Bjarne Kallis /kd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Jos edellisellä aloitteella olisi merkitystä 50 yrittäjälle, niin tällä aloitteella on merkitystä tuhansille veronmaksajille.

Työttömyys on johtanut siihen, että ihmiset hakeutuvat kauas kotipaikkakunnalta työhön. Helsingissä työskentelee monia tuhansia, joilla on varsinainen koti kaukana Helsingistä. Matkakulut kerran viikossa ovat vähennyskelpoisia, mutta niin sanotusta kakkosasunnosta ei saa mitään vähennystä kuin poikkeustapauksessa. Ne, jotka tekevät varsinaista työtä niin kotipaikkakunnalla kuin sillä toisella paikkakunnalla, voivat nämä asumiskustannukset vähentää. Mutta vain harvassa tapauksessa verottaja katsoo, että työtä tehdään kahdella paikkakunnalla, ja näin ollen hyvin, hyvin harvoin verovähennys kakkosasunnosta myönnetään.

Olen täysin vakuuttunut siitä, että mikäli vähennys annettaisiin, tällä olisi jonkin verran merkitystä työttömyyteen. Ihmiset hakeutuisivat enemmän muualle, kun kustannukset vähenisivät verovähennyksen kautta.

Tämä on myöskin oikeudenmukaisuuskysymys, kun tämä mielestäni aivan kiistatta on tulojen hankkimisesta johtuva kustannus ja tulisi siitä syystä hyväksyä vähennyskelpoisena menona.

Aloitteessa esitetään omavastuuksi 400:aa euroa ja myöskin katoksi 5 600:aa euroa vuodessa. Tämä tarkoittaa näin ollen sitä, että sillä ei myöskään olisi loppujen lopuksi niin kovin suurta merkitystä valtiontalouteen, mutta ennen kaikkea niille, jotka työskentelevät muualla kuin kotipaikkakunnalla.

Juhani Sjöblom /kok:

Arvoisa puhemies! Aivan oikein, oikeudenmukaisuus paranisi tässä asiassa tällä muutoksella. Se parantaa myös selkeästi työvoiman liikkuvuutta, mutta se parantaa merkittävästi elämänlaatua liikkuvalla työvoimalla, kun voidaan hankkia kunnon asumisolosuhde työpaikkakunnalle.