Aila Paloniemi /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ehdotan lakialoitteessani, että opintotukea myönnettäessä sovellettavia vanhempien tulorajoja korotetaan 15 prosentilla. Vanhempien tulorajoja ei ole tarkistettu vuoden 93 jälkeen vastaamaan elinkustannusten ja palkkatason kehitystä, joten tarveharkinta on kiristynyt ja pienituloisista perheistä tulevien opintotuki on reaalisesti pienentynyt. Lakimuutos parantaisi siis kaikkein heikoimmassa asemassa olevien opiskelijoiden taloudellista asemaa.

Toisen asteen opiskelijoiden vanhempien tulot vaikuttavat heille myönnettävään opintorahaan sekä asumislisään useimmissa tapauksissa alentavasti. Toisen asteen opiskelija saa täysimääräisen opintotuen vain silloin, kun vanhempien yhteiset kuukausitulot jäävät alle 2 331 euron. Vanhempien tulot vaikuttavat myös 18 vuotta täyttäneiden toisen asteen opiskelijoiden opintotukeen. On varsin kohtuutonta vaatia, että vanhemmat huolehtivat kotoa pois muuttaneen täysi-ikäisen lapsen elämästä taloudellisesti, ja asumislisää myönnettäessähän vanhempien tulot otetaan huomioon, kun opiskelija on alle 18-vuotias.

Arvoisa puhemies! Opintotuella edistetään opintoihin hakeutumista ja tehokasta opiskelua sekä ehkäistään opintojen keskeyttämistä ja syrjäytymistä koulutuksesta kokonaan. Vanhempien tulorajojen tarkistaminen parantaisi noin 33 300:n pienituloisista perheistä tulevan opiskelijan toimeentuloa. He ovat opintotuen saajista todellakin kaikkein heikoimmassa asemassa juuri leikatun opintotuen vuoksi. Myös nuoriso- ja opiskelijajärjestöjemme mielestä toisen asteen opiskelijoiden opintotuen korjaaminen on opintotukijärjestelmän kehittämisessä kaikkein kiireellisin toimenpide. Lamavuosilta peräisin oleva tulotaulukko ei ole seurannut tulotason kehitystä, joten sen seurauksena jo keskituloa vähemmän tienaavissakin perheissä opintotuki väistämättä leikkautuu. Esimerkiksi luokanopettajana työskentelevän yksinhuoltajan tulot vähentävät lukiossa tai ammattioppilaitoksessa opiskelevan lapsen tuen puoleen, näin nuoriso- ja opiskelijajärjestöjen kannanotossa varsin aiheellisesti huomautetaan.

Tuossa kannanotossa nostetaan esiin myös erittäin olennainen toinenkin asia. Kun oppilaitoksia joudutaan ikäluokkien pienenemisen vuoksi sulkemaan ja kun ammatillinen sekä yleissivistävä koulutus samalla erikoistuu, käy yhä useammin niin, että toisen asteen opintoihin pitää lähteä toiselle paikkakunnalle. Tällä hetkellä arviolta 15 prosenttia lukiolaisista ja runsaat 30 prosenttia ammattiin opiskelevista asuu muualla kuin vanhempiensa luona. Kyse ei missään tapauksessa ole mistään marginaaliryhmästä vaan tuiki tärkeästä tuen tarvitsijoiden joukosta. Nyt nuorten opintoajat venyvät vielä entisestään, kun jo toisen asteen koulutuksen aikana joudutaan hakeutumaan töihin, jotta opinnot voitaisiin rahoittaa.

Toisen asteen opiskelijoiden aseman parantaminen vanhempien tulorajoja tarkistamalla on nähty tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi myös Sakki ry:n, Lukiolaisten Liiton, Suomen Opiskelija-Allianssin ja Finlands Svenska Skolungdomsförbund rf:n kesäkuussa järjestämässä paneelissa. Tuossa paneelissa oli edustajia yli puoluerajojen, ja kaikki kansanedustajatkin, jotka yli puoluerajojen tuossa paneelissa asiasta puhuivat, olivat sitä mieltä, että tämä asia pitää pikaisesti korjata. Kun hallitusohjelmassa luvataan parantaa opiskelijoiden opintososiaalista asemaa ja kun kulttuuriministeri Karpelalla oli jo budjettiriihessä valmius tarkistaa toisen asteen opiskelijoiden vanhempien tulorajoja, vieläpä kehysten puitteissa, ja kun asiaan siis täällä eduskunnassakin on yli puoluerajojen vaadittu parannusta, en voi kuin ihmetellä, ellei tämä lakialoite myös saa kannatusta joka puolelta salia.

Toisen asteen opiskelijoiden aseman parantaminen ei maksa mahdottomia. Asian hoitaminen vaatii nyt vain yhteistä tahtoa. Tuo yhteinen tahto jäi äskettäisessä budjettiriihessä sosialidemokraateista kiinni. Nyt toivon, että hekin voivat olla mukana korjaamassa tämän tuiki tärkeän asian.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Pidän ed. Paloniemen lakialoitetta perusteltuna. Aloitteen pohjalta ratkaistaan niitä opintotukijärjestelmän ongelmia, jotka liittyvät ammattioppilaitoksissa opiskeleviin nuoriin. Usein ammattioppilaitoksissa opiskelevan nuoren opiskelukustannukset nousevat suuriksi, kun hän joutuu asumaan opiskelupaikkakunnalla, ja tästä johtuen hänellä on myös elämiseen liittyviä menoja runsaasti. Hallitus on innokkaasti kehittänyt korkeakouluopiskelijoiden opintotukea, mutta se ei ole ottanut lainkaan huomioon ammattiin opiskelevia. Tässä mielessä ed. Paloniemen aloite menee oikeaan suuntaan.

Esko  Ahonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Sivistysvaliokunnan jäsenenä tapaa monissa yhteyksissä niin yksittäisiä opiskelijoita kuin eri opiskelijajärjestöjen edustajiakin. Varsinkin keskusteltaessa toisen asteen opiskelijoiden kanssa nousee poikkeuksetta esille se, että toisen asteen opiskelijoiden opintotuki tarvitsee pikaista korjausta. Suoraan sanottuna heidän mielestään toisen asteen opiskelijoiden opintotuen korjaaminen on opintotukijärjestelmän kehittämisessä kiireellisin toimenpide.

Ed. Paloniemen lakialoitteeseen sekä aloitteen esittelypuheenvuoroon viitaten totean, että todella toisen asteen opiskelijoiden vanhempien tulot vaikuttavat heille myönnettävään opintorahaan sekä asumislisään useimmissa tapauksissa alentavasti. Tällä hetkellä vanhempien tulot vaikuttavat myönnettävän opintotuen määrään opiskelijan 20 ikävuoteen asti. Opiskelijoiden mielestä on kohtuutonta vaatia, että vanhemmat huolehtivat kotoa pois muuttaneen täysi-ikäisen lapsen elämästä taloudellisesti. Tästä syystä opiskelijat usein tuskissaan sanovatkin: "On aivan käsittämätöntä olettaa, että vanhempien tulisi elättää lapsensa vielä näiden tultua täysi-ikäisiksi."

Toisen asteen opiskelija saa täysimääräisen opintotuen vain silloin, kun vanhempien yhteiset kuukausitulot ovat korkeintaan noin 2 300 euroa. Vanhempien tulojen vaikutuksen määräävä taulukko on vuodelta 1993. Lamavuosilta peräisin oleva tulotaulukko ei ole seurannut tulotason kehitystä, minkä seurauksena jo keskituloa vähemmän tienaavissakin perheissä opintotuki leikkautuu. Perushoitajana työskentelevän yksinhuoltajan tulot vähentävät lukiossa tai ammattioppilaitoksessa opiskelevan lapsen tuen puoleen. Näyttää siltä, että nykyiset tulorajat ovat niin alhaiset, ettei vanhemmilla opintotukea silmälläpitäen saa juuri tuloja olla ollenkaan.

Toisen asteen opiskelu tulee usein kalliimmaksi kuin ymmärretään. Kun oppilaitoksia joudutaan ikäluokkien pienenemisen vuoksi sulkemaan ja niin ammatillinen kuin yleissivistäväkin koulutus samalla erikoistuu, on yhä yleisempää, että toisen asteen opintoja varten joudutaan muuttamaan toiselle paikkakunnalle. Kuten ed. Paloniemi täällä totesi, tilastojen mukaan nyt arviolta 15 prosenttia lukiolaisista ja reilut 30 prosenttia ammattiin opiskelevista asuu muualla kuin vanhempiensa luona. Kyse ei ole todellakaan mistään pienestä ryhmästä vaan tärkeästä tuen tarvitsijoiden joukosta.

Opiskelijat ovat lähettäneet eduskunnalle terveisiä. Näiden terveisten mukaan tähän kestämättömään tilanteeseen on saatava pikaisesti muutos. Järjestelmää on muutettava siten, etteivät vanhempien tulot vaikuta itsenäisesti asuvien täysi-ikäisten opiskelijoiden opintotukeen. Ensimmäinen toimenpide tämän tavoitteen saavuttamiseksi on vanhempien nykyisestä tulotasosta jälkeenjääneiden tulorajojen pikainen korottaminen, eiväthän eläkkeetkään riipu lasten tuloista.

Arvoisa herra puhemies! Pitääkö sitten täysi-ikäisten lasten opintotuen riippua vanhempien tuloista? Ei pidä. Siitä syystä kannatan lämpimästi ed. Paloniemen tekemää lakialoitetta 84/2005 valtiopäivillä koskien opintotukilain 11 ja 19 §:n muuttamista.

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Paloniemen lakialoite ei poista eriarvoisuutta, joka on toisen asteen opiskelijoiden ja korkeakouluopiskelijoiden välillä. Siis ammattioppilaitosten opiskelijat ja lukion opiskelijat ovat edelleen, vaikka tämä lakialoite menisi läpi, eriarvoisessa asemassa. Edelleen tämä tuloriippuvuus on olemassa. Sitä vain muutetaan, että se riippuvuus ei ole niin suuri kuin se on tähän saakka ollut. Eli ed. Ahonen kyllä oli tuossa ihan oikeassa, että opintotuki ei saa ollenkaan riippua vanhempien tuloista. Näinhän on tilanne korkeakoulujen opiskelijoilla. Mutta tällä lakialoitteella, mitä ed. Ahonen tässä nyt kannatti, tämä asia ei vaan korjaannu. Tämä on vain pieni askel, voidaan sanoa, oikeaan suuntaan, mutta tämä ei ole ollenkaan sitä, mitä pitäisi lähteä ajamaan.

Elikkä alle 20-vuotiailla itsenäisesti asuvilla korkeakouluopiskelijoilla opintorahan määrään eivät vaikuta vanhempien tulot, mutta toisen asteen opiskelijoilla ne vaikuttavat. Tällainen tilanne asettaa siten toisen asteen opiskelijat ja korkea-asteen opiskelijat aivan perusteettomasti eriarvoiseen asemaan. Kun me samanaikaisesti huudamme, että pitää toisen asteen vetovoimaisuutta lisätä, miksi me pidämme tällaista eriarvoisuutta ihan tietoisesti pystyssä? Elikkä epäoikeudenmukainen vanhempien tuloihin perustuva opintorahan tarveharkinta pitää poistaa myös itsenäisesti asuvilta alle 20-vuotiailta toisen asteen opiskelijoilta. Tämä helpottaisi näiden opiskelijoiden toimeentulo-ongelmia.

Opintorahan tarveharkinnan poistaminen kaikilta itsenäisesti asuvilta yli 18-vuotiailta maksaisi Kelan arvioiden mukaan noin 20 miljoonaa euroa. Tällä määrärahalla voidaan yhdenmukaistaa opintotukijärjestelmää ja tasa-arvoistaa eri kouluasteiden opiskelijoiden asemaa. Tämä ei kovin hirvittävä rahasummakaan edes olisi, ei varsinkaan, jos me vertaamme näitä Fortumin johtajien saamia miljoonia, niin taitaa olla yhteensä enemmän kuin mitä tähän menisi, kun tämä epäkohta korjattaisiin. (Ed. Virtanen: Kyllä hallitus tietää, kuka eniten tarvitsee!) — Niin näyttää. Tämä hallitus on osoittautunut hyvin rikkaille myötämieliseksi, ja tämä sama linja näyttää jatkuvan, kun huomaa, että tässä opintotukiasiassakin on keskustan kelkka jälleen kääntynyt.

Perustuslain 6 §:n 2 momentti on yksiselitteinen: "Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella." Tässähän on tilanne se, että toisen asteen opiskelijat ovat eriarvoisessa asemassa vain sen takia, että he ovat toisen asteen opiskelijoita.

Vasemmistoliitto on tehnyt tästä asiasta ryhmäaloitteen, lakialoitteen, ja nyt olemme myöskin ehdottaneet ensi vuoden talousarvioon rahaa, jossa edellytetään, että otetaan lisäyksenä 20 miljoonaa euroa toisen asteen opintotukeen, millä voidaan myöskin tämä eriarvoisuus poistaa.

Vielä viime kaudella monet keskustan edustajat vaativat aivan samaa, mitä me olemme johdonmukaisesti vaatineet jo viime kaudella ja myöskin tällä kaudella. Nyt ed. Paloniemi ei enää pidäkään tästä eriarvoisuuden poistamisesta kiinni, vaan hänen esityksensä on erilainen kuin niitten keskustan edustajien, jotka viime kaudella allekirjoittivat tämän lakialoitteen, jossa vaadittiin tämän eriarvoisuuden poistamista. Mielenkiintoista on nyt nähdä, miten keskustan edustajat tulevat äänestämään, kun me esitämme rahaa tähän eriarvoisuuden poistamiseen. Silloin minä haluan nähdä, mitä tekee ed. Paloniemi, mitä tekee ed. Ahonen. Oletteko te todella toisen asteen opiskelijoiden puolella vai äänestättekö meidän esitystämme vastaan? Eli tämä asia jää tällä ed. Paloniemen esityksellä puolitiehen. Jos näin on eikä ed. Paloniemikään ole enää sillä kannalla, mitä keskustan edustajat olivat vielä viime kaudella, niin herää kysymys, onko keskusta tässäkin asiassa lipeämässä ja pettämässä ne lupaukset, mitkä sillä oli ennen vaaleja.

Mielenkiintoista oli kuulla myös ed. Paloniemen näkemys, että demarithan tässä ovat jarrutelleet tätä hommaa. Hän sanoi suoraan, että demarit ovat tässä asiassa olleet jarruna. Tämä on kyllä aika erikoinen juttu, jos demarit ovat toisen asteen opiskelijoiden opintotuen eriarvoisuuden poistamista vastaan. Ed. Paloniemi näin totesi täällä. Mielellään nyt kuulisin paikalla olevilta demareilta, ed. Esa Lahtelalta esimerkiksi, oletteko te todella näin toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskelijoita vastaan. Oletteko te todella tällä linjalla? (Ed. E. Lahtela: Kohta kuulette!)

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Tässä opintotukilaissa on todella tämä ongelma, minkä ed. Valpas tässä toi esille, miten päästään tasa-arvoiseen vaikutukseen kaikkien opiskelijoiden, siis korkeakouluopiskelijoiden ja ammatillisessa koulutuksessa olevien opiskelijoiden ja toisen asteen opiskelijoiden, kohdalla. Sitähän tämä ed. Paloniemen lakialoite ei tuo. Sinänsä täytyy sanoa, että totta kai tämä on oikean suuntainen, että tehdään parannusta toisen asteen opiskelijoille tällä tulorajojen korottamisella. Mutta nimenomaan se koko ongelma, minkä nimenomaan nämä meidän opiskelijajärjestömme ovat tuoneet esiin, ei poistu tällä. Tästä asiastahan on keskusteltu jo pitkään täällä eduskunnassa aikaisemmin. Olisin mielelläni nähnyt, että tässä olisi ollut selvä perustelu sille, että kaikkien opiskelijoiden tulisi olla tasaveroisen kohtelun alaisia.

Arvoisa puhemies! Vielä haluaisin sanoa sen, että tietenkin tämäkin edellyttää rahoitusta. Nyt kun ed. Paloniemi sanoi, että sosialidemokraatit ovat vastustaneet jne., niin minä olen ymmärtänyt, että hallitus on kuitenkin tehnyt aivan yksimielisen budjettiesityksen meille. Silloin ajattelee, onko ministeri Karpela tehnyt itse omaa priorisointiaan. Hänen olisi tullut tehdä priorisointi, niin että hän olisi nostanut tätä tulorajaa ja jättänyt ehkä jotakin muuta sitten esittämättä. En halua nähdä tällaisessa yhteydessä, että ruvetaan syyttämään puolueita, vaan tämä asia on minun mielestäni tärkeä ja oltaisiin rehellisiä siihen nähden, miten hallitus todella on toiminut tässä, kuka on mitäkin esittänyt, kuka on milläkin tavalla priorisoinut erilaisia asioita.

Sinänsä se, että toisen asteen opiskelijoiden asemaa, opintotukea, parannetaan, on hyvä.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Kaikki muruset, mitkä tulevat opiskelijoiden hyväksi, ovat hyvään suuntaan meneviä. Mutta niin kuin edellä ed. Valpas totesi siitä, jotta toisen asteen opiskelijoiden asema on ongelmallinen ja eriarvoinen, niin minusta kyllä tämän eduskunnan pitäisi ottaa tässä rukkaset tai hanskat käsiin ja tehdä nyt se päätös, koska jos hallitus ei ole kyennyt tekemään sitä, niin eduskunta tekisi nyt semmoisen kunnollisen teon, jolloin semmoinen joululahjapaketti annettaisiin opiskelijoille tässä. Kun meitä on tässä salissa kolme demaria, niin minä edustan sitten 33:a prosenttia, olen nyt sitä mieltä. En tiedä, mitä muut demarit tällä hetkellä edustavat.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Paloniemen askelmerkit ovat varmaankin aivan kohdallaan, kuten ed. Ahonen totesi. Valitettavasti vaan ilmeisesti lankku on väärässä kohdassa, kun tällä menolla vauhti menee sipsutukseksi. Nimittäin kuten ed. Valpas totesi, niin tämä pahin ongelma, joka koskettaa toisen asteen opiskelijoita, jää hoitamatta.

Minäkin haluan nyt puuttua tässä keskustelussa siihen, kuka nyt ampuikaan mitä alas. Minähän en tietenkään tiedä, mitä budjettiriihessä on tapahtunut, mutta asiasta hyvin perillä olevat tahot kertovat, että siellä ammuskeltiin enemmänkin. Kun ensin jompikumpi ampui alas — ilmeisesti demarit ampuivat alas, en tiedä nyt järjestyksestä, mutta demarit ampuivat alas — tämän esityksen, jonka siis keskusta nyt näyttää tehneen ed. Paloniemen puheesta päätellen, niin siitä kostoksi sitten keskusta ampui alas työmarkkinatuen korotuksen. Siinä nyt tietysti varmaan savu nousee ja ruuti haisee ja ainoat, jotka joutuvat kärsimään, ovat sekä köyhät opiskelijat että työttömät. Olisi nyt todella hauska kuulla asianosaisilta, kun te ehkä tiedätte enemmän kuin me täällä oppositiossa, mitä on tapahtunut, mitä oikeasti on tapahtunut. Mikä oli keskustan ja sosialidemokraattien suhde? Ed. Rauhala viittasi siihen, mitä tapahtui tälle asialle ja mitä toisaalta tapahtui työmarkkinatuelle budjettiriihessä.

Aila Paloniemi /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Valppaalle haluaisin nyt sanoa ensinnäkin, että jostakin on lähdettävä. Tässä salissa on keskusteltu tästä aiheesta aikaisemminkin. Täällä valitettavasti nyt ei ole ministeri Karpela paikalla, mutta kyllä tosiasia oli se, että tämä 5 miljoonaa euroa olisi ollut valmiutta löytää kehysten puitteissa ministeri Karpelan budjetista — hän on itse sen täältä kateederin takaa todennut — ja tämä oli budjettisopukysymys, se on ikävä tosiasia. Mutta nyt minä haluan sanoa, että tämä 5 miljoonaa voidaan kyllä löytää edelleenkin varmaan budjetista ja vielä pysyä kehyksissä, jos me nyt yhdessä haluamme ottaa askeleen parempaan suuntaan. 20 miljoonaa on sitten jo niin iso summa, että valitettavasti ed. Paloniemi, joka on hallituspuolueen edustaja, tietää, että sitä ei välttämättä voida löytää tällä kertaa, mutta jos me pääsemme edes vähän eteenpäin, niin siitä voidaan sitten jatkaa vielä tuohon ed. Valppaan viitoittamaan suuntaan. Mutta jos tämä on ed. Valppaan mielestä väärin, niin kertokaa te sitten toisen asteen opiskelijoille tämä, ettei voi yhtään parantaa asiaa.

Virpa Puisto /sd:

Arvoisa puhemies! Eduskunnan kirjoihin haluan sanoa tästä istunnosta, että ed. Paloniemen on syytä vähän taannehtivasti lukea näitä eduskunnan päätöksiä ja lukea niistä, mitkä ryhmittymät ovat olleet puoltamassa opiskelijoiden sosiaalisia etuuksia, asumista ja opiskeluoikeutta.

Lisäksi haluaisin rakentavasti sanoa myös sen, että täällä vaihtuvat hallituskokoonpanot ja jolleivät hallitusryhmät tue toisiaan, niin se on surullista katsottavaa. Päivät ovat peräkkäin.

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Toteaisin ed. Paloniemelle, että minä voin kertoa, mistä nämä rahat tähän löytyvät. Älkää antako sitä varallisuusveron alennusta, noin suurena ainakaan. Siitä kun pikkusen lohkaisette näille toisen asteen opiskelijoille, niin tämä homma hoituu kerralla. Ei tässä tarvi ketään syytellä, sen enempää demareita kuin muitakaan, vaan tehkää näin. Älkää antako sitä varallisuusveron alennusta, niin opiskelijat todella silloin saavat sen, mitä heille kuuluu.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Jo budjetin lähetekeskustelussa viime viikolla käytiin saman tyyppistä keskustelua, jossa selvästi näki, että demarit ja keskustalaiset ottivat tässä salissa yhteen myöskin tästä samasta kysymyksestä, ja myöskin ministeri Karpela oli paikalla. En päässyt oikein käsitykseen siitä, kuka tässä nyt lopullinen syntipukki sitten mahtoi olla. Minä kerron näin, että opposition näkökulmasta yhteinen syntipukki on hallitus kokonaisuutena, joka vastaa tästä, enkä lähtisi tekemään riitaa päähallituspuolueitten välillä, vaikka se hyvin herkulliselta näin sivustapäin katsottuna näyttääkin.

Minun mielestäni kysymys on ainoastaan siitä asiasta — täällä puhui ed. Virtanen lankun paikasta — että tässä ei ole kenelläkään ollut minkäänlaista ponnistushalua, enkä minä ymmärrä semmoista pituushyppyä, jos ei ole ponnistushaluja. On se lankku sitten missä paikassa tahansa, niin kyllä se lento jää hyvin onnettoman lyhyeksi. Ponnistushalu tulee sieltä ministerin omasta tahdosta. Kun hän ilmoittaa, että tämä on priorisointina hänen ministeriössään, ykköskysymys, ja tuo tätä koskevan esityksen ja se on budjetin tasapainon kannalta ok, en minä jaksa uskoa, että sitä mikään toinen puolue pudottaa pois.

Hauskahan on tietenkin joulukuussa viime kädessä, kun olen ymmärtänyt niin, että ed. Valpas ja vasemmistoliitto pitävät huolen, että tämä asia tulee myöskin budjettiäänestykseen, (Ed. Valpas: Varmasti tulee!) katsoa sitten, miten tämä keskellä oleva rivistö äänestää, onko se mukana tässä hankkeessa vai käyttäytyykö se ikään kuin budjettiesitys olisi ollut täysin yksimielinen.

Esko Ahonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Täällä on puhuttu askelmerkeistä, ja ed. Paloniemen askelmerkit tässä lakiesityksessä olivat mielestäni seuraavat: 1) lakiesitys koskee itsenäisesti asuvien alle 17-vuotiaiden asumislisää, 2) itsenäisesti asuvien 17-vuotiaiden opintorahaa sekä asumislisää, 3) vanhempien luona asuvien 17—19-vuotiaiden opintorahaa ja 4) itsenäisesti asuvien 18—19-vuotiaiden opintorahaa.

Lakiesitys esittää opiskelijoiden vanhempien tulorajaan 15 prosentin korotusta, eli opiskelijalla olisi oikeus täysimääräiseen opintorahaan ja asumislisään. Jos vanhempien puhtaiden ansio- ja pääomatulojen määrä on enintään 31 400 euroa vuodessa, opintorahaa ja asumislisää vähennetään jokaista tulorajan ylittävää täyttä 780:tä euroa kohden 5 prosenttia. Lisäksi esitetään, että jos vanhempien puhtaiden ansio- ja pääomatulojen yhteismäärä on enintään 15 900 euroa vuodessa, opintorahaa voidaan korottaa. Korotus pienenee jokaista tulorajan ylittävää täyttä 1 590:tä euroa kohden 10 prosenttia. Jos tulojen yhteismäärä ylittää 30 000 euroa, korotusta ei makseta.

Ahti Vielma /kok:

Arvoisa puhemies! Täällä on käytetty hyvin kauniita kielikuvia lankun väärässä paikassa olemisesta. Minä sanoisin, että tältä hallitukselta puuttuu koko lankku, miltä ponnistaa. Tämä hallituskoalitio on niin väkisin ympätty, että kuten kaikki tiedämme, ruotsalainen kansanpuolue on jokaisessa hallituksessa, rooli on kielipuolueen rooli ja nyt pitkästä aikaa on punamulta ympätty yhteen, ja tässä sitä ollaan puhtaan kaulan kanssa.

Teillä on paljon muustakin riitoja, tieasioista, kuntajaotuksesta, ja sitten tullaan ulos, kun tehtiin kahdeksassa tunnissa budjetti, syyttelemään tänne toisiaan. Tämä on tämän hallituksen keskeinen ongelma, ja olen aivan varma, että kunhan pannaan tulevaa talvea eteenpäin pitemmälle, ongelmat vain pahenevat, ja alkutalvesta minä toivoisin kovasti, että tämä hallitus sitten kaatuu. Tehdään porvarimaahan porvarihallitus, ed. Paloniemi, niin tätäkään ongelmaa ei ole.

Aila Paloniemi /kesk:

Arvoisa puhemies! Minä toivoisin, että ed. Vielma ei nyt kuitenkaan nuolaisisi ennen kuin tipahtaa. Tämä on asia, joka nyt hoidetaan, ja minä uskon, että keskeltä ja niin tältä puolelta salia kuin varmaan sieltä toiselta puoleltakin salia on aivan helppo joulukuussa äänestää 5 miljoonan euron korotuksen puolesta. Olen tehnyt tästä raha-asia-aloitteen ja saanut siihen todella paljon nimiä. Siinä ei ole mitään erikoista, se varmaan tulee menemään läpi.

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Kyllä tämä esitys näyttää sen suuntaiselta, etteivät ihan keskustan edustajatkaan tunnu tietävän, mistä tässä on kysymys ja miltä lankulta ja mitä oikein tässä hypitään.

Nimittäin ed. Ahonen kertoi ensimmäisessä puheenvuorossaan pöntössä, että tulosidonnaisuus poistetaan, ja nyt toisessa puheenvuorossa, minkä hän käytti paikaltaan, hän luetteli kaikki ne sidonnaisuudet, mitkä siinä on. Tietääkö keskustan ryhmä oikein, mitä aloitetta te olette tekemässä? Tehkää silloin kunnollinen esitys älkääkä tulko tämmöisillä populistisilla keinoilla höpöttämään.

Esko Ahonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! En malta kyllä ed. Valppaan tuollaiseen reipashenkiseen, talvipakkasraikkaaseen puheenvuoroon olla vastaamatta ja todeta, että askelmerkeistähän me olemme täällä puhuneet. Minä käytin puheenvuoron omalta osaltani ja sitten siteerasin suoraan ed. Paloniemen esitystä tässä toisessa puheenvuorossani. Mutta ensimmäisen puheenvuoron nimenomaan käytin niistä askelmerkeistä ja tästä, että ollaan oikeaan suuntaan menossa ja tätä asiaa pitää parantaa.

Aila Paloniemi /kesk:

Vielä, arvoisa puhemies, kun puhutaan populismista, toivoisin, että ed. Valpas katsoisi omaan tukevaan taskupeiliinsä tässä kohtaa.