Markus Mustajärvi /vas:

Arvoisa puhemies! Muutama sana tästä poronhoitajien sijaisapukokeilusta, mikä on aivan tervetullut kokeilu, kolmivuotinen. Toivottavasti siitä tiedotetaan riittävän tehokkaasti, niin että se lähtee vuodenvaihteen jälkeen hyvin liikkeelle.

Lähtökohdat tässä kokeilussa ovat aivan oikeat: Se, että sijaisavulla voitaisiin hoitaa sellaisia poronhoitotöitä, jotka poronhoitaja olisi suorittanut ilman työkyvyttömyyttä itse omaan, perheenjäsenensä tai paliskunnan lukuun, ja se, että se työkyvyttömyys johtuu sairauden tai tapaturman aiheuttamasta työkyvyttömyydestä, ja vielä siihen lisättynä se, että tämä 7 päivän aika työkyvyttömyydestä ilman lääkärintodistusta on ihan kohtuullinen. Ja vielä neljäntenä se, että tätä sijaisavun määrää, sen korvattavuutta arvioidaan tuntimäärän eikä työpäivien perusteella, osoittaa sen, että on ymmärretty aivan oikein, minkälaista ja minkä luontoista työtä on poronhoitotyö.

Tämä rajaus omaan työhön on siinä mielessä perusteltu, että totta kai kyse on MYEL-vakuutusvelvollisuudesta ja -oikeudesta ja myöskin 50 lukuporon rajasta. Perheenjäsenet tulevat mukaan osin myöskin työttömyysturvaoikeuden mukaan, ja siellähän näitä asioita arvioitaessa keskeistä on myöskin perhekunnan käsite. Jotta paliskunnan työt ovat samalla viivalla, niin poronhoitajillahan on myöskin velvoite osallistua paliskunnan töihin. Sen sijaan paliskuntayhdistyksen töihin, esimerkiksi esteaitojen rakentamiseen, tätä ei sovellettaisi, mutta nehän tehdäänkin palkkatyösuhteessa, jolloinka vakuutukset tulevat sitä kautta.

Tämä on ihan hyvä korjaus, mutta kaiken kaikkiaan poronhoitajilla on paljon akuutimpia ja isompia ongelmia. Tällä hetkellä koko poronhoidon tulevaisuuden isolla alueella laittaa kyseenalaiseksi käsiin räjähtänyt petotilanne.

Merja Kyllönen /vas:

Arvoisa puhemies! Tulin tänne pömpeliin, kun arvelin, että 2 minuuttia ei riitä alkuunkaan. Puhemies voi varmaan nakata minut kartanolle tästä. Minun puheenvuoroni ei hirveästi liippaa itse tätä lakiesitystä, vaan aloitan tästä, mihin ed. Mustajärvi lopetti.

On erittäin murheellista vastata puheluihin koskien poronhoidon tulevaisuutta — tai itse puheluihin vastaaminen ei ole murheellista, mutta se asia, mikä edelleen Kainuussa liittyy poronhoidon tulevaisuuteen, kertoo siitä karusta arjesta, missä tänä päivänä eletään.

Pidän positiivisena sitä, että tässä uudessa laissa, maatalousyrittäjien lomituspalvelulain muuttamisessa, kuitenkin tuodaan myös poronhoitajia, poromiehiä, koskeva muutos. Mutta haluaisin esittää kysymyksen, kuinka pitkään niitä poromiehiä tästä maasta pian löytyy, ellei nykypolitiikkaan tule jonkunlaista muutosta, plus sitten lisäkysymys, kuinka pitkään meidän valtion rajojen sisäpuolelta löytyy niitä petoja, jos meidän toimintamme menee sille linjalle, että niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. En toivoisi salametsästyksen ja tällaisen kansalaisaktiivisuuden lisääntyvän, vaan toivoisin, että me kykenisimme hoitamaan näitä asioita terveellä järjellä ja hyvässä yhteisymmärryksessä.

Toimitin ministeri Anttilalle Suomussalmelta tietoa, jossa oli arveltu, että eri järjestöt ja nimenomaan luonnonsuojelujärjestöt ovat erittäin huolissaan — ja tähän liittyen myös EU:sta oli tullut viestiä — että kun Suomussalmen alueella on karhukiintiöstä ammuttu kymmenen karhua kerralla, niin nyt olisi kaikki Suomussalmen karhut ammuttu. No, huolet pois, Rosmarii, näin ei todellakaan ole tapahtunut. Meidän maaseutusihteeriltämme saatujen tietojen mukaan, jotka tiedot on välitetty myös ministeri Anttilalle, meillä on tällä hetkellä sillä alueella, mistä näitä karhuja on kaadettu, yli sata yksilöä. Se, miksi niitä on niin paljon, juontaa juurensa siitä, että meillä on hyvin aktiivinen petokatseluyritystoiminta sillä alueella. Martinselkosen suojelualue, Venäjän raja ja kaikki yhdistettynä ovat tuoneet sille alueelle sellaisen petojen McDonald’sin, jota ei todennäköisesti ihan yksinkertaisilla toimilla sitten hoidetakaan.

Tässä tullaan tähän riistavahinkolain toimivuuteen ja siihen, millä tavalla varmistetaan, että ne korvaukset riittävät ja tulevat kohdennetuiksi oikeisiin kohteisiin. Toivoisin ainakin, että Kainuun tämänhetkisessä tilanteessa, joka koskettaa Hallan, Hossan ja Näljängän alueita ja paliskuntia ... Mihin tavallaan tulee se kannattavan yrittäjyyden raja, kun siellä on varsinkin Hallan paliskunnassa vuosien jalostustyö mennyt hukkaan, yritystoiminta on tavallaan jo täysin katastrofin partaalla? Mikä on se inhimillinen toimi, joka tarjoaa näille todellisille metsien miehille sen uuden mahdollisuuden, koska näyttää, että tästä poronhoidosta ei enää leipä irtoa, jos ei ole irronnut moneen vuoteenkaan, vaikka he ovat sinnikkäästi yrittäneet?

Se pointti, mihin minä haluan täällä kiinnittää huomiota, on se, että jos poronhoitoalueen raja ikään kuin tässä oma-aloitteisesti nousee kohti pohjoista, niin en usko, että peto pysähtyy läänin rajalle ja katsoo, että kun Kainuusta ravinto hävisi, niin jäädäänpä, kaverit, tähän kuitenkin odottelemaan uutta tulemista.

Kun itse kuitenkin katselen asioita tuolta korven näkökulmasta ja luonnon näkökulmasta, niin toivoisin, että löydettäisiin semmoinen järkevä ratkaisu, jolla kyettäisiin turvaamaan suomalainen poronhoito, turvattaisiin myös kansalaisten oikeudet ja turvattaisiin myös petojen oikeudet. Minä uskon, että se ratkaisu on löydettävissä. Mutta jos me jokainen piiloudumme toinen toistemme selän taakse ja sanomme, että se virkamies sanoo sitä ja tämä tuota, niin siinä käy niin, että viidakon laki tulee käyttöön ja pohjoisen mies ei epäröi käyttää asetta, kun siihen tarvis tulee.

Mats Nylund /r:

Ärade herr talman, arvoisa herra puhemies! Regeringens proposition är efterlängtad och tas emot med öppna armar av alla lantbruksföretagare, pälsdjursuppfödare och renskötare. En avbytardag till per år för jordbrukarna är bra, och i all synnerhet en utvecklad avbytarservice som också sträcker sig till pälsdjursfarmarna har varit en fråga som svenska folkpartiet arbetat för mycket länge, och det gläder mig starkt att regeringen kommer med den här propositionen i enlighet med regeringsprogrammet.

För närvarande är pälsdjursuppfödarna och renskötarna bundna vid sitt arbete 365 dagar om året. Regeringens proposition rättar allstå till en social orättvisa och ger också dem möjlighet att ha ledigt. De förändringar som föreslås innebär en större trygghet för de berörda männen och kvinnorna, dels vad gäller ledighet från det arbete som binder dem under årets alla dagar och dels, speciellt för renskötarna, trygghet vid sjukdom. Det är en fråga om välmående.

Med denna proposition och den kommande lagen höjer vi framtidstron för alla unga näringsidkare inom jordbruks- och husdjurssektorn, och för många unga kommer tröskeln att sänkas när det gäller att ta över hemgården och genomföra generationsväxlingen.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys on kaivattu, ja kaikki maatalousyrittäjät, turkistuottajat ja poronhoitajat ottavat sen avosylin vastaan. Yksi lisäpäivä maatalousyrittäjille on erittäin myönteinen uudistus, ja kehittynyt lomituspalvelu, joka kattaa myös turkistuottajat, on ollut asia, jonka puolesta Ruotsalainen kansanpuolue on työskennellyt hyvin pitkään. Siksi minua ilahduttaa paljon, että hallitus on päättänyt esityksestään hallitusneuvotteluissa tehdyn sopimuksen mukaisesti eli hallitusohjelman mukaisesti.

Nykyisin turkistuottajat ovat sidoksissa työhönsä 365 päivänä vuodessa. Hallituksen esityksellä toimeenpannaan siis sosiaalinen oikeus eli hekin saavat mahdollisuuden pitää vapaapäivät. Ehdotetut muutokset merkitsevät entistä suurempaa turvaa niiden piiriin kuuluville miehille ja naisille, toisaalta vapaata hengähdysaikaa työstä, johon he ovat sidoksissa vuoden kaikkina päivinä, ja toisaalta — tämä koskee erityisesti poronhoitajia — turvaa sairauden sattuessa. Erittäin tärkeä hyvinvointikysymys.

Tällä esityksellä ja tulevalla lailla parannamme maatalous- ja kotieläinsektorin nuorten elinkeinonharjoittajien uskoa tulevaisuuteen ja monien nuorten kynnys kotitilan jatkamiseen ja sukupolvenvaihdoksen tekemiseen madaltuu.

Maksamaan ja Korsnäsin kunnissa tehdystä lomituspalvelua koskevasta kokeilusta eli melkein kolmivuotisesta pilottihankkeesta on saatu todella hyviä tuloksia. Maatalousyrittäjien eläkelaitoksella on palvelun toteuttamiseen ja kehittämiseen tarvittava kokemus. Jos nyt tällä esityksellä toteutettavista muutoksista saadaan onnistuneita tuloksia, kuten luulisi, tulee lomitusjärjestelmää tulevaisuudessakin laajentaa vielä enemmän.

Ärade talman! Till slut, de försök som genomfördes i Maxmo och Korsnäs 2003—2005, det så kallade pilotprojektet, gav mycket goda resultat, och Lantbruksföretagarnas pensionsanstalt har den erfarenhet som krävs för att kunna genomdriva och utveckla den här servicen. Om resultatet av den här lagen blir lika lyckat som av pilotprojektet så bör vi i framtiden ha möjlighet att ytterligare utveckla avbytartjänsterna.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Turkistuotanto on laillinen ja Suomelle todella tärkeä elinkeino. Turkistuotannolla on merkittävä maaseutua työllistävä vaikutus, ja se tuo työtä ja hyvinvointia merkittävien vientitulojen myötä erittäin monelle henkilölle.

Niin kuin edellinen puhuja totesi, turkiseläinten kasvattajat ovat yhteiskunnassamme yksi niitä harvoja ryhmiä, joilla ei ole oikeutta kunnallisiin lomittajiin joko loman tai sairauden vuoksi, siitä huolimatta, että tämä ammattiryhmä on kiinni työssään vuoden jokaisena päivänä. Eli voi sanoa: vihdoin turkistuottajat pääsevät näitten lomituspalvelujen piiriin. Myös allekirjoittanut on useissa yhteyksissä asiaa teroittanut ja myös ollut eri aloitteitten allekirjoittaja.

Tämä lisää varmasti turkistuottajien jaksamista. Niin kuin me jokainen tiedämme, tämä ammattiryhmä on ollut luontoterroristien kohteena, eli tämä on tehnyt myös heille omaa painetta tätä työtä kohtaan. Nämä tihutyöt ovat tuhonneet vuosiksi vielä kyseisen osan ammattiryhmän työntekijöitten työn tuloksista.

Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liittohan aloitti muutama vuosi sitten turkistilojen sertifioinnin. Se on vapaaehtoista sertifiointia, niin kuin hyvin edustajakollegat tietävät. Tavoitteena on ennen kaikkea jäljitettävyys, mutta myös se on erinomainen tapa profiloitua laadun tuottajana, eikä pelkästään lopputuotteen vaan myöskin sitten tuotannon laadun suhteen. Eettinen, ekologinen ja vastuullinen kotieläintuotanto (Puhemies: 2 minuuttia!) on entistä tärkeämpää nykyaikana, ja turkistuottajat sen myös takaavat.

Erittäin hyvä lakiuudistus, eli on tässä yhteydessä osoitettava kiitos hallituksen suuntaan.

Timo V.  Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! On äärettömän tärkeää kehittää 7 päivää viikossa kotitalouteen sidoksissa olevien viljelijöitten, maaseutuyrittäjien, lomituspalvelulakia. Vuosiloman jatkaminen ja nostaminen 26 vuosilomapäivään on ehdottomasti oikean suuntainen ja myös hallitusohjelman mukainen toimenpide, mutta on aivan selvä asia, että edelleen meidän tulee tavoitella maatalousyrittäjien vuosiloman jatkamista tästäkin vuosilomaoikeusmäärästä.

Ongelma on tietysti siinä, että edelleenkään, vaikka vuosilomaoikeutta jatkettaisiin, kaikki lomaan oikeutetut eivät voi pitää heille kuuluvia lomia johtuen siitä, että meillä ei ole riittävästi joka puolella lomittajia, ammattitaitoisia lomittajia. Siksi on hyvä, että myös tässä esityksessä lomittajien oppisopimuskoulutuksen kustannuksia korvataan valtion talousarviosta. Näyttää kuitenkin siltä, että valtiovarainministeriö ei ole valmis sitouttamaan tähän koulutukseen riittävästi varoja. Tämä varojen niukkuus vaikeuttaa myös lomittajien tilakohtaisen perehdyttämisen riittävää toteuttamista.

Sikäli kun oikein tätä esitystä luen, niin esitys on vajaa alkuperäiseen esitykseen verrattuna siltä osin, että tästä lakiesityksestä nyt on karsittu esitykset, joilla olisi alennettu alle 3-vuotiaitten lasten hoidon vuoksi annettavan sijaisavun maksua.

Kuten tässä monet puhujat ovat jo todenneet, on erittäin myönteistä, että tässä lakiesityksessä nyt toteutetaan pitkään toivottu ja pitkään työn alla ollut turkistuottajien lomaoikeus. Alkuvaiheessa lähdetään liikkeelle 14 päivän vuosilomaoikeudesta, ja sen pohjalta on tietysti hyvä sitten katsoa, minkälaisia kokemuksia turkistuottajien osalta tähän järjestelmään liittyy, ja siitä on sitten hyvä lähteä edelleen lomaoikeutta kehittämään.

On myös erittäin myönteinen asia, että tässä laissa nyt mahdollistetaan poronhoitajien sijaisapukokeilu. On tietysti totta, että näitä loma- ja lomitusetuuksia käyttää nyt vähenevä joukko poronhoitajia, ja on helppo yhtyä niihin näkemyksiin, niihin puheisiin, mitä ed. Mustajärvi ja ed. Kyllönen täällä aiemmin puhuivat ja ottivat esille muun muassa petopolitiikkaan liittyen.

Mutta ihan lopuksi, arvoisa puhemies: Tällä esityksellä parannetaan maatalousyrittäjien, poronhoitajien, turkistuottajien lomajärjestelmää, mutta on tietysti välttämätöntä, että tätä järjestelmää kehitetään edelleen toimintaympäristön kehitystä vastaavasti ja edelleen sitä kautta helpotetaan erittäin raskasta työtä tekevien yrittäjien irtaantumismahdollisuuksia työstään. Tähän kehittämiseen liittyy, totta kai, myös hyvin oleellisena osana lomittajien palkkauksen kehittäminen vastaamaan sitä vastuullista ja raskasta työtä, mitä he tekevät. Palkkausperusteitten, palkkausjärjestelmien kehittäminen on aivan välttämätöntä, jotta meillä olisi myös tulevaisuudessa riittävästi hyviä, ammattitaitoisia lomittajia ja ihmisiä, nuoria, jotka lähtisivät myös tähän lomituskoulutukseen.

Janne Seurujärvi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Nyt täällä käsittelyssä oleva hallituksen esitys maatalousyrittäjien lomituspalvelulain muuttamisesta sekä turkistuottajien lomituspalveluista ja poronhoitajien sijaisapukokeilusta on perusteltu ja kannatettava. Nämä esityksethän liittyvät hallitusohjelman toteuttamiseen, ja siltä osin on hienoa, että olemme tänään täällä näitä asioita lähetekeskustelussa käsittelemässä.

Kotieläintalousyrittäjien oikeus yhteen lisälomapäivään ja vuosiloman pituuden pidentäminen 26 päivään kalenterivuodessa on hyvinkin perusteltu, ja siihen liittyvien lomituspalveluiden kehittäminen muun muassa oppisopimuskoulutuksen kautta on hyvä asia.

Turkistuottajien osalta voidaan todeta, että tämä lomituspalveluista säädettävä laki on kyllä pitkään toivottu ja odotettu, ja siltä osin on hyvä, että tässä yhteydessä myös tämä asia saadaan hoidettua kuntoon.

Kolmantena asiana hyvin luontevasti mukaan liittyy poronhoitajien sijaisapukokeilu, kolmivuotinen kokeilu, joka siis ensi vuoden alusta alkaa ja jonka toimeenpanosta sitten vastaa Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela.

Arvoisa puhemies! Haluan keskittyä tähän viimeksi mainittuun eli porotalouteen. Täällä on käytetty hyviä puheenvuoroja jo siihen liittyen, ja itse tällä teemalla haluan vielä jatkaa. Nimittäin porotalous on mielestäni tänä päivänä kolmen ison haasteen edessä. Yksi niistä on markkinatilanne, joka on jatkunut itse asiassa jo hyvin pitkään haastavana. Onneksi sen osalta poronlihan kaupan ja hinnan kehitys ovat olleet viimeisten kahden vuoden aikana myönteisiä ja hintakehitys siltä osin on parantanut porotalousyrittäjien tilannetta, mutta yhä edelleen tietysti myös markkinatilanteeseen liittyy epävarmuustekijöitä. Muun muassa kustannusten nousu on yksi sellainen, joka ei sitten tahdo pysyä perässä tämän hintakehityksen kanssa.

Täällä on nostettu esiin jo petovahinkokysymys, ja sen osalta täytyy kyllä alleviivata ja pistää huutomerkki perään. Se on todella iso ongelma porotalouden osalta tänä päivänä. On hyvä, että meillä on kehitetty korvausjärjestelmää. Riistavahinkolaki, joka täällä käsiteltiin ja johon eduskunta teki lukuisan määrän muutoksia, yli 30 muutosta, parantaen sitä esitystä alkuperäisestä, on hyvä ja sinänsä toimiva, mutta eihän mikään korvausjärjestelmä auta, jos elinkeinolta viedään mahdollisuudet. Petojen suihin häviävät poronvasat esimerkiksi saattavat aiheuttaa tilanteen, että ei ole lopulta mitä korvata ja elinkeinonharjoittamisen mahdollisuus menee. Tähän liittyy myös tukijärjestelmään liittyvä ongelma. Vasta 80 lukuporolla pääsee tämän tukijärjestelmän piiriin, ja jos sitten itsestä riippumattomista syistä pedot hävittävät sinun omaisuuttasi niin, että putoat tuon tukirajan alapuolelle, niin käytännössä voit saada siitä korvauksen riistavahinkolain kautta näiden hävikkien osalta mutta putoat itse tukijärjestelmän ulkopuolelle. Eli kyllä täytyy todeta, että tänä päivänä petojen määrä on huomattavasti suurempi kuin mitä nämä viralliset tiedot kertovat, ja siltä osin epäluottamusta edelleen näihin tilastoihin alalla on.

Kolmantena nostan esille ikääntymisen tuomat haasteet. Nimittäin porotalousyrittäjien ikääntyminen on muun yhteiskunnan tavoin tätä päivää, ja se tuo sitten merkittäviä haasteita toisaalta luopumisen ja jatkamisen osalta mutta yhtä lailla jaksamisen osalta. Siltä osin täytyy todeta, että tämä nyt käsittelyssä oleva esitys, jossa tietyin edellytyksin voidaan suorittaa kustannusten korvaamista sijaisavusta välttämättömien poronhoitotöiden hoitamiseen, on yksi apu muiden joukossa, mutta näiden kaikkien kolmen haasteen parissa myös tässä talossa täytyy vastauksia tulevaisuudessa löytää.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Muutama näkökohta. Ensinnäkin, kaksi ja puoli vuotta sitten hallitusneuvotteluissa olivat kirkkaana mielessä nämä asiat, jotka ovat täällä tänä päivänä esiin tulleita, ja perustelut ovat vain vankistuneet tämän kahden ja puolen vuoden aikana, elikkä noudatetaan hallitusohjelman säveltä ja siinä kaikki.

Sitten tästä riistavahinkolaista ja sen soveltamisesta: Riistavahinkolakihan on eräällä tavalla testiajossa parasta aikaa. Nyt katsotaan, mitenkä se toimii. Lisäbudjetissa osoitettiin lisää varallisuutta näitten vahinkojen korvaamiseen. Minä toivon, että varsinaisessa ensi vuoden budjetissa tätä asiaa vielä hoidetaan eteenpäin niin, että kun tiedossa on, mikä se vahingonkorvausmäärä suurin piirtein kokonaisuudessaan on, se tilanne ennakoidaan niin, että ne korvaukset pystytään välittömästi maksamaan. Tässä on mielenkiintoinen ristiriita nyt olemassa kuitenkin, sen myönnän. Se on se, että tukiraja siellä porotalouspuolella on 80 lukuporoa ja tässä sijaisapulaissa se on 50. Sijaisapua voit siis saada vähemmällä määrällä kuin tätä porotalouden tukea. No, se voi olla hyväkin, että se on näinpäin eikä toisinpäin, mutta joka tapauksessa näin on. Sitten ... — Minä menen tuonne pönttöön.

(Korokkeelta) Suosiolla, arvoisa puhemies, pönttöön. — Sitten se asia, mikä tässä nyt tulee esille, on se, että jos niitä petojen aiheuttamia porovahinkoja on niin paljon, että se lukuporokanta laskee, niin siitä seuraa automaattisesti se, että riistavahinkolain mukainen korvausmäärä pitää saada niin nopeasti maksuun kuin mahdollista, koska siihenhän ei löydy mitään muuta lääkettä kuin se, että porot ostetaan muualta. Tähän sisältyy pieni biologinen mahdollisuuskin nimenomaan siellä Suomussalmella. Olisi minusta erinomaisen paikallaan saada perintöainesta esimerkiksi Pudasjärveltä ja sieltä suunnalta ostettua, niin että se kanta siitä jonniin verran vielä laadultaan paranisi. Elikkä tämä tilanne pitää käyttää hyväksi, mutta se lainsäädäntö, joka täällä yksimielisesti on saatu aikaiseksi, pitäisi saada toimivaksi, ja juuri tässä testiajovaiheessa se on se olennainen pointsi.

Pekka Ravi /kok:

Arvoisa herra puhemies! On ilo kuulla, että tätä hallituksen erinomaista esitystä tervehditään näin vankalla tyydytyksellä myöskin opposition puolella. Minä annan erittäin suuren arvon sille, ja tämä vastaa minun käsitystäni semmoisesta analyyttisemmasta keskustelusta, jota moneen kertaan on täällä peräänkuulutettu. Silloin kun on aihetta antaa kiitosta, sitä annetaan, ja silloin kun on aihetta arvostella, myöskin arvostellaan.

Mutta muutama huomio tästä lakiesityksen sisällöstä. Tämä maatalousyrittäjien lomituspalveluitten laajentaminen on tietysti tärkeä asia kotieläintuotantoa harjoittavien yrittäjien kannalta ja myöskin tulevaisuuden kannalta siinä mielessä, että saadaan nuoria yrittäjiä hakeutumaan alalle, mutta myöskin sillä on merkitystä maaseudun työllisyyden kannalta. Kun maataloudessa on tapahtumassa rakennemuutos, että tilakoot kasvavat, niin meidän täytyy myöskin pitää huolta siitä, että se lomitusjärjestelmä pysyy kunnossa, ja näitten lomapäivien lisäämisellä on merkitystä myöskin tässä suhteessa. Täällä on näissä perusteluissa myöskin kiinnitetty huomiota yleensä maaseudun työllisyystilanteeseen ja kuntien verotuloihin.

Puhemies! Pari sanaa näistä turkistuottajien lomituspalveluista. Tämä pohjautuu, niin kuin täällä on jo todettu, myöskin hallitusohjelman kirjaukseen. Minusta on erittäin tärkeä asia, että tässä toteutuu nyt tasavertaisuus päätoimisesti turkistarhausta elinkeinona harjoittavien kanssa. He ovat tähän asti olleet huonommassa asemassa kuin ne turkiseläintuotantoa harjoittavat yrittäjät, jotka ovat harjoittaneet pienimuotoista turkiseläinkasvatusta. Tämän taustalla on, niin kuin täällä on todettu, tämä kokeilu, ja tältä pohjalta tätä voidaan lähteä viemään eteenpäin.

Tästä poronhoitajien lomituspalvelusta: En väitä olevani asiantuntija tässä suhteessa, ja sen takia täytyy käydä vähän konsulttiapua hakemassa ed. Mustajärveltä, joka tässä asiassa omaa paremman asiantuntemuksen, mutta kuvittelisin, (Puhemies: 2 minuuttia!) että nimenomaan tämän talviruokinnan järjestäminen on myöskin ollut omiaan vauhdittamaan tätä eteenpäin, ja nimenomaan tarvitaan myöskin tässä mahdollisuus näitten lomituspalvelujen aikaansaamiseen.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Kyllä turkistarhaajia on yritetty saada lomitusjärjestelmän piiriin jo, uskallan sanoa, kymmenen vuotta eri eduskuntakausien aikana. Siitä, että se tulee tänä päivänä, me saamme ilmeisesti kiittää vihreitä. Nyt kun vihreät tuli hallitukseen, niin nyt vasta se toteutuu. Nimittäin kyllä kokoomuksen, keskustan, Rkp:n ja sosialidemokraattien aikana, kun ne ovat olleet hallituksessa, tätä on yritetty saada, mutta ei millään ole onnistunut. Ja siitä, että se tulee vielä tämmöisenä aikana, jolloin euroista täytyisi pitää kiinni, kyllä koituu suuri kiitos hallitukselle ja niille puolueille, jotka ovat tätä ajaneet.

Miksi se ei ole aikaisemmin tullut? Pelkään, että se johtuu osittain siitä, että on ollut tällaista pientä kilpailua maatalousyrittäjien ja turkistarhaajien välillä. Sen tiedän, että joskus on ollut viittä vajaa, ettei turkistarhaajia ole saatu, mutta silloin olisi pitänyt saada myöskin jotakin maatalousyrittäjille, ja kun eivät ole rahat riittäneet kaikkeen, niin molemmat ovat jääneet ilman. Nyt viljelijät saavat yhden päivän lisää, mikä maksaa noin 4 miljoonaa, turkistarhaajat saavat 14 päivää, mikä maksaa 2,6 miljoonaa. Muutenkin tämä päivä on ollut poronhoitajille hyvä päivä. Kuuntelin aamu-uutisten yhteydessä, että poronlihaa kysytään maan rajojen ulkopuolelta ja porotalouden yrittäjät joutuvat myymään eioota tänä päivänä.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa herra puhemies! Perusteluissa kiinnitetään huomiota siihen, että maatalousyrittäjien työkyky on selvästi huonompi kuin muiden yrittäjien tai palkansaajien. On kyllä merkillistä, että työuupumusta esiintyy nimenomaan maatalousyrittäjien keskuudessa enemmän kuin muiden ammattiryhmien keskuudessa tai tilastoissa. Maatalousyrittäjät ovat usein olleet siellä työuupumuksen kärkipäässä. Työuupumuksen erityinen riskitekijähän on epävarmuus tulevaisuudesta, ja ajattelen, että tämä varmasti koskee maatalousyrittäjiä aika laajasti, mutta ihan erityisesti turkistarhaajia. Heillähän on erityisiä stressitekijöitä nimenomaan tähän turkistarhauksen vastustamiseen ja uhkakuvia siitä, että koko elinkeino saattaisi loppua. Toki myös porotalouteen liittyy näitä erityisiä stressitekijöitä nimenomaan petovahinkojen vuoksi, jotka ovat täällä olleet esillä.

Nämä muutokset ovat kyllä myönteisiä varsinkin turkistarhaajien osalta. Jos ajatellaan tätä kotieläintalousyrittäjän oikeutta saada yksi päivä lisää vuodessa vuosilomaa, niin eihän se varmasti ole mitenkään ratkaisevaa henkisen jaksamisen kannalta. Eli aivan liikaa tätä muutosta ei kannata liioitella, mutta toki se on myönteinen muutos näiden ryhmien kannalta.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Edellisen puhujan jälkeen voisi vielä lisätä sen, jotta kun on karjatalousyrittäjä, on kotieläimiä, niin he tekevät töitä 7 päivää viikossa. Nimittäin yhtään päivää ei voi jättää väliin, koska ruokinta tulee hoitaa, ja jos on lypsykarjaa, niin se on kahdesti päivässä vaan lypsettävä ne lehmät. Se tarkoittaa sitä, jotta siinä ei liian paljon niitä vapaita jää. Jos tässä nyt annetaan yksi vuosilomapäivä, niin se nyt on vähintä, mitä voi kuvitella, koska kuitenkaan — tunnen hirveän paljon sitäkin systeemiä, koska kotona oli aikanaan karjaa — siinä ei oikeastaan tuuraajia ole — siihen aikaan ei ollut ollenkaan.

Mutta turkistarhojen osalta tämä on tosissaan hyvä uudistus. Siinä tulee varmaan samanlaisia ajatuksia, mitä ed. Räsänen totesi, jotta paine on ollut aika kova, koska joutuu vielä vahtimaan lisäksi. Vaikka sinne nyt on sähköistä valvontaa laitettu monissa paikoin, siellä sitten joutuu pitämään kuitenkin korvat ja silmät auki ja katsomaan, jotta ei tämmöistä vahingontekoa tule sinne.

Mutta turkiksiin liittyen minä olen sitä mieltä, jotta tuolla kun pohjoisempana sudet syövät poroja ihan riittävästi, jotta tokat häviävät sieltä, niin siinä ei auta geneettisen perimän siirto Pudasjärveltä syötäväksi sinne susille, vaan minusta pitää saada sillä tavalla, jotta rohkeasti pitäisi saada vaan vähennettyä sitä kantaa, koska eihän mitään mieltä ole siinä, jotta jotkut kasvattavat poroja sen takia, jotta sudet saavat syödäkseen. Minä olen sitä mieltä, että ennemminkin ne porot sitten teurastetaan ja myydään, kun ulkomailla on kerta siitä lihasta niin kova kysyntä ja kova hinta, jotta minkä takia me teemme tämmöistä pöljää hommaa. Sehän tarkoittaa etelämpänä sitä, jotta käydään kasvattamaan lampaita ja vasikoita ja syötetään susille, jos ei sopivaa petomäärää saada.

Merja Kyllönen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin tarkentaa, että Kainuussa suurempi ongelma on karhut. En haluaisi millään tavalla leimata, että sudet olisivat tällä hetkellä se ongelma, kun todellinen tilanne on varsinkin itärajan yli tulevat nallekarhut, jotka siellä ruokailevat vasan kertalaakista ja vähän isommankin, eikä jälkiä jää. Tietysti sudella tahtoo olla vielä vähän huonompi kaiku tässä yhteiskunnassa, ja senkin takia halusin korjata tämän, että Kainuussa tällä hetkellä karhut tekevät paljon enemmän tuhoa.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Esa Lahtela on erinomainen filosofi ja visionääri, mutta hänellä alkaa tuo muisti pätkiä jo. 1.1.1995 siirryttiin EU-jäsenyyteen.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä Suomessa on reviirejä muillekin kuin ihmiselle, ja tuo tuollainen ajattelu, että sudet syövät pohjoisen porotokat — kyllä nyt lähinnä ihmiset ne syövät pääosin, nekin — on vähän samanlaista linjassa kuin että merimetso hävittää lohi- ja taimenkannat, vaikka kaikki tutkimukset osoittavat, että näin ei ole, ei löydy pesistä näiden kalojen jäännöksiä, vaan aivan muita kaloja, lähinnä rehevöitymisestä johtuvia kaloja — aivan samanlaista luontosuhtautumista, joka lähtee jostakin kummallisesta itsekkäästä lähtökohdasta ja jossa ei sitten ole varsinaisesti tutkimustiedollakaan mitään tekemistä.

Esa Lahtela /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Muistan ihan lapsesta saakka, että meillä susia silloinkin oli ja silloin maksettiin tapporahaa. Ihmeellisesti ne vaan näköjään sikiävät, ja vaikka nyt on suojeltu, niin niiden määrä on kasvanut tosi paljon ja vahingot ovat kasvaneet ja joka vuosi maksetaan lisää petovahingoista. Minulla kuitenkin on oikeus mielipiteeseeni siitä huolimatta, sanoipa EU mitä hyvänsä, ja minä näen sen, jotta tässä on menty ihan väärään suuntaan. Nimittäin kun katsoo Venäjän suuria lakeuksia, niin ei voi puhua, että sieltä olisivat sudet sukupuuttoon kuolemassa, kun meilläkin niitä on yli 200:n pitkän matkaa. Ne kuuluvat siihen samaan populaatioon Venäjän kanssa, semmoista sukurutsaustakaan ei ole olemassa ilmeisesti, joten voidaan huoletta vähentää Suomen puolelta ja siitä huolimatta susikanta ei tule loppumaan eikä vähenemään.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys maatalousyrittäjien lomituspalvelulain muuttamisesta näiltä osin, mitä tässä on keskusteltu, on varsin paikallaan. Aivan kuten täällä on todettu, yleensäkin karjanhoitajien osalta on 7-päiväinen työviikko, kaikkina juhlapyhinä; tämä usein unohtuu. Toivon, että pidetään huolta siitä, että maatalousyrittäjät voivat jaksaa tehtävissään. Me tarvitsemme suomalaista ruokaa kaikissa muodoissaan.

Kun täällä nyt on ollut esillä juuri porotalous, niin on jotenkin outoa, että vielä 2000-luvun alussa me joudumme toteamaan petojen haitat. Voisi ajatella, että me olisimme vielä säätyvaltiopäivillä 1800-luvun lopulla, jolloinka pedot aiheuttivat merkittäviä haittoja. On kysymys asiasta, jossa todella tarvitsee jotain tehdä. Ei ole kysymys siitä, että ainoastaan yritetään korvata näitä vahinkoja, vaan on kysymys siitä, aivan kuten ed. Esa Lahtela toi esille, kasvatammeko me poroja, kasvatammeko me lampaita sitä varten, että ne joutuvat petojen suuhun. Kyllä tässä asiassa yksinkertainen terve järki pitäisi voida ottaa. Onko tämä sitten EU:n asia, vai onko tämä aivan kotikutoinen asia, tämä peto-ongelma? Tätä voidaan selvittää. EU-parlamentaarikot sanovat, että tämä on kotimainen asia, jossa voidaan päättää asioista, ja meillä maa- ja metsätalousministeriö piilottelee sitten EU:n taakse tässä asiassa. Joka tapauksessa ongelma on täällä tänäänkin useassa puheenvuorossa eri poliittisista ryhmistä todettu, ja osaltaan on kysymys myös näitten porotalousyrittäjien ja lammasyrittäjien ja muittenkin jaksamisesta. Pedot ovat vaara tuotantoeläimille.

Markus Mustajärvi /vas:

Arvoisa puhemies! Vaikka tämä poronhoitajien sijaisapu ei ylläkään petojen pyyntiin, niin muutama sana siitä, koska se asiayhteys on kuitenkin olemassa.

On totta, että petokorvaukset ovat riittämättömät, ne tulevat aivan liian myöhään maksuun ja talousarvioon varatut rahat eivät riitä, niin kuin nähtiin lisäbudjetin käsittelyn yhteydessä. Mutta ei kuitenkaan se, että puhuu liian vahvasta petokannasta, tarkoita sitä, että puhuja on petovihaaja, kaikkea muuta. Se, joka liikkuu luonnossa aseen kanssa tai muuten tuntee ja seuraa luonnon kiertokulkua, oppii kunnioittamaan kaikkea elävää ja elämää, mitä siellä luonnossa näkee, ja kyllä minä väitän, että monella metsästäjällä on paljon parempi luontotuntemus, ymmärrys ekologisista perusteista kuin niillä, jotka julistavat itsensä luonnonsuojelijoiksi ja luonnon ymmärtäjiksi.

Mutta esimerkiksi se, että karhukannat ovat liian vahvat, on kiistämätön tosiasia. Sen on tunnustanut Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoskin, että sen arviot ovat olleet alakanttiin. Karhu ei kuitenkaan ole mikään uhanalainen laji. Siihen ongelmaan ratkaisu olisi se, että kun metsästyksen aikana tarkemmat pyyntialuerajaukset tehtäisiin ja kiintiöt sen mukaisiksi, niin pyyntiaikana syksyllä karhunmetsästys olisi paljon tehokkaampaa. Ihan kaikessa ei kuitenkaan voi mennä EU:n taakse, esimerkiksi karhun kevätpyynti lopetettiin EU-pykäliin vedoten. Myöhemmin, kun sitä asiaa on perätty, on selvinnyt, että kyse oli täysin kansallisesta ratkaisusta, jossa vaan mentiin EU:n taakse ja sanottiin, että EU vaatii näin tekemään.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Nyt lisäämällä maatalousyrittäjien mahdollisuuksia saada sijaisuuksia myös karjanhoidon puolella on lupa toivoa näiden lomituspalveluiden lisääntyessä, että myöskin eläinten pito helpottuu eikä tule niin paljon sitten näitä huonosta jaksamisesta johtuvia ikäviä tapahtumia, että eläimet jätetään heitteille ja tapahtuu myös ihan käytännön rikoksia.

Toisaalta turkistuottajien lomituspalveluista täällä sekä ed. Räsänen että ed. Kallis, molemmat, ajattelivat sitä niinpäin, että paine on kova, kun turkistuottamiseen liittyy myös kritiikkiä, ehkä joskus asiatonta puuttumistakin, ilkitöitä, pahantekoa. Se ei ole hyvä asia, mutta ehkä sitten ne ihmiset, joilla on niin paljon kuitenkin sielussaan sympatiaa eläimiä kohtaan, saattavat kokea työnsä kyllä aika rasittavaksi, kun käsittelevät näitä häkkeihin teljettyjä turkintuottajia. Se saattaa olla myös henkisesti aika rasittava työ. Tästä näkökulmasta on myös tämä lomituspalvelu ehkä helpottava tekijä. Kuitenkin, mitä tulee turkistuotantoon, niin kyllä Suomen on viisasta pikkuhiljaa seurata Hollannin ja muiden sivistysmaiden linjauksia tässä asiassa ja pyrkiä pääsemään irti koko turkistuotannosta.

Janne Seurujärvi /kesk:

Arvoisa puhemies! Minun mielestäni täällä oivasti joku edustaja mainitsi, että tällainen petovahinkojen aiheuttama tilanne elinkeinonharjoittajalle, porotalousyrittäjälle, on merkittävä stressitekijä. Se on hyvin sanottu ja sillä tavalla tietysti keskeisellä tavalla liittyy myös tähän päivän teemaan. Nimittäin on ihan selvä asia, että vaikka korvausjärjestelmä olisi olemassa ja toimiva, niin kuin nyt toivottavasti uusi riistavahinkolaki sitä on, niin kukaan meistä ei voisi hyväksyä niin merkittävällä tavalla oman elinkeinotoiminnan vaikeuttamiseen, jopa sen tuhoamiseen aiheuttavia ja vaikuttavia tekijöitä, mitä tällä hetkellä petovahingot aiheuttavat etenkin siellä eteläisellä poronhoitoalueella.

Siksi itse koen, että ei ainoastaan karhukantojen vaan myös susikantojen osalta maa- ja metsätalousministeriön täytyy nyt kyllä harkita Suomen kansallisen petopolitiikan linjaa, ja kokisin, että alkaa olla aika poistaa varmistin tältä osin ja lähteä tarkastelemaan tilannetta, millä tavalla sitten voitaisiin päästä tuossa eteenpäin.

Karhukantojen osalta itse olen ihan samaa mieltä kuin ed. Mustajärvi tuossa totesi. Karhukannat ovat lisääntyneet voimakkaasti, ja siltä osin esitetyt muutokset metsästysalueisiin ja myös karhun kevätpyynnin palauttaminen tulisi ottaa kyllä vakavaan harkintaan, ja sitä kautta määritellysti ja rajatusti voitaisiin vaikuttaa näiden petokantojen haittavaikutuksiin.

Arvoisa puhemies! Se oli tarkoitus.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Tämä hallituksen esitys saattaa olla jopa aika historiallinen siinä mielessä, että tässä parannetaan nyt maatalousyrittäjien, turkistuottajien ja poronhoitajien etuuksia. Vaikka tämä taloudelliselta arvoltaan ei ole erityisen suuri, niin kuitenkin meillä on muistissa tai tiedossa, että ensi vuoden valtion talousarviosta 13 miljardia katetaan velalla, ja se kertoo siitä, että edessä todennäköisesti on jo tällä hallituksella ja viimeistään pian aloittavalla uudella hallituksella näiden etuuksien läpikäyminen vähän toiseen suuntaan.

Pidän tätä esitystä kuitenkin ihan hyvänä ja tärkeänä, ja se varmasti saa niin meidän ryhmän tuen kuin oman tukeni. Erityisesti maatalouslomittajien osalta voi todeta, että siellä tehdään raskasta työtä ja se sitoo, erityisesti karjatalous sitoo, yrittäjät vahvasti, ja myös turkis- ja poronhoitopuolella varmaan on paikallaan nämä uudistukset saada lopultakin aikaan.

Mutta maatalouslomittajien osalta totean, että siihen asiaan ei ole riittävästi kiinnitetty huomiota. Olen joskus istunut siinä valiokunnassa, joka tämän käsittelee, ja silloinkin kiinnitettiin huomiota siihen, että lomittajista on puutetta ja lomitus on raskasta työtä, vaativaa työtä, vastuullista työtä ja palkka ja työolot eivät aina ole parhaat mahdolliset. Siksi tämä esitys vaatii kyllä voimakkaita toimenpiteitä rinnalleen maatalouslomittajien saamiseksi töihin. Vaikka meillä on työttömyyttä, niin tämä työ ei välttämättä ihmisiä houkuttele noista mainitsemistani syistä. Siksi valiokunnassa pitää erityisen vahvasti paneutua myös tähän lomittajien saatavuuteen ja heidän työsuhteensa ehtoihin.

Merja Kyllönen /vas:

Arvoisa puhemies! Haluan korostaa, että keskustelu petopolitiikasta kuuluu olennaisena osana tähänkin lakiesitykseen senkin takia, että esimerkiksi poronhoitajat tuskin tarvitsevat vapaajärjestelmää tai tukijärjestelmää, ellei heillä ole yhtään poroa enää petojen jäljiltä hoidettavana. Lopputulemana voi käydä niin, ettei pian myöskään lampureilla tai vasikankasvattajilla tai porsaankasvattajilla ole mitä kasvattaa, mikäli tilanteen annetaan riistäytyä ihan vapaaseen pudotukseen.

Haluaisin tässä korostaa ed. Mustajärven linjoilla, että yleensä kun näistä asioista puhutaan, niin meidät leimataan petovihaajiksi ja epäystävällisiksi luonnolle, mitä harvemmin yleensä olemme ja myöskään poronhoitajat ovat. Osa heistä osaa jopa kutsua susia huudollaan omalle pihalleen, ja jos he haluaisivat näitä kantoja tarkoituksenmukaisesti vähentää, niin se varmasti onnistuisi hyvin yksinkertaisesti.

Mutta se, mihin halusin vielä kiinnittää huomiota, on kainuulainen esimerkki siitä, kuinka voi käydä hevoskasvattajalle petopolitiikan tiimoilta. Meillä oli keväällä Suomussalmella tilanne, jossa karhu raateli hevosen laitumelle ja lähdettiin hakemaan häirikköyksilön poistolupaa. Se luvan hankkiminen kesti puolitoista viikkoa. Ja jokainen tietää, kun lumi on keväällä sulanut, että sieltä ei ihan yksinkertaisesti sitten sitä karhua enää tavoiteta, itse asiassa ei tavoiteta ollenkaan. Tämä menettely, että jos halutaan petovihaa vähentää, tarkoittaa myös sitä, että häirikköyksilöiden osalta päätösten on tapahduttava lyhyessä ajassa eikä se saa kestää viikkoja ja jopa kuukausia.