Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Kyseinen laitos tarvitsisi kunnon remontin todellakin. Haluaisin, että joskus tähän maahan tulisi semmoinen hallitus, joka tajuaisi, kuinka jälkeenjäänyt ja kehno laitos tässä muodossa meillä on nyt käsiteltävänä.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Todella käsittelemme erittäin tärkeää toimielintä eli Kansaneläkelaitosta, ja kun se on eduskunnan alainen, niin eduskunnalla on todella suuri vastuu tästä. Kansaneläkelaitoksen toimiala on niin laaja — aina eläkkeistä lääkekorvausten määräämiseen ja määrittämiseen — että asia on todella suomalaisia koskettava. Tässä kohdin olisi kyllä jatkossa tärkeätä, että tämä Kansaneläkelaitoksen valtuusto ja valtuutetut, jotka ovat eduskunnan valitsemia, voimakkaammin pääsisivät vielä vaikuttamaan itse Kansaneläkelaitoksen linjaukseen ja muotoutumiseen. Tässä mielestäni on tapahtunut toisen suuntainen kehitys viime vuosina. Tämä suhde on tullut väljemmäksi ja päätäntävaltaa siirtynyt yhä enemmän toimivalle johdolle. Myöskään tämä hallituksen uusi kokoonpanomalli ei välttämättä ole kansalaisten edun mukainen. Pitäisi saada paremmin välitettyä Kansaneläkelaitoksen päätöksentekoon ne tunnot, joita on ihmisten jokapäiväisessä arkielämässä.

Juha Rehula /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Useitten vuosien valmistelun jälkeen ja erilaisten vaiheiden jälkeen vuoden 2002 alusta Kelan hallinto uudistettiin, jolloin Kelaan tuli suurimpana muutoksena ulkoinen hallitus, ja tuolloin samaan aikaan vahvistettiin myös Kelan valtuutettujen asemaa. Kelan valtuutetut teettivät selvityksen viisi vuotta tuon lain voimaantulon jälkeen siitä, missä tilanteessa ollaan, arvioitiin mahdollisia muutostarpeita, ja nyt meillä on käsittelyssämme lakiehdotus, jossa edelleen selkeytetään Kelan johdon välisiä vastuusuhteita muun muassa tilanteesta, missä tällä hetkellä Kelan pääjohtaja ja varapääjohtaja ovat hallituksen jäseniä. He eivät jatkossa sitä enää ole. Tulee selkeät esittelyvastuut jne. Tämä nykyaikaistaa edelleen Kelan hallintoa.

Ed. Pertti Virtaselle sanoisin ihan varmuuden vuoksi, että Kansaneläkelaitos on eduskunnan alainen laitos, ja sillä muun muassa on merkitystä siihen, millä tavalla Kansaneläkelaitoksen hallintoa eteenpäinviedään ja kehitetään. Nämä mietinnöt, joita Kelan hallintoon liittyen vuosien varrella on tehty, ovat olleet läpi linjan yksimielisiä. Miksi? Siksi, että kyse on eduskunnan alaisesta laitoksesta, eli riippumattomuus maan hallituksesta on ollut olemassa, ja niin pitää olla jatkossakin.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Täällä käsitellään hallinnon uudistukseen liittyviä kysymyksiä, mutta kansalaisen kannalta tärkeää on, että Kansaneläkelaitoksen lähipalvelut turvataan. Haluankin, että riippumatta hallinnon uudistuksesta pidetään huoli, että palvelut ovat ihmisiä lähellä. Kun maassa on meneillään kuntauudistusprosessi, niin tämä on entistäkin tärkeämpi asia, että palvelut eivät etäänny käyttäjistään ja asiakkaistaan ja pidetään yllä ihmisiä palveleva verkosto, vaikka monipalvelupisteitten kautta. Tämä on hyvin tärkeä kysymys, jonka haluan tuoda tässä esille.

Jouko Skinnari /sd:

Arvoisa puhemies! On sitten kysymys Suomen Pankista ja sen toiminnoista ja sen alaisista toiminnoista, esimerkiksi Sitrasta tällä hetkellä, tai sitten Yleisradiosta, jossa tällä hetkellä käydään kovaa keskustelua, tai sitten Kansaneläkelaitoksesta, niin tämä johtaminen julkishallinnossa on se merkittävä asia. Olisi tietysti toivottavaa, että kaikissa sellaisissa johtamisasioissa, joissa kansanedustajat ovat mukana ja jotka ovat eduskunnan alaisia, johtaminen onnistuisi parhaalla mahdollisella tavalla. Minusta tämä keskustelu menee aina siihen, onko hallinto kunnossa. Kyllä minusta aika usein se hallinto on ihan hyvin kunnossa. Kysymys on vain siitä, millä tavoin ihmiset tätä johtavat, mikä on toimivan johdon rooli, mikä on hallituksen rooli ja mikä on valvovan elimen rooli eli tässä tapauksessa valtuutettujen rooli. Tässä suhteessa jokainen elin voisi sitä katsoa myös tietysti eduskuntaa myöten, että uudistaisimme hallintoa ja lähtisimme siitä, että me itse olemme niitä, jotka voimme sen käytännössä tehdä. Se käytännössä tarkoittaa juuri sitä, että olemme itse aktiivisia, luovia ja käytämme hyväksi niitä mahdollisuuksia, joita on olemassa, emmekä odota sitä, että jotkut muut sen tekevät.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Haluan korostaa myöskin sitä, mitä ed. Lauri Oinonen täällä toi esiin, eli sitä, että myös tuolla perifeerisillä alueilla kyllä pitää palvelupisteitä olla. Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen, jotka ovat kansanedustajia, pitäisi huolehtia myös siitä, että ne palvelut säilyvät myös siellä reuna-alueilla. Täällä viitattiin myös Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintaan, niin kyllä minä kiinnittäisin huomiota, että heidän kannattaisi nyt hieman perehtyä siihen, millä tavoin kyseisen laitoksen niin sanotut asiantuntijalääkärit kirjoittelevat niitä lausuntojaan silloin, kun tehdään päätöksiä työkyvyttömyyseläkehakemuksiin. Joskus tuntuu täysin käsittämättömältä, millä tavoin ne päätökset tehdään, koska olen tehnyt kymmeniä, jos ei nyt satoja valituksia.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tässä lyhyessä keskustelussa on mielestäni aivan perustellusti käytetty puheenvuoroja sen puolesta, että Kansaneläkelaitoksen tulee toimia kansalaisten kannalta hyvin. Se tarkoittaa sitä, että kansalaiset saavat ne etuudet sen mukaan kuin nämä etuudet kansalaisille kuuluvat. Kansalaiset saavat mahdollisimman hyvin toimivat ja lähellä olevat palvelut niitä näkökohtia korostaen, mitä täälläkin on tuotu esiin Kelan palvelupisteverkostosta.

Mutta kansalaisilla on myös toinen rooli veronmaksajina, Kelan kustannusten maksajina. Tähän kyllä liittyy se näkökohta, että Kelan tulee toimia myös mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti. Itse ymmärrän erittäin hyvin, että pitää olla palvelupisteet laajasti koko maassa, mutta en ole vakuuttunut, että tämän päivän aikaan Kelan organisaatiossa esimerkiksi tarvitaan tämä piiritaso. En muista, onko se aluetoimisto vai mikä on se nimi näille toimistoille, jotka ovat siis paikallisen tason ja sitten pääkonttoritason välillä.

Kyllä minun mielestäni on ihan perusteltua, että Kansaneläkelaitoksessa myös tarkasteltaisiin tätä toimintaa siltä kannalta, että kun tietotekniikka on paljon kehittynyt ja maailma mennyt eteenpäin vuosien ja vuosikymmenten kuluessa, onko todella tämä kolmiportainen organisaatio — paikallistaso, piiritaso ja sitten pääkonttoritaso — enää tänä päivänä ajan vaatimusten mukainen.

Valto Koski /sd:

Arvoisa puhemies! Tässä on oikean suuntaisesta uudistuksesta hallinnon osalta kysymys. Mielestäni Kelan toimivaan johtoon ei voi kuulua pääjohtaja ja varapääjohtaja. Ne tehtävät, jotka heille kuuluvat, liittyvät paremminkin operatiiviseen johtamiseen eivätkä juridiseen vastuuseen Kelan hallinnosta. Siinä mielessä asia on varmasti oikean suuntainen.

Mitä sitten niihin edustajien kysymyksiin tulee, mitä Kelan valtuutettujen pitäisi tehdä ja mitä on tehty, niin minä nyt itse Kelan valtuutettuna toivoisin, että jossakin vaiheessa, kun valtuutetut antavat eduskunnalle toimintakertomuksen, siitä syntyisi ehkä näin laaja keskustelu kuin tässä yhteydessä on syntynyt. Tahtoo vaan olla niin, että eduskunta, joka valvoo Kelan toimintaa valtuutettujen kertomuksen kautta, ei näytä kovin paljon olevan silloin kiinnostunut näistä asioista, kun tämä toimintakertomus on täällä.

Mitä sitten tulee vielä näihin valtuutettujen toimenpiteisiin, esimerkiksi ed. Vistbackan huomautus siitä, että olisi näihin asiantuntijalääkäreiden lausuntoihin tai muihin jätetty puuttumatta, niin voin nyt todeta, että niitä on seurattu hyvin tiiviisti, teetetty jopa selvityksiä, jotka ovat kaikkien kansanedustajien saatavilla. Sen lisäksi on tehty sijoitustoimintaa koskeva selvityspyyntö, joka saatiin viime Kelan valtuutettujen ko- kouksessa. Sitten erityisesti on kiinnitetty huomiota näihin yhteispalvelupisteisiin eri alueilla, niin että kyllä tässä jotain tapahtuu.

Todella toivon, että kun valtuutettujen kertomus tulee eduskunnalle, siihen sitten paneuduttaisiin ja käytäisiin sisältökeskustelu laajemmin silloin.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Kelahan on jatkuvasti ollut kehittymässä oleva laitos. Elikkä sehän tarkoittaa sitä, että eduskunnan toimenpitein on tehty semmoisia toimia siellä, mitkä ovat vaikuttaneet palveluun, ja osin on byrokratiaa purettu. Mutta minusta yhä edelleen pitää miettiä sitä niinpäin ja jatkaa sitä toimintaa niinpäin, että hallinto ja johto-organisaatio veisivät mahdollisimman vähän euroja siellä ja mahdollisimman paljon jäisi sitten tuonne itse paikallistason palveluun ja niiden etuuksien maksatukseen. Siinä mielessä varmasti on jatkossa tehtävää yhä edelleen Kelassakin.

Mutta sitten iso asia, mihin ed. Vistbacka puuttui: se ongelmatiikka, jotta ne ongelmat ovat yhä Kelassakin olemassa. Elikkä nämä asiantuntijalääkärit antavat semmoisia lausuntoja, jotka on jostakin ihmeen kristallipallosta katsoen annettu, koska usein yhä edelleen tapahtuu sillä tavalla, jotta hoitavat lääkärit, jopa hyvin korkeat asiantuntijalääkärit, ovat antaneet määrätyt lausunnot ja sitten, kun Kelasta hakee, onpa se sitten sairauspäivärahaa tai eläkettä, mitä se onkin, niin siellä voidaan todeta, jotta tämä etuus ei tälle ihmiselle kuulu. Siinä mielessä yhä edelleen näyttää, että sillä puolen pitäisi saada semmoista kehitystä aikaan. Tiedän, että siellä on ryhdytty joihinkin toimenpiteisiin ja kaikennäköisiä kaavakkeita on suunniteltu, mutta pitäisi saada se aikaan, jotta tämä kohtaanto on tarkka siinä, jotta eivät turhaan ihmiset lähde sitten valittamaan, vaan mahdollisimman hyvin jo tämä hoitava lääkäri ja se Kelan lääkäri sitten toimivat samoilla pelisäännöillä.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa puhemies! Kyllä Kela on erittäin hyvä organisaatio suomalaisen sosiaali- ja terveysturvan toteuttajana. Vaikka aika paljon on arvosteltu kaksikanavaista systeemiä, niin kuitenkin asiat hoituvat Kelan kautta hyvin. Tämä hallitusuudistus parantaa Kelan toimivuutta. Palvelun tasoahan valvovat nimenomaan Kelan valtuutetut, kuten ed. Koski sanoi, joka on pitkään ollut Kelan valtuutettu. Työkyvyttömyyseläkkeethän myöntävät eläkeyhtiöt, eikä siellä yksi lääkäri määrää sitä, kuka saa eläkkeen, kuka ei, vaan siellähän on tämmöinen toimikunta, johon kuuluu myös juristeja ja eläkeyhtiön jäseniä, ei se minkään yhden lääkärin päätöksestä tule.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Lyhyesti: Keskustelu lähti liikkeelle ed. Pertti Virtasen puheenvuorosta, jossa hän ilmoitti suurin piirtein, että kaikki pitää muuttaa tai hävittää tai jotakin sinnepäin. Olen ed. Asko-Seljavaaran kanssa samaa mieltä siinä, että Kela on ihan hyvä organisaatio nykyiselläänkin. Olennaista on se, että se palvelutaso toimii ajassa ja tilanteessa. Mutta ed. Zyskowiczin puheenvuorosta kuitenkin sellainen kommentti, että minä olisin toivonut, että hän olisi korostanut yhteispalvelupisteitten merkitystä silloin, kun ne ovat järkeviä ja mahdollisia. Silloin siinä on rationalisointi viety siihen oikeaan palvelurajaan saakka.

Eero Lehti /kok:

Arvoisa puhemies! Asiakkaat kokevat Kelan kokonaisuutena, johon kuuluisi heidän mielestään myös muutoksenhakumenettely ja lautakunta, joka käsittelee näitä. Näiden käsittelyjen ajat ovat edelleen varsin pitkät. Oikeusturvan kannalta eduskunnan kannattaisi kiinnittää huomiota, että myös tämä osuus asiakaspalvelusta vastaisi nykyaikaa.

Uutena valtuutettujen varapuheenjohtajana totean kuitenkin olevani täysin eri mieltä ed. Pertti Virtasen kanssa, pitääkö Kansaneläkelaitos panna kokonaisuudistukseen. Minun mielestäni, kuten täällä on todettu, laitos toimii asiallisesti ja hyvin.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti: Ed. Asko-Seljavaaralle voisi todeta, että kyllä se sillä tavalla vaan menee, jotta jos Kelan asiantuntijalääkäri kirjoittaa kielteisen lausunnon, että ei voi myöntää etuutta, niin aikamoinen pitää olla rohkeus siellä lautakunnassa — tai mikä elin se onkin — jotta se tekee toisenlaisen päätöksen.