Arvoisa puhemies! Kysymykseni koskee Turkin EU-jäsenyyttä, ja osoitan sen pääministeri Vanhaselle.

Tänään tulleen tiedon mukaan, jonka Euroopan unionin laajentumiskomissaari ilmoitti, Turkin rikoslakia koskevat erimielisyydet on ratkaistu. Kuitenkin Turkin jäsenyyden tiellä on koko joukko muitakin esteitä ja vaikeuksia. Eräs sellainen on se, että Turkki miehittää edelleenkin yhtä Euroopan unionin jäsenmaata, Kyprosta. Turkki on kieltäytynyt myös solmimasta diplomaattisia suhteita tähän Euroopan unionin jäsenmaahan. Turkki estää tämän jäsenmaan osallistumisen ja jäsenyyden moniin kansainvälisiin järjestöihin. Kysymykseni on pääministeri Vanhaselle:

Mikä on Suomen kanta Turkin jäsenyyteen? Riittääkö se, että Turkki nyt näyttää vihreää valoa rikoslakinsa uudistamiselle ja hallitus ilmoittaa, että se tekee kaikkensa rikoslain saamiseksi lävitse? Eikö ole koko joukko muitakin kysymyksiä, kuten mainitsemani Kyproksen kysymys, joka pitäisi jollakin tavalla saada ratkaistuksi?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Näiden niin sanottujen Kööpenhaminan kriteereiden eli poliittisten kriteereiden osalta komissio parhaillaan on tekemässä työtä, ja se tekee arviointityönsä lokakuun loppuun mennessä ja tekee silloin sitten suosituksen joulukuussa kokoontuvalle Eurooppa-neuvostolle siitä, käynnistetäänkö jäsenyysneuvottelut Turkin kanssa vai ei.

Olemme yhteisesti vastuuttaneet komission, jolle se järjestelmän mukaan kuuluu, tehdä nyt tämä arvio Turkin jäsenyyskelpoisuudesta ja siitä, kyetäänkö neuvotteluihin menemään. Tämä rikoslaki on vain yksi osa tätä arviotyötä. On selvää, että ellei siinä tule tyydyttävää tulosta, se ilmeisesti jo yksinään riittäisi estämään myönteisen suosituksen komissiosta.

Mutta tässä on nyt komissiolla aikaa reilu kuukausi tehdä tätä analyysiä. Se joutuu käymään lävitse kaiken tässä työssä käytävän ja tekemään tästä suosituksen. Suomi on omalta osaltaan antanut tukensa komissiolle tässä työssä. Me emme neuvo komissiota. (Puhemies koputtaa) Me olemme valmiita seuraamaan komission suositusta.

Herra puhemies! Kysyn Suomen kantaa myös siksi, että maailmalla on syntynyt epäselvyys siitä, edustaako presidentti Ahtisaari Suomen kantaa Kypros-kysymyksessä vai ei. Presidentti Ahtisaaren kannanotothan heijastavat lähinnä Yhdysvaltain hallituksen näkemyksiä Turkin jäsenyyteen.

Eikö tämä tilanne ole aika ongelmallinen, että nyt, kun Ahtisaari hyvin monissakin kysymyksissä on aktiivinen, hänen toimenpiteensä ikään kuin samaistetaan Suomen hallituksen kannanottojen kanssa?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! En ole itse havainnut, että hänen kantojaan olisi samaistettu Suomen hallituksen kanssa. Selvitystyö, johon hän osallistui, oli itsenäinen selvitystyö, heidän itsensä tekemä ja sellaisena se pitää tietysti vastaanottaakin. Kuten sanoin, Suomi toimii EU:n jäsenenä sovitun strategian mukaan, jossa komissio tekee nyt arviointityötä Turkin jäsenyyskelpoisuudesta. Jäsenmaiden on nyt aika hyvä olla hiljaakin, että komissio saa tehdä sen työn ja käydä läpi kaikki ne kriteerit, joiden pitää täyttyä, ja tehdä asiaperustalta sitten esityksensä.

Puhemies! Ed. Laakso nosti esille tärkeän kysymyksen. Hämmästelen kyllä pääministerin ajatusta siitä, ettei Suomessa pitäisi nyt käydä keskustelua tästä ajankohtaisesta kysymyksestä. Kun on kysymys maasta, jossa ihmisoikeudet ovat varsin kyseenalaisia olleet monta kertaa, kun on kysymys maasta, jonka monet arvelevat ainakin vain osaksi olevan eurooppalainen ja joka tulee mahdollisesti liittyessään olemaan suurin EU-maa, joka vaikuttaa esimerkiksi maataloustukiin ja kaikkiin muihin Suomen sisäisiin asioihin, niin pääministeri, minä kysyisin:

Onko pääministeri valmis tuomaan eduskunnalle selvityksen siitä, mikä on Suomen todellinen kanta tähän asiaan, että eduskunta pääsee ottamaan kantaa? Minun mielestäni me emme voi lähteä siitä, että seuraamme pelkästään komission kantaa. Kyllä Suomella pitää olla oma kanta.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! On luonnollista, että kun asia tulee käsiteltäväksi, niin totta kai hallitus tuo tämän, niin kuin muutkin joulukuun Eurooppa-neuvoston asiat eduskunnan käsiteltäväksi. Mutta kun on selkeä järjestelmä luotu, ja järjestys, jossa edetään, jossa komissiolla tässä erittäin vaikeassa asiassa on nyt tehtävänään kaikissa kysymyksissä arvioida, täyttääkö Turkki jäsenyysneuvottelukriteerit vai ei — meidän lähtökohtammehan on se, että kriteerit pitää täyttää — annetaan komission tehdä tämä työ. Ei ole sopivaa, että jäsenvaltiot ryhtyisivät nyt sitten painostamaan tai neuvomaan komissiota kumpaankaan suuntaan. Komission on nyt aika tehdä tämä työ, ja lokakuun lopun suosituksen jälkeen on sitten jäsenvaltioiden aika puhua. Myös jäsenvaltioissa sama arviointityö pitää tehdä asiapohjalta, niin kuin komissionkin täytyy tehdä.

Arvoisa puhemies! Ed. Laakson puheenvuorossa oli se sävy, että ensinnäkään presidentti Ahtisaari ei saisi olla aktiivinen kansainvälinen toimija. Minusta se on erinomainen asia, että Suomella on presidentti Ahtisaari, Elisabet Rehn, monet muut, jotka ovat kansainvälisesti aktiivisia. Se on erinomaista.

Toiseksi ed. Laakson puheenvuorosta kävi vähän ilmi, että on jotenkin huono asia, että Turkki on mukana nyt ikään kuin siinä näköalassa, että Turkki jossain vaiheessa pääsisi jäseneksi. Minusta se on erinomainen asia, koska sehän on ollut hyvä sparraaja Turkille ihmisoikeuskysymyksissä, lainsäädäntökysymyksissä. Juuri Ahtisaaren raportti osoitti sen, että siellä on tapahtunut edistystä.

Kysyisin pääministeriltä kyllä vähän toista asiaa, jos puhemies sallii, jota ihmettelin:

Pitääkö se paikkansa, että pääministeri on todennut julkisesti, että Venäjän sisäinen kehitys on Venäjän oma asia. Pitääkö se paikkansa?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Suomen Venäjän-politiikka ei ole mihinkään muuttunut, enkä noin ollut sanonutkaan, kuten kysyjä esitti. Me pidämme kiinni siitä, että Venäjä on sitoutunut omaan demokratiakehitykseensä, ja pidämme kiinni siitä, että Venäjä myös näin tekee. Myös siinä lyhyessä lausunnossani, jonka asiaan liitin, tein sen ehkä liian suppeana, kun totesin, että näissä yksittäisissä kysymyksissä, niin kuin kuvernöörin valintakysymyksissä, on Venäjän oma asia tehdä ratkaisut, miten se demokratiatiellä etenee. Mutta tämä demokratiatiellä eteneminen oli jätetty ainakin yhdestä tiedotusvälineestä pois. Oletin, että suomalaiset toimittajat, jotka museon käytävällä tapasin, tiesivät tämän Suomen linjan, ja ehkä turhaan supistin lausuntoani. Pahoittelen, jos siitä on syntynyt väärinkäsityksiä.

Värderade talman! Ministrar! Statsministern, ni konstaterade att det är viktigt att Turkiet uppfyller medlemskapskriterierna. Anser ni att Turkiet skall uppfylla dem då, när Europeiska rådet fattar beslut, eller kan man ge Turkiet tid för att så småningom uppfylla dem? Kan statsministern garantera att man kommer att tillämpa samma kriterier på Turkiet när det gäller minoritetsfrågor som kommissionen tidigare har tillämpat gentemot till exempel Slovakien, då man konstaterade att det icke var möjligt att inleda förhandlingar med Slovakien innan den ungerska minoriteten fick ha utbildning på sitt språk i ett fritt fungerande land?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Tähän kysymyksen viimeiseen osaan: en lähde sellaista ennakoimaan.

Mutta Turkin kohdalla, niin kuin muidenkin hakijoiden kohdalla, pitää nähdä, että edetään vaiheittain. Toisaalta jäsenyysneuvottelujen aloittamisen kannalta on niin sanotut Kööpenhaminan kriteerit, jotka ennen muuta ovat näitä poliittisia ihmisoikeuksien täyttämiseen liittyviä peruskriteereitä. Toisaalta jäsenyysneuvottelujen kuluessa sitten selviää se, täyttääkö jäsenmaa niin sanotun acquis’n eli koko unionin lainsäädännön ja sen asettamat ehdot. Sekin pitää täyttää. Eli vaiheessa, jossa uusi jäsenmaa voidaan ottaa, ellei tehdä tietoisia sopimuksiin liittyviä poikkeuksia tai siirtymäaikoja, pitää täyttää koko unionin lainsäädäntö, kaikki ne kriteerit.

On selvää, että Turkki ei vielä täytä koko acquis’ta, mutta ei sitä jäsenyysneuvottelujen alkuvaiheessa odotetakaan, vaan jäsenyysneuvottelujen aikana, jotka saattavat kestää aika pitkään, sitten ratkeaa, täyttääkö hakijamaa todelliset jäsenyyskriteerit.

Arvoisa puhemies! Ed. Laakso antoi kyllä Turkin tilanteesta väärän kuvan. Turkin hallitus aktiivisesti myötävaikutti siihen, että kansanäänestyksessä Kypros olisi voinut yhdistäytyä. Euroopan neuvostossa on päätetty Turkin osalta jäsenvelvoitteitten valvontaprosessi, koska merkittävää edistystä maassa on tehty.

Suomen linja on ollut hyvin selkeä. Suomen puheenjohtajakaudella 99 Turkille myönnettiin kandidaattiasema ja tavoitteena oli nimenomaan se, että pyritään vaikuttamaan ihmisoikeuskehitykseen Turkissa, mutta myöskin pyritään tekemään Turkista maa, joka voi muhamettilaisille muille maille osoittaa, että noudattamalla ihmisoikeuksia voidaan selvästi kohentaa taloutta ja elintasoa. Kysynkin nyt pääministeriltä:

Aikooko Suomen hallitus noudattaa tätä johdonmukaista aikaisemman hallituksen linjaa, jossa pyritään siihen, että Turkista tulee jäsen, mutta edellytetään tiukkoja ehtoja?

Lisäksi olisin vielä kysynyt: Oletteko huolissanne Venäjän demokratiakehityksestä?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Ensimmäiseen kysymykseen täysin myönteinen vastaus. Ed. Sasi on täsmälleen oikeassa siitä, mitä esitin.

Venäjän osalta tuossa lyhyessä lausunnossakin selkeästi totesin, ja se toisissa tiedotusvälineissä todettiin, että Putin on keskittämässä nyt valtaa ja se on omalta osaltaan huolestuttavaa kehitystä. Mutta silti pitää muistaa aina, että Venäjä on sitoutunut demokratiakehitykseen, ja meillä on syytä odottaa, että se myös sen tekee. Yksityiskohdissa jokainen jäsenmaa tekee itse sitten ne ratkaisut.