Juhani Sjöblom /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Uudistetussa lakialoitteessani esitän varallisuusverolain kumoamista. Varallisuusveron merkitys tuloverotuksen täydentäjänä on väistynyt pääomaverouudistuksen, veropohjan tiivistymisen ja kiinteistöveron voimaantulon myötä. Kun Arvelan työryhmä esitti paluuta osinkojen kahdenkertaiseen verotukseen, niin se päätyi esittämään varallisuusverosta luopumista.

Yritysverouudistuksessa hallitus päätti laskea varallisuusveroprosenttia 0,9:stä yhdellä kymmenyksellä sekä nostaa sen alarajaa 250 000 euroon, mikä yhteensä merkitsee 28 miljoonan euron vähennystä verokertymään. Varallisuusvero tulee siis ilman dynaamisia vaikutuksiakin olemaan jo ensi vuonna vieläkin vähäpätöisempi veronsaajan kannalta kuin tällä hetkellä. Yritysverouudistuksen sekä perintö- ja lahjaverolain muuttamisen jälkeen verosuunnittelun perusteet menevät uusiksi ja suunnitteluun ryhtyminen kannattaa entistä paremmin.

Yritysverouudistuksessa ollaan romuttamassa ajatus kotimaisen omistamisen suosimisesta. Varallisuusvero on puhtaasti kansallinen lisärasite ja haitta kotimaiselle omistamiselle. Siksi siitä luopuminen ei mitenkään loukkaa sisämarkkinaperiaatetta eikä se aseta ulkolaisia omistajia huonompaan asemaan, vaan nostaa suomalaiset samalle viivalle.

Merkittävät talouselämän vaikuttajat ovat esittäneet julkisuudessa varallisuusverosta luopumista, yhtenä viimeisistä pörssiyhtiöiden omistusta selvittänyt Kauppakorkeakoulun professori Vesa Puttonen Eva-raportissaan, johon tutustuttuaan jokainen voi itse muotoilla oman vastauksensa sen otsikon kysymykseen: "Onko omistamisella väliä?" Yhtä hyvin voisi kysyä: "Onko sillä väriä?" Johtopäätös näyttäisi olevan, että kyllä sillä on. Tämä taas johtuu puhtaasti markkinoiden logiikasta ja infotehokkuuden puutteista. Toisin sanoen, lähellä oleva omistaja saa paremmin tietoa yritysten liiketoiminnan tilasta ja varsinkin sen toimintaympäristöstä. Ulkomainen sijoittaja, joka useimmiten on jokin suuri instituutio, ei pysty yhtä helposti hankkimaan tietoa asioiden tilasta ja haluaa siksi lisätä tuottovaatimuksiinsa riskipreemion. Ehkä tästä osittain johtuvat ulkomaille myytyjen yritysten tuloskunnon koventuneet vaatimukset sen jälkeen, kun kuherruskuukausi uuden omistajan kanssa on ohitse. Kuka uskoo, ettei esimerkiksi Valtran tehtaan johto saisi hyvin tarkkoja ohjeistuksia saneeraukseen amerikkalaiselta pääomistajalta?

Varallisuusvero kohdistuu samalla tavalla tuottavaan ja tuottamattomaan omaisuuteen. Varallisuusveron ja tuloveron yhteismäärän kattosäännöstä huolimatta pienituottoisiin osakkeisiin kohdistuvan tuloveron ja varallisuusveron yhteismäärä voi ylittää 100 prosenttia osinkotulosta, jos verovelvollisella on muita tuloja siten, että verovelvollisen kaikkien verojen osuus kaikkien tulojen yhteismäärästä jää alle 70 prosentin. Osinkojen verotuksen kiristyessä varallisuusveron tuoma lisärasitus korostuu erityisesti pidättyväistä osinkopolitiikkaa noudattavien yhtiöiden osakkeiden kohdalta.

Oecd-maista varallisuusveroa peritään Suomen lisäksi vain seitsemässä maassa. Osassa niistäkin pohditaan parhaillaan varallisuusverosta luopumista. Saksassa verosta luovuttiin, kun perustuslakituomioistuin totesi sen kohtelevan verovelvollisia epätasapuolisesti riippuen siitä, millaista varallisuutta nämä omistavat. Norjassa varallisuusvero ensin puolitetaan ja lopulta poistetaan kokonaan vuonna 2007. Ruotsissa on esitetty myös tämän mennyttä maailmaa edustavan kateusveron poistamista. Ruotsissa on muuten esitetty lahja- ja perintöverosta luopumista ensi vuodesta alkaen, mutta siitä voidaan puhua myöhemmin.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Verotuksen rakenteeseen tulisi tehdä sellaisia muutoksia, jotka edistävät työllisyyttä ja jotka edistävät yrittäjyyttä. Hyvin paljon tässä salissa ja yleensä verokeskustelussa puhutaan tuloverosta ja tuloverojen alentamisesta. Todettakoon nyt, että 1 prosenttiyksikkö tuloveron alentamisessa merkitsee valtion kassaan noin 700 miljoonaa euroa, 1 prosenttiyksikkö noin 700 miljoonaa euroa. Koko varallisuusverotuotto on, niin kuin kuulimme, noin 100 miljoonaa euroa, eli varallisuusvero on seitsemäsosa 1 prosenttiyksiköstä, ja lähes vuosittain olemme alentaneet tuloveroa noin 1 prosenttiyksiköllä. Tällä on erittäin suuri merkitys yrittäjille. Ehkä me emme sitä ymmärrä, kun 100 miljoonaa tuntuu niin pieneltä ja pieni osa Suomen kansalaisista, veronmaksajista, maksaa varallisuusveroa. Se onkin pieni niille, joiden varallisuus on pieni. Mutta tämä on merkittävä ennen kaikkea kasvuyrityksen omistajille, ja kasvuyrityksen omistajat ovat ne meidän kaikkein tärkeimmät yrittäjämme.

Kun Ruotsissa hallitus keskusteli yrittäjien kanssa tulevasta verotuksesta ja verolinjauksista, yrittäjät esittivät korotusta tiettyihin veroihin, jotta voitaisiin poistaa varallisuusvero. Näitä keskusteluja käytiin kesällä. Nyt elo—syyskuussa, kun hallitus siellä antoi budjettiesityksensä, siihen sisältyi perintö- ja lahjaveron poistaminen 1.1.2005. Yrittäjät pettyivät ja pettyivät siitä syystä, että poistetaan vero, jota he eivät pitäneet yhtä tärkeänä kuin varallisuusveroa, vaikkakin perintö- ja lahjaveron tuotto on suurempi sielläkin kuin varallisuusveron.

Minä luulen, että jos suomalaisilta yrittäjiltä kysyttäisiin, kumman haluatte poistaa, perintö- ja lahjaveron vai varallisuusveron, niin suurin osa valitsisi varallisuusveron, vaikka varallisuusveron tuotto on, niin kuin sanoin, 100 miljoonaa ja perintö- ja lahjaveron tuotto 550 miljoonaa. Eikö ole merkillistä, että mieluummin poistetaan 100 miljoonan rasite, kuin 550 miljoonan rasite?

Minun mielestäni olisi ollut suuri kädenojennus yrittäjiä kohtaan, jos siihen yritysverouudistukseen, joka viime keväänä tehtiin, olisi sisältynyt varallisuusveron poistaminen. Nimittäin tällä on merkitystä. Sillä on suurempi merkitys, kuin pystymme ehkä kuvittelemaan. Se antaisi uutta uskoa pääoman muodostamiselle, ja pääoman muodostaminen yhteiskunnassa on erittäin tärkeää. Minä todella toivon, että tämä ennemmin tai myöhemmin poistuisi.

Ymmärrän hyvin, että aloitteen kohtalo on se, että se tapetaan silloin, kun valiokunnassa päätetään lainmuutoksesta, jota lakialoite koskee. Mutta virheen teemme, mikäli me tämän säilytämme. Aivan niin kuin ed. Sjöblom sanoi, Oecd:n 30 maasta 22 on jo poistanut varallisuusveron, ja se ei ole tapahtunut mistään muusta syystä kuin siitä, että halutaan, että pääoma säilyisi maassa, halutaan, että pääomaa muodostettaisiin, halutaan edistää yrittäjyyttä.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Täällä edustajat Sjöblom ja Kallis ovat jo varsin hyvin perustelleet, minkä takia tämän varallisuusveron kumoaminen olisi järkevää yhteiskunnan kannalta ja yrittäjyyden edistämisen kannalta. Pyysin tämän puheenvuoron kuitenkin siksi, että hiukan ihmettelen sitä, että vasemmiston rivit ovat täällä niin harvat. Toki mielenkiinnolla odotan sitä, mitä ed. Esa Lahtela tulee sanomaan.

Kun täällä eilen käytiin työllisyyskeskustelua, oli suomalaisella kapitalistilla ja yrittäjällä monta ystävää. Täällä monissa puheenvuoroissa varsinkin vasemmiston suunnalta kehuttiin erikseen ja ennakkoon ja myöskin niitä muita yrittäjiä, jotka ovat tässä maassa työllistäneet eivätkä ole toimintojaan ulkomaille siirtämässä. Nyt kun olisi paikka antaa kädenojennus näille ihmisille, niin hyvin vähän täällä näyttää puolustajia ainakin vasemmalta siiveltä olevan.

Erkki  Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tästä asiastahan käytiin perusteellinen keskustelu muutama kuukausi sitten ja äänestää rapsautettiinkin periaatteessa tästä asiasta. Minä kiinnitän ensinnäkin huomiota siihen, että kun tässä on näin periaatteellisesti suuresta ja merkittävästä asiasta kysymys, olletikin että se koskee vain 100:aa miljoonaa euroa, mutta joka tapauksessa se on hyvin merkittävä periaatteellisesti, niin tässä on vain 11 Kansallisen Kokoomuksen kansanedustajaa, sitten eduskunnan joko rikkain tai toiseksi rikkain mies Seppo Lahtela keskustasta allekirjoittajina.

Minä toivoisin hartaasti, että nyt tässä yhteydessä käytäisiin myöskin sellainen keskustelu, että oikein rehellisellä tasolla käytäisiin tämä harmaan talouden puoli läpi ja siihen liittyvä erittäin merkittävä, niin kuin täällä hienosti aloitteensa esitellyt kansanedustaja totesi, verosuunnitteluasia — joka siis tarkoittaa sitä, että joko laillisesti tai laittomasti suunnittelee veronsa mahdollisimman pieneksi — se keskustelu käytäisiin. Kun harmaan talouden 2,5 miljardia saataisiin valtiolle, minä luulen, että valmius siihen, että varallisuusvero kumotaan, on erittäin korkea, lähestulkoon kaikilla tahoilla.

Esa  Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Varmasti kaikki nämä asiat, joita esititte, on hyviä. Kun on kuunnellut kaksi päivää puheita tässä salissa ja erityisesti kokoomuksen edustajien puheita, niin yhä ihmeissäni olen enemmän siitä, millä tavalla nämä kaikki rahoitetaan. Tämä on rahaa, tämä ei koske sillä tavalla ihan köyhiä ihmisiä. Kun nyt on puhuttu tänä päivänä aikaisemmin kansaneläkkeiden tasokorotuksesta, se koskee köyhiä ihmisiä. Millä ihmeellä me rahoitamme ne kaikki jutut, mitä kokoomus on esittänyt ja nyt täällä esittää? Ed. Sjöblomin aloitteessa vielä: tämäkin 100 miljoonaa jäisi rikkaiden taskuun. Siinä mielessä ymmärrän sen ajattelun, mikä tässä sisällä on. Itsekin olen sitä mieltä, että jos ihmisillä on omistuksessa möhkäle — tässä nyt kuvaan möhkäleellä lainausmerkeissä omaisuutta — ja jos se ei tuota mitään, sitä ei silloin pitäisi kyllä verottaakaan. Verotuksen pitäisi kohdistua siihen, kun siitä tulee lisäarvoa; kun se ihminen saa lisää tuottoa sille, siitä otetaan se verosiivu. Sen periaatteen pitäisi aina näissä päteä. Sen takia pitemmässä pelissä varmasti, niin kuin tässä aloitteessa esitetään, sen pitäisi toimia. Mutta se ei tarkoita sitä, että se sinällään, se verokertymä, jäisi pois, koska me tarvitsemme rahaa näihin yhteisiin menoihin.

Ed. Pulliainen esitti edellä tätä pimeän rahan osuutta ja pimeän talouden osuutta, että se saataisiin näkymään verojen piiriin, mutta siinä vaiheessa, kun me teemme niitä ratkaisuja, se ei voi perustua tyhjän päälle. Odottaisin ed. Sjöblomilta, mistä kerätään se 100 miljoonaa. Minkä tyyppistä rakenteen ... ei riitä, että se lisäisi työllisyyttä ja rahoja ei vietäisi ulos, vaan pitää olla semmoista aktiivitoimintaa, että se antaa uutta työtä, ja sillä perusteella ei pelkästään, koska en usko, että tämä aiheuttaa pääomapakoa ulkomaille.

Rauno Kettunen /kesk:

Arvoisa puhemies! Vaikka en ole allekirjoittanut ed. Sjöblomin aloitetta, kannatan sitä. Pääoma on keskeinen tuotannontekijä. Pääoma hakeutuu sinne, mistä siitä saadaan paras tuotto. Varallisuusvero osaltaan vaikuttaa pääoman ohjautumiseen eri maihin, ja suomalainen varallisuusvero osaltaan ohjaa pääomia Suomesta ulkomaille. Varallisuusvero on poistettava Suomesta, mikä on ed. Sjöblomin lakialoitteen tarkoitus. Vaikka varallisuusvero ei aivan tässä aikataulussa, kuin ed. Sjöblomin tavoite on, poistukaan, niin kyllä se lähivuosina on vaan pakko poistaa.

Juhani  Sjöblom /kok:

Arvoisa puhemies! Silloin kun kiinteistövero luotiin, siinä yhteydessä kaikki selvitykset ja selvitysten pohjalta johtopäätökset olivat, että varallisuusverosta luovutaan. Se kuului siihen pakettiin, mutta jostain kumman syystä se vaan jäi sinne sitkeästi. Yrittäjille tällä on iso merkitys, siis nimenomaan niille, jotka tarvitsevat pääomaa, ja erityisesti nämä kotimaiset kasvuyritykset tarvitsevat sitä pääomaa, että sinne yritykseen sitä jätetään, eikä oteta osinkoina ulos. Tämä aloite toteutuessaan tuo varmasti verotuottoina ja toimeliaisuustuottoina moneen kertaan takaisin tämän veron, verotuoton, joka nyt jäisi valtiolta saamatta. Tällä hetkellä, kun tämä uudistus toteutuu, se ei ole enää 100 miljoonaa, vaan se on siellä 70 miljoonan euron luokassa, joka kerätään tämän muutoksen myötä.

Jan Vapaavuori /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Pulliaiselle kerrottakoon, että minäkään en ilmeisesti ollut läsnä silloin kun ed. Sjöblom keräsi nimiä tähän aloitteeseensa. Mutta, jos olisin ollut, niin olisin sen ilomielin allekirjoittanut, vaikka en kuulukaan niihin rikkaisiin, jotka varallisuusveroa maksavat. Minusta on kyse loistavasta aloitteesta, muinaisjäänteestä, joka pitäisi poistaa. On hyvä myös huomata, että kyse ei ole mistään oikeisto-opposition ja eduskunnan rikkaitten ihmisten keksinnöstä sinänsä, vaan asiasta, jonka myös hallituksen virkamiehet, muun muassa Arvelan työryhmä, ovat ottaneet esille.

Perustelen vielä kahdesta näkökulmasta sitä, minkä takia tämä pitäisi poistaa. Ensimmäinen liittyy siihen, että kun meidän yritysverojärjestelmämme uudistuksessa, joka kesällä täällä hyväksyttiin, siirryttiin kahdenkertaiseen osinkoverotukseen ja osinkoverotusta olennaisesti kiristettiin, myös esitysten taustalla olevat virkamiehet esittivät, että tätä pitäisi kompensoida muun muassa alentamalla selkeästi ylimpiä marginaaliveroja ja poistamalla varallisuusverotus. Tämä jälkimmäinen osio jäi kuitenkin tekemättä. Toinen ulottuvuus on se, että meidän yhtiöverohyvitysjärjestelmämme oli kiistatta järjestelmä, joka suosi kotimaista omistusta. Kun tästä järjestelmästä luovuttiin, annettiin vaikutelma, että siirryttiin järjestelmään, joka olisi itse asiassa neutraali. Mutta varallisuusvero ja varallisuusverojärjestelmä on itse asiassa yksi elementti, joka teki tästä järjestelmästä itse asiassa kotimaista omistusta syrjivän ja ulkomaista omistusta suosivan, ja se tuskin on kenenkään tarkoitus.

Bjarne Kallis /kd:

Herra puhemies! Kun ed. Esa Lahtela kysyi, mistä rahat, luulen, että osittain vastasin siihen kysymykseen. Minä luulen ja olen jopa melko vakuuttunut siitä, että työllisyyden kannalta olisi parempi alentaa esimerkiksi tuloveroa vain 600 miljoonalla ja poistaa varallisuusveroa 100 miljoonaa. Se olisi kaikin puolin parempi kuin tuloveron alentaminen 700 miljoonalla, eli ei tarvita mitään ylimääräistä veronalennusta, vaan otetaan jostakin toisesta suunnitellusta veronalennuksesta se 100 miljoonaa.

Todettakoon nyt vielä, että eihän tällä ole merkitystä niille kansalaisille, joiden verotettava varallisuus on alle 200 000 euroa, ja siihen kuuluu valtaosa kansalaisista. Ei sillä ole suurta merkitystä myöskään niille, jotka maksavat 1 000 tai 2 000 euroa vuodessa varallisuusveroa, mutta he ihmettelevät ja kokevat epäoikeudenmukaisena sen, että heidän pitää maksaa veroa omaisuudesta, joka mahdollisesti ei mitään tuota, ja siitä, että he ovat valinneet säästäväisyyden ja pääoman muodostamisen linjan, josta koko yhteiskunta hyötyy. Mutta sillä on merkitystä juuri suurille kasvuyrityksille, yritysten omistajille, jotka alkavat kyllä miettiä, olisiko parempi siirtää se pääoma maahan, jossa verotus on huomattavasti lievempi. Ei sillä ole merkitystä suurelle teollisuusyritykselle, koska teollisuus ja sen yritykset eivät maksa varallisuusveroa.

Italia esimerkiksi on antanut tällaisen amnestyn, että kaikkea sitä rahaa, mikä palautetaan Italiaan, ei veroteta, vaikka se olisi vilpillisesti ja vastoin lakia viety maasta. Ranskassa ja Saksassa, nyt minä en osaa sanoa, onko päätös jo tullut voimaan, mutta siellä suunnitellaan, että se, joka palauttaa ulkomaille viedyn pääoman, joutuu maksamaan veroa vain 10 prosenttia siitä summasta. Ruotsissa se on ongelma, eivät he muuten tätä veron poistamista suunnittelisi, eivät he muuten perintö- ja lahjaveroa olisi poistaneet, jos ei se olisi johtanut jo siihen, että pääomaa viedään maasta. Siitä ei hyödy kukaan muu kuin se maa, johon pääomaa tuodaan.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Kallis, joka on loistava asiantuntija näissä asioissa, ehkä hiukan epätarkasti kertoi tämän Italian tilanteen. Siis siellähän on 25—30 prosenttia bkt:sta harmaassa taloudessa, siis ulkopuolella tämän julkisen talouden. Siellä on ollut hyvin laajaa tämä pääomien ulkomaillevienti, aivan oikein. Berlusconin hallitus loi järjestelmän, jossa 2 prosentin sakkomaksulla sai tuoda näitä laittomia ulkomaille vietyjä, siis huom. rikollista rahaa, takaisin Italiaan. Se oli siis 2 prosenttia sakkomaksua, jolla pestiin tämä raha lailliseksi, se toi viikossa Italiaan takaisin 50 miljardia euroa. Sen takiahan on Italia välttynyt tämän Emu-kurimuksen rankaisemisen kohteeksi joutumiselta, kun nämä rahat tulivat takaisin. Kun tämä ensimmäinen pompsi oli tullut, niin tämä 2 prosenttia korotettiin 4 prosenttiin.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Huomaan tällä hetkellä salin vasemmalla laidalla katsoen elikkä edestäpäin oikealla laidalla olevan semmoisia rahamiehiä, joilla on aika paljon vaikutusvaltaa näihin asioihin. Tässä yhteydessä on hyvä korostaa, mitä eilenkin puhuin semmoisesta yhteisvastuullisuudesta. Nimittäin kuitenkin odottaisi, kun ollaan suomalaisia ihmisiä, että niissä piireissä, missä liikutte siellä ja on vaikutusvaltaa, korostettaisiin semmoista yhteisvastuullisuutta, jotta joissakin tilanteissa, kuten tällä hetkelläkin tiedetään, mikä on valtiontalouden tilanne — ei siis kansantalouden, koska nyt valtiontalous yskii ja on rahaa vähän käytössä, mutta kansantalous on voinut aika hyvin — siellä kuitenkin kannettaisiin huolta myös tämmöisestä itsekkyydestä, joka tällä hetkellä on vallalla. Aina etsitään niitä helppoja kohteita, missä on orjatyötä ja kaikki on vapaata, mutta siellä ei paljon niitä etujakaan ole olemassa.

Kuitenkin arvostettaisiin suomalaista yhteiskuntaa eikä tehtäisi päinvastaista työtä, jotta yllytettäisiin, niin kuin meillä ykköslehdessä vasta viime lauantaina luki, että Yrittäjien puheenjohtaja ihannoi virolaista yhteiskuntaa, miten siellä on ammattitaitoista porukkaa ja edullista. Kyllä sen kun luki, tuntui oikein pahalta, kun tietää kuitenkin ne taustat sielläkin, miten ajatellaan sitä, mitä nämä esi-isät ovat tehneet. Varmaan kääntyisi moni haudassaan ja ajattelisi, että voi hyvänen aika, mihin tämä maailma on mennyt ja mihin niiden, jotka kuitenkin hallitsevat isoja pääomia ja työpaikkoja, ajatusmaailma on hävinnyt siitä suomalaisuudesta ja pienestä itsekkyydestä, mikä meillä sallitaan EU-aikanakin ja pitäisi olla meillä.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa puhemies! Kiitokset ed. Pulliaiselle niistä kauniista sanoista. Amnestylla tarkoitin sitä, että mitään rangaistusta ei tule, kun palautetaan rahat. Tietenkin, jos kysymyksessä on laillisesti maasta viety, eihän sitä silloin koskaan veroteta. Annettiin amnesty, eli mitään rangaistusta ei tule, maksetaan pieni vero siitä aivan niin kuin, oliko se nyt Ranskassa tai Saksassa, sitä en muista.

Mutta kun ed. Esa Lahtela sanoi, että arvostettaisiin suomalaista yhteiskuntaa, se on juuri sen takia, että me esitämme, että varallisuusvero tulisi poistaa, juuri sen takia, että arvostamme suomalaista yhteiskuntaa ja teemme työtä, jotta tämä yhteiskunta menestyisi. Jos laittomasti viedään Ranskassa, Saksassa, Italiassa, Ruotsissa, ei varmastikaan tarvitse olettaa, ettei Suomesta vietäisi. Miksi he vievät? Aina löytyy joku syy. Minä tuomitsen kaikki laittomuudet ja pidän epäisänmaallisena sitä, että joko laillisesti tai laittomasti viedään pääomaa maasta, mutta kun tiedän, että kuitenkin viedään ja monesti viedään juuri siitä syystä, että koetaan, että pääoman verotus on liian ankara, kansanedustajana ja kansan etua ajatellen haluan poistaa ne tekijät, jotka johtavat siihen, että pääoma lähtee maasta.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Kun kuuntelin ed. Esa Lahtelan puheenvuoroa, ei voinut tulla muuta kuin siihen tulokseen, että kyllä te aika heikosti suomalaista yrittäjäkenttää tunnette. Minä en tunne Yrittäjien puheenjohtajaa mutta tunnen kyllä hyvin paljon sellaisia yrittäjiä, joita tämä asia koskee. Tulen sellaiselta paikkakunnalta, Vammalasta, jossa koko taloutemme perusta on hyvin menevillä pkt-yrityksillä ja nimenomaan perheyrityksillä, jotka ovat sekä varallisuusveron maksajia että myöskin merkittäviä työllistäjiä ja työllistävät 50—150 työntekijää jokainen. Kun heidän kanssaan jatkuvasti keskustelen, kun toimin siellä myöskin valtuuston puheenjohtajana, en siellä ole kyllä yhtään sellaista puheenvuoroa vielä kuullut, että ikään kuin suurempien voittojen tavoittelun takia oltaisiin siirtymässä Viroon tai Aasiaan tai mihin tahansa, vaan kyllä pelko on siinä se, että näihin toimenpiteisiin voidaan joutua, jos kotimainen kustannustaso on niin korkea, ettei ole enää mahdollisuutta pysyä ollenkaan pelissä ja tarjota edes osalle väestä töitä täällä Suomessa. Kyllä se on pakko ja kilpailu, mikä sen tekee, ei sellainen valtava rahanhimo tai tällainen, jota ymmärsin ed. Lahtelan tässä tarkoittavan.

Jan  Vapaavuori /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Sjöblom täällä jo aiemmin viittasi siihen, että Ruotsissa, joka on yksi maailman sosialidemokraattisimmista maista, ehkä maailman sosialidemokraattisin maa, paikallinen sosialidemokraattinen hallitus on päättänyt poistaa perintö- ja lahjaveron kokonaan. Toivottavaa olisi, että Suomessa punamultahallitus, jossa on demareitten lisäksi mukana myös pari itseään porvaripuolueeksi kutsuvaa puoluetta, ymmärtäisi, että maailma muuttuu, uskaltaisi seurata aikaansa ja ymmärtäisi, että meidän verojärjestelmässämme tulee joka tapauksessa lähiaikoina tehdä ennakkoluulottomia rakenteellisia ratkaisuja. Varallisuusveron poistaminen olisi hyvä alku, koska se joka tapauksessa on vähemmän dramaattinen toimenpide kuin perintö- ja lahjaverotuksesta luopuminen.

Juhani Sjöblom /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Esa Lahtela, meidän pitää saada kotimainen omistus tasavertaiseksi ulkomaisen omistuksen kanssa. Meidän kasvuyrityksemme tarvitsevat pääomaa, joka sitoutuu sinne yritykseen, eikä sille synny lisärasitteita, että se pitäisi ottaa pois sieltä. Tällä veron poistamisella arvostetaan nimenomaan suomalaista työtä ja yrittäjyyttä.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! On totta, jotta joissakin tilanteissa verotus on kohtuuton ja erityisesti se on sukupolvenvaihdostilanteessa tai tietyissä tapauksissa perintötilanteessa. Siinä tilanteessa, jos perillinen jatkaa, tai kuka hän onkin, sitä yritystoimintaa, sitä ei pitäisi kupata veroilla kuivaksi vaan antaa jatkaa yritystoimintaa, koska siinä voi tapahtua niin, että kehittäminen hidastuu ja mahdollisuus kehittää yritystä, joka uudella jatkajalla yleensä on, tyssääntyy siinä. Sen takia siihen meidän pitäisi löytää keinot, millä tavalla se saadaan mahdollisimman joustavaksi, että sitä ei imetä. (Välihuuto) — Ei ole kokonaan vielä.

Mutta sitten toinen juttu. Ed. Satonen totesi, että heidän seudullaan ei ole tämmöistä ahneutta olemassa, mutta mitä äsken kerroin, se pitää juuri paikkansa. Itse Yrittäjien puheenjohtaja soitti minulle eilen ja sanoi, että hän ei Suomesta palkkaa enää yhtään työn sivukulujen takia. Ei kyse ole siitä, ettei olisi kannattavaa työnteko, koska hän on saanut hyviä tilauksia paljon, vaan kaikki ylimääräiset työt tehdään nyt Virossa. Heillä on Virossa firma. Hän ihannoi lehtikirjoituksessa virolaista työvoimaa, miten se on ahkeraa ja hyvää ja suomalaiset ovat niin kuin — täällä ei löydy enää kunnon ihmisiä ollenkaan. Minusta se on sillä tavalla jotenkin edesvastuutonta, koska meidän pitäisi kuitenkin päinvastoin olla tukemassa ja edesauttaa ja löytää keinoja, miten tämä homma toimii, eikä sanoa vaan kylmästi, että me emme viitsi täällä Suomessa tehdä, kun tämä näin on. Kyse ei ole kannattavuudesta. Se, mitä Suomessa tehdään, en viitsi tuotetta sanoa, tehdään tälläkin hetkellä kannattavasti, ja se firma ilmeisesti on tuottanut hyvin voittoa, koska se pystyy jopa investoimaan ihan jatkuvasti.