Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Yritystukilain uudistus on nyt kysymyksessä. Ohjelmakausi EU:n alue- ja rakennepolitiikassa on päättymässä. Uuden kauden alku tuo jo sinänsä joitakin tarkistustarpeita tällä hetkellä vielä voimassa oleviin lakeihin, tämän lisäksi omat kansalliset tarpeet myöskin antavat aiheen joihinkin tarkistuksiin. Tämän lakiesityksen tärkeimmät muutokset voimassa olevaan voisi oikeastaan pelkistää muutamaan asiaan, jotka hyvin pintapuolisesti tässä esittelen.

Ensimmäinen näistä on investointituen ja kehittämistuen yhdistäminen pk-yritysten kehittämisavustuksiksi. Idea tässä on se, että monta kertaa yrityksillä, pk-yrityksillä, se hanke, jolla ponnistetaan eteenpäin, sisältää investointihankkeen, jotain muuta sellaista yrityksen kehittämiseen liittyvää toimintaa, joko bisnesosaamiseen liittyvää, markkinointiin liittyvää, henkilöstön kouluttautumiseen liittyvää ja vastaavaa, joille yhteiseksi käsitteeksi hyvin voi sopia tällainen kehittämishanke. Tässä ajatus on nyt sitten, että yritys tällaisessa tilanteessa, jossa sillä on sekä näitä kehittämistarpeita että investointitarpeita, jättää yhden hakemuksen, erittelee nämä erilaiset tarpeet, mihin julkisen vallan mukaantuloa tarvitaan, ja sitten tämän lain perusteilla julkinen valta, valtio, voi näitä yritystukia tällaiselle yritykselle myöntää. Tämä antaa joustoa, tämä tekee tuen käytön tarkoituksenmukaisemmaksi kuin tällä hetkellä ja on saanut myöskin erittäin hyvän vastaanoton siinä valmistelutyössä eri osapuolilta niitten kannalta, joille tämä on tärkeä asia.

Toinen näkökulma, jonka tähän samaan tukimuotoon liittyen haluan tästä tuoda esille, on se, että tämä yritysten kehittämisavustus pitää sisällään myöskin mahdollisuuden juuri sillä avustusmuodolla auttaa aloittavia yrityksiä alkuun. Monta kertaa juuri aloittavalla yrityksellä se julkisen vallan mukaantulon tarve voi olla toki investointilähtöinen, mutta siinä voi olla monta kertaa myös muuta tällaista yrityksen aloittamiseen liittyvää korkeata kynnystä, jonka kynnyksen madaltamisessa tämä kehittämisavustus voi auttaa. Tarkoitus on, että juuri näin myös voitaisiin menetellä, että kehittämisavustusta myös näitten aloittavien yritysten erilaisiin tarpeisiin voitaisiin käyttää.

Tämä lakiesitys pitää sisällään tarkennetun työnjaon, en käy tarkemmin sitä esittelemään nyt sitten, KTM:n ja MMM:n kesken, nimenomaan koskien mikroyrityksiä, sellaisia, jotka toimivat maatilatalouteen liittyvissä erilaisissa yritystoiminnan muodoissa.

Edelleen haluan kiinnittää huomiota siihen, että tämä lakiesitys tuo nyt hyvin selväsanaisesti, eksplisiittisesti, erilaiset palvelut, melkein kaikki, ei kaikki mutta monet palvelut, myös näitten äsken sanottujen yritystukijärjestelyjen piiriin. Tämä on nähty tarpeelliseksi monista eri syistä, kuitenkin niin, että investointitukea kehittämistuen lisäksi on rajattu niin, että kuluttajille palveluja tuottavat yritykset, rakennusliiketoiminta, vähittäiskauppa ja kuljetusliike voivat olla investointituen piirissä ainoastaan, kun kyse on alueen elinkeinorakenteen kehittämisen kannalta erityisen tärkeästä pienen yrityksen investoinnista. Siis joissakin tapauksissa se voi tulla kysymykseen myöskin noilla äsken sanotuilla palvelualoilla, tuo investointituki tai kehittämisavustus, mutta pääsääntö on se, että ehdottomasti ei, vaan äsken kerrotuin rajauksin joissakin hyvin detaljoiduissa tapauksissa siellä voidaan nimenomaan pienille yrityksille, noissa oloissa toimiville pienille yrityksille, myöskin tukea myöntää.

Ensimmäisen kerran myös nyt sitten lakisääteisesti sosiaali- ja terveyspalvelut periaatteessa tulevat näiden tukien piiriin. Ne tulevat samalle viivalle muiden toimialojen yritysten kanssa. Kilpailunäkökohdille kuitenkin annettaisiin tämän lakiesityksen mukaan merkittävä paino päätettäessä rahoituksen myöntämisestä näiden toimialojen yrityksille. Muun muassa kilpailusyistä rahoituksen suuntaaminen näille aloille ei välttämättä aina ole perusteltua, ja se tulee tehdä varmasti sitten hyvin suurta harkintaa käyttäen.

Kuntainvestoinnit ovat monella kehitysalueen paikkakunnalla tärkeä tapa houkutella, edesauttaa, rohkaista yrityksiä tulemaan toimimaan oman kunnan alueella. Edelleenkin investointitukea voidaan tuon avustuksen muodossa myöntää näitten kuntien hallien ja muiden vastaavien toimitilojen rakentamista varten. Tämä hallihankkeeseen myönnetty investointituki ei saa kuitenkaan siirtyä tiloihin sijoittuvalle yritykselle annetun vuokran muodossa, koska tällöin olisi kyse ei-sallitun toimintatuen maksamisesta yrityksille. Tämä on EU-säädöksistä suoraan johtuva seuraamus. Tuki voi siirtyä ainoastaan, jos yritys ostaa toimitilat, mikä monta kertaa näihin hankkeisiin liittyykin: tehdään sopimus siinä vaiheessa, kun vuokrasopimus tehdään, että yrityksillä on mahdollisuus jossakin vaiheessa lunastaa tämä tila omakseen, ja tämä mahdollisuus nyt myös tässä laissa selvästi sanotaan.

Kuitenkin uuden lain rajoitus voimassa olevaan lainsäädäntöön verrattuna koskien näitä kuntahalleja ja muita toimitilakysymyksiä, selvä rajoite nykyiseen tilanteeseen verrattuna, on se, että suuren yrityksen kyseessä ollen ei kunnan toimitilahankkeeseen voida näitä yritystukia myöntää. Siis jos on suuri yritys jossakin kunnassa, tulollansa johonkin kuntaan, ja kunta aikoo rakentaa sille tällaisen hallin tai muun vastaavan toimitilan, niin tähän tämän tyyppiseen hankkeeseen, suurelle yritykselle tarjottavaan halliin, ei sitten näitä avustuksia voitaisi myöntää.

Arvoisa puhemies! Muutamia muitakin muutoksia, aika montakin, merkitykseltään ehkä vähän pienempiä, tämä lakiesitys pitää sisällään. Ylipäänsä tällä hallinnoidaan noin 125 miljoonan euron suuruisia yritystukia vuosittain.

Arvoisa puhemies! Äänikin jo pettää, niin kuin on helppo kuulla.

Ahti Vielma /kok:

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi on mielestäni ihan tervetullut uudistus, jolla avustusjärjestelmää yksinkertaistetaan ja tehostetaan, aivan niin kuin täällä ministeri Pekkarinen esittelypuheenvuorossaan meille kertoi.

Tunnettu tosiasia on, että menneinä vuosina yrittäjät ovat joutuneet jo alkutaipaleellaan selviytymään erittäin monimutkaisen byrokratian viidakossa. Yrittäjää saattoi taannoin alkutaipaleella ja investointivaiheessa kontrolloida peräti liki parikymmentä erilaista tarkastajaa. Koska yrityksen alkutaival on muutoinkin usein hankalaa yrittäjän kannalta, niin ei ole mitenkään ihme, että tästä syystä ja edellä mainituista syistä johtuen on yrityksiä jäänyt jopa perustamatta. Keskeisiä työllistäjiä maassamme ovat valtio, kunnat ja elinkeinoelämä. Valtio ei pysty sanottavasti lisäämään työvoimaansa. Samanlainen tilanne on myös kunnilla. Jäljelle työllistäjinä vaikean työttömyystilanteen pelastajina jäävät siten yrittäjät. Aivan erityinen vastuu lankeaa pienelle ja keskisuurelle yritystoiminnalle. Jokaista itsensä työllistävää ihmistä tulee arvostaa ja tarvittaessa myöskin avustaa ja tukea.

Edellä esitetyistä syistä johtuen pidän hyvänä sitä, että tällä lakiehdotuksella pyritään edistämään nimenomaan taloudellista kasvua, parantamaan työllisyyttä ja yritysten kilpailukykyä. Näihin tavoitteisiin pyritään myöntämällä avustuksia erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kasvua, kehittämistä ja perustamista edistäviin hankkeisiin. Lakiehdotuksessa on hyvin selkeästi sanottu, että yrityksen kehittämisavustusta myönnetään vain pienille ja keskisuurille yrityksille. Minusta se linja on oikea. Pienillä yrityksillä on varsinkin alkuvaiheessa usein pääomapulaa, ja tällainen kehittämisavustus on aivan paikallaan ja saattaa olla erinomainen porkkana tuon yrityksen alkutaipaleella. Hyvin alkuun päässyt kannattava yritys on usein kasvanut merkittäväksi työllistäjäksi paikkakunnalla. Tästä meillä on paljon hyviä esimerkkejä, ja koska työttömiä on edelleen yli 300 000, on toivottavaa, että esillä olevalla lailla myös tätä keskeistä ongelmaa voidaan pienentää.

Lakiehdotuksen mukaan kehittämisavustusta voidaan myöntää myös kunnille, aivan kuten ministeri Pekkarinen kertoi, investointeihin, joissa rakennetaan toimitiloja pienille ja keskisuurille yrityksille. On hyvin toivottavaa, että kunnat käyttävät tätä mahdollisuutta oman elinkeinopolitiikkansa yhtenä kehittämiskeinona. Vastaavaa mahdollisuutta kunnat käyttivät jo vuosikymmeniä sitten 70-luvulla, kun ne saivat kauppa- ja teollisuusministeriöltä avustusta työttömyyden lieventämiseksi 20 prosenttia investoinneista ja tuo avustus piti siirtää yrityksen hyväksi vuokraa laskettaessa. Toisin sanoen vuokra saatiin siten pienemmäksi alkavalle yrittäjälle, kun tämä avustus siitä pääomasta ensinnä laskettiin pois ja sitten jäljelle jäävästä summasta vuokra.

Se, mitä ministeri Pekkarinen lopuksi äsken tuossa meitä informoi EU:n säännöksistä johtuen, on tavallaan pieni pettymys, että näin ei enää voida tehdä, koska se edesauttaisi nimenomaan pienten yritysten käynnistämistä ja toiminnan alkutaivalta. Tiedän ja tunnen nimittäin yrityksiä vieläkin, jotka silloin 70-luvulla pienen avustuksen turvin, kunnan, kaupungin aktiivisuuden turvin, käynnistivät toimintansa ja ovat tänäkin päivänä elinkelpoisia ja huomattavasti suurempia kuin silloin 30 vuotta sitten.

Sen vuoksi toivon, arvoisa puhemies, että esillä olevan lakiehdotuksen mukaan saadaan kuitenkin vastaavia tuloksia. Kuten kaikki tiedämme, meneillään on suuri kuntauudistus, josta me eilen keskustelimme, ja toivon, että kunnat käyttävät tämän lain suomia mahdollisuuksia mahdollisimman paljon hyväkseen ja antavat siten tukensa pienille ja keskisuurille yrittäjille. Vastaavasti hallitukselle esitän toivomuksen, että on sitten riittävästi tämän lain mukaisia määrärahoja tulevissa talousarvioissa. Sain ministeri Pekkariselta informaatiota tuossa istunnon aikana, että ainakin toistaiseksi nuo summat ovat suhteellisen suuria, yhteensä EU-tukien kanssa noin 125 miljoonan luokkaa.

Toivon, että valtiovallan osalta siis määrärahaa on tarpeeksi ja kunnilla riittää aktiivisuutta tämän toiminnan hyväksi.

Erkki  Pulliainen  /vihr:

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyt puheenvuoro hyvään lakiehdotukseen liittyen, ja yritän nyt kerätä kasaan vähän sitä, mitä tässä viime kesäkuusta lähtien tähän hetkeen on saatu aikaiseksi ja läpi. Nimittäin maatalouspoliittinen selonteko saatiin mietintövaiheeseen kesäkuussa, ja sehän merkitsi käytännössä sitä, että ylituotannosta ei oikeastaan Suomessa tarvitse sen hetken jälkeen puhua laisinkaan. Tähän liittyy yhtenä pikanttina yksityiskohtana se energiatuotanto-osuus, joka pitää tästä eduskunnan yksimielisesti hyväksymästä tavoitteesta huolen. Siinä on bioetanolin tuotanto, ja minä jo silloin kyselin, onko tämän suhteen tulossa ehdotuksia, ja nyt tässä on. Tässä maatalouspuolen markkinoinnin jalostuksen puolella on semmoinen juttu, että siellä sanotaan eitä, mutta yksi poikkeus, merkittävä poikkeus on, ja se on bioetanolin tuotanto. Tässä on nyt niin, että myöskin "liikennekäyttöön tarkoitetun bioetanolin tuotantoon liittyviin investointeihin lähinnä silloin, kun kyseessä olisi merkittävä teollinen investointi", voitaisiin KTM:n puolelta myöntää tukea ja sitten pienemmät puolet hoitaa maatalouden tukijärjestelmän puitteissa. Elikkä nyt siis ollaan vastaamassa tähän aivan keskeiseen haasteeseen.

Paula  Risikko  /kok:

Arvoisa puhemies! Kaikki lait, joilla tuetaan yritystoiminnan kehittämistä, ovat mielestäni hyvin tervetulleita. Itse kannan huolta hoito- ja hoivayrittäjyydestä. Meillä olisi todella sille tarvetta, mutta ei tahdo olla rohkeutta lähteä yrittäjäksi hoito- ja hoiva-alalle. Niitä tullaan tarvitsemaan entistä enemmän tulevaisuudessa, ja näkisin, että hoito- ja hoivapalvelut olisivat meillä myös eräänlainen vientituote. Meillä on valtavan hyvää osaamista, mutta toivoisin, että rohkaistuttaisiin. Totta kai siinä tarvitaan sitä liiketoimintaosaamista, jota tietenkin koulutuksen aikana ja koulutuksen avulla saadaan hoito- ja hoiva-alan henkilöille, mutta kyllä tarvitaan yhteiskunnan tukea siihen, että rohkaistutaan ottamaan se askel.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Rouva puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys laiksi valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi eli varsin tärkeä lakiesitys siltä osin, että meillä tässä maassa tarvitaan elinkeinotoimintaa, yritystoimintaa, ja silloin, kun sitä luodaan, sillä pitää olla hyvät lähtökohdat, jotta se tässä varsin raa’aksi muuttuneessa markkinataloudessa pärjää. Suomi kaiken kaikkiaan sijaitsee täällä Euroopan laidalla ja suurten maailman keskusten suhteen kaukana. Toisaalta täällä Suomessa on laajoja alueita, joissa yritystoiminnan edellytykset ovat heikommat kuin näillä rintamailla, ja siksi tarvitaan edelleen tätä valtion aluepolitiikkaa ja sen keinoja, jotta työtä, yritystoimintaa ja elinmahdollisuuksia olisi kaikkialla maassa mahdollisimman tasapuolisin lähtökohdin.

Sijaintihan on yritykselle joko etu tai kilpailuhaitta, ja nimenomaan tätä kilpailuhaittaa pienentämään on luotu meillä jo 60-luvulla aluepolitiikka, joka oli silloin ihan suhteellisen tuloksellista ja merkitsi sitä, että myös maaseudulla ja maakunnissa syntyi työpaikkoja eikä tarvinnut ihmisten lähteä synnyinseuduiltaan ja juuriltaan pois, niin kuin tänä päivänä valitettavan paljon tapahtuu. Luonnollista tietä uudet työpaikat ja yritykset syntyvät näinä aikoina tänne Ruuhka-Suomeen ja muutamaan kasvukeskukseen muualla maassa, ja laajat alueet menettävät työpaikkoja, yritystoimintaa, ja sukupolvenvaihdosten ja muiden lopettamiseen johtavien ongelmien takia työpaikkoja menetetään. Nyt sitten muuttoavustuksella jopa edesauttaa hallitus ihmisten siirtymistä, nuorten työikäisten ihmisten siirtymistä, pois tuolta maakunnista tänne Ruuhka-Suomeen, ja se on valitettavaa. Toinen tie on se, että meillä olisi todella tehokasta ja määrätietoista alue- ja rakennepolitiikkaa, jolla pyrittäisiin tuomaan työtä ihmisten luo eikä repimään ihmisiä juuriltaan ja siirtämään ja houkuttelemaan heitä työn luo sinne, missä sitten asumisen kustannukset, liikenteen kustannukset ja muut ovat kohtuuttoman suuret ja jatkuvasti voimakkaassa kasvussa.

Meillä on hankala tilanne tässä maassa. Valitettavasti nykyisenkään hallituksen aikana tilanne ei ole parantunut lainkaan, vaan päinvastoin on mennyt monella tavalla taaksepäin. Maaseutu on autioitunut hurjaa vauhtia, työpaikat vähenevät, ja myös palvelut sen myötä vähenevät, ja nyt vielä valtio, hallitus, näitä valtion paikallishallinnon palvelujakin ajaa alas maaseudun seutukunnissa ja sitä kautta vain kiihdyttää tätä kehitystä. Suuri vaara on, että myös tämä eilen esillä ollut kuntauudistusajattelu johtaa siihen, että maaseudun alasajo kiihtyy entisestään, ja pian se on sitten tiensä päässä, kun siellä ei ole enää jäljellä kuin eläkeläiset.

Arvoisa puhemies! Tämä laki on siis varsin tärkeä. Suurin ongelma ehkä on siinä, että ei ole näitten avustusten hakijoita laajoilla alueilla enää. Usko yrittämiseen niillä alueilla, missä tarvitaan tätä erityistä tukea, on hiipunut, ja tässä mielessä tilanne on mennyt huonompaan suuntaan. Mutta jos vielä pystytään tästä kaikesta negatiivisesta kehityksestä huolimatta katsomaan tulevaisuuteen ja uskomaan siihen myös maakunnissa, joita kaltoin on kohdeltu, niin silloin tarvitaan tällaista lainsäädäntöä, sen uudistamista, ja tässä on mielestäni kyllä kohtalaisen hyvin onnistuttu tässä esityksessä, että nyt kahdella avustusmuodolla, yrityksen kehittämisavustuksella ja yritysten toimintaympäristön kehittämisavustuksella, yritetään yritystoimintaa edistää. Täällä puhutaan kyllä korkeatasoisista yrityksistä. Toivottavasti kaikki suomalaiset yritykset ovat korkeatasoisia jo ja siinä mielessä täyttävät tämän lain kriteerit avustusten saamiseksi, mutta ihan niitä tavallisia yrityksiäkin edelleen tarvitaan.

Arvoisa puhemies! EU määrää meidän nämä kansallisetkin tukiasiat varsin ahtaasti, niin että meillä ei omaa harkintavaltaa juurikaan ole. Vaikka käytämme Suomen kansan omia verovaroja, niin Bryssel määrää kuitenkin niille tiukat ehdot, ja se näkyy tästäkin laista.

Erityisesti se kysymys, johon ministeri Pekkarinen äsken viittasi, on mielenkiintoinen. Nykyisen lain, yritystoiminnan kehittämisestä annetun lain, 8 § säätelee samaa asiaa kuin tämän esityksen 9 § eli avustuksen myöntämistä kunnalle tai kuntaenemmistöiselle kiinteistöyhtiölle tilojen rakentamiseksi yritystoimintaa varten. Kun tätä pykälää tutkin, niin täältä ei selvinnyt se asia, minkä ministeri Pekkarinen äsken sanoi. Ed. Vielma äsken mainitsi, että tilanne tässä muuttuisi. Ei se muutu. Nykyinen laki jo kieltää, että kun kunta rakentaa tai kunnallinen kiinteistöyhtiö rakentaa tiloja, niin sitä tukea, minkä se saa, tämä kunta tai kiinteistöyhtiö, tilojen rakentamiseen, sitä ei saa ottaa huomioon nytkään vuokran määrässä. (Ed. Vielma: Niinhän minä sanoin!) Se on aivan järjetön määräys, mutta se on Brysselin määräys. Muutama vuosi sitten, kun tätä nykyistä yritystukilakia käsiteltiin, niin hallituksen esitys oli järkevä, Lipposen hallituksen aikaan, mutta hallintovaliokunta kysyi, valiokuntaneuvos soitti Brysseliin ja kysyi, onko tätä tulkittava näin vaiko näin, ja sieltä tuli määräys, että sitä on tulkittava niin ja kirjoitettava se niin, että tukea ei saa myöntää yritykselle, vaan ne rahat jäävät kunnalle tai sille kiinteistöyhtiölle. Eihän siinä ole mitään mieltä, että tuki annetaan kunnalle, kun se pitäisi antaa yritykselle, joka siinä markkinatilanteessa ankarassa kilpailussa tarvitsee sen kilpailuhaitan poistamiseksi sitä tukea.

Valitettavasti tämän lakiesityksen, mikä nyt tässä meillä on käsittelyssä, 9 § jatkaa tätä samaa menettelyä. No, se johtuu tietysti siitä, että Brysselin järjetön päätös on edelleen voimassa ja sitä on pakko noudattaa. Olisiko pakko? Sitä en ihan varmaan tiedä, eli mitä siitä seuraisi, jos ei noudatettaisi. Mutta tietysti siinä voisi käydä niin, että kun Brysselillä on niitä tarkastajia niin valtavat armeijat, niin sieltä tulisi joku tarkastaja ja, kun löytäisi tällaisen tapauksen, sitten perisi ehkä vuosien varrelta yritykseltä pois sen saadun hyödyn, ja se kaataisi sen yrityksen, ja niitä saattaisi sitten olla paljonkin. Mutta tämä on tätä EU-byrokratiaa ja liittovaltion sanelua osavaltiolle tässä asiassa, ja yrittäjä ei siis hyödy tässä suhteessa lainsäädännön olemassaolosta maksimaalisesti, niin kuin sen pitäisi ehdottomasti olla.

Arvoisa puhemies! Tämän lakiesityksen 4 § erittelee pienet ja keskisuuret yritykset ja suuret yritykset. Yritin etsiä sitä rajaa täältä, mutta sitä ei ole tänne mihinkään kirjoitettu. Se pitää jostakin Brysselin papereista lukea, missä kulkee pk-yrityksen ja suuren yrityksen raja. En tiedä, olisiko ainakaan tuolla varsinaisilla kehitysalueilla tällaista erittelyä edes tarpeen olla. Jos joku uusi isompi yritys sinne perustetaan, johonkin Kainuuseen tai pohjoiseen Keski-Suomeen, niin kyllä olisi ehkä viisasta, että sitä tuettaisiin myös, vaikka se olisi iso. On ehkä toiveajattelua, että tällaista tapahtuisi, ja ehkä on niin, että sille on helpompi löytää rahoitus ilman tätä, mutta samalla alalla toimiva yritys Pihtiputaalla ja Espoossa ovat samassa asemassa, jos ne ovat suuria yrityksiä, ja kyllä sijainnilla täällä etelässä on valtavan suuri kilpailuetu monessa mielessä.

Arvoisa puhemies! Tämä 6 § on myös sellainen, joka on tutkittava Brysselin pykälistä, mikä on tämän lain soveltamisala. Maa- ja metsätalous ja kalatalous jää pois, mutta sitten myös muutamia muita aloja jää pois. Mutta tässä on kyllä positiivista se, että tämä sinänsä laajentaa näitten tukimuotojen käyttöalaa uusiinkin, nykyiseen verrattuna uusiinkin, aloihin, ja se on ihan paikallaan. Erityisesti bioetanolin tuotantoon liittyvät investoinnit on tässä laissa nyt otettu mukaan, ja se on tietysti sekä järkevää että tärkeää.

Eero Reijonen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Tiedostettu tosiasia on se, että Matti Vanhasen hallituksen aikana hyvän yrittäjyyspolitiikan ansiosta on syntynyt parikymmentätuhatta uutta työpaikkaa, (Ed. Sjöblom: Oh hoh!) — korjaan: parikymmentätuhatta uutta yritystä — ja sitä taustaa vasten tämä lakiesitys on erinomaisen hyvä. Erityisen hienoa on se, että tässä kohdentuminen on juuri näihin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin eli niihin, jotka luovat niitä uusia työpaikkoja. Minusta se tilanne, että tämä kohdennetaan juuri aloittaviin ja kasvuhakuisiin yrityksiin, on aivan oikein, ja uskon, että myös tämä toimialan laajennus, joka tässä on mainittu, luo entistä paremmat menestymisen mahdollisuudet eri alojen yrityksille.

Tässä on nostettu esille myös te-keskusten rooli, ja me kaikki tiedämme, että eri te-keskuksissa käytäntö investointitukien myöntämisen suhteen on aika tavalla erilainen, ja tästä me olemme huolissamme. Toivon, että valiokuntakäsittelyn aikana tähän löydetään lääkkeet, että tätä eriarvoisuutta eri alueitten välillä ei ainakaan te-keskusten kautta tulisi.

Hyvää on myös se, että tässä tätä seurantaa kehitetään, että todella niillä yrityksillä on toimintaedellytyksiä, joille näitä tukia myönnetään, eikä tule sitten sanomista jälkikäteen.

Täällä on nostettu tämä kunnan rooli näissä investointihankkeissa esille. Itse vähän kyseenalaistan sen, kuuluuko se kunnan perustehtävään loppujen lopuksi miten vahvasti. Mielestäni on tärkeätä, että yrityksille luodaan ne menestymisen edellytykset kunnan kautta ja jätetään sitten se investointien riski niille yrityksille ja tuetaan sitten valtiovallan taholta tätä investointitoimintaa.

Kaiken kaikkiaan tämä lakiesitys on varsin erinomainen.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Arvoisa puhemies! Vielä palaan hieman siihen, että kyllä toivon, että valiokunta tämän 9 §:n osalta todella huolellisesti selvittää, onko näitä EU-määräyksiä mahdollisuus tulkita niin, että se yritys saa sen tuen, joka sen kilpailuhaitan kärsii, kun se sijoittuu sellaiselle alueelle, jossa yritystoimintaa tarvitaan. En siinä mielessä voi yhtyä siihen, mitä ed. Reijonen sanoi, että tämä avustus olisi kunnalle tarpeen. Kyllä se on ensi sijassa sille yritykselle. Tämähän on yritystoiminnan kehittämislaki eikä kuntien valtionosuuslaki. (Ed. Sjöblom: Reijonen on sosialismin kannalla!)

Arvoisa puhemies! Sitten toinen kysymys on tämä 3 §:ään liittyvä määräraha-asia. Pitäisi kyllä olla niin, että tähän valtion talousarviossa varattava määräraha olisi arviomääräraha, niin että kaikki avustukset voitaisiin aina myöntää. Meillä on aina ongelmana se, että kun me tapaamme te-keskuksen ihmisiä maakunnassa, niin sanovat syyskuussa viimeistään, että rahat ovat loppuneet ja hakemukset seisovat, ja se ei ole kyllä mistään kotoisin. Tälläkin hetkellä on tämän tyyppisiä joittenkin määrärahojen osalta, eli pitäisi olla arviomääräraha ja kaikki myöntää, mitkä ovat hyväksyttäviä hankkeita.

Eero Reijonen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Kankaanniemi ilmeisesti kuunteli hieman väärin minun puheenvuoroni. Minä juuri sanoin näin, että on tärkeätä, että tämä yritystuki kohdentuu yrityksille, ei kunnille. Tämä on se lähtökohta, ja korostin sitä. En usko, että edes kunnan perustehtävään kuuluukaan ottaa näitä riskejä, vaan kunnat luovat edellytyksiä tarjoamalla kunnallistekniikkaa jne., ja minä uskon, että tätä kautta tämä asia menee eteenpäin.

Toivoisin kyllä, että te-keskuksetkin rehellisesti tunnustaisivat sen, että taitaa siellä enempi olla ongelma siinä, että näitten anomusten käsittely kestää kohtuuttoman kauan ja niitä ratkaisuja ei saada aikaan.

Ahti Vielma /kok:

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti: Meidän on ilmeisesti aika lailla tarpeetonta keskustella kinastellen kunnan roolista yrityksiin päin, koska se on kyllä kiistaton tosiasia, että se on hyvin avainasemassa oleva rooli. Elikkä jos fiksussa kunnassa yleensä ymmärretään oikea kaavoitus- ja maapolitiikka, oikea tariffipolitiikka ja jos kunta toimii elinkeinoelämän, yritysten, kanssa hyvässä yhteistyössä, niin se samanaikaisesti tietää, mitkä ovat yritysten toiveet. Jos käy niin, että kunta voi auttaa myös investoinneissa yrityksiä, niin että yritykset pääsevät sisälle johonkin toimitilaan ja kunta saa siihen avustusta, vaikka sitä ei voikaan laskea yrityksen hyväksi, niin se kuitenkin saattaa helpottaa yritystoiminnan käynnistämistä.