Arvoisa herra puhemies! Lääkäripula on kasvanut todella suureksi ongelmaksi eri puolilla Suomea. Erilaiset tilapäiset ratkaisut ovat kalliita ja vaikeasti järjestettävissä.

Mihin toimenpiteisiin hallitus on ryhtynyt tämän tilanteen helpottamiseksi ja kansalaisten kannalta tärkeiden palveluiden turvaamiseksi? Haluankin kysyä tätä peruspalveluministeri Hyssälältä.

Peruspalveluministeri  Liisa  Hyssälä

Arvoisa puhemies! Meillä lääkäripula kaikkinensa on nyt hiukan hellittämässä. Se johtuu siitä, että koulutuksesta valmistuu nyt enemmän lääkäreitä kuin ennen ja maahanmuuttajalääkäreitä on meille tullut ja tulossa. Olemme opetusministeri Haataisen kanssa vielä yhteistuumin käyneet läpi sitä, että meillä ei olisi keikkalääkäreinä ihmisiä, jotka samaan aikaan erikoistuvat ja voivat saada pisteitä tähän erikoistumiseensa näiltä keikoilta, vaan että kaikki, jotka erikoistuvat, ovat pitkäjänteisesti mukana kansanterveystyössä eivätkä hoida erikoistumistaan keikoilta. Tässä yliopistot me käymme vielä läpi.

Sen lisäksi meillä on aika monta sellaista hanketta, joita myöskin rahoitamme ja joissa lääkärien ja hoitajien välistä työnjakoa kehitetään. Tulevaisuudessa meillä kyllä hoitajat tekevät sellaisia lääkärintöitä, joita tähän saakka vain lääkärit ovat tehneet. Tästä meillä on paljon esimerkkejä. Sen lisäksi meidän täytyy sitten, kun sairaanhoitajistakin alkaa olla pulaa, myöskin perus- ja lähihoitajien ja sairaanhoitajien työnjakoa edelleen kehittää. Meillä on perushoitajia työttöminä tai reservissä noin 4 000, joten siitä me saamme hoitajapulaan kyllä helpotusta, jos työnjakokysymykset ja vaikka lisäkoulutus siellä onnistuu.

Arvoisa puhemies! Yhdessä keskustapuolueen kanssa sosialidemokraatit 60-luvulta lähtivät rakentamaan kaksi uutta tiedekuntaa maahan, Tampereelle ja Kuopioon, lääkäripulan vallitessa. Sittemmin keskustapuolueen ja kokoomuksen hallituksen aikana otettiin ylijohtaja Jussi Huttunen selvittämään lääkärimäärien kehittämistä. Hän teki raportin, jossa pyrki lakkauttamaan Tampereen tiedekunnan. Lisäksi asianomainen ehdotti myös Husin syntymistä.

Onko hallitus harkinnut Jussi Huttusen ottamista lääkäripulan vähentämisselvitysmieheksi ja Husin ongelmien ratkaisemiseksi, jotta asianomaista henkilöä vastuutettaisiin jollakin tavoin niistä seurauksista, joita tässä on? Näyttää olevan, että ilman selvitysmiestä ministeri ei pärjää tässäkään asiassa.

Peruspalveluministeri  Liisa  Hyssälä

Arvoisa puhemies! On hyvä, että ulkopuolelta joskus katsotaan asioita ja organisaatioita. Ongelmia ei olisikaan, jos ne sisäpuolelta olisi huomattu, koska silloin ne olisi jo oikaistu. Sitä varten meillä on fiksuja ihmisiä myöskin muualla kuin virkamiehinä.

Meillä on todellakin tänä vuonna tullut näitä maahanmuuttajalääkäreitä jo noin viitisenkymmentä, joten emme tietenkään halua Viroakaan lääkäreistä tyhjentää, mutta näyttää olevan kovaa kiinnostusta tulla Suomeen.

Sitten todella tiedekunnista nyt valmistuu enemmän, mutta esimerkiksi hammaslääkäreistä alkaa olla myöskin pulaa, kun tiedekunnat eivät ole pysyneet siinä tavoitteessa, joka niille on asetettu, 30 vuosittain. Helsinki ja Oulu eivät ole pysyneet tavoitteessa. Näyttää siltä, että hammaslääkäreiden kohdalla me emme ole vielä aallonpohjaa nähneet.

Arvoisa puhemies! Ministeri Hyssälä viittasi eri ammattiryhmien väliseen työnjakoon. Olisin kysynyt:

Aikooko hallitus myötävaikuttaa siihen, että vastuualueiden siirtyminen näkyy myös palkkauksessa?

Peruspalveluministeri  Liisa  Hyssälä

Arvoisa puhemies! Tämä on tietenkin tuloneuvottelujen kysymys, joten en voi tähän ottaa kantaa.

Arvoisa puhemies! Pidän erittäin tärkeänä, että kansalaiset pääsevät riittävän nopeasti asianmukaiseen hoitoon ja että he saavat lääkärin diagnoosin ja asianmukaisen hoidon myös sitten tarvittaessa spesiaalialoilta, erikoisaloilta. Olen ymmärtänyt, että kuitenkaan lääkäripulan syynä ei ole niinkään palkkauksen heikkouskaan vaan lähinnä työolosuhteet. Itse lääkärinä katson, että syy lääkäripulaan on osittain siinä, että kansanterveyslaki on aikansa elänyt, ja olisi aika uudistaa niin kansanterveyslaki kuin erikoissairaanhoitolaki yhdeksi laiksi ja koska on paljon päällekkäisyyksiä ja väki vanhenee, olisi syytä uudistaa myös sosiaalilainsäädäntö samanaikaisesti koko tämän lakipaketin yhteydessä.

Missä vaiheessa tällaiset rakenteelliset uudistukset ovat?

Peruspalveluministeri  Liisa  Hyssälä

Arvoisa puhemies! Me olemme juuri nyt uudistamassa kansanterveyslakia siltä osin, että otamme siihen enemmän ehkäisevää terveydenhuoltoa mukaan. Kysyjä on kyllä ihan oikeassa siinä, että on syytä aina tarkastella aika ajoin näitä lakeja, vastaavatko ne enää nykypäivän tarpeisiin. Kansanterveyslaki on säädetty vuonna 72, ja se on ollut hyvä laki, mutta nyt on aika vähän sitäkin uudistaa. Tätä työtä olemme tekemässä. Monin paikoin sekä erikoissairaanhoitoa että perusterveydenhuoltoa ollaan yhdistämässä. Siinä ei nykylainsäädäntö ole esteenä. Esimerkkejä on paljon erilaisista malleista Suomessa. On hyvä, että tämäkin asia tässä tuli esille.

Arvoisa puhemies! Lääkärikoulutusta on todella lisätty, ja valtio on siitä hyvästä maksanut, kun yliopistolliset sairaalat järjestävät lääkärikoulutusta ja samoin myöskin lääketieteellistä tutkimusta, korvausta kunnille siitä, että näin ne tekevät, eli tätä kuuluisaa evo-valtionosuutta. Nämä valtionosuudet ovat kuitenkin vuosien saatossa jääneet jälkeen todellisista kustannuksista, koska niitä ei ole edes nimellisesti korotettu. Nyt ensimmäistä kertaa lääkärikoulutuksen evoa ollaan nostamassa 8 miljoonalla, mutta kuinka ollakaan, se sama 8 miljoonaa siirretään tutkimus-evosta ja otetaan sen lisäksi vielä 2,7 miljoonaa Työterveyslaitokselle erikoislääkärikoulutukseen. Kysyn:

Mitä järkeä tällaisessa taskusta toiseen siirtämisessä on, jossa sitten otetaan vielä välistä pois?

Peruspalveluministeri  Liisa  Hyssälä

Arvoisa puhemies! Kyllä tässä on aika paljon järkeä. Me saamme nyt tutkimuksesta rahaa koulutukseen, jossa on todella ollut puutetta, ja meillä on tutkimusrahoitukseen tullut uusia rahoittajatahoja. Muun muassa Tekes on alkanut rahoittaa hyvinvointipalvelujen tutkimusta. Tässä on Sitra myöskin tällä alueella osoittanut kiinnostusta. Tälle kentälle on tulossa muualta rahaa.

Nyt, kun lääkäripula vaivaa, on tietysti hyväkin, että niitä lääkäreitä, jotka ovat paljon siellä tutkimusyhteisössä, menisi kliiniseen työhön ainakin tässä vaiheessa, ja annamme terveyskeskuksissa parempia tutkimusmahdollisuuksia. Toivomme, että siellä lääkärit lähtisivätkin sairaaloista, ne, jotka voivat, myöskin sitten tekemään tutkimustyötä ja kliinistä työtä terveyskeskuksiin. Uskon, että tämä on hyvä ratkaisu, että koulutus saa nyt vähän lisää väljyyttä. Sinne koulutukseen tulee vähän enemmän laatua ja mahdollisuuksia. (Puhemies koputtaa) Näin olen ymmärtänyt myöskin, että eduskunta on tätä asiaa linjannut.

Arvoisa puhemies! Ministeri Hyssälä, mainitsitte, että Suomessa on näitä maahanmuuttajalääkäreitä. Näin on, mutta olen kuullut, että on hyvin pitkälle koulutettuja maahanmuuttajalääkäreitä, jotka eivät ole työssä, vaikka haluaisivat työtä tehdä. Ongelma on, että työttömyyskorvaukset ja muut tulot, joilla he pyrkivät selviytymään, eivät mahdollista niitä tenttejä, mitä he joutuvat suorittamaan — niissä on aika kohtuuttomat tenttimaksut — jotta he tulisivat päteviksi lääkäreiksi tai voisivat Suomessa olla työssä. Olen ymmärtänyt, että tämä vaikeuttaa monen maahanmuuttajalääkärin työssä oloa. Kuitenkin siinä olisi semmoista hyvää potentiaalia, joka auttaisi Suomen koko terveydenhuoltoa.

Millä tavalla voitaisiin tenttimaksuja tai ainakin sitä järjestelmää, millä maahanmuuttajat otetaan täällä työhön, jotenkin arvioida?

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Tämä on todellakin ongelma. Siinä vaiheessa, kun pyrittiin siihen, että kielikoulutusta ja muuta lisätään, jotta maahanmuuttajat saisivat tarpeellisen kielitaidon ja voisivat osallistua näihin kokeisiin, ei säädetty riittävän tiukasti siitä, mitä ne maksut voivat olla. Me olemme opetusministerin kanssa tästä puhuneet, ja käsitykseni on, että siellä etsitään ratkaisua, koska on myös sellaisia riskitilanteita, että jos ei suoriudukaan tentistä, osaisi kyllä asiat, mutta ei esimerkiksi ole riittävää kielitaitoa, niin maksu saattaa olla este niin, että ei pystytä osallistumaan uudelleen tenttiin. (Ed. Taipale: Ei patologien tarvitse kieliä osata!)

Peruspalveluministeri  Liisa  Hyssälä

Arvoisa puhemies! Meillä on Tampereella nimenomaan tämä maahanmuuttajalääkäreiden täydennyskoulutus järjestetty. Meillä vaaditaan niin sanottu eurolääkärin pätevyys, niin että meillä ei kukaan voi päästä lääkäriksi muilla tiedoilla kuin mikä kotimaassakin ja koko Euroopassa on standardi. Näin potilaat voivat myöskin luottaa siihen, että lääkärit ovat tutkinnot suorittaneet. Mutta todellakin kentältä kuuluu sitten se, että nämä eivät aina oikein osaa kieltä. Liekö se Tampereen murre sitten siellä, joka ei riittävästi valaise näitä asioita, kun koulutus on Tampereella.