että Pohjois-Karjalasta tulevien kansanedustajien määrä laskee voimakkaasti. Kuka ajaa sen jälkeen maakunnan asiaa? Tässä on erittäin iso kansanvallan vaje syntymässä. Hallituksen toimenpiteet ovat tuomittavia.

Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin nyt kuitenkin muistuttaa, että tässä on todellakin kyse vaalipiiriuudistuksesta ja tämä muu hallinnollinen uudistamiskeskustelu, mitä näissä puheenvuoroissa on käyty, on aivan toinen asia. (Seppo Kääriäinen: Ne liittyvät toisiinsa!)

Eli kyse on todellakin vaalipiiriuudistuksesta, jossa otetaan merkittävä askel eteenpäin siihen, että kansalaisten kuluttajansuoja äänestäessä paranee. Piilevä äänikynnys on todella korkea näissä vaalipiireissä, joita tässä on jo aikaisemmin mainittu. Minusta on hyvä asia, että vihdoinkin otetaan suuri askel sen korjaamiseksi, että asia paranee. Valitettavaa on, että tämä uudistus ei levinnyt sen laajemmin kokonaisuutena.

Mutta edelleenkin olen sitä mieltä, että tämä tehdään kyllä ihmisiä, äänestäjiä, kuntalaisia varten. Ainakin minä haluan tehdä lakeja, jotka parantavat kuntalaisten ja äänestäjien asemaa, ja se pohdinta siitä, tehdäänkö tässä kansanedustajan kannalta parasta mahdollista lainsäädäntöä, ei ehkä ole ihan asiallista tässä tilanteessa.

Jari  Leppä  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Edustaja Toivakka totesi, että tämä tehdään kansalaisia varten. Hän on meidän Etelä-Savon maakuntavaltuuston puheenjohtaja, ja maakuntavaltuusto on yksimielisesti vastustanut tätä tehtyä ratkaisua. Meillä ei maakunnassa tätä kannata kukaan. Edustaja Sasi totesi, että kansa ymmärtää. Ei muuten ymmärrä. Kansa muuten ei ymmärrä tätä, ja meillä maakunnassa ei ymmärrä kukaan tätä vaalipiiriuudistusta, joka on jatkumoa sille hallituksen parlamentaarista valmistelua ja yleensäkin parlamentarismia kohtaan tuntemalle inholle. Se on hautajaisia viettämässä nyt, hallitus, parlamentaarisen valmistelun osalta.

Käsittämättömiä ratkaisuja, ja kun ministeri totesi täällä, että eduskunta hautasi tämän edellisen eduskunnan kertaalleen hyväksymän lain, se muuten haudattiin hallituksen neuvotteluissa (Ilkka Kanerva: Onneksi!) valtapoliittisista syistä, joilla hyviteltiin vihreitä. Siis vihreille oli tärkeämpää valtapolitiikka kuin itse asia. Kansanvaltaa tämä ei tue, koska kansa ei ole tämän takana. Se vain yksinkertaisesti on näin. Ja kysymys ministerille, (Puhemies koputtaa) mikä on täällä jo esitetty: miksi ei koko Suomessa tätä tehty?

Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihan haluaisin korjata sen, että koko maakuntahallitus ei todellakaan ollut tämän toisen esityksen takana, niin että hieman vääriä muistikuvia on nyt edustaja Lepällä.

Mutta tässä on todellakin kyse siitä, että kansalaisten kuluttajansuoja paranee. Kyllä todellakin se, että siinä äänestystilanteessa edustajan ei tarvitse saada niin paljon ääniä, eri puolueiden on helpompi saada äänensä kuuluville ja päästä eduskuntaan, on sitä, että kansalaisten kuluttajansuoja paranee.

Tämä on kummallista, että kun täällä salissa käydään uudistavaa, rakenteita ravistelevaa keskustelua, on se aihe mikä tahansa, niin keskusta jarruttaa. Tässäkään tilanteessa te ette halua parantaa suomalaisten asemaa siinä tilanteessa, että me saisimme äänemme kaikkialta Suomesta paremmin kuuluville.

Jari  Leppä  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! En nyt jaksa ymmärtää, miten tämä uudistus toisi meille eteläsavolaisille äänestäjille ja kansalaisille lisää vaikutusvaltaa. Sitä ei kukaan ymmärrä maakunnassa. Ainoastaan muutama eteläsavolainen kokoomuslainen on tätä mieltä, ja maakuntavaltuuston arvoisa rouva puheenjohtajakin on kääntynyt tälle kannalle, jolla ei ennen ollut.

En ymmärrä lainkaan tällaista keskittävää politiikkaa, mutta se onkin kokoomuksen tapa hoitaa asioita, ja meillä saa olla ja pitää olla erilaisia malleja ja ajatuksia. Se edellisellä vaalikaudella hyväksytty vaalialuemalli olisi ollut demokraattinen. Se olisi koskettanut koko valtakuntaa samalla tavalla, alentanut äänikynnystä samalla tavalla kaikkialla. Nyt otetaan vain yksi osa, itäinen Suomi, tarkastelun alle. Muu jää ennalleen.

Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):

On aivan totta, että tämä kokonaisuudistus olisi pitänyt viedä eteenpäin, mutta on hyvä, että tämä eteni joka tapauksessa itäsuomalaisten kannalta. Kyllä minun mielestäni siinä on enemmän voimaa myöskin Etelä-Savon näkökulmasta, kun suurempi alue, Kymi ja Etelä-Karjala, tekee hartiavoimin työtä suuremman alueen puolesta. Myös edustaja Leppä voi mahdollisesti seuraavissa vaaleissa tehdä työtä Kymen ja Etelä-Karjalan puolesta, ja sehän on aivan mainio asia. Minä en ymmärrä, miten tämä voi heikentää edunvalvontaa teidän mielestänne, jos kerran alue suurenee. Mutta muistetaan nyt kuitenkin se, että kyse on vaalialueesta ja tällä parannetaan äänestäjien kuluttajansuojaa.

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun täällä edustajat Leppä ja Vehviläinen peräänkuuluttivat tätä laajan yksimielisyyden mallia näissä uudistuksissa, niin haluan muistuttaa, että edustaja Vehviläinen istui siinä hallituksessa, joka laittoi romukoppaan tämän laajan yksimielisyyden mallin näitten vaaliasioiden valmistelussa. Nyt ollaan sillä tiellä, jonka keskusta ja sen edellinen puoluesihteeri Jarmo Korhonen ylimielisyydessään aloitti.

Anu Vehviläinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Lindtman ei seurannut viime vaalikaudella kovin tarkasti, kun ei vielä ollut täällä eduskunnassa. Vanhasen kakkosen aikanahan tehtiin nimenomaan esitys, joka myös täällä eduskunnassa hyväksyttiin, ja tämä eduskunta hallituspuolueitten tuella ja käytännössä hallituspuolueitten yhteisellä päätöksellä hylkäsi sen. — Joten tuo ei pidä paikkaansa.

Mutta vielä totean sen, että kun tässä muun muassa edustaja Toivakka sanoi, että nyt kansalaisten kuluttajansuoja paranee, niin minä kyllä ihmettelen hallituspuolueita: teidän omatuntonne rauhoitettiin, kun tehtiin Itä-Suomeen uudistus, jätettiin koko muu maa käsittelemättä tässä yhteydessä ja jätettiin ne epäpyhät vaaliliitot vielä mahdollisiksi. Eikö teidän omaatuntoanne yhtään satuta, että edelleenkin voidaan tehdä minkälaisia vaaliliittoja tahansa ja todellakaan se äänestäjä ei tiedä, kenenkä hyödyksi se ääni menee?

Johanna Ojala-Niemelä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täytyy sanoa, että tuossa edellisellä vaalikaudella tämä vaalialuemalli tasauspaikkajärjestelmineen oli niin monimutkainen, (Ilkka Kanerva: Ja epädemokraattinen!) että oli hyvä, että se haudattiin ja kuopattiin. Nimittäin se ei olisi ollut kenenkään ehdokkaan todennettavissa, mikä se vaalin lopullinen tulos on. Se läpinäkyvyys olisi poistunut, ja samoin äänestäjän ja ehdokkaan välinen suhde olisi kadonnut ja hämärtynyt siinä. Nyt jokainen, jota äänestetään, on äänestäjälle sitten tilivelvollinen.

Edustaja Vehviläinen otti tämän Lapin esimerkiksi. Täytyy sanoa, että jo tällä hetkellä meillä lappilaisilla edustajilla Simosta Utsjoelle on 700 kilometriä. Sen vuoksi olen kiitollinen ministerille ja hallitukselle siitä, ettei Oulun vaalipiiriä ja Lapin vaalipiiriä enää yhdistetty tässä tilanteessa, koska silloin jokaisen taloudelliset ja henkiset voimavarat olisivat loppuneet.

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti. Kyllä kuulitte valmistelussa silloin Vanhasen kakkosen aikana oppositiota, mutta kun valitsitte linjan, niin valitsitte sen yksin silloin hallituspuolueiden kesken. (Ilkka Kanerva: Hallitus kantaa vastuun!)

Ismo Soukola /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Teillä on kauniita sanoja alueellisesta edustavuudesta, yleisestä ja yhtäläisestä äänioikeudesta ja äänestäjän kuluttajansuojasta. Miksemme pane koko maata yhdeksi vaalipiiriksi? Kuluttajansuoja olisi erittäin voimakas ja mahtava, ei semmoista olisi missään. Mutta tästä alueellisesta edustavuudesta: me olemme tällä tavalla menossa sosiaaliseen edustavuuteen. Vaalipiirit kasvavat, se tarkoittaa sitä, että edustajaehdokkaitten täytyy tehdä enemmän vaalityötä, ja se ei ole mitenkään helppoa ja halpaa nykyaikana. Sitten jos edustajaksi pääsee, pitää myöskin vaalipiirinsä ihmisten asioita hoitaa ja käydä siellä hoitamassa paikan päälläkin niitä asioita, ja kun matkat ovat useita satoja kilometrejä, niin niitä ei polkupyörällä taiteta niin kuin vihreät täällä pääkaupunkiseudulla.

Osmo Kokko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Peruslähtökohta on aivan oikea, että piilevät äänikynnykset saadaan matalammiksi. Mutta tähän vaalipiiriuudistukseen ja vaalilain uudistuksiin: Edellisellä kaudella hallitus teki ja hyväksyi ja eduskunta hyväksyi sen, mutta nyt sitten tietysti, kun on uusi hallitus, niin se tyrmäsi tämän asian. Lähtökohta oli ennen kaikkea vuoden 2007 eduskuntavaalit Pohjois-Karjalassa: kun vihreiden Tarja Cronberg jäi silloin ulkopuolelle, niin ruvettiin puhumaan tästä piilevästä äänikynnyksestä. Nyt kun ajattelemme Itä-Suomea ja ennen kaikkea Pohjois-Karjalaakin, niin tämä jako, mikä on suunnitteilla, kyllä todella on huolestuttava tilanne. Saattaa käydä niin, että Pohjois-Karjalan asema entisestään supistuu. Meiltä valitaan vain kolme neljä edustajaa, kun tällä hetkellä meillä on kuusi edustajaa täällä. Tämän Itä-Suomen yhteistyönkin puolesta, niin kuin täällä Rajamäki ja kumppanit ovat puhuneet, se on erittäin merkittävää näissä asioissa.

Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En usko, että asia etenee sen paremmin sillä, että syytetään toisia osapuolia, että kuka on tehnyt väärin. Rehellisyyden nimessä todettakoon, että vanha vaalilaki on ollut huono. Esimerkiksi jos otetaan suhteessa: isojen puolueiden ehdokaspaikka on edellyttänyt noin 12 000:ta ääntä, kun se taas pienpuolueiden kohdalla on edellyttänyt vähintään 20 000:ta ääntä, että olisi saanut edustajansa läpi. Siinä mielessä tämä on askel oikeaan suuntaan. Mutta se edellisen hallituskauden esitys rehellisyyden nimessä olisi ollut vielä oikeudenmukaisempi. Nyt kuitenkin tämä on askel parempaan suuntaan, ja tämä on nyt pöydällä käsiteltävänä, ja kun se on kerran parempi kuin nykyinen vaalilaki, en näe estettä, että tämä voitaisiin hyväksyä.

Outi Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä vaalipiiriuudistus on tosiaan ollut työn alla jo vuodesta 1998, elikkä aika pitkä prosessi on menossa, ja nyt on vihdoin päästy askel eteenpäin tämän demokraattisuuden ja erityisesti pienten puolueiden aseman parantamisessa, ja sikäli tämä on erittäin hyvä. Tämä lisää läpinäkyvyyttä ja selkeyttä, ja vaikka tämä nyt, niin kuin keskustelusta on kuultu, herättää edelleen huolta ja kritiikkiä siitä, miten käytännössä asiat järjestyvät, niin uskon, että tässä kuitenkin mennään parempaan suuntaan. — Olisin kuitenkin kysynyt ministeriltä: miten on tarkoitus arvioida tämän uudistuksen onnistumista, ja millä aikataululla sitä sitten tehdään?

Sirpa  Paatero  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä varmaankin vaalipiiriuudistukselle suhteellisuuden parantamiseksi on tarvetta, ja kokonaisuudistusta on täällä perätty. Se olisi tietenkin hyvä. Tässähän on myöskin se riski, että nyt joka vaalikausi ruvetaan muuttamaan uudelleen ja uudelleen näitä vaalipiirijakoja. Sitä vastoin olisin ollut halukas kuulemaan ministeriltä, miksi maakuntien tahtoa ei kuunneltu: miksi näiden kolmen Itä-Suomen ja Kymen vaalipiirin, maakuntaliittojen sekä kuntien oma tahto tässä asiassa jyrättiin täysin yli? Sitä vastoin jätettiin kuitenkin käsittelemättä Uusimaa, josta on jo vuosikausia ollut keskusteluissa jakaminen kahteen osaan.

Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Jatkan tuosta, mihinkä edustaja Paatero päätti, eli todellakin itsekin perään nimenomaan sitä. Meillä maakuntahallituksesta lähti aivan yksimielinen lausunto siitä, että tämä uudistus ei ollut meidän mielestämme hyvä, varsinkaan tuo suunta, epäluonnollinen alue: Kymen vaalipiiri plus Etelä-Savo, nykyisin 12+6 edustajaa, 18, tämän uudistuksen jälkeen 17, eli sieltä putoaa yksi. Luonnollisempi suunta olisi ollut, jos tätä uudistusta kerran lähdetään tekemään, itäinen Uusimaa, ja olisi tehty tämä uudistus, niin kuin täällä on monessa puheenvuorossa sanottu, kerralla eikä paloina. Nyt tämä menee tämmöiseksi näpertelyksi. Aivan kuten edustaja Paatero sanoi, tässä on suuri riski sille, että me näpertelemme näitä joka vaalikausi uudestaan. Vielä on huoli meidän alueella siitä, että tämä vaalipiiriuudistus ei jää pelkäksi vaalipiiriuudistukseksi vaan tässä on tulossa vielä lisää jotakin muuta. Siitä on suuri huoli varsinkin meidän alueella.

Ilkka Kanerva /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sen verran kuitenkin, että unohtakaa nyt se vaalialue. Sillä se ei täytä demokratian alkeellisimpiakaan vaateita, mikäli halutaan, että kansanedustajat edustavat omaa vaalipiiriään. Tämähän ei olisi toteutunut.

Toinen asia on se, että minä iänikuisena maakuntahallituksen puheenjohtajana hieman tiedän maakuntahallituksen filosofioista. Siltä pohjalta tällaisen vaalipiiriuudistuksen toteuttaminen on käytännössä mahdotonta. Mikään ei varmasti ikinä muuttuisi, mutta muut asiat kasaantuisivat ongelmineen.

Kolmas asia on se, että kyllä Uudenmaankin kysymys oli tapetilla keskusteluissa ja neuvotteluissa taustalla mitä olennaisimmin, mutta riittävää poliittista yksimielisyyttä ei vielä löytynyt, ja sen vuoksi on selvää, että uudistusta tullaan jatkossa luonnollisestikin jatkamaan.

Vesa-Matti Saarakkala /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tässä edellisen vaalikauden mallissahan oli esityksenä se, että se puolueelle annettu ääni ei mene missään nimessä hukkaan, eli se menee joka tapauksessa sille oman puolueen edustajalle. Ne tavallaan viimeisimmät paikat voivat mennä sitten toiseen vaalipiiriin. Minun mielestäni on aika erikoista sanoa, että se olisi jotenkin huonoa demokratiaa. Kyllähän puolueella pitää olla yhteinen linja riippumatta vaalipiiristä, ja minä ainakin olen ymmärtänyt myös hallituksen kannattavan tällaista linjaa, ja se oli sen aiemman ehdotuksen keskeisin idea.

Olisinkin kysynyt ministeri Henrikssonilta, kun tässä on paljon sanottu, että tämä nykyinen malli on tosi selvä ja tältä pohjalta jatketaan: onko tehty mitään tutkimusta kansalaisten keskuudessa, kyselytutkimusta tai muuta vastaavaa, miten hyvin tämä nykyinen järjestelmä on kansalaisille selvä, että mitenkä ne paikat jakautuvat?

Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minullekin olisi henkilökohtaisesti käynyt aivan hyvin se kaatunut malli. Itse asiassa mehän edustamme perustuslainkin mukaan kansaa täällä, vaikka tulemmekin valituiksi eri vaalipiireistä. Joten tämä tasauspaikkaproblematiikka ei ole minusta kovin tärkeä. Ongelma on ollut se, että näissä vaalipiireissä on todella tämä piilevä vaalikynnys. Olen syntyisin Etelä-Savosta ja tiedän, miten täysin ei-motivoivaa on ollut siellä keskisuurenkaan puolueen käydä eduskuntavaalikamppailuja menneinä vuosikymmeninä, kun se on niin teoreettinen, se mahdollisuus, että tulee paikka valituksi. Tämä on parempi kuin nykyinen järjestelmä, mutta tietysti uudistustyötä pitää jatkaa tämänkin jälkeen. Maakunnallinen edunvalvontatyö ja maakuntien yhteinen edunvalvontatyö on sitten toinen asia, mutta suhteellisuutta piti parantaa, ja tämä on oikea askel siihen suuntaan.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson

Arvoisa puhemies! Vaalilaki ja vaalipiirit ovat huolestuttaneet eduskuntaa vuodesta 1906 asti. On tehty valtavan paljon erilaisia selvityksiä, ja voidaan sanoa, että viimeisten 30—35 vuoden aikana tästä on keskusteltu. Nyt ollaan vihdoin ottamassa askel oikeaan suuntaan. Ongelma on suomalaisessa järjestelmässä ollut juuri se, niin kuin tässä on keskustelussa todettu, että suhteellisuus toteutuu huonosti paikka paikoin, ja nyt kun tuodaan tähän saliin esitys, jolla tähän puutteeseen puututaan, niin sitten ei olla tyytyväisiä.

Voidaan todeta kuitenkin nyt näin, että tilanne on se, että muun muassa Etelä-Savon vaalipiirissä tämä piilevä äänikynnys on ollut 14,3 prosenttia. Se tarkoittaa siis sitä, että jotta puolue saisi yhden kansanedustajan, puolueen pitäisi saada yli 14 prosenttia vaaleissa, kun taas esimerkiksi Uudellamaalla äänikynnys on alle 3 prosentin. Totta kai tämä on epäoikeudenmukaista, ja nyt kun nämä muutokset tehdään niin, että Itä-Suomessa yhdistetään vaalipiirit niin, että Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala yhdistyvät ja Etelä-Savo ja Kymi yhdistyvät, päästään huomattavasti parempaan tulokseen. Tämä piilevä äänikynnys tulee alentumaan reippaasti niin, että se on suurin piirtein samalla tasolla kuin koko maassa. Tämä tietysti on paljon oikeudenmukaisempaa, ihmiset saavat äänensä kuuluviin paremmin kuin aikaisemmin.

Ei tietysti voi sanoa, että tällä kaikki meidän ongelmamme saisi poistettua, mutta tämä on äärettömän tärkeä askel oikeaan suuntaan, jotta kaikkien kansalaisten ääni kuuluu tässä maassa yhtäläisin oikeuksin ja samalla tavalla. Sen takia en ymmärrä sitä, että ollaan sitä mieltä, että tämä uudistus olisi jotenkin huono. Tässä otetaan reipas ja tärkeä ja iso askel oikeaan suuntaan. (Markus Mustajärvi: Entäs ne muut askeleet?) — No, ne muut askeleet, edustaja Mustajärvi, tulevat seuraavassa vaiheessa, kun asetetaan parlamentaarinen työryhmä, joka saa miettiä sitten, millä tavalla perustuslakia lähdetään uusimaan. Hallitushan on lähtenyt siitä, että perustuslakia muutetaan niin, että tulevaisuudessa Manner-Suomessa on 6—12 vaalipiiriä, mutta tähän tulee asetettua parlamentaarinen työryhmä, ja katsotaan sitten, miten pitkälle päästään.

Sitten tässä on ollut kyse siitä, mitenkäs sitten käy Itä-Suomessa, käyvätkö ihmiset äänestämässä. Kun nyt tarkastellaan, miten äänestysaktiivisuus on toiminut, niin voidaan todeta, että vuoden 2003, 2007, 2011 eduskuntavaaleissa alhaisimmat äänestysprosentit ovat olleet juuri pienissä vaalipiireissä, Etelä-Savossa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa, kun äänestysaktiivisuus on ollut korkeinta suurissa vaalipiireissä, Helsingissä, Uudellamaalla ja Vaasassa. Ehkä tämäkin kertoo jotain. Ja kyllähän tässä tarkoitus on se, että myös Itä-Suomessa ihmiset nyt saavat äänensä kuuluviin, että myös siellä pienemmät puolueet voivat saada edustajansa eduskuntaan ilman, että tarvitsee mennä vaaliliittoon jonkun isomman puolueen kanssa jne.

Kaiken kaikkiaan tämä uudistus monella tavalla parantaa suhteellisuutta, mutta eihän tämä mikään perfekti uudistus ole. Sellaista ei varmasti olisi saavutettavissakaan. Sen takia tämä uudistus on paljon parempi, se on paljon parempi, että me menemme tähän suuntaan kuin että jätetään tämä asia sikseen eikä tehdä yhtään mitään.

Elsi Katainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä vaalipiirien pakkoliittäminen korjaa yhden epäkohdan mutta tuo sitten tukun uusia demokratian nävertäjiä. Jo valmisteluvaihe elikkä se, että sitä ei valmisteltu parlamentaarisesti, on yksi demokratian epäkohta. Minkä takia vasta nyt sitten asetetaan parlamentaarinen työryhmä tähän edelleen jatkovalmisteluun? On pakko myös kysyä arvoisalta ministeriltä, onko Itä-Suomessa tähän mennessä jotenkin väärin äänestetty, kun tarvitaan tällainen uudistus. Kuinka näette sen, miten todellisuudessa äänestysprosentit kehittyvät Itä-Suomessa? Se kuitenkin on kaikista suurin demokratiavaje.

Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Suhteellisuuden toteutumisen kannalta tämä on kuitenkin askel eteenpäin, vaikka näitä perusteltuja kritiikin sanoja täällä on esitetty. Monella suulla on täällä salissa jo nyt sanottu, että maakuntia ei ole kuultu, mutta todellakaan myöskään oppositiota ei ole kuultu. Pienissä vaalipiireissä, sen vuoksi kun suosikkipuolue kenties ei tule saamaan kansanedustajaa, on äänestetty toiseksi mieluisinta puoluetta. Tällöin kansalainen ei ole saanut esittää todellista poliittista tahdonilmaisuaan. Sen vuoksi tasauspaikkajärjestelmä olisi ollut oikeudenmukaisempi.

Ei ole pitkä aika siitä, kun jouduin turvautumaan pieneen hätävalheeseen. Eräät ulkomaalaiset kysyivät, miksi Eduskuntatalossa on 14 pylvästä. Minä sanoin, että sen vuoksi, että meillä on 14 vaalipiiriä. Ilmeisesti tätäkään ei voi jatkossa enää käyttää.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen pahoillani, että ministeri ei vastannut tähän minun mielestäni selkeään kysymykseen. Me tavoittelemme työssäkäyntialueet kattavia kuntarakenteita, jotka pystyvät palvelut hoitamaan. Me pidämme luonnollisena, että aluekehittämisessä kokonaisuutta arvostetaan. Itä-Suomi on hallitusohjelmassa erityisessä asemassa. Nyt pirstotaan keskinen Savo, toinen Kotkaan, toinen toisaalle. Se heikentää Itä-Suomen ja Savon edunvalvontaa. Mitenkä hallitus ja ministeri suhtautuvat, jos syntyy yhtenäinen Savon maakunta, pirstotaanko sekin kahteen eri vaalipiiriin, kun pitäisi poliittisesti tehdä kuitenkin kehittämistyötä myös lainsäädännön mukaan, ja miten jos kunnat vaihtavat maakuntaa varmistaakseen, ettei niitä pirstota ja heitellä minne sattuu?

Seppo Kääriäinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Äänestysprosentin alhaisuus Itä-Suomessa on ollut tosiasia vuoden 1995 vaalien jälkeen. Sopii vain miettiä, mistä johtuu se alamäki siellä Itä-Suomessa. Tämä ministerin äskeinen kytkentä kyllä oli minusta haettu: poliittista kytkentää. Jos tämä uudistus olisi tehty koko maata koskien — kaikki nämä heikot kohdat, jos suhteellisuus ei toteudu, mukaan ottaen — silloin voitaisiin asioihin suhtautua eri tavalla kuin nyt suhtaudutaan meillä Itä-Suomessa ja meillä Savossa. Miksi koko Suomea ei tässä asiassa tällä kertaa käsitelty?

Lopuksi: edustaja Toivakka puhui tästä keskustan suhtautumisesta uudistuksiin. Uudistushan voi olla joko hyödyllinen taikka haitallinen uudistus noin yleiseltä kannalta. Silloin kun uudistus vie kohti keskittämistä, niin eihän sitä voi itäsuomalainen, savolainen millään hyväksyä. Sen takia meillä on vastarintaa tämäntyyppisiä uudistuksia, keskittämisvetoisia uudistuksia, vastaan.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri totesi, että Uudellamaalla tilanne on ollut niin paljon parempi kuin Savossa ja Karjalassa ja kun nyt nämä yhdistetään, niin tilanne paranee. Se paranee Savossa ja Karjalassa, kyllä se todellakin paranee, mutta Uudellamaalla se ei parane. Se säilyy ennallaan, sen dominanssi säilyy yhä edelleen. Ja jos asukasluku kasvaa, se jatkuu edelleen.

Totta kai meillä on nyt parempi esitys kuin aiemmin tai nyt voimassa oleva laki, mutta meillä on huonompi esitys kuin jo kertaalleen täällä hyväksytty laki. Siinä suhteellisuus toteutui sillä tavoin, että ne edustajat, jotka aidosti saivat eniten ääniä, tulivat myöskin valituiksi, kaikki puolueet saivat oikean osuuden. Nyt ei vieläkään tapahdu näin. Tapahtuu toki paremmin kuin voimassa olevan lain aikana, mutta huonommin jos verrataan siihen, mitä olisi tapahtunut, jos täällä kertaalleen hyväksytty ja sittemmin hylätty laki olisi tullut voimaan.

Riitta Myller /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri tuossa vastauspuheenvuorossaan sanoi, että nyt puututaan suhteellisuuden puutteeseen, ja näin varmasti yhdeltä osalta. Mutta olen samaa mieltä kuin täällä on sanottu, että onko ylipäätänsä viisasta vain yhdeltä kohdalta puuttua tähän, koska tänne jää vielä ainakin kolme vaalipiiriä, joilla on joko 10 tai hieman yli tämä piilevä äänikynnys. Eli olisi huomattavasti viisaampaa tehdä tällainen kokonaisuudistus, koska itse olen sitä mieltä, että tämä piilevä äänikynnys täytyy ottaa aivan tosissaan. Jokaisella suomalaisella on yksi ääni, ja se on yhtä arvokas.

Mutta se, mitä täällä itäsuomalaiset ovat esittäneet, että koko Itä-Suomi olisi ollut yksi vaalipiiri: me emme todellakaan kapinoi sitä vastaan, etteikö jokaisen ääni ole yhtä arvokas, vaan haluaisimme, että meillä on vaalipiiri, jossa me teemme myöskin yhteistä maakunnallista edunvalvontatyötä, itäsuomalaista yhteistyötä. (Seppo Kääriäinen: Nyt se hajotetaan!)

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri sanoi tuossa, että tämä esitys toteutuessaan poistaa joitain ongelmia, mutta millä tavalla tämä poistaa sen ongelman, kuinka dominoiva asema Uudenmaan vaalipiirillä on? Sehän on ongelma toiseen suuntaan, ja siihen ei kajota millään lailla.

Ja jos tämä kokonaisratkaisu viipyy ja viipyy, niin kuin on syytä epäillä, niin tässähän on ilmeinen uhka, että jokaisessa hallitusneuvottelussa tästä eteenpäin tehdään osaratkaisuja. Voi tulla esimerkiksi joltakin puolueelta joka hallitusneuvottelussa esitys siitä, että hyväksytään Kuusamon siirto Lapin vaalipiiriin, jolloinka siitä maakunnan mahtipuolue kiistatta hyötyisi. Ja minusta on kauhea ajatus se, jos näin iso asia ratkaistaan tuommoisen pelin tuloksena, niin kuin yhden kerran on jo tehty.

Ja kyllä — se, että mikä on Lapin kohtalo jatkossa: hankala ajatella, että kun vaalipiirin pinta-ala on jo kolmasosa Suomesta, jatkossa se olisi tuplaten sitä. Piilevä äänikynnys on jo nyt 12,5 prosenttia: kuinka tämä ratkaistaan? Tälle ongelmallehan ei tehty tällä hetkellä yhtään mitään.

Markus Lohi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä vaalipiirikysymyksessä on osittain kysymys myös kulttuurisista eroista. Meillähän on valtioita, jotka ovat tunnetusti hyvinkin demokraattisia, ja siellä saattaa olla yhden henkilön vaalipiirejä, sillä lailla että voittaja vie kaikki äänet, ja he pitävät kuitenkin sitä aivan oikeudenmukaisena ja demokraattisena järjestelmänä. Eli toisaalta ei pidä pelkästään siihen äänikynnykseen eikä piilevään äänikynnykseen kiinnittää huomiota vaan myös niihin absoluuttisiin ääniin.

Jos nyt olisi hyväksytty se aikaisemman hallituksen esitys, niin se olisi johtanut muun muassa sellaiseen erikoiseen tilanteeseen, että Lapista olisi valittu kristillinen ehdokas, joka sai vain muutama sata ääntä, ja sitten täältä etelästä olisi tippunut kristillinen ehdokas, joka sai tuhansia ääniä. Ei tämäkään tunnu minusta oikeudenmukaiselta, mutta ei tunnu tämä hallituksen esityskään.

Nyt kun arvoisa ministeri totesi, että tässä ollaan suunnittelemassa vielä perustuslain muutosta, niin haluan kyllä jo etukäteen todeta, että kun näin vähän hallitus kunnioittaa parlamentarismia, ettei edes tätä uudistusta ole valmis tekemään yhdessä eduskuntapuolueiden kanssa, niin ei kyllä pidä enää avata portteja, että tehdään vielä rajumpia muutoksia.

Janne Sankelo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mikäli elettäisiin vuotta 1959, niin taistelisimme edustaja Hakkaraisen kanssa alueiden elinvoimaisuuden puolesta saman vaalipiirin edustajina. Eli on näitä muutoksia tehty ennenkin.

Viime vaalikaudella hallitus pohti vaalijärjestelmän uudistamista, ja minun mielestäni sinänsä hyvää tarkoittavassa esityksessä oli varsin monimutkainen tasausjärjestelmä ja äänikynnys, eikä se mielestäni täyttänyt vaalijärjestelmän selkeydelle asetettuja vaatimuksia. Oli hyvä, että se jätettiin sitten sivuun. Jotkut ilmeisesti haikailevat tämän mallin perään: edustaja Saarakkala ja hämmästyksekseni myös edustaja Östman, joka ei tosin nyt ole paikalla.

On ymmärrettävää, että yhdistyviksi esitetyillä alueilla mietitään vaalipiirimuutosten vaikutusta (Puhemies: Nyt taisi tulla minuutti täyteen!) muun muassa aluekehitystyöhön.

Tuula Väätäinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pohjois-Savossa ei todellakaan vastusteta vaalipiiriuudistusta, mutta tätä hallituksen esitystä me emme oikein ymmärrä. Itä-Suomessa on tehty valtavasti yhteistyötä nimenomaan Itä-Suomen hyväksi. Molemmat Savot ja Pohjois-Karjala ovat lyöneet niin sanotusti hynttyyt yhteen ja olleet puoltamassa niitä alueelle ja Itä-Suomelle tärkeitä hankkeita ja aloitteita.

Nyt on suuri pelko ja riski, että kun Etelä-Savo erkaantuu Kymin puolelle, se vaikuttaa myös meidän yhteistyöhömme. Maakunnat ovat lausuneet tässä yksimielisen käsityksensä, että jos vaalipiirejä yhdistetään, niin tulisi Itä-Suomen yhtenäinen vaalipiiri.

Edustaja Paatero jo kysyi teiltä, miksi käveltiin maakuntien tahdon ylitse. Toivoisin tähän vastausta, koska tätä vastausta me joudumme kertomaan myös siellä kentällä sitten maakunnan ihmisille, että miksi näin toimittiin.

Pietari Jääskeläinen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olemme varmasti samaa mieltä kaikki siitä, että jokaisen kansalaisen ääni Suomessa on yhtä arvokas. Ja heti tullaan kysymykseen, miksi täydellistä suhteellisuutta ei ole noudatettu — aikaisempi hallituksen esitys oli tämän suuntainen. Eli koko maa olisi yhtenä vaalipiirinä niin, että jokainen puolue saisi täsmälleen juuri sen kannatuksen eduskuntapaikkoina kuin sen prosenttiosuus edellyttää. Nyt erityisesti pienet puolueet häviävät jopa useita eduskuntapaikkoja. Perussuomalaiset ovat oikeudenmukaisuuden puolue, ja olemme pienten puolueiden asialla, vaikka suurpuolue olemmekin.

Ari Torniainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen vaalipiiriuudistusesitys koskettaa nimenomaan Itä- ja Kaakkois-Suomea, ja kun kuuntelee täällä edustajakollegoita, niin tässä tulee semmoinen tunne, että Kymen vaalipiiri on sijaiskärsijä tässä asiassa. Kymen vaalipiirissä tuo piilevä äänikynnys on 7,7, ja nyt tämän esityksen jälkeen Suomeen jää vielä useita vaalipiirejä, joissa se on paljon korkeampi. Arvoisa ministeri, eikö teidän mielestänne muualla Suomessa ole todellakaan tarvetta mihinkään muutoksiin, kun tämä nyt tehdään?

Itse haluaisin kiinnittää vielä erityishuomion äänestysaktiivisuuteen, miten sitä saadaan parannettua. Mikä on ministerin näkemys, parantaako tämä uudistus äänestysaktiivisuutta? Itse epäilen sitä.

Suna Kymäläinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kukaan ei kiistä vaalipiirien uudistustarvetta. Sen sijaan kolme kysymystä arvoisalle ministerille:

Miksi näin tärkeässä asiassa tyydyttiin vain Itä-Suomen ja Kaakkois-Suomen yhdistelyyn? Satakunta säilyi pienenä, vain 9 kansanedustajan vaalipiirinä, ja valtava Uusimaa koskemattomana.

Tässä toinen kysymys: uskotko, että näin toteutuu oikeudenmukaisempi eduskuntavaalien tulosten paikkajako koko Suomessa?

Ja sitten se kolmas kysymys, joka täällä on jo moneen otteeseen toistettu: miksi maakunnan alueiden, maakuntaliittojen ja kuntien, toiveita ei huomioitu?

Kalle Jokinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämä vaalipiirijako tarkoittaa nyt sitä, että 14 vaalipiiristä siirrytään 12 vaalipiiriin seuraavissa eduskuntavaaleissa 2015. Mutta tuossa aiemmassa keskustelussa viime vaalikaudella käytiin keskustelua myös vaalijärjestelmästä ja siitä, tulisiko sitä muuttaa. Ministeri täällä viittasi, että vaalilakiin tullaan ehkä tekemään muutoksia myös jatkossakin.

Suomalaisen demokratian yksi peruskysymys minusta on ollut se, että äänestäjä tietää, kenelle hän ainoan äänensä antaa. Se läpinäkyvyys on erittäin tärkeää, joten on tärkeää, että se säilytetään. Onkin ollut lähinnä kummallista, että täällä perussuomalaiset ovat haikailleet tuon tasausjärjestelmän perään, joka on suunta pitkiin listoihin. Sehän on ikään kuin askel pitkien listojen suuntaan. Pitkät listathan halveksuvat demokraattista äänestäjän mahdollisuutta valita oma edustajansa. Siellähän annetaan silloin valta puolueille määritellä, ketkä menevät läpi. Tähän suuntaan ei missään nimessä tule mennä. Haluaisin kuulla ministerin näkökulman näihin pitkiin listoihin.

Vesa-Matti Saarakkala /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ruotsissahan on erilainen vaalijärjestelmä, ja se on tämä edustaja Jokisen parjaama pitkien listojen järjestelmä, jossa on myös henkilöaspekti mukana kuitenkin. Siellä äänestysprosentti on järjestään korkeampi, ja ainakin itselleni on tärkeätä, että mahdollisimman moni kansalainen käy äänestämässä. Kokoomuslaisillahan on se periaate, että on pääasia, kun omat hyvätuloiset kannattajat käyvät uurnilla. Sehän tiedetään kaikista tutkimuksista: te ette halua, että niin moni kävisi äänestämässä. Tämä mielipiteenne perusteella.

Mutta erikoista on noin perustuslain kannalta, että lähdetään sitten ikään kuin suhteellisuutta parantamaan joillakin osa-alueilla, Itä-Suomessa, ja vastoin maakuntavaltuuston mielipidettä, esimerkiksi Etelä-Savossa, mutta Satakunta jätetään omilleen. Eli eihän näin voi toimia, että toisaalta tehdään uudistus ja toisaalta ei. Miksei kuunnella näitä alueitten mielipiteitä?

Mennään sitten (Puhemies koputtaa) seuraavan puheenvuoron aikana vielä näihin yksityiskohtiin lisää.

Janne Sankelo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hieman ihmetyttää tuo edustaja Saarakkalan näkemys, etteikö kokoomus arvostaisi kansanvaltaa. Otetaanpa vaikka tämä uudistus tässä. Siis kaikkien laskentaperusteiden mukaan suuret puolueethan eivät hyödy tästä uudistuksesta, vaan tämä tuo kansanvaltaa sillä tavalla, että se parantaa pienempien puolueiden mahdollisuuksia, ja me kokoomuksessa kannatamme tätä esitystä. Kyllä tämä on selkeä osoitus siitä kansanvallan arvostamisesta, mitä kokoomus tekee.

Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Te pyritte laskemaan äänikynnystä, mikä on sinänsä aivan oikein, hyvä tavoite, mutta samalla te teette tähän ehdokaskynnyksen, ja juuri tämän takia kokoomus on tämän kannalla. Tämän jälkeen alueet ovat niin isoja, että on pakko panostaa lehtimainontaan, televisiomainontaan ym., jolloin se tuo ehdokaskynnyksen ja vain hyväosaiset pystyvät olemaan ehdokkaina, jolloin yhteiskunnan heikompiosaisilla ei ole omaa ehdokastakaan, jota äänestää. Te eriarvoistatte tässä kohtaa yhteiskuntaa.

Satakuntaa puolustan ehdottomasti ja kysyn siinä kohtaa: Satakunnan itä- ja eteläpuolella Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen alueet ovat huomattavasti isompia. Onko sieltä ajateltu vahvistaa, esimerkiksi nyt viimeisen kuntaliitoksen, (Puhemies koputtaa) Sastamalan, yhteydessä liittää se Satakuntaan?

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En allekirjoita edustaja Jalosen esiin nostamaa puhetta siitä, että heikompiosaiset eivät saisi seuraavissa eduskuntavaaleissa puolustajaa. Minä meinaan puolustaa, jos perusyhdistys asettaa vielä ehdokkaaksi. (Suna Kymäläisen välihuuto) — Meinaan muuten asettuakin ehdolle.

Mutta se varsinainen kysymykseni itse asiassa. Täällä nykytilan arvioinnissa ansiokkaasti on kuvattu sitä, miten äänikynnys tippuu, piilevä äänikynnys mataloituu. Se on ihan ok. Myöskin eteläsavolaiset ovat ihan ihania ihmisiä, että varmaan me heidän kanssaan juttuun tulemme tästäkin eteenpäin. Mutta se kysymys on: Edustaja Sasi nosti ihan täällä keskustelun alussa esille sen, että jos ei tätä olisi tehty näin, niin sitten Kymeen olisi jäänyt ongelma. Me emme täällä Kymessä kyllä tunnista sitä ongelmaa, joten, arvoisa ministeri, mikähän se ongelma meillä olisi sitten ollut?

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tässä näyttää siltä, että puoluepolitiikka meni alueellisen edustavuuden edelle. Kysyisinkin ministeriltä: kun tässä on kolmannen kerran ohitettu parlamentaarinen valmistelu — aivan kuten kävi varuskuntien lakkauttamisen kohdalla, aivan samoin kuin kävi suurkuntahankkeen valmistelussa, nyt nämä vaalipiirien pakkoliitokset todellakaan eivät kuuntele kaikkia puolueita eivätkä kuuntele alueita — eikö tämä kannattaisi vielä vetää takaisin ja valmistella yhdessä parlamentaarisesti puhtaalta pöydältä?

Haluan myös nostaa esiin huolen, jonka vaaliasiantuntija, dosentti Sami Borg on sanonut. Nimittäin naisten ja nuorten edustavuus on vaarassa heiketä, mikäli tämä uudistus tehdään. Kuten tässä useissa puheenvuoroissa on tullut ilmi, rahalla varmasti on tulevaisuudessa isompi merkitys kuin nykyään on.

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ymmärrän tämän vaalipiiriuudistuksen syyt, mutta lopputulosta ja prosessia kyllä kritisoin. Minä tulen myös sieltä Pohjois-Karjalasta, ja siellä ensisijaisena toiveena olisi ollut tämä Itä-Suomen yhteinen vaalipiiri, johon kuuluisivat nykyiset Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan vaalipiirit. Tämä olisi ollut luontainen jatko Itä-Suomen yhteistyölle, jota on tehty ja kehitetty vuosikaudet. Nyt vaarana on, että uusi jako heikentää Itä-Suomen yhteistä edunvalvontaa.

Eniten tässä kuitenkin harmittaa se, ettei alueiden edustajia esimerkiksi maakuntaliittojen kautta kuultu lainkaan. Tämän johdosta Pohjois-Karjalassakin koetaan, ettei ole voinut vaikuttaa itseä koskeviin päätöksiin millään tavalla tai ole edes tullut kuulluksi. Tällainen toimintatapa ei lisää luottamusta demokratiaa kohtaan eikä myöskään motivoi poliittiseen osallistumiseen.

Anu Vehviläinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pari huomiota vielä.

Siis meitä itäsuomalaisia hermostuttaa se tässä, että meille tehtiin tämä päätös hallituksen sisällä aivan niin kuin poliittisin perustein. Vihreät kiristivät teidät tekemään tällaisen, ja muuta Suomea käsitellään parlamentaarisesti tässä jatkossa.

Sitten minusta on äärimmäisen outoa, että kun täällä on kovasti sanottu, että olisi pitänyt tehdä laajempi uudistus — kokoomuksen edustajat ovat sanoneet, vaikka kuinka moni — niin kyllä herää kysymys, että miksi sitä ei sitten tehty. Koskaan Suomessa ei ole ollut näin laajapohjaista hallitusta kuin nyt, ja se ei pystynyt tämän kummempaan, ainoastaan siihen, että Itä-Suomea ja Kymenlaaksoa ryhdyttiin käsittelemään. Minun on kyllä pakko kysyä: miksi, ministeri Henriksson, miksi ette pystyneet parempaan?

Sitten otan vielä esille sen, kun täällä on jopa tästä läpinäkyvyydestä puhuttu, että tämä parantaa läpinäkyvyyttä, niin miten te perustelette sen, että te ette puuttunut näihin vaaliliittoihin? Nehän, jos mitkä, ovat todella epänäkyviä äänestäjien kannalta.

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! En sinällään vastusta vaalipiiriuudistusta, näen sen erittäin hyvänä, mutta toimintaprosessina tämä on ollut hyvin erikoinen, kuten täällä on monessa puheenvuorossakin todettu. Henkilökohtaisesti ja periaatteellisesti suurimpana ongelmana näen kuitenkin, että tämän jälkeen kukin eduskunta voi muuttaa vaalipiirijaon tahtomallaan tavalla, ja sehän on suuri muutos nykyiseen käytäntöön. Kysyisinkin ministeriltä: tullaanko tähän jollakin tavalla vielä jatkossa vaikuttamaan, että tämäntyyppinen toimintakulttuuri ei muodostuisi Suomeen?

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson

Arvoisa puhemies! Kiitoksia erittäin hyvistä kysymyksistä!

Todettakoon vielä kerran, että vaalijärjestelmän on oltava niin selkeä, että kansalaiset sen ymmärtävät. Se on niin kuin se lähtökohta, ja sen takia se, mitä nyt esitetään, on ehdottomasti parempi vaihtoehto kuin se, joka raukesi 2011. Olen joskus sanonut, että meidän vaalijärjestelmän pitää olla sellainen, että voi ylioppilaskirjoituksissa kysyä, miten se toimii, ja siellä voi laskea, kuka tulee valituksi. Ja niin kauan kuin systeemi ja järjestelmä on sellainen, niin kauan myös kansalaiset sen ymmärtävät.

No, edelleen: miksi näin ja miksi nyt ei kaikki ja miksi ei saada sitten koko maata käsittävä uudistus, joka toisi kaikkiin näihin teidän osoittamiinne puutteisiin ratkaisun? Sen takia, että silloin me emme saa yhtään uudistusta nyt tässä ja tämän kauden aikana ja se jää taas tulevaisuuteen, ja sen takia, että ne suurimmat ongelmat ovat juuri Itä-Suomessa. (Suna Kymäläisen välihuuto) Jos kerrataan vielä — kerrataan nyt vielä — että piilevä äänikynnys Etelä-Savon vaalipiirissä on ollut 14,3, Pohjois-Karjalan vaalipiirissä myös 14,3, Pohjois-Savon vaalipiirissä 10 prosenttia, Kymen vaalipiirissä 7,7. Kun tämä uudistus nyt tehdään ja vaalipiirejä lyödään yhteen, niin näitten osalta piilevä äänikynnys laskee 5,6:een ja 5,9:ään. Näin ollen tämä uudistus tuo mukanaan sen, että suhteellisuus paranee huomattavasti ja ihmisten ääni kuuluu paremmin kuin aikaisemmin. Myös pienten puolueitten mahdollisuus saada edustaja Itä-Suomessa paranee. Näin ollen en voi vieläkään ymmärtää, että sitä voidaan vastustaa, että oikeudenmukaisuutta lisätään. (Välihuutoja — Kari Rajamäki: Mehän vaadittiin alempaa prosenttia!) — Riippuu, ketä kuuntelee tässä, niin näin on.

Joka tapauksessa, niin kuin sanoin siinä ensimmäisessä puheenvuorossanikin, tietenkään tämä uudistus ei ole täydellinen. Se sanottakoon suoraan. Ei tämä ole täydellinen uudistus, mutta tämä on erittäin tärkeä askel oikeaan suuntaan. Nyt on sitten seuraavan hallituksen ja seuraavan eduskunnan asia päättää, miten tästä eteenpäin. Edelleen on selvää se, että Satakunnassa on ongelma: sielläkin piilevä äänikynnys on ollut nyt noin 10 prosenttia. Edelleenkin on ongelma se, että Uudellamaalla piilevä äänikynnys on alle 3 prosentin, ja edelleen meidän pitää miettiä, millä tavalla päästään sitten näissä vaalipiireissä parempaan suhteellisuuteen. Ja onko se niin, että esimerkiksi Uuttamaata pitäisi jakaa? En sulkisi sitä pois. Mutta tämä on asia, mitä meidän pitää yhdessä miettiä, ja itse toivon, että tästä lähtien kaikki tämmöiset asiat voidaan ratkaista ja viedä eteenpäin parlamentaarisessa järjestyksessä. (Kari Rajamäki: Savon maakunta, yhteinen vaalipiiri!)

Tässä esityksessä on esitetty, ja juuri kerroin, miksi tässä tehdään nyt näin. On katsottu, että tässä vaiheessa suhteellisuus paranee. Se on hallituksen kesken sovittu, että näin edetään, ja minä pysyn siinä, mitä hallitus on keskenään sopinut. Mielestäni myös tässä päästään nyt korjaamaan niitä suurimpia vaikeuksia, mitä on ollut, ja sen takia tämä uudistus on edelleen hyvä askel oikeaan suuntaan, ja edelleen tästä on hyvä jatkaa keskustelua.

Vesa-Matti Saarakkala /ps(vastauspuheenvuoro):

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Ministeri Henriksson kertoi, että tämä nykyjärjestelmä on selkeä kansalaisille. Tämähän on puolue- ja henkilövaalin yhdistelmä, ja tietysti on totta, että tämä on sellainen järjestelmä, josta voi varmsti ylioppilastutkinnossakin lähteä kysymään. Mutta tosiaan olisin vielä kysynyt, että onko tehty tutkimusta... tai miksi ei ole sitten kysytty siellä ylioppilastutkinnossa, että nähtäisiin todella, kuinka selkeä tämä järjestelmä on, koska nyt annetaan ymmärtää, että tämä nykyjärjestelmä on tosi hyvä ja kun sen ominaispiirteet säilyvät tässä uudistuksessa, niin kaikki on kunnossa. Tämä jäi vähän vastaamatta.

Kyllähän tässä nykyjärjestelmässä on sellaisia mielenkiintoisia piirteitä, että esimerkiksi Uudellamaalla todella oli sellaisia äänimääriä yksittäisillä ehdokkailla, että se yksittäinen ehdokas olisi vienyt kaksi muuta ehdokasta jo yksistään läpi. Eli joku ehdokas olisi saanut teoriassa vaikka yhden äänen ja joku muu kaksi ääntä, niin he olisivat tulleet valituiksi tässä nykyjärjestelmässä tänne eduskuntaan. Voi kysyä, onko tämä järjestelmä sitten maailman paras, mitä nyt kokoomuksestakin kerrotaan.

Kauko Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puheenjohtaja! Kun tässä reipas tunti sitten ekan kerran pomppasin ylös pyytääkseni puheenvuoron, niin niihin asioihin olen saanut täällä vastauksen, mutta kun nyt tämän sain, niin totean tässä vielä kertaalleen, että olen täysin samaa mieltä kuin edustaja Erkki Virtanen ja edustaja Saarakkala niissä aikaisemmissa puheenvuoroissa. Edustaja Sankelo puhui tästä Vaasan itäisestä vaalipiiristä, johon Keski-Suomi aikoinaan kuului ja josta myöhemmin Keski-Suomi erotettiin, 50-luvun lopulla. Se oli keskisuomalaisten toive silloin. Muistan, vaikka olin vielä nuori mies, tämmöisenkin asian. Kysymys kuuluu tässä pikkasen leikkimielellä: ovatko nämä, arvoisa ministeri, vaalipiirien supistamiset nyt esileikkiä tuleville kuntien yhdistämisille?

Näin oli.

Suna Kymäläinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kymen vaalipiirissä äänestysaktiivisuus on ollut aina hyvä. Tämä peruste ontuu Kymen vaalipiirin ja Etelä-Savon yhdistämisen osalta. Edelleenkin toistan sen kysymyksen, joka monta kertaa on esitetty, johon valitettavasti ei tunnu vastausta tulevan: miksi päädyttiin tähän 2+2-malliin eikä siihen, jota alueiden maakuntahallitukset ja kunnat ja myös me demarit esitimme, 3+1-malliin? Kymen vaalipiiri jo nyt kokoaa kaksi maakuntaa, siellä jo tällä hetkellä on neljä lehteä, joissa muun muassa edustajat mainostavat. Miksi tätä 3+1-mallia ei toteutettu, vaikka se oli alueen vahva tahto?

Lauri Heikkilä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Henriksson selitti ansiokkaasti, että ylioppilaskirjoituksissa voidaan kysyä järjestelmästä. Tosin sielläkään kaikki varmaan eivät osaa vastata oikein kysymyksiin. Ehkä sillä, jos ylioppilaat osaavat vastata, ei voi perustella vaalijärjestelmän helppoutta kumminkaan, koska suuri osa suomalaisista ei suorita ylioppilastutkintoa.

Tuula Väätäinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri on perustellut tätä muutosta myös sillä, että äänestysaktiivisuus lisääntyisi. Tavoite on varmasti hyvä. Näinhän siinä varmaan käy, että Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo tulevat kyllä yhdistämään voimansa ja hakemaan äänestysaktiivisuutta maakunnissaan. Mutta eniten minua huolettaa nyt tämä Etelä-Savon tilanne, kun näyttää siltä, että Etelä-Savo ei halua liittyä Kymen vaalipiiriin eikä Kyme ole hirveästi Etelä-Savoa kutsumassa. Kysymys nyt kuuluu, millä tavalla Etelä-Savon alueella äänestysaktiivisuus oikeasti lisääntyy, koska ihmiset ovat tottuneet siellä myös siihen, että kun äänestetään oman maakunnan ihmistä, niin äänestetään samalla myös itäsuomalaista vahvuutta ja itäsuomalaista yhteistyötä. Tämä on nyt todella vaakakupissa tässä esityksessä, ja jos olisi kuinkaan mahdollista, niin toivoisin, että tämä todella vielä siirrettäisiin mietittäväksi uudelleen.

Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ei ole helppo tehtävä mitenkään tasapainottaa näitä alueita, mutta joka tapauksessa alueiden pitää olla semmoisia, että ne ovat suhteessa asukasmäärään, alueen fyysiseen laajuuteen, siinä sijaitsevien asutuskeskuksien määrään, ja yleisesti sen pitää olla semmoinen luonnollinen alue ja kaiken lisäksi noudattaa maakuntarajoja. Se ajatus, mikä tuossa nyt perustuslakiasian kohdalla tuli, että jakaisimme Suomen kuuteen alueeseen, on aivan järjettömän kuuloinen meikäläisen mielestä. Silloin tosiaan nämä taloudelliset erot tulevat isommiksi kuin alueelliset, ja kenties ihan jo pätevyydenkin perusteella. Mutta aiotteko te siis, kun Satakunta on nostettu esille, seuraavassa vähentämisvimmassanne pilkkoa Satakunnan pois Suomen kartalta, vai onko ajatuksissa vahvistaa Satakuntaa?

Kalle Jokinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen esitys vastaa siihen tarpeeseen, siihen ydinongelmaan, joka alun perin oli, elikkä tuohon suhteelliseen äänikynnykseen, ja nyt kun se alenee sieltä 14:stä alle 6 prosentin, niin kuin ministeri täällä sanoi, niin silloin ollaan menossa oikeaan suuntaan tässä uudistuksessa.

Yksi asia jäi mieltäni vaivaamaan, kun ministeri sanoi, että tulevat hallitukset ja tulevat eduskunnat tekevät sitten omia uudistuksiaan, ja edustaja Kiljunen täällä mielestäni aivan oikein totesi, että vaalijärjestelmä ei voi olla Suomessa sellainen, että joka eduskunta ja joka hallitus sitä muokkaa. Vaalijärjestelmän pitää olla läpinäkyvä, ja sen pitää olla ennustettava, siinä pitää olla jatkuvuutta. Mielestäni siihen suuntaan ei pidä mennä, että joka vaalikaudella vaalijärjestelmää ja vaalipiirejä muutetaan.

Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Useaan kertaan on kuultu, että asiaan palataan, seurataan, asetetaan parlamentaarinen työryhmä. Kun tämän suuruusluokan asiasta on kysymys, fundamentaalisesta kysymyksestä, niin eikö olisi ollut tarkoituksenmukaisempaa, että asia olisi valmisteltu laajapohjaisemmin hitaammalla aikataululla ja olisi sitten paalutettu sellainen ratkaisu, jonka kanssa olisi voinut elää vuosikymmeniä?

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuten edellisessä puheenvuorossa totesin, ansiokkaasti arvioitiin sitä muun muassa, miten suuri tämä piilevä äänikynnys Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa on. Kymen alueesta siinä ei ole sanan sanaa. Onko nyt niin, niin kuin veikkaan sen asian olevan, että meillä ei sitä piilevää äänikynnystä ollut? Sen takia tässä vähän niin kuin niskakarvat kaiken kaikkiaan ovat pystyssä.

Yhdyn kaikkiin niihin puheenvuoroihin, että seuraavissa eduskuntavaaleissa tulee sitten avarrusta kyllä varmasti kymiläisillekin rahapussiin, ja tietenkin, kun sitä uusia toreja ja kauppapaikkoja katselee, sitten nämä kahvipaikat tulevat tutuiksi. Minun mielestäni se kysymys pitäisi asettaa sillä tavalla koko tässä asiassa, että tämän uudistuksen johdosta se kysymys kuuluu: vahvistaako tämä jako kyseessä olevien alueitten edunvalvontaa? Piilevää äänikynnystä se kyllä mataloittaa Etelä-Savossa, se on täysin selvä juttu.

Oikeusministeri  Anna-Maja  Henriksson

Arvoisa puhemies! Edelleen: Oli olemassa erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Hallitus päätyi yksimielisesti tähän ratkaisuvaihtoehtoon elikkä 2+2-malliin Itä-Suomessa eikä 3+1-malliin. Tällä me pääsemme siihen, että suhteellisuus paranee ja piilevä äänikynnys alenee alle 6 prosentin molemmissa näissä vaalipiireissä. Tämä on erittäin suuri ja merkittävä uudistus.

Ei kuitenkaan pidä lannistua. Tietenkin tilanne on se, että teidän kansanedustajien, jotka olette nyt sieltä alueilta, pitää tehdä edelleenkin hyvää työtä ja teidän pitää kertoa ihmisille myös tulevaisuudessa, miten tärkeätä on käydä äänestämässä, ja sitten teidän pitää tehdä tietysti yhdessä paljon yhteistyötä koko Itä-Suomen puolesta. Minä uskon, että te kyllä kykenette siihen. Sekin tässä salissa näkyy, että siihen te kykenette.

Olen sanonut, että uudistuksen pitää olla sellainen, että ihmiset ymmärtävät, mistä on kyse. Sellainen uudistus, jossa ei äänestyspäivänä myöhään illalla tiedetä, kuka on valittu ja kuka ei, ei ole hyvä uudistus. Se, mitä aikaisemmin ehdotettiin, olisi ollut juuri sellainen, että ehkä montakin päivää olisi ollut epäselvää, kuka tulee valituksi. Sen takia meidän on syytä miettiä sellaista järjestelmää myös tulevaisuudessa, joka on niin helposti ymmärrettävissä, että jokainen kansalainen voi sen ymmärtää. Otin esimerkkinä sen, että sen pitää olla niin selkeä, että se on myös kysymys, joka voidaan asettaa ylioppilaskirjoituksissa, ja tilanne todella on se, että silloin kun itse kirjoitin, siitä oli kysymys. No, leikki leikkinä.

Vielä kysyttiin siitä, että miten tulevaisuudessa. Totta kai tilanne on se, että kun uudistetaan vaalilakia, on kyse erittäin tärkeästä, perustavaa laatua olevasta demokratiakysymyksestä, ja sen takia sanoinkin edellisessä puheenvuorossani, että itse katson, että tulevaisuudessa tähän pitää asettaa parlamentaarinen työryhmä ja parlamentaarisesti meidän pitää miettiä, millä tavalla tästä eteenpäin. Täytyy myös tunnistaa se, että meillä on edelleen olemassa ongelmia Suomessa, on Uusimaa, on Satakunta, mutta mitä niille tehdään, se on sitten seuraavan hallituksen, seuraavan eduskunnan asia miettiä.

Elsi Katainen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen vaalipiiriuudistus jatkaa sitä samaa sarjaa juuri Itä-Suomeen kohdistuvia sanelupäätöksiä vailla parlamentaarista valmistelua, joissa ei ole kuultu oppositiota eikä myöskään alueita. Uudistus toki korjaa demokratiavajeen yhdeltä osin — piilevän äänikynnyksen madaltuminen — siten, että pienemmillä puolueilla on paremmat mahdollisuudet saada ehdokkaitaan läpi.

Uudistus tuo kuitenkin mukanaan tukun asioita, jotka heikentävät demokratian toteutumista. Ensinnäkin ehdokkuus vaatii entistä suuremman taloudellisen panostuksen. Suurenevat vaalipiirit heikentävät aivan suoraan eduskuntavaaleihin osallistumisen mahdollisuutta monelta halukkaalta, koska kampanjointiin on käytettävä entistä enemmän rahaa, jotta liian suureksi kasvaneessa piirissä voi tulla edes huomatuksi. Jo nyt mainostamisen ja kampanjoinnin kulut ovat kasvaneet huimasti. Ei voi olla oikein, että maakuntien ehdokkaat laitetaan kilpailemaan rahalla ja tunnettuudella vielä nykyistä enemmän. Syntyy ehdokaskynnys. Kaikilla pitäisi olla aito mahdollisuus lähteä enemmän samalta viivalta ehdolle eduskuntavaaleissa. Tässä ollaan luomassa ehdokkaita eriarvostavaa rakennetta vaalijärjestelmäämme, ja se ei toden totta kuulu aitoon demokratiaan.

Vaaliasiantuntija, dosentti Sami Borg näkee asiassa myös selvän tasa-arvoepäkohdan. On tutkittua tietoa siitä, että ehdokkailla on hyvinkin poikkeavat kontaktit mahdollisiin vaalirahoittajiin. Erityisesti nuoret ja myöskin naiset ovat sellaisessa asemassa, että heillä, tai meillä, ei ole keskimäärin yhtä hyviä mahdollisuuksia saada kampanjointirahaa. Tässä nähdään myös se selvä tasa-arvo- ja perusoikeusongelma.

Myöskin oman vaalipiirin tuntemus ja edustajuus vaikeutuvat. Kansanedustajan tulee edustaa omaa aluettaan parhaalla mahdollisella tavalla. Miten tuo aito tuntemus omasta vaalipiiristä onnistuu, kun piiriä kasvatetaan aivan mahdottoman suureksi? Ehdotuksen eriarvoisuus käy ilmi myös siinä, että pienten vaalipiirien edustajilta ei vaadita ehkä yhtä suurta ponnistusta sen oman alueen tuntemukseen kuin sitten tulevaisuudessa vaadittaisiin. Tähän liittyy myös edustajuuden kysymys: miten esimerkiksi kesälahtelaiset kokevat omakseen vaikkapa vieremäläisen edustajan, kun puhutaan maantieteellisesti näistä äärialueista?

Arvoisa puhemies! Myös tässä kohtaa Itä-Suomi on taas nuijan alla. Haluaisin kysyä ministeriltä, joka nyt ei ole enää paikalla, että miksi taas jälleen kerran Itä-Suomi. Tämä vaalipiiriuudistus ei kata koko Suomea, vaan ainoastaan yhden alueen, vaikka samoilla perusteilla myös muut alueet ja koko Suomi olisivat voineet olla tarkkailun alla.

Tämän vaalipiiriuudistuksen yksi ongelma on myös se, että tässä ollaan hajottamassa toimivia yhteistyöalueita ilman järkiperusteita. Etelä- ja Pohjois-Savo sekä Pohjois-Karjala yhdessä muodostavat kiinteän yhteistyörakenteen, ja näistä kolmesta maakunnasta ollaan nyt hajottamassa kahta, ja se on alueen kehityksen kannalta suuri epäkohta. Nyt Etelä-Savo tupataan Kymeen, eikä kumpikaan taida olla sen innostuneempi siitä ajatuksesta. Täytyy sanoa, että koko uudistus kuulostaa jälleen kerran keskittämiseltä, karttaharjoitukselta ja myöskin vaalitaktiselta laskelmoinnilta. Ei kai vain puoluepolitiikka mene tässä nyt alueellisen edustavuuden edelle?

Lauri Heikkilä /ps:

Arvoisa puhemies! Ei ole kauan siitä, kun perussuomalaiset vastustivat maanlaajuista 3 prosentin äänikynnystä, kun pelkäsimme jäävämme sen alle. Silloin ei meitä äänestäneillä demokratia olisi toteutunut.

Suomessa on käytössä d’Hondtin menetelmä. Menetelmässä puolueen saamien paikkojen suhde on lähellä äänimäärien suhdetta, mutta absoluuttinen fakta se ei ole. Hyvänä esimerkkinä voidaan pitää viime kevään eduskuntavaaleja, jolloin sosialidemokraatit ja perussuomalaiset saivat lähes yhtä monta ääntä, mutta paikkamäärä eroaa kuitenkin kolmella kansanedustajalla. Menetelmän suurin ongelma on pienten puolueiden sortaminen.

ECPR:n eli European Consortium for Political Researchin mukaan suuret puolueet hyötyvät vaalimenetelmästä. Ihmettelen hinkua rakentaa jatkuvasti suurempia yksiköitä sen sijaan, että vaalimenetelmää uudistettaisiin ja valittaisiin joku kansanvaltaisempi keino demokratian toteutumiseksi. Sen sijaan hallitus puuttuu jatkuvasti yksikkökokoihin. Kaikkea halutaan kasvattaa — kuntakokoa, vaalipiirejä — mutta mikä oikeasti kasvaa? Suomen sitoumukset, eurotuet ja valtionvelka.

Vaalipiirejä yhdistämällä voidaan äänikynnystä madaltaa, mutta samalla synnytetään uusia ongelmia kuin sieniä sateella. Äänikynnys on ongelma, ja siihen puuttuminen on hyvä asia. Valitettavasti ratkaisut ovat jälleen sellaisia, jotka suosivat suurta ja niitä tahoja, joilla on varaa mainostaa entistä suuremmissa vaalipiireissä.

Käytännössä haja-asutusalueiden alueellinen vaikutus heikkenee. Pienestä kunnasta tai harvaan asutulta alueelta olevan ehdokkaan on yhä vaikeampi päästä kansanedustajaksi, kun vaalipiiriä kasvatetaan.

Arvoisa puhemies! Siirtoäänivaalitapa voisi olla hyvä ratkaisu Suomessakin. Tämä on käytännössä muun muassa Irlannissa, mutta Suomessa sitä käytetään lähinnä ylioppilaskuntien toimesta. Tässä vaalitavassa äänestäjä merkitsee ehdokkaansa suosituimmuusjärjestyksessä äänestyslippuun. Käytössä on kuitenkin vain yksi ääni, mutta ääni ei mene hukkaan, koska se siirtyy listassa seuraavalle ehdokkaalle, jos oma ykkösehdokas ei vaaleissa menesty. Siirtoäänivaalitapa mahdollistaisi jopa suhteelliset ja listattomat henkilövaalit, mutta sitä voidaan käyttää myös listavaaleissa, kuten eduskuntavaaleissa.

Arvoisa puhemies! Kansalaisoikeuksia tulee edistää. Jos hallitus oikeasti haluaisi kansanvaltaa, se ei keskittyisi muuttamaan vaalipiirejä omien etujensa pönkittämiseksi, vaan keskittyisi uudistamaan vaalitavan ja sitä kautta puuttumaan myös äänikynnykseen. Ratkaisumallit ovat olemassa, mutta tahto puuttuu.

Vaalipiiriuudistuksen ja vaalirahoitusuudistuksen ohella voitaisiin keskustella myös vaalikulujen verovähennysoikeuksista silloin, kun kansanedustajaehdokas on käyttänyt omia varojaan. Tähänkin verovähennysoikeuteen tulisi kuitenkin samalla säätää heti katto, etteivät tosi rikkaat voisi kaapata kansanvaltaa.

Riitta Myller /sd:

Arvoisa puhemies! Mielestäni kaikkein tärkein asia vaaleissa on se, että kansalaiset tietävät täsmälleen, millä tavalla toimia vaaleissa, jotta heidän näkemyksensä tulee esille. Sen vuoksi se malli, josta täällä on puhuttu, joka oli edellisen hallituksen tuotos, ei mielestäni tätä kohtaa täytä, mutta aivan yhtä tärkeää on se, että kaikilla suomalaisilla on yksi ääni, ja sen pitää myöskin heijastua sitten vaalitulokseen. Tässä juuri se, että kaikkia tulee kohdella samalla tavalla, merkitsisi minun mielestäni sitä, että koko Suomea varten tehtäisiin sellainen järjestelmä, jossa todellakin kaikkien ääni olisi yhtenäinen.

Toinen tärkeä asia on se, että kun meillä on vaalipiirit, vaalipiirit rakennetaan sillä tavalla, että luodaan sellainen vahvuus Suomeen, että alueet voivat mahdollisimman hyvin tuoda omia erityispiirteitään esille, toimia yhdessä omien alueittensa puolesta ja tällä tavalla vahvistaa koko Suomea yhteisesti alueistaan käsin. Nyt valitettavasti tämä uudistus, mikä on tuotu tähän saliin, ei tätä kohtaa täytä, ja tämä onkin sen kaikkein huonoin kohta. Nimittäin tässä ei ole kuultu niitä alueita, joita tämä uudistus koskee, ei myöskään niitä ihmisiä eikä äänestäjien edustajia. Kuitenkin, vaikka olen hyvin kriittinen tämän suhteen, me olemme tottuneet Pohjois-Savon kanssa tekemään yhteistyötä ja tulemme sitä varmasti tekemään. Olisimme mielellämme kyllä ottaneet vielä Etelä-Savon tähän mukaan, koska silloin olisimme olleet vielä vahvempia yhdessä itäsuomalaisina.

Martti Mölsä /ps:

Arvoisa puhemies! Ei kai tässä sen ihmeellisemmästä asiasta ole kysymys kuin politiikasta. Käydyt eduskuntavaalit 2011 eivät olleet, eikä tulos ollut, tämän istuvan hallituksen mieleen. Siksi jo aikaisemmin päätetty vaalilain muutos kaadettiin hallituksen voimin ja lähdettiin asiaa kehittelemään aivan uudelta pohjalta. Tämä vaalipiirijako, jota nyt ehdotetaan, tähtää tietenkin poliittisten voimasuhteiden uudelleenjärjestelyihin kyseisellä vaalipiirialueella. Kuitenkin samalla kertaa olisi ollut ajankohtaista ja tarpeellista arvioida ja tarkastella muun muassa Satakunnan vaalipiirin joko suurentamista, jakamista tai yhdistämistä naapurimaakuntiin, joko Pirkanmaahan taikka Varsinais-Suomen vaalipiiriin. Mutta on tietenkin ymmärrettävää, ettei se ollut mahdollista edellisen sisäministerin voimakkaasta vastustuksesta johtuen. Eli asiassa oli siis poliittista latausta. Tällä kertaa hallitus ei nukkunut. En näe tarpeelliseksi, että tämän esityksen pohjalta asiaa valmistellaan, vaan näkisin, että palataan koko maata tasapuolisesti kohtelevaan vaalipiirijakoon ihan uudelta pohjalta.

Suna Kymäläinen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Kymen vaalipiiri on kokemassa historiallisen muutoksen. Ensimmäinen tieto vaalipiiriuudistuksen ratkaisusta tyrmistytti Itä-Suomea. Jatkossa Kymen vaalipiiriä ei enää esityksen mukaan ole, vaan vaalipiiri muodostuu yhdessä Etelä-Savon vaalipiirin kanssa.

Tavoite oikeudenmukaisemman paikkajakojen määräytymisen suhteellisuuden takaamiseksi on perusteltu. Tämän vuoksi kukaan ei ole kiistänyt tarvetta vaalipiirien uudistustarpeesta. Ihmetystä vaalipiirijaossa sen sijaan on aiheuttanut, että tärkeässä uudistustavoitteessa tyydyttiin vain Itä- ja Kaakkois-Suomen vaalipiirien yhdistelyyn.

Kymen vaalipiirissä jouduttiin ikään kuin sijaiskärsijän rooliin, sillä vaalipiirissä on ollut hyvä äänestysaktiivisuus ja 12 kansanedustajapaikkaa. Yhdistämisaikeet Etelä-Savon kanssa eivät ole kuuluneet liioin Kymen vaalipiirin maakuntaliittojen eikä kuntien toiveisiin. Kokonaisuudessaan Itä-Suomessa toiveena oli toisenlainen vaalipiiriratkaisu kuin mihin puheenjohtajat keskuudessaan ovat päätyneet. Uudesta vaalipiiristä kasvoi maantieteellisesti iso alue Suomenlahden saarilta aina Pieksämäelle. Etelä-Kymenlaaksosta katsotaan olevan pitkä matka ja ei luonteva matkasuunta Etelä-Savoon.

Närää ja ihmetystä on aiheuttanut myös parlamentaarisen valmistelun puute. Oppositio jätettiin ensimmäistä kertaa vaalipiiriuudistustyön ulkopuolelle. Itsekään en näe tätä tyylikkääksi toimintatavaksi. Niin isosta asiasta kuin on kysymys, pienessä piirissä sovittu ratkaisumalli ei mielestäni edusta komeaa demokratiaa.

Vaikka syyttely ei vie asiaa eteenpäin, syypäitä vaalipiiriuudistuksen lopputulokseen on etsitty ja esitetty, ja niitä varmasti löytyykin. Toiset syyttävät vihreitä aikataulullisesti ja kehysriiheen kytkemisen vuoksi — ehkä oikeutetustikin. Vihreät ovat istuneet hallituksissa, joissa on tehty ydinvoimapäätöksiä, mutta vasta vaalipiiriuudistus näyttää olevan se kysymys, joka oli edellytyksenä hallituksen kasassa pysymiseen.

On tietenkin surullista, että laskukoneella lasketut yhtälöt oman puolueen mahdollisista lisäpaikoista asettavat hallituksen luottamuksen koe-tukselle. Kokoomus ajoi Itä-Suomen neljän vaalipiirin yhdistämisessä maakuntien ja alueiden vastaista 2+2-mallia, joka siis nyt näyttäisi esityksessä toteutuvan. Vaihtoehdoksi ei missään vaiheessa hyväksytty alueen ja demareiden toiveen mukaista 3+1-mallia, jossa Kymen vaalipiiri olisi säilynyt itsenäisenä nyt jo kaksi maakuntaa kokoavana alueena. Taisi olla taskulaskin tässäkin yhtälössä mukana. SDP:n eduskuntaryhmä puolestaan linjasi, että vain Itä-Suomessa vaalipiirejä katsotaan, joten tässä on tulos. Toivoisin, että asiaa voitaisiin vielä tarkastella alueiden toiveiden mukaisesti. Erityisesti harmittaa Savon puolesta.

Arvoisa puhemies! Vaalipiiriuudistus toteutunee mitä todennäköisimmin esitetyn mukaisesti. Nukutut yöt alkujärkytyksen jäljiltä tekevät kummia. Asia ei muutu murehtimalla, mutta se voi muuttua ajatuksia avartamalla. Ihmiset ovat samanlaisia persoonia niin Etelä-Savossa, Etelä-Karjalassa kuin Kymenlaaksossa. Ihmisten välisestä kanssakäymisestähän tässä on kysymys. Kun asiat Etelä-Savossa ovat hyvin, sen positiiviseen vaikutusalueeseen kuuluu myös muu Itä-Suomi. Edustuksellisuuden osalta edunvalvonta voi parhaimmillaan parantua, sillä laajempi vaalialue edellyttää edustajilta laajempaa perehtymistä alueeseen kokonaisuutena.

Oma asenne määrittelee aina voimakkaimmin uudistuksen vastaanottamista. Silloin kun itsellä ei ole riittäviä aseita päätettyä muuksi muuttaa, on keskityttävä oman asenteen muokkaamiseen. Vastakkainasetteluun eri maakuntien välillä ei ole syytä. Itä-Suomen tulevaisuuden kannalta merkittävää on uuden alueen edustajien ja tulevien edustajien yhteistyö. Kymen vaalipiiristä tulevana näen, että Kymen ja Etelä-Savon on hyvä lyödä kättä ja suhtautua valoisasti tulevaan. Edetään asiassa positiiviset odotusarvot kärjessä, asenne kohdallaan, aitoa yhteistyötä tehden, niin kyllä siitä tulevaisuudesta selvitään ja Itä-Suomi tulee pärjäämään valitsemiensa edustajien johdolla.

Ari Torniainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallitus esittää vaalipiirijaon muuttamista siten, että Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan vaalipiirit yhdistetään uudeksi Savo-Karjalan vaalipiiriksi, samoin yhdistetään Etelä-Savon ja Kymen vaalipiirit Kaakkois-Suomen vaalipiiriksi. Asiasta ovat aikanaan ilmeisesti ainoastaan hallituspuolueiden puheenjohtajat päätyneet tähän periaateratkaisuun. Kuuntelivatko he edes omien puolueidensa kansanedustajia? Se ainakin tänään tässä salissa on käynyt hieman kyseenalaiseksi.

Uudistuksen tavoitteeksi esitetään, että näin parannetaan eduskuntavaalien suhteellisuutta järjestämällä vaalipiirejä tasaisemman suuruisiksi. Tämä varmaan osittain tässä toteutuu. On käyty paljon keskustelua siitä, mikä se äänikynnys on. Kymen vaalipiirissä piilevä äänikynnys on ollut 7,7. Silti tämänkin uudistuksen jälkeen Suomeen jää vaalipiirejä, joissa on reilusti yli 10:n piilevä äänikynnys. Miksi siis Kymen vaalipiiri joutui osittain tässä sijaiskärsijän asemaan?

Äänestysaktiivisuutta tulisi saada nostettua. Parantaako tämä uudistus sitä, kun vaalipiirit muuttuvat pinta-alaltaan ja välimatkoiltaan erittäin suuriksi? Äänestäjät tuskin edes tuntevat läheskään kaikkia ehdokkaita. Tästä uudistuksesta esimerkkinä voi ottaa vaikkapa sen, että Helsingistä on Kymen vaalipiiriin Pyhtäälle 117 kilometriä ja siitä alkaa sitten uusi Kaakkois-Suomen vaalipiiri ja sitä on aina 316 kilometriä sinne toiseen äärilaitaan. Nyt tämä hallituksen vaalipiiriuudistus koskettaa Itä- ja Kaakkois-Suomea. Eikö muualla Suomessa ole tarvetta mihinkään muutoksiin, vaikkapa Uudenmaan tai Satakunnan vaalipiireissä? Jos on, niin miksei nyt samalla tehdä niitä? Koko Suomea tulisi kohdella tasavertaisesti.

Tällä vaalipiirijakoesityksellä hallitus jatkaa periaatteellista keskittämisohjelmaansa. Samanaikaisesti hallitus on myös jyräämässä suurta kuntauudistustaan kuntien yhdistämiseksi suuriksi, jopa maakuntien kokoisiksi kunniksi. Ovatko hallitus ja hallituspuolueet tarkistaneet, ovatko nämä kaksi suurta uudistusta yhteensopivat tai miten käsitellään sinne rajapintoihin jääviä kuntia?

Arvoisa puhemies! Tällä hallituksen esityksellä vaarannetaan maakuntaidentiteetti ja maakuntien erinomainen yhteistyö esimerkiksi tuolla Savossa. Vaalipiirien tulee olla kooltaan sellaisia, että edustajilla on aito mahdollisuus olla koko vaalipiirin edustajia. Suurvaalipiirien muodostamisen kautta aito kansanvalta kapenee, ja tuskin äänestysaktiivisuus nousee tästä.

Yksi merkillepantava asia on myöskin tässä uudistuksessa se, että tämän esimerkin jälkeen jokainen hallitus ilmeisesti voi muuttaa vaalipiiriä mieleisekseen. Kyllä näin suuren asian valmistelussa olisi pitänyt olla laaja parlamentaarinen pohja, ei ainoastaan muutama henkilö. Poliittinen peli on valitettavasti jyllännyt tässäkin asiassa. Kuunneltiinko tässä asiassa maakuntien ja maakuntien päättäjien näkemystä? Ei todennäköisesti ollenkaan.

Kimmo Kivelä /ps:

Arvoisa herra puhemies! Suhteellisuuden toteutuminen on keskeinen ja tärkein kysymys tässä uudistusasiassa. Ei voi olla oikein, niin kuin Pohjois-Karjalasta muistan lonkalta kahden vuosikymmenen ajalta, että kahdessa eri tapauksessa, kahdesta eri puolueesta, on ollut tilanne, että ehdokas on jäänyt valitsematta, vaikka hän on saanut vaalipiirissä joko eniten tai toiseksi eniten ääniä. Eli kyllä tällä uudistuksella oikeudenmukaisuutta haetaan, mutta rehellisyyden nimissä on sanottava, että se suunnitelma, joka oli aikaisemman eduskunnan aikana täällä, olisi ollut oikeudenmukaisempi ja parempi. Valitettavasti se hiljattain hylättiin.

Palaan vielä tuohon kysymykseen demokratian toteutumisesta. Ei myöskään voi olla oikein se, että äänestäjän ei kannata äänestää sitä puoluetta, mitä sydän sanoisi. Näinhän pienissä vaalipiireissä de facto on ollut. Äänestäjä on ollut tietoinen, että tuolla puolueella ei ole mahdollisuutta saada edustajaa valituksi. Tällöin äänestäjä on joutunut tyytymään toiseksi mieluisimpaan vaihtoehtoon. Äänestäminen ei ole silloin tapahtunut aidoimmalta sydämen valinnan pohjalta.

Nyt käsillä olevaa esitystä on edeltänyt ilmeisesti monenlainen salakähmäinen valmistelu. On yhtäältä haluttu laskea tarkoin puolue-edut, mitä tämä tulee merkitsemään juuri meidän puolueellemme. Taskulaskimet ovat raksuttaneet. On etsitty sellaista ratkaisua, mikä juuri meidän puoluetta palvelisi. Tällainen ei oikeudenmukaisuuden toteutumisen kannalta ole paras lähtökohta, eikä myöskään se, että esimerkiksi vihreitä tai vasemmistoliittoa haluttaisiin hyvittää, kun he ovat hallituspolitiikan uskollisia takuumiehiä.

Yhtä lailla, kun kysymyksen vaalipiireistä pitäisi olla sellainen, että sen kanssa elettäisiin pitkään, vuosikymmeniä, ei ole hyvä asia, että sitä vähän väliä parsittaisiin, siihen palattaisiin aina uutta hallitusta muodostettaessa hallitusneuvotteluissa. Pitäisi olla rohkeutta rakentaa semmoinen ratkaisu, jonka kanssa voi elää vuosikymmeniä, ja sellaista ei synny ilman laajapohjaista valmistelua, opposition ja muiden tahojen kuulemista.

Ymmärrettävyys todellakin on tärkeää vaalimatematiikassa ja vaalien sujuvuudessa ja siinä, miten kansalainen ymmärtää äänensä merkityksen. Oikeusministeri viittasi jo, että järjestelmän tulee olla sellainen, että ylioppilaskokelas osaa siihen vastata. Ylioppilaskokelaat nyt vastaavat välillä vähän mitä sattuu: kerran oli ylioppilaskirjoitukset ja kysyttiin erilaisia avioliittokäsityksiä, ja ylioppilaskokelas vastasi, että joissakin maissa on käytännössä käytössä polygamia, meillä sen sijaan täällä luterilaisessa perinteessä avioliitot ovat tällaisia monotonisia. Ylioppilaskokelaat voivat siis hyvin monin tavoin vastata asiaan, mutta tässä asiassa lienee tärkeintä, että haetaan oikeudenmukaisuutta, haetaan suhteellisuuden parasta, optimaalisinta toteutumisen vaihtoehtoa.

Osmo Kokko /ps:

Arvoisa puhemies! Niin kuin tuossa debatin aikana totesin, peruslähtökohta on aivan oikea. Me tarvitsemme enemmän tasa-arvoa koko valtakunnan alueella, niin että äänikynnykset eivät eri laidoilla ole erilaiset, ja ennen kaikkea meillä siellä Itä-Suomessa Pohjois-Karjalakin on kuulunut niihin vaalipiireihin, joissa piilevä äänikynnys on ollut korkein Lapin ja Etelä-Savon seurauksena.

Haluan tarkastella tätä vaalilain vaalipiiriuudistusta lähinnä oman maakuntani kannalta, ja näen, että nyt ei riittävästi ole harkintaa ollut siinä, kun itäinen Suomi on pilkottu. Etelä-Savo on siirretty tuohon Kymen vaalipiiriin, ja sitten Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala muodostavat yhteisen alueen. Jos kerta mennään näihin uudistuksiin, ja siinä mielessä olen myönteinen sille, koko Itä-Suomi olisi pitänyt huomioida tässä, koska siellä tehdään myös maakuntaliittojen ja yhteistoimintaelinten kesken hyvää yhteistyötä ja yhteisesti viedään Itä-Suomen asioita eteenpäin, niin että tämä ratkaisu olisi myönteinen, mutta ihmetyttää, että hallituksessa yksi puolue on voinut niin suuren aseman saada, että se on laittanut päähallituspuolueet aivan nöyrästi nurkkaan, ja tulos on näkyvissä.

Edellisellä eduskuntakaudella hyväksytty vaalilain uudistus sinänsä oli, niin kuin täällä on moni edustaja todennut, oikeudenmukainen. Ainut, että laskentajärjestelmä oli hankala, ja se omalla tavallaan oli miinus siinä asiassa, mutta tässä olisi huomioitu koko vaalialue ja näin ollen tasaisesti saatu se tulos, mikä todella oli kansan tahto, ja puolueet olisivat saaneet sen mukaisen järjestelyn.

Kun miettii, niin tässä vaalipiirien uudistuksessa on vielä todella, (Puhemies koputtaa) niin kuin myös oikeusministeri sanoi, asiat kesken, mutta toivotaan kuitenkin, että vielä järki ja ajatus myös hallituksen kohdalla voittaisi.

Jukka Kopra /kok:

Arvoisa puhemies! Vaalipiirien uudistamisesta on puhuttu pitkään. Kymen vaalipiiristä kotoisin olevana kansanedustajana tämä uudistus koskee konkreettisesti juuri allekirjoittanutta.

Minun mielestäni tämä vaalipiiriuudistus on hyvä. Kaakkois-Suomeen saadaan laajempi väestöpohja valitsemaan alueen yhteisiä kansanedustajia. Väestömäärän muutoksista johtuen Etelä-Savo ja Kymi olisivat menettäneet seuraavissa vaaleissa yhteensä kaksi edustajapaikkaa. Nyt uudistusten myötä menetetään yhteensä vain yksi, ja tämä on vaalimatematiikkaa.

Toki alue on laaja ja eri puolella vaalipiiriä on omat erityispiirteensä. Kyllä me eteläkarjalaiset, eteläsavolaiset ja kymenlaaksolaiset mahdumme hyvin samaan vaalipiiriin. On selvää, että vaalipiirin koon kasvaessa kansanedustajillekin alkaa tulla kilometrejä mittariin huomattavasti enemmän ja siltä osin työn rasittavuus kasvaa. Sitä työtä me varmasti olemme valmiit kuitenkin tekemään.

Uskon kuitenkin, että uudistus edistää demokratian toteutumista ja kansanvaltaa erityisesti näissä yhdistyvissä vaalipiireissä. Olen tyytyväinen siitä, että uudistus etenee tällä tavoin eikä esimerkiksi erityyppisiä tasausjärjestelmiä ja äänikynnyksiä kehittämällä, kuten edellinen hallitus suunnitteli. Sellainen järjestelmä olisi kyllä takuulla heikentänyt kansanvaltaa entisestään, ja on myös huomioitava, että parlamentaarisesti vahvempi alue pystyy kyllä paljon voimakkaammin ajamaan ja hoitamaan omaa edunvalvontaansa.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin me olemme kaikki varmasti yhtä mieltä siitä, että vaalipiiriuudistus on välttämättömyys, mutta siitä, kuinka sitä on toteutettu, tämänkin keskustelun pohjalta voidaan todeta, että suurin osa meistä on sitä mieltä, että se ei ole tapahtunut siten kuin edustuslaitoksessa tämän valmistelun pitäisi tapahtua.

Viime kaudella ollut esitys oli sellainen, jota ei voinut millään hyväksyä. Se oli vaikeaselkoinen, läpinäkyvyyttä ei ollut, äänestäjän ääni ei kohdentunut oikeudenmukaisesti. Hallituksen esityksen nyt suurimpana ongelmana näen, että hallituksen esitys mahdollistaa vaalipiirin muutoksen tahtomallaan tavalla aina, kun hallitus sitä haluaa. Tämän tyyppistä ratkaisua tai esitysmuotoilua en voi myöskään hyväksyä. Tämä on suuri muutos nykyiseen, ja sitä ei voi hyväksyä. Täällä on muutama puheenvuoro ollut asian osalta, ja ymmärsin, että tätä keskustelua vielä jatketaan tältä osin.

Vaalipiiri näyttäytyy meille kaikille vähän eri lailla riippuen siitä, mistä me sitä katsomme. Täällä on keskusteltu tästä Kymen alueen ja sitten koko Itä-Suomen alueen näkökulmasta, ja itse tarkastelen tätä omalta osaltani Etelä-Karjalan näkökulmasta.

Etelä-Karjalan näkökulmasta vaalipiiriesitys ei ole niin paha kuin täällä on kuvattu. Ymmärrän kuitenkin Itä-Suomen näkökulman, Etelä-Savon näkökulman ja myös sitten Kymen elik- kä Kotka—Kouvola—Hamina-alueen näkökulman. Siellä näyttäytyy tämä vaalipiiri erilaisena kuin meille eteläkarjalaisille. Olisimme tietenkin toivoneet, että vaalipiirijako olisi säilynyt nykyisellään, mutta emme myöskään pidä sitä huonona ratkaisuna, että Etelä-Savo ja Etelä-Karjala ja Kymi, me olemme kaikki yhtä jatkossa.

Nykyinen Kymi ja Etelä-Savon omaavat yhteisen elinkeinorakenteen. Saimaa ja luonto yhdistävät meitä, metsäteollisuus on vahva toimija alueella. Lappeenrannassa meillä on alueen yliopisto, joka kokoaa myös koko tämän tulevan alueen koulutuksen yhteen. On kysytty sitä, miten tämä uudistus vahvistaa alueen edunvalvontaa. Näkisin, että meillä on siihen kaikki mahdollisuudet. Meidän tulee nyt vain koota voimamme ja luoda alueen yhteiset vahvuudet näkyväksi. Venäjä, rajan läheisyys, matkailu, energia, joka kattaa koko valtakunnan keskittymän ja osaamisen meillä: teemoja ja asioita on, nyt tarvitaan vain yhteistä tekemistä.

Arvoisa puhemies! Vaalipiirijako on tärkeä kansalaisten ja alueen kehittämisen kannalta. Tästä syystä toivon, että löydämme tavan, jolla estämme vaalipiirien muuttamisen aina, kun olemassa oleva hallitus niin arvioi, minkä tämä hallituksen esitys nyt mahdollistaa. Sen tyyppinen toimintatapa tulee estää. Se ei ole kuitenkaan varmasti meidän kenenkään yhteinen tavoite.

Vesa-Matti Saarakkala /ps:

Arvoisa herra puhemies! On se mielenkiintoinen tilanne, että edellisellä kaudella täällä oli käsittelyssä tämä tasauspaikkajärjestelmä ja se eduskunnan enemmistöllä hyväksyttiin, jätettiin lepäämään vaalien yli. Vaalikeskusteluissa ei kai ilmennyt mitään sellaista, että kentältä olisi viestitetty sen esitetyn järjestelmän olevan jotenkin erityisen huono. Se järjestelmä olisi toteuttanut suhteellisuutta ja äänten tasapuolisuutta parhaalla mahdollisella tavalla. Siksi ihmettelenkin, miten nyt nämä edustajat, jotka ovat sen edellisen kauden esityksen puolesta täällä äänestäneet, kenties jopa puhuneet, nyt sitten hylkäävätkin sen esityksen. Tässä sitä vasta selittämistä nyt kyllä äänestäjille on, eivätkä ne selitykset mielestäni ole oikein olleet hyviä ja ovat niin kuin ontuneet. Tämä oli raju takinkääntö, ja tietysti siihen nähden, mitä nyt on takinkääntöä ehkä viime vaalien jälkeen hallituspuolueiden osalta tapahtunut, niin siihen linjaanhan se tietenkin menee ihan nappiin. Mutta ei näin vakavalla asialla pitäisi tällä lailla pallotella.

Tätä edellisen kauden esitystä on kritisoitu siitä, että siinä ei tuloksia saataisi nopeasti tietoon. Minä en tiedä, kuinka monelle kansalaiselle on ratkaisevaa vaaleissa, saako sen tuloksen heti samana iltana vai meneekö se vaikka seuraavaan iltaan. Minusta se ei ole keskeinen asia, kun äänestetään, vaan se, että se oma ääni ei mene hukkaan. Edelleen tässä järjestelmässä, vaikka tämä nyt esitetty muutos tulisi, tulee tilanteita, että se omalle ehdokkaalle ja puolueelle annettu ääni ei menekään hyödyttämään sitä omaa puoluetta. Mielestäni siinä ei ole mitään pahaa, että jos se ääni, jonka antaa omassa vaalipiirissään tietylle ehdokkaalle ja puolueelle, ei riitä siellä viemään tätä ehdokasta, tätä puoluetta läpi, niin se menee hyödyttämään sitä kyseistä puoluetta johonkin toiseen vaalipiiriin, jossa se läpimeno on sitten lähellä. Tämä on puolue- ja henkilövaalin yhdistelmä tämä meidän vaali, ja minusta, jos halutaan täysin henkilövaaliin mennä, niin sittenhän pitää vetää täysin henkilövaalina maanlaajuisesti tämä kysymys. Minusta on kestämätön perustelu hylätä se aiemmin esitetty uudistus.

Oudoksuttaa, herra puhemies, myös se, että Itä-Suomessa ovat maakuntavaltuustot laajasti vastustaneet tätä esitettyä vaalipiirijakoa, ja toisaalta sitten sinne se väkisin tuodaan. Mitä tämä tällainen demokratia on, että väkisin kerrotaan, että nyt näin kun tehdään, niin tilanne paranee teillä, teidän on parempi olla, uskokaa nyt. Minusta se on erikoista ajattelua.

Jos mennään tähän problematiikkaan, mitä pienten puolueitten osalta tulee, niin onhan se totta, että tässä nykyjärjestelmässä on esiintynyt tätä, että jätetään äänestämättä tiettyä puoluetta mahdollisesti sen takia, että koetaan, että ei ole läpimenomahdollisuuksia siltä listalta. Toisaalta viime vaaleista on aika näyttävä esimerkki perussuomalaisten muodossa, kuinka eduskunnan pienimmästä ja vähävaraisimmasta puolueesta voi siis nousta läpi joka vaalipiirissä. Siinä mielessä sekin argumentaatio on vähän vanhentunut. Kyllä nyt pitäisi päivittää tämä tilanne.

Meidän nousussahan oli toki merkittävässä roolissa valtakunnallinen tematiikka, mutta mielestäni on aivan hyvä, että myös valtakunnan poliittiset teemat nousevat vaaleissa. Puolueella pitää kyllä olla vaalipiiristä riippumatta yhteiset linjat. Sellainen puhe, että ei tarvitsisi olla yhteisiä linjoja, on oikein kauppamiehen puhetta, että siellä sun täällä on eri linjat ja kaikille kaikkea. Tätähän se on ollut vanhoilla puolueilla viime vuodet. Siksi perussuomalaiset ovat saaneet tänne paljon edustajia, koska teihin on niin pahasti petytty. Siinä ei, vaikka mikä järjestelmä olisi, onnistu se pettäminen, jos kerran se on se päällimmäinen. Ennemmin tai myöhemmin ihmiset sen kyllä huomaavat.

Todella huolestunut olen siitä, että jos tulee näitä mammuttivaalipiirejä, niin mitä maksaa ehdokkaille käydä sitä kampanjaa. Sitten kun kokoomuksesta sanottiin, että tämä jotenkin passivoisi äänestäjiä tämä viime kaudella esitetty tasauspaikkajärjestelmä, niin tosiaan Ruotsissa kun on tämä pitkien listojen vaali, joka sinänsä ei ole sama kuin tasauspaikkajärjestelmä, mutta kuitenkin samansuuntainen, niin siellä äänestysprosentti on järjestään korkeampi. Tiedetään, että sosioekonomisesti tarkasteltuna rikkaimmathan yleensä aina äänestävät, että siinä mielessä kokoomuslaisittain se on argumentoitu hyvin, mutta me emme nyt voi sellaista ideologista argumentaatiota kuitenkaan tässä ottaa yleispäteväksi säännöksi.

Näillä sanoilla, seuraan taas mielenkiinnolla, mitä seuraavaksi hallitus tuo tänne.

Reijo Tossavainen /ps:

Arvoisa puhemies! Lyhyesti totean, että täysin oikeudenmukaista ja tasapuolista vaalipiirijakoa on käytännössä mahdoton rakentaa. Aina niin sanotut viimeiset paikat voivat suosia toista, sortaa toista puoluetta. Esimerkiksi, jos viime vaaleissa olisi ollut tuleva vaalipiirijako, perussuomalaiset olisi täällä eduskunnassa demareita suurempi puolue.

Antti  Kaikkonen  /kesk:

Puheenjohtaja! Paitsi että tätä tarkastellaan valtakunnallisesti, niin tietysti jokainen edustaja edustaa omaa vaalipiiriään ja katsoo myös siitä näkövinkkelistä. Siksi vielä muutama sana Uudenmaan vaalipiirin kannalta. Tästä ei ole pitkäkään aika, kun Uudellamaalla saatiin maakuntaliitot yhdistettyä, Itä-Uudenmaan liitto ja Uudenmaan liitto. Tuntuisi keinotekoiselta lähteä Uudenmaan vaalipiiriä nyt pilkkomaan jollain tavalla, rakentaa joku uusi linja. Ei ole olemassa mitään luontevaa linjaa, miten tuota vaalipiiriä voisi edes jakaa: ei Länsi- ja Itä-Uuteenmaahan, ei pääkaupunkiseutuun ja muuhun Uuteenmaahan. Se olisi väistämättä keinotekoinen raja, ja se kyllä omalta osaltaan olisi myöskin luomassa sekaannusta aluehallintoon. Myöskin maakuntahengen kannalta olisi ongelmallista lähteä Uuttamaata pilkkomaan jollakin tavalla. Mitään luonnollista rajaa todella Uudellemaalle ei ole vedettävissä.

Voi myös todeta, arvoisa puhemies, senkin, että ei Uudellamaalla itsessään ole koettu tätä vaalipiirin suuruutta minään ongelmana. Se tiedetään, että meillä täällä asuu paljon väkeä ja yhteistyö siitä huolimatta on koko lailla hyvää, ei ole mitään voimakasta vastakkainasettelua vaikkapa Länsi- ja Itä-Uudenmaan välillä. Eli oikeastaan perusviestini tässä nyt on se, kun olen kuullut tässä keskustelussa kaikuja siitä, että Uusimaa pitäisi nyt panna säpäleiksi, niin perusviestini on se, että Uudenmaan vaalipiiri on ihan toimiva vaalipiiri, eikä sitä pidä lähteä rikkomaan.

Outi Mäkelä /kok:

Arvoisa puhemies! Edustaja Kaikkosen hyvä puheenvuoro innoitti minutkin tässä vielä puhumaan. Olen aika lailla samoilla linjoilla sen suhteen, että Uudenmaan vaalipiiri nykyisessään toimii. Mielestäni on tärkeää, että nyt kun tätä demokratiauudistusta vaalipiirien osalta toteutetaan, tehdään se vaihe vaiheelta niin, että arvioidaan edellisten vaiheiden onnistuminen. Todellakin Uudenmaan osalta on käyty keskustelua, olisiko alue syytä jakaa. Sitä on varmasti syytä vielä tarkkaan pohtia ja arvioida, mitä hyötyjä ja haittoja siitä loppujen lopuksi olisi. Varmasti myös on syytä odottaa ensin, mitä tapahtuu kuntakartan osalta ja minkälaisia kuntakokonaisuuksia syntyy.

Itse näen ongelmallisena esimerkiksi sentyyppisen jakoehdotuksen, missä Uusimaa laitettaisiin keskeltä kahtia, jolloin edelleen hämärtyisi se, ketä ihminen voi äänestää omalta alueeltaan. Nyt jo on välillä sekavaa se, saako ihminen, joka asuu Vantaalla, äänestää Helsingin ehdokasta vai ei. Tavallisilla ihmisillä menevät nämä vaalipiirit sekaisin. Kuitenkin kun samalla alueella toimitaan ja yhteistyötä kuntien välillä tehdään, niin on syytä korostaa sitä, että vaalialueet ovat sel-keät.

Vesa-Matti Saarakkala /ps:

Arvoisa herra puhemies! Itse olen perustuslakivaliokunnassa, ja siellä on ollut esillä muun muassa sellainen asia kuin Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön palveluiden ulottaminen kokeiluluonteisesti ammattikorkeakouluopiskelijoille. Sitä ovat valtiosääntöasiantuntijat tulkinneet niin, että tällaista kokeilua voi tuoda, mikäli on tarkoitus, että jos se toimii, niin se sitten tuodaan myös muille paikkakunnille kuin näille kokeilupaikkakunnille.

Tässä ministeri Henriksson ehti vähän niin kuin ohimennen sanoa, että tämä vaalipiiriuudistus vielä jää tämän nyt esillä olevan uudistuksen jälkeen työn alle. Nyt on tästä vähän niin kun aistittavissa sentyyppinen näkökanta... ja voisinkin vielä yrittää kysyä ministeriltä, voi vaikka vastata myöhemminkin, jos ei nyt ehdi, että miten tämä perustuslain kannalta oikein menee. Voiko lähteä parantamaan jonkun alueen osuutta tämän tasa-arvoisuuden suhteen siinä mielessä, että se äänikynnys madaltuu, mutta toinen alue jätettäisiin sitten koskematta ja että ei aiotakaan koskea? Nyt ministerin puheenvuorosta, siitä, mitä ministeri sanoi, minä ymmärsin näin, että tämä esitys voidaan viedä eteenpäin vain sillä lipulla, että myöhemmin kajotaan myös tässä esimerkiksi edustaja Kaikkosen jo mainitsemaan Uudenmaan vaalipiiriin. Jos näin on, niin tämä on nyt syytä tuoda ministerin ihan selkeästi ja rehellisesti tässä esille. Niin että jos näin on, tiedetään vähän, mistä täällä ollaan päättämässä.

Antti Kaikkonen /kesk:

Arvoisa puheenjohtaja! Edustaja Mäkelän innoittamana vielä lyhyt kommentti ja vielä ministerillekin suoraan sanoen se viesti, että kun Uudenmaan vaalipiirissä ei itsessään koeta ongelmaa nykyisen vaalipiirin toimivuuden suhteen, vaan päinvastoin sitä halutaan puolustaa, esimerkiksi Uudenmaan kansanedustajat ovat tästä varsin yksituumaisia, että se on aivan hyvä ja toimiva vaalipiiri, niin ei sitä pidä lähteä rikkomaan.

Jos otetaan nyt vaikka tuo edustaja Mäkelä, joka asuu Nurmijärvellä, ja itse asun Tuusulassa, meillä on hyvin tiivis yhteistyö tuon alueen asioiden yhdessä hoitamiseksi. Olemme viimeisen viikonkin aikana varmaan parissa palaverissa olleet yhtä aikaa oman alueemme asioita edistämässä. On ollut esillä malli, jossa Uusimaa jaettaisiin Itä- ja Länsi-Uuteenmaahan, ja luultavasti sitten viiva saattaisi tulla vaikkapa meidän kuntiemme välille, Nurmijärven ja Tuusulan välille. Näin luotaisiin täysin keinotekoinen raja. Nurmijärvi ja Tuusula kuuluvat samaan kuntayhteistyöhön, samaan seutukuntaan käytännössä, samaan Kuuma-kuntayhteistyöhön, ovat naapureita ja on paljon yhteistoimintaa. Olisi aivan hullua luoda vaikkapa tuohon väliin tällainen keinotekoinen vaalipiiriraja. Se haittaisi kuntien luonnollista yhteistyötä.

Eero Reijonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Täällä edustaja Mäkelä oli huolissaan, jos Uudenmaan vaalipiiri jaettaisiin kahtia, ja on käytetty jopa sanontaa, että olisi aivan hullua, jos tämä jaettaisiin kahtia, ja äänestäjät eivät enää tietäisi, ketä äänestää. Nythän on juuri tapahtumassa niin: Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo yhdistetään. Te olette huolissanne vain siitä omasta vaalipiiristänne, mutta ei ajatustakaan meille sinne syrjäisille seuduille.

Minua hämmästyttää tämä keskustelu sikäli, että kun siellä on kuitenkin se Ohtaansalmen silta, raja, josta alkaa Savo, ja Pohjois-Karjala on siellä omalla alueellaan: tässä on iso riski, että Pohjois-Karjalasta edustajien määrä putoaa roimasti ja etäisyydet kasvavat aivan kohtuuttomiksi. Ei edes kaikkia kuntia välttämättä ehdi vaalien alla käydä läpi, matkat ovat niin pitkiä. Körötellään 400 kilometriä suuntaan ja toiseen, niin siinäpä se päivä on piloille mennytkin. Minusta tämä keskustelu on todella hämmästyttävää, että ollaan nyt huolissaan, jos täällä Uusimaa jaetaan. Pitäisi kokonaisuutta tarkastella näissä asioissa, myös niitä vaalipiirejä, joihin hallitus nyt ratkaisun on tekemässä.

Jari Leppä /kesk:

Arvoisa puhemies! Kyllähän tämä keskustelu on osoittanut sen, että kun myöskin hallituspuolueiden edustajat täällä erittäin voimakkaasti kritisoivat tätä hallituksen esitystä vaalipiiriuudistuksesta, taustalla on pelkkä valtapolitiikka, ei mikään muu. Se verhotaan nyt pelkästään ja ainoastaan äänestäjien vaikutusmahdollisuuksien ja demokratian kohentumiseen ja äänikynnyksen alentamiseen.

On erikoista, että tämä tehdään vain yhdelle kulmalle Suomea. Täällä väitettiin, että tarkasteltiin koko Suomea. Miten se väite voi pitää paikkansa, koska näitä vastaavia äänikynnyksiä, hyvin lähellä samaa, on myöskin muualla? Miksi niitä ei nyt sitten tässä yhteydessä korjattu ja lähdetty muuttamaan ja nyt vain tehtiin se tuolla väkisin? Vastoin alueiden tahtotilaa tämäkin uudistus, arvon hallitus, on tehty.

Ja toistamiseen: Huolestuttavaa on se, että parlamentaarinen tapa toimia on unohdettu kokonaan tämän hallituksen aikana. Kyllä pitää demokratian hälytyskellojen soida. Koskaan aikaisemmin kun vaalipiiriuudistuksia on tehty, ei ole menetelty niin, että se tehdään vain ja ainoastaan hallituspuolueiden toimesta. Aina on tehty parlamentaarisesti. Nyt tämäkin erittäin hyvä toimintatapa ja -malli rikottiin tällä kertaa. Mielestäni hallituksella on nyt syytä pikaisesti katsoa peiliin sen suhteen, miten demokraattisesti se tätä maata johtaa. Tulokset kyllä ovat huolestuttavia ja ennen kaikkea huolestuttavia ihmisten, kansalaisten kannalta, jotka eivät ymmärrä eivätkä hyväksy tällaisia toimenpiteitä.

Antti Kaikkonen /kesk:

Puheenjohtaja! Vielä edustaja Reijoselle kommentti. Puhuin Uudenmaan asiasta, koska tunnen tuon oman vaalipiirini kaikista parhaiten. Mutta haluan kyllä tässä yhteydessä tuoda kaiken sympatiani ja myötätuntoni Itä-Suomen vaalipiirien edustajille. Keskustan edustajat ovat täällä hyvin tuoneet julki niitä tuntoja, mitä sillä alueella on, ja kaikki henkinen tukeni näille ajatuksille. Minusta pitäisi kuunnella juuri alueitten omia toiveita niin Uudellamaalla kuin Pohjois-Karjalassa, Etelä-Savossa, kaikkialla Suomessa. Tästä tämä keskustalainen ajattelu tässäkin kysymyksessä lähtee.

Vesa-Matti Saarakkala /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tähän oikeudenmukaisuuteenhan liittyy vaalien seurauksena jaettava puoluetuki myös, ja nyt kun tämä järjestelmäuudistus, jota hallitus ajaa, en tiedä, saako läpi, joka tapauksessa jättää vielä erittäin paljon toivomisen varaa tämän suhteellisuuden toteutumisen ja oikeudenmukaisuuden kannalta, niin meillähän viime vaalien seurauksena kävi esimerkiksi niin, että ero SDP:n ja perussuomalaisten välillä äänimäärinä oli noin 1 500 ääntä koko maan laajuisesti, ja SDP:llä on täällä kolme kansanedustajaa enemmän, siis käytännössä 500:n äänen edustajia kolme kappaletta, kuin mitä perussuomalaisilla on. Se on mittava määrä puoluetukiaisissa, mitä tulee, per edustaja, koska se puoluetuki lasketaan edustajaa kohden.

Nyt kun te olette tälle oikeudenmukaisuusperusteiselle argumentaatiolle antaneet niin paljon tässä keskustelussa sijaa, niin ettekö te nyt laita saman tien myös tämän puoluetukiasian uuteen malliin? Eli aina niin, että per ääni, annettu ääni, tulee se euromäärä, ja siitä lähtien, kun on yhden edustajan saanut, sitten saa sitä tukea. Miksei tietysti niillekin, jotka jäävät eduskunnan ulkopuolelle, pidä jonkun sortin avustus antaa, mutta kuitenkin: se olisi oikeudenmukaisuutta, vai mitä, ministeri Henriksson?