Rauno Kettunen /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arvoisat edustajakollegat! Suomalaista pienyrittäjyyttä ei ainakaan tilaviiniyrittäjien osalta ole äskettäin edistetty, päinvastoin. Väkevien viinojen verotusta on voimakkaasti kevennetty ja halvan alkoholin tuontia on merkittävästi helpotettu.

Suomalaiset tilaviiniyrittäjät voivat toimilupansa mukaisesti valmistaa mietoja viinejä sekä myös väkevämpiä viinejä tai liköörejä. Kuitenkin nykylain mukaan he voivat myydä vain enintään 13 prosentin vahvuisia käymisteitse valmistettuja viinejä. Myyntipaikan pitää sijaita tuotantopaikan välittömässä läheisyydessä ja sen pitää olla Tuotevalvontakeskuksen hyväksymä. Toimittuaan kohta kymmenen vuotta tilaviiniyrittäjät, totta kai, ovat kehittäneet uusia tuotteita, mutta laki laahaa jäljessä. He eivät voi myydä näitä tuotteita omassa, hyväksytyssä myymälässään.

Tässä lakiehdotuksessa ehdotetaan, että tilaviiniyrittäjät voisivat myydä omissa myyntitiloissaan mietoja, enintään 22 prosentin vahvuisia tuotteitaan aiemman 13 prosentin enimmäisvahvuuden sijasta. Tämän lakiesityksen on allekirjoittanut 112 kansanedustajaa, eli poliittinen tahto tilaviiniyrittäjyyden kehittämiseksi on selkeä. Kyseessä ei ole miltään osin Alkon monopolin murtaminen vaan pieni järkevä parannus suomalaisten tilaviinialalla toimivien pienyrittäjien toimintaedellytyksiin. Alkoholilain nykyistä 14 §:ää muutetaan vain yhden numeron osalta, 13 prosenttia muutettaisiin 22 prosentiksi, ja myytävien tuotteiden ei tarvitsisi olla käymisteitse valmistettuja, koska liköörejä ei valmisteta käymisteitse.

Suomessa on noin 50 tilaviiniyritystä, joilla on oma viinimyymälä. Viinitilojen myynti on vuodessa noin 350 000 litraa, josta nämä viinimyymälät myyvät vuosittain noin 250 000 litraa. Viinitilojen kokonaistuotannosta vientiin menee alle 10 prosenttia. Suomalaisten tilaviinien osuus on noin 0,5 prosenttia kaikista Suomessa myydyistä viineistä. Tislattujen alkoholijuomien kokonaiskulutuksesta suomalaisten viinitilojen tuottamat väkevät alkoholijuomat ja liköörit edustavat yhteensä 0,1:tä prosenttia.

Viinitilayrittäjyydellä olisi siis valtavasti mahdollisuuksia laajentua, luoda uusia työpaikkoja ja kehittää kotimaisia matkailupalveluja. Viinitilat ovat ensisijaisesti matkailuyrityksiä, joiden sielu on hedelmä- ja marjapohjaisten alkoholijuomien valmistus. Valmistetut tuotteet ovat osa suomalaista perinnekulttuuria, josta muu juomateollisuus ei ole juuri kiinnostunut. Suomalaiset viinitilat käyttävät kotimaisia raaka-aineita ja työllistävät täten suomalaisia. Kyseessä olisi siis työllistämisen kannalta ja taloudellisesti merkittävä toiminta, jolla olisi myös kulttuurihistoriallista merkitystä.

Suomalaisten marjaviinien tuotantomäärät eivät ole viime vuosina kasvaneet. Kasvua on haettu muista palveluista, mikä ei ole helppoa eikä aina mahdollistakaan. Vaikka tilojen määrä on lisääntynyt, kokonaistuotanto on pysynyt ennallaan. Viinitilat eivät siis voi hyvin. Suomalaisen viinitilayrittäjyyden kehittymistä on hidastanut suomalainen erittäin tiukka ja tarkka säädöspohja. Nykyisin vain alle 13 tilavuusprosentin käymisteitse valmistettuja mietoja hedelmä- ja marjaviinejä voidaan myydä vähittäismyyntinä suoraan tilalta. Väkevämpien viinien ja liköörien myynti ei siis nykysäännösten mukaan ole sallittua, mutta niitä saadaan valmistaa viinitiloilla.

Alkoholiverotuksen keventyminen lisää alkoholijuomien kulutusta ja Euroopan unionin laajentuminen ulkomailta tuontia. Kotimaisten tilaviiniyritysten toimintaedellytysten kehittäminen on sen takia välttämätöntä. Tilaviiniyritysten vähittäismyymälöiden tuotevalikoimiin on saatava ottaa yrityksen itse valmistamat miedot alkoholijuomat, viinit, väkevät viinit ja liköörit, joiden väkevyys on alle 22 prosenttia.

Sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehet suhtautuvat erittäin varauksellisesti tähän lakiesitykseen. Uhkakuvaksi on esitetty, että jos Suomessa toimivien tilaviiniyrittäjien myymälöiden myyntilupaa nostetaan nykyisestä 13 prosentista 22 prosenttiin, Alkon monopoli voi murtua. EU:ssa on sitouduttu siihen, että kaikkia eri maiden yrittäjiä kohdellaan samalla tavalla. Tämä lakimuutos ei asettaisi ketään eriarvoiseen asemaan. Yrittäjä toisesta EU-maasta voi toki tulla tänne Suomeen tilaviiniyrittäjäksi ja toimia samojen ehtojen mukaan kuin suomalaiset yrittäjät. Suomalaista tilaviiniyrittäjyyttä ei voida käyttää välineenä Alkon monopolin murtamiseen.

Mahdollisten uhkakuvien torjumiseksi laki voitaisiin säätää aluksi vaikka viiden vuoden määräajaksi. Jos lainmuutoksesta on haittavaikutuksia suomalaiseen alkoholijärjestelmään, niin kokemusten perusteella määräajan jälkeen tarvittaessa voitaisiin olla jatkamatta laajennettuja myyntilupia.

Arvoisa puhemies! Toivon, että peruspalveluministeri toisi tällaisen lakiesityksen hallituksen esityksenä eduskunnan käsittelyyn. Joka tapauksessa toivon sosiaali- ja terveysvaliokunnalta tämän lakialoitteen asiallista ja ripeää käsittelyä.

Erkki  Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Kun en halua samastua siihen ryhmään, joka on tämän allekirjoittajajoukon ulkopuolella, ilmoitan, että kannatan tätä lakialoitetta. Olen juuri käynyt Tuotevalvontakeskuksen johtajan kanssa perusteellista keskustelua näistä asioista ja pelisäännöistä, joilla näissä asioissa toimitaan, ja tullut siihen johtopäätökseen, että tämän laatuinen muutos ei johtaisi Alkon monopolin murtumiseen miltään osin. Nimenomaan tässä nykytilanteessa tämä voisi olla erinomaisen hyvä koepallo kansalliseen testaukseen näillä asioilla, nimenomaan kansalliseen, kun koko alkoholin myyntiasia on niin voimakkaasti tapetilla, kuin se tällä hetkellä on. Ajatus siitä, että tämä olisi määräaikainen laki, on erittäin hyvä.

Toivon hartaasti, että niin sanottua Suomisen sääntöä nyt noudatettaisiin, että kun näin selvä enemmistö edustajista on allekirjoittanut tämän lakialoitteen ja tiedossa on nyt vähän joitakin muitakin ehkä, niin tämä menisi käsittelyyn, tästä tulisi mietintö isoon saliin ja äänestettäisiin tämä asia, niin että periaatteellinen linja tulisi selville.

Juhani  Sjöblom /kok:

Arvoisa puhemies! Kannatan lämpimästi tätä aloitetta. Vaikka tällä hetkellä tämä laki tulisi voimaan, verotuottonahan sillä ei ole suurta merkitystä eikä varmaan jatkossakaan, mutta matkailuelinkeinolle ja viinitilayrittäjille sillä on erittäin suuri merkitys. Tämä olisi nimenomaan se kädenojennus yrittäjille, jotta he saisivat lisää potkua toimintaan.