Paula Risikko /kok:

Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä ehdotetaan vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annettua lakia muutettavaksi siten, että vaikeasti kuulovammaisten, kuulo- ja näkövammaisten sekä puhevammaisten mahdollisuutta saada tulkkipalveluja parannettaisiin.

Tässä yhteydessä haluan vaan kiinnittää huomion siihen, mistä asiasta meihin on otettu yhteyttä, varmasti jokaiseen kansanedustajaan, siihen, että tämä on hyvä asia sinänsä, mutta tällä hetkellähän laissa opiskelu irrotetaan tästä muusta, ja nyt on tullut toivomuksena, että myöskin työssä tarvittava tulkkaus olisi irrotettu näistä kokonaismääristä. On varmasti hyvä keskustella siitä sitten valiokunnassa.

Toinen asia, mistä olen monesti tässäkin salissa puhunut, on se, että terveydenhuollon yksiköissä toivottavasti olisi näitä tulkkipalveluja. Terveydenhuollon asiat ovat kuitenkin hyvin intiimiä asioita, ja minä toivoisin, että ne olisi järjestetty siten, että tulkilla olisi terveydenhuollon koulutus tai ainakin kokemus, ymmärrys, siitä tulkattavasta asiasta. Tiedän erittäin kummallisia tapauksia sen suhteen, jos ei ole sanasto hallinnassa.

Riikka Moilanen-Savolainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä laki on kokonaisuudessaan edistysaskel erityisesti niille henkilöille, jotka tätä tulkkausapua tarvitsevat, mutta olen täällä väsymykseen asti puhunut siitä, että tämä ei poista sitä ongelmaa, joka liittyy tulkkipulaan.

Täällä ed. Risikko nosti esille opiskelijoitten aseman, hyvä niin. Nykyään kuurotkin henkilöt, jotka viittomakieltä käyttävät äidinkielenään, pääsevät opiskelemaan ja näiltä osin ovat tasavertaisessa asemassa, mutta se, mikä ikävä puoli tähän liittyy, on se, että asioimiseen, lääkärissä käyntiin jne., on entistä vähemmän tulkkeja siitä syystä, että tulkkeja sidotaan tällaisiin pitkäaikaisiin tehtäviin.

Mutta ehkä tämän lain käsittelyn yhteydessä tulisikin erityisesti korostaa sitä tosiasiaa, joka on nykyisessäkin lainsäädännössä, että nämä ovat vähimmäistuntimääriä, joten kunnissa tulisi nyt vakavasti miettiä sitä, että huomioitaisiin nykyistä paremmin yksilölliset tarpeet, jotta vammaisten henkilöitten asema Suomessa parantuisi.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Tässä on esillä asia, joka on keskusteltu useampaan kertaan viime ja tällä viikolla, vammaisten palvelut. 17 § perustuslaissa viittaa oikeuteen omaan kieleen ja kulttuuriin. Siinä ihan selvästi todetaan: "Viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan lailla." Näin ollen tässä on todellakin kysymys nyt siitä, onko tämä laki riittävä, onko nyt riittävällä tavalla lailla nimenomaan turvattu nämä oikeudet, niin kuin perustuslaissa todetaan, ja täällä, niin kuin viime viikollakin, todettiin, että ei ole riittävästi. Ne ovat vähimmäisvaatimuksia, enemmänkin voi antaa, mutta kuntien tilanne, palvelujen tuottajien taloudellinen tilanne, tietäen tämä jää varmasti hurskaaksi toiveeksi.

Sinänsä on tietysti hyvä, että hallitus on antanut tämän esityksen eduskunnalle. Parempihan tämäkin on toki kuin se, ettei ole minkäänlaista esitystä tästä asiasta. Mutta oma käsitykseni on, että perustuslakia ei kylliksi vielä kunnioiteta eikä sitä tältä osin noudateta, myöskin niin, että esimerkiksi televisiolähetykset, hyvin tärkeät televisiolähetykset, jäävät viittomatta.

Paula Risikko /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Moilanen-Savolainen, jonka tiedän olevan erityisasiantuntija tällä alueella, toikin erittäin tärkeän huomion tästä laista, jota haluan itsekin korostaa, että nämä tuntimäärät, mitä täällä esitetään, ovat vähimmäistuntimääriä, mutta tietenkään sekään ei poista sitä, jos meillä on tulkkien tarve. Tulipa vain mieleeni, että jos ensi maaliskuussa tulee valituksi kuulovammainen kansanedustaja, niin aivan varmasti hän saa vähän enemmän kuin 360 tuntia tulkkipalveluja. Siihen nähden on tärkeä huomata, että me kaikki kansalaiset emme välttämättä ole aina saman arvoisessa asemassa.

Riikka Moilanen-Savolainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Risikko puhui näistä ylitse menevistä tunneista. Näin usein tapahtuukin. Mutta se, mikä siinä on kaikkein ikävintä, on se, että tässä on merkittäviä alueellisia eroja.

En malta olla sanomatta myöskin tästä etätulkkauksen mahdollisuudesta. Tällä hetkellä on työskentelyn alla etätulkkaustyöryhmä, joka pohtii erilaisia tapoja, miten nykyteknologiaa voitaisiin hyödyntää. Se on erinomainen tapa esimerkiksi pitkien etäisyyksien pohjoisessa Suomessa, jossa on lähimmän tulkin saatavuuteen monia satoja kilometrejä, joten kyllä meillä monenlaisia uusiakin mahdollisuuksia on tulkkipalveluiden kehittämiseksi.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Otetaan ne käyttöön, niitähän ei ole otettu.

Tietysti tilanne on eduskunnan kannalta kyllä aika vajavainen, jos tarvitaan esimerkiksi ed. Könkkölä tänne, jotta liikuntaesteisten tarpeet otetaan huomioon tai henkilökohtainen avustaja. Nyt tällä hetkellä täällä ei ole ketään sellaista kansanedustajaa, joka tarvitsisi henkilökohtaisen avustajan. Jos olisi maaliskuun jälkeen 2007, niin ehkä sekin asia edistyisi. Meillä ei ole myöskään todella, niin kuin täällä todettiin, kuulovammaista tai kuuroa kansanedustajaa, jolloinka tämä tulkkipalvelu edistyisi. Mutta ilman näitä kansanedustajia, joilla on tämä vammaisuus, pitäisi eduskunnan pystyä tietysti asioita hoitamaan. Uskon toki, että se nopeuttaisi asiaa.

Riikka Moilanen-Savolainen /kesk:

Arvoisa puhemies! En malta olla mainitsematta eduskunnan esteettömyystyöryhmän loppupäätelmistä. Toivonkin, että kun eduskunta päätyy peruskorjaukseen, niin tässä huomioitaisiin nimenomaan nämä esteet, mitä tässä talossa on.

Minä en niinkään ole huolissani siitä, että eduskunnassa ei ole tällä hetkellä kuuroa kansanedustajaa — toivon toki, että sellainen jonakin päivänä olisi tätä päivää — mutta minä olen huolissani niistä kuuroista ja viittomakielen tulkkien palveluja kaipaavista, jotka jäävät täysin näiden palveluiden ulkopuolelle.