Jari Myllykoski /vas:

Arvoisa puhemies! Kuten tiedämme ja olemme lehdestä lukeneet ja moni ministeri on jo vahinkopaikoilla käynyt, tulvat ovat tällä hetkellä erittäin merkittävässä roolissa meidän yhteisössämme. Myös Satakunta on luonnonvoimien kourissa, ja tulvien vahingot ovat todellinen isku maatalousyrittäjille ja joillekin täysi tyrmäys. Kuitenkin haluaisin kysyä vastuuministereiltä: mitenkä on esimerkiksi Satakunnan osalta Porin seudulla, missä kiistelyä on käyty jo vuosikymmeniä siitä, kuinka tulvien vahinkoja voidaan ehkäistä? Nyt näyttää siltä, että satakuntalaiset toteavat, että Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ja Varsinais-Suomen ely-keskuksen välisten likimain erilaisten näkemysten vuoksi Porin kaupungin suhteen ei päästä näissä asioissa päätökseen vaan edelleen kiistellään siitä, voidaanko näitä hankkeita rahoittaa. Satakunta odottaa nyt, että hallitus ryhtyisi toimiin, joilla voidaan ehkäistä noin 3 miljardin arvolta olevat tulvavahingot, jos näitä lähdettäisiin ennakolta hoitamaan. Eli kysyn: mihinkä toimiin hallitus ryhtyy?

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen

Arvoisa herra puhemies! Kysymys on erittäin tärkeä ja erittäin ajankohtainen. Viime syksynä päätettiin ministeriössä, että Suomessa on 21 erityistä tulvariskialuetta, ja Pori on yksi näistä. Itse asiassa Pori on kaikkein tulvariskialttein alue Suomessa. Eli jos jotain pahaa sattuu, niin todennäköisesti se sattuu Porissa.

Sen suhteen on valmistelu menossa, että kaikilla näillä riskialueilla tehdään erilliset suunnitelmat siitä, millä tavalla niitä riskejä voitaisiin välttää ja millä toimenpiteillä, ja myös siitä, kuka sitten maksaa ja miten nämä kustannukset jakaantuvat. Se työ on tietysti vielä kesken, koska se viime syksynä vasta lähti liikkeelle, enkä osaa sitä yksityiskohtaisesti sanoa, miten se tulee etenemään ja mitkä ne lopulliset vastaukset ovat.

Mutta on totta, minäkin olen törmännyt esimerkiksi Kokemäenjoen osalta yhteen tilanteeseen, jossa on kestänyt vuosikausia yhden uoman kohdan oikaisu sen takia, että sattuu olemaan 7 hehtaaria Naturaan kuuluvaa tulvametsää, ja kun korvaavaa metsää ei ole mistään löydetty, niin tämä lupahakemus on jumittunut sitten tuonne hallinnon rattaisiin. Tämän tyyppisistä asioistahan meidän pitää päästä eroon.

Lars Erik Gästgivars /r:

Arvoisa puheenjohtaja! On muistettava, että rannikkokunnissamme ei tulvi mitään tsunamia vaan tavallinen vesi joista ja jokien valuma-alueilta yläjuoksuilta. Ilmastonmuutos ei ole myöskään mikään rannikkoväestön syy. Tulisiko hallituksen näin ollen pyrkiä kustannusten jakamiseen niiden osapuolten välillä, jotka johtavat valumavesiä vesistöihin?

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen

Arvoisa puhemies! Tietysti kun toimenpiteitä tehdään, ovat ne sitten vesilain mukaisia tai muuten, pitää aina arvioida se, keille koituvat hyödyt ja mikä myös on sitten jollekin sitä kautta tuleva maksurasitus. Tiedän käytännössä, että on useitakin tapauksia, missä sanotaan, että kuntien välilläkin on keskinäistä keskustelua siitä, kuinka paljon minkäkin kunnan pitäisi osallistua erilaisiin hankkeisiin. Olen varma, että nyt kun tätä tulvariskialueitten tilannetta lähdetään parantamaan ja tekemään suunnitelmia, niin myös nämä kustannusasiat pitää ottaa huomioon ja katsoa, millä tavalla kustannuksia jaetaan.

Sitten liittyen tähän ajankohtaiseen asiaan, tähän tulvatilanteeseen, mikä on koetellut ankarasti Etelä-Pohjanmaata viime viikonlopun aikana ja myös Satakuntaa, missä nyt tälläkin hetkellä on metsää aika paljon veden alla: tällä hetkellä tietysti vahinkoja kartoitetaan, ja sitten sen jälkeen, kun tiedetään, kuinka suuret nämä vahingot ovat tai mitä vielä tässä mahdollisesti tapahtuukaan tämän loppusyksyn aikana, hallitus arvioi, kuinka paljon tarvitaan lisää rahaa näiden vahinkojen korvaamiseen.