Jouko Laxell /kok:
Arvoisa herra puhemies! Työttömyysvakuutusrahaston
vakuutusmaksutulot vuonna 2009 olivat 2,1 miljardia euroa ja alijäämä 461
miljoonaa euroa. Vuoden 2010 osalta tilanne näyttää huonolta.
Rahaston hoitaman 590 miljoonan euron suhdannepuskurin arvioidaan kuluvan
loppuun tämän vuoden aikana. Tiedäpä häntä sitten
nyt, kun työllisyys on paranemassa. Rahastolla on lisäksi
390 miljoonan euron arvosta sijoituksia.
Työttömyysvakuutusrahaston vakuutusmaksun
valvonta laajeni viime vuonna vakuutuslaitostasolta työnantajatasolle.
On erittäin tärkeätä työnantajankin
kannalta, että työttömyysvakuutusmaksut
peritään oikean suuruisina ja että työnantajien
työttömyysvakuutusmaksujen perusteeksi ilmoittamat
palkkasummat ovat oikealla tasolla. Valvonnan kehittäminen
parantaa mahdollisuuksia myös työttömyysvakuutusmaksun
eriyttämiseen.
Arvoisa puhemies! Tämän vuoden työttömyysvakuutusmaksuissa
on merkittävä ero riippuen siitä, onko
palkkasumma vähemmän tai enemmän kuin
1 846 500 euroa. Niinpä vakuutusmaksu
nousee 0,75 prosentista 2,95 prosenttiin, jos palkkasumma on yli
1 846 500 euroa. Näin suuri ero vakuutusmaksuprosenttien
osalta ei ole perusteltua missään olosuhteissa.
Koska työttömyysvakuutus vaikuttaa työvoimakustannuksiin,
voivat yritykset, joilla on iso palkkasumma, pilkkoa toimintansa
pieniin yksiköihin eli niin sanottuihin arvoketjuihin ja
näin välttää isot työttömyysvakuutusmaksut.
Kun työttömyysvakuutusmaksu perustuu palkkasumman
määrään, se ei ota huomioon
sitä, kuinka monta työntekijää yrityksessä on.
Jos yrityksellä on paljon työntekijöitä,
ovat työttömyysvakuutusmaksun lisäksi
myös muut työvoimakustannukset huomattavan suuret.
Tätä työttömyysvakuutusmaksun
määräämisessä ei ole huomioitu.
Suuri työttömyysvakuutusmaksuprosentti voi olla
työllistämisen este. Työttömyysvakuutusmaksusta
on etua niille yrityksille, jotka työllistävät
vähän henkilöitä mutta maksavat suuria
palkkoja. Näiden yritysten työvoimakustannukset
ovat huomattavasti pienemmät kuin paljon työllistävien
yritysten.
Arvoisa puhemies! Työttömyysvakuutusmaksun
porrastamista sekä palkkasumman että työntekijämäärän
mukaisesti tulisi harkita erityisesti nykyisessä tilanteessa,
jossa yritysten työllistämismahdollisuuksista
tulisi pitää huolta. Vakuutusmaksua alennettaisiin,
jos työntekijöiden lukumäärä kasvaa
tarkastelujaksolla, ja korotetaan, jos työntekijöiden
määrä on vähentynyt. Palkkasummarajoja
korotettaisiin vuosittain työehtosopimuksissa määrättyjen
prosenttien mukaisesti.
Työttömyysvakuutusmaksun porrastamista on harkittu
työryhmissä jo aiemminkin. Rohkeutta järjestelmän
uudistamiseen ei ole ollut. Koska Suomi lähestyy kasvukautta,
olisi juuri nyt hyvä kehittää työttömyysvakuutusta
yritysten työllistämismahdollisuuksia parantavaan
suuntaan. Valtion liikelaitosten työttömyysvakuutusmaksujen
tulee olla saman suuruisia yksityisten yritysten maksujen kanssa.
Keskustelu päättyi.