Arvoisa herra puhemies! Kysymykseni koskee ennalta ehkäisevää terveydenhuoltoa ja on ministeri Hyssälälle esitetty.

Oecd on arvioinut, että aikuisiän diabetes tulee lähivuosikymmeninä romuttamaan länsimaiden kansanterveysjärjestelmät, sairausvakuutusjärjestelmät. Viime perjantaisessa Kauppalehdessä suomalainen diabetesprofessori Tero Kangas arvioi, että jo viiden vuoden päästä diabetes 2:n hoitokulut Suomessa ylittävät 2 miljardia euroa, mikä on vähintään viidennes meidän kaikista terveydenhuoltokuluistamme. Samassa haastattelussa hän myös arvioi, että jos nyt voitaisiin merkittävästi panostaa — puhun siis miljoonista euroista, todennäköisesti kymmenistä miljoonista euroista — niin viiden vuoden päästä vuosittain olisi saatavissa yli 500 miljoonan euron säästöt terveydenhuoltokustannuksissa. Hän hyvin turhautuneena epäilee, että nykyisessä budjettitaloudessa tämmöisen ennaltaehkäisevän sijoituksen tekeminen on mahdotonta.

Kysyisin ministerin näkemystä näihin arvioihin?

Peruspalveluministeri  Liisa  Hyssälä

Arvoisa puhemies! Oli erittäin hyvä, että tämä ehkäisevä ote täällä eduskunnassakin nousee esille, kun paljon puhutaan sairauksien hoidosta, (Välihuutoja) jotta voimme näitä estää. Meillä on menossa aika laajat kansanterveysohjelmat diabeteksen osalta: Dehko-ohjelma, jota pyrimme juurruttamaan kaikkiin terveyskeskuksiin, näitä hyviä malleja, jossa nimenomaan keskitytään näihin ehkäiseviin toimenpiteisiin lihavuuden, liikunnan, ravitsemuksen ja muun osalta. Toivon, että tällä vaalikaudella vielä meillä on ministeriössä mahdollista panostaa enemmän terveyden edistämiseen ja ehkäisevään otteeseen. Kun saamme tämän Kansallisen terveyshankkeen nyt vähän eteenpäin, niin tämän vaalikauden lopulla otetaan uusi vaihde tässä myöskin ehkäisevässä lääketieteessä. Mutta todellakin meillä on menossa aika laajat ohjelmat, joita ministeriömme myöskin rahoittaa.

Arvoisa herra puhemies! Terveyden edistämiskeskus tämän vuoden määrärahojen osalta on ollut hyvin pettynyt. Ainakaan nyt niitä määrärahoja ei ole löydetty. Mutta mikä vielä tärkeämpää, Kansallisessa terveysohjelmassahan yritetään vaikuttaa hoitojonoihin molemmista päistä, ei vain jo sairastuneisiin vaan myös ennalta ehkäisevästi, ja keskeinen elementti tässä on ollut, että kuntien valtionosuusjärjestelmää olisi muutettava niin, että se palkitsisi niitä kuntia, jotka tekevät kauaskantoisia investointeja ennaltaehkäisyyn. Samaa esitti aikoinaan johtamani terveysliikuntatoimikunta. Kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistusta sen kun vaan odotetaan; valtioneuvoston nettisivujen mukaan ehdotuksen piti olla jo viime keväänä valmis. Kysyisin ministeriltä:

Oletteko voinut paimentaa ja voitteko luvata, että tämä osuus, ennalta ehkäisevän työn palkitsevuus, otetaan huomioon kuntien valtionosuusjärjestelmässä?

Peruspalveluministeri  Liisa  Hyssälä

Arvoisa puhemies! Meillä ei suinkaan Terveyden edistämisen keskuksen kautta mene kaikki ehkäisevään terveydenhuoltoon käytettävät rahat. Meillä on lukemattomia muita projekteja ja kanavia, joissa tätä asiaa tutkitaan, pidetään esillä, edistetään myöskin kansanterveysjärjestöjen kautta. Tässä täytyy muistaa kolmas sektori, joka meillä tekee vahvasti ehkäisevää terveydenhuoltoa, eri potilasjärjestöt ja -yhdistykset. Tämä valtionosuusuudistushan on ministeri Mannisen tontilla kesken, että tässä vaiheessa en itse osaa siihen vielä ottaa kantaa, missä määrin voidaan tätä ehkäisevää puolta sitä kautta rahoittaa.

Arvoisa puhemies! Yksi keskeinen syy aikuisiän diabetekseen on ylipaino. Kysyisin: Millä tavalla minusta varsin hyvää ideaa liikuntareseptistä ministeriö osaltaan edistää koulutuksen kautta ja muulla tavoin?

Toisena kysymyksenä: Miten määrätietoisesti kouluissa osana tätä terveystietoa tätä oikeata ravitsemustietoa viedään lapsille ja nuorille, joiden kohdalla myös ylipaino alkaa olla ongelma samoin kuin esimerkiksi varusmiesiässä olevien nuorukaisten kohdalla?

Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Meillä on tämä liikuntareseptikokeilu ollut meidän ministeriömme rahoittama ja sitä on tehty Seinäjoella, ja nyt on sen reseptin niin kuin käytäntöön soveltaminen koko maassa menossa. Tästä on erittäin hyviä tuloksia tullut meille sieltä Seinäjoelta ja muualtakin, missä se on otettu käyttöön. Toivon, että kaikki lääkärit terveyskeskuksissa ja sairaanhoitajat voivat olla mukana tässä hyväksi osoittautuneessa tavassa.

Meillä lasten lihavuus on lisääntymässä. Siinä on hyvin monia syitä; liikunta on yksi. Mutta myöskin olen huolestunut tästä koulujen karkin myynnistä ja makeitten juomien myynnistä: Pitkin päivää koululaiset ovat alttiina lihomaan edelleen makeasta tulevien kalorien määrän vuoksi. Tässä meillä on paljon työtä liikunnan ja ravitsemuksen osalta vielä tehtävä.

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Hyssälä puhui hyvin arvostavasti kansanterveysjärjestöjen merkityksestä, mutta kansanterveysjärjestöthän hyvin pitkälti saavat rahoituksen Raha-automaattiyhdistyksen kautta. Tälläkin hetkellä lakisääteisiä menoja rahoitetaan Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta: veteraanien kuntoutusta ja pelastushelikoptereita. Haluankin kysyä ministeriltä:

Aiotaanko tätä asiaa korjata, jotta ne Raha-automaattiyhdistyksen rahat todellakin menisivät kansanterveysjärjestöille, jotka tekevät myös tätä ehkäisevää terveydenhoitotyötä?

Peruspalveluministeri  Liisa  Hyssälä

Arvoisa puhemies! Varsinaisesti Raha-automaattiyhdistys kuuluu ministeri Mönkäreen toimialaan, mutta voin todeta, että meillä on menossa tässä sekä pelastushelikopterien osalta että muutenkin Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksen osalta joitakin toimia, joilla voidaan pitkäjänteisesti turvata kolmannen sektorin mahdollisuus saada rahoitusta. Tässähän on jo nyt kirjastotoimen ja muun osalta tapahtunut näitä muutoksia, mutta jatkossa todellakaan en tiedä kaikkea, mitä ministeri Mönkäre on sillä puolella suunnitellut.

Arvoisa herra puhemies! On aivan selvää, että euro laitettuna ennalta ehkäisevään työhön ja terveyden edistämiseen antaa parhaan lopputuloksen kansanterveyden kannalta. Nyt kuitenkin esimerkiksi kuntatasolla ollaan todella suurissa vaikeuksissa, jotta pystyttäisiin tämä akuutti tilanne hoitamaan esimerkiksi hoitotakuun käynnistyessä. Kuntakentältä puuttuu vähintään 70 miljoonaa jo pelkästään jonojen purkamisesta ja hoitotakuun käynnistämisestä. Jos aiotaan pitemmällä aikavälillä siirtää rahoituksen painopistettä terveyden edistämiseen ja ennalta ehkäisevään työhön, mikä näköala tässä on, varsinkin kun viittaan tuohon äskeiseen keskusteluun liittyen kehyksiin? Onko mahdollista todella siirtää painopistettä ennalta ehkäisevään työhön, terveyden edistämiseen näillä kehyksillä, jotka tällä hetkellä voimassa ovat?

Peruspalveluministeri  Liisa  Hyssälä

Arvoisa puhemies! Ehkäisevä terveydenhuolto on siitä omalaatuisensa ala, että siinä ne hyödyt tulevat hyvin pitkällä aikavälillä. Ne saattavat tulla monen kymmenen vuoden kuluttua, ja kuntapäättäjien on hyvin vaikea nähdä rahassa sitä hyötyä heti. Nyt on hyvä esimerkki se, mitä meillä tehtiin suun terveydessä 10, 15, 20 vuotta sitten. Kouluissa kiersi joka viikko hammashuoltaja, hammashoitaja, joka fluorasi ja opetti harjaamista ja näin. Nyt kun tilanne on siltä osin se, että kunnat eivät ole katsoneet tarpeelliseksi tätä enää tehdä, niin suun terveys lapsilla alkaa sitten yhdistyneenä tähän karamelli- ja limonadimäärään romahtaa. Ne viestit, jotka kouluhammaslääkäreiltä tulevat, ovat huolestuttavia. Elikkä kyllä tämä ehkäisevä ote pitäisi kuntapäättäjillä myöskin olla kirkkaasti mukana, että vaikka ne säästöt eivät näy tänä päivänä, ne näkyvät 10—20 vuoden kuluttua. Sydänterveydessä ne näkyvät monen kymmenen vuoden kuluttua. Todellakin hyvä, että eduskunta ottaa tämän asian näin vakavasti.

Arvoisa puhemies! Kun ministeri Hyssälä ei osannut vastata tähän ed. Braxin kysymykseen valtionosuusjärjestelmän uudistuksesta sillä tavoin, että voitaisiin huomioida ennalta ehkäisevä kansanterveystyö, niin kysyn ministeri Manniselta:

Missä vaiheessa tämä valtionosuusjärjestelmän uudistus on, ja millaisessa muodossa hallitus aikoo sen eduskunnalle tuoda?

Kysyn myös: Onko hallituksessa suunniteltu taloudellisia kannustimia, esimerkiksi sitä, että painonhallintaryhmään osallistumisesta voisi saada sairausvakuutuskorvauksen?

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Herra puhemies! Meillähän ei ole korvamerkittyä valtionosuusjärjestelmää eri toimintoihin. Me maksamme kokonaisuutena, joka määräytyy tiettyjen perusteiden mukaan. Siellähän on valtionosuusjärjestelmässä sairastavuuskerroin mukana, joka on jatkossakin pakko olla, joka toisaalta palkitsee tietysti niitä, jotka sairastavat, koska se on kaikkein kamalin tilanne, jos sairaita ei pystyttäisi hoitamaan. Elikkä me lähdemme siitä, että kunnat saavat rahapotin, kunnat toimivat järkevästi ja myöskin pitkällä tähtäimellä taloudellisesti, ja sellaisia päättäjiä kuntiin pitää valita, että he näin tekevät.