Täysistunnon pöytäkirja 95/2006 vp

PTK 95/2006 vp

95. KESKIVIIKKONA 4. LOKAKUUTA 2006 kello 15 (15.05)

Tarkistettu versio 2.0

1) Hallituksen esitys laeiksi yrityksen saneerauksesta annetun lain ja takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain 23 §:n muuttamisesta

 

Tuija Brax /vihr:

Arvoisa herra puhemies! Lyhyesti vain tästä laista, joka lakivaliokuntaan nyt lähtee.

Hallituksen hyvä tarkoitus on pyrkiä siihen, että jatkossa yrityssaneerauksiin hakeuduttaisiin huomattavasti aikaisemmin kuin nykyään. On kieltämättä päässyt käymään niin, että saneeraus tulee mieleen liian myöhään, kun näyttää jo, että mahdollisuudet pelastaa yritys ja työpaikat ovat jo paljon heikommat. Mutta samaan aikaan tästä seuraa, että tosiasiassa yrityssaneerauksen kriteerit monelta osin ja monista näkökulmista kiristyvät, ja tämän takia pyydän kollegoita jo nyt pistämään korvan taakse, kaikkia joita yrityssaneeraus kiinnostaa, että tämä hyvä tarkoitus on varmaan meidän kaikkien yhteinen, mutta löydämmekö keinon, jossa emme sitten samalla tosiasiallisesti vaikeuttaisikin vielä pelastettavissa olevien yritysten selviämistä.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Yrittäjyyden edistäminen edellyttää, että taloudellisissa vaikeuksissa olevia yrityksiä autetaan jatkamaan toimintaansa. Yritysten joutuminen konkurssiin ilman saneerausta on Suomessa yleisempää kuin muissa yritysystävällisissä maissa. Oikeudessa hylätään usein syyttä saneeraushakemuksia. Yrittäjille ei anneta pienintäkään mahdollisuutta välttää konkurssia. Yritykset ovat joutuneet lopettamaan toimintansa saneeraushakemusten pitkän käsittelyajan takia. Vuonna 2005 saneeraushakemusten keskimääräinen käsittelyaika oli noin 70 päivää. Käsittelyn venyminen johtuu osittain huonosti tehdyistä saneeraushakemuksista, joita yritykset joutuvat täydentämään. Kun oikeudenistuntoon ei osallisille ole löytyä yhteistä aikaa, käsittely pitkittyy jälleen. Tuomioistuimen ratkaisu ottaa oman aikansa. Se annetaan kahden viikon kuluttua käsittelyn päättymisestä, mutta siihen voi mennä kolmekin kuukautta.

Tätä taustaa vasten pidän hieman outona, että saneeraushakemusten käsittelyyn toimivaltaisia käräjäoikeuksia vähennetään. Kun viideltä ennen toimivaltaiselta käräjäoikeudelta poistetaan oikeus käsitellä saneeraushakemuksia, on uhkana se, että hakemusten käsittely pitkittyy edelleen. Yritysten oikeuksien turvaamiseksi on saneeraushakemusten käsittelyaikoja lyhennettävä. Tämä edellyttäisi toimivaltaisten käräjäoikeuksien lisäämistä. Käsittelyaikojen lyhentämiseksi yrityksille on annettava lisätietoa ja ohjausta saneerausmenettelystä niin, että hakemukset tehdään oikein. Hakemusten istuntokäsittelyyn osallistuminen tuomioistuimen määräämänä aikana tulisi olla lain säätämä pakko.

Muutoksen saaminen hylättyyn saneeraushakemukseen on ollut vaikeaa, koska konkurssihakemusten käsittelyyn ei saa keskeytystä. Yritys siis voidaan pakottaa konkurssiin muutoksenhakuprosessin aikana. Tähän tulee nyt merkittävä muutos. Yritystä, jonka saneeraushakemus on käsittelyssä, ei saa hakea konkurssiin. Myöskään yritystä, joka hakee muutosta päätökseen saneeraushakemuksesta, ei saa hakea konkurssiin.

Yrityssaneerausten selvittäjien rooli on ratkaiseva yritysten ja velkojien kannalta. Suomessa selvittäjien osaaminen on enintään tyydyttävää tasoa. Hallituksen lakiesitys ei puutu riittävästi tähän ongelmaan. Saneeraus- ja konkurssivälittäjien osaamisen ja sertifioinnin kehittäminen vaikuttaisi merkittävästi siihen, että yritysten saneerauksista tulisi potentiaalinen vaihtoehto konkursseille. Yritysten saneeraushakemusten käsittely vaatii tuomareilta hyvää asiantuntemusta, koska niiden käsittely poikkeaa muista oikeusasioista. Tuomareilta vaaditaan yritysjuridiikan tuntemuksen lisäksi liiketoiminnan syvällistä asiantuntijuutta. Siksi alempien oikeuksien tekemät yrityssaneerausratkaisut on voitava tutkia ylemmissä tuomioistuimissa siten, että yritykset olisivat suojattuja konkurssilta asian ollessa vireillä tuomioistuimissa. Koska toimivaltaisten käräjäoikeuksien määrää vähennetään, on olennaista, että jäljelle jäävien käräjäoikeuksien tuomarit täydennyskoulutetaan käsittelemään saneeraushakemuksia.

Yrittäjän asemaa konkurssissakin tulee vahvistaa, mutta oikeusministeriö on torjunut kaikki ehdotukset yrittäjien vapauttamisesta velkavastuusta omaisuuden luovutuksella. Menettelyä kutsutaan henkilökohtaiseksi konkurssiksi. Mielestäni konkurssitilanteessakin pitäisi pyrkiä ylläpitämään yrittäjyyshalukkuutta estämällä yrittäjän pitkäaikainen ylivelkaisuus ja tulevaisuuden romahtaminen. Nyt Suomessa on satoja entisiä yrittäjiä, jotka painivat 90-luvun alun lama-aikana aiheutuneiden velkojen kanssa. Heillä ei ole juuri minkäänlaisia mahdollisuuksia selvitä velkataakastaan puhumattakaan yrittäjäksi palaamisesta.

Risto Kuisma /sd:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksellä on varmasti hyvä tarkoitus ja pyrkimys, mutta tämmöinen yrityssaneeraus ei välttämättä ole niin ongelmaton kuin helposti nähdään, koska tietysti, jos tällainen yritys, joka on saneerauksessa, jatkaa toimintaansa, se hyvin usein muodostaa kilpailuhäiriön. Esimerkiksi kuljetusalalla on paljon tapauksia, joissa saneerauksessa oleva yritys sitten hinnoittelee palvelunsa epäterveesti ja aiheuttaa muille yrityksille vahinkoa ja ehkä jopa niiden joutumisen maksukyvyttömyystilaan. Tämä haittatekijä tietysti on todellinen.

Sitten myös kuljetusalalla, jossa sinänsä tarvitaan liikenneluvat, liikenneluvissa on vaatimus, että liikenneluvan haltijan täytyy olla vakavarainen. Nyt tietysti, jos yritys on saneerauksessa, se ei voi olla vakavarainen, eli tässä on myös ristiriita niiden lupavaatimusten välillä, joita vaaditaan elinkeinolta, ja toisaalta sitten sen tosiasiallisen tilan takia, joka vallitsee, jos yritys saa yrityssaneerauksen.

Sinänsä sen yrittäjän ja yrityksen kannalta, joka pääsee saneeraukseen, se voi monta kertaa olla myönteinen asia. Tosin yrityssaneerauksesta nykyisellään monet eivät suinkaan selviä, vaan joutuvat konkurssiin. Mutta toisaalta sitten voidaan aiheuttaa aika paljon vahinkoa muille samalla alalla toimiville yrityksille, ja toivottavasti tämä näkökohta lakiehdotuksen käsittelyssä tulee tarkkaan tutkintaan.

Lauri  Oinonen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys laiksi yrityksen saneerauksesta annetun lain ja takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain muuttamisesta on hyvä ja aiheellinen, ja täällä esitetyt näkökohdat, joita muun muassa ed. Laxell toi esille, ovat huomionarvoiset. On tärkeää, että vaikeuksiin jouduttuaan yrittäjä omaisi vielä yrittäjyyshalukkuutta, että elämä ei päättyisi siihen, että tulee näitä ongelmia, vaan yrittäjä voisi löytää uudet keinot selvitä. Ed. Kuisma toi kyllä ihan huomionarvoisia näkökohtia nimenomaan kuljetusalalta esille.

Toivon, että nämä molemmat näkökohdat, mitä edustajat Laxell ja Kuisma ovat esille tuoneet, saisivat valiokunnassa osakseen riittävän huomion.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Minunkin mielestäni pitää yrityksiä tukea, ja sitä kauttahan ne työpaikat syntyvät, ja myös silloin, kun yrityksellä menee huonosti ja mahdollinen yrityssaneeraus tulee eteen, pitäisi silloin ymmärtää yrittäjää. Mutta veloista vapautus kokonaan, siitä on myös ... Joku ne velat aina maksaa, joku toinen yrittäjä mahdollisesti. Niin kuin ed. Kuisma täällä totesi, voi joskus tulla epäreilua kilpailuakin sitten toisia yrittäjiä vastaan, niin että tästä pitäisi pitää huoli.

Näistä 90-luvun yrittäjistä, jotka silloin laman aikaan joutuivat tällaiseen tilanteeseen, kyllä voi sanoa, valtaosa joutui aivan omaa syyttään. Silloin ajanmeno oli aika raju, ja heitä pitäisi vielä ymmärtää. Heitäkin on koko joukko tässä maassa, jotka ovat niin kuin yhteiskuntakelvottomia, ja heidät pitäisi nyt armahtaa ja päästää muitten kansalaisten kanssa samalle riville ja mahdollisesti yrittämään uudestaan.

Juhani Sjöblom /kok:

Arvoisa puhemies! Markkinataloudessa konkurssi tai lopettaminen on tapa poistaa ylikapasiteettia tai vanhentunutta tuotantoa. Kyllä ed. Kuisma toi aivan oikean asian esiin tässä, että yrityssaneerauksesta monta kertaa aiheutuu suurempi vahinko kilpailutilanteessa, kun on ylikapasiteettia olemassa.

Sen sijaan, niin kuin ed. Laxell toi hyvin esiin, Suomi tarvitsee vähitellen jo yrittäjän henkilökohtaisen konkurssin lainsäädännön. Se on keino saada se yrittäjyys takaisin yrittäjyyteen. Tosin se ei ole ihan ongelmaton, mutta se on varmasti parempi tie.

Ahti Vielma /kok:

Arvoisa puhemies! On ihan oikein, että vaikeuksissa olevia yrittäjiä autetaan ja tehdään lainsäädäntöä siten kuin tässä on kysymys, että he myöskin jaloilleen tarvittaessa nousevat ja vaikeuksista selviävät. Mutta haluaisin tässä yhteydessä huomauttaa siitä, että aivan keskeinen tehtävähän yhteiskunnalla ja nimenomaan eduskunnalla ja hallituksella on toimia niin, että yrittäjiä ei joutuisi vaikeuksiin niin paljon kuin on joutunut viime aikoina. Eli ennalta ehkäisevä toimenpide sektorille, joka kuitenkin on tämän maan pelastaja, eli yritystoimintaan.

Markku Rossi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Suomessa olisi aika tärkeää, että myös tällainen henkinen ilmasto kehittyisi siihen suuntaan, että yritysten elinkaariajatteluun sisältyy aivan luonnollisena asiana myös sekin, että yritys voi tehdä konkurssin. Tämä on eräs tärkeä asia, koska hyvin usein yrittäjästä, joka joutuu sitten taloudellisiin vaikeuksiin, niin että yritys voi mennä nurin, tulee melkein kuin epähenkilö. Tässä suhteessa henkisen ilmaston pitäisi kehittyä kyllä siihen suuntaan, että se on yksi osa myös yritystoimintaa, totta kai kaikkine seuraamuksineen.

Ed. Laxell nosti myös tämän henkilökohtaisen konkurssin esille. Tätä olisi kyllä tarvittu erityisesti 90-luvun ongelmien selvittämisessä, mihin myös ed. Kangas viittasi. Uusi ulosottolakihan toki tulee nyt vastaan, ja voi kai luonnehtia niin, että kuitenkin niillä ihmisillä, jotka jäivät tuon 90-luvun laman alle, on näköpiirissä tunnelin suussa valoa, koska tuossa 2007 uuden ulosottolain mukaan ensimmäiset velat alkavat olla siinä iässä, jolloinka ne todella vanhenevat. Siellä on monta sellaista pykälää, joka voi viedä sitä velallisen asemaa edelleenkin eteenpäin. Henkilökohtainen konkurssi olisi se tekijä, joka tuon tilanteen nollaisi, ja ihminen pääsisi jälleen tavallaan normaaliin elämään. Tälläkin hetkellä yhteiskunnassa on vaikea arvioida onko se tuhansia vai kymmeniätuhansia, jotka joutuvat tietyllä lailla elämään yhteiskunnan kannalta ikään kuin maan alla. Se on ongelma, joka toimii muun muassa yrittäjyyden esteenä hyvin voimakkaasti tällä hetkellä.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Niin kuin usea edustaja on todennut, varmasti saneerausmenettely määrätyssä tilanteessa on paikallaan, ja väistämättä konkurssimenettely minun mielestäni joissakin tilanteissa on järkevämpi kuin saneerausmenettely huomioiden erään korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen, joka koski kuljetusalaa. Sen seurauksena tämävaikeuksiin joutunut yritys pystyi jatkamaan toimintaansa mutta hinnoitteli tuotteensa, palvelunsa, sillä tavoin, että sen alueen muut yrittäjät joutuivat taloudellisiin vaikeuksiin ja niistä meni kaksi kolme konkurssiin ja tämä yksi jonkin aikaa pyöri mutta sitten joutui lopettamaan. Toivoisin, että kun valiokunnassa käsitellään tätä, niin kiinnitettäisiin huomiota siihen, että saneerausmenettelyllä ei saada vaarantaa liikaa muitten yrittäjien toimintaa. Tämä koskee esimerkkitapausten valossa erityisesti kuljetuspuolta.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tämä taitaa olla jo kolmas kerta tämän syksyn aikana, kun henkilökohtaisen konkurssin mahdollisuudesta täällä isossa salissa keskustellaan. Juuri tässä yhteydessä, kun näin on ja kun tämän pitäisi olla oikeusministerin tiedossa, olisin odottanut, että oikeusministeri Luhtanen olisi ollut itse esittelemässä tätä hallituksen esitystä, mutta tiedän sen, että hän on Luxemburgissa tällä hetkellä, niin että virkatehtävät on hoidettava ja me nyt selviydymme tästä näin itse. Mutta kun tilanne on tämän laatuinen ja kun asia on kuitenkin eräällä tavalla koko ajan tämän vaalikauden ollut esillä, niin olisi toivonut, että tätä asiaa olisi käsitelty ja pohdiskeltu ja miksi ei siihen nyt olla jo menossa, niin että tiedettäisiin sitä tulevaisuutta vähän seuraavaa vaalikautta ajatellen.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Yrittäjyyteen liittyy aina riski, ja aina tulee niin olemaan, mutta on tietysti totta se, että monelle silloin, kun miettii yrityksen perustamista, olennaista on se, kuinka korkea se riski on, ja tässä suhteessa olisi erittäin tärkeää, että yrittäjä voisi esimerkiksi oman asuntonsa suojata johonkin euromääräiseen summaan asti. Toki tiedän, että sitä ei tarvitse välttämättä takauksena antaa, mutta usein pienyrittäjällä tilanne on se, että siellä on kaikki pelissä, ja sitten joudutaan niihin tilanteisiin, joista tässä nyt keskustellaan.

Mitä sitten tässä aikaisemmin ed. Rossi viittasi tähän lama-ajan tilanteeseen, niin siitä täytyy sanoa, että se aikakausi on ollut täysin poikkeuksellinen, ja siinä suhteessa tietysti niihin toimiin, joilla erityisesti huomioidaan tällä aikakaudella syntyneet ylivelkaantumiset, on syytä paneutua ihan poikkeuksellisena asiana. On sitten hiukan toinen asia muuttaa tätä lainsäädäntöä pysyvästi.

Martin  Saarikangas  /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tämä yrittämiseen liittyvä riski, jonka ed. Satonen toi esille, on tosiaan aina olemassa. Yrityksiä perustetaan, ja aika paljon, ehkä puolet, joutuu lopettamaan ongelmien takia.

Kun vuonna 1989 jouduin nostamaan silloisen Wärtsilä Meriteollisuuden konkurssista, jouduin perehtymään tähän lakiin. Vaikka siihen on tehty aika paljon muutoksia, tähän konkurssilainsäädäntöön, niin me olemme edelleen hyvin kaukana siitä, mitä esimerkiksi Pohjois-Amerikassa USA:ssa on. Siellä lähtökohtana on, että yrittäjä kun yrittää ja epäonnistuu, niin hänen tulee yrittää uudestaan, koska toisella kerralla se on helpompaa. Sen takia lainsäädäntöä täytyy muokata siihen suuntaan, että tämä tulee mahdolliseksi. Esimerkiksi yrittäjän oma omaisuus, oma asunto ja auto ja tällaiset, siitä löytyy chapter 11, chapter 13 Yhdysvalloista esimerkiksi. Toivon, että kun nyt viedään tätä eteenpäin, niin myös otettaisiin ohjelmaan tämän konkurssilainsäädännön laajempi muokkaaminen, niin että tosiaan yrittämiseen löytyy edellytyksiä, koska siihen aina liittyy riski ja liian moni menee nyt nurin.

Markku Rossi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Viittaan ed. Pulliaisen puheenvuoroon. Oikeusministeriö perustelee jatkuvasti tätä henkilökohtaisen konkurssin tilannetta sillä, että kysymys on velkojan asemasta, halutaan turvata myös sitten omistus siltä puolelta, ja myös, että yleinen lainkuuliaisuus ja velanmaksuajatus säilyy ihmisillä eikä niin, että ongelmien tullessa ne sitten ikään kuin kuitataan pois. Taisi olla Aku Ankassa aikoinaan, että kun Aku Ankalla oli paljon laskuja pöydällä, niin hän päätti selviytyä niistä ja poltti ne sitten pois siitä silmistään. No, vähäksi aikaa ne katosivat, mutta ei velka kaikonnut minnekään. Nämä ovat siis niitä oikeusministeriön toki vähän paremmalla juridisella kielellä selvitettyjä perusteluja, joita tietysti olisi hyvä kuulla tässäkin salissa.

Mutta edelleenkin olen sitä mieltä, että tämän yhteiskunnan yksi suurimmista häpeäpilkuista on se, että me emme ole pystyneet 90-luvun laman jäljiltä, jossa sekä yhteiskunta että monet tekijät olivat vaikuttamassa näiden yrittäjien tilanteeseen, sitten tätä hoitamaan niin, että olisi voitu yleinen armahdus näiden velkojen kohdalla tehdä. Olisimme saaneet monta yrittäjää, tekijää, tähän yhteiskuntaan, jos tuo lainsäädäntö olisi pystytty hoitamaan.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Yhdyn, mitä ed. Rossi juuri edellä sanoi, niihin näkemyksiin, joilla 90-luvun laman kärsineitä voitaisiin auttaa.

Mutta tuon näkemyksen takaajan asemasta. Yrittäjä kun ottaa lainaa, lainalla on usein myös sivullisia takaajia. Toivon, että lainsäädännössä tämän takaajan asemaan kiinnitettäisiin huomiota, koska hän ei yleensäkään voi millään tavalla vaikuttaa siihen, mitenkä yrittäjä velallisena on tuota velkaa käyttänyt, mutta takaajalla on kuitenkin täysi maksuvelvollisuus, kuten omasta velasta, ja tämä on minusta epäkohta. Minä toivon, että takaaja saisi lievemmän kohtelun. Silloin pankit eivät antaisi myöskään liian helposti ja harkitsematta lainaa, ja samalla velallisen vastuu velan käytöstä olisi varmasti harkitumpaa.

Risto Kuisma /sd:

Arvoisa puhemies! 90-luvun lama on aika kaukana takanapäin, ja sen uhrit ovat kärsineet paljon, mutta tietysti ei nykyisellä lainsäädännöllä, niin kuin tällä, voi sitä enää paikata. Se oli poikkeuksellinen tilanne. Se olisi pitänyt hoitaa toisella tavalla. Silloin pelastettiin pankit ja uhrattiin yrittäjät, ja se oli poliittinen virhearvio silloiselta hallitukselta ja silloiselta eduskunnalta.

Mutta yrittämiseen liittyy tietysti riski, niin kuin täällä aika oikein on sanottu, ja myöskin sitten markkinatalouteen ja yritystalouteen se, että jos sinne sitten valtiovalta sotkeutuu rajoittamalla tätä riskiä, niin helposti siinä joudutaan ojasta allikkoon, eli jos tehdään yhdelle oikeutta, niin tehdään monelle vahinkoa, eli tässä täytyy olla aika varovainen. Konkurssi on normaali, niin kuin täällä ed. Sjöblom jo sanoi. Ehkä parempaa tulosta kuin tällä yrityssaneerausmenettelyllä saataisiin ehkä juuri sillä, että konkurssisääntöjä tarkasteltaisiin ajanmukaiseksi ja otettaisiin myös mukaan tämä henkilökohtainen konkurssi. Sitähän on Suomessa käsitelty aikaisemmin, mutta aika heppoisin perustein on oikeusministeriön ja eräiden asiantuntijoiden taholta toistaiseksi torjuttu tämä ajatus henkilökohtaisesta konkurssista.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Ahon hallitus joutui tietysti katastrofaaliseen tilanteeseen pelastamaan Suomen kansantalouden ja yrityksetkin suurelta osin ja nimenomaan pankit. Meillä oli aikaa ehkä yhden yön yli kehittää järjestelmä, jolla hoidetaan tämä tilanne, ja siinä ei ollut käytettävissä mitään sellaisia keinoja, että olisi 100 000 yritykselle jaettu suoraa rahaa, vaan pankkijärjestelmän pelastamisen kautta pelastettiin kansantalous ja Suomen luottokelpoisuus jne., ja päästiin sitten siihen uraan, missä nyt ollaan, ja talous on hyvässä mallissa.

Herra puhemies! Vanhasen hallituksen ohjelmassa mainitaan tämä henkilökohtaisen konkurssin tutkiminen. Tässä mielessä hallitus teetti nykyisellä korkeimman oikeuden presidentillä Pauliine Koskelolla selvityksen. Koskelo tuli siihen tulokseen, että tämä malli ei ole soveltuva Suomeen, ja hallitus tyytyi siihen. On mielestäni ihan edesvastuutonta, että hallitus tyytyi vain yhteen tällaiseen raporttiin eikä lähtenyt viemään sitä laajemmalle kierrokselle ja alkanut katsoa, voisiko siitä kuitenkin löytyä toteutettava malli. Aika tiukoilla ehdoilla pitäisi henkilökohtainen konkurssi mahdollistaa Suomessa. Se sopisi meidän järjestelmäämme, ja se pelastaisi paljon tilanteita. Nyt seuraava hallitus olkoon aktiivisempi ja selkärankaisempi kuin nykyinen ja hoitakoon tämän asian eteenpäin ja kuntoon.

Pekka Kuosmanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kun nyt olen viime aikoina toiminut Valtion vakuusrahaston puheenjohtajana, niin totean sen, että tosiaan 90-luvun alussa aiheettomia konkursseja oli useita tuhansia, eli siinä mielessä oli väärin näitä oikeita yrittäjiä kohtaan, että he menettivät kaiken omaisuutensa. Ainut, mitä nyt voidaan tehdä tänä päivänä, on se, että kun ulosottokaari on lakivaliokunnassa käsittelyn alla eli velan vanhentuminen 15—20 vuoden kuluttua, se pitäisi eduskunnassa ehdottomasti saada läpi, niin että nämä ihmiset pääsisivät velkavankeudesta ja uudelleen yrittämään.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Kankaanniemi juuri äsken kertoi sen taustan, johonka viittasin itse omassa puheenvuorossani. Elikkä juuri siitä syystä, minkä ed. Kankaanniemi äsken totesi, olisi nyt ainakin tämän hallituksen esityksen perusteluissa minun mielestäni pitänyt käydä tämä asia ja pohdiskelu läpi, miksi on poikettu hallitusohjelman tavallaan ehkä ei ihan tavoitteestakaan mutta eräällä tavalla hengestä ja kuitata se, ja sitten me olisimme todenneet, olemmeko me samaa mieltä vai eri mieltä.

Sitten ed. Rossille äskeisestä hyvästä puheenvuorosta: Asiathan ovat juuri niin kuin te kuvasitte äsken, mutta siinä tilanteessahan on myöskin niin, että kaikki yrittäjät tietävät, että asianlaita on niin, eikö niin, toisin sanoen omassa reaktiossaan, rahavirtojen ohjailussa, takauksessa ja riskinotossa jnp., ottavat sen huomioon.

Juhani  Sjöblom  /kok:

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa todella on mainittu tästä henkilökohtaisesta konkurssista. Oikeusministeri voisi tällä loppusuoralla varmasti pistää paremman selvitystyön käyntiin ja seuraavaa hallitusohjelmaa varten valmistella pohjapaperit kuntoon.

Niin kuin ed. Rossi ja ed. Kuisma sanoivat, me aidosti tarvitsemme jo tässä tilanteessa konkurssilainsäädäntöön täydennyksen, joka mahdollistaa tämän henkilökohtaisen konkurssin.

Ed. Kankaanniemi, jos yhdessä yössä pystyttiin pankit pelastamaan, niin tässä on mennyt pitkälti toistakymmentä vuotta näiden yrittäjien kohdalla.

Petri  Salo  /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tämä henkilökohtaisen konkurssin mahdollisuus luultavasti nousee esiin myöskin seuraavan hallitusohjelman papereihin. Olen aivan samaa mieltä kuin täällä monet edustajat, että yksittäisen lakimiehen analyysi ei välttämättä riitä siihen, onko asiaa perusteellisesti tutkittu ja mietitty sen yhteiskunnallisia vaikutuksia, mitä maksaa tämä nykyinen järjestelmä ja mitä maksaa se järjestelmä, että ihminen pääsee puhtaalta pöydältä jossakin vaiheessa liikkeelle jälleen rehelliseen yrittäjätoimintaan.

Ed. Pulliainen on kunnostautunut puhumalla harmaasta taloudesta useasti täällä eduskunnassa, ja me kaikki tiedämme, että yrittäjiä on tällä hetkellä kahdessa kopassa: on sellaisia, jotka ovat alkoholisoituneet, menettäneet terveytensä, jotka ovat lamaantuneet, ja sitten niitä yrittäjiä, jotka edelleen yrittävät, mutta yrittävät bulvaanien ja harmaan talouden kautta pitää itsensä hengissä ja jonkinlaisessa taloudellisessa tilanteessa, ja silläkin on oma hintalappunsa, joka kulkeutuu harmaan talouden kautta, joka ei koskaan tuloudu valtiolle tai yhteiskunnalle takaisin. Minä väitän, että jos tämä harmaa talous otetaan toiseen vaakakuppiin ja henkilökohtainen konkurssi toiseen ja katsotaan, kumpi on kokonaistaloudellisempaa, niin ehdottomasti henkilökohtainen konkurssi ja sitä kautta avoimeksi kaikki yritystalous, mitä tehdään.

Markku Rossi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Euroopan unionin jäsenyys ja Suomen jäsenyys talousliitossa on luonut vakautta. Näin ollen meillä ei ole niitä samoja tilanteita edessä, joissa yrittäjät voisivat pelätä sitä, että heillä on ykskaks yllättäen velat moninkertaistuneet eli syntyy devalvaatio. Taisi olla valtiovarainministeri Viinanen, joka hävisi silloiset 1 000 markkaa lyötyään julkisen vedon siitä, että devalvaatiota ei tule. Näin ollen monet yrittäjät luottivat silloin siihen, mitä valtiovarainministeri sanoi: ei tule devalvaatiota. Minullekin soitti eräs yrittäjä. Heräsin Tukholmasta PN:n kokouksesta, seitsemältäkö se oli aamulla, kun hän kahdeksan aikaan luuli soittavansa. Hän kysyi minulta, tuleeko devalvaatio, ja siinä unenpöpperössä sanoin, että no en minä ainakaan tiedä, että tulee. Sehän tuli samana päivänä. Reilu yrittäjä kyllä ilmoitti minulle jälkikäteen, että hän silti minua äänestää, mutta se on sitten toinen kysymys.

Mutta ed. Pulliaiselle edelleenkin, että tänä päivänähän on tietysti juuri niin kuin kuvaatte. Minä olen puhunut nyt pitkälti 90-luvun laman uhreista ja siitä, että tämän yhteiskunnan olisi pitänyt pystyä se asia hoitamaan kuntoon, olisiko siihen mennyt yksi yö vai muutama päiväkin, mutta se on se häpeätahra, mikä kyllä meidän pitää ihan jokaikisen jakaa.

Virpa Puisto /sd:

Arvoisa puhemies! Pidän erittäin tärkeänä sitä, että meillä on opetusohjelmiin otettu varhaiskasvatuksesta lähtien yrityskasvatus ja se on poikkihallinnollisesti mukana hallitusohjelmassa. Uskon, että meillä löytyy eri aloilta tulevaisuudessakin yrittäjiä, mutta sen suurin este ovat juuri ne seikat, jotka täällä on viimeisten puheenvuorojen aikana tuotu esiin, elikkä se, että meillä edelleen on kohtuuttoman suurena, koko loppuelämään vaikuttavana riskinä yrittäjyyden toinen osa, joka on riski siitä, että yritys ei ehkä menestykään ja menee konkurssiin. Sen lisäksi, että siitä seuraa lopunikäinen velka yrittäjälle, mahdollisesti myös omaisille, se ei riitä Suomessa. Meillä se on niin suuri rangaistus, että se aiheuttaa jopa puolisolle kelpaamattomuuden virkoihin ja toimiin. Meillä on paljon asenteissa korjattavaa.

Pekka Kuosmanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Suomessa on ollut valtavan isoja konkursseja, esimerkiksi Hankkija, Haka jnp. ja isot paikalliset 1980—1990-luvulla kaatuneet rakennusliikkeet. Se on aiheuttanut sen, että ne alihankkijat, jotka ovat urakoineet näissä yhtiöissä, ovat samalla sitten kaatuneet ja menettäneet koko omaisuutensa. Sen takia olisi erittäin tärkeää, että tämä henkilökohtainen konkurssi -asia saataisiin täällä päiväjärjestykseen ja hoidettua täällä eduskunnassa, koska nämä ovat yleensä 1—5 henkeä työllistäviä yrittäjiä, jotka sitten ensimmäisenä kaatuvat, kun se päätyönantaja kaatuu. Siinä mielessä minä kannatan lämpimästi tätä henkilökohtaisen konkurssin lakia, että se saataisiin mahdollisimman nopeasti aikaan täällä eduskunnassa.

Matti  Kauppila  /vas:

Arvoisa puhemies! Tässä ehkä pelkästään puhutaan yrittäjistä, jotka ovat konkurssiuhan alla, mutta täytyy muistaa, että heillä kaikilla on työntekijänsä. Tässä matkan varrella on tullut tilanteita esille, joissa sitten myöskin työntekijöitten palkat ovat joutuneet velkasaneerauksen johdosta selvittelyyn ja yleensä pienentyneet. Tämäkin täytyy muistaa, että tämä on aika lailla isompi porukka kuin pelkästään ne yrittäjät. Siinä on myöskin, jos yritys jatkaa, ne työntekijät mukana, ja, sanoisiko, oikeat juristit osaavat neuvoa kyllä työnantajaa tässä kohtaa.

Reijo Paajanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Suomen Yrittäjien hallituksessa toimivana, niin kyllä meidän yksi keskeisin tehtävä on tämän konkurssilainsäädännön aikaansaaminen, jotta me saamme uusia yrittäjiä, joita esimerkiksi sukupolvenvaihdos tässä yhteiskunnassa tarvitsee tullessaan valtavasti. Tällä on merkittävä merkitys. Olen aivan samaa mieltä kuin ed. Pulliainen monissa puheissaan harmaasta taloudesta. Tällä me saamme sitä putsattua merkittävästi, ja tämä yhteiskunta saa siinä omansa takaisin.

Markku Rossi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ihan vielä tuon ed. Paajasen puheenvuoron jälkeen: Vanhasen hallitus on tehnyt erittäin paljon yrittäjyyttä edistäviä toimenpiteitä. Nämä luovat pohjaa yrittäjyyden edistämiselle, ne synnyttävät työpaikkoja, eli tässä suhteessa tämä on toiminut, mutta sekin on pitkä tie. Mutta siihen kuuluu sitten myös olennaisena juuri se mitalin toinen puoli. Tässä suhteessa tietysti hallitukselle kuuluu antaa tunnustusta myös sitten, että tämä saneerauskysymys ja nämä yritysten konkurssiasiat ovat käsiteltävänä.

Pelisääntöjen pitää olla selkeät. Se on aivan selvä. Emme me kaipaa niin sanottuja luikuriyrittäjiä, jotka sitten katsovat, että pinnataan ja tehdään kaikki mahdollinen. Yhteiskunnalla pitää olla selkeät säännöt. Mutta yhteiskunta on velkaa sen myös yrittäjille, että kun tulee ongelma, hyvin usein jopa muista syistä ... Alihankkija voi kaatua siihen, että pääyritys lopettaa tilaamiset ja vuosia kestänyt järjestelmä ykskaks luhistuukin. Tässä suhteessa nämä pelisäännöt ovat tärkeitä, ja yhteiskunnan pitää vastata huutoonsa. Ei yrittäjyys ja työpaikkojen kehittäminen muuten onnistu. Tässä mielessä tämä esitys on erinomaisen hyvä, ja sitä tulee viedä eteenpäin ja hoitaa se nopeasti sitten valmiiksi eduskunnan taholta.

Reijo Laitinen /sd:

Herra puhemies! Tämä keskustelu on ollut hyvä, ja tämä lakiehdotus korjaa tiettyjä tilanteita, mutta minun mielestäni enemmän kuin katsotaan taaksepäin tulisi katsoa eteenpäin. Me kaikki tiedämme sen, että silloin 90-luvun alussa tehtiin ehkä virheitä myös poliittisin päätöksin, jotka ajoivat sitten yrittäjät siihen tilanteeseen, mihin ajoivat, ja näitä 90-luvun alun uhreja on edelleenkin liian paljon.

Minun mielestäni tämän henkilökohtaisen konkurssilainsäädännön osalta valiokunta, joka nyt käsiteltävänä olevasta laista tekee mietinnön, voisi tämän kysymyksen nostaa esille ja omassa mietinnössään patistaa vähän hallitusta tuomaan tämän kysymyksen vielä voimakkaammin, ainakin sillä tavalla, että selvitetään sitä perusteellisemmin eikä tyydytä niihin selvityksiin, mitä nyt on tehty.

Martin Saarikangas /kok:

Arvoisa herra puhemies! Talousvaliokunta käsitteli tätä edellistä konkurssilakia vuosi pari sitten, ja siinä me totesimme klemmissämme, että edellytämme, että oikeusministeriö tuo uudelleen käsiteltäväksi juuri tämän kohdan. Sen takia edellisessä puheenvuorossa sitä peräänkuulutin. Siitä on kulunut runsas vuosi, ja ei taida vielä tulla.

Keskustelu päättyy.