Arja Karhuvaara /kok:

Arvoisa herra puhemies! 25 000 tv-lupaa oli lokakuussa digitalisoinnin ensimmäisen vaiheen jälkeen lopetettu ja arviolta 200 000—250 000 tv-lupaa jätetään maksamatta, ja odotettavissa on jatkoa helmikuussa, kun myöskin kaapeli-tv:t digitalisoituvat. Liikenne- ja viestintävaliokunta onkin kertonut lausunnossaan jo, kuinka suuren lupamaksujen ja tätä kautta toimintamenojen vajeen tästä kokonaisuudesta odotetaan syntyvän. Nähtäväksi jääkin, miten käyttövarojen muutos vaikuttaa Yleisradion tulevaan toimintaan muun muassa opetusohjelmissa ja erityisryhmien kohdalla. Tilanne ei voi olla vaikuttamatta ... (Hälinää)

Kiitos, herra puhemies. Se oli erittäin asiallinen huomautus. — Joka tapauksessa tilanne ei voi olla vaikuttamatta myöskään Yleisradion henkilöstön työllisyysturvaan. Erittäin tärkeää on nähdä myöskin Yleisradion merkitys ja asema julkisen hallinnon tiedotuskanavana varsinkin kriisiajan tiedotustoiminnassa. Nokian vesikatastrofi oli tästä erittäin hyvä lähiajan esimerkki.

Kuitenkin jo tällä hetkellä katvealueita digitalisoinnin vuoksi löytyy jopa Kirkkonummelta. Ylen tuleekin mielestäni keskittyä toimiinsa ja kehittää edelleen toimintaansa julkisena palveluntuottajana ja pitää huolta siitä, että kaikki kansalaisryhmät pystyvät seuraamaan sen lähetyksiä taloudellisesta tilanteestaan, henkilökohtaisista ominaisuuksistaan tai asuinpaikastaan riippumatta. Ainoa järjellinen keino onkin rahoittaa tulevaisuudessa toiminta suoraan valtion budjetista. Tarvitsemansa viihdekanavat voinee jokainen rahoittaa itse.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Yhdyn siihen, mitä edellinen puhuja juuri sanoi, että tarvitsemansa viihdekanavat voi rahoittaa jokainen itse. Digitalisointi televisiossa oli kansan kokema suuri virhe. Monet ovat aivan syystä jättäneet televisioluvat pois ja televisiot pois, koska systeemit eivät toimi niin kuin halutaan, ja tästä tuli vain kuluja monelle eläkeläiselle, tuli kalliit kulut uusia televisiot. Digisovittimilla ei likikään aina onnistu. Tänäänkin eräs vanhempi ihminen minulle valitti, että televisiokuvat ovat sekaisin. Elikkä ikävä kyllä joudutaan näin jälkijättöisesti toteamaan, että digitalisointi oli kaikilta osin virhe.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Olen hyvin samoilla linjoilla kuin edellisetkin puhujat. Ne paremmat televisiot tai se parempi televisio; jos joku vähänkin seuraa täällä, tai kansanedustajista nyt kun on ekaa kertaa valittu tänne ja on seurannut ehkä muutenkin, mitä elokuvatarjontaa maailmalla on, niin helposti on parissa kolmessa vuodessa jo ostanut vaikka kirpputoreilta ne elokuvat, joita ne paremmat televisiot tai se parempi televisio pyörittää. Eli kyllä hoitakoot sen rahoituksen ne ihmiset, joilla on aikaa mukamas katsoa.

Oikeastaan siitäkin on olemassa tutkimus, että kun ostaa tämmöisiä viihdepaketteja, niin tulee hyvin ärtyneeksi ja pää menee sekaisin ja ottaa voimille se, kun ei ehdi millään katsoa ja sitten vielä nauhoittaa uudella hienolla nauhoittimellaan, dvd-nauhoittimella, sitten näitä juttuja, todella tulee ärtyneeksi ja menettää vielä enemmän tunteja. Kun ahneus on semmoista, että se kasaantuu, ja kun tietyt ihmiset ostavat aina vaan samaan putkeen enemmän kamaa kasaan, niin tapahtuu semmoinen ilmiö, että tavallaan tämmöinen hajoamisen skitsofreeninen tunne lisääntyy. Eli Ylen velvollisuus on jotenkin yhdistää uudestaan Suomen kansa, saada kansalaiset tuntemaan taas vaikka työpaikoilla jonkun yhteisen puheenaiheen siltä pohjalta, että Yle nostaa ja pitää yllä sitä tasoa.

Muuten siis vielä sen verran sanoisin, arvoisa puhemies, että nämä kaikennäköiset uudet televisiot — plasmatelevisiothan ovat melkein jo häipyneet, mutta lcd:t ja muut vastaavat digisovittimet — vievät sähköä niin paljon, ja kun täällä asuu esimerkiksi ulkopaikkakunnilta tulleita kansanedustajia, niin he ovat varmaan todenneet pikkuisissa bokseissaan sen, kuinka paljon Fortumit ja nämä sähkölaitokset rokottavat pelkästään kuukausimaksussa ja käyttömaksussa. Vaikka katselisi jopa tämmöisiä vähän enemmän kuluttavia televisioita, niin huomasin — kun pääministeri aina vaatii, että pitäisi panna televisiot ja muut vastaavat kiinni — että oma sähkölaskuni kuukaudelta oli semmoinen, että kaikkia pakollisia maksuja 95 prosenttia, (Puhemies koputtaa) eli ainoastaan 5 prosenttia pystyisin poikamiehenä ja sinkkuna parantamaan valtiontaloutta sillä, että uskoisin pääministeriä ja säästäisin television katselussa. Ei muuta.

Tuulikki Ukkola /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Karhuvaaran arvio digitalisoinnin kautta menetetyistä luvanmaksajista on kyllä alimitoitettu. Arvioltahan heitä oli lähes 50 000, joista noin 10 000—15 000 on nyt tullut takaisin. Mutta kaikkein suurimmat arviot siitä, kuinka paljon luvatta televisiota katsellaan, ovat noin 200 000 katsojan luokkaa. Jos tämä porukka, nämä salakatselijat, saataisiin kiinni ja pakotettaisiin jollakin konstin ostamaan lupamaksu, niin se ratkaisisi Ylen talouskriisin jo kolmin—nelinkertaisesti. Toisin sanoen television katselu on pantava jonkin kortin, maksukortin tapaisen lupamaksukortin taakse. Toinen vaihtoehto on, että jollakin konstin otetaan käyttöön salasana, jota tarvitaan esimerkiksi internetissä, ja internetin Ylen kanavat on suunniteltu laittaakin jatkossa salasanan varaan. Elikkä kyllä teknisiä keinoja on, mutta kysymys on siitä, ovatko ne todella toteuttamiskelpoisia Ylen kaltaiselle julkisen palvelun laitokselle.

Kun hallituksen puheenjohtaja Hannu Olkinuora sanoo sunnuntain Helsingin Sanomissa, että Ylen kanavia on liikaa, no, näin niitä kyllä on. Aivan varmasti on liikaa. Vaikka digitalisointi mahdollistaa miten paljon kanavia, niin kyllä Suomen kansa on viiden miljoonan kansa, eikä siitä riitä joka ikiselle kanavalle 200 000:ta katsojaa joka ilta.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Ukkola jo totesi, että noin parisataatuhatta tv:n mitä ilmeisintä katsojaa jättää televisioluvan maksamatta, ja se on paljon rahassa silloin, kun on kysymys julkisen palvelun velvoitteesta vastaavan Oy Yleisradio Ab:n toiminnan rahoituksesta. Nyt, kun must carry -periaatteeseen voidaan tällä tavalla puuttua, se on erinomaisen hyvä näyttö, että eduskunnan yhtiö pystyy toimimaan ajassa.

Nythän on käynyt sillä tavalla, arvoisa puhemies, että digitalisoinnista aiheutuvat suurin piirtein kaikki vastuut ovat Ylen piikissä, elikkä muut ovat siipeilijöitä tässä asiassa. Ja siinä katsannossa on erittäin hyvä, että tämä hallituksen esitys tuli ja että siihen liikenne- ja viestintävaliokunnan reaktio on ollut se, mikä on pöydällä tällä hetkellä. Ja nopeasti päätöksiä.

Mikko Alatalo /kesk:

Arvoisa puhemies! Jos puhuttaisiin nyt tästä viestintämarkkinalaista, josta on kysymys. Ed. Pulliainen viittasi tähän. Kysymyshän on siirtovelvoitteesta eli must carrystä, joka kaapelitelevisioyhtiöillä on koskien erilaisia valtakunnan ohjelmia. Ja nyt EU-direktiivin kriteereiden mukaan ainoastaan Yleisradio-yhtiö täyttää nämä velvoitteet, että tämä siirtovelvoite täyttyy. Toki meillä Suomessa on nyt poikkeustapaus, että meillä ovat myös mukana kaupalliset tv-yhtiöt, ja sehän antaa sen mahdollisuuden, että niiden ei tarvitse maksaa uusintatekijänoikeuskorvauksia. Ja nyt vuonna 2010 tarkistetaan tämä asia, täytetäänkö silloin nämä kriteerit ja mitkä kuuluvat siirtovelvoitteen puoleen.

Mitä Yleisradioon sinänsä tulee, se on tärkeä asia. Me voimme puhua Yleisradiosta erikseen sitten siinä keskustelussa, joka koskee Yleisradion toimintakertomusta, mutta tämä viestintämarkkinalaki on sinällään aika pitkälle tulevaisuuteen tähtäävä, koska tulee olemaan uusmedia, iptv, uusverkot, laajakaistaverkot. Miten siellä toimitaan, maksetaanko esimerkiksi tekijänoikeuksia taiteilijoille, se on erittäin tärkeää. Muissa Pohjoismaissa tällä hetkellä maksetaan tekijänoikeuksia nimenomaan näissä kaapeliverkoissa myös. Nehän tekevät tällä hetkellä aika hyvää bisnestä kuitenkin, kaapeli-tv:t, ja niillä on intressi ajaa joka tapauksessa Mainos-tv ja Nelonenkin siellä, vaikka ne eivät must carryn piiriin kuuluisikaan.

Joka tapauksessa tämä laki on siinä mielessä hyvä, että asia tarkistetaan parin vuoden kuluttua joka tapauksessa, se, miten tulee tapahtumaan. Siitä on kysymys tässä viestintämarkkinalaissa, ei Yleisradion taloudesta.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva viestintämarkkinalain muuttaminen on myönteinen lakiesitys ja sisällöltään ihan hyvä; siis nyt käsitellään tätä viestintämarkkinalakia. Yleisradiokeskustelu, johon minä olin valmistautunut, käydään torstaina, jolloin täällä on Ylen kertomus, jossa koko Yleisradion toiminta on käsittelyssä.

Toivon, että silloin käydään se keskustelu laajana tästä digitalisoinnista, josta nyt sitten jotkut ottavat irti. Pitää muistuttaa vain siitä, että siitä päätöksen teki tämä sali lopultakin sitten pitkän käsittelyn jälkeen eli Suomen valtio 90-luvun loppupuolella. Siinä olivat kaikki mukana, ja niin piti myös tehdä, koska ei Suomi voi olla mikään takapajula teknologian osalta.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Vaikka kysymyksessä on viestintämarkkinalaki, toinen asia, niin mielestäni on erittäin tärkeää, että tämä sali tässäkin yhteydessä käsittelee tätä ongelmaa, jonka kanssa Yleisradio tällä hetkellä taistelee, ja keskustelee siitä. Eli miksi ei makseta tv-lupamaksuja? Huomasin, että me edustajat olemme kyllä aika lailla vieraantuneet arjesta, kun minä en tiennyt eikä kukaan muukaan, jolta kysyin, tiennyt, mikä on tv-lupamaksun hinta tänä päivänä. Se on liian korkea, on kansan mielipide, ja se lieneekin liian korkea, ja se johtuu juuri siitä, että on 200 000 vapaamatkustajaa.

Minä en ymmärrä, minkä takia me emme tarttuisi siihen ajatukseen, joka on ollut esillä ja jota sovelletaan Norjassa: silloin kun lunastetaan tämmöinen maksullinen kortti, niin silloin pitää myöskin esittää, että on lunastanut tv-lupamaksun. Tällä tavalla saataisiin niin paljon rahaa Yleisradion kassaan, ettei näihin säästöihin tarvitsisi mennä, ja voitaisiin jopa lupamaksuja alentaa. Tämä digitalisointi tuo mukanaan kyllä paljon ongelmia ja maksut nousevat kyllä.

Ei riitä, että sinulla on pelkästään tämä tv-lupamaksu, tarvitaan sitten esimerkiksi Pohjanmaalla, jotta voisi edelleen katsoa Ruotsin tv-ohjelmia, toinen 200 euroa vuositasolla maksuihin. En yhtään ihmettele, että tuollainen normaaliperhe joutuu maksamaan lähes 400 euroa, jotta se voisi seurata niitä ohjelmia, joista se tänä päivänä maksaa noin 150 euroa. Kyllä ymmärrän hyvin, että kansa on jonkin verran tuohtunut tästä.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Digitalisoinnista haluaisin kanssa puhua. Se olisi voitu kyllä tyylikkäämminkin hoitaa. Vieläkin myydään laitteita, jotka eivät pelaa kunnolla, ja Ylessä tiedetään, että tällaista tapahtuu, mutta ei kerrota ihmisille, ketkä myyvät. Ylehän on joutunut taloudellisiin vaikeuksiin, ja katsojat ovat kyllästyneet, kun jatkuvia ongelmia on. Televisio-ohjelmia voidaan katsoa monenlaisilla laitteilla nykyisin, ja se on sekavaa, miten niitä valvotaan, ja kansalaisia nyt sitten kytätään ja vahditaan.

Minun mielestäni pitäisi nyt vihdoinkin lähteä siitä, että lupamaksut peitetään valtion budjetista ja lopetetaan tämmöinen kansalaisten kiusaaminen. Se menee entistä mahdottomammaksi, ohjelmia voidaan katsella niin monesta paikasta, että eivät pysy Ylen hallinnassa nämä asiat.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä rajoitetaan sillä lailla tätä siirtovelvoitetta, että se koskisi Yleisradio Oy:n julkisen palvelun televisio- ja radio-ohjelmistoja jne. Mielestäni se on ihan oikean suuntainen periaate, mutta niin kuin täällä on todettu, niin kyllä se kohtuutonta on, jos 200 000 jättää maksunsa maksamatta. Kun nyt puhutaan jopa siitä, että auton käyttöäkin voitaisiin tulevaisuudessa verottaa satelliittijärjestelmän kautta sen mukaan, kuinka paljon autoa käytetään, niin ihmettelen, miksi nykytekniikalla ei ole mahdollisuutta esimerkiksi veloittaa sen mukaan, kuinka paljon televisiota käytetään tietyillä kanavilla. Varmasti sekin olisi tehtävissä, jos halutaan todella oikeudenmukaisesti kohdentaa nämä maksut käyttäjille.

Digitalisointia on paljon arvosteltu ja varmasti ihan aiheesta ja siinä on ollut paljon parantamisen varaa, mutta kyllä täytyy sanoa, että ainakin haja-asutusalueella kuvan laatu on selkeästi parantunut ja ainakin sen olen kokenut hyvin myönteisenä tämän kaiken digitaalisopan keskellä.

Sitten vielä, kun puhutaan tästä tekijänoikeuslaista, kyllä on hyvä, että tätä lakia tullaan tulevaisuudessa tarkkailemaan, koska on erittäin tärkeää, että tekijänoikeudet kuuluvat niille, jotka näitä hengentuotteita tuottavat. Ensisijaisesti toivonkin, että Yleisradio niin televisio- kuin radio-ohjelman tuotannossaan keskittyy tasokkaiden, tasapuolisten ja oikeudenmukaisten ja oikeaa tietoa sisältävien ohjelmien tuotantoon.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! En yhtään ihmettele, että tässä vähän ohi puhutaan tästä asiasta. Aivan kuten ed. Tennilä sanoi, toivottavasti täällä käydään keskustelua.

Nytkin, vaikka me painoimme nappia, niin täältä ovat melkein kaikki uudet kansanedustajat jo häipyneet. Olen huomannut sen, että tämä käytäntö ... (Välihuutoja) — No, ei nyt kaikki ihan, katselee joku. — Mutta tosiaan täällä ei käydä enää minkäänlaisia keskusteluja. Kun illemmallakin täällä on, niin täällä on muutama kansanedustaja paikalla, joten hyvä, että nyt, kun meitä on jonkun verran, tästä voi edes vähän puhua.

Toisaalta, kun näitä uusintoja sitten tehdään ja tekijänoikeuksia ei korvattaisi, olen täysin ed. Alatalon kanssa samalla linjalla, että varsinkin kotimaisille tietysti pitäisi korvata kaikki, joka kerta, kun tulee, ja hoitaa se siihen malliin, mutta toisaalta tämähän on johtanut siihen, että jos joku katselee jotain CSI: Miamia tai Las Vegasia tai New Yorkia, niin kolmatta tai neljättä kertaa tulevat jo uusintana ne samat jutut, jotka saa Anttilasta jo 15 eurolla, tai taitavat olla vähän kalliimpia sentään CSI: Miamit. Eli se on johtanut siihen, että kun saa uusintana vetää tuosta noin eikä tarvitse maksaa, niin tämä parempi televisio ja MTV Kolmonenkin lähettää meille uusintana vaan kamoja, imuroi sitten niillä rahoilla itselleen parhaat urheilut ja tekee tämmöistä vilunkia koko ajan. Minä vaatisin kauttaaltaan Ylen hallintoneuvostolta ja tältä porukalta selkärankaa ja ryhtiä myös tämmöisen, voisiko sanoa, paremman viihteellisyyden puolesta Ylen kanavilla.

Pentti Oinonen /ps:

Arvoisa puhemies! Täällä ihmetellään, miksi kansalaiset jättävät maksamatta tv-lupamaksunsa. Minä en ihmettele yhtään. Suomalaiset pakotettiin ostamaan digisovittimia, jotka eivät suurelta osaltaan kaikissa osissa maata pelaa eivätkä näy. Itselläni viime pyhän seutuna kolme vuorokautta oli näkemättä Kolmonen ja Nelonen ja Ykköstäkään ei ollut. Kyllä minä silloin ymmärsin, miksi kansalaiset jättävät nämä lupansa maksamatta.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Tietenkin on hyvin valitettavaa, että juuri tällä hetkellä on tilanne se, että niin moni katsoja on jättänyt lupamaksunsa maksamatta. Ylen talouden kannalta se on erittäin huolestuttava asia. Sinänsä kuitenkin yleisesti haluaisin muistuttaa siitä, että kun katsotaan kansainvälisesti, esimerkiksi eurooppalaisittain vertailtuna, niin edelleen suomalaisten lupamaksuhalukkuus on sinänsä varsin korkea, eli meillä on kyllä ihan kelpo kansa, joka ei suinkaan enemmistönä ole tällaista vapaamatkustajatyyppistä, vaan kyllä ihmiset ne lupamaksunsa maksavat.

Tietenkin Yleisradion kannalta varmasti hyvin tärkeä asia on myös se, että kun näitä tyytyväisyysmittauksia ja -tutkimuksia tehdään, niin hyvin moni suomalainen edelleen luottaa hyvin vahvasti Yleisradioon ja pitää sitä erittäin luotettavana tiedon välittäjänä jnp. Mielestäni se, että meillä on olemassa Yleisradio, on sinänsä hyvin tärkeää. Meillä on eduskunnan yhteinen julkisen palvelun tehtävää täyttävä laitos, se on hyvin tärkeä asia sinänsä, ja meidän tehtävämme, jos kenen, on kantaa yhteistä huolta siitä, että Yleisradiolla on tulevaisuus. Varmasti emme halua nähdä sellaista maailmaa, jossa ei olisi tällaista julkisen palvelun velvoitetta täyttävää tv-yhtiötä. Silloin kyllä jäisivät erillisryhmät huomiotta, tulisiko kivaa ohjelmaa lapsille, tulisivatko vammais-ten erityistarpeet huomioitua, tulisiko suvaitsevaisuutta, demokratiaa, kulttuuria ja sivistystä edistävää ohjelmatarjontaa samalla tavalla kuin muuten. Ei varmasti tulisi.

Mutta toisaalta tähän julkisen palvelun tehtävään ei kuulu myöskään rajaaminen. Emme voi lähteä siihen keskusteluun, että Yleisradiolle ei kuulu joku tietyn sorttinen ohjelma, vaan kyllä sen täytyy pystyä palvelemaan niin pientä kuin laajempaakin yleisöä tämän julkisen tehtävän puitteissa.

Kaiken kaikkiaan minä toivon, että nyt voitaisiin mahdollisimman paljon tehdä sen hyväksi, että näitä lupamaksuja tulevaisuudessa maksettaisiin enemmän. On varmasti kehiteltävä keinoja, miten, mutta myös Yleisradion tietenkin tulee itse huolehtia siitä, että sen ohjelmat koetaan hyviksi, viihdyttäviksi, asiapitoisiksi, juuri siksi, mitä jokainen meistä hakee. Sillä tavalla Yleisradio säilyttäisi tämän legitimiteettinsä.

Mielestäni tässä vaiheessa on turha lähteä spekuloimaan tätä rahoituksen tulevaisuutta, onko se sitten tulevaisuudessa budjettirahoitus vai lupamaksuperusteinen vai mikä se on. Tässä tilanteessa olemme, että joka tapauksessa muutaman tulevan vuoden aikana lupamaksurahoitteisuus tulee säilymään, ja nyt kevään aikanahan on perusteilla parlamentaarinen työryhmä, joka tulee huolellisesti yhteisymmärryksessä katsomaan läpi tämän tulevaisuuden. Varmasti koko eduskunnan (Puhemies koputtaa) yhteinen toive on se, että tämä katsotaan huolella ja yhteisesti katsomme, mikä on se varmin ja paras tapa rahoittaa Yleisradion toiminta myös tulevaisuudessa.

Mikko Alatalo /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässä on hyvin käynyt esille se, että Yleisradio on nimenomaan se, joka täyttää nämä must carry -periaatteet elikkä se pitää myös ilmaiseksi jaella kaapeli-tv-yhtiöissä. Tästä on juuri kysymys, mitä ed. Pia Viitanenkin sanoi.

Tv-lupamaksu, jos nyt Ylestä puhutaan, on Euroopan mittakaavassa keskitasoa. Se ei todellakaan ole kallis. Se on monissa maissa kalliimpi ja siellä yleisradioyhtiöillä on mainoseuroja myös käytettävissä, eli on niin sanottu sekamalli monissa maissa. Meillähän lopetettiin Yleisradion oikeus mainontaan. Sitä ei annettu sille silloin, kun toimilupamaksut poistettiin kaupallisilta tv-yhtiöiltä. Norjan-mallia, niin kuin ed. Kallis totesi, sietäisi harkita, että kun joku ostaa ulkomaisen kaapelipaketin tai satelliittipaketin, niin sen maksukortin voisi ostaa vain, jos on maksanut tv-lupamaksun.

Mutta mitä Yleisradioon tulee, niin julkisen palvelun yhtiötä me tarvitsemme, sieltä täytyy tulla kotimaista viihdettä ja urheilua, joka pitää yleisösuhteen ja luo motivaation ihmisille maksaa myös lupamaksu. Sieltä täytyy tulla dokumentteja, suomalaista draamaa; juuri äskettäin Markku Pölösen draama sai melkein miljoona katsojaa. Se osoittaa sen, että Suomen kansa edelleen haluaa sitä vanhaa perinteistä Yleisradion ohjelmaa eikä pelkkää tosi-tv:tä tai pelkkää formaattiohjelmaa ulkomailta ostettuna.

Totta kai meidän täytyy myös saada maakunnat ja maaseutu näkymään Yleisradiossa enemmän, ettei ole olemassa vain pelkkä Helsinki. Kyllä sillä on edelleen tämä tehtävä myös. Totta kai Suomen uutiset ovat onnistuneet aika hyvin kaiken kaikkiaan, sekä alueuutiset että Yleisradion uutiset ilman STT:täkin. Mutta me tarvitsemme myös edelleen hyvän alueverkon, josta tulevat näkyviin myös maakuntien asiat tänne pääkallonpaikalle.

Viestintäministeri Suvi Lindén

Arvoisa puhemies! Sallinette, että vastaan yhdeltä osalta tähän nyt syntyneeseen Yle-keskusteluun, vaikka sitä varmasti torstaina hallintoneuvoston kertomuksen kautta tullaan käsittelemään, mutta vastaan siltä osin kuin täällä keskustellaan nyt Yleisradion rahoitusta varten kerättävästä televisiomaksusta ja televisiomaksun valvonnasta, joka kuuluu lain mukaan Viestintävirastolle.

Viestintävirasto todellakin on ministeriön tulosohjauksessa ja tarkasti meidän valvonnassamme pyrkii tehokkaasti hoitamaan televisiomaksun tarkastuksen. Valitettavasti Viestintäviraston työvälineet tämän tehtävän hoitamiseen on myös hyvin tarkasti lainsäädännössä määritelty ja näin ollen on olemassa vain tiettyjä menetelmiä, joita se voi käyttää. Päätapa, jolla tätä televisiomaksua valvotaan, on tietysti televisiomaksun tarkastajat. Näitten määrää on nostettu ja näitten avulla tilastojen mukaan myös tehokkaasti pystytään televisiomaksuja keräämään.

Toinen tapa on sitten erilaiset valtakunnalliset kampanjat, joilla pyritään kansalaisia muistuttamaan siitä, että televisiomaksua lain mukaan pitää maksaa kaikesta television katselusta lähtien siitä, että jos sinulla on sellainen laite hallussasi, jolla voit televisiosignaalia vastaanottaa, se on se maksun periaate, eli maksua ei makseta pelkästään Yleisradion ohjelmiston katsomisesta, vaan periaatteessa, katsoitpa sitten maksutelevisiota tai kaupallisia kanavia, tämä televisiomaksu tulee maksaa.

Meillä ministeriössä tällä hetkellä on selvityksessä se, voidaanko ikään kuin näitä maksutelevision hankkineiden ja televisiomaksun maksaneiden rekistereitä kollata tai yhteensovittaa, ja sellainen tulkinta meillä tällä hetkellä ministeriössä on, että se ei nykylainsäädännön pohjalta ole mahdollista. Mutta tietysti lait ovat tässä talossa sitä varten käsittelyssä, että niitä tarvittaessa muutetaan, mutta ennen kuin me ryhdymme toimenpiteisiin mahdollisen lainmuutoksen tekemiseksi, meillä on tarkoitus käydä keskustelu tietosuojavaltuutetun ja oikeusministeriön kanssa tästä asiasta. Minun mielestäni logiikka tässä rekisterien kollaamisessa lähtee siitä, että maksutelevisioyhtiöitten liiketoiminta perustuu siihen, että heidän asiakkaansa katsovat televisiota ja näin ollen lain mukaan ovat velvoitettuja maksamaan televisiomaksun. Tällä perusteella minun mielestäni on täysin oikeutettua, että nämä rekisterit voitaisiin yhteensovittaa ja näin ollen antaa lisää työkaluja televisiomaksun tarkastajille ja Viestintävirastolle televisiomaksun valvomiseksi.

Toisaalta erilaisia selvityksiä on tehty. Ed. Nurmi viittasi tähän nykyteknologian hyväksikäyttämiseen. Parikin kertaa on selvitetty sitä, että teknologia mahdollistaisi niin sanotun peilaamisen, eli kun televisio on siellä asunnossa auki, niin talon ulkopuolelta voidaan teknologiaa hyväksikäyttäen nähdä, onko siellä televisiota vai ei. Mutta tämä selvitys ei ole koskaan tuottanut tulosta, koska tässä tulevat meidän perusoikeutemme vastaan ja näin ollen tällaista teknologiaa ei voida hyväksikäyttää. Meillä tällä hetkellä esimerkiksi järjestyslaki ei salli sitä, että televisiotarkastajalle annettaisiin oikeus päästä kerrostaloon suorittamaan sitä tehtävää, elikkä periaatteessa todellakaan kättä pidempää näillä tarkastajilla ei ole tämän tehtävän suorittamiseksi. Tämä on ollut tämän talon, eduskunnan, tahto tässä vuosien varrella.

Mutta tässä on nyt parisen vuotta aikaa, ennen kuin meillä parlamentaarisen työryhmän esitykset tullaan ottamaan käyttöön. Mitä ne ovat, aika sen näyttää, mutta joka tapauksessa meillä on pari vuotta tässä aikaa kerätä tehokkaasti televisiomaksuja. Omalta osaltani tulen kyllä toimimaan sen mukaisesti, että niitä työkaluja sitten meidän televisiomaksun tarkastajillemme olisi saatavissa. Mutta meillä nykylainsäädäntö ei todellakaan anna mahdollisuuksia tähän toimintaan, mitä julkisuudessa on esitetty.

Pertti Virtanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! No niin, se on ihan oikein, että ministerikin puhuu sitten eri asiasta, kun me muutkin puhuimme.

Mutta siis tässä jutussahan on se yksinkertainen totuus, että kun Suomi ei EU:ta vastaan uskalla missään asiassa olla, niin tässä Suomi on ainoa Pohjoismaa, joka rikkoo suoraan EU:n direktiiviä. Eli lähinnä kokoomuksen johdolla on K-linja keskustastakin mennyt siihen, etteivät kaapelitelevisiot Suomessa eivätkä vastaavat kaupalliset maksa minkäänlaista tämmöistä maksua, minkä Yle maksaa näistä uusinnoista. Eli tämä on jotenkin järjetöntä. Sitten peräänkuulutetaan joka paikassa luovuutta ja innovaatiota, huudetaan sen perään yliopistoihin ja muualle, ja kokoomus haluaa saada kaikki nämä jutut ja samalla halveksitaan tekijänoikeuksia ja niitä ihmisiä, jotka luovat ja tekevät tämän materiaalin.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Lindén puuttui puheessaan hyvin tärkeään asiaan elikkä siihen, että lainsäädäntö saattaa olla monesti ihan järkevien toimintojen esteenä. Ja näitten järkevien toimintojen esteenä on kyllä meidän tietoturvalainsäädäntömme, tietosuojalainsäädäntö. Jotakin täytyisi sille tehdä. Olisin toivonut, että tässä tilaisuudessa olisi ollut oikeusministeri paikalla. Tietosuojalainsäädäntö estää ihan järkevien rekisterien teon. Esimerkiksi Yle ei saa käyttöönsä rekistereitä niistä henkilöistä, jotka ovat ostaneet maksu-tv:n maksukortin, voidakseen tarkistaa, ovatko nämä maksukortinhaltijat kuitenkin maksaneet vai jättäneet maksamatta televisioluvan. Paljon muutakin tämmöistä soopaa ja turhanpäiväistä valvontaa on tietosuojalainsäädännössä. Minä toivoisin todella, että hallitus ottaisi vakavasti sen ja alkaisi perata tämän lainsäädännön kokonaan. Minä aion kyllä ihan oikeasti ottaa jopa välikysymyksenä suurin piirtein tämän asian esille.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Täällä muun muassa edustajat Kallis ja Pentti Oinonen esittivät erilaisia perusteita sille, miksi ihmiset eivät televisiolupaa suostu maksamaan. Minä en hyväksy tällaisia perusteita. Minun mielestäni on käsittämätöntä, että ilmeisesti noin 200 000 television katsojaa on omaksunut itselleen tällaisen vapaamatkustajan roolin näissä yhteyksissä. Niin kauan, kun meillä on tämä maksujärjestelmä, oli se sitten hyvä tai huono, niin kauan sen mukaisesti tulisi kansalaisten toimia. Jos ei halua maksaa televisiomaksua, niin ei ole pakko katsoa televisiota.

Mikä olisi sitten mahdollista, jotta tehokkaammin voitaisiin valvoa tämän maksun maksamista? Minäkin olen huomannut, että siinä yhteydessä on törmätty näköjään erilaisiin tietosuojaongelmiin. Pakko sanoa, herra puhemies, että kyllä nämä meidän tietosuojasäädökset tuntuvat joskus hipovan ihan naurettavuuden rajoja. Jos minulla olisi ne tekohampaat, joista ed. Arhinmäki eräässä aiemmassa keskustelussa mainitsi, niin olisin varmasti pudottanut hämmästyksestä ne tekohampaat suustani siinä vaiheessa, kun näin televisiossa tietosuojavaltuutetun sanovan, että tietosuojan kannalta ei voida hyväksyä sitä, että poliisi passeja varten saamistaan sormenjäljistä tekisi rekisterin ja käyttäisi tätä rekisteriä johonkin muuhun, esimerkiksi rikosten selvittämiseen. Eli tietosuojalainsäädäntö tämänkin ilmeisesti estää. Aivan naurettava kannanotto.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Alatalo oikeastaan sanoi sen, mitä tästä varsinaisesta laista, viestintämarkkinalaista, on sanottavaa: se on hyvä ja oikean suuntainen laki.

En malta olla hieman ottamatta kantaa tähän laajaan keskusteluun, johon myös ministeri osallistui. Olen samaa mieltä, että meidän on toimittava ajassa. On tultava 2000-luvulle tässä tv-maailmassakin. 200 000 luvatta tv:tä katsovaa on minun mielestäni ennen muuta viesti meille ja ennen kaikkea Ylelle siitä, että jotain on tehtävä.

Olen ed. Zyskowiczin kanssa samaa mieltä, että nykymallilla mennään niin kauan kuin se on voimassa, mutta on eri asia se, pitäisikö sitä muuttaa. Minun mielestäni pitäisi mennä siihen suuntaan, että maksetaan siitä, mitä katsotaan, ja tässä nämä 200 000 ihmistä ovat minun mielestäni tehneet omia valintojaan.

Ymmärrän, että Yleisradion pitää tulevaisuudessakin tarjota kulttuuria, teatteria, ruotsinkielistä ohjelmistoa, näkövammaisten ohjelmistoa, maakuntaohjelmistoa, mutta en ole ikinä ymmärtänyt sitä, että Yleisradio kilpailee rahalla tietyistä formaateista taikka urheilukilpailuista. Se ei minun ymmärtämykseeni mahdu. MTV3 Maxit ja nämä ovat osoittaneet minun mielestäni hyvin sen, miten nämä kanavat ovat suosittuja, joissa tarjotaan sitä ohjelmaa, mitä ihmiset haluavat katsoa.

Minun mielestäni myös Yleisradion on tulevaisuudessa oltava entistä reilumpi myös kaupallisia kanavia kohtaan, koskien esimerkiksi olympialaisten lajeja.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Minusta oli erittäin merkittävä puheenvuoro ed. Heinoselta. Hän ilmiselvästi, täysin rinnoin sanoutui irti julkisen palvelun velvoitteesta Yleisradiota koskien, ja tarkoittaa sitä, että mitään tällaista järjestelmää tässä valtiossa ei tarvita.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt on joko kuulossa taikka ymmärtämyksessä vikaa. (Ed. Pulliainen: Ei ole kuulossa eikä ymmärtämisessä!) En sanonut näin kuin ed. Pulliainen totesi, vaan totesin, että on kehittämisen tarvetta, ja toin esille sen, että me tarvitsemme ruotsinkielistä ohjelmistoa, me tarvitsemme näkövammaisten ohjelmistoa, me tarvitsemme maakuntaohjelmistoa, me tarvitsemme musiikkia, kulttuuria. Näitä tarvitaan ehdottomasti, ja Yleisradion tehtävä on pitää niitä tarjottavana. Näin pitää tulevaisuudessakin olla. Kritisoin sitä, onko oikein kilpailla kalliista formaattiohjelmista, urheilukilpailujen lisenssioi-keuksista ja näistä. Minun mielestäni ei.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täytyy, jotta pystyisi selviytymään kaikissa vallitsevissa olosuhteissa julkisen palvelun velvoitteesta.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Puutun vielä tähän äsken käytyyn keskusteluun sen verran, kun ed. Viitanen täällä puhui — ymmärsin niin — ettei voi rajoittaa sitä ohjelmistoa, mitä julkisten ohjelmistokanavien kautta tuotetaan. Kyllä mielestäni voi ihan selkeästi tiettyjä asioita sieltä rajata pois. Mielestäni tavaroiden mainonta ei välttämättä kuulu laisinkaan julkiselle palvelukanavalle. Jännitysohjelmia voi olla, mutta totta kai kohtuuttoman väkivallan, pornon tai muun epäsopivan ohjelman näyttämisen televisiossa on mielestäni terveen järjen mukaan oltava epäsopivaa.

Mielestäni juuri julkisten kanavien tulisi tuoda sellaisia ohjelmia, jotka kehittävät, pitävät yllä suomen kieltä ja kulttuuria, kirjallisuutta, tiedettä, taidetta ja urheilua, ja tästä löytää se tasapaino. Se on kieltämättä hyvin vaikeaa, kun esimerkiksi nämä urheiluohjelmat ovat maksullisia, niistä käydään kovaa kamppailua. Aivan kuten ed. Ukkola täällä totesi, tietosuojalainsäädäntö estää järkevän avunannon. Tätä asiaa ei saa lakaista maton alle tässäkään keskustelussa. Kerron erään esimerkin tästä: Sotaveteraanit eivät pysty löytämään kaikkia apua tarvitsevia sotaveteraaneja, vaikka he hyvin ovat verkostoituneet ja verkottautuneet, koska esimerkiksi Kela ei voi tietosuojalainsäädäntöön vedoten antaa tietoja mahdollisista apua tarvitsevista sotaveteraaneista. Ed. Zyskowicz tietää, että tästä on käyty monta vuotta kädenvääntöä, ja sen takia varmasti oli myös sitä mieltä, että tietosuojalainsäädäntöä tulee kehittää.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Olennaista tässä hallituksen esityksessä on siirtovelvoite kaapeliyhtiöitten verkossa, mitä ohjelmia joudutaan siirtämään veloituksetta. Ehdotuksessa lähdetään siitä, että Yleisradion ohjelmat pitää siirtää, ja Yleisradiollahan on lakiin perustuva velvollisuus lähettää kaikille yhtäläisin ehdoin ohjelmia, ja tämä periaate on aivan oikea. Myöskin on periaate siitä, että jos meillä on kaupallinen tilattava kanava, niin kaapeliyhtiöillä ei pidä olla mitään velvollisuutta välittää tuota ohjelmaa ilman sopimusta tuon ohjelman tuottajan kanssa.

Sen sijaan ongelmallisempi kysymys on sitten sellainen luvanvarainen kaupallinen toimija, jonka täytyy lähettää kattavasti koko maahan ohjelmia tänä päivänä, eli tarkoittaa Mainostelevisiota ja Nelosta. Näitten osalta on velvollisuus lähettää kaapelitelevisioverkossa kustannuksetta nämä ohjelmat kaikkien nähtäville. Nyt tämä velvollisuus lähettää jatkuu vuoteen 2010. Tältä osin haluan kiinnittää huomiota perustuslakivaliokunnan toteamukseen, jossa todetaan seuraavasti: "Perustuslakivaliokunnan mielestä on oikeasuhtaisuuden ja sananvapauden kannalta perusteltua, että siirtovelvollisuus tulee harkittavaksi uudelleen viimeistään 31.8.2010 mennessä." Ja tietysti tämä on sidoksissa aika pitkälti siihen, minkälaisilla ehdoilla asetetaan ja annetaan lupia vuonna 2010. Jos saan tulkita tätä lausumaa, niin jos lähdetään edelleen siitä, että meillä on esimerkiksi kaksi kaupallista toimijaa, joilla on velvollisuus lähettää koko valtakuntaan ohjelmia niin, että kaikki voivat katsoa, niin ohjelman lähettäminen käytännössä on mahdotonta ilman kaapeliverkkoa. Siitä syystä tätä asiaa täytyy kyllä uudestaan sitten 2009—2010 arvioida, kun tiedetään, mikä on toimilupapolitiikka näitten yhtiöitten osalta.

Arvoisa puhemies! Vielä lyhyesti, mitä tulee Yleen, niin on syytä todeta se, että Ylen katsoja- ja kuuntelijaosuudet ovat nousseet, eivät laskeneet. Sitä paitsi tyytyväisyys ohjelmiin, erittäin tyytyväisiä tai tyytyväisiä, on 85 prosenttia, joka on poikkeuksellisen korkea luku. TV1 taitaa olla tällä hetkellä katsotuin kanava, Radio Suomi on aivan ylivoimainen radioissa, (Puhemies koputtaa) joten täytyy sanoa, että kun ajatellaan tätä kritiikkiä, niin siinä suhteessa hämmästelen sitä kritiikkiä joinakin päivinä.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Ed. Sasi lopetti oikeastaan aika ansiokkaasti. Se on ollut monelle yllätys, että Ylestä on tullut uudestaan suosittu. Mutta idean ydinhän on siis, kun tämä on politiikkaa, että ei mitään "rahat tai henki" vaan "rahat ja henki". Tietysti meidän oikeistomme malli on Berlusconi ja Italian televisio. Eli siellähän on neljä viisi kanavaa, joissa on pelkkiä astrologeja ja muita kaupallisesti hoitamassa vielä sen, mitä ei pysty muuten sitten hoitamaan sillä samalla saippuaoopperasapluunalla ja väkivallalla, miten muuten hoidetaan kansaa. Siis hyvin yksinkertaisesti voi psykologisesti sanoa, että tämä juttu on sitä, että kun saadaan kanavat haltuun, mainokset ja muut vastaavat, niin ohjelmilla pidetään sitten kansan älyllinen tasokin sillä tasolla, että se äänestää tiettyjä puolueita. Se muistuttaa aika paljon Neuvostoliiton meininkiä tietysti, mutta siellähän moraalikin määriteltiin aikoinaan sanakirjassa kaikeksi siksi, mikä tukee neuvostovaltion hyvinvointia ja olemassaoloa.

Mutta se tosiaan, että Ylehän ei voi millään pornolla eikä muulla kilpailla. Tämä on aikoinaan mennyt pieleen siinä, että me ulotimme kilpailun alueille, joille se ei kuulu. Tämä on äärimmäisen vaikea määritelmä, mille alueille ei voi kilpailua ulottaa. Mutta koska Ylellä on tämä julkisen palvelun velvollisuus ja kaikki muut vastaavat ja niin kuin ed. Sasi äsken tuossa sanoi, että Kolmosella ja Nelosella on tämä velvollisuus, niin oikeastaan puuttui vaan sana, että niitten on pakko nyt lähettää tätä ja nyt täytyy, koska pitäisi rahasampojen jauhaa koko ajan ja osakkeenomistajien tienata, niin niitten on pakko saada jotain etuja. Ja tietysti, koska meillä on tämän kaltainen hallitus, se antaa tietyllä kielenkäytöllä näitä etuja muka sitten niin kuin yleisöpalvelun nimissä, vaikka todellisuudessa sieltä tulee aina vaan enemmän uusintoja ja uusintoja. Nyt kun vielä tulee tämä laki, joka antaa uusinnoille tekijänoikeuksistaluistamisvelvollisuuden, jota sovelletaan myös kaikkeen suomalaiseen tuotantoon, niin tämä on kyllä aika selkeästi poliittinen ratkaisu, mihin tässä ollaan menossa.

Viestintäministeri Suvi Lindén

Arvoisa puhemies! Todellakin tämä hallituksen esitys pohjaa komission huomautukseen siitä, että meidän must carry -lainsäädäntö on liian laaja tai tulkinta must carrysta on liian laaja johtuen siitä, että meillä on kaupallisia kanavia, joitten toimilupaehdossa on tämä valtakunnallisuus. Ja niin kuin perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Sasi tuossa totesi, tämä valtakunnallisuus tarkoittaa silloin, että täytyy jaella kaikkialle tähän maahan, ja kun meillä on puolet kotitalouksista kaapelin päässä, jolloin, sanotaanko, tämän valtakunnallisuuden toteuttaminen olisi kovin vaikeaa, niin tämän vuoksi tämä must carry on ollut näin laaja tulkinta.

Mutta todellakin toimiluvat päättyvät 2010, ja siihen mennessä meidän täytyy sitten pohtia toimilupapolitiikka uusiksi peilaten tähän must carry -problematiikkaan, joka todennäköisesti meillä täytyy olla kuitenkin tiukempaa kuin mitä se tässäkin esityksessä on, mutta toisaalta myös sitten niihin velvoitteisiin, joita toimiluvassa näille toimijoille asetetaan huomioiden se, että edelleenkään tällä rakenteella puolet kaapelin päässä ja toinen puoli antennilla -kokonaisuus, tietyllä tavalla ei aiheuteta myöskään kohtuuttomia kustannuksia näille kaupallisille toimijoille siinä, kun must carry poistuu. Silloin periaatteessa tämä valtakunnallisuusvelvoite tarkoittaa todennäköisesti suurta laskua sekä kaapeliyhtiöitten osalta että tekijänoikeuskysymysten osalta.

Tähän täytyy löytyä sellainen tasapaino, että kenellekään ei synny kohtuutonta tilannetta silloin, jos tämä must carry -velvoite poistuu.

Lyly Rajala /kok:

Arvoisa puhemies! Tähän varsinaiseen lakiin sen verran, että kävimme liikenne- ja viestintävaliokunnassa erittäin monipuolisen ja moniotteisen asiantuntijakuulemisen sillä tavalla, että samat asiantuntijat saattoivat olla jopa kolme kertaa meillä kuultavina, elikkä alan toimijoiden murhe oli suuri. Siitä syystä tänne onkin tehty ihan muutaman sanan korjauksia, "luovuttaa kohtuullinen muu edellisiin liitännäinen". Tämä yksi kohtuullinen-sana oli jollakin tavalla noihin operaattoreihin autuaaksi tekevä. Hyvä näin.

Mitä tulee varsinaisesti tähän, mistä on enemmän keskusteltu, Yleisradion olemukseen ja rahoitukseen, niin kysymyshän on kuitenkin siitä, että nyt kun on noin 50 000, vai mitä niitä nyt on, maksamatta jättäneitä, niin kuitenkin se tekee rahassa kymmenisen miljoonaa euroa. Rahavajehan tuli siitä tietenkin, kun Yleisradio ei enää saakaan toimilupamaksuja muilta kanavilta niin kuin aiemmin, ja perustehan siihen on tietenkin se, että kun noita kanavia alkaa tulla ympäri maailmaa muualta, silloin tasapuolisuuden vuoksi niitä toimilupamaksuja olisi pitänyt kerätä kaikilta. Näin siitä ovat päässeet sitten Suomessa toimineet kanavat vapaiksi. Maksumurhe syntyy sieltä. Tuo vaje on 50 miljoonaa euroa noista toimilupamaksuista, mikä jäi näin ollen Yleisradiolta saamatta.