Matti Saarinen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Tämä maanmainio hallituksemme vannoo muun muassa hyvän hallintotavan nimeen. Nyt on kuitenkin havaittavissa, että hallinto hakee ikään kuin rajojaan, mitä kaikkea voidaankaan viedä ohi tai yli eduskunnan. Myös hallinnon asenteet eduskuntaa kohtaan ovat mielestäni liukuneet huonompaan suuntaan. Lainaan runsaan vuoden takaista lehtiartikkelia, Uutispäivä Demarin kirjoitusta kunta-alan talous- ja rahoitusfoorumista. Tässä on kysymys kuntien menojen kasvusta ja eduskunnan tekemistä budjettilisäyksistä menopuolelle. Puhuja, korkea-arvoinen valtion virkamies, on lehtiartikkelin mukaan sanonut seminaarissa näin: "Kaikki lisäykset on tehty eduskunnassa. Sitten samat lakeja säätäneet kansanedustajat rientävät valtuustojensa kokouksiin ihmettelemään, kuka niitä vastuita on taas lisännyt." Näin puhuja piikitteli. Jätän sukunimen tässä mainitsematta. Hän luetteli muun muassa vuoden 96 lain lapsen subjektiivisesta oikeudesta päivähoitoon ja nyt ajankohtaisen hammashoidon, joista kaikki lait on säädetty eduskunnassa. "Mutta purukumin pureminen ja samaan aikaan käveleminen ei tunnetusti onnistu monilta", puhuja piikitteli.

Tämä mielestäni kuvaa korkean hallinnon asennetta eduskuntainstituutiota kohtaan. Voimme vain arvioida, mihin toimenpiteisiin tällainen puhe jossakin seminaarissa olisi johtanut arabimaissa tai toimivassa demokratiassa. Meillä todennäköisesti on palkkaa vähän korotettu.

Kun eduskunnan tehtäviin kuuluu valvoa, nimenomaan valvoa, ei pelkästään seurata, vaan valvoa, hallituksen toimintaa, niin nyt on sillä tavalla puututtava tässä lisätalousarviossa menettelytavan arviointiin ja vähän arvosteluunkin. Kehutaan tältä paikalta hallitusta silloin, kun aihetta on, ja yleensä on aihetta — hallitus on rintamavastuussa ja toimii yleisesti ottaen hyvin — mutta tämä on myös se paikka, josta ja jolloin arvostellaan, jos ja kun siihen on tarvetta.

Tämähän on täysin poikkeuksellinen lisäbudjetti aikataulunsa osalta, kovalla kiireellä tehty yhden ainoan syyn tähden, jonka kaikki tiedämme. Tämä koko hässäkkä olisi voitu välttää ennen juhannusta, jos olisi numeron 15 tilalle kirjoitettu numero 40. Kyseessähän olivat VR:n osingot, joita VR tuloutti 40 miljoonaa euroa, josta kevään lisäbudjetissa esitettiin radanpitoon, toisin kuin hallitusohjelmaan on kirjattu, vain 15 miljoonaa. Tuolloin meille vakuutettiin, että radanpidon tarpeet voidaan hoitaa ilman tätä eduskunnan päätöstä 40 miljoonasta. Hallitus valitsi tietoisesti sellaiset menettelytavat, joista aiheutui aika lailla vaurioita. Voisiko sanoa, että ne vauriot, olkoot ne missä sarjassa tahansa, ovat ainakin maksimaalisia. Valittiin tällainen reitti. Miksi moinen pihtisynnytys? Miksi kaikki miinat piti polkea? Miksi eduskuntaa nöyryytettiin ja uhkailtiin? Miksi eduskunta tuli saattaa naurunalaiseksi? Ne, jotka haluavat olla vahingoniloisia, voivat sitä tänä päivänä olla. Eduskuntaa kohdeltiin tässä asiassa kuin pajahanskaa.

Meillä oli tuolloin sana sanaa vasten. Valtiovarainvaliokunnan kuulemat asiantuntijat sanoivat jo tuolloin, jo keväällä, että hallituksen taholta esitetyt vaihtoehdot tärkeän asian hoitamiseksi olivat sinänsä hyviä, oikean suuntaisia, mutta laittomia. Sitten oli toinen näkökulma hallituksen suunnalla. Niillä asiantuntijoilla, jotka esimerkiksi meidän erinomaisen hyvää, reilua, rehtiä valtionvarainministeriämme informoivat ja briiffasivat, oli toisenlainen kanta. Nyt on meidän käsissämme tämä asia menettelytavan johdosta. Asiallisesti ottaen tämä olisi voitu hoitaa hyvän hallintotavan mukaan ennen juhannusta ihan asiallisesti. Tämän vuoksi joutuu näitä menettelytapoja ääneen pohtimaan. Jos kunnioitettu Urho Kaleva Kekkonen eläisi, tällaisen prosessin jälkeen hän saattaisi sanoa uudemman kerran ne kuuluisat sanansa. Kun tämä on lastenohjelma, sanon vain osittain: "- - tanan tunarit!" Pääasia on kuitenkin, että eduskunnan tahto tässä yhteydessä toteutuu ja ratojen kuntoa voidaan parantaa 25 miljoonalla eurolla aikaisempien määrärahojen lisäksi.

Nimenomaan haluan tässä todeta, että en kritiikkiäni kohdista mitenkään henkilökohtaisesti valtiovarainministeriin, vaan olen aistinut tämän asian ympärillä muunlaista liikehdintää. Hallinnossa on vähän tällaista yleisempää ilkkumista eduskuntaa kohtaan. On ymmärrettävää, että kansalaiset voivat ja saavat ja heidän pitääkin arvioida ja arvostella maan eduskuntaa ja kansanedustajia. Heillä on siihen oikeus, ja eduskunta jäsenineen vastaa toiminnastaan äänestäjille, ei vastaa siis hallinnolle, vaan hallinto on palveluja tuottava organisaatio, jonka pitäisi olla aika suorastaan nöyrä eduskunnan päätöksille. Mitä eduskunnan päätöksiin tulee, niitten järkevyyttä, typeryyttä, mitä tahansa ominaisuutta, on oikeus arvostella äänestäjillä, mutta hallinnon pitää niitä toteuttaa. Täällä puhutaan usein eduskunnan budjettivallasta. Jos se puhtaaksi viljellään, niin silloin kun eduskunta käsittelee budjettia, esimerkiksi hallituksen olisi syytä olla aika kaukana siitä prosessista ja rauhoittaa tilanne ja kunnioittaa eduskunnan budjettivaltaa. Mutta tämänhän hallitus voi tämän syksyn aikana taas leppoisasti osoittaa etenkin joulunalusviikoilla.

Kaiken kaikkiaan, arvoisa herra puhemies, tämä lisätalousarvioesitys, joka täällä nyt on, on perusteltu. Siinä on oikeita asioita, ja kaikin tavoin yrittäkäämme vaikuttaa siihen, että se läpäisee eduskuntakäsittelyn todella nopeasti, jotta ihmisillä on töitä ja jotta sulan maan aikana saadaan esimerkiksi meidän rataverkkoamme kunnostetuksi.

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Vaikka ed. Saarinen ikään kuin synninpäästöä minulle yritti antaa, en minä nyt ihan karvoineen päivineen tuota niele. Muistutan vain siitä, että se prosessi ei vielä missään vaiheessa edennyt sellaiseen hallituspuolueitten eduskuntaryhmien pelisääntöjen mukaiseen vaiheeseen, jossa valtiovarainministeri neuvottelee eduskunnan valtiovarainvaliokunnan ja eduskuntaryhmien puheenjohtajien kanssa. Eli se katkesi aikaisemmassa vaiheessa, vaiheessa, jossa eduskuntaryhmien välisiä pelisääntöjä ei ollut noudatettu, ja sen vuoksi tapahtui niin kuin tapahtui.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jatkoksi siihen oivalliseen, mitä ed. Saarinen edellä sanoi, totean, että viime syksynä eduskunta yksimielisesti päätti aloitteeni pohjalta budjettikäsittelyssä palauttaa hallituksen poistaman peruskorjauksen aravalainoituksen. Tiedättekö, kuinka monta peruskorjausaravalainaa tänä vuonna on myönnetty? Ei ensimmäistäkään. Kun tiedustelin asiaa ympäristöministeriön vastaavalta virkamieheltä, hän vain totesi, että pitäisihän nyt edustajan tietää, missä se valta on.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ministeri Kalliomäen puheenvuoron johdosta totean vaan lyhyesti, että tämä asiahan, asiallisesti kun puhutaan VR:n osinkojen irrottamisesta, siitä 25 miljoonasta, töksähti laillisuuskysymykseen, niin kuin nyt huomaamme. Laillisuuskysymykset eivät voi olla mitään pelisääntökysymyksiä, ne ovat juridisia kysymyksiä. Minä myönnän kaikki ne taustat, mihin ministerikin viittasi, mutta tämä 25 miljoonaa oli juridinen kysymys, ei pelisääntökysymys.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On tietysti hallituksen sisäinen asia käydä tätä sanailua, mutta tämmöisenä etupenkin taavettina toteaisin sen, että tässä on nyt kaksi selvää totuutta vastakkain, ja tästä pulpetista katsottuna vaikuttaisi siltä, niin kuin ed. Saarinen saattaisi olla oikeassa ja ministeri Kalliomäki jonkin verran väärin muistavainen. Lopputuloshan on se, että tässä oikaistaan asia. Se niin kuin todistaa sen puolesta, että ed. Saarinen kumppaneineen on oikeassa ja ministeri Kalliomäki valitettavasti väärässä.

Irja Tulonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun itse liikennejaostossa tätä asiaa käsiteltiin, niin täytyy tietysti sanoa, että olihan se aika uskomatonta, aika nöyryyttävää sillä lailla, että kun oli päätökset yksimielisesti tehty ja kokous oli päättynyt, niin sitten sanottiin, että ei tämä nyt oikein pidäkään paikkaansa. Hallitus toivon mukaan nyt parantaa niitä pelisääntöjään ja noudatetaan semmoisia pelisääntöjä, että myöskin siihen päätöksentekoon voi oppositio yhtyä. Nyt kun on tulossa sitten seuraavaksi varsinainen talousarvio, niin toivon, että hallitus selventää näitä pelisääntöjä. Siitä olen ed. Saarisen kanssa samaa mieltä, että kyllä tässä tietysti tämä juridiikkakysymys oli se iso asia, mutta toivoisi tietysti, että ei tämmöisiä kansantaloudellisesti järjettömiä päätöksiä tehtäisi, kun tiedetään, että nyt tämä perusradanpidon rahoitus tulee myöhään ja on ongelmia sitten panna käyntiin jatkossa näitä asioita. Tässä ei ole mitään järkeä.

Pekka Nousiainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllähän keväällä oli selvää, että helpoimman vaivan tie olisi ollut viedä nämä kevään lisäbudjetissa läpi, mutta kuten täällä on todettu, se ei silloin onnistunut. Nyt asiallisesti ottaen tiedettiin, että tämä asia on edessä. Toki on myönnettävä se, että Ratahallintokeskuksella on nyt ollut sitten hallituksen taholta annetun lupauksen perusteella aikaa valmistautua jo näihin töihin ja sillä lailla on helpotettu tätä tuskaa. Mutta itse asiassa nämä kohteet, Siilinjärvi-, Viinijärvi-, Pieksämäki-, Kuopio-ratahankkeet, ovat todella perusteltuja. Siellä on jo jouduttu nopeusrajoituksia laskemaan, matka-ajat ovat pidentyneet. Kyllä nyt viimeiseen tuskaan tulevat nämä rahat ja sillä lailla on erinomaista, että tämä on tullut eduskunnan käsittelyyn, ja toivottavasti viedään pikaisesti läpi.

Toinen kysymys, mikä keväällä oli, oli tämä Kansallisen metsäohjelman nuorten metsien hoitorahan saaminen. Siinähän on 15 miljoonan euron vaje tämän syksyn osalta. Toivon, että syksyn toisessa lisäbudjetissa päästään siihen ja saadaan siihenkin asiaan korjaus.

Kari  Uotila /vas (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tästä laittomuudesta ja asianomaisen asian hoidosta sen verran, että silloin juhannuksen jälkeen hallituksen puolelta vakuutettiin, että kyllä asia hoituu ja kyllä työt jatkuvat. Nähtävästi hallituksen sisällä oli silloin sellainen käsitys, että joillakin "vippaskonsteilla" pystytään tämä asia järjestämään, mutta saamamme informaation mukaan niin oikeuskanslerin kuin tämän uuden virkamiehenkin — mikä se nyt on, tämä kontrollööri vai mikä tämä hieno nimi on — (Min. Koskinen: Konduktööri!) näidenkin taholta viitattiin, että tällainen peli ei kerta kaikkiaan vetele. Sen vuoksi budjettiriihessä hallitus joutui ensin pöytäkirjamerkinnällä sitoutumaan siihen, että lisäbudjetti tulee, ja nyt onneksi tämä lisäbudjetti on tehty. Mutta aivan naurettava ja liian pitkälle viety prosessi on, kun ei silloin keväällä otettu järkeä käteen ja tehty asianomaista ratkaisua sen 40 miljoonan osalta.

Valtiovarainministeri  Antti  Kalliomäki

Puhemies! Kontrollöörit ja konduktöörit saattavat mennä sekaisin meiltä itse kultakin. Mutta mikä tässä on nyt oleellista, josta olen valtiovarainvaliokunnan kanssa puhunut ja ymmärtänyt, että valtiovarainvaliokunta on samaa mieltä, olisi hyvä saada koko eduskunta sitten siihen mukaan, on se, että sen tyyppisestä menettelystä, mitä olemme käyttäneet vuodesta 95 lähtien, eli tätä VR:n osinkoväylää on käytetty vuosittain, pääsisimme nyt eroon. Ensi vuoden budjetti on pyritty laatimaan sillä tavalla, että budjetissa on sisällä kaikki määrärahat, niin ettei tarvitsisi sitten jatkossa eduskunnassa lähteä ikään kuin lausumilla rakentamaan taas tätä osinkoväylän käyttöä. Neuvoteltakoon sitten normaalibudjettimenettelyn osalta eduskunnan kanssa, mutta se on sekä VR:n että eduskunnan ja hallituksen työn kannalta hankala asia tuo väylän käyttö, joka valitettavan pitkään on ollut käytäntönä.

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Näin takapenkin taavina voisi todeta sen, että tällä kertaa ed. Saarinen oli kyllä harvinaisen oikeassa, kun hän kohdisti joitakin sanoja erityisesti hallintoon. Olen nyt tässä talossa runsaat 17 vuotta ollut, ja kyllä täytyy todeta, että valitettavasti määrätyissä ministeriöissä, en tiedä, johtuuko sitten ministeristä, tuntuu siltä, että hallinto päättää ministerin ohi, mitä tehdään. Minä olen ymmärtänyt, että ministeriöt ovat päällikkövirastoja ja siellä tehdään niin kuin ministeri sanoo. Toivoisin, että näin myös muuten olisi tilanne, ja minä en vaan oikein tahdo ymmärtää sitä, mitä järkevyyttä on valtiovarainministeriön osalta se, että näitä töitä tehdään nyt. Niin kuin ed. Saarinen sanoi, täytyy toivoa, että maa ei jäädy. Sehän tulee huomattavasti kalliimmaksi tehdä näitä töitä maan ollessa jäätyneenä kuin sulan maan aikaan.

Valtiovarainministeri  Antti  Kalliomäki

Puhemies! Nämä työt tulevat tehdyiksi siinä aikataulussa kuin aikaisemminkin on vastaavassa tilanteessa tapahtunut.

Mitä tulee tuohon, kuka päättää, tietenkin ministeriössä ministeri päättää aina viime kädessä. Luin tuon ed. Saarisen siteeraaman Demari-lehden jutun myöskin ja minusta on ihan syytä tältä paikalta pahoitella tuota ministeriömme korkeimman virkamiehen lausuntoa, jos se pitää siinä muodossa paikkansa kuin lehti kirjoitti.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Olen hyvilläni nimenomaan siitä, mitä ministeri Kalliomäki äsken juuri totesi, että tällainen hallintokulttuuri alkaisi seurata ministerin korrektia suhtautumista eduskuntaa kohtaan. Hän on sen esittänyt täällä aikaisemminkin. Hän on kiittänyt keskustelua, ja vaikka se on ollut vähän kitkerää tai katkeraa, hänellä on ollut voimia kiittää meitä kriittisestäkin keskustelusta. Samoin tämä osinkopolitiikka on varmaan miettimisen arvoinen, millä tavalla edetään. Asioita pitää kehittää.

Me olimme ed. Uotilan kanssa eilen sellaisessa informaatiotilaisuudessa, kun meille sanottiin, että se kvartaalipolitiikka on todella hyvää politiikkaa julkisessa hallinnossa, mutta sen pitää olla sihdillä 25 vuotta, ja silloin puhuttiin nimenomaan julkisista investoinneista, muun muassa liikenneinfrasta.

Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen

Puhemies! Täällä viitattiin siihen, että oikeuskansleri ja kontrollerit ovat puuttuneet tähän asiaan, ja ikään kuin vihjaistiin, että tässä olisi jotakin laittomuuksia ollut tekeillä. Suinkaan siitä ei ole kyse. Oikeuskansleri ja erilaiset virkamiehet antavat lausuntojaan eri asioista, ja niin myös tässäkin, ja nimenomaan tavoitteena on ollut se, mikä on nyt sitten lopputulema, että tämä voitontuloutus saadaan yhteensä nyt kokonaismäärältään siihen käyttöön, mikä on alun perin ollut tarkoitus. Se on nyt sitten tässä lisäbudjetissa esitetty. Tietysti täytyy todeta se, että, totta kai, kyllähän tällaisesta menettelystä on aiheutunut paljon vaivaa, mutta se, että kun nyt tämä lisäbudjettiesitys on tässä kokonaisuudessaan voitontuloutuksen kohdalla, minusta ehkä olisi aiheellista se, että tässä keskusteltaisiin siitä, onko järkevää todella tulevaisuudessa lisäbudjetoida näitä voitontuloutuksia tai tähän puoleen, tulevaisuuden järkevämpään käytäntöön kiinnittää huomiota. Minun tavoitteeni oli se alusta lähtien, että (Puhemies koputtaa) tämä määräraha saataisiin käyttöön kokonaisuudessaan.

Anne Huotari /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! VR:n hallintoneuvostossa, missä ed. Nousiainen ainakin aikaisemmin oli — en muista, onko hän vielä siellä — on todettu ihan selkeästi, että Ratahallintokeskus ei voi aloittaa töitä, ennen kuin sillä on päätökset siitä, että rahat ovat. Ei se voi minkään löyhän lupauksen perusteella niitä aloittaa. Se on ihan selvä asia. Oli tiedossa jo silloin keväällä, että tulee paljon kalliimmaksi se, että ei pystytä suunnittelemaan näitä töitä hyvissä ajoin. (Min. Luhtanen: Löyhää tietoa!) — Ministeri Luhtanen sanoo, että löyhää tietoa ilmeisesti meille annetaan VR:n hallintoneuvostossa. Toivottavasti sitten myöskin valtion virkamies, joka edustaa siellä valtiota, oikaisisi siellä, kun hän on läsnä kokouksissa, että meille valehdellaan. Minun on vähän vaikea uskoa, että näin on tehty. Meille osoitettiin selkeästi luvuilla, että mikäli näitä suunnitelmia ei voida tehdä vuoden tai kahden suunnitelmajaksoilla, niin silloin se tarkoittaa (Puhemies koputtaa) sitä, että näissä pätkätöissä joudutaan välillä tuomaan kalustoa (Puhemies koputtaa) pois ja siirtämään niitä (Puhemies: Minuutti!) toisiin paikkoihin jne. Se on kallista. Se minua ihmetyttää, että valtiovarainministeriö ei (Puhemies koputtaa) tätä huomioi.

Ahti  Vielma /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustajat Saarinen ja Vistbacka kiinnittivät minusta erittäin tärkeään asiaan huomiota: hallintoon, johon kuuluvat ministeriöt, niitten johto. Kyllä minunkin kokemukseni ovat sellaiset, että vuosien varrella tilanne on mennyt huonompaan suuntaan ja ministeriöt jopa ministerin johdolla ovat enemmän virkamieskoneisto kansaa vastaan kuin kansan puolesta. Se yleisesti tästä asiasta sanottuna.

Tämän asian osalta keväällä ennen juhannusta, kun äänestettiin, kokoomus oli sen suuremman summan kannalla. Silloin tehtiin virhe. Noin rakentamisen kannalta tässä on tapahtunut myös sellainen virhe, että parhaaseen mahdolliseen aikaan, kun töitä Suomessa voidaan tehdä, niitä ei voida tehdä sen takia, että eduskunnassa tapahtuu virhe, jonka hallitus aiheuttaa. Tämä on minusta hyvin oleellinen asia. Otettakoon tästä sitten oppia vastaisuudessa, niin että hankkeet eivät viivästy hallituksen esittämien virheitten vuoksi.

Reijo Laitinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Asiantuntijakuulemisessa tänään eräs asiantuntija luonnehti tätä lisätalousarviota niin sanotun välivaiheen lisätalousarvioksi. Varsinainen toinen lisätalousarvio tulee sitten noin kuukauden päästä. Nimenomaan kysymys oli radanpidon määrärahoista. Minusta tuo keväinen näytelmä tai alkukesäinen, mikä se nyt olikaan, oli aika tavalla arvoton. Kyllä tässä oli myös juridisista asioista kysymys, mutta myöskin menettelytapakysymyksestä. Sen takia on hyvä, että nyt tässäkin yhteydessä tästä asiasta keskustellaan. Minusta on erinomainen asia se, että liikennejaoston puheenjohtaja Saarinen nosti tämän asian esille. Ei meidän tule enää tämän kaltaisiin menettelyihin syyllistyä. Tämä ei ollut millään tapaa hyvän hallintotavan mukaista. Kyllä tässä nyt on pakko sanoa se, että hallituksen jääräpäisyydestähän tässä oli kysymys. Tämä asia olisi pitänyt silloin keväällä hoitaa, koska yksituumaisuus myöskin hallituksessa tämän asian osalta oli. Nyt on nähty turhaa vaivaa, joka on myös maksanut tietysti rahaa. Mutta otetaan tästä nyt opiksi.

Jari  Leppä  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Varsinaisen budjetin lähetekeskustelussa ja myös välikysymyskeskustelussa moni ministeri totesi, että politiikkaa tehdään ajassa. Siinä mielessä ja sitä taustaa vasten tuntuu erittäin erikoiselta se kevätkesän näytelmä, joka käytiin, joka täällä nyt on kuvattu, jossa ne VR:n sekä myöskin metsänparannusvarat jäivät tulematta, ja nyt VR:n osalta asiaa korjataan. Sen sijaan ajassa tehdään nyt politiikkaa KTM:n osalta, jolloin lisätään Finnveran luotonmyöntövaltuuksia 40 miljoonalla. Se on sitä ajassa tapahtuvaa politiikkaa, ja sitä pitää meidän kaikkien tervehtiä tyydytyksellä. Se tulee tarpeeseen ja se tulee oikeaan aikaan, mutta otettakoon, niin kuin moni kollega on sanonut, tästä kevätkesäisestä tapahtumasta oppia.

Petri  Salo  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Keräsin tuossa kesänmittaisia lehtiartikkeleita tämän suuren näytelmän jälkeen, jolloin hallituspuolueiden kansanedustajat puolustelivat tätä äänestysratkaisua ja -käyttäytymistään vielä kevään aikana. Niitä on nyt mukava lukea. Arvelin jo silloin, että tämä tilanne ei voi jäädä tähän, etteikö tähän palata myöhemmin lisäbudjetissa. Tiesimme myös yhtenäisen käyttäytymisen osalta, että hallitus ei selviä tästä nyt enää ilman arvovaltatappiota.

Täällä on puhuttu paljon valtiovarainministerin roolista. Minun tulee hieman sääli myöskin meidän liikenneministeriämme. Minä nimittäin käytin palautekeskustelussa puheenvuoron ja sanoin, että jos olisin itse ministerinä joutunut tuollaisen nöyryytyksen kohteeksi, olisin pyytänyt eroa. Käytin näin voimakkaan puheenvuoron. Nyt molemmat valtioneuvoston jäsenet täältä poistuivat, mutta eihän tämä ole omiaan lisäämään liikenneministerin ja hänen hallintonsa uskottavuutta jatkohankkeissa. (Puhemies koputtaa) Sinänsä yhdyn ed. Saarisen mielipiteeseen täysin.

Kari Uotila /vas:

Arvoisa herra puhemies! Juridiikasta ja menettelytavasta kuitenkin palaisin myöskin tähän sisältöpuoleen ja lähden siitä, että eduskunta on monena, monena vuonna käsitellessään seuraavan vuoden talousarviota ja käsitellessään lisätalousarvioita ollut aivan aiheesta huolissaan rataverkon kunnosta, liikennöitävyydestä, lisääntyvistä nopeus- ja painorajoituksista jne. ja edellyttänyt moneen otteeseen lisärahoitusta. Siitähän oli kysymys, kun tämän vuoden varsinaista budjettia käsiteltiin ja eduskunta yksimielisesti edellytti, että radanpitoon on saatava lisää rahaa. Se teki viime joulun alla muutoksia, osoitti silloin tiukkojen neuvottelujen jälkeen liikenevää rahaa tieliikennepuolelle, tienpitoon, ja oli aika luottavainen, että kevään ensimmäisessä lisätalousarviossa radanpitoon tulee riittävästi rahaa, ja siihen vielä liittyy sitten tämä VR:n voiton tuloutus.

Itse asiassa voi sanoa, että ne työntekijät, joiden työllisyys on kiinni radanpidosta ja uusinvestoinneista, korvausinvestoinneista siellä, sekä se virkamieskunta, joka valmistelee tätä ja tekee näitä suunnitelmia, ovat oikeastaan roikkuneet löysässä hirressä koko vuoden. Varmasti he olivat toiveikkaita siitä, kun eduskunta tämän vuoden budjettia käsitellessään ponnella edellytti ratarahojen lisäämistä, olivat tietysti toiveikkaita ensimmäisen lisäbudjetin käsittelyn yhteydessä. Sen jälkeen tulivat nämä hallituksen löysät ja sittemmin — olen edelleen sitä mieltä, että juridiikan kannalta hyvin kyseenalaiset — vihjailut siitä, että joillakin rahojen siirroilla ja kepulikonsteilla tämä asia hoidettaisiin ilman selkeätä budjettilisäystä. Sen jälkeen tuli sitten budjettiriihi, jossa tuli pöytäkirjamerkintä tästä toisesta lisäbudjetista, ja nyt edelleen jatkuu epävarmuus niin kuin tämä lisäbudjetti on täällä eduskunnassa ja lopullisesti päätettynä. Uskon ja toivon, että mietintö todella nopeasti tulee valtiovarainvaliokunnasta ja asia siltä erää saa lopullisen sinetin.

Mutta rahoitustaso tästä eteenpäin — itse asiassa seuraavat ongelmat meillä ovat edessä jo ensi vuoden budjetin osalta, koska ensi vuoden budjetissa verrattuna nyt siihen rahoitustasoon, joka näiden lisäbudjettien jälkeen tälle vuodelle tulee lopulliseksi budjetiksi, noin pikaisesti arvioiden laskin ainakin, että puuttuu siitäkin tasosta 10 miljoonaa ensi vuoden varsinaisesta budjettiehdotuksesta. Jos haluttaisiin rataverkkoa kehittää, estää liikennerajoituksien lisääntyminen, tarvitaan ehdottomasti lisäystä. Tänään julkaistussa omassa vaihtoehtobudjetissaan vasemmistoliiton eduskuntaryhmä edellyttää lisämäärärahaa ensi vuoden budjettiin, ja toivottavasti tähän saamme sitten tukea koko eduskunnalta tämän budjettikäsittelyn aikana.

Radanpidon ja investointien kustannukset nousevat aika yllättävistäkin syistä. Yksi syy on se, että rautatieverkko teknistyy koko ajan. Kulunvalvontalaitteet, turvallisuuslaitteet, kaikki tällainen tuo teknisiä kustannuksia koko ajan lisää, ja sen vuoksi nämä korvausinvestoinnitkin aina kallistuvat ja kallistuvat. Tällainenkin syy kuin Kiina-ilmiö tässäkin jyrää elikkä pelkästään se, että Kiinan voimakkaan taloudellisen kasvun vuoksi muun muassa teräksen hinta on maailmalla erittäin korkea, ja silloin kun puhutaan radanpidon investoinneista, korvausinvestoinneista ja uusinvestoinneista, terästä on todella paljon, niin kiskoissa, tolpissa kuin kaikissa muissakin laitteissa. Tällainenkin seikka tekee tarvetta lisätä radanpidon rahoitusta jatkossa.

Mutta ihan siunatuksi lopuksi: Kun opposition näkövinkkelistä tätä juhannuksen alla ollutta näytelmää seurasi ja kun muutaman kerran silloin hallituspuolueen valtiovarainvaliokunnan ryhmävastaavana ollessa asioita käsitteli aikoinaan, kyllähän tässä nyt pikkasen mopo karkasi käsistä myös eduskunnalta. Kun me aika rajusti sivalsimme VM:n virkamiestä liikennejaostossa, toisaalta herää kysymys, että eduskuntahan kuitenkin viime kädessä sen päätöksen juhannuksen alla teki eikä lisännyt 25:tä miljoonaa siihen ensimmäiseen lisäbudjettiin. Jotkut kyllä ryhdikkäästi äänestivät. Ehkä, jos ajatellaan eduskunnan arvovaltaa, siinä tilanteessa olisi todella pitänyt pistää sitten hallitus lujille ja todella edustaa tässä salissa laajemmin sitä valtiovarainvaliokunnan ja eritoten liikennejaoston kantaa ja asiantuntijoiden kantaa ja myöskin ministerin kantaa siitä, mikä on radanpidon lisärahoituksen tarve tänä vuonna, elikkä kyllä tietysti meidän pitää myöskin koko eduskuntana katsoa peiliin ja seuraavalla kerralla olla vielä jämäkämpiä näissä määrärahoissa koko porukkana. Siihen ei riitä pelkästään liikennejaoston kanta. Siihen tarvitaan laajemmin tämän salin tukea.

Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen

Arvoisa puhemies! Ed. Salolle, joka ei näy istuvan salissa, toteaisin, että eduskunnan ylihän tässä käveltiin. Kyllä sen kokemuksen ja havainnon mukaan, mikä minulla on, aikaisemmat eduskunnat ovat toimineet aikaisempien liikennejaostojen ja muiden ja myös valiokunnan esityksen mukaan niin, että kyllä täällä on tehty huomattaviakin lisäyksiä ja paketteja. Niin kuin totesin, minun lähtökohtani oli se ja kaikin toimin niin toimin, että koko osinkotulo saadaan toteuttaa niin kuin nyt on sitten tapahtunut, mistä olen tavattoman tyytyväinen. Viittaan vielä siihen, että vaivaa aiheutui mutta ei ehkä niinkään kuitenkaan vahinkoa. Kyllä tässä on koko ajan seurattu tätä tilannetta, mutta totean vielä, että eduskunnan yli käveltiin. Sitä voivat edustajat täällä sitten miettiä.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Erityisesti ed. Uotilan puheenvuoron loppuosa lämmitti mieltä. Kyllä eduskunnan on pidettävä itse kiinni päätösvallastaan. Ei siitä pidä kukaan muu eikä mikään muu taho koko valtakunnassa eikä koko maailmassa kiinni, jos me emme itse pidä siitä budjettivallasta kiinni, joka muuten on suvereeni perustuslain mukaan. Siis kysymys on perustuslaillisesta oikeudesta.

Kääntäen, kun me murehdimme, että ihmiset eivät jaksa, halua, viitsi äänestää, miksi he äänestäisivät, jos valta todellisuudessa näyttäytyy olevan ihan muualla, johtavilla virkamiehillä tai ministereillä? Eihän vaaleilla ministereitä valita, vaaleilla valitaan kansanedustajat ja kunnanvaltuutetut. Päätöksenteon pitäisi näyttää ja näyttäytyä siltä, että kansan valitsemat edustajat käyttävät myös aidosti päätösvaltaansa.

Pekka Kuosmanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Uotila käytti liikennejaoston puolesta erittäin hyvän puheenvuoron, hyvin johdonmukaisen puheenvuoron, mikä linjaus meillä liikennejaostossa on näistä valtion väylähankkeista ja joukkoliikennehankkeista jnp.

Todella henkilökohtaisesti olin hyvin loukkaantunut siitä, että meillä oli yksimielinen liikennejaoston päätös siitä, että 25 miljoonaa euroa ratatöihin annetaan rahaa edellisessä lisätalousarviossa. Olen hyvin loukkaantunut ed. Ala-Nissilälle siitä, että hän kuitenkin valtiovarat sai luopumaan tästä liikennejaoston esityksestä sen jälkeen, kun ministeri Kalliomäki oli ilmoittanut, että hallitus kaatuu, jos tämmöinen esitys viedään läpi.

Minä peräänkuulutan eduskunnan toimivaltaa siltä osin, että enemmän käytettäisiin näissä asioissa päätösvaltaa eduskunnassa ja otettaisiin se pois hallitukselta.

Reijo  Laitinen  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Uotilan puheenvuoro oli lähes kaikilta osin ihan allekirjoitettavissa, niin kuin hänen puheenvuoronsa yleensäkin ovat olleet erityisesti silloin, kun vasemmistoliitto oli hallituksessa, mutta aivan oikein hän kiteytti oman puheenvuoronsa.

Kysymys oli siitä, mikä on eduskunnan budjettivalta, ja todella se budjettivalta on meillä täällä ja budjetin valmistelee tässä talossa valtiovarainvaliokunta. Tässä suhteessa se näytelmä, niin kuin sanoin, oli aika tavalla arvoton. Siitä ei kyllä tyylipisteitä tule. Eduskunta käveli käytännössä itse eduskunnan ylitse.

Mitä tulee ed. Salon puheenvuoroon, ei voi vetää sellaista johtopäätöstä, että ministerin olisi pitänyt tuosta näytelmästä vetää johtopäätös. Ministeri toimi erittäin jämäkästi, puolusti omaa ehdotustaan, niin kuin täällä pitääkin. Tässä suhteessa puheet siitä, että ministerin olisi tullut silloin kesällä tehdä sellaiset johtopäätökset, että hän olisi hyvin eronnut, ovat (Puhemies koputtaa), kyllä hyvin, hyvin pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

Jukka Vihriälä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On totta, että ensimmäisen lisäbudjetin käsittelyn yhteydessä eduskunnan yli käveltiin, siitä ei pääse mihinkään. On hyvä, että nyt tässä niin sanotussa toisessa lisäbudjetissa korjataan asia, joka olisi voitu hoitaa aivan kivuttomasti jo kesäkuun aikana. Tämähän on totuus.

Kyllä täytyy myöntää, että aika katkeraa se on, kun liikennejaostossa yksimielisesti asiaa vietiin eteenpäin, ja myöskin se, että kyllähän liikenne- ja viestintäministeri Luhtanen toimi tässä aivan johdonmukaisesti, oli takana, mutta niin sanotut muut voimat sitten määräsivät sen, että näin ei voinut käydä. Tämä on valitettavasti todettava, mutta on hyvä, että se nyt on saatu, että jotain tästäkin opittaisiin.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Tämä hallituksen esitys tämän vuoden toiseksi lisätalousarvioksi ansaitsee sekä kiitosta että moitteita.

Jos ensiksi toteaa moitteen paikat, täytyy todella ihmetellä, miksi metsänparannusvaroihin ei ole tässä lisäbudjetissa esitetty rahoitusta. Siellä ovat nyt rahat loppuneet ja tarve olisi noin 9 miljoonaa euroa eli ei merkittävä summa kaiken kaikkiaan. Työt maakunnissa pysähtyvät, nämä tärkeät työt, ja työssä olevat henkilöt joutuvat työttömiksi, lomautetuiksi loppuvuoden aikana. Näin ei pitäisi päästä tapahtumaan. Tässä on aivan saman tyyppisestä kysymys kuin VR:n osalta, mutta ehkä maa- ja metsätalousministeri on nukkunut, kun tätä lisäbudjettia on tehty, ja näin on päässyt käymään. En jaksa uskoa, että valtiovarainministeri olisi tätä vastustanut, mutta ehkä näin on kuitenkin tapahtunut. Tämä on ikävä todeta, että näin on käynyt. Kun seuraava lisäbudjetti ehkä tulee marraskuussa, se on auttamattomasti myöhässä tässä asiassa. Erityisesti keskustalta olisi odottanut todellakin metsänparannustöihin, tärkeisiin töihin, lisärahoitusta, jotta häiriötön työ olisi voinut jatkua.

Herra puhemies! Täällä käytiin keskustelua Ratahallintokeskuksen ja radanpidon määrärahoista ja siitä, mitä on tapahtunut. Oli paikallaan, että siitä käytiin tuollainen perusteellinen keskustelu, ja olkoon se opiksi, mutta tietysti on nyt hyvä, että asia menee eteenpäin ja näitä töitä voidaan jatkaa.

Se, mitä olisin odottanut tässä lisätalousarviossa hallitukselta, on se, että valtion omaisuuden myyntitulojen käytön mahdollistaminen sekä tutkimus- ja kehitystoimintaan että infrastruktuurihankkeisiin olisi nyt ollut tässä esillä ja olisi kumottu se järjetön päätös, jonka eduskunta teki kehyspäätöksen yhteydessä viime talvena. Eduskunta ei ehkä aktiivisesti tuota asiaa käsitellyt, mutta valtioneuvoston ratkaisu oli se, että vain enintään 10 prosenttia 500 miljoonan euron yli menevästä osasta voidaan näihin tarpeellisiin tarkoituksiin vuosittain käyttää. Tämä on sellainen päätös, joka on voimassa ja joka on siis järjetön, niin kuin liikenne- ja viestintäministeri Luhtanen on todennut ja myös kauppa- ja teollisuusministeri Pekkarinen on moneen kertaan sanonut, että tämä päätös on muutettava ja tierahoitus on saatava tätä kautta.

Todellakin, kun katsotaan korkotasoa ja näiden monien tiehankkeiden taloudellista merkitystä aluepolitiikan, elinkeinopolitiikan ja koko kansantalouden kannalta, niin on syytä kumota tuo valtioneuvoston päätös, joka sitoo nuo käytettävissä olevat varat. Odotan, että valtiovarainvaliokunta nyt tekee siitä lausuman tämän lisäbudjetin yhteydessä, jos se vain on teknisesti mahdollista. Näin voitaisiin toteuttaa ministerien Pekkarinen ja Luhtanen ja lähes kaikkien kansanedustajien, hallituspuolueiden kansanedustajienkin, kanta ja mielipide, että näitä varoja on näin järkevästi käytettävä.

Viikko sittenhän kyselytunnilla ministeri Kalliomäki ja pääministeri Vanhanen tyrmäsivät tämän asian totaalisesti ja pääministeri jopa totesi, ettei hän ole kuullutkaan, että tällaisia vaatimuksia on esitetty. Samana iltana televisiouutisissa ministeri Pekkarinen esitti juuri sitä samaa, minkä pääministeri ja valtiovarainministeri olivat hetkeä aikaisemmin kumonneet.

Eduskunnan on tässäkin käytettävä päätösvaltaa. Budjettivalta kuuluu, niin kuin täällä on nyt moneen kertaan sanottu, eduskunnalle. Nämä tärkeät tiehankkeet ovat nyt siinä pisteessä, että niihin on syytä ryhtyä ja mitään ylikuumenemisen vaaraa tuolla maakunnissa ei tältä osin ole, niin kuin valtiovarainministeri Kalliomäki on virheellisesti väittänyt.

Herra puhemies! Kolmas asia, josta lyhyesti totean, on, että annan vähän kiitosta myös siltä osin, että kauppa- ja teollisuusministeriön pääluokan osalta on Finnvera Oyj:n korkotuet. Momentin perusteluja esitetään muutettavaksi siten, että myöntämisvaltuudet kasvavat tänä vuonna merkittävästi. Tämä on äärettömän tärkeää. Esimerkiksi omassa maakunnassani Keski-Suomessa juuri viikko sitten saamiemme tietojen mukaan määrärahat ovat loppuun käytetyt tässä vaiheessa ja tarve on todella suuri. Ministeri Pekkarinen on hoitanut hyvin asiat ja esittänyt ja vienyt läpi tämän myöntämisvaltuuden kasvattamisen, niin että elinkeinopolitiikkaa voidaan harjoittaa loppuvuoden aikana niin tehokkaasti kuin se tältä osin on mahdollista. Ministeri Pekkarinen on siis hoitanut tonttinsa paljon paremmin kuin ministeri Korkeaoja metsänparannustöiden osalta. Tästä on lausuttava tietysti kiitos ja kehotettava ja kannustettava hallitusta toimimaan työllisyyden parantamiseksi todella aktiivisesti, ja hallituksen on syytä lopettaa tämä pysähtyneisyyden aika.

Reijo Laitinen /sd:

Herra puhemies! Aloitan Finnveran myöntämisvaltuuksien lisäämisestä, ja ihan oikein siellä esitetään myöskin määrärahalisäystä. Ed. Kankaanniemen puheenvuoro oli hyvin asiallinen tältäkin osin tässä yhteydessä.

Tässä on kyllä sanottava se, että sekä ministeri että myöskin valtiovarainvaliokunta, sen jaosto, on toiminut aktiivisesti. Jo ensimmäisessä lisätalousarviossa me toimme tämän ongelman Finnveran myöntämisvaltuuksien osalta esille ja edellytimme, että seuraavassa lisätalousarviossa myöntämisvaltuuksia lisätään, ja nyt se tapahtuu. On huolehdittava siitä, että varsinaisessa talousarviossa on sitten riittävästi valtuuksia olemassa sille, että pk-sektori investoi tänä päivänä merkittävästi, ja se on hyvä asia, kun samanaikaisesti suurteollisuutemme näyttää vain investoivan ulos eikä niinkään kotimaahan.

Meillä on tehty varsin paljon yritysjärjestelyjä, ja osittain siitä johtuen ovat valtuudet olleet lopussa, sekä sitten sukupolvenvaihdosjärjestelyt ovat nyt kiihtyneet ja hyvä niin. Siltäkin osin on verolainsäädäntöä muutettava ja on muutettu ja asiat etenevät vähän jouhevammin eteenpäin. Tämä on positiivinen asia tässä lisätalousarviossa. Niin kuin täällä on todettu aikaisemmin, niin täytyy toimia ajassa, ja tässä suhteessa hallitus on nyt sitten ajassa toiminut.

Toinen asia on metsänparannusvarat. On todella niin kuin ed. Kankaanniemi totesi. Olisin myöskin odottanut, niin kuin kesän aikaan puhuttiin myöskin tästä asiasta, että nyt tässä esityksessä olisi myöskin sille sektorille esitetty määrärahoja lisää. Tilanne on siellä aiheuttanut ongelmia ja johtaa mahdollisesti tuon kaltaisiin toimenpiteisiin, mitä ed. Kankaanniemi kuvasi.

Omalta osaltani vetoan hallitukseen ja erityisesti maa- ja metsätalousministeriin, että seuraavaan lisätalousarvioon, joka tulee noin kuukauden päästä, nämä määrärahat, mitä metsänparannustyöt vaativat, sinne esitetään. Toivon, että tämä viesti nyt meidän kaikkien toimesta ministeri Korkeaojalle menee. Toimitaan siihen suuntaan.

Valtionyhtiöiden myyntitulojen osalta jo varsinaisessa budjetin käsittelyssä toin esille tuon saman huolen, mikä sisältyi edelliseen puheenvuoroon. Tätä kohtaa hallitusohjelmassa ja hallituksen linjauksessa on muutettava, yksiselitteisesti muutettava. On pystyttävä valtion myyntituloja ohjaamaan voimakkaammin tutkimukseen, kehittämistoimintaan sekä infraan. Me emme pysty niitä suuria hankkeita toteuttamaan, jos ei näin tehdä. Kaikkia niitä ei voida budjettirahoituksella eikä tällä 10 prosentin rajauksella eikä myöskään elinkaarimallilla toteuttaa, joten tarvitaan tältä osin muutosta siten, että voidaan suurempi osa valtionyhtiöiden myyntituloista käyttää myöskin infraan.

Tässä lisätalousarvion kohdassa Sekalaiset tulot korotetaan arviomäärärahaa sillä tavalla, että sinne lisätään 469 miljoonaa euroa jo toteutuneiden osakemyyntien johdosta. Saattaakin olla, että vielä seuraavassa lisätalousarviossa osakemyynnistä johtuvaa tulokohtaa muutetaan. Mutta tätä säännöstä tulee pystyä kyllä nyt sitten korjaamaan. Tämä ei voi olla hallitukselle mikään sellainen kysymys, etteivätkö yhdessä hallituksen sisällä sitten sektoriministerit ja valtiovarainministeri ja pääministeri asiasta voisi sopia.

Ahti Vielma /kok:

Arvoisa herra puhemies! Sinänsä on hyvä asia, että nyt on esillä lisätalousarvio, jossa on esitetty perusradanpitoon tuo 25 miljoonaa markkaa, mutta todella on ollut syytä kysyä, miksi sitä ei hoidettu jo ennen juhannusta. Valtiovarainministeri Kalliomäki antoi tähän vastauksen, että tämä kaatui hallituksen pelisääntöjen epäselvyyteen. Ehkä siihen olisi näin ulkopuolisena tarkkailijana ollut syytä lisätä, että se kaatui valtiovarainministeriön sisäisten pelisääntöjen epäselvyyteen. Kokoomus oli asian hoitamisen kannalla jo ennen juhannusta.

Tässä lisätalousarviossa on toinenkin hyvin merkittävä asia, josta juuri edelliset edustajat puhuivat ja josta hallituksella ei ole vieläkään pelisäännöt tarpeeksi selkeät. Kysymys on juuri osakemyynneistä saatujen tulojen käytöstä eli kuinka paljon niitä voidaan käyttää tiestön ym. infrastruktuurin rakentamiseen maassamme.

Keskisuomalaisena kansanedustajana minua kiinnostaa luonnollisesti muun muassa Valtatie 4:n rakentaminen välillä Lusi—Vaajakoski. Olemme tuosta hankkeesta saaneet hallituspuolueitten edustajilta, jopa ministereiltä, monia erilaisia ja ristiin meneviä kannanottoja. Liikenneministeri Luhtanen on tehnyt erittäin hyvää työtä, mutta jälleen ulkopuolisena havainnoitsijana mukana olleena näyttää siltä, että häneltä on vedetty matto alta. Oma keskisuomalainen ministerimme Mauri Pekkarinen on puoltanut voimakkaasti sitä linjaa, että osakkeitten myyntituloja pitäisi käyttää enemmän tiestön rakentamiseen kuin mitä aikaisemmin tehdyn periaatepäätöksen mukaisesti nyt tehdään. Me annamme täyden tuen tälle ministeri Pekkarisen linjalle, keskisuomalaiset kansanedustajat ilmeisesti kaikki, niin kuin ed. Laitisen puheenvuorostakin jo kävi ilmi.

Mahdollisimman pian pitäisi tehdä uusi päätös, jolloin tuo vanha jako, että yli 500 miljoonan euron osalta käytetään vain 10 prosenttia infran rakentamiseen, muutettaisiin ja sitä osuutta kasvatettaisiin. Tällöin me saisimme työtä ja me saisimme hyviä rakennushankkeita käyntiin ja valtion omaisuus vain vaihtaisi muotoaan tällaisilla toimenpiteillä. Toisin sanoen osakemyynnit vaihtuisivat muun omaisuuden omistamiseen, tässä tapauksessa minun puheenvuoroni mukaisesti tiestön rakentamisen kautta tiestöomaisuudeksi. Tämä olisi mielestäni järkevää talouden ja työllisyyden hoitoa, ja toivoisin todella niin, että tästä linja hallituksen piirissä muuttuisi, jotta meille tuotaisiin uusi perusehdotus osakkeitten myyntitulojen jakamisesta, miten paljon sitä voidaan käyttää infrastruktuurin rakentamiseen.

Reijo Laitinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti: Ed. Vielman puheenvuoro oli hyvin asiallinen, ja siinä hänen asiantuntemuksensa omalta osaltaan korostui, onhan hän toiminut Jyväskylän kaupungin apulaiskaupunginjohtajana erityisesti teknisellä sektorilla.

Mutta Nelostiehen koskien Lusi—Vaajakoski väliä. Minä toivon, että eduskunnassa löytyy näitten liikennehankkeiden osalta nyt saman kaltainen yhteisymmärrys kuin edellisellä vaalikaudella, jolloin avattiin isoja hankkeita ja tehtiin niin sanottu liikennehankepaketti, ja siinä katsotaan samalla myöskin rahoitus. Lusi—Vaajakoski on meidän pääväylämme etelä—pohjois-suunnassa, se on meidän Eurooppa-tieverkkoomme kuuluva, ja se on järkevä toteuttaa ilman muuta niin sanottua elinkaarimallia käyttäen. (Ed. Tulosen välihuuto) — Kun ed. Tulonen jotakin tuolla nyt puhuu, odottakoon nyt. (Puhemies koputtaa) — Aivan hyvin tähän kokonaisuuteen liittyy myöskin sitten se, että Tampereen (Puhemies: Aika!) ohitustien kakkosvaihe kytketään rakentamiseen.

Ahti  Vielma  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Samaa minäkin toivon, että täällä löytyy isoista asioista ja isoista hankkeista yhteisymmärrys sekä hallituksen että oppositiopuolueiden välillä. Ei niin suuria hankkeita kuin jotakin Nelostien rakentamista kannata edes yrittää tehdä niin, että hyvin ristiriitaisesti lähdetään liikkeelle, vaan kannattaa valmistella se huolellisesti ja perusteellisesti rahoitusta ja suunnittelua myöten niin, että saadaan se sitten hyvässä yhteisymmärryksessä mahdollisimman pian liikkeelle sen takia, että se on aivan avainasemassa oleva väylä koko Suomea ajatellen elinkeinoelämän kannalta ja kuntien kannalta ja aluepolitiikan kannalta, aivan ykköshanke Suomessa.

Erkki  Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ennen kuin menen tähän jo hyvin moneen otteeseen käsiteltyyn perusradanpidon määrärahan lisäykseen, niin muutama muu havainto tästä, mikä tämä nyt oli, toinen lisäbudjettiversio hätätilahallituksessa:

Täällä valmisteverojen kohdalla todetaan, että tupakkaveroon odotetaan kertymää lisää 118 miljoonaa euroa. Täällä ei ole vielä kukaan kiinnittänyt huomiota siihen, että tämähän on todella paljon, ja nimenomaan alkuvuoden kertymään vedoten todetaan, että tämän laatuinen lisäys on paikallaan.

Tämä on erittäin mielenkiintoinen asia meidän päiväjärjestyksemme kannalta, arvoisa puhemies. Täällä on nimittäin viidentenä asiakohtana päiväjärjestyksessä ensimmäisessä käsittelyssä hallituksen esitys tupakoinnin torjuntaa koskevan Maailman terveysjärjestön puitesopimuksen hyväksymisestä. Tässä nyt siis täällä hyväksytään huikea puitesopimus, jota ex-kansanedustaja Pekka Puska on julkisuudessa kovasti mainostanut ja vedonnut Suomen kansaan ja hallitukseen ja eduskuntaan. Täällä toisella puolella sitten tupakkaveron kertymä osoittautui jo kesken vuotta 118 miljoonaa euroa kohoavaksi. Se kun sitten kerrotaan noin kuudella, saadaan lähes miljardi vanhaa markkaa kertymäksi keskellä vuotta.

Arvoisa puhemies! Tämä havainto on siinä määrin merkittävä ja merkityksellinen, että minä toivon hartaasti, että kun kysymys on nyt lähetekeskustelusta, mietinnössä, kun tämä muutaman päivän päästä palaa takaisin, vastataan siihen kysymykseen, onko nyt käynyt sillä tavalla, että Ruotsin ja Norjan rajoilla naapurimaista on ruvettu käymään tupakin ostossa Suomen puolella ja verokertymä tuleekin nyt meille hyödyksi — ettei tässä vaan ole tällaisesta asiasta kysymys. Elikkä kun tiedossa on verokertymä, niin on oltava myöskin tiedossa, mistäpäin Suomea se on tullut, ja sillä tavalla tämä asia kannattaisi selvittää. Nimittäin tämän laatuiset kansainväliset sopimukset, kuten tämä Who:n sopimus, ovat hyvin merkityksellisiä asiakirjoja ja näillä pitää olla jotakin merkitystä. Hallituksella pitää olla tämmöisiin kysymyksiin vastaukset, ja tässä suhteessa asia on vähintäänkin hyvin mielenkiintoinen.

Samalla sivulla tuloarvioissa on autoveron vähennystä 65 miljoonaa euroa, huom. jälleen alkuvuoden tuloksien perusteella. Tässä voisin rintaani hiukan röyhistellen todeta: Näin minä ennustin tässä käyvänkin, silloin kun tämä arvio tuli. Elikkä kun hallitus markkinoi autoveroratkaisuaan, totesin, että tässä nyt korjataan se alkupotti ja kun alkupotti on korjattu ja autonvaihtopaine on mennyt ohi, sen jälkeen tässä käypi justiinsa tällä tavalla, ja niin siinä näyttää nyt sitten käyvän. Tämäkin perustuu hallituksen mukaan empiirisiin tosiasioihin. Tämä tästä osasta.

Sitten, täällä on näihin nmh-asioihin elikkä nuoren metsän hoitoasioihin kiinnitetty huomiota. Minä toivon hartaasti, että tämä asia hoitaantuu todellakin nyt siinä varsinaisessa toisessa lisäbudjetissa, joka on siis käytännössä kolmas lisäbudjetti.

Sitten tähän perusradanpidon asiaan. Se, mikä minusta tässä on yleisellä tasolla masentavaa, on se, että elinkeinoliikennettä vaarannetaan tämänlaisella kupeloinnilla. Tämä on raju juttu, ja on otettava nyt vielä huomioon, että Ratahallintokeskus joutuu toteamaan muun muassa Savon-radasta, että nyt on pakko alentaa nopeuksia, mikä vaikeuttaa sen liikenteen sujuvuutta, joka on puhtaasti elinkeinoliikennettä. Siinä ei ole harrasteliikenteestä pätkänkään vertaa kysymys.

Nyt sitten tämän kupeloinnin jälkeen, korjaamisen jälkeen korjataan, kun ministeri on saanut tahtonsa läpi. Meillähän on näitä ministerin tahtoja ollut tiedossa aikaisemminkin. Nykyinen ministeri, liikennejaoston ex-puheenjohtaja ed. Kari Rajamäki, käveli Niinistön yli mennen tullen, ja Niinistö tämmöisenä valtionmieshenkilönä sanoi, että "no, siinäpähän nyt kävelet", ja sillä sipuli ja antoi mennä. Minä en ollut kaikista ed. Rajamäen tempauksista kovin ilahtunut enkä pitänyt niitä edes viisaina. Totesin vain, että sentään siinä tapauksessa eduskunta hyväksyi ed. Rajamäen temput ja siinä toteutui se, että eduskunnalla on päätösvalta näissä asioissa.

Tästä täällä keväällä ja alkukesästä tapahtuneesta olen ollut hyvin perusteellisesti juuri sillä tavalla huolissani kuin kaikki muutkin ovat olleet huolissaan, ja tässä se on nyt sitten korjautumassa. Meille kerrottiin pyynnöstä, vastattiin kysymykseen: Juu, juu, tämä homma hoitaantuu kyllä nyt, kun pöly laskeutuu, ja Ratahallintokeskus hoitaa tämän noin suitsait.

Arvoisa puhemies! Palautetaanpa mieleen työministeri Urpo Leppäsen toimet täällä Suomen tasavallassa. Silloin oli juuri tällaisista vippaskonsteista kysymys, kun oli varman päälle, että ne rahat tulevat jälkikäteen. Heti oitis ministerivastuulaki astui kuvaan mukaan, ja Urpo Leppänen sai vähintäänkin rankan puoleiset muistutukset siitä, että potkittiinpa nyt aika tavalla reippaasti aisan yli. Elikkä siis toisin sanoen hyvä, että Ratahallintokeskus ei ryhtynyt järjestämään ministeri Luhtaselle tässä ongelmia. Niinhän siinä olisi käynyt — täällä on oikeusministeri edelleen paikalla — ja minun ymmärtääkseni viime kädessä ministeri Luhtanen olisi joutunut tästä ministerivastuulain kautta vastuuseen. Ei tällä tavalla pidä asioita hoitaa. Kyllä pitää pystyä niinistömäisesti antamaan periksi silloin, kun on kysymys siitä, mikä on eduskunnan päätösvalta näissä asioissa.

Minä hartaasti toivon, että hallitus sisällään selvittää tämän osinkotulon käyttösysteemin nyt niin, että tässä tapauksessa se villakoiran ydin elikkä osinkotulojen käyttö perusradanpitoon menetelmänä säilyy ja nämä radat pidetään kunnossa. Minä vielä toistan, että kysymys on elinkeinoliikenteestä ja sellaista ei pidä vaarantaa. Vihreät eivät sellaisessa ole mukana.

Jukka Vihriälä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Oli hyvä asia, että ed. Pulliainen otti esille tulopuolella tämän tupakkaverojen merkittävän nousun. Hän ennakoi sitä, onko tämä nimenomaan rajakaupan ansiota. Varmasti sitäkin saattaa olla, mutta kyllä kai nyt niin on, että tupakan kulutus on vain lisääntynyt tässä maassa. Vaikka minkälaisia sopimuksia me täällä hyväksymme, näyttää siltä, että näin on käymässä. Minä toivon myöskin, että valtiovarainvaliokunnassa nyt verojaosto tämän hyvin perusteellisesti selvittää ja lausuu myöskin mietinnössä tästä.

Näihin metsänparannusvaroihin toteaisin, että sekin asia olisi voitu ja pitänyt hoitaa jo kesäkuussa. Saattaa olla, että tässä kolmannessa lisäbudjetissa sillä ei ole tälle vuodelle sitä merkitystä kuin toivottiin.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Minä ymmärrän, että jos jollakin niin tällä lisäbudjettikäsittelyllä on kiire valtiovarainvaliokunnassa. Mutta hartaasti toivon, että olette aloittaneet jo ennakoivasti tämän käsittelyn, kun tämä on ollut tiedossa, niin että myöskin näihin asioihin mietinnössä sitten kiinnitetään huomiota, niin ettei tarvitse sitä kysellä sitten erikseen.

Tero Rönni /sd:

Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, että on se näköjään hyvä, että vielä jokunen tupakkimieskin löytyy tästä salistakin; tuloja on tullut ja veroja on tullut lisää, niin että veronmaksajia on.

Pääasiassa voi tästä lisätalousarviokeskustelusta sanoa, että on ollut ihan asiallista keskustelua ja kaikkia asioita, mitkä ovat esille tulleet, voi ihan kannattaa. Minunkin mielestäni olisi pitänyt näitä metsänparannusrahoja kenties ottaa tähän mukaan ja käyttää, koska se on myöskin työllisyyden hoitoa aika isolta osaltaan ja juuri semmoisilla seuduilla, mihin olisi työpaikkoja tarvittu.

Mutta itse asiassa koko tähän lisätalousarvioon aion yhtä asiaa esittää. En ihan tiedä, miten momenttikuvio tässä kulkee, mutta kun siellä ovat pääluokka 32 ja momentti 30 auki, olisin toivonut, että sinne olisi tullut tämmöinen määräraha, joka olisi osoitettu Mänttä—Vilppula-kriisialuesuunnitelman toteuttamiseen. Eduskunnan valtiovarainvaliokuntahan on kuluvan vuoden talousarviomietinnössään kiinnittänyt huomiota siihen, että vaikeimmille työttömyysalueille suunnataan tarvittaessa riittävästi erityistoimia.

Tänä vuonna 15.1. on valtioneuvosto tehnyt päätöksen, jossa on nimetty kriisialueiksi Mänttä—Vilppula, Raahen seutu ja Vakka-Suomen seutukunta. Nämä ovat äkillisiä rakennemuutosalueita, joilta työpaikkoja katoaa nopeasti. Tämän päätöksen mukaisesti keväällä on valmisteltu myöskin Mänttä—Vilppula-alueelle kriisialuesuunnitelma yhdessä Pirkanmaan liiton johdon, kuntien viranomaisten ja paikallisten sekä maakunnallisten yrittäjäjärjestöjen kanssa.

Kevään lisätalousarviossa Vakka-Suomen alue ja Raahen seutu saivat rahaa näitten kriisialuesuunnitelmien toteuttamiseen, mutta Mänttä—Vilppula-alue jäi ilman. Tässä lisätalousarviossa esitän, että siihen otettaisiin 1,5 miljoonaa euroa näitten hankkeitten toteuttamiseksi.

Arvoisa puhemies! Lyhykäisyydessään tässä.

Irja Tulonen /kok:

Arvoisa puhemies! Tässä lisätalousarviossa lisätään Finnvera Oyj:n valtuuksia 20 miljoonalla eurolla niin, että 40 miljoonaa euroa on se koko summa. Mielestäni tämä on otettu tähän ihan hyvässä hengessä. Tiedän esimerkiksi omalta alueelta Finnveran toiveita siitä, että pienille yrityksille voitaisiin jakaa luottoja. Esimerkiksi naisyrittäjälainat ovat loppuneet monelta alueelta jo toukokuussa, ja tiedämme, että naisyrittäjät yleensä pärjäävät aika hyvin. He eivät ylimitoita asioita, ja harvoin heidän täytyy lopettaa yrityksensä, mutta kuitenkin alkuunpääsy tarvitsee potkua. Finnveran naisyrittäjälaina on ollut yksi tämmöinen hyvä asia.

Tietysti vähän tuntuu, onko maan hallituksella ollut ketunhäntä kainalossa, että nyt kun on ollut pakko tuoda tämä lisätalousarvio, täytyyhän siinä jotain lihottaa, ja sitten on tuotu tämä Finnvera. Sen olisi varmaan voinut antaa odottaakin, kun tiedämme, millä perusteella Finnvera näitä sitten myöntää. Mutta saattaa olla, että tässä on tullut aika skeptiseksi.

Tietysti tämä VR:n radanpitoon ehdotettu 25 miljoonaa euroa tuntuu vähän jälkijättöiseltä. Eduskunta on tästä nyt jo keskustellut ja todennut moneen otteeseen, että perusradanpito tarvitsee rahaa ja ellei sitä myönnetä, nopeusrajoituksia ja myöskin painorajoituksia on tulossa käsittämättömän paljon. Se tietysti vaikuttaa VR:n tuottoon ja tulokseen. Se on tietysti ihan järjetöntä, että VR tulouttaa osan voitostaan, toisaalta taas, että eduskunta voi jakaa esimerkiksi perusradanpitoon näitä rahoja. Eli tässä on tämmöinen oravanpyörä.

Yritystoiminta on nyt jo kärsinyt aika paljon tästä, ja sitä on liikennejaostossa monta kertaa mietitty ja tietysti toivottiin, että olisi keväällä tämä 25 miljoonaa euroakin saatu, ja yksimielinen päätöshän meillä siitä oli. En palaa enää niihin menettelytapoihin. Olen ihan samaa mieltä jaoston puheenjohtajan Matti Saarisen kanssa, että käsittämätöntä velmuilua. Toivon, että tämmöinen asetelma ei enää toistu, että eduskunnan pitää kuulla hallitusta, kun se on juuri toisin päin: hallituksen tulee nauttia eduskunnan luottamusta. Se on näin valtiosäännössä, ja näinhän sen tietysti täytyy mennä.

Huolestunut olen kyllä, vaikka meillä on jo aika kauan ollut se periaatepäätös, että niin Tieliikelaitoksessa kuin VR:lläkin osinkoja tuloutetaan. En muista, miten nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa lukee, mutta olen ymmärtänyt, että myöskin VR:n tuloutuksen rahat tullaan käyttämään ratojen rakentamiseen ja perusparannukseen. Kun täällä on puhuttu siitä juridiikasta, millä tavalla se sitten menee, niin en oikein ymmärrä sitä, että maan hallitus ei pysty käymään kunnollisia neuvotteluja VR:n kanssa, kun me kuitenkin tiedämme täällä eduskunnassakin, paljonko niitä osinkoja tulee ja missä ajassa niitä nostetaan. Sen tähden tämä hallituksen esitys tuntuu aika irvokkaalta siinä suhteessa, että se päätös ei mennyt silloin läpi. Toivon, että nämä pelisäännöt uudistetaan hallituspuolueiden kesken, niin ettei tämmöistä peliä sitten pidettäisi, vaan hallitus tietäisi, mitä se tekee, ja hallituspuolueet tietäisivät toisistansa vähän enemmän, mitä ne ajattelevat.

Mutta kaiken kaikkiaan, arvoisa puhemies, on jotenkin tietysti tässä infrassa surullista se, että me vuosi vuoden jälkeen aina paikkaamme lisätalousarviolla näitä asioita, kun kuitenkin jaostossa kuunneltaessa virkamiehiä, on kyseessä sitten Tielaitos tai VR, heidän ykköstoiveensa on, että he pääsisivät suunnittelemaan ajoissa ja niin, että sitten käytetään se raha, mikä esitetään, eikä niin, että suunnitelmat vanhenevat eikä sitä rahaa löydy. Tämä on se problematiikka, ja toivon mukaan siitä päästään sitten eteenpäin.

Yksi hyvä asia on sentään olemassa. Arvonlisäveroproblematiikka on melkoinen monen ministeriön alalla, mutta suurin se varmasti on liikenneministeriön alalla. Tänään kuulimme liikenneministeriön virkamiehiltä, että tämä on korjaantumassa ja valtiovarainministeriö on ottanut onkeensa ne ponnet, mitä jaosto on esittänyt, ja palautus arvonlisäverosta on tullut suurilta osilta takaisin.

Anne Huotari /vas:

Arvoisa puhemies! Haluan vielä vähän palata tämän keskustelun alkupuolelle, jossa mietittiin tätä menettelytapaa täällä eduskunnassa. Siinä yhteydessä ministeri Luhtanen sanoi, että VR:ssä on puhuttu väärin, jos siellä on hallintoneuvostolle kerrottu, että tämä menettely ei ole aiheuttanut lisää kustannuksia. Toimitan kyllä ministeri Luhtaselle sitten nämä laskelmat, mitkä meille siellä osoitettiin. Kysymyshän ei ollut siitä, että vain minulle tämä olisi kerrottu, vaan koko hallintoneuvostolle, ja siellä oli myöskin liikenneministeriön edustaja, joka on hallituksessa mukana. Hänen tietysti olisi pitänyt oikaista, jos siellä ihan vääriä tietoja annetaan. Siinä mielessä tietysti hallintoneuvoston jäsenenä olen vähän pettynyt, kehen tässä enää oikein voi luottaa, jos ministeri sanoo, että VR:n virkamiehiin ei voi luottaa, tai eiväthän he tietysti virkamiehiä enää ole, kun kysymys on osakeyhtiöstä, mutta kuitenkin. Mutta asia selvitettäneen seuraavassa VR:n hallintoneuvoston kokouksessa tai mahdollisesti jo sitä ennen.

Mutta olisin tähän lisätalousarvioon halunnut vielä puuttua sen vuoksi, että Kainuun hallintokokeilulle on luvattu useaan otteeseen rahoitusta näihin tietohankkeisiin, että pystyisimme ostamaan sellaiset järjestelmät, että kun kuntien perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito nyt yhdistyvät tai tulevat kaikki saman maakuntahallinnon alle, niin ne asiat voitaisiin järjestää, että tieto kulkisi niin nopeasti kuin se on järkevää ja että pystyisimme toteuttamaan kaikki ne uudet mallit, mitä tässä kokeilussa on tarkoitus toteuttaa. Olisi tietysti ollut hyvä, jos olisimme saaneet tätä rahoitusta jo ennen, että me voisimme hankkia niitä ohjelmia ennen kuin tämä kokeilu alkaa. Jo vuosi sitten kävimme tätä asiaa läpi, ja valtiovarainvaliokunta siihen asiaan on useaan otteeseen ottanut kantaa, mutta niin näyttää vaan, että Kainuulle ei ymmärrystä löydy näissä tietoverkkoasioissa.

Siinäkin mielessä se on ihmeteltävää, että kun Kainuussa kuitenkin yhdeksässä kunnassa kymmenestä keskustalla on yksinkertainen enemmistö, niin luulisi, että keskustavetoinen hallitus olisi nyt pikkuisen kiinnostunut siitä, miten se tämän hallintokokeilun tällä hyvin vahvasti keskustapainotteisella alueella pystyy aloittamaan. Sitä suurempi ihmetykseni on, kun osoittautui turhaksi toiveeksi, että näihin tietoverkkohankkeisiin nyt edes 2 tai 3 miljoonaa olisi saatu, koska nimenomaan haluamme siellä kokeilla näitä uusia hankkeita. Siinä mielessä se ei olisi ollut ennakkotapaus vielä muille alueille, koska juuri tämän kokeilun avulla olisimme voineet katsoa, mikä järjestelmä on paras ja mitä kannattaa tehdä, ja sitten sen perusteella muut alueet olisivat voineet tehdä omia ratkaisujaan. Mutta näyttää siltä, että tosiaan tällä keskustavetoisella hallituksella ei ole ymmärrystä riittävästi tähän Kainuun hallintokokeiluun, jossa kuitenkin olemme hyvin paljon pistäneet kuntien omaa rahaa näihin eri hankkeisiin.

Tässäkin olemme toivoneet, että jos valtio tulisi puolella näistä kustannuksista mukaan, niin kunnat voisivat paremmin rahoittaa oman puoliskonsa ja ennen kaikkea tilanteessa, jossa suurin osa kunnista joutuu tälläkin hetkellä hakemaan, Kajaani etunenässä, harkinnanvaraista valtionosuutta, kun kuntien talous on niin kehnossa kunnossa nyt osittain verotulojen vähyyden takia.

Mutta haluan kuitenkin olla toiveikas ja uskon, että meidän kuntiemme talous ja tulevan maakunnankin talous saadaan paremmalle tolalle, kun saamme tämän hallintokokeilun kunnolla käyntiin ja sitä kautta niitä toiminnallisia säästöjä, että voimme vastata siihen suureen haasteeseen, mikä esimerkiksi ikääntymisen kautta on tulossa.

Kyösti  Karjula /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässä toisessa lisätalousarviossa hallitus ehdottaa Finnveran korkotukivaltuuksien korottamista yhteensä 40 miljoonalla eurolla, ja tarkoituksena on korottaa 20 miljoonalla eurolla sekä alueellisen korkotuen piiriin kuuluvien lainojen myöntämisvaltuutta että erityiskorkotuen piirissä olevien lainojen myöntämisvaltuutta. Tämä on erittäin hyvä asia.

Lähinnä ed. Tuloselle haluaisin tuoda esille sen, että kysymys on Finnveran kipeästi tarvitsemasta lisävaltuudesta. Nimittäin tämän kuluneen vuoden aikana nimenomaan pienen ja keskisuuren yritystoiminnan sekä tuotannollisen palveluyritystoiminnan investointitahti on vauhdittunut ja jo keväällä Finnveran tavoitteet ylittyivät noin 20 prosentilla sekä myöntövaltuuksien että suoranaisten työpaikkojen osalta. Tämä tavallaan valtuuskäytäntö on merkinnyt sitä, että on Finnveran konttoreita, jotka ovat jonkin verran joutuneet hidastamaan omaa palvelutoimintaansa nimenomaan sen epävarmuuden johdosta, onko loppuvuodesta käytettävissä riittävästi vakuuslimiittiä. Tässä mielessä voi kiittää hallitusta, että tämä asia on nyt hoidettu tässä tahdissa ja nimenomaan tämän toisen lisätalousarvion yhteydessä.

Arvoisa puhemies! Haluan erityisesti kuitenkin puuttua tähän perusongelmaan. Nimittäin tämä korkotuellisten lainojen myöntämisvaltuuden korotusta koskeva menettely aiheuttaa vuosittain hankaluuksia ja on sinällään sillä tavalla kankea menettelytapa, että toivon, että eduskunnassa tartuttaisiin tähän asiaan, ja ennen kaikkea toivon, että hallituksen piirissä tarkasteltaisiin tätä asiaa tulevia vuosia ajatellen, koska on hyvin todennäköistä, että tämä pk-yritystoiminnan vauhdittuminen tulee jatkumaan, ja sen vuoksi olisi äärimmäisen tärkeää, että löydettäisiin sellainen valtuusmenettely, joka olisi nykyistä joustavampi, että ei joka vuosi tarvittaisi tällaista lisäbudjetti- eli lisätalousarviokäsittelyä nimenomaan Finnveran valtuuksien osalta.

Pekka  Kuosmanen  /kok:

Arvoisa puhemies! Totean ed. Karjulalle, että Finnveran luototuksen osalta kaikki toiminnat ovat olleet hyvin positiivisia Suomessa. Mutta ainut sudenkuoppa on semmoinen, että suurteollisuus on siirtämässä alihankintatyötä yhä enemmän pk-sektorin yrittäjille ja investointivastuu siirtyy samalla heille ja kuitenkin nämä tilaussopimukset ovat maksimissaan viisi vuotta voimassa teollisuuteen nähden. Se aiheuttaa sen, että Finnveralle aiheutuu varmasti jatkossa aikamoisia luottotappioita, kun Finnvera rahoittaa nimenomaan tämän tyypin yritystoimintaa Suomessa.

Toinen Finnveran kohdalta ongelmallinen asia on se, että hallitus on tehnyt päätöksen, että laivatilauksiin annetaan työaikaista vakuutta vanhoissa markoissa 13 miljardin edestä. Se merkitsee sitä, että tällä hetkellä Finnveran talousvastuut näissä laivatilauksissa ovat minun tietojeni mukaan 1 miljardi euroa. Se on todella suuri riski, koska laivapuolella on erittäin kova kilpailu näistä laivanrakennusurakoista. Minä kysyinkin kauppa- ja teollisuusjaoston kokouksessa Finnveran johtajalta Mäkiseltä, millä tavalla nämä riskit kartoitetaan tämän laivanrakentamisen osalta, ettei vaan suurta takausmaksujen summaa kaadu veronmaksajain harteille. Hän piti tätä minun esittämääni puheenvuoroa hyvänä ja sanoi, että kyllä hän on hyvin perusteellisesti tutkinut tämän rahoitusmallin, mutta kaikki on mahdollista, että se voi kaatua vielä veronmaksajien harteille.

Kyösti Karjula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä ed. Kuosmasen perusnäkemys siitä, että Finnveran takaustoiminnassa merkittävin riskikeskittymä on laivateollisuudessa, pitää varmastikin paikkansa. Mutta samanaikaisesti en niinkään näkisi suurena huolena tätä muuta pienyritystoimintaa, koska enemmänkin on kysymys siitä, että ilman Finnveran takaustoimintaa monet hankkeet jäisivät toteutumatta. Jos ajatellaan sitä siltä puolelta realisoituvaa kokonaisriskiä, puhutaan suhteellisen pienestä asiasta. Tässä mielessä ed. Kuosmasen näkemys on oikea, että laivateollisuuden riskikeskittymä, totta kai, on suurin Finnveran takaustoiminnassa.

Pekka Kuosmanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Totean ed. Karjulalle, että toimitusjohtaja Mäkinen Finnverasta kauppa- ja teollisuusjaostossa oli minun kanssani samaa mieltä, että tämä pk-sektorin riskikeskittymä kasvaa todella vaarallisen suureksi nimenomaan, kun suurteollisuus siirtää alihankintainvestoinnit pk-sektorin yrittäjille ja tosiaan ne tilaussopimukset ovat liian lyhyitä. Toivon, että nyt tässä kuitenkin Finnvera hoitaisi tämän oman leiviskänsä hyvin siitä huolimatta.