Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi talous- ja velkaneuvonnasta annetun lain muuttamisesta on mielenkiintoinen ja aika pieneltä muutokselta tuntuu. Mutta silloin kun perustetaan uusia neuvottelukuntia ja muita vastaavia, toivoisi, että todella tällä olisi sellaiset tarkoitusperät kuin hallituksen esityksessä selvitetään ja, koska hallituksella on velkahallintaohjelma myöskin, näitten ylivelkaantuneitten osalta tämä tilanteen syveneminen estettäisiin. Hallitushan on eräitä parannuksia tuonut velkaongelmaan tämänkin hallituskauden aikana, mutta haluaisin kyllä kiinnittää huomiota asianomaisessa valiokunnassa siihen, että silloin kun asiantuntijoita kuullaan, tulisi myös selvitystä siitä, millä tavoin tämä syveneminen on vaikuttanut esimerkiksi pienyritystoimintaan eli kuinka paljon bulvaaneja joudutaan vielä tälläkin hetkellä käyttämään 90-luvun alun ongelmien johdosta.

Sari Essayah /kd:

Arvoisa puhemies! On tietysti erittäin tärkeää muistaa se, että maailmaa ei muuteta eikä ihmisten talouskäyttäytymistä oikaista pelkästään lain avulla. Velkajärjestelylaki, joka on ollut vuodesta 93 alkaen voimassa, on aiheuttanut sen, että monien ihmisten velat on kyllä tänä aikana järjestelty, mutta siinä yhteydessä ei ole oikein osattu tai ymmärretty antaa sitten talousneuvontaa ja tilanne on se, että nyt useat velkajärjestelyn läpikäyneet ihmiset ovat uudelleen jonossa velkaneuvontaan uusien velkojen kanssa.

Tässä yhteydessä haluaisin kiinnittää huomiota siihen, että meillä juuri käsittelyssä oleva budjetti ei mielestäni osoita tarpeeksi paljon määrärahoja kunnalliseen velkaneuvontaan ja ennen kaikkea huomioiden juuri tämän ennalta ehkäisevän puolen. Valtion budjetissa tällä hetkellä esitetään vähennystä velkaneuvontaan, vaikka tuntuu siltä, että sen tarve kasvaa koko ajan. Meillähän julkisuudessa on paljon tuotu esille nuorten ihmisten velkaantuminen ikään kuin huomaamatta muun muassa kännyköitten ja muitten tällaisten, uuden tekniikan, mukanaan tuomien mahdollisuuksien kautta.

Anne Huotari /vas:

Arvoisa puhemies! Velkaantuneissa on tosiaankin erityyppisiä henkilöitä: on niitä, jotka ovat laman aikana velkaantuneet ja ennen sitäkin jo, ja sitten on näitä, jotka ovat uusvelkaantuneita, ja heille ehkä vähän erityyppiset ratkaisut ovat niitä oikeita. Se, minkä minä ainakin olen nähnyt suurimmaksi ongelmaksi, on se, että kukaan ei oikein kanna kokonaisvastuuta siitä, että asiat eri puolilla hoituisivat, työllisyysasiat ja asuntoasiat ja toimeentuloasiat ja muut. Näyttää siltä, että tämmöinen kokonaisvastuun ottaminen puuttuu, eikä näillä talous- ja velkaneuvojilla ole sellaisia mahdollisuuksia myöskään puuttua näihin tilanteisiin.

Heikki A. Ollila /kok:

Arvoisa puhemies! Velkaantuneita saattaa tulla myös koko ajan lisää johtuen muun muassa siitä, että tänä päivänä on tavattoman helppo saada lainaa, ja ongelma on siinä, että korko sille lainalle saattaa olla 30—40:kin prosenttia, näissä tekstiviestilainoissa ilmeisesti vielä suurempikin. Oikeusministeriö on kyllä luvannut, että tätä asiaa joku työryhmä tutkii, mutta se on nyt varmaan parisen vuotta sitä tutkinut ja mitään asiassa ei ole tapahtunut. Tässä olisi nyt uudelle oikeusministerille erinomainen tilaisuus — ellei ed. Elo häntä häiritsisi — paikata edeltäjänsä jälkiä. Tämä ongelma on todellakin aika huomattava, eikä se ole tekemistäni kirjallisista kysymyksistä huolimatta parantunut.

Reijo Paajanen /kok:

Arvoisa puhemies! Olen aivan samaa mieltä kuin edeltävä puhuja. Ed. Vistbackalle totean, että yrittäjäjärjestöissä ollaan sitä mieltä ja nähdään, että näitä velkaantuneita on tosi paljon ja he toimivat nimenomaan liian paljon tuolla harmaan talouden kentällä. Meidän pitäisi tehdä sellaista lainsäädäntöä, että heidät saataisiin elävään elämään takaisin.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen perusteluissa on mielestäni hyvä lähtökohta: estetään ylivelkaantumisongelmien syntymistä ja syvenemistä, pyritään hoitamaan maksukyvyttömyystilanteet joustavasti, tehokkaasti sekä ehkäisemään köyhyyttä ja syrjäytymistä. Sitten tässä velkahallintaohjelmassa ehdotetaan taloudenhallinnan neuvottelukunnan perustamista. Varmasti todella hyvä lähtökohta, ja nythän tätä velkaneuvontatyötä on tehty ja osin koulutettu ihmisiä. On mielestäni välttämätöntä saada arvostusta tälle työlle. Sitä kautta tietysti ammatillinen koulutus talous- ja velkaneuvontaan on hyvä, mutta myös se, minkälainen kokemus näillä velkaneuvojilla on, koska ollaan yleensä hyvinkin herkissä tilanteissa. Pitäisin erittäin tärkeänä myös sitä, millä tavalla suhtaudutaan velalliseen ja miten neuvotaan ja minkälaiset tiedot on, niin että nämä, jotka nyt on koulutettu tai jotka ovat tätä työtä tehneet, pysyisivät tässä mukana.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Tässä on hyvin tärkeätä, että valtiovalta edelleenkin velkaantuneiden asiaa koettaa edesauttaa. Ylivelkaantuneiden ongelmathan pohjautuvat, ne vanhat ylivelkaantumiset, hallituksen politiikkaan 1990-luvun alussa, kuuluisiin devalvaatioihin, joita ei pitänyt tulla ja jotka tulivat. Se loi ongelman, se oli valtionhallinnon päätös silloin, hallituksen päätöksiä, ja tästä tuhannet suomalaiset ovat joutuneet vuosia kantamaan oman taakkansa. Tästä asiasta muuten Kansallisteatterissa menee hyvin dokumentoitu esitys, "Ihmisiä hyvinvointivaltiossa". (Eduskunnasta: Kannattaa katsoa!)

Mutta edelleenkin, aivan oikein, niin kuin ed. Ollila sanoi, pitäisi estää uusien suurien velkaantumisten syntyminen, ja tässä tietysti ennaltaehkäisy on tärkeätä. Tällä hetkellä tilanne vaikuttaa vain toisenlaiselta. Puhalletaan erilaisia kuplia, yksi taitaa olla asuntojen hintakupla. Sitten, kun korot nousevat ja taas vastaavasti mahdollisesti asuntojen reaaliarvot laskevat, ollaan uudelleen ongelmissa.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Silloin kun edellinen lama koettiin, ainakin itse uskoin sillä tavalla, että siitä jotain olisi opittu, niistä tapahtumista ennen lamaa, koska silloinhan jaettiin velkaa lähes vakuuksitta ja tarjottiin rahaa kovasti. Tänä päivänä on ihan samat elkeet taas olemassa. Kun katsoo lehtiä, siellä markkinoidaan ja mainostetaan, annetaan vääriä mielikuvia tavallaan ihmisille, joilla ei harkintakykyä talouspuolella niin paljoa ole. Sen takia, se on tiedossa, joka tapauksessa velkaneuvontaa ja tämän tyyppistä apua yhteiskunnassa tarvitaan.

Yksi seikka tässä on tullut esille hyvin: Sinällään velkajärjestelylaki on ollut hyvä. Siinä on puutteita yhä edelleen, kuten velkaneuvonnan järjestäminen. Tällä hetkellähän se on järjestetty aika isoina alueina. Valtio antaa lääneihin rahaa, ja siellä yksittäisten kuntien neuvontaa ei sillä tavalla tueta. Meilläkin omassa maakunnassani sattuu ainakin yksi kunta olemaan, joka järjestää velkaneuvontaa ja tehokkaasti. Sen takia odottaisi, jotta tulevaisuudessa voitaisiin ottaa myös se vaihtoehto huomioon, kun annetaan valtion tukia, jotta yksittäinen kunta, joka järjestää velkaneuvontaa, saisi valtionavun osaltaan, kun ei osallistu eikä lähetä omia kuntalaisiaan sinne yhteiseen pisteeseen, joka usein on maakuntakeskuksessa.

Susanna Rahkonen /sd:

Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä kiinnitetään aivan oikein huomiota siihen, että talous- ja velkaneuvojien kelpoisuusvaatimuksia on syytä säädellä. Samoin se, että tulee neuvottelukunta, joka pystyy kiinnittämään eri tavalla huomiota ennalta ehkäisevään talouden hallintaan liittyvän toiminnan kehittämiseen, on hyvä asia. Mutta tässä taustalla on kyllä se seikka, että talous- ja velkaneuvonnan resurssit ovat pienentyneet siitä, mitä ne olivat vielä vuonna 2004, kun hallituksen velkasovinto-ohjelmaa toteutettiin, ja se on ongelma, koska tällä hetkellä ruuhkat ja jonot talous- ja velkaneuvontaan ovat erittäin suuret tietyillä paikkakunnilla eikä siellä pystytä keskittymään ennalta ehkäisevään puoleen eli talousneuvontaan, vaan aika menee velkaneuvontaan.

Lisäksi pitäisi kiinnittää huomiota myös nuorille suunnattavaan koulutukseen talouden hallinnassa. Omassa toiminnassani Kuluttajaliitossa olen kiinnittänyt huomiota myös tähän. Meillä on Kuluttajaliiton puolella Internetissä Valtti-sivustot, joiden kautta voidaan opetuksessa ottaa esiin talouden hallinnan koulutusta jo kouluissa nuorille. Tämä on yksi tärkeä kohderyhmä: kohdennetaan talouden hallinnan koulutusta ihan jo koulusta alkaen nuorille.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Pitäisi ensin myös hoitaa nämä, jotka velkavankeudessa ovat, 90-luvulta sinne jääneet. Siellä on paljon ihmisiä ja takaajia, jotka ovat erittäin huonoissa olosuhteissa, ja pitäisi nyt laskea nämä takaisin ihmisarvoiseen elämään. Nykyinen velkaantuminen tulee vähän eri pohjalta. 90-luvun laman alla moni joutui aivan ilman omaa syytään tällaisiin vaikeisiin tilanteisiin, mutta nyt on näkyvissä, että pankit antavat rahaa kyllä aika löysästi ja monet ihmiset ovat ottamassa varsinkin asuntoja varten 30—40 vuoden luottoja. Kuka tästä ottaa vastuun? Muun muassa Jyväskylässä velkaneuvoja kertoo, että ei ole resursseja hoitaa velkaneuvontaa tarpeeksi, vaikka tarvetta olisi. Nyt tähän pitäisi kiireesti kiinnittää huomiota, ettei kukaan sitten voi sanoa, ettei kerrottu, mikä tällainen kohtalo voi olla.

Johannes Koskinen /sd:

Herra puhemies! Tässähän on esillä ehdotus, jolla juuri koordinaatiota eri hallinnonalojen toimien välillä parannetaan velkaongelmien ennalta estämiseksi ja vanhojen hoitamiseksi. Tässä on myös esimerkki siitä, miten — vaikka oikeusministeriön johdolla on yli kuusi vuotta näitä erilaisia toimenpiteitä tehty — sitten kuitenkin niitä jää toteutettavaksi eri hallinnonaloilla ja siinä tulee merkittäviä viiveitä ja ongelmia.

Ed. Ollilan mainitsema korkeakorkoisten vakuudettomien luottojen tyrkyttäminen on ongelma, mutta siihen ei lainsäädännöllä juuri pystytä puuttumaan. Siinä pitäisi jonkinlaista vastuuta olla kansalaisella itsellään ja tietysti neuvontajärjestelmällä pitää olla. Olen usuttanut Kuluttajavirastoa ja kuluttaja-asiamiestä puuttumaan siihen — sen takia, että vakiosopimusehtojen valvonta kuuluu sinne — voidaanko postimyynti- tai kioskiluottojen ehtoja pitää mitenkään kohtuullisina, mutta sinne ei ole tullut sellaista kantelua, jonka perusteella he olisivat viran puolesta päässeet liikkeelle.

Joka tapauksessa tähän pitää juuri siltä taholta puuttua, että ei innosteta ihmisiä aivan kohtuuttomiin velkaantumisiin, sen takia että nämä yrittäjät laskevat, että jos kolme neljästä maksaa, niin sitten yksi neljästä voi jättää maksamatta, jos peritään kaikilta 25—30 prosentin korko. Näin tavallaan typerää yrityspolitiikkaa harrastavat yhä useammat yritykset, ja siinä vaan ikään kuin tunnolliset laitetaan maksamaan niiden laskut, jotka eivät pysty tällaisia vakuudettomia ja hyvin keveillä ehdoilla myönnettyjä luottoja maksamaan.

Kari Uotila /vas:

Arvoisa puhemies! Niin kuin täällä on todettu, meillä on joukossamme vielä valtava määrä ihmisiä, jotka kärsivät talouslaman aikaisista ylivelkaantumisongelmista. On hyvä, että ongelmien voittamiseksi on vuosien mittaan erilaisia ratkaisuja pyritty tekemään, velkaneuvonta yhtenä esimerkkinä. Mutta samaan aikaan on syytä todella muistaa, että ylivelkaantumisriski on olemassa tänäkin päivänä.

Esimerkiksi asuntovelkaa saa nyt moneksi vuosikymmeneksi erittäin matalalla korolla, ja se houkuttelee tietysti ihmisiä ostamaan asuntoja erittäin pitkillä laina-ajoilla ja suurilla velkamäärillä. Asuntoja tuotetaan noin 32 000 vuodessa, ja tästä niin sanottua vanhaa Ara-tuotantoa on ehkä 5 000—6 000, loput ovat sitten kovanrahan tuotantoa. Sen tuotanto ja myynti perustuu nimenomaan erittäin pitkiin velkoihin siihen luottaen, että korkotaso pysyy pitkään alhaisena. Lisäksi valtio vielä muun muassa takauksen muodossa tukee tätä velkaantumista. Tämä on otettava varmasti vakavasti.

Ihan toisen mittaluokan kysymys on, että esimerkiksi kännyköihin operaattorit ovat sisällyttäneet luottokorttiominaisuuksia, ja se on esimerkiksi lasten käsissä hyvin kyseenalaista. Voi olla, että summat eivät kovin suuriksi tällä tavalla velkaantumisen osalta kasva, mutta kyllä se ainakin moraalimielessä on hyvin kyseenalaista toimintaa, että kännykästä tehdään luottokorttimekanismi.

Lopuksi haluan myöskin kiinnittää huomiota velkaneuvonnan resursseihin ja siihen, että koko maassa kattavasti ja yhtä laadukkaalla palvelulla pystyttäisiin velkaneuvontaa niille henkilöille tarjoamaan, jotka sitä apua tarvitsevat.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Johannes Koskiselle: Niinhän se oli 80-luvun lopussa, että käyttäydyttiin hyvin kevytmielisesti näitten pankkienkin toimesta ja sitten käytettiin ihmisten heikkouksia hyväksi ja aiheutettiin 30 miljardin markan pankkitukivelvoite, jossa olemme kaikki olleet maksajina. Tämä historia näyttää toistavan itseään. Aina tietyin väliajoin tämä sama prosessi pitää käydä läpi.

Tässä se kiusallinen puoli on se, mikä meille on Arsenalin tarkastuksen yhteydessä tullut esille, että tässä on sitten rehellisiä yrittäjiä, joille on käynyt huonosti vähän omasta syystään ja paljon muitten syystä, olosuhteiden syystä, ja sitten sellaisia tapauksia, jotka ovat olleet selviä koijareita. Minun sympatiani on ollut ed. Johannes Koskisen puolella, kun hän oli oikeusministerinä, siinä, että kyllä siinä vaikea on keppaloida lainsäädännön kanssa, kun rintamalla on rinta rinnan kumpiakin ja pitäisi kuitenkin katsoa, ettei niitä koijareita aivan erikoisen positiiviseen asemaan saateta.

Kalevi Olin /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Koskinen on ministerinä toimiessaan paneutunut tähänkin asiaan hyvin perusteellisesti ja pyrkinyt löytämään ratkaisuja velallisten ongelmiin.

Tässä esityksessä talous- ja velkaneuvojien kelpoisuusvaatimusten parantaminen on tietenkin erittäin tärkeä asia ja toisaalta se, mitä täällä keskustelussa on korostettu, että kuluttajavalistusta tarvitaan tässä asiassa. Tavallista kuluttajaa ei voi jättää pankinjohtajien rahantyrkytyksen armoille.

Myös on se näkökulma, arvoisa puhemies, että tämä velkataakka, ylivelkaisuus, koskee siis asuntovelallisia ja yritystoiminnassaan epäonnistuneita, mutta myös monia opiskelijoita. Niinpä oikeastaan, kun ajatellaan tuota vakavaa lamaa, josta selvisimme kuitenkin — kaikki eivät tosin selvinneet — olisi myös vakavasti harkittava niitä perheitä ja yksilöitä ajatellen, jotka ovat täysin ylivoimaisen velkataakan alla, olisiko mahdollisuuksia käyttää velka-armahdusta.

Lyly Rajala /kok:

Arvoisa puhemies! On tietenkin hyvä, että raha liikkuu, mutta ehkä emme kuitenkaan vieläkään ole oppineet mitään tästä, ei todellakaan. Kuten ed. Pulliainenkin sanoi, ei kovinkaan kauan ole siitä, kun maksoimme pankkikriisiä, ja samaan suuntaan ollaan menossa. Tuntuu jotenkin kummalliselta, että nykyään pankit myöntävät kohtuullisen mitättömillä vakuuksilla lainoja, voi sanoa, jopa yli sukupolvien, seuraavien sukupolvien maksettavaksi. Eli tähän jollakin tavalla tulisi kai puuttua, ennen kuin olemme taas hakoteillä.

Minulla on yleensä ollut mottona "vapaus valita", mutta joukossamme on myöskin sellaisia vanhempia todellakin, jotka eivät osaa hallita lastensa rahankäyttöä nykyään, siihen viitaten, mitä todellakin noista kännyköistä ja muista puhuttiin, joten toivon, että nykyinen ed. Koskinen ottaa näihin asioihin kantaa edelleenkin yhtä pontevasti kansanedustajan ominaisuudessa kuin aiemmin ministerinä.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Kiinnitin kanssa huomiota siihen, mitä ainakin edustajat Kangas ja Uotila sanoivat ylivelkaantumisesta, mikä tällä hetkellä uhkaa. Tässä on todella paljon samoja piirteitä kuin oli aikaisemmin. Toki Neuvostoliitto ei toista kertaa kaadu, mutta siitä huolimatta tässä on hyvin paljon sitä, että nyt kotitaloudet velkaantuvat hyvin nopeasti. Se on toisaalta ymmärrettävää, koska kun asutaan näissä isommissa keskuksissa tai niitten liepeillä ja asuntojen hinnat ovat väistämättä ryöstäytyneet, sitä kautta on ollut pakko myöskin monien lapsiperheiden, jos laadukkaasti haluavat asua, ottaa melkoisesti lainaa.

Mutta siitäkin huolimatta kannattaisi pitää se mielessä, että yleensä silloin kannattaa ostaa, kun muut haluavat myydä, ja kannattaisi miettiä tosiaankin sitä, koska asuntohankintansa tekee ja kuinka pitkäksi ajaksi sitoutuu, koska elämäntilanne voi muuttua, työtilanteessa voi tulla muutoksia, saattaa tulla avioeroja tai muita vastaavia. Sen jälkeen ollaan sitten siinä tilanteessa, että ollaan tämän lainsäädännön piirissä, mistä nyt keskustellaan.

Reijo Kallio /sd:

Arvoisa puhemies! Tämän lakiesityksen ansio on mielestäni siinä, että tällä pyritään lisäämään talouskasvatusta, -neuvontaa ja -valistusta.

Tänään velkaantumisen kuva on erilainen kuin se oli 90-luvun laman aikaan. Tuolloinhan velat kaatuivat takaajien niskaan ja monet ihmiset joutuivat kahden asunnon loukkuun. Tänään käsittääkseni velkaantuminen johtuu siitä, että ei kerta kaikkiaan osata hoitaa taloutta. Hintatietoisuus puuttuu, hankinnat suoritetaan kalliisti kulutusluotoilla, joiden korko todellakin pahimmillaan voi olla 30—40 prosenttia, kuten ed. Ollila täällä totesi. Eli todellakin tällaiseen ennalta ehkäisevään toimintaan on tarvetta.

Yhtenä asiana ottaisin esiin myös positiivisen luottorekisterin. Uskon, että se omalta osaltaan myöskin ennalta ehkäisisi näitä velkaantumisongelmia, jos meillä olisi tällainen järjestelmä käytössä.

Pekka Kuosmanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Talous- ja velkaneuvonnasta annetun lain muuttaminen sillä tavalla, että kauppa- ja teollisuusministeriön yhteyteen perustettaisiin valtioneuvoston asettama neuvottelukunta, on hyvä ratkaisu ottaen huomioon tämän päivän markkinatilanteen, jossa kotitalouksien velka esimerkiksi asuntotuotannossa on viime vuonna kasvanut 15,7 prosenttia. 46 miljardia euroa tällä hetkellä on kotitalouksien velka asunnoista. Kokonaisvelka on 60 miljardia euroa.

Toisaalta on hyvä, että kiinteään omaisuuteen otetaan velkaa eikä pelata pörsseissä, niin kuin 90-luvun taitteessa, mutta kuitenkin kansalaisten tietous taloudenpidosta on yksistään siirrettävä periaatteessa näille nuorille henkilöille, koska heillä monella on talouskoulutus vielä takana, vähintään merkonomin koulutus. Mutta siitä huolimatta kuitenkin tilanne on se, että kun joutuu tekemään päätöksen siitä, suorittaako esimerkiksi kulutushyödykkeen investoinnin, jossa autokauppias antaa jo 2 prosentilla lainaa 10 vuodeksi, niin ei tämmöinen hankinta mihinkään perustu. Toisin sanoen, niin kuin kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkö tuolla eräässä tilaisuudessa asiantuntijakuulemisessa sanoi, emmehän me voi kaikkia suomalaisia neuvoa, millä tavalla he ostoksensa päivittäin tekevät. Minä olen samaa mieltä, että kuitenkin valtion pitää karkeasti ohjailla, mutta henkilökohtaisesti yksityinen henkilö päättää, kuinka hän hoitaa omat asiansa.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! On tietenkin selvä, että yksityinen henkilö eli luoton ottaja itse päättää, ottaako hän vai ei. Jos hän ei ota sitä tarjottua lainaa, niin riskiä ei synny. Mutta ottaen huomioon juuri niitä tosiasioita, mitä ed. Kuosmanen toi esille, 46 miljardin lainakanta kotitalouksilla ja siihen prosentti pari lisää korkoihin, ne kaikki rahat ovat taas silloin poissa muusta kulutuksesta ja saattavat kyllä nämä luoton saajat vaikeaan asemaan.

Kenen on vastuu, onko se luoton antajan vai luoton saajan? Tässä joitakin viikkoja sitten oli Suomen tv:n ajankohtaisohjelmassa autenttinen esimerkki, kun määräaikaistyösuhteessa oleva työntekijä lähti hakemaan asuntolainaa 189 000 maksavalle asunnolle. Huonoin tarjous oli 120 000 euroa luottoa, ja paras oli 189 000 eli yhtä paljon kuin asunto maksoi. Työsuhde oli määräaikainen, muuta vakuutta ei ollut. Kyllä hieman pelottaa!

Susanna Rahkonen /sd:

Arvoisa puhemies! Kaikki ylivelkaantuminen ei tänä päivänä johdu siitä, että ihmisillä ei olisi tietoa, vaan osalla on kyse siitä, että heillä on kerta kaikkiaan pienet tulot. On toimeentulotuen asiakkaita, pätkätyöntekijöitä, työttömiä, joilla on niin pienet tulot, että he eivät pysty toimimaan yhteiskunnassa, joka on luottoyhteiskunta. Meillä on uudet maksuvälineet tulossa yhä vahvemmin käyttöön ja meidän kaikkien pitäisi niiden kanssa pärjätä. Mutta kaikilla ihmisillä ei luottokelpoisuutta ole ja ongelmat ovat aika pitkälti tästäkin johtuvia.

Ulosottolain uudistuksessa tuli uudistus siitä, että ulosotto vanhenee määräajassa. Toivottavasti jatkossa tulee uudistus, jossa myös velka lopullisesti vanhenee. Odotan, että tämä uudistus tulisi eduskuntaan vielä tällä vaalikaudella.

Jere Lahti /kok:

Arvoisa puhemies! Täällä on todella kiinnitetty paljon huomiota, aivan oikein, velkatilanteessa ongelmallisten auttamiseen. Mutta haluaisin itse korostaa sitä, että meillä on tietyllä tavalla tämmöinen pääomarunsaus nyt vallitseva piirre yhteiskunnassa ja sillä tehdään raakaa bisnestä. Tässä suhteessa lainan ottajat tarvitsevat tietyllä tavalla kuluttajansuojaa ja siinä mielessä minusta ennalta ehkäisevää neuvontaa olisi lisättävä. Sillä uskon myöskin hallittavan paremmin tätä uutta markkinaa, siis näitä lainan tarjoajia, jotka piilottavat tuon korkonsa vielä ovelasti niin, että sitä ei äkkiä voi laskea, paljonko se efektiivisesti vuodessa merkitsee. Tällä saralla mielestäni on paljon tekemistä. Jos järjestely on se, että ensin ongelmalliset saadaan johonkin tasoon, niin sen jälkeen pitäisi painopisteen voimakkaasti siirtyä tänne ennalta ehkäisevälle puolelle.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Rahkonen on aivan oikeassa siinä, kun hän totesi, että merkittävän osan ihmisistä on itse asiassa pakko velkaantua, jos aikoo esimerkiksi Helsingissä ylipäätään asua, kun asuntojen hinnat ovat korkeat ja vuokrat ovat myös korkeat ja toisaalta tulot ovat niin pienet.

No hyvä, jos asia on näin, niin mitä sitten eduskunta voi tehdä? Se voi toki säätää tämänkin lain ja säätää lain, jolla lisätään kuluttajaneuvontaa, mutta toki eduskunta voisi yrittää myöskin hoitaa tätä varsinaista perusongelman syytä eli sitä, että niillä ihmisillä, joilla tulot ovat niin pienet, ne tulot voisivat olla vähän suuremmat.

Toisaalta minusta on alkanut näyttää siltä, että ehkäpä hallituksen ja eduskunnankin pitäisi taas vähitellen alkaa miettiä, mitä näille asunnon hinnoille oikeasti pitäisi tehdä. Olen tässä nyt kaksi ja puoli vuotta tätä menoa täällä katsellut ja todennut, että siinä suhteessa ei kyllä juuri yritystäkään ole näkynyt.

Lauri  Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Kentältä on annettu palautetta, että talous- ja velkaneuvontaan varatut määrärahat eivät ole tälläkään hetkellä riittävät, ennalta ehkäisevään työhön ei riitä resursseja ollenkaan. Kun tälle vuodelle nämä määrärahat eduskunnan toimesta osoitettiin, niin eduskuntahan korjasi määrärahaa 500 000 eurolla. Valtioneuvoston budjettiesityksessä oli miljoona vähennystä vuoteen 2004, ja nyt jälleen tässä ensi vuodelle esitetyssä talousarviossa tämänvuotisesta tasosta velka- ja talousneuvontaan osoitettujen määrärahojen esitys on miljoona euroa pienempi eli 4,3 miljoonaa. Nyt odotan, että eduskunnan toimesta tätä määrärahaa korotetaan, koska todella ollenkaan ei pystytä näillä määrärahoilla tätä ennalta ehkäisevää työtä tekemään ja myös talous- ja velkaneuvonnan tarve on entistä suurempi eli kysyntä on kasvanut koko ajan.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Talous- ja velkaneuvonnasta valmistui sisäasiainministeriön ja lääninhallitusten yhteistyönä peruspalveluiden arviointiraportti tänä keväänä. Arviointiraportissa esitettiin neuvojan kelpoisuusvaatimusten määrittelemistä. Niinpä hallitus esittääkin kelpoisuusvaatimukseksi korkeakoulututkintoa. Lisäksi tarkoituksena on suunnitella taloudenhallinnan tutkinto talous- ja velkaneuvojiksi ryhtyville. Minusta nämä ovat selkeästi liian pitkälle vedettyjä johtopäätöksiä. Korkeakoulututkinnon ja erillisen tutkinnon vaatiminen on valtion virkamiesten byrokraattista tulkintaa siitä, mitä talous- ja velkaneuvonnalle pitäisi tehdä. Sen sijaan, että kyseenalaistetaan nykyisten talous- ja velkaneuvojien pätevyys, voitaisiin hyödyntää arviointiraportin esitystä neuvojien ammatillisesta täydennyskoulutuksesta. Täydennyskoulutuksen avulla saavutetaan varmasti sama taso, jonka hallitus nyt asettaa vaatimalla neuvojilta korkeakoulututkintoa ja taloudenhallinnan tutkintoa.