Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Ed. Oinonen, nyt puhutaan näistä työeläkevakuutusrahastoista ja tämä olisi se kohta, mihin teidän äskeinen puheenvuoronne ehkä kaikista parhaiten sopisi. Työeläkevakuuttajat Telan jäsenyhteisön työeläkerahastojen sijoituskanta oli 119,3 miljardia euroa 30.6.2008. Sen jälkeen sijoituskanta on alentunut 2008:n toisen neljänneksen aikana 0,9 miljardia euroa, ja jatkuvasti siitä edelleenkin se on alentunut. Elikkä yleiset pörssikurssit ovat vaikuttaneet siihen, että nämä sijoitetut varat ovat vähentyneet. Siinä mielessä tämä hallituksen esitys on nyt paikallaan, kun näiden sijoitusten arvo on pudonnut, että vakuutusyhtiöt eivät joutuisi myymään osakesijoituksiaan alhaiseen kurssiin, joka pitkällä tähtäyksellä tietenkin toisi eläkevakuutusyhtiöille ja sitä kautta tuleville eläkeläisille menetyksiä. Siinä mielessä tämä hallituksen esitys puolustaa paikkaansa.

Mutta kun nyt on lievennetty useita kertoja vakuutusyhtiöitten sijoitussalkkujen sijoittamista, mihinkä näitä eläkevakuutusvaroja voidaan sijoittaa, on syytä muistaa, että varovaisuus on monta kertaa paikallaan näissä asioissa. Vanha sanonta "parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla" pitää ainakin tässä tilanteessa hyvin paikkansa. Sijoitusten kokonaismäärä Suomen ulkopuolella oli vuoden 2000 lopussa 27,2 miljardia euroa. Nyt vuoden 2008 toisen neljänneksen lopussa sijoituskanta ulkomaille oli 80,4 miljardia euroa, elikkä tässä on tapahtunut huima muutos ja näitä rahoja on sijoitettu ulkomaille. Sieltä on saatu kyllä myöskin hyviä tuottoja, mutta riskit ovat melkoisen suuret.

Kun aina haetaan suuria tuottoja, niin myöskin riskit kasvavat. Siinä mielessä erityisesti eläkevakuutusyhtiöitten sijoituksissa pitäisi katsoa entistä enemmän sitä, että sijoitus pitkällä aikavälillä on turvallinen, tuotto mieluummin kohtuullinen, mutta ei haeta niitä mahdollisimman suuria ja riskipitoisia sijoitustuottoja, vaan pyritään ennen kaikkea turvaamaan turvallisten eläkevakuutusyhtiöitten varallisuus ja sitä kautta eläkeläisten etu. Tässä mielessä näkisin, että se kaikista parhaiten voidaan hallita niin, että näitä eläkevakuutusrahoja sijoitetaan nykyistä enemmän kotimaahan, kotimaisiin hankkeisiin. Sitä kautta luodaan vakautta ja myöskin työllisyyttä varmasti voidaan parantaa, jos näitä eläkevakuutusrahoja sijoitetaan nykyistä enemmän kotimaahan. Tuotto ei välttämättä aina ole niin suuri kuin noissa ulkomaalaisissa riskisijoituksissa, mutta sijoitukset ovat varmempia ja takaavat sitä kautta pitkällä tähtäyksellä paremman tuoton ja paremman turvallisuuden suomalaisille eläkeläisille.

Eero Lehti /kok:

Arvoisa herra puhemies! Yksityisalojen työeläkeyhtiöt ovat Suomessa perin tarkkaan valvottuja. (Ed. Kuoppa: Jälkikäteisvalvonta!) Sosiaali- ja terveysministeriön asianosaiset virkamiehet selvittelevät jatkuvasti, minkälainen riski työeläkeyhtiöiden sijoitusallokaatioissa on. Lähtökohtaisesti suomalaisia eläkkeitä yksityisillä aloilla maksetaan siten, että jatkuvasti kerätään noin kolme neljäsosaa maksetuista eläkkeistä jatkuvina maksusuorituksina ja rahastoitava osuus maksuista on noin 20—25 prosenttia. Tätä osuutta pyritään sijoittamaan markkinoille siten, että sen tuotto ja turvaavuus, kuten laissa sanotaan, on taattu. Laissa edellytetään tuottavasti ja turvaavasti sijoittamista. Tästä seuraa se, että tästä rahasto-osuudesta vain osa sijoitetaan osakkeisiin, pörssiosakkeisiin, osa valtion velkakirjoihin ja osa kiinteistöihin niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Se, missä suhteessa mihinkin sijoituskohteeseen valtion taholta annetaan ohjeita, vaihtelee aina kunkin taloudellisen tilanteen mukaan.

Nyt itse asiassa kuitenkin on tultu sellaiseen järjestelmän ongelmakohtaan, joka pakottaisi vastuuvelan johdosta myymään alenevin kurssein pörssiosakkeita, mikä ei ole oikeastaan kenenkään edun mukaista, ei ainakaan eläkkeensaajien eikä eläkkeenmaksajien. Tällaista järjestelmän tilannetta ei varmaankaan ole osattu aikanaan ottaa huomioon, siihen viittaa kaikki täällä aiemmin jo sanottu. Koska nykyinen riskirajajärjestelmä johtaisi siihen, että mahdollisesti pörssikurssien edelleen laskiessa jouduttaisiin osakkeita markkinoimaan, mikä edelleen alentaisi pörssikursseja, sillä olisi myös se negatiivinen vaikutus, että kirjanpitosäännösten mukaan myös muiden yhtiöiden tulisi kirjata omistamansa pörssiosakkeet päivän arvoon. Tästä edelleen seuraisi esimerkiksi yrityslainoissa niin sanottujen kovenanttien kiristymistä, minkä seurauksena yritykset maksaisivat korkeampia luoton sivukuluja tai vastaavia kulueriä.

Tässä hallituksen esityksessä pyritään ensisijaisesti tähän vakavaraisuusaseman parantamiseen siten, että taseessa olevia eriä käsitellään eri lailla, mikä siis tarkoittaa sitä, että ulkopuolista rahaa lakiehdotus ei sinänsä vaadi. Olennaisin kohta on kuitenkin se, että osaketuottosidonnaisen vastuuvelan määrää pyrittäisiin vuosina 2008—2010 nostamaan 10 prosenttiin. Saattaa hyvinkin olla, että ainakin kaksi suurinta eläkeyhtiöitä, joiden markkinaosuus on 30—40:n luokkaa, saisivat tällä ruiskeella sellaisen aseman, että selviäisivät vielä tuntuvan pörssikurssien alennuksenkin, mutta maassa on kuitenkin kolme muuta pienempää noin 10 prosentin markkinaosuudella olevaa yhtiötä, joiden kannalta tämän vastuuvelan määrän nostaminen 10 prosentin sijasta 20 prosenttiin antaisi niille liikkumavaraa nimenomaan ostaa pörssiosakkeita, silloin kun ne ovat edullisia pitkän aikavälin trendiin verrattuna.

Kaiken kaikkiaan on hyvä, että valtioneuvosto on tuonut tämän esityksen, ja toivon mukaan tämä edellä mainituilla muutoksilla saataisiin mahdollisimman nopeasti voimaan. Jos se menisi läpi tällaisena ja jouduttaisiin vielä myöhemmin palaamaan tähän asiaan, se heikentäisi sitä yleistä luottamusta, joka tällä hetkelläkin on jo kriittinen.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on ihan hyvä, koska, niin kuin tässä edellä on perusteltu, ei tässä tilanteessa ole syytä lähteä nyt hävittämään matalan kurssin aikana näitä osakkeita pois, kun tähän on kerta menty näin. Aikanaan, silloin kun tässä eduskunnassa käsiteltiin näitä asioita ja oli kyse siitä, jotta tuleeko mahdollisesti tällainen valtuus sijoittaa näin paljon näihin osakkeisiin, meitä oli jonkun verran täällä eduskunnassa, jotka olivat sitä mieltä, jotta tässä on isot riskit olemassa, ja nyt se näkyy realisoituneen.

Äsken puhuin muun asian yhteydessä tästä, mitä on tapahtunut näiden varojen osalta, Telan filmissä, jonka pyhänä tuossa näin, sanottiin, jotta noin 50 miljardia on tämä potti, joka on sijoitettu osakkeisiin, ja siitä semmoinen kolmannes, puhuttiin 15 miljardista, olisi tällä hetkellä se kurssilasku, joka on tapahtunut menneiden viikkojen aikana. Sehän tarkoittaa sitä, jotta se voi nousta tässä lähikuukausien aikana, tai lähivuosien, sanotaan. Ei se kuukausissa nouse, koska nyt vielä näyttää, jotta mennään alaspäin.

Sen takia ei ole järkevää myydä nyt tässä tilanteessa osakkeita, päinvastoin. Kun kurssit laskevat yhä, niin nythän niiden, joilla on rahaa, kannattaisi ostaa niitä osakkeita, koska jos tiedetään kuitenkin, jotta siellä on semmoisia firmoja, jotka tulevat jatkamaan tämän laman jälkeenkin ja tulevat nousemaan sieltä, niin se olisi viisas teko tässä tilanteessa.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Yhdyn täydellisesti niihin näkemyksiin ja kommentteihin, jotka ed. Eero Lehti äsken tässä julki toi. Näinhän juuri pitää tehdä. Tämä esitys on valmistunut nopeasti. Se olisi voinut valmistua vielä nopeammin; niin sillä olisi ollut vielä niin kuin oireellista ja viitteellistä merkitystä. On todettava tähän hätään se, että Suomi on tässä suhteessa erittäin hyvässä asemassa verrattuna esimerkiksi muihin Pohjoismaihin ja yleensä Oecd-alueeseen tällä hetkellä. Jos meillä on instrumenttia sillä tavalla käytettävissä kuin tässä juuri on, kansallisesti turvaavasti, niin se on erinomaisen hyvä ja turvaava asia kaiken kaikkiaan.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Esitys käsiteltävänä olevasta asiasta on perusteltu. Aivan kuten ed. Kuoppa viittasi puheenvuorossaan, myös aiemmin muussa asiassa käyttämäni puheenvuoro liittyy juuri tähän. Haluan korostaa sitä, että eläkevakuutusrahastojen kohdalla varmuus, vakavaraisuus ovat niitä perusasioita. Ja näen, että kun eläkemaksut on maksettu suomalaisesta työstä, näitten rahastojen tulisi ensisijaisesti hyödyntää suomalaista kansantaloutta kotimaassa. Minä olen pelännyt jo vuosia sitten, että näitä rahoja on hyvinkin paljon hajautettu ulkomaille, mutta jos tulee laajempi talouspoliittinen kriisi tai katastrofi, niin silloin on todella ongelmia näitten rahastojen kanssa. Toivon, että jatkossa kiinnitetään huomiota siihen, että mieluummin tyydytään pienempään tuottoon mutta omataan varmuus varojen säilymisestä.